VAPAA-AIKAPALVELUT KÄYTTÖSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Dnro 1266/ /2015 VAPAA-AIKAPALVELUT KÄYTTÖSUUNNITELMA 2016

2 SISÄLLYS 1 VAPAA-AIKAPALVELUT Hyvinvointipalvelujen tuloskortti Vapaa-aikalautakunnan tuloslaskelma Vapaa-ajanpalveluiden hallinnon toimintatiedot Henkilöstösuunnitelma Henkilöstösuunnitelman perustelut Investointisuunnitelma Investointisuunnitelman perustelut Organisaatiokaavio 13 2 KULTTUURIPALVELUT Kulttuuripalveluiden keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit Kulttuuripalveluiden painopisteet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut sekä palvelusuunnitelma Kulttuuripalveluiden tuloslaskelma Kulttuuripalvelujen osaston toimintatiedot Kulttuuripalveluiden käyttösuunnitelma 20 3 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUT Palveluiden painopistealueet, toiminnalliset ja palvelutavoitteet sekä keskeisten toimintamenojen ja tulojen perustelut Kirjastopalveluiden tuloslaskelma Kirjasto- ja tietopalvelujen osaston toimintatiedot Kirjastopalvelun käyttösuunnitelma 24 4 LIIKUNTAPALVELUT Palveluiden painopistealueet, toiminnalliset ja palvelutavoitteet sekä keskeisten toimintamenojen ja tulojen perustelut Liikuntapalveluiden tuloslaskelma Liikuntapalvelujen osaston toimintatiedot Liikuntapalveluiden käyttösuunnitelma 29 5 KANSALAISOPISTO Kansalaisopiston painopistealueet, toiminnalliset palvelutavoitteet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut suunnitelmakaudella Kansalaisopiston tuloslaskelma Kansalaisopiston toimintatiedot Kansalaisopiston käyttösuunnitelma 32

3 4 (33)

4 5 (33) 1 VAPAA-AIKAPALVELUT 1.1 Hyvinvointipalvelujen tuloskortti Asiakkaat Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Operatiiviset toimenpiteet Ennaltaehkäiseviä palveluita vahvistetaan keinoina perhetyö, tukiperheet ja tukihenkilöt Asukkaiden aktiivista elämäntapaa edistetään helposti saavutettavilla vapaa-aikapalveluilla Vanhemman väestönosan kasvavaan palveluntarpeeseen vastataan ensisijaisesti kotiin annettavilla palveluilla ja tukemalla toimintakykyä Asukkaiden omatoimisuus säilytetään mahdollisimman pitkälle Asukkaiden akuutti- ja suurten sairasryhmien seurantahoito ja kuntoutus sekä muut lakisääteiset palvelut turvataan toimivina lähipalveluina myös toimintaympäristön muutoksissa Lasten ja nuorten hyvinvointia edistetään kehittämällä varhaiskasvatuksen ja opetuksen palveluverkkoa sekä laajentamalla yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa Koulutuspalveluissa hyödynnetään digitaalisia opetusratkaisuja ja varmistetaan tulevaisuuden osaamispääomaa 1. Tehokkaasti ja laadukkaasti järjestetyt hyvinvointipalvelut Vanhemman väestönosan kasvavaan palveluntarpeeseen vastataan ensisijaisesti kotiin annettavilla palveluilla ja tukemalla toimintakykyä 1.1. Ennaltaehkäisevien ja avohoitopainotteisen toiminnan kehittäminen tukemaan kuntalaisen itsenäistä suoriutumista ja omahoitoa (perhetyö, riskiryhmät, kotona asumisen tukeminen, liikuntaneuvonta) Mittarit, arviointi ja tavoitetaso 2015 / vastuutaho Sote -kustannusvertailun tulokset keskisuurten kaupunkien ryhmässä, tavoitetasona edullisin kolmannes. Liikuntaneuvonnan asiakaskontaktien määrä, neuvonnan kautta aloitetun liikunnan terveysvaikutusten mittaaminen. Omahoitoa tukevien ryhmien/osallistujien määrän lisääntyminen. Neuvolan perhetyön piirissä olevien määrä lisääntyy viidenneksellä. Kotona toteutuneen kuntoutuksen määrä (käynnit/asiakkaat).

5 6 (33) Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Operatiiviset toimenpiteet 1.2. Palveluvalikkoa täydennetään ostopalveluilla Mittarit, arviointi ja tavoitetaso 2015 / vastuutaho Ulkoisen auditoijan myöntämä laaduntunnustus terveysja vanhuspalveluissa Toteutetut tarjouskilpailut. Palvelusetelin käyttöönotto tehostetussa palveluasumisessa vanhuspalveluissa. Palvelusetelin käyttöönotto varhaiskasvatuksessa Yhteistyön vahvistaminen kolmannen sektorin ja kaupungin muiden toimijoiden kanssa kohdennettujen hyvinvointipalvelujen toteuttamisessa: kulttuuri kirjasto kansalaisopisto liikunta koulun kerhotoiminta ikäkeskustoiminta vertaistuki/ryhmätoimi nta 1.4. Vapaa-aikapalveluiden lähipalveluiden säilyttäminen 1.5 Olemassa olevat lähipalveluiden toimipisteet säilyvät ja niitä tuetaan etäpalveluilla Lakisääteiset palvelujen saatavuusajat toteutuvat Yhteistyönä suunniteltujen ryhmien ja palvelujen määrä lisääntyy Uudet toteutumismuodot Asiakastyytyväisyyskysely vapaa-aikapalveluiden sisällöstä ja saatavuudesta, tavoite 50 % vastaa kyselyyn tasolla kiitettävä. Terveyspalveluiden asiakaspalaute kehittyy positiiviseen suuntaan Toimipisteiden määrä Etäkonsultaatioita pilotoidaan/määrää seurataan Prosessit Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Operatiiviset toimenpiteet Asukkaiden akuutti- ja suurten sairasryhmien seurantahoito ja 1. Selkeä tahtotila sote-uudistuksen tulevasta toimintajärjestelmästä 1.1. Aktiivinen osallistuminen kaikilla rintamilla sosiaali- ja Mittarit, arviointi ja tavoitetaso 2015 / vastuutaho Salon kaupunki on tuotantovastuullinen yksikkö sote-alueella

6 7 (33) Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Operatiiviset toimenpiteet kuntoutus sekä muut lakisääteiset palvelut turvataan toimivina lähipalveluina myös toimintaympäristön muutoksissa terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelman valmistelussa Mittarit, arviointi ja tavoitetaso 2015 / vastuutaho Lasten ja nuorten hyvinvointia edistetään kehittämällä varhaiskasvatuksen ja opetuksen palveluverkkoa sekä laajentamalla yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa 2. Asiakaslähtöisten ja kustannustehokkaiden palvelukokonaisuuksien luominen. 3. Palveluverkon ja palveluiden mitoittaminen taloudellisten resurssien mukaiseksi 2.1. Rajat ylittävien prosessien kehittäminen 3.1. Päivähoitoyksiköiden minimikoon tavoitteena 3-6 lapsiryhmää ja perusopetuksessa yksisarjaisuus ja nykyistä suurempi luokkakoko. Entisissä kuntakeskuksissa on kuitenkin yksi koulu ja yksi varhaiskasvatusyksikkö Ennakoivan perhetyön prosessin kehittäminen terveyspalvelujen ja yhteistyötahojen kanssa Kussakin palvelukokonaisuudessa vähintään yksi rajat ylittävä prosessi on työstetty Hoito- ja odotusaikaseurannat eri palveluissa ja ikäryhmissä Todennettu rakennekehitys Ennakoivan perhetyön prosessin kuvaus ja toteutus moniammatillisesti Ennakoivan perhetyön piirissä ovien perheiden määrä lisääntyy Johtaminen, osaaminen ja henkilöstö Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Operatiiviset toimenpiteet Koulutuspalveluissa hyödynnetään digitaalisia opetusratkaisuja ja varmistetaan tulevaisuuden osaamispääomaa 1. Oppimisympäristöjen, opetushenkilöstön pedagogisen osaamisen, tvt-valmiuksien ja työelämäyhteyksien kehittäminen hankeyhteistyössä 1.1. Kaikki oppilaat käyttävät säännöllisesti tieto- ja viestintätekniikkaa eri oppiaineissa ja monipuolisia oppimisympäristöjä Mittarit, arviointi ja tavoitetaso 2015 / vastuutaho Office365 asennettu ja käytössä kaikilla kouluilla Kaupungin elinvoima vahvistuu, työllisyys paranee ja

7 8 (33) Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Operatiiviset toimenpiteet väestökehitys positiiviseksi 1.2. Oppimisympäristöön ja opetusteknologiaan liittyvien opetushenkilöstön koulutuksien toteuttaminen yhteistyössä yhteistyökumppanien ja kumppanuushankkeiden kautta Mittarit, arviointi ja tavoitetaso 2015 / vastuutaho Toteutuneet kumppanuushankkeet ja järjestetyt koulutukset

8 9 (33) Talous Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Operatiiviset toimenpiteet Kustannustehokas palvelutuotanto 1. Palvelutuotannon sopeuttaminen vallitsevaan taloustilanteeseen Mittarit, arviointi ja tavoitetaso 2015 / vastuutaho Sote kustannusvertailun tulokset keskisuurten kaupunkien ryhmässä, tavoitetasona edullisin kolmannes Varhaiskasvatuksen täyttöaste Päivähoitopaikan hinta vertailukuntien tasoa Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kustannukset / oppilas vertailukuntien tasoa Kulttuuri- ja kirjastopalvelujen sekä liikunta- ja nuorisopalvelujen nettokustannukset / asukas enintään vertailukuntien tasoa Vapaa-ajan palvelut Vapaa-ajan palvelut vastaavat kaupungin kulttuuri-, kirjasto-, liikunta-, ja kansalaisopistopalveluiden järjestämisestä kuntalaisten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Painopisteet - Ennaltaehkäisevien ja eri ryhmille kohdennettujen palveluiden lisääminen ja kehittäminen - Kehitetään ja tehostetaan vapaa-ajanpalveluita suhteuttamalla palvelutuotanto olemassa oleviin voimavaroihin - Kustannustehokkaamman ja kuntalaisten tasapuolisesti saavutettavissa olevan palvelutuotannon toteuttamiseksi lisätään yhteistyötä kolmannen sektorin ja kaupungin oman organisaation kanssa - Kuntalaisten aktivoiminen vapaa-ajanpalveluiden pariin Riskit Ydintoimintojen supistuminen kaupungin säästöjen vuoksi Palvelujen toteuttaminen vähenevillä henkilöstöresursseilla Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit 2016 Vapaa-ajan lautakunnalla on kaupunginhallituksen antama velvoite tarkistaa liikunta- ja kulttuuripalveluiden tila- ja käyttömaksuja v siten, että tulotavoite on Kaupunginvaltuusto päätti, että lautakunta tarkastaa omalta osaltaan palvelualueensa sisältä ne kohteet eli kansalaisopisto, kulttuuri- ja liikuntapalvelut, joihin voi soveltaa hinnaston muutoksia tasapuolisesti ja keräisi näin tarvittavan euroa. Kulttuuripalveluiden osalta kysymys on museoiden ja konserttien käyntimaksuista ja liikuntapalveluissa tilojen käyttömaksuista. Tarkistus merkitsee hintojen korotusta ja aiemmin vastikkeetta saatujen tilojen muuttamista maksullisiksi. Maksujen tarkistus koskee työikäisiä. Lisäksi valtuusto edellytti euron suuruista tulojen lisäystä Taidemuseo Veturitallille.

9 10 (33) 1.2 Vapaa-aikalautakunnan tuloslaskelma 41 Vapaa-aika ltk TP2014 TA2015 HKE2016 TA2016 TA% Toimintatuotot ,5 Myyntituotot ,9 Maksutuotot ,4 Tuet ja avustukset ,5 Muut toimintatuotot ,6 Toimintakulut ,1 Henkilöstökulut ,1 Palkat ja palkkiot ,3 Henkilösivukulut ,2 Palvelujen ostot ,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 Avustukset ,6 Muut toimintakulut ,6 Toimintakate ,7 1.3 Vapaa-ajanpalveluiden hallinnon toimintatiedot Toiminta TP 2014 TA 2015 HKE 2016 TA 2016 Vapaa-aika lautakunta Kokoukset Käsitellyt asiat Kulut /käsitelty asia /kokous Vapaa-ajan palvelujen hallinto Kulut Vakituista henkilöstöä 0,3 0,25 0,3 0,3 Tuotot Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut Vapaa-ajanpalvelujen hallinto yhteensä Tuotot Kulut Netto

10 1.4 Henkilöstösuunnitelma Määräaikaiset toimet ja työsuhteet Palvelualue Palkka/v Kustannukset / vuosi HKE TA Kustannuspaikka TA Vapaa-ajan palvelut 4510 Liikuntapalvelut Liikunnanohjaaja/uimaopettaja, 1-4 kk Liikuntapalvelut Jääkenttien hoitajat Vapaa-ajanpalvelut yhteensä Henkilöstösuunnitelman perustelut Määräaikaiset toimet ja työsuhteet Hyvinvointipalvelut 401 Vapaa-ajan palvelut 4510 Liikuntapalvelut Määräaikaiset liikunnanohjaajat ja uimaopettajat toimivat tuntiohjaajina pääsääntöisesti kurssitoiminnassa, joka tapahtuu iltaisin ja viikonloppuisin. Lisäksi heitä tarvitaan kesän ranta- sekä uimahallien uimakoulujen toteuttamiseen. Uimavalvontaan tarvitaan kesällä määräaikaista henkilökuntaa kesäkuussa ja elokuussa, jolloin uimahalli on Lehmijärven kanssa auki samaan aikaan. Määräaikaiset jääkenttien hoitajat mahdollistavat reuna-alueiden kenttien ylläpidon.

11 1.6 Investointisuunnitelma Selitys TP 2014 TA 2015 Kust. yht. HKE 2016 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS Investointimenot 200 Talonrakennus Vapaa-ajan palv. Hankkeet Paikallismuseoiden korjaukset Vapaa-ajan palvelut yhteensä Kunnallistekniikka 450 Toimialojen muut kohteet Urheilupuiston peruskorjaus Lähiliikuntapaikkojen 5 rakentaminen Ollikkalan koulun pihan 2 korjaus Lehmijärven viemäröinti Toimialojen muut kohteet yhteensä Irtain omaisuus 635 Vapaa-ajan palvelut Kirjaston tietojärjestelmän hankinta Pääkirjaston kalusteet

12 13 (33) Selitys TP 2014 TA 2015 Kust. yht. HKE 2016 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS Kiikalan kirjaston automatisointi Muurlan kirjaston 0 automatisointi Veturitallin tuolit xxxx Pääkirjaston palautusautomaatti xxxx Prosenttitaidehankinnat Elektroniikkamuseon puhelinnäyttely Vapaa-ajan palvelut, irtain yhteensä Kaupunkikehityspalvel ut Kiinteistö- ja mittauspalvelut Ravitsemispalvelut Puistot Tilapalvelukeskus Kaupunkikehityspalvel ut, irtain yhteensä Irtain omaisuus yhteensä

13 14 (33)

14 1.7 Investointisuunnitelman perustelut 200 Talonrakennus 220 Vapaa-ajanpalvelujen hankkeet Paikallismuseoiden korjaukset Paikallismuseoiden korjauksiin varataan euroa vuodelle Pääosa tästä menee Kreivinmäen tuulimyllyn korjaukseen. Tuulimylly on välitöntä korjausta vaativassa kunnossa. Yksi myllyn siivistä on katkennut ja lautakatto pahasti lahonnut. Seiniä peittävä pärekerros on päässyt erittäin huonoon kuntoon ja päreet ovat monessa kohden irronneet kokonaan. Korjaus toteutetaan ostopalveluna korjausrakentamiseen erikoistuneelta palveluntuottajalta, koska valtiolta (Museovirasto) ei ole mahdollista hakea avustusta rakennusten omistuspohjan vuoksi. 400 Kunnallistekniikka 450 Vapaa-ajan palvelujen muut kohteet 4600 Urheilupuiston peruskorjaus ( ) Peruskorjauksella saatetaan Urheilupuisto nykyvaatimusten mukaiseen kuntoon niin suorituspaikkojen kuin yleisö- ja huoltotilojenkin osalta. Keskusurheilukentän huono kunto ei mahdollista enää kansallisen tai SM-tason tason kilpailujen järjestämistä; yli 30 vuotta vanha pinnoite täytyy kokonaan uusia, jotta se olisi toimiva yleisurheilualusta ja jotta kentällä jatkossakin voidaan harjoittaa yleisurheilutoimintaa ja kilpailutoimintaa. Yleisurheilukentän nykyinen muoto ja kentän säde ovat vanhanaikaiset, minkä vuoksi keskikenttä on liian kapea. Keskusurheilukentän nurmikenttä ei läpäise vettä väärien rakennekerrosten vuoksi ja vesi seisoo kentällä. Katsomo ei sovellu liikuntaesteisille ja katsomon yhteydessä olevat varastotilat ovat kooltaan riittämättömät, kuluneet ja erittäin epäkäytännölliset. Kenttää ympäröivät ns. maavallikatsomot ovat painuneet ja osittain sortuneet, osittain sortumispisteessä. Keinonurmikentän matto on kulunut ja Suomen Palloliiton kentällä tekemät mittaukset osoittavat, että puolet mittauspisteistä on kulunut alle hyväksyttävän rajan ja loput mittauspisteet ovat hyväksynnän raja-arvolla. Keskusurheilukenttä joudutaan asettamaan lähivuosina käyttökieltoon turvallisuussyistä, ellei sitä korjata. Peruskorjausta on toteutettu niin, että vuonna 2015 on uusittu keinonurmi sekä rakennettu yleisurheilun lämmittelyalueet. Vuosina rakennetaan yläkenttä ja katsomo/varastorakenteet Lähiliikuntapaikkojen rakentaminen( ) Tavoitteena on yhden isomman lähiliikuntapaikan rakentaminen koulujen pihoille joka toinen vuosi, mikäli hankkeisiin saadaan ulkopuolista rahoitusta. Vuonna 2016 lähiliikuntapaikka rakennetaan Marian koulun pihalle ja seuraavan lähiliikuntapaikan rakentaminen on ohjelmassa vuonna 2018 Keskustan koulun pihalle. 600 Irtain omaisuus 635 Vapaa-ajan palvelut 6427 Kirjaston tietojärjestelmän hankinta ( ) Vuosille on investointikohteena kirjastopalveluiden käyttöjärjestelmän uusiminen. Nykyinen käytössä oleva Origo korvataan Auroralla. Käyttöjärjestelmän päivitys on ajankohtainen, sillä Origoa ei ole kehitetty enää vuosiin, vaan ainoastaan ylläpidetty. Lisäksi Auroraan siirtyminen on edellytys Salon kirjaston liittymiselle mukaan Vaski-kirjastoihin. Vapaa-ajan lautakunta on tehnyt vuoden 2014 joulukuussa liittymistä koskevan päätöksen. Axiell Finland Oy:ltä saadun tarjouksen perusteella Salon kokoisessa kaupungissa käyttöjärjestelmän päivityskustannukset ovat suuruudeltaan Hankintakustannukset jaetaan Axiellin kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti kolmelle vuodelle eli / vuosi. Sopeuttamisohjelman mukaisesti Kiikalan ja Muurlan kirjastot automatisoidaan omatoimikirjastoiksi, joissa asioiminen ei edellytä henkilökunnan kokoaikaista läsnäoloa. Automatisoituihin kirjastoihin sisältyvän infrastruktuurin rakentaminen maksaa Axiell Finland Oy:ltä saadun selvityksen mukaan / kohde. Lisäksi kiinteistön muutostöihin tulee

15 16 (33) varata / kohde. Yhteensä nämä tekevät / kohde. Vuonna 2016 automatisointia koskevat muutostyöt toteutetaan Kiikalassa ja vuonna 2017 Muurlassa.

16 17 (33) 6428 Pääkirjaston kalusteet (2016) Vuodelle 2016 on investointikohteena pääkirjaston kalusteiden uusiminen. Viimeisimmät kalustehankinnat on tehty vuonna 2004 pääkirjaston uudisosan valmistuttua. Suurin osa kalusteista on peräisin ajalta tätä ennen, vanhimmat 1980-luvun lopulta. Hankinnan perusteena on nykyisten kalusteiden huono kunto. Kalusteita on korjattu useaan otteeseen. Huonokuntoisimpia on samalla poistettu. Kalusteiden hankintaan varataan Kirjastopalveluiden investointeihin sisältyy myös uuden palautusautomaatin hankkiminen pääkirjastoon. Nykyinen yhden luukun palautusautomaatti on vuodelta 2004 ja sitä joudutaan korjaamaan jatkuvasti. Vuosittaiset korjauskustannukset ovat huomattavat. Palautusautomaattien tekniikka on kehittynyt merkittävästi viime vuosina. Tavoitteena on saada kaksiluukkuinen automaatti, joka tunnistaa sekä viivakoodeilla että RFID-tunnisteilla merkityt aineistot. Vaskiin liittyminen lisää käsiteltävän aineiston määrää. Palautusautomaatin käyttö vapauttaa henkilöstöä muihin tehtäviin. Kaksiluukkuinen automaatti tehostaa asiakaspalvelun sujuvuutta. Kun osaa palautuslaatikoista tyhjennetään, toisen luukun linjasto on edelleen käytössä. Automaatti lajittelee Salon kirjastojen ja muiden Vaski-kirjastojen aineistot valmiiksi. Henkilökunnan tehtäväksi jää materiaalinen lähettäminen eteenpäin eri yksikköihin Kiikalan kirjaston automatisointi (2016) 6430 Muurlan kirjaston automatisointi (2017) Sopeuttamisohjelman mukaisesti Kiikalan ja Muurlan kirjastot automatisoidaan omatoimikirjastoiksi, joissa asioiminen ei edellytä henkilökunnan kokoaikaista läsnäoloa. Automatisoituihin kirjastoihin sisältyvän infrastruktuurin rakentaminen maksaa Axiell Finland Oy:ltä saadun selvityksen mukaan / kohde. Lisäksi kiinteistön muutostöihin tulee varata / kohde. Yhteensä nämä tekevät / kohde. Vuonna 2016 automatisointia koskevat muutostyöt toteutetaan Kiikalassa ja vuonna 2017 Muurlassa Veturitallin tuolit (2016) Veturitalliin esitetään hankittavaksi pehmustetut tuolit yleisötilaisuuksia varten. Nykyiset kovat ja käsinojia vailla olevat tuolit soveltuvat huonosti konserttiyleisölle Elektroniikkamuseon näyttelyrakentamisen jatkaminen (2016) Museon salolaista elektroniikkateollisuuden historiaa esittelevien näyttelyiden rakentamista jatketaan. Jo olemassa olevia radio- ja televisionäyttelyitä täydennetään vuoden lopuilla avattavilla monitori- ja puhelinnäyttelyillä. Näyttelykustannukset vuodelle 2016 ovat Näyttelyn viimeinen vaihe avautuu yleisölle itsenäisyyden juhlavuoteen 2017 mennessä Liikuntapalveluiden irtain (2016) Investoinnit irtain 2016 Vuosi 2016, : Kokkilan uimalaituri on tullut käyttöikänsä päähän. Vanhaa ei käytännössä voi enää korjata ja alkaa olla käyttäjille vaarallinen. Vanha puretaan ja uusi rakennetaan. ( ). Urheilupuistossa sijaitsevan perhepuiston yhteyteen on viherpalveluiden kanssa suunniteltu toteutettavaksi kuntoilualue joka palvelisi perhepuistossa vierailevia vanhempia sekä urheilupuiston muita käyttäjiä. Kuntoilupaikan rakentamiseksi on käsittelyssä myös kuntalaisaloite. Liikuntapalveluiden osuus välineistä on ( ). Liikuntapaikkojen hoitoon hankitaan uusi pakettiauto ( ) sekä kenttien hoidon kalustoa (moottorikelkka sekä keinonurmen hoitoon aura ja harja yht ). Salohallin tulostaulujen uusiminen ( ) 2 kpl siirrettäviä katsomoita urheilupuistoon ( )

17 1.9 Organisaatiokaavio 18 (33)

18 19 (33) 2 KULTTUURIPALVELUT 2.1 Kulttuuripalveluiden keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit 2016 Kulttuuriasiainyksikön tavoitteena on, että palvelut olisivat kaikkien kuntalaisten tasapuolisesti saavutettavissa asuinpaikasta, sosiaalisesta asemasta tai varallisuudesta riippumatta. Salon museopalvelujen tavoitteena on tarjota yleisölle kuvataide- ja kulttuuriperinnön monipuolisia palveluja. Riskeinä nähdään mm. vakinaisen henkilöstön (9) määrän putoaminen muutoksissa (eläköityminen, mahdollinen muu siirtyminen), asiakastyöhön soveltuvan määräaikaisen henkilöstön puute, taideteoksien vaurioituminen ahtaissa säilytystiloissa, prosenttiperiaatteen hiipuminen, ongelmat paikallismuseoiden kehittämisessä sekä kulttuurihistoriallisen esineistön säilyminen puutteellisissa säilytystiloissa, mikäli paikallismuseokohteiden iäkkään rakennuskannan hoitamiseen ei saada säännöllistä huoltoa ja korjauksia. 2.2 Kulttuuripalveluiden painopisteet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut sekä palvelusuunnitelma Kulttuuriasian yksikkö Painopisteinä ovat määrärahojen oikea kohdentaminen, saavutettavuus ja yhteistyö. Kulttuuriasiain yksikön toiminnan lähtökohtana on se, että talousarvioon varattu määräraha kohdennetaan mahdollisimman tehokkaasti tuottamaan laadukkaita kulttuuripalveluja kuntalaisille. Kulttuuriasiain yksikön budjetilla toteutetaan kuntalaispalveluja toimimalla yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa avustusten ja ostopalvelun kautta. Kulttuuriasiain yksikön toiminta nojaa Varsinais-Suomen kulttuuristrategian kantavaan teemaan - kumppanuuteen. Kumppanuutta tarkentavat näkökulmat vastuullisuus, yhteistyötaidot, saavutettavuus ja resurssiviisaus. Näiden avulla arvioidaan myös tuotettaville kulttuuripalveluille asetetut laadulliset tavoitteet. Moniarvoisessa ja monikulttuurisessa Salossa asukkailla tulisi olla helposti saavutettavat ja tasapuo liset mahdollisuudet kulttuurin ja taiteen kokemiseen ja harrastamiseen. Kulttuuri ja taide nähdään perusoikeutena ja ymmärretään kulttuurin moninaiset hyvinvointivaikutukset sekä kulttuuri- ja taidekasvatuksen luoma perusta henkilökohtaisen taidesuhteen syntymiselle ja läpi elämänkaaren jatkuvaksi mahdollisuudeksi. Talousarvioon on varattu euroa avustuksiin. Tästä summasta myönnetään yleisavustuksia rekisteröidyille kulttuuri- ja taidetoimintaa harjoittaville yhdistyksille ja kohdeavustuksia, joita voivat hakea salolaiset taiteilijat, työryhmät ja kulttuuriyhdistykset. Avustuksia myönnettäessä painopiste on hakijan kulttuuripalvelua tuottavassa toiminnassa. Avustusten hakuaika on maaliskuussa. Tavoitteena on kuntalaisten aktivoiminen tuottamaan kulttuuritoimintaa ja hyvinvointia itselle ja muille. Vuoropuhelu ei jää yksin avustusten haun ja niiden myöntämisen tasolle vaan konkreettinen tavoite on toimintamallien luominen kaupungin ja kolmannen sektorin toimijoiden vastuulliselle yhteistyölle ja luottamukselliselle kumppanuudelle kulttuuritarjonnan järjestämisessä ja rahoittamisessa. Kulttuuripalvelujen toteuttamisessa kehitetään yhteistyötä ja olemassa olevia palveluja eri toimijoiden kanssa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on varattu euroa palvelujen ostoja varten. Tämä summa käytetään kulttuuritapahtumien ja -toimintojen järjestämiseen yhdistysten ja ammattitaiteilijoista koostuvien työryhmien kanssa tehtävien palvelusopimusten kautta. Näin syntyvän kumppanuuden tarkoituksena on toteuttaa uutta, innovatiivista ja avointa toimintakulttuuria ja taata samalla kaupunkilaisille laadukas kulttuuritapahtumatarjonta. Verkostomaista yhteistyötä edistetään eri teemojen kuten kulttuurihyvinvoinnin, luovan yrittäjyyden ja tapahtumatyön kautta.

19 20 (33) Palvelusopimuksella kustannetaan mm. Salo Jazz ry:n tuottamaa ympärivuotista konsertti- ja koulutustoimintaa ja International Jazzfestival -tapahtumassa tehtävää kulttuurityötä (9.000 ) Salo Irish Festivaalitapahtumaa (2.000 ) Salo Lasten Laulukaupunki ry:n tuottamaa lasten konsertti- ja toimintatapahtumia (9.000 ) kulttuuritapahtumia vanhoihin kuntakeskuksiin, Kuusjoki (1.200 ) ja Perniö (7.000 ) ympärivuotinen tapahtumatuotanto Suomusjärvelle (3.500 ) säännölliset esitystoiminnat Salon kaupungin tehostetutun palveluasumisen kohteisiin, hoivakoteihin ja palvelukeskuksiin (5.000 ) Wiurilan kesänäyttelyt oheistoimintoineen ) laatuelokuvasarja (10 kpl) Bio Saloon ja oopperaa ja balettia valkokankaalla (10 kpl) Bio Jännässä (5.000 ) klassisen musiikin taidekummitoiminta Kaivolan, Kuusjoen ja Ollikkalan ala-asteen kouluissa (3.000 ) päiväkodeissa (18 kpl) pidettävät konserttikiertueet (2.600 ) opaspalveluiden tuottaminen Salon kaupungin alueella (1.300 ) maahanmuuttajien kanssa tehtävää kulttuurityötä (5.000 ) romanikulttuurin edistämistä ja tunnetuksi tekemistä (1.500 ) kulttuuriasiain yksikön oma konsertti- ja tapahtumatuotanto (n ) Museopalvelut Tulo- ja säästötavoitteet Toiminnan punaisena lankana kulkee asiakkuuksien rakentaminen museo- ja kulttuuripalvelujen ympärille sekä paikallismuseoiden kehittäminen resursseja vastaavaksi. Taidemuseolle lisätyt poikkeuksellisen suuret tulotavoitteet tuovat paineita löytää keinoja yleisön keskikävijämäärän ylittämiseksi reilusti vuositasolla lukuun ottamatta vuotta Salon taidemuseossa ja Salon elektroniikkamuseossa on otettu käyttöön museokortti, joka todennäköisesti lisää kävijämääriä, mutta ei laskennallisista syistä kasvata välttämättä tuloja. Museokaupan myynti kuitenkin kasvanee kävijöiden lisääntyessä. Tavoitteena on Salon kulttuurisen näkyvyyden säilyttäminen vetovoimaisten taidenäyttelyjen ja tapahtumien kautta sekä elektronisten viestintälaitteiden valmistuksen historiaa esittelevän kokoelmanäyttelyn valmistumisen kautta. Paikallismuseoiden kehittämissuunnitelman valmistuminen keväällä tavoittelee kolmannen sektorin osuuden lisäämistä museoiden hoidossa nykyisen verkoston säilyttämiseksi sekä huomioi matkailulliset näkökulmat. Museoiden näyttelyt Yleisötyön painopisteenä on sekä Salon taidemuseossa että Salon historiallisessa museossa laadukkaasti tuotetut näyttelyt. Taidemuseon vaihtuvat näyttelyt (3 päänäyttelyä ja 3 studionäyttelyä) ja historiallisen museon elektroniikkamuseon kokoelmanäyttelyt (4 osanäyttelyä) perustuvat tiedollisesti tutkittuun aineistoon. Meritalon museo esittelee tekstiilikokoelmaa kesänäyttelynä. Suurimpiin näyttelyihin tuotetaan museota avoimena oppimisympäristönä tukevia museopedagogisia toimintoja. Taidemuseon tukeutuu vuosittain näyttelyissään suomalaisen tai kansainvälisen valokuvan esittelyyn, sillä museo on tullut valtakunnallisesti tunnetuksi kiinnostavien ja laajojen valokuvanäyttelyjen tutustumispaikkana. Kansallisesti merkittävän, journalistisen valokuvaajan Juha Metson takautuva näyttely Tunteella liikkeellä toteutetaan keväällä yhteistyössä Lappeenrannan taidemuseon kanssa. Näyttely jatkaa syksyllä Lappeenrantaan. Metson näyttelyn yhteydessä toteutetaan salolaispari Jaana ja Gildas Houessoun tuottama beniniläisen ateljeekuvaajan Justin Houessoun studionäyttely. Toinen päänäyttely perustuu taidemuseon tekemään Salon seudun taiteen omaan tutkimukseen ja on esillä kesällä. Näyttely Uuno Eskola ja taiteilijatoverit esittelee laajasti paitsi Uuno Eskolan myös Lyyli Säilä taidetta. Syksyllä taidemuseo esittelee tunnetun suomalaisen taidemaalarin Ester Heleniuksen ( ) tuotantoa katselmuksessa, jonka on kuratoinut Hämeenlinnan taidemuseo ja joka on yhteistuotantoa.

20 21 (33) Elektroniikkamuseossa jatketaan salolaista elektroniikkateollisuutta esittelevän näyttelyn rakentamista vuoden 2016 aikana valmistamalla monitori- ja puhelintuotannosta kertovat näyttelyt vuoden loppuun mennessä. Museossa on jo esillä radio- ja televisiohistoriasta kertovat näyttelyt. Tavoitteena on saada perusnäyttely valmiiksi itsenäisyyden juhlavuoden alkuun. Lisäksi SAMUn Marimekko-kokoelmasta kootaan näyttely kesäkaudeksi Meritalon museoon. Myös muissa SAMUn museoissa on kesänäyttelyjä. Museoiden museokasvatus Yleisötyön keskeinen vetovoimatekijä on museopedagogiikan tuottaminen näyttelyihin, joilla toiminnoilla on myös tärkeä sivistyksellinen tehtävä. Museokasvatus on museotyön painopiste. Taidemuseon Juha Metso-näyttelyyn ja kesänäyttelyyn valmistetaan ostopalveluin taiteilijoiden henkilökuvaa avaavia lyhytvideota, jotka jäävät näyttelyn jälkeen elämään taidemuseon kotisivuille ja verkkoon. Kaikkien näyttelyjen teoksia avataan yleisölle valmistamalla niihin ääniopastuksia, kuljettamalla ryhmiä oppaan johdolla yleisökierroksissa ja tuottamalla oppiaineistoa joka on käytettävissä mobiilisovelluksena. Lisäksi järjestetään luentoja ja työpajoja ja taiteilijatapaamisia. Saavutettavuustoiminnot madaltavat runsaasti kynnystä saapua museoon ja tuovat uusia yleisöjä kaikista ikäryhmistä. Elektroniikkamuseon näyttelyyn rakennetut leikkimökit viimeistellään käyttökuntoon. Sen lisäksi tehdään esikouluikäisille ja koululaisille QR-koodeihin perustuvia suunnistusreittejä, joita voivat hyödyntää myös aikuiskävijät. Elektroniikkamuseon ystävät ohjaavat työpajoja koululaisille ja yhteistyössä kuvaamataidon opettajien kanssa toteutetaan kuvataidetyöpajoja, joissa hyödynnetään museon käyttökokoelmaa. Paikallismuseokohteista Halikon ja Meritalon museoihin järjestetään varhaiskasvatus- ja koululaisopastuksia omasta takaa, muihin paikallismuseoihin ostopalvelusopimuksen puitteissa. Taidemuseon tutkimus- ja julkaisutoiminta Juha Metson valokuvanäyttelyyn tuotetaan taiteilijaa esittelevä julkaisu yhdessä Lappeenrannan taidemuseon kanssa. Yhteistuotantona Taidemaalari Viljo Hurmeen säätiön kanssa tuotetaan salolaisen taidemaalari Lyyli Säilän julkaisu kesänäyttelyyn; Säilä-tutkimusta on taidemuseo tehnyt vuoden. Salonseutulaisen taidemaalarin Uuno Eskolan elämää kartoitetaan hänen toimintojaan esittelevässä kronologia-julkaisussa kesänäyttelyyn. Kansallisesti merkittävän taidemaalari Ester Heleniuksen taiteesta tuotetaan asiantuntija-artikkeliin ja Hämeenlinnan taidemuseon kuva-aineistoon perustuva julkaisu yhteiskustanteisena Hämeenlinnan taidemuseon kanssa, mikä oli edellytys näyttelyn saamiselle. Muu tapahtumatoiminta Veturitallissa Kulttuuristen tapahtumien järjestäjänä taidemuseon toimitila Veturitalli toimii toista vuotta kulttuuriasiain yksikön klassisen musiikin sarjan ja osin jazzkonserttien areenana. Investointeina hankitaan konserttiyleisölle alkuvuodesta pehmustetut, pinottavat ja puolikäsinojalliset salituolit, jotka levitetään tiloihin ja kootaan niistä pois tapahtumakohtaisesti. Museoiden kokoelmatyö Taidemuseon kokoelmatyössä taideperinnön kartuttamisen lähtökohta on seudullisen taiteen tallentaminen. Kaupungin säästötoimet ovat rajanneet hankinnat vähäisiksi myös vuonna Olemassa olevia kaupungin taidekokoelmia sekä Viljo Hurmeen säätiön kartuttamaa taidekokoelmaa sijoitetaan aktiivisesti kaupungin laitoksiin lisäämään palveluympäristöjen ja toimitilojen viihtyvyyttä. Prosenttitaidetta ei hankita. Taidemuseo valmistautuu lähivuosina uuden kokoelmahallintaohjelman omaksumiseen sekä Kuvaston uusien sopimuksen käyttöönottoon ja selvittää niiden vaikutusta kokoelmien saavutettavuuden lisäämiseen ja toisaalta yleisötyön kustannuksiin.

21 22 (33) Historiallisen museon kokoelmatyön painopistealueena jatketaan vuonna 2015 aloitettua paikallismuseokohteiden toiminnan kehittämistä yhteistyössä yhteisöjen kanssa. Tätä varten on perustettu ohjausryhmä. Ohjausryhmän tehtävänä on mm. kartoittaa yhdistykset, jotka haluavat ottaa lisävastuuta paikallismuseoiden kokoelmien ja kiinteistöjen hoidosta. Lisäksi tutkitaan mahdollisuutta kehittää esimerkiksi Perniön museota keskeisempänä museokohteena. 2.3 Kulttuuripalveluiden tuloslaskelma

22 23 (33)

23 24 (33) 2.4 Kulttuuripalvelujen osaston toimintatiedot Toiminta TP 2014 TA 2015 HKE 2016 TA 2016 Osaston hallinto Vakinaista henkilöstöä 2 Kulut Tuotot 80 Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut Myönnetyt toimintatuet ja avustukset Kulut Vakituista henkilökuntaa Yleiset kulttuuripalvelut Kulttuuritapahtumat ja -tilaisuudet Tapahtumat ja tilaisuudet Kävijämäärä Kulut /tapahtumat, tilaisuudet /kävijä 11,76 13,54 13,46 Vakinaista henkilöstöä Tuotot /asukas 5,30 3,44 4,01 3,99 Kulttuurituotteiden saavutettavuus Kulut Vakinaista henkilöstöä 0,25 Tuotot /asukas 0,25 Taidemuseopalvelut Yleisöpalvelutoiminta (Veturitalli) Kävijämäärä Kulut /kävijä 30,28 26,02 28,95 28,59 Vakinaista henkilöstöä Tuotot /asukas 10,54 9,51 9,65 9,53 Taidekokoelmatyö Kulut Kokoelman teosmäärä (sis. luonnokset) Kokoelmasta kunnan tiloissa esillä 45 % 45 % 45 % 45 % Vakinaista henkilöstöä /asukas 0,89 1,18 1,40 1,37 Samu, tuotanto- ja kulttuurihistorialliset museopalvelut Kulttuuriperinteen säilyttäminen (kokoelmat) Kokoelmien kokonaismäärä, josta luetteloidut esineet ja valokuvat Kulut /kokonaismäärä 4,35 3,32 4,15 4,12 Vakinaista henkilöstöä Tuotot /asukas 5,70 4,19 5,31 5,28 Kulttuuriperinteen välittäminen Toimintatunnit Kävijämäärä Aukiolopäivät Kulut /tunti 62,28 /kävijä 20,33 15,12 17,92 Vakinaista henkilöstöä

24 25 (33) Toiminta TP 2014 TA 2015 HKE 2016 TA 2016 Tuotot /asukas 3,14 3,53 2,80 3,32 Kulttuuripalvelut yhteensä Tuotot Kulut Netto Netto /asukas 26,79 24,25 23,54 23, Kulttuuripalveluiden käyttösuunnitelma Tehtäväalue Tulosyksiköt Tehtäväalueen esimies Kulttuuripalvelut Kulttuuriasiain yksikkö, taidemuseo Veturitalli, Salon historiallinen museo SAMU vs. vapaa-aikapäällikkö Seurattavat suoritteet Esitetään kulttuuripalvelujen yhteisenä toimintatietotilastona.

25 26 (33) 3 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUT 3.1 Palveluiden painopistealueet, toiminnalliset ja palvelutavoitteet sekä keskeisten toimintamenojen ja tulojen perustelut Painopistealueet Kirjastopalveluiden toimintaa kehitetään ja tehostetaan suhteuttamalla palvelutuotanto olemassa oleviin voimavaroihin Kustannustehokkaamman ja kuntalaisia tasapuolisesti saavutettavissa olevan palvelutuotannon toteuttamiseksi lisätään yhteistyötä kolmannen sektorin ja kaupungin oman organisaation kanssa Kuntalaisia pyritään saamaan aktiivisiksi vapaa-ajan palveluiden käyttäjiksi Kunnan tehtävänä on kirjastolain 3 mukaan järjestää asukkailleen kirjasto- ja tietopalveluja. Asukkaille pyritään tarjoamaan resurssien puitteissa mahdollisimman monipuolista ja ajantasaista kokoelmaa. Vuonna 2016 aineistomäärärahat ovat vuoden 2014 tasolla. Aineistomäärärahaa on käytettävissä vähemmän kuin vuonna Vuosi 2016 on Salon kirjastopalveluille ensimmäinen täysi vuosi Vaski-kirjastoyhteistyössä. Asiakkaille tämä tarkoittaa aikaisempaa laajempaa tarjontaa niin painetun kuin elektronisten aineistojen suhteen. Salon kirjastopalvelujen henkilöstö osallistuu Vaski-kirjastojen yhteisiin työryhmiin. Osallistumalla työryhmätyöskentelyyn henkilöstön on mahdollista samalla kehittää ammatillista osaamistaan asiakkaiden parhaaksi. Lapsille, nuorille ja myös aikuisille kuntalaisille suunnattuja kirjastopalveluja pyritään edelleen kehittämään. Eri asiakasryhmille tarjotaan kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetusta sekä kirjavinkkausta. Näitä ryhmiä ovat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen piiriin kuuluvat lapset ja nuoret, eri oppilaitoksissa opiskelevat, työvoimakoulutuksiin osallistuvat ja maahanmuuttajataustaiset asiakkaat. Kirjastopalveluiden tavoitettavuus vuonna 2016 on edelleen hyvä. Palveluverkko koostuu pääkirjastosta, yhdeksästä lähikirjastosta ja kahdesta kirjastoautosta. Vaikeutetun rekrytoinnin vuoksi henkilöstömäärä on supistunut vähäiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön suositusten mukaan jokaista tuhatta asukasta kohden tulisi olla yksi kirjastoammatillinen työntekijä. Vakituista henkilöstöä kirjastopalveluissa on 36, joista osa-aikaista työtä tekee kolme. Vuonna 2016 kaupungin sopeuttamistoimien kohdistuminen kirjastopalveluihin tarkoittaa henkilöstön supistumista edelleen. Yksiköiden aukioloaikoja joudutaan tarkistamaan koko ajan. Vallitsevassa tilanteessa henkilöstön jaksamisesta huolehtiminen on tärkeää. Asiakaspalvelun sujumisen varmistamiseksi lainaus- ja palautusautomaattien käyttöä tehostetaan. Henkilöstön määrän pienentyessä automatisoitujen omatoimikirjastojen käyttöönotto lähikirjastoissa mahdollistaa kaupungin reuna-alueiden asukkaille kirjastopalvelujen saavutettavuuden. Kaupungin sopeuttamisohjelmaan on kirjattu Kiikalan kirjaston muuttaminen omatoimikirjastoksi vuoden 2016 aikana. Lisäksi investointikohteena on pääkirjaston palautusautomaatin uusiminen. Tavoitteena on lisäksi yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden kanssa hyvinvointipalvelujen toteuttamiseksi. Yhdistysten toiminta näkyy eri kirjastoissa pidettävinä näyttelyinä ja muina tapahtumina. Tämän lisäksi kirjastolla on tiivistä yhteistyötä kaupungin muiden toimijoiden kanssa.

26 3.2 Kirjastopalveluiden tuloslaskelma 27 (33)

27 28 (33)

28 29 (33) 3.3 Kirjasto- ja tietopalvelujen osaston toimintatiedot Toiminta TP 2014 TA 2015 HKE 2016 TA 2016 Osaston hallinto Kulut Vakinaista henkilöstöä Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut Pääkirjasto Lainat Kulut /laina 2,58 1,96 2,04 2,01 Käynnit /käynti 7,03 4,71 4,89 4,83 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Lähikirjastot Lainat Kulut /laina 2,76 2,35 2,41 2,38 Käynnit /käynti 6,89 4,93 5,07 5,00 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Kirjastoautot Lainat Kulut /laina 1,03 0,84 0,88 0,86 Käynnit /käynti 2,78 2,37 2,50 2,45 Vakinaista henkilöstöä Kirjastopalvelut yhteensä Tuotot Kulut Netto

29 30 (33)

30 31 (33) 3.4 Kirjastopalvelun käyttösuunnitelma Tulosyksikkö: Tulosyksikön esimies: Tulosyksikön varaesimies: Kirjastopalvelut Jaakko Lind Anne Järvinen Voimavarat 2016 kirjastopalveluiden esimies 1 kirjaston esimies 1 osastonesimies 3 erikoiskirjastonhoitaja 1 kirjastonhoitaja 4 erikoiskirjastovirkailija 2 kirjastovirkailija 8 kirjastosihteeri 7 kirjastoapulainen 2 kirjastoautonkuljettaja-virkailija 2 kirjastoautonkuljettaja 1 tietopalvelusihteeri 2 toimistosihteeri 2 Yhteensä 36 Seurattavat suoritteet 2016 Kirjaston toimintaa arvioidaan ja seurataan tilastoimalla kävijä- ja lainamääriä. Kirjastopalvelujen kokoelmatyössä seurataan lainamäärien lisäksi tehtyjen hankintojen ja poistojen määrää. Vuonna 2016 aineistomääräraha on alle opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitetason. Ajantasaisen kokoelman ylläpito vaatii jatkuvaa seurantaa ja hyvää ammattitaitoa. Kävijä- ja lainamäärien lisäksi tilastoidaan koulutuksiin ja tapahtumiin osallistuneita.

31 32 (33) 4 LIIKUNTAPALVELUT 4.1 Palveluiden painopistealueet, toiminnalliset ja palvelutavoitteet sekä keskeisten toimintamenojen ja tulojen perustelut Ohjattu liikuntatoiminta painottuu tulevaisuudessa yhä enemmän tarpeeseen räätälöidä paremmin liikuntaa aloittelevien tarpeeseen soveltuvia liikuntaryhmiä sekä entisestään lisätä yksilöpalveluja liikuntaneuvonnan osalta. Tällaista suuntaa tukevat myös valtakunnalliset linjaukset ja tutkimukset. Liikuntapalvelut pyrkivät myös kasvattamaan osuuttaan kaupungin oman henkilöstön hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen liittyvissä asioissa. Yhteistyön kehittämistä jatketaan kaupungin sisällä sekä ulkopuolella seurojen ja yksityisten palveluntuottajien kanssa. Yhteistyön kehittämisen tavoitteena on taata parempia palveluita kustannustehokkaasti. Painopistealueet: Vähän liikkuvien kuntalaisten aktivoiminen Kustannustehokkaamman palvelutuotannon edistäminen yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa ja kaupungin sisällä Liikuntapalveluiden tuotteistaminen Urheilupuiston peruskorjaus Liikuntapalveluiden ohjattua kurssitoimintaa järjestetään koko kaupungin alueella kaiken ikäisille kaupunkilaisille. Kurssitoiminta on painottunut terveysliikuntaan. Kurssitoimintaa järjestetään ja suunnitellaan yhteistyössä eri toimijoiden kuten kolmas sektori, kansalaisopisto, opetuspalvelut, liikuntapalveluyritykset ym. kanssa. Liikuntapalvelut tarjoaa läheteperusteista henkilökohtaista liikuntaneuvontaa jolla pyritään tavoittamaan terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat kaupunkilaiset liikuntaharrastusten pariin. Liikuntaneuvontaa toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kaupungin terveyspalveluiden ja työterveyshoidon kanssa. Vuoden aikana järjestetään erilaisia kuntokampanjoita liikuntapaikoilla ja kaupungin alueella. Kampanjoiden tavoitteena on innostaa ja kannustaa omatoimiseen liikkumiseen. Lisäksi liikuntapalvelut on mukana erilaisissa tapahtumissa tuottamassa toimintaa ja markkinoimassa omaa toimintaa ja liikuntapaikkoja. Toiminta-avustuksiin on varattu tänä vuonna ja kohde-avustuksiin Kohde-avustuksista puolet on varattu kartta-avustuksiin. Lisäksi avustetaan kavilan moottorirataa 8000 ja SSO-halli Liikuntapalveluiden sisäliikuntapaikkoja ovat uimahalli, jäähalli, 6 liikuntahallia, 10 kuntosalia ja koulujen liikuntasalit (iltakäytössä). Tilojen hoito toteutetaan yhteistyössä tilapalveluiden kanssa. Tätä yhteistyötä tulee entisestään tiivistää ja hakea sitä kautta lisää kustannustehokkuutta. Liikuntapalvelut vastaa kaikkien näiden tilojen varauksista. Uutena haasteena tulee aikuisten liikuntapaikkamaksut jotka tulevat kuluvan vuoden aikana koskemaan myös aiemmasta poiketen Salolaisia liikuntayhdistyksiä. Tämä osaltaan lisää hallinnon työtä, mutta on toteutettavissa olemassa olevin resurssein. Uimahallin toimintaan odotetaan pientä kasvua johtuen viime vuoden puolessa välissä voimaan astuneen eläkeläisliikuntakortin suosiosta. Jäähallin käyttöaste on käytännössä 100% kuten on liikuntasalien iltakäyttökin. Päivä- ja viikonloppuvuorojen käyttöastetta yritetään nostaa eri toimenpitein, kuten palveluiden tuotteistamisen ja markkinoinnin avulla. Suomusjärven kuntosalille haetaan uusi paikka vuoden 2016 aikana. Salon liikuntapalvelut hallinnoi mm. noin 50 kpl ulkokenttiä, 50 km pururatoja ja vaellusreittejä, lukuisia jäitä ja latuja, 130 km melontareittejä, 25 kpl uimapaikkoja. Näitä paikkoja hoidetaan omana työnä, ostopalveluina yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin sekä yhteistyönä tilapalveluiden kanssa. Paljon paikkoja hoidetaan myös vapaaehtoistyön turvin. Erilaisia yhteistyötapoja tulee jatkossakin kehittää kustannustehokkaan palvelutuotannon löytämiseksi. Laaja alue vaatii erilaisia tapoja ja alueiden eroavaisuudet luovat paikoin haasteita kustannustehokkuudelle. Tälle vuodelle haetaan Naarijärven, Varvojärven ja Märynummen rannoille hoitajaa yhdistysten kautta. Mikäli yhdistystä ei saada löydetä saunan vuokraajaksi. Joutuu liikuntapalvelut lopettamaan vuokraamisen

32 33 (33) tilapalveluilta sopeuttamisohjelman säästötavoitteen saavuttamiseksi. Urheilupuiston investoinnit, Marian koulun pihan lähiliikuntapaikka, parantavat edelleen olosuhteita kaupunkilaisten liikkumiselle. Liikuntalain mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Vuonna 2016 pyritään huolehtimaan nykyisestä palvelutasosta sekä kehittämään edelleen toimia liikkumattomien kuntalaisten löytämiseksi. Kustannustehokkuus ja toiminnan edelleen tehostaminen on myös tavoitteena toimintavuotena Yhteistyön tiivistäminen jatkuu kolmannen sektorin, kansalaisopiston, terveyspalveluiden ja työterveyshuollon kanssa. 4.2 Liikuntapalveluiden tuloslaskelma

33 34 (33)

34 35 (33) 4.3 Liikuntapalvelujen osaston toimintatiedot Toiminta TP 2014 TA 2015 HKE 2016 TA 2016 Osaston hallinto Kulut Vakinaista henkilöstöä Tuotot Infotietona varhe-ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut Myönnetyt toimintatuet Seuroja ja järjestöjä Tuettuja seuroja kpl Harjoituskertoja Kulut /tuettu seura /harjoituskerta 0,33 0,36 0,33 0,33 /asukas 1,83 2,00 1,86 1,86 Ulkoliikuntapaikat Liikuntapaikkoja kpl kesäkaudella Liikuntapaikkoja kpl talvikaudella Oman toiminnan kulut Ostopalvelujen kulut Kulut yhteensä kesäkausi talvikausi /kesäliikuntapaikka /talviliikuntapaikka Vakinaista henkilöstöä

35 36 (33) Toiminta TP 2014 TA 2015 HKE 2016 TA 2016 /asukas 15,53 17,54 17,37 17,70 Tuotot Jäähallit Aukiolotunnit (ei sis. halliyhtiön tunteja) Kulut (sis. halliyhtiön kuluja) Kaupungin jäähallin kulut /aukiolotunti , Varausaste % (seuranta 2012 alk.) 90 % 90 % 90 % 90 % Vakinaista henkilöstöä Tuotot Uimahalli Aukiolotunnit vuodessa Kävijämäärä Kulut /aukiolotunti /asiakas 7,81 8,16 7,85 7,78 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Saunalliset uimarannat Aukiolotunnit Kulut /aukiolotunti 55,97 68,37 55,81 55,81 Uimapaikat Kulut /uimaranta Tuotot Liikuntahallit ja kuntosalit: Liikuntahallit Aukiolotunnit vuodessa Kulut /aukiolotunti 63,02 56,88 51,43 51,16 Vakinaista henkilöstöä 7,5 7,5 4,5 4,5 Varausaste % (seuranta 2012 alk.) 80 % 80 % 80 % 80 % Tuotot Valvomattomat kuntosalit Kulut (ei. sis. Kisko ja Kuusjoki) /kuntosali Koulujen salit Aukiolotunnit / vuosi Kulut /aukiolotunti 13,60 10,26 13,33 13,33 Varausaste%, illat ja viikonloput 78 % 78 % 78 % 78 % Vakinaista henkilöstöä 0,5 0,5 0,0 0,0 Tuotot Ohjattu liikuntatoiminta Oman toiminnan kulut Ostopalvelujen kulut Kulut yhteensä Asiakkaita Ryhmiä /asiakas 5,79 5,27 6,78 6,69 /ryhmä Vakinaista henkilöstöä Määräaikaista henkilöstöä (henkilötyövuosina) 1,7 2 1,7 1,7 Tuotot Liikuntapalvelut yhteensä Tuotot Kulut Netto

36 37 (33)

37 38 (33) 4.4 Liikuntapalveluiden käyttösuunnitelma Liikuntapalvelut Tulosyksikkö: Tulosyksikön esimies: Tulosyksikön varaesimies: Liikuntapalvelut Saku Nikkanen Marko Mäkinen Voimavarat 2016 Liikuntapalvelujen esimies 1 Liikuntapaikkamestari 2 Liikuntasuunnittelija 1,5 Tiedotussihteeri 1 Toimistosihteeri 1 Liikunnanohjaaja 5 Liikuntapaikkojen hoitaja 16 Asiakaspalveluvastaava 3 Laitosmies 3 Uinninvalvoja 4 37,5 Seurattavat suoritteet Liikuntatilastot ja toimintatietokortti

38 39 (33) 5 KANSALAISOPISTO 5.1 Kansalaisopiston painopistealueet, toiminnalliset palvelutavoitteet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut suunnitelmakaudella Painopistealueet: 1. Opetustarjonnan saavutettavuuden parantaminen 2. Yhteistyön kehittäminen 3. Monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden edistäminen 4. Maksupalvelu- ja hanketoiminnan järjestäminen sekä näiden kehittäminen 5. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen sekä osaamisen ylläpitäminen ja parantaminen Keskeinen riski on, että kaupungin taloustilanne ja sopeuttamistoimet aiheuttavat toimintaedellytysten heikkenemistä, mikä näkyy mm. - kurssitarjonnan määrässä ja monipuolisuudessa - opiston asiakaspalveluiden laadussa - henkilöstön työssäjaksamisessa. Opiston opintotarjonta pidetään käytettävissä olevien resurssien puitteissa mahdollisimman laajana, monipuolisena ja alueellisesti kattavana, jotta sillä kyettäisiin vastaamaan siihen varsin runsaaseen ja monenkirjavaan kysyntään, joka opiston palveluihin kohdistuu. Hyvinvointipalveluiden tuloskortissa strategisena linjauksena on pyrkimys edistää kaupungin asukkaiden aktiivisuutta helposti saavutettavilla vapaa-aikapalveluilla. Edistäessään kuntalaisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia, yhteisöllisyyttä sekä jaksamista arjessa ja työssä kansalaisopiston monipuolisella toiminnalla voidaan nähdä olevan myös aktiivisuutta edistävää vaikutusta. Opiston tuottamien palveluiden saavutettavuutta pyritään edelleenkin parantamaan mm. kurssimaksualennuksin, suunnittelemalla kursseja, jotka on suunnattu vain tietyille ryhmille, kuten ikäihmisille tai maahanmuuttajille lisäämällä päiväopetusta, harjoittamalla kohderyhmille suunnattua tiedotusta ja markkinointia sekä toimimalla yhteistyössä kaupungin muiden yksiköiden, viranomaisten sekä eräiden sosiaali- ja terveysalan yhdistysten kanssa. Opiston palvelut ovat avoimia kaikille, mutta toimenpiteillä pyritään tavoittamaan erityisesti mm. ikäihmisiä ja muita eläkeläisiä, työttömiä, maahanmuuttajia sekä nuoria aikuisia. Yhteistyötä tehdään sekä hankkeiden puitteissa että perustoiminnassa lukuisten eri tahojen kanssa. Kaikkein tiiveintä yhteistyötä tehdään tällä hetkellä maahanmuuttajakoulutusta järjestettäessä. Keskeisimmät yhteistyökumppanit tässä ovat Varsinais-Suomen TE-toimiston Salon yksikkö, kaupungin sosiaalityön palveluiden maahanmuuttajayksikkö sekä Salon seudun aikuisopisto. Turvapaikanhakijoiden koulutusta toteutetaan yhteistyössä paikkakunnalla toimivien vastaanottokeskusten kanssa. Yhteistyötä kehitetään edelleen kaupungin muiden toimialojen ja yksiköiden sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Yhteistoiminnan tavoitteena on monipuolistaa opintotarjontaa, parantaa tarjonnan laatua ja osuvuutta sekä kustannustehokkuutta. Monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden edistäminen on yksi vapaan sivistystyön laissa korostettu vapaan sivistystyön tavoite, jota kansalaisopisto toteuttaa kurssitarjonnallaan. Tavoitteeseen pyritään kehittämällä ja monipuolistamalla mm. opiston kieltenopetusta ja maahanmuuttajakoulutusta. Pyrkimyksenä on lisätä kansalaisopiston omin toimenpitein järjestettävää, opetushenkilöstölle, erityisesti tuntiopettajille suunnattua pedagogista ja didaktista osaamista vahvistavaa koulutusta, sekä parantaa myös tuntiopettajien vaikutusmahdollisuuksia opiston toimintaan. Opisto on saanut Lounais-Suomen Aluehallintovirastolta rahoitusta tähän työhön, jota tehdään yhdessä joidenkin muiden lähiympäristön opistojen kanssa.