Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 15/ (17) Ympäristökeskus Ympäristönsuojeluosasto Ympäristönsuojelupäällikkö

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 15/ (17) ympäristönsuojeluosasto Eeva Summanen 39 Kaartin jääkärirykmentin ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Santahaminassa ampumaratojen alueella korttelissa 4 HEL T Päätös Ilmoitus Ilmoituksen tekijä on hyväksynyt Kaartin jääkärirykmentin ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti. Kaartin jääkärirykmentti, PL 6, Helsinki Y-tunnus: Yhteyshenkilö: Janne Haaksluoto, puhelin , sähköposti janne.haaksluoto@mil.fi Alueen omistaja ja haltija Kiinteistön omistaja on Senaatti kiinteistöt, Suomen valtio. Aluetta hallinnoi puolustusvoimat. Ilmoituksessa esitetyn alueen sijainti, koko ja maan käyttö Puhdistettava alue sijaitsee Helsingin 51. kaupunginosassa (Santahamina) korttelissa 4. Kohteen kiinteistötunnus on Santahaminan varuskunta-alueella on yhdeksän ampumarataa, joista ensimmäiset on otettu käyttöön 1950-luvulla. Uusimmat radat on rakennettu luvulla. Ampumaradat ovat: keskusampumaradat (150 m:n ja 300 m:n kivääriradat), Maanpuolustuskoulun kiväärirata, asekäsittelyradat 1 ja 2, hirvirata,

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 15/ (17) Pilaantumisen syy pistoolirata, pienoiskiväärirata ja haulikkorata. Puolustusvoimien lisäksi ampumaratoja käyttävät mm. ampumaseurat. Ilmoitus koskee keskusampumaratojen ja asekäsittelyrata 1:n taustavallien kunnostusta. Alue on maakuntakaavassa merkitty puolustusvoimien alueeksi (EP) ja yleiskaavassa sotilasalueeksi (A). Asemakaavaa alueella ei ole. Ampumaradat jäävät kunnostustoimenpiteiden jälkeen puolustusvoimien aktiiviseen harjoituskäyttöön ja ampumaseurojen harrastuskäyttöön. Alueen ampumaratakäyttö on aiheuttanut maaperän pilaantumisen. Alueen maaperän on todettu pilaantuneen raskasmetalleilla. Muut päätökset ja aikaisemmat puhdistukset Etelä-Suomen aluehallintovirastossa on vireillä ( ) ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee puolustusvoimien Kaartin jääkärirykmentin ampumaratojen ympäristölupaa Santahaminassa. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan Kaartin jääkärirykmentin on jätettävä Santahaminan raskasammuntoja koskeva ympäristölupahakemus Etelä-Suomen aluehallintovirastoon mennessä. Saaren länsilaidalla on kunnostettu aiemmin varastorakennus E4:n kaakkoispäädyssä sijaitsevan ongelmajätteiden säilytysalueen pilaantunutta maata Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ympäristövalvontapäällikön päätöksellä Lopetetun polttoaineen jakelupaikan pilaantunut maaperä on kunnostettu ympäristökeskuksen päivätyssä tarkastusmuistiossa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Maaperä oli paikoin pilaantunut öljyhiilivedyillä. Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan. Ympäristöministeriö on päätöksillään 16/400/2000, 5/400/2004 ja 6/400/2010 siirtänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 78.2

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 15/ (17) Asian vireilletulo Ilmoituksen sisältö :n mukaiset ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Ympäristölautakunta on ( 372) siirtänyt tämän toimivallan ympäristönsuojelupäällikölle. Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut ympäristökeskukseen Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat: - Ympäristötekninen tutkimusraportti, Puolustusvoimat, Santahaminan ampumaradat, , Raportti numero , Golder Associates Oy - Asekäsittelyrata 1 ja 150 m ja 300 m kivääriradat, Pilaantuneen maan kunnostuksen yleissuunnitelma, , Ramboll Finland Oy - Puolustushallinnon rakennuslaitos, Santahaminan asekäsittelyrata 1 ja kivääriradat 150 m ja 300 m, Täydennys kunnostuksen yleissuunnitelmaan , Ramboll Finland Oy Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista: Maaperä, pohjavesi ja pintavesi Santahaminan saaren maaperä on karkeaa hietaa, hiekkaa ja soraa. Alueella esiintyy paikoin avokallioita ja niiden läheisyydessä pienillä alueilla moreenia. Soistuneilla alueilla maaperän pintakerros on turvetta. Taustavallien alaosissa todettiin myös silttisiä maa-aineksia. Saaren länsi- ja keskiosa ovat I-luokan pohjavesialuetta (Santahamina, ). Nyt kunnostettavat ampumaradat sijaitsevat pohjavesialueen ulkopuolella. Lyhin etäisyys asekäsittelyrata 1:ltä rantaan on noin 200 metriä. Kivääriradoilta matkaa rantaan on noin 100 metriä. Asekäsittelyrata 1:n pohjoispuolella on noin 300 metrin etäisyydellä asuinrakennus. Noin 500 metrin etäisyydellä koilliseen on lisäksi lomaasuinrakennus. Kivääriratojen läheisyydessä ei ole herkkiä kohteita. Ratojen läheisyydessä ei ole suojelualueita. Haitta-ainetutkimukset

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 15/ (17) Santahaminan kaikkien ampumarata-alueiden maaperän haittaainepitoisuuksia on tutkittu vuosina Tutkimuksissa havaittiin rata-alueilla valtioneuvoston asetuksen (VNA 214/2007) mukaiset ylemmät ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia lyijyä, kuparia ja antimonia. Taustavalleissa havaittiin ohjeelliset vaarallisen jätteen rajaarvot ylittäviä pitoisuuksia lyijyä ja osin myös kuparia. Korkein havaittu lyijyn pitoisuus oli mg/kg pistoolirata 2:n taustavallissa. Kuparin korkein havaittu pitoisuus oli 6260 mg/kg 300 m:n kivääriradan taustavallissa. Lisäksi haulikkoradalla todettiin alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia PAH-yhdisteitä. Pilaantuneisuus oli voimakkainta kivääri- ja pistooliratojen iskemäkohdissa ja noin 1 1,5 metriä vallin sisään iskemäkohdista. Korkeimmat raskasmetallipitoisuudet todettiin taustavallien pintakerroksissa, mutta mm. taustavallin muokkaus- ja korjaustoimenpiteiden takia arvellaan korkeita pitoisuuksia olevan myös sisempänä vallissa. Alemman ohjearvotason ylittäviä lyijypitoisuuksia todettiin taustavallien lisäksi monilla radoilla myös maalitaulujen etuvallilta otetuissa näytteissä. Erityisesti pistooliradalla ja asekäsittelyradoilla kohonneita pitoisuuksia todettiin myös kentältä ja ampumapaikan edustalta otetuissa näytteissä. Pohjavesialueella sijaitsevan pienoiskivääriradan tarkkailuputkesta otetusta vesinäytteestä analysoitiin laboratoriossa ph, liukoinen happi, sähkönjohtavuus, sameus sekä liukoiset lyijyn (Pb) antimonin (Sb), arseenin (As), kromin (Cr), kuparin (Cu), sinkin (Zn) ja nikkelin (Ni) pitoisuudet. Vesinäytteessä ei todettu pohjavesille asetetun ympäristön laatunormin (VNA 341/2009) eikä sosiaali- ja terveysministeriön talousvedelle asettamat laatuvaatimukset (STMa 461/2000) ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia. Ampumarata-alueilta lähtevistä ojista otettiin pintavesinäytteitä, joista tutkittiin laboratoriossa ph, liukoinen happi, sähkönjohtavuus, sameus sekä raskasmetallien (Pb, Sb, As, Cr, Cu, Zn, Ni) liukoiset pitoisuudet ja kokonaispitoisuudet. Pintavesien pilaantuneisuuden arviointiin ei ole asetettu ohje- tai raja-arvoja. Kadmiumin, nikkelin ja lyijyn osalta todettuja pitoisuuksia verrattiin pintavesille annettuun ympäristölaatunormiin (VNA 868/2010). Pintavesinäytteissä todettiin kohonneita raskasmetallien pitoisuuksia haulikkoradalta, 300 m:n kivääriradalta, Maanpuolustuskoulun kivääriradalta ja asekäsittelyrata 2:lta lähtevissä ojissa. Ympäristölaatunormin ylittäviä lyijypitoisuuksia todettiin neljässä näytepisteessä. Korkein lyijypitoisuus (0,157 mg/l) todettiin haulikkoradan vesinäytteessä. Lisäksi Maanpuolustuskoulun ampumaradan ojanäytepisteessä todettiin ympäristölaatunormin

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 15/ (17) ylittävä nikkelipitoisuus. Kohonneita sinkkipitoisuuksia todettiin kolmessa näytepisteessä ja lievästi kohonnut kuparipitoisuus yhdessä pisteessä. Haulikkoradan vesinäytteessä ei todettu laboratorioanalyysin määritysrajat ylittäviä PAH-yhdisteiden pitoisuuksia. Asekäsittelyrata 1:n taustavallista otettiin 14 näytettä kahdesta näytepisteestä kerroksittain 0, 3 metrin välein. Kaikki maanäytteet seulottiin luotien poistamiseksi. Näytteenotto ulottui maanpinnan tason alapuolelle. Taustavallin tutkimuspisteissä suurimmat lyijypitoisuudet todettiin vallin pintakerroksessa 0 0,6 metrin syvyydellä sekä myös 0,9 1,2 metrin syvyydellä. Lyijyn pitoisuus ylitti vaarallisen jätteen rajaarvon ja kuparin ja antimonin pitoisuudet ylemmän ohjearvon. Lisäksi osassa näytteissä todettiin alemman ohjearvon ylittävä sinkkipitoisuus ja kynnysarvon ylittävä arseenipitoisuus. Lyijypitoisuus oli laskenut 1,8 2,1 metrin syvyydessä vallin pinnalta lukien alle ylemmän ohjearvon. Varsinaista puhdasta pohjamaata ei kuitenkaan pystytty toteamaan. Keskusampumaradan 300 metrin kivääriradan taustavallista otettiin 26 näytettä kolmesta näytepisteestä. Näytteet otettiin kerroksittain 0,3 metrin välein. Näytteenotto pyrittiin ulottamaan puhtaaseen pohjamaahan saakka. Taustavallin tutkimuspisteissä lyijyn pitoisuudet ylittivät vaarallisen jätteen raja-arvon. Kuparipitoisuudet ylittivät ylemmän ohjearvon ja antimonin pitoisuudet ylittivät alemman ohjearvon. Haitta-ainepitoisten kerrosten jakautuminen oli epätasaista, mikä voi selittyä aiemmin suoritetuilla taustavallin korjaustoimenpiteillä. Puhdasta pohjamaata ei saavutettu. Keskusampumaradan 150 metrin kivääriradan taustavallista otettiin 27 näytettä kolmesta näytepisteestä. Näytteet otettiin kerroksittain 0,3 metrin välein. Yli kahden metrin syvyydellä näytteenottotiheys oli 0,5 metriä. Näytteenotto pyrittiin ulottamaan puhtaaseen pohjamaahan saakka. Taustavallin suurimmat raskasmetallipitoisuudet todettiin iskemäkohdissa: kupari 6260 mg/kg ja lyijy mg/kg. Sinkin pitoisuus ylitti ylemmän ohjearvon ja antimonin pitoisuus alemman ohjearvon. Pitoisuudet pienenivät taustavallin pinnalta syvemmälle mentäessä. Lyijyn pitoisuus alitti alemman ohjearvon 0,9 1,2 metrin syvyydessä. Radan 21 kohdalla raskasmetallipitoisuudet alittivat kynnysarvot vasta 4,5 metrin syvyydessä taustavallin pinnalta. Tutkimusten perusteella arvioidaan nyt kunnostettavilla 150 m:n ja 300 m:n kivääriratojen sekä asekäsittelyrata 1:n taustavallien alueilla olevan haitta-ainepitoisuuksiltaan ylemmät ohjearvot ylittäviä maita noin 3300 m³ eli 6000 tonnia. Maa-aineksia, joissa ylittyvät vaarallisen jätteen

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 15/ (17) ohjeelliset raja-arvot, arvioidaan olevan noin 2500 tonnia. Alueella hyötykäytettäviä, haitta-ainepitoisuuksiltaan vaarallisen jätteen ja ylemmän ohjearvon välillä olevia maita arvioidaan olevan noin 3500 tonnia. Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi perustuu valtioneuvoston asetukseen (VNA 214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista. Ampumaradat eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, pienoiskiväärirataa lukuun ottamatta, eikä alueella käytetä pohjavettä. Rata-alueiden käyttötarkoituksessa ei ole tapahtumassa muutosta. Nyt ampumarataalueella toteutetaan vain ratakohtaisesti 150 m:n ja 300 m:n kivääriratojen sekä asekäsittelyrata 1:n rakenteellisia parannustoimia. Parannustoimet auttavat alueen maaperän, pohjaveden ja pintaveden tarkkailua ja riskienhallintaa pitkällä aikavälillä, vaikka maaperään kohdistuva metallikuormitus ampumatoiminnan seurauksena jatkuu. Kunnostustavoitteena asekäsittelyrata 1:n sekä 150 metrin ja 300 metrin kivääriratojen taustavalleille ovat ohjeelliset vaarallisen jätteen raja-arvot: - lyijy (Pb) 2500 mg/kg - antimoni (Sb) 2500 mg/kg - kupari (Cu) 2500 mg/kg - sinkki (Zn) 2500 mg/kg Puhdistusmenetelmä Taustavallien maaperää puhdistetaan massanvaihdolla ampumaradoille tehtävien rakenteellisten parannusten yhteydessä. Taustavalleista poistetaan haitta-ainepitoisuuksiltaan yli ylemmän ohjearvotason oleva maa-aines. Tällä varmistetaan, että vallin sisään ei jää huomaamatta esim. vanhoja iskemäkohtia, joissa pitoisuudet ylittäisivät kunnostustavoitepitoisuudet. Kunnostustavoitteen ylittävä kaivettu maa-aines sekä maa-aineksen seassa olevat luodit toimitetaan käsiteltäväksi asianmukaiseen ympäristöluvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Ennen poisvientiä maa-aineksesta erotetaan suuret, läpimitaltaan yli 50 millimetriä olevat kivet, jotka hyödynnetään kunnostettavan rata-alueen rakenteissa.

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 15/ (17) Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta Kunnostusta ohjataan tehtyjen tutkimusten, kenttämittaustulosten sekä aistinvaraisten havaintojen perusteella. Taustavalleilla tehdään kunnostuksen aikana tarkentavia mittauksia pilaantuneisuuden laajuuden selventämiseksi. Metallipitoisuudet varmistetaan kaivetuista maamassoista laboratoriossa jokaista m³:n erää kohden. Kaivua jatketaan kunnes kenttämittausten perusteella haittaainepitoisuudet kunnostettavilla alueilla alittavat ylemmän ohjearvotason. Kunnostetun alueen rajapinnoista otetaan jäännöspitoisuusnäytteet keskimäärin jokaista m²:n alaa kohden. Jäännöspitoisuusnäytteet otetaan vähintään 20 osanäytteen kokoomanäytteinä. Kaivualueen pohjalle taustavalleihin jääneet maa-ainekset erotetaan kaivun rajapinnalla suodatinkankaalla alueelle palautettavista hyötykäytettävistä massoista. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta Pilaantuneen maan pölyäminen ja leviäminen ympäristöön pyritään pitämään vähäisinä kuormauksen ja kuljetuksen aikana. Kunnostusalueelta poistettavien massojen kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Liikennöintiä pilaantuneen maan päällä vältetään. Maaperän puhdistamisen aiheuttamat melu- ja pölyhaitat eivät poikkea maanrakennustyömaiden yleisesti aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Veden tutkiminen ja käsittely Kaivannot ovat matalia ja veden kertymistä kaivantoihin ei arvioida tapahtuvan. Tarvittaessa veden kertymistä kaivantoihin estetään esimerkiksi niskaojituksin. Ennen maaperän kunnostustöiden käynnistymistä rakennetaan ratojen kunnostustoimenpiteisiin sisältyvät pintavesien laskeutusaltaat. Näin kunnostuksen aikana mahdollisesti muodostuvat vedet voidaan johtaa hallitusti eteenpäin. Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella Maa-ainesta läjitetään kunkin kaivualueen läheisyydessä rata-alueella tilapäisesti. Tällä tavalla mahdollistetaan aineksen tarkoituksenmukainen lajittelu kohteesta poistettaviin ja kohteessa hyötykäytettäviin jakeisiin. Myös laboratorioanalyysitulosten

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 15/ (17) valmistumista odotettaessa voi olla tarpeellista läjittää maa-ainesta lyhytaikaisesti. Välivarastoidut pilaantuneet maat peitetään. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella Kunnostustavoitepitoisuuden alittavia pitoisuuksiltaan ylemmän ohjearvotason ja kunnostustavoitteena käytettävän ohjeellisen vaarallisen jätteen raja-arvon välillä oleva maa-aines läjitetään tilapäisesti rata-alueelle ja hyödynnetään uudelleen taustavallien muotoilussa. Hyödynnettävät massat rajataan alapuolelta suodatinkankaalla ja peitetään puhtaalla puoli metriä paksulla maaaineksella. Hyödyntämisessä huomioidaan haitta-ainepitoisuuksien lisäksi aineksen geotekninen soveltuvuus ja turvallisuus (esimerkiksi kimmokeriski). Vallirakenteeseen suodatinkankaan päälle palautettavaa maa-ainesta arvioidaan olevan 3500 tonnia. Riskiarvion perusteella taustavalleissa hyötykäytettävistä kohonneita metallipitoisuuksia sisältävästä maa-aineksesta ei aiheudu riskiä ihmisten terveydelle tai alueen eliöstölle. Ihmisten altistumista metalleille ei myöskään pääse tapahtumaan. Keskusampumaratojen ja asekäsittelyrata 1:n taustavalleissa tehtävillä perusparannustoimenpiteillä saadaan hallittua riski metallien kulkeutumisesta ojaveden mukana mereen. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllätyksellisissä tilanteissa Mikäli työn aikana ilmenee kunnostussuunnitelmasta oleellisesti poikkeavaa, kunnostustöistä vastaava valvoja ilmoittaa siitä välittömästi rakennuttajalle ja viranomaisille. Jatkotoimenpiteistä neuvotellaan ympäristökeskuksen edustajan kanssa. Tarpeen vaatiessa kunnostussuunnitelmaa päivitetään. Tiedottaminen ja raportointi Tiedot maaperän kunnostustöiden aloittamisesta, pilaantuneiden maiden sijoituspaikoista, sijoituskelpoisuuteen liittyvästä laadunvarmennusmenetelmästä sekä ympäristöteknisen valvojan ja urakoitsijan yhteystiedot toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen ennen kunnostustöiden aloittamista. Ympäristötekninen valvoja pitää kunnostustyön aikana pöytäkirjaa, johon kirjataan kaivetut massat, kenttätestien ja laboratorioanalyysien tulokset, massojen käsittely- ja sijoituspaikat ym. oleelliset tiedot.

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 15/ (17) Ilmoituksen käsittely Ratkaisu Tarkastukset Kunnostetut alueet, näytepisteiden ja kaivantojen sijainnit merkitään kartalle. Puhdistustyöstä laadittavassa, ympäristökeskukselle toimitettavassa loppuraportissa esitetään viranomaiskatselmusten ja kokousten pöytäkirjat, kaivutyön toteutuminen, kunnostetut alueet sekä lopetusnäytteiden ottokohdat karttapiirustuksessa, laboratorioanalyysien ja oleellisten kenttämittausten tulokset ja kirjanpitotiedot poistetuista maamassoista. Puhdistustyön ajankohta Pilaantuneen maaperän kunnostuksen on arvioitu alkavan keväällä on tehnyt tarkastuksen Santahaminan varuskuntaalueelle Lausunnot ja asianosaisten kuuleminen Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja eikä kuultavia asianosaisia ole. on tarkastanut Kaartin jääkärirykmentin ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Santahaminan 150 m:n ja 300 m:n kivääriratojen sekä asekäsittelyrata 1:n taustavallien alueella, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin. 1. Puhdistustavoitteet Taustavallien alueelta on poistettava maa-aines, jossa alueella todettujen haitta-aineiden pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen (VNA 214/2007) mukaiset ylemmät ohjearvot. (VNA 214/2007, JhL 32 ) Jos maaperässä havaitaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (VNA 214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristökeskukseen ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007)

10 Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 15/ (17) Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JhL 3, 32 ) 2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta Kaivua ohjaavat tutkimukset Kunnostusalueilta kaivettavista maa-aineksista on määritettävä haittaainepitoisuudet siten, että maa-ainekset voidaan luotettavasti ohjata haitta-ainepitoisuuksien mukaisesti hyötykäyttöön tai vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. tavalla pilaantuneita maita. Maaperänäytteitä on otettava siten, että yksi kokoomanäyte edustaa enintään 100 m³:n maa-aineserää. Maaainesten haitta-ainepitoisuuksia voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyyseillä metallipitoisuudet jokaista 300 m³ 400 m³ maaaineserää kohden, kuten ilmoituksessa on esitetty. Tarvittaessa maanäytteiden haitta-ainepitoisuuksia tulee määrittää riittävä määrä laboratoriotutkimuksilla, jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä. Aiempia tutkimustuloksia voidaan käyttää hyödyksi laadunvalvontatutkimuksissa. (JhL 32, JL 12, 13, YSL 108 ) Jäännöspitoisuustutkimukset Jäännöspitoisuusnäytteet voidaan ottaa ilmoituksessa esitetyllä tavalla. Jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa niiden haittaaineiden pitoisuudet, joita kunnostettavalla alueella on havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. ( JhL 32, JL 12 ) 3. Kunnostuksen aikainen veden tutkiminen ja käsittely Tutkimuksilla pilaantumattomaksi osoitettua vettä voidaan johtaa ojaan. Johtamisesta on ilmoitettava ympäristökeskukseen ennen vesien johtamisen aloittamista. (JL 122 ) 4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta Maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, että maata tai haitta-aineita ei leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (JL 13 ) Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. ( VNA 214/2007, JL 5 ) Alueelta poistettava pilaantunut maa-aines on toimitettava kuormat peitettyinä käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain

11 Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 15/ (17) mukaisessa luvassa tai muussa vastaavassa päätöksessä on hyväkysytty kyseisen jätteen käsittely. (JL 13, VNA 179/ ) Vaarallista jätettä, pilaantunutta maa-ainesta sekä jätteeksi luokiteltua pilaantumatonta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121, JA 24 ) Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljettajille. (JL 29 ) Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantuneiden maiden välivarastointi ilmoituksessa esitetyillä alueilla on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja pilaantuneita maita saa välivarastoida peitettynä puhdistusalueilla maa-ainesten esikäsittelyn, analysoinnin tai kuljetuksen järjestämisen vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 ) Välivarastointitoiminta on sijoitettava sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. (JhL 32 ) 5. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella Kohteessa voi käyttää hyödyksi kohteesta kaivettuja geoteknisesti tulevaan käyttöön soveltuvia pilaantuneita maa-aineksia seuraavasti: Mikäli taustavalleissa ei ole veden imeytymistä estäviä suojarakenteita, voi taustavalleissa hyötykäyttää taustavalleista kaivettuja maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä valtioneuvoston asetuksen (VNA 214/2007) mukaisia ylempiä ohjearvoja. Hyötykäytettävät maa-ainekset on kuitenkin peitettävä vähintään 0,5 metrin paksuisella pilaantumattoman maan kerroksella. (VNA 214/2007, JL 5, 6, 8 ) Mikäli taustavallien rakenne suunnitellaan siten, että hyötykäytettävän kerroksen läpi ei pääse suotautumaan sadevettä tai suotovedet voidaan kerätä ja tarvittaessa käsitellä sekä niiden haittaainepitoisuuksia tarkkailla, voi taustavallissa hyötykäyttää taustavalleista kaivettuja maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat ylempien ohjearvojen ja ohjeellisten vaarallisten jätteiden rajaarvojen välissä. Tarvittaessa suotovesien pääsy pintavesiin tulee voida estää. (VNA 214/2007, JL 5, 6, 8, VNA 179/2012, 3, 4, 11, 24, liitteet 3 ja 4)

12 Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 15/ (17) Päätöksen perustelut 6. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa Työnaikaisesta tarpeesta poiketa kunnostussuunnitelmasta on ilmoitettava välittömästi ympäristökeskukseen. Ympäristökeskukselle on tarvittaessa esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden lupa- tai ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. Jatkotoimet harkitaan tapauskohtaisesti. (JhL 21, 32, YSL 76, 78, JL 13, 122 ) 7. Jälkitarkkailu Taustavalleista pintavaluntana kulkeutuva vesi ja rakenteesta riippuen myös suotovedet on kerättävä ja johdettava ojiin ja kootusti laskeutusaltaisiin. Hule- ja/tai suotovesien sekä laskeutusaltaiden sedimentin haitta-ainepitoisuuksien tarkkailusta on tehtävä suunnitelma. Suunnitelmassa on esitettävä vähintään näytteenottopaikat, näytteenottotiheys ja tutkittavat aineet sekä johtopäätökset tuloksista. Suunnitelma on toimitettava tarkastettavaksi Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle ennen tarkkailun aloittamista. päättää jälkitarkkailun lopettamisesta tarkkailutulosten perusteella. (YSL 5 ) 8. Tiedottaminen ja raportointi Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus viimeistään viikkoa ennen puhdistustöiden aloittamista. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi puhdistuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen maa-ainesten vastaanottopaikat. (JL 122 ) Kunnostuksesta tehtävässä loppuraportissa on esitettävä kunnostustyön toteuttamistapa, karttapiirustus toteutuneesta kaivualueesta ja kaivusyvyyksistä, kuvaus näytteenottomenetelmistä sekä yhteenveto työn aikaisesta näytteenotosta ja analyysituloksista, kirjanpitotiedot poistetuista pilaantumattomista ja pilaantuneista maaaineksista ja jätteistä sekä niiden loppusijoituspaikat, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto kuorma- ja siirtoasiakirjoista. Lisäksi loppuraportissa on esitettävä tiedot 150 m:n ja 300 m:n kivääriratojen sekä asekäsittelyrata 1:n taustavallien alueelle jäävästä pilaantuneesta maaaineksesta, sen laadusta ja sijainnista sekä arvioiduista haitta-aineiden kokonaismääristä ja ympäristö- ja terveysriskeistä. Loppuraportti on toimitettava ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. (YSL 104, JL 120, 122 )

13 Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 15/ (17) Yleiset perustelut Ympäristönsuojelulain 78.2 :n mukaan pilaantuneen maaperän puhdistamisessa voidaan käyttää ilmoitusmenettelyä, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. Ilmoitusmenettelyn edellytykset täyttyvät, koska tutkimuksia on tehty riittävästi, pilaantuneen maan poistaminen kaivamalla on vakiintunut kunnostusmenetelmä. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (113/2000) 22 :n mukaan maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa , sovelletaan ennen voimassa olleita jätehuoltolain säännöksiä. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan kuitenkin ympäristönsuojelulakia ja jätelakia. Kohteen maaperää pilannut ampumatoiminta on alkanut jo luvulla. Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää jätehuoltolain 32 :n ja jätelain 13 :n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset. Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haittaaineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve. Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten esimerkiksi asuin-, puisto- ja virkistysalueilla maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös

14 Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 15/ (17) Määräysten perustelut tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin. Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin herkemmäksi, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta. Päätöksessä pilaantumattomalla maalla tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maalla, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maaainesta, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteissä 3 ja 4 esitetyt kriteerit täyttyvät. 1. Puhdistustavoitteet Asekäsittelyrata 1:n ja keskusampumaratojen toiminta säilyy ennallaan. Pilaantuneen maa-aineksen kokonaismäärän vähentäminen pienentää maaperän kuormitusta. Poistamalla taustavalleista haitta-ainepitoisuudeltaan ylemmät ohjearvot ylittävä maa-aines varmistetaan, että vallien sisään ei jää huomaamatta esimerkiksi vanhoja iskemäkohtia. Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle tai terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä. 2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-ainesten kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Kenttämittausmenetelmillä määritetyt haitta-ainepitoisuudet saattavat olla epätarkkoja.

15 Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 15/ (17) Kenttämittaustulosten laboratoriomäärityksillä varmennetaan havaitut pitoisuustasot. Jäännöspitoisuusnäytteillä varmennetaan puhdistustavoitteiden täyttyminen. 3. Veden tutkiminen ja käsittely Tiedot pilaantumattoman veden johtamisesta maastoon ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa. 4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta Määräykset ovat tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Siirtoasiakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa. Alueelta vastaanottopaikkoihin kuljetettava maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla. Ilmoituksessa esitetyllä alueella voidaan lyhytaikaisesti välivarastoida pilaantuneita maita peitettynä niiden tarkempaa tutkimista tai kuljetusten järjestämistä varten. Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista. 5. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella Kunnostustavoitteen alittavan maa-aineksen hyödyntäminen vähentää puhtaiden maa-ainesten käyttö- ja kuljetustarvetta sekä kuljetuksista aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Kohteesta kaivettujen haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maaaineksesta ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Taustavallien maa-aines on hyvin vettä läpäisevää, mikä on haittaaineiden kulkeutumista edistävä tekijä. Jos taustavallissa ei käytetä suotoveden maaperään imeytymisen estävää suojarakennetta, on maaperän haitta-ainekuormitusta kevennettävä oleellisesti toiminnan jatkuessa ampumaratakäytössä. Haitta-aineita suurina pitoisuuksina sisältävät hyödynnettävät maaainekset saattavat aiheuttaa ympäristön ja pintavesien pilaantumista,

16 Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 15/ (17) siksi taustavallien suojarakenne on katsottu tarpeelliseksi hyödynnettäessä haitta-ainepitoisuuksiltaan ylemmän ohjearvon ja vaarallisen jätteen välisiä maa-aineksia. Etelä-Suomen aluehallintovirasto voi ympäristölupapäätöksessään ottaa kantaa taustavallien suojarakenteeseen. 6. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tietojen perusteella. 7. Jälkitarkkailu Ilmoituspäätöksen määräykset tarkkailusta on annettu ympäristövaikutusten selvittämiseksi. Laskeutusaltaiden sakasta otettu näyte kertoo lyijyn liukoisuudesta ja mahdollisesta sedimentoitumisesta. Päätöksen saajan on oltava selvillä hyötykäytön ympäristövaikutuksista ympäristönsuojelun edistämiseksi sekä elinympäristön haittojen ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Suunnitelma on tarpeen viranomaisvalvonnassa. 8. Tiedottaminen ja raportointi Aloitusilmoituksen tekeminen ja loppuraportin toimittaminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa. Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen Sovelletut säännökset Ympäristölautakunnan vahvistaman ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristölautakunta , 163 ) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1470,00 euron maksu. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28, 30 a, 43, 52, 53, 54, 76, 78, 80, 96, 97, 101, 104, 105, 108 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 3, 24, 25, 26, 27, 36 Laki ympäristölainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 22 Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 29, 118, 120, 121, 122, 123, 149, 150 Jätehuoltolaki (673/1978) 3, 21, 23, 32, 33 Valtioneuvoston asetus jätteistä (jäteasetus) (179/2012) 3, 4, 11, 24, liitteet 3 ja 4

17 Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 15/ (17) Päätöksen antaminen ja voimassaolo Muutoksenhaku Laskutus Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen, ja se on voimassa toistaiseksi. Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää. Laskun toimittaa Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos Pääesikunnan logistiikkaosastolle, PL 5512, 0021 Laskutus (OVT )/Itella, viite Lisätiedot Otteet Eeva Summanen, vs. ympäristötarkastaja, puhelin: eeva.summanen(a)hel.fi Ote Otteen liitteet Kaartin jääkärirykmentti Hallintovalitus, YSL ilmoituspäätös Liite 2 Uudenmaan ELY-keskus Hallintovalitus, YSL ilmoituspäätös (Ympäristö ja luonnonvarat) Liite 2 Etelä-Suomen Liite 2 aluehallintovirasto, ympäristölupavastuualue Etelä-Suomen Liite 2 aluehallintovirasto, työsuojelu Liite 2 Pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävänä Helsingin kaupungin kirjaamossa (Pohjoisesplanadi 11-13) ja asianosaista koskeva päätös on lähetetty. Merja Kurki-Suonio vs. ympäristönsuojelupäällikkö