Aika klo 18:00-19:30 Paikka Lauttasaaren kirkko, seurakuntasali, Myllykallionrinne 1

Transkriptio

1 Lauttasaaren seurakunnan seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA Aika klo 18:00-19:30 Paikka Lauttasaaren kirkko, seurakuntasali, Myllykallionrinne 1 Saapuvilla olleet jäsenet Juha Rintamäki, puheenjohtaja Juha-Pekka Sihvonen, varapuheenjohtaja Sirpa Asko-Seljavaara Ville Elomaa Maija Haavisto-Hyvärinen Seppo Kataila Kristiina Kartano Kati Kotamäki Sanna Lehtinen Kari Lehtonen Ville Malm Muut saapuvilla olleet Kalle Kuusniemi sihteeri Alkuhartaus Alkuhartauden piti Ville Malm.

2 PÖYTÄKIRJA 2 (23) Allekirjoitukset Juha Rintamäki puheenjohtaja Kalle Kuusniemi sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty. Helsinki Helsinki Juha-Pekka Sihvonen Ville Malm Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Lauttasaaren seurakunnan kirkkoherranvirastossa, Myllykallionrinne 1F, ja sen nähtävänä pitämisestä on ilmoitettu kirkkoherranviraston ilmoitustaululle laitetulla ilmoituksella. Juha Rintamäki kirkkoherra, seurakuntaneuvoston puheenjohtaja

3 PÖYTÄKIRJA 3 (23) Käsitellyt asiat Liite Otsikko Sivu 71 Kokouksen avaus 4 72 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5 73 Pöytäkirjan tarkastajien valitseminen 6 74 Asioiden käsittelyjärjestyksen hyväksyminen 7 75 Ilmoitusasioita 8 76 Seurakuntaneuvoston messuavustusvuorot seurakunnan päämessussa 9 77 Lastenohjaajan (402) ja nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan (402) määräaikainen valinta Lauttasaaren kirkkorakennuksen peruskorjausvalmistelujen tilanne Lauttasaaren seurakunnan talousarvio 2018 valmistelut /kehyspäätös Lauttasaaren seurakunnan asema toimintaympäristön ja toimintakulttuurin muutoksen keskellä Valitusosoitus ja kokouksen päättäminen 19

4 PÖYTÄKIRJA 4 (23) 71 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen.

5 PÖYTÄKIRJA 5 (23) 72 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Todettiin kokous laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

6 PÖYTÄKIRJA 6 (23) 73 Pöytäkirjan tarkastajien valitseminen Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Ville Malm ja Juha-Pekka Sihvonen.

7 PÖYTÄKIRJA 7 (23) 74 Asioiden käsittelyjärjestyksen hyväksyminen Asiat päätettiin käsitellä esittelylistan mukaisessa järjestyksessä.

8 PÖYTÄKIRJA 8 (23) 75 Ilmoitusasioita Seurakunnan kesäesite on tullut jakoon.

9 PÖYTÄKIRJA 9 (23) 76 Seurakuntaneuvoston messuavustusvuorot seurakunnan päämessussa Päätösehdotus hyväksyttiin.

10 PÖYTÄKIRJA 10 (23) 339/ Lastenohjaajan (402) ja nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan (402) määräaikainen valinta Päätösehdotus Kirkkoherra Juha Rintamäki Seurakuntaneuvosto päättää valita lastenohjaajan (402) määräaikaiseen tehtävään Tiina Aalto ajalle ja nuoriso- ja vapaaajanohjaajan (402) määräaikaiseen tehtävään Saara Goldhorn ajalle Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Selostus Seurakuntaneuvosto päätti avata haettavaksi lastenohjaajan sekä nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan tehtävät. Tehtävien määräaikaisella täyttämisellä vastataan Lauttasaaren seurakunnassa järjestettävän koululaisten iltapäiväkerho-toiminnan laajentamiseen. Kyseessä on määräaikaiset työsuhteet alkaen 7.8. jatkuen vuoden 2017 loppuun saakka. Kyseessä on kokopäiväinen työ, joka sisältää erilaisia lapsi- ja perhetyön tehtäviä sekä iltapäiväkerhossa ohjaajana toimimista. Tehtävän palkkaus määräytyy Kirkon palkkausjärjestelmän vaativuusryhmän 402 mukaan. Haku tehtäviin on aikana. Hakijoista osa on kutsuttu haastatteluun, joka pidetään Seurakuntaneuvostolle tuodaan esitys valinnasta kokoukseen.

11 PÖYTÄKIRJA 11 (23) 484/ Lauttasaaren kirkkorakennuksen peruskorjausvalmistelujen tilanne Päätösehdotus Kirkkoherra Juha Rintamäki Seurakuntaneuvosto merkitsee peruskorjausvalmistelujen tilanteen tiedoksi. Päätös Merkittiin tiedoksi. Selostus Lauttasaaren ja Johanneksen seurakunnat ovat saaneet omat käyttäjälähtökohtansa selviksi ja peruskorjaushankkeen tekninen suunnittelun valmistelu on käynnistetty tältä pohjalta. Lauttasaaren seurakunnan osalta selvitetään vielä mahdollisen ulkopuolisen lauttasaarelaisen yhteisöllisen toimijan sijoittuminen peruskorjattuun kiinteistöön. Lauttasaaren projekti on etenemässä ja vielä ennen kesälomia kiinteistötoimisto tilaa rakennuksen kuntotutkimuksesta ja haittaaineselvityksistä tutkimukset, jotka tarvitaan myös syksyllä rakennuslupaa varten. Paraikaa kiinteistötoimisto käy neuvotteluita rakennuttajakonsultin kanssa. Muut suunnittelijat kilpailutetaan hankkeeseen heti kesälomien jälkeen kunhan tilaratkaisun sekä teknisen kunnon osalta on välttämättömät tiedot suunnittelutarpeen laajuudesta ja työmääristä, joilla nämä suunnittelijat voidaan kilpailuttaa.

12 PÖYTÄKIRJA 12 (23) 333/ Lauttasaaren seurakunnan talousarvio 2018 valmistelut /kehyspäätös Päätösehdotus Kirkkoherra Juha Rintamäki Seurakuntaneuvosto käy lähetekeskustelun talousarvio 2018 linjauksista ja antaa ohjeet työvaliokunnan TA-valmisteluun. Päätös Merkittiin tiedoksi. Selostus Vuosien kehysbudjetin laadinnassa on otettu huomioon yleisen taloudellisen tilanteen kehitysarviot ja niiden vaikutus verotulojen kehitykseen kuluvana vuonna ja suunnittelukaudella. Seurakuntayhtymän tulevien vuosien talouden edellytyksiä arvioitaessa on jäsenmäärän kehityksellä keskeinen merkitys. Pidemmän aikavälin talousnäkymät ovat todella haastavat, ja kehyksen valmistelussa on huomioitu myös tämä näkymä. Taloutta ei voida valmistella kuitenkaan tällä hetkellä muuten, kuin nykyoloissa tehtävän realistisen arvion mukaan. Tämän vuoksi on otettava huomioon vallitsevat arviot ja todettava, että myönteisempi kehityskulku tulee vaikuttamaan tietysti positiivisesti resurssien paranemiseen. Yhteinen kirkkoneuvosto on kokouksessaan tehnyt kehyspäätöksen seurakuntien ja yhtymän yhteisten työmuotojen vuoden 2018 kehysraamista. Käyttötalousosan kehys Kokonaistavoite on säästää 15,0 milj. euroa vuoden 2018 loppuun mennessä niin, että seurakuntien osuus tästä on 6,5 milj. euroa. Helsingin seurakuntayhtymän kokonaiskehyksessä esitetty tavoite on vuonna 2015 päätetyn 3,5,7-linjauksen mukaisella tasolla ulkoisten kulujen osalta (Toimintakate -73 M ) (Liite). Tehtävällä 7%:n määrärahan leikkauksella päästään ulkoisissa toimintakuluissa 2015 asetettuun 86,5 M tasoon. Yhtymän yksiköiden säästötavoite on 8,5 milj. euroa ja lisäksi toimintakulttuurin muutoshankkeeseen varattava 1,5 milj. euroa eli yhteensä 10,0 milj. euroa ulkoisista kuluista. Kehyksessä on vuodelle 2018 seurakuntien toimintamäärärahoja laskettu 7,0 %. Tuomiokirkkoseurakunnan saama koko kaupunkia palveleva määräraha vähenee 7,0 % ja vaikuttaa kokonaisvähennykseen.

13 PÖYTÄKIRJA 13 (23) Jäsenmäärän kehitykseksi on arvioitu -1,3 %. Sisäisiä vuokria on korotettu kehyslaskelmassa 1,5 %. Nykyisen tilamääräraha ja sisäisen vuokran laskentaperusteiden mukaan seurakuntien tekemät tilasopeutusten hyöty ei palaudu seurakuntien toimintarahaksi. Seurakunnallisen toiminnan päätökset tilojen luopumisista ovat edenneet hyvin ja tilaluopumispäätöksiä on tehty siten, että luovuttavien tilojen ylläpitokustannukset ovat 2015 olleet 1,1 M. Yhteisen kirkkoneuvoston esityksellä palautetaan seurakunnille vastaava summa kertaluonteisena määrärahana toimintamäärärahojen jakosuhteella. Aiemmin on myös linjattu, että mikäli taloustilanne kehittyy paremmin kuin ennakoitu, tilannetta voidaan arvioida uudelleen. Toimintakuluista on säästetty noin 4 M suunniteltua aikataulua nopeammassa tahdissa, ja se huomioiden Helsingin seurakuntayhtymän tulos on ollut kertaluonteiset tulokseen vaikuttavat erät huomioiden vuosina 2015 ja M /vuosi. Esityksessä palautetaan vastaava summa kertaluonteisena määrärahana toimintamäärärahojen jakosuhteella. Yhteensä tilapäätösten ja tuloksen palauttamisen summa on 2,1 M. Tällä kertaluonteisella määrärahalla yhteinen kirkkoneuvosto tukee seurakunnissa tapahtuvaa muutosta ja antaa resursseja Helsingissä asuvien ihmisten entistä parempaan kohtaamiseen ja auttamiseen elämän eri tilanteissa. Kehyksen valmistelun yhteydessä on tuotu esille 7%:n sopeuttamistavoitteen porrastamista kahdelle-kolmelle vuodelle. Valmistelun yhteydessä on todettu, että kuva talousnäkymästä päättäjien keskuudessa on yhtenäinen ja sopeutustoimien toteuttaminen alkuperäisessä suuruusluokassa on välttämätöntä pystyäksemme vastaamaan taloudellisiin haasteisiin ja keventääksemme rakenteita antaaksemme tilaa toimintakulttuurin muutoksen toteutumiselle. Valmistelun yhteydessä on myös tunnistettu, että seurakuntien tilanne on hyvin erilainen. Kaikkien seurakuntien osalta säästötarpeen jaksottamiselle useammalle vuodelle ei ole tarvetta. Niiden seurakuntien osalta joilla sopeuttamisen aikataulu tuo haastetta, on mahdollista tarvittaessa tilapäisesti 2 vuoden ajan joustaa siten, että hyväksytään 6%:n alijäämä kehyksestä säästöt huomioiden erillisen suunnitelman esittämisellä. Tämän ratkaisun vaikutus ja toimivuus on samanlainen kuin säästöjen jaksottaminen useammalle vuodelle. Seurakuntien palkka- ja toimintamäärärahojen alennus on 7 % vuodelle 2018 ja vuoden 2019 määräraha on -1,5%:a pienempi kuin vuonna Vuosien osalta määrärahojen taso on suuntaa antava ja tasoa ennakoidaan uudelleen talousarvion valmistelun yhteydessä syksyllä ja ne määritellään lopullisesti kunkin vuoden talousarviokehyksen antamisen yhteydessä. Laskelmiin sisältyy epävarmuustekijöitä. Kehyslaskelmassa oleva vuosikatteen kertymä edellyttää, että verotulot ja sijoitustoiminnan tuotot kehittyvät arvioidulla tavalla. Jäsenmäärän väheneminen vaikuttaa olennaisesti ansioverotulojen kehitykseen. Veropohjaan vaikuttavat myös mahdollinen verotuksen keventäminen sekä työikäisen väestön väheneminen ja työttömyys. Sijoitustoiminnan tuottoihin tuo epävar-

14 PÖYTÄKIRJA 14 (23) muutta osakekurssien ja korkotasojen muutokset. Kiinteistösijoituksiin liittyy epävarmuus realisoitavien kiinteistöjen kysynnästä, hintatasosta, rakennuskustannusten kehityksestä sekä korkotason muutosten vaikutuksesta seurakuntayhtymän vastuulla olevien konserniyhtiöiden lainojen kustannuksiin. Seurakuntien ja yhteisen seurakuntatyön käytössä on talousarviomäärärahan lisäksi toiminnasta aikaisemmin säästyneet määrärahat, joita oli vuoden 2016 tilinpäätöksessä 6,8 milj. euroa. Vuoden 2017 talousarviossa on suunniteltu käytettäväksi kehyksessä osoitetun määrärahan lisäksi noin 0,5 milj. euroa edellisten vuosien säästöjä seurakunnalliseen toimintaan, jolloin jäljellä oleva säästöjen määrä on 6,3 milj. euroa. Kirkollisverotuloarvioissa on arvioitu jäsenmäärän kehitykseksi 1,3 %. Ansiotason ja isojen ikäluokkien heikko työllisyystilanne vaikuttavat ennusteeseen. Vuosien kehysbudjetti perustuu verotuloarvioihin. Verotuloarviot suunnittelukaudella ovat seuraavat: TP2015 TP2016 TA 2017 Kirkollisverot 79,5 80,4 76,6 Yhteisöverot 21,0 3,1 Valtionrahoitus 12,1 12,1 Yhteensä 100,5 95,6 88,7 Muutos- % -4,9-7,2 Yhteisövero muuttui vuonna 2016 valtion rahoitukseksi. Maksettava määrä perustuu kaupungin asukaslukuun. Seurakunnallisen toiminnan määrärahan määrittäminen vuodelle 2018 Seurakunnallisen toiminnan vuoden 2017 määrärahaksi esitetään yhteensä 47,0 milj. euroa ( ,6 milj. euroa). Tämä sisältää: - varsinaisen palkka- ja toimintamäärärahan 31,7 milj. euroa - Tuomiokirkkoseurakunnalle yhteisten tehtävien hoitamiseen euroa - tilamääräraha 11,866 milj. euroa (vuonna ,670 milj. euroa) - Diakoniaraha 0,6 milj. euroa

15 PÖYTÄKIRJA 15 (23) - Lisämääräraha 2,1 milj. euroa Seurakuntien tilamääräraha on tiloista perittävän sisäisen vuokran suuruinen. Seurakuntien toiminnan diakoniset haasteet otetaan yhteisen kirkkovaltuuston hyväksymän määrärahojen jakoperusteen mukaan huomioon myöntämällä erillismäärärahoja seurakuntien toimintaa varten. Talousarviokehykseen on otettu euroa tätä tarkoitusta varten. Tästä määrärahasta on varattu euroa diakonialeiriavustuksiin, ja euroa Myllypuron ruoan jakeluun. Seurakunnilta tulee antaa määrärahaa koskevat esitykset mennessä. Seurakunnallisen toiminnan määrärahan jakoperusteet noudattavat vuoden 2011 voimaan astuneita laskentaperusteita. Laskenta-perusteet ovat seuraavat: 1) ruotsinkielisten seurakuntien osuus on niiden väkilukusuhde siten laskettuna, että jäsenmäärän osuus on 70 % ja alueella asuvien 30 %. 2) ruotsinkielisten seurakuntien vähemmistötuki on 2,1 % -yksikköä 3) suomenkielisten seurakuntien osuus jaetaan seurakuntien kesken väkiluvun suhteessa siten, että jäsenmäärän osuus on 70 % ja alueella asuvien 30 %. Jäsenmäärä lasketaan siten, että vuotiaitten seurakunnan jäsenten määrää korotetaan 30 prosentilla (perustana tilanne ) 4) kiinteistöjen vuokrajärjestelmässä jumalanpalvelustilojen vuokramääräraha on vuokran suuruinen, muiden tilojen vuokramääräraha jaetaan palkka- ja toimintamäärärahan suhteessa. Liitteenä on jakoperiaatteen mukaan laskettuna vuoden 2018 palkka- ja toimintamääräraha seurakunnittain. Seurakuntien määrärahoihin on tehty 7,0 %:n vähennys ja yhtymän yksiköiden osalta vähennys on yhteensä 20,0 %. Määrärahan leikkaus kohdistuu yhtymän pääluokkiin erisuuruisena. Määrärahan leikkaus on suhteutettu toteutuneisiin ulkoisiin kuluihin tilinpäätöksessä Yhtymän yksiköiden osalta kehyksen lopullinen taso yksiköiden välillä arvioidaan talousarvion valmistelun edetessä niin että alkuperäinen 10 milj. euron säästötavoite vuoteen 2015 toteutuu. Liitteet 1 Toimintamäärärahat kehys 2018 YKN xlsx

16 PÖYTÄKIRJA 16 (23) 513/ Lauttasaaren seurakunnan asema toimintaympäristön ja toimintakulttuurin muutoksen keskellä Päätösehdotus Kirkkoherra Juha Rintamäki Seurakuntaneuvosto käy asiasta lähetekeskustelun. Käsittely Seurakunnan tilannekatsauksen esitteli Kalle Kuusniemi. Päätös Merkittiin tiedoksi. Selostus Lauttasaaren seurakunta toimii maantieteellisesti selkeällä alueella. Seurakunnan toiminta-alue rajautuu kokonaisuudessaan Lauttasaareen. Lauttasaaren seurakunnan jäsenmäärä on kasvanut viimeisten vuosien aikana ja saavutti viime kuussa uuden tuhatluvun. Seurakuntaan kuuluu nyt yli jäsentä. Lauttasaaren ruotsinkielisen väestön Johannes församlingenin osalta jäsenmäärän arvioidaan Lauttasaaressa olevan noin 3000 jäsentä. Seurakunnalla on käytettävissä yksi kirkkokiinteistö, joka palvelee koko saaren tarpeita. Keskusteluja on ollut seurakunnan läsnäolosta uudessa kauppakeskuksessa Lauttiksessa. Lisäksi aika-ajoin nousee keskusteluun seurakunnan toiminnan kohtaamistilat Vattuniemessä, Katajaharjussa sekä tulevassa Koivusaaressa. Kirkkokiinteistö on peruskorjaustarpeessa ja laajamittainen peruskorjaus on käynnistymässä ensi vuonna vastaamaan entistä paremmin tämän päivän tarpeita. Toimintaympäristön muutos on vaikuttanut seurakunnan tapaan tehdä. Entistä useammin pyritään siihen, että lauttasaarelaisten tarpeet ohjaavat toiminnan sisältöä. Samoin pyritään siihen, että tavoitetaan niitä seurakuntalaisia, joiden liittymäkohdat ovat olleet vähäisiä. Tämä taas tarkoittaa, että seurakunnan toimintaa on käytävä läpi, jotta se parhaimmalla tavalla vastaisi niihin tarpeisiin, joita seurakuntalaisilla on. Helsingin seurakuntien toimintakulttuurin muutos on otettu seurakunnassa vakaasti työn alle. Pyrkimys tehdä enemmän yhdessä eri toimijoiden kanssa, ottamalla seurakuntalaisten osaaminen useammin käyttöön sekä tekemällä työtä nopeammin reagoiden kokeilun ja toiminnan kautta, on juurtumassa seurakunnan tapaan tehdä.

17 PÖYTÄKIRJA 17 (23) Talouden raamien kiristyessä on seurakunnassa ennakoitu henkilöstösopeutuksia ja toimitilaratkaisuissa on pyritty löytämään kustannuksia hillitseviä elementtejä. Lähitulevaisuuden osalta ei ole tiedossa suuria säästötarpeita. Seurakuntalaisuuden vahvistaminen edellyttää kuitenkin rakenteellisten ratkaisujen tekemistä henkilöstökysymyksissäkin. Liian vähän on kyetty muodostamaan selkeämpiä painopistealueita ja saada niille tilaa karsimalla toiminnasta pois kokonaisuuksia, joita ei enää tehdä resurssien pienentyessä ja rakenneratkaisuja haettaessa. Seurakunnan on tärkeätä hyödyntää luonnollisen poistuman kautta tulevat uusien rekrytointien mahdollisuudet. Tällöin tarvitaan selkeä visio seurakunnan kehittämisestä taustalle rekrytointeja ohjaavana tekijänä. Helsingin seurakunnissa sovittiin toimintakulttuurin muutoksen toteuttamiseen lähtiessä 2015, että seurakuntarakenteeseen ei kosketa prosessin käynnistyessä. Seurakuntien yhdistymisen tulee lähteä seurakunnista ja seurakuntien tarpeista. Toimintakulttuurin sisällön kehittämisen edistyessä on Helsingin seurakunnissa käynnistynyt erilaisia keskusteluja tulisiko seurakuntarajoja muuttaa. Lauttasaaren seurakunnan on syytä arvioida myös omaa asemaansa tässä yhteydessä. Sellaisissa tapauksissa, missä seurakunnan säilyttäminen lisää resurssien kohdentamiseen liittyvää kapeutta, on tarpeellista miettiä seurakuntarajoista ja yhdistämisestä erillisillä päätöksillä aikaansaatavat toiminnalliset edut ja kustannussäästöt. Kun taas sellaisissa tapauksissa, missä seurakunnan säilyttämiseen ei ole toiminnallisia ja taloudellisia tarpeita, on hyvä miettiä mahdollisia muita toimia, jolla esim. naapuriseurakuntien yhteistä seurakunnallista työtä voidaan eri tavoilla tiivistää synergiahyödyn aikaansaamiseen. Näkemys seurakunnan tehtävästä vaikuttaa johtopäätöksiin, joita seurakuntarakenteessa tehdään. Seurakuntaa ei tule tarkastella vain palvelujen tuottajana. Kirkko yhteisönä toimii parhaiten seurakuntana, joka identiteettinsä vuoksi menestyy parhaiten. Seurakunnan läheisyys on tärkeää ja seurakuntien identiteetillä on Lauttasaaren seurakunnan kaltaisissa seurakunnissa iso rooli. Näin voidaan hyödyntää paikallisia mahdollisuuksia. Luonnollinen alueellinen yhteisö tarvitsee seurakunnallisen kiinnekohdan. Mahdollisissa seurakuntarajojen uudistamisissa tulee ottaa huomioon historialliset, kulttuurilliset ja liikenteelliset seikat. Seurakunta on vapaaehtoinen jäsenyhteisö. Seurakuntarakenteen uudistamista edellisen kerran Helsingissä pohdittaessa pidettiin tärkeänä, että 1. Seurakunta on hengellisten tavoitteiden ja toiminnan kannalta katsottuna pieni, lähellä jäseniä elävä yhteisö. 2. Seurakunnan toiminnassa korostuu alueellisen työn merkitys. Itsenäistä päätäntävaltaa kantava aluetyö tuo seurakunnan lähelle ihmisiä ja vahvistaa olemassa olevia sosiaalisia rakenteita.

18 PÖYTÄKIRJA 18 (23) 3. Seurakunnan talous ja yleishallinto hoidetaan suurissa yksiköissä. Näin tavoitellaan tehokkuutta ja taloudellisuutta. Kaksi ensimmäistä näkökohtaa nähtiin tuolloin erityisenä haasteena Helsingissä. Yhteisöllisyys ja ihmisten välinen vuorovaikutus toteutuvat kaupunkimaisessa ympäristössä heikommin kuin muualla. Aluetyön nähtiin soveltuvan luontevammin Helsingin lähiöihin, kuin keskustaalueelle. Talous ja yleishallinto hoidetaan seurakuntayhtymän toimesta. Helsingin seurakunnissa on sekä ydinseurakuntalaisia että etäseurakuntalaisia. On ilmeistä, että joissakin Helsingin seurakunnissa jäsenyhteisömalli korostuu enemmän kuin toisissa. Vahvimmillaan palvelumalli lienee kantakaupungin alueella, mihin metron valmistumisen jälkeen Lauttasaari entistä luonnollisimmin kuuluu.

19 PÖYTÄKIRJA 19 (23) 81 Valitusosoitus ja kokouksen päättäminen MUUTOKSENHAKUKIELLOT Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevat asia Pöytäkirjan pykälät: Edellä mainituista päätöksistä, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kirkkolain 24 luvun 5 :n, eikä hallintolainkäyttölain 5.1 :n mukaan hakea muutosta. Julkista hankintaa koskevasta päätöksestä ei saa hankintalain :n mukaan valittaa, jos päätös koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua. Alistusasia Pöytäkirjan pykälät: Kirkkolain 24 luvun 3.2 :n mukaan oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksestä, joka alistetaan tuomiokapitulin tai kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Kirkkolain 24 luvun 14 :n mukainen asia Pöytäkirjan pykälät: Kirkkolain 24:14.1,9: Muutosta ei saa hakea työnantajan viranhaltijalle antamaan varoitukseen. Kirkkolain 24:14.1,10: Muutosta ei saa hakea työnantajan esittämään pyyntöön tiedoista työ- ja toimintakyvyn selvittämiseksi tai määräykseen osallistua terveydentilansa toteamiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos se on välttämätöntä tehtävän hoitamisen edellytysten selvittämiseksi Kirkkolain 24:14.2 : Muutosta ei saa hakea oikaisuvaatimuksella tai valittamalla päätökseen, joka koskee väliaikaista viran toimituksesta pidättämistä tai väliaikaista pappisviran toimituksesta pidättämistä. Kirkkolain 24:14.3 : Seurakunnan jäsenellä ei ole oikeutta tehdä oikaisuvaatimusta tai valitusta kirkkoneuvoston tai seurakuntaneuvoston päätöksestä, jos se koskee toiseen henkilöön kohdistuvaa diakoniaa, kristillistä kasvatusta tai opetusta. Sisäinen määräys Pöytäkirjan pykälät: Hallintolainkäyttölain 5.2 :n mukaan valitusta ei saa tehdä hallinnon sisäisestä määräyksestä, joka koskee tehtävän tai muun toimenpiteen suorittamista. Kirkkolain 6 luvun 72.3 :ään perustuva valituskielto ja palvelussuhteen ehtoja koskeva valituskielto Pöytäkirjan pykälät: Kirkkolain 6 luvun 72.3 :n mukaan viranhaltija ei saa valittamalla hakea muutosta virkaehtosopimuksessa sovittuihin palvelussuhteen ehtoja koskeviin päätöksiin (palkkaus, vuosiloma, matkakorvaukset, työaika, henkilöstökoulutus) taikka saattaa sitä oikaisuvaatimuksin tai hallintoriita-asiana käsiteltäväksi, jos hänellä tai viranhaltijayhdistyksellä on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa. Muutoksenhakukielto ei koske virkaehtosopimuksen ulkopuolella olevaa viranhaltijaa. Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimesta annetun lain 1 :n mukaan työtuomioistuin käsittelee ja ratkaisee työntekijöiden työehtosopimuksia koskevat riita-asiat. Saman lain 12 :n mukaan työtuomioistuimessa työehtosopimusta koskevissa asioissa kanteen vireille panee ja sitä ajaa työehtosopimukseen osallinen yhdistys. Työsuhteeseen ottamista tai irtisanomista koskeva asia Pöytäkirjan pykälät: Työsuhteeseen valitsemista tai siitä irtisanomista koskevat päätökset ovat luonteeltaan yksityisoikeudellisia työsopimuslain soveltamiseen liittyviä päätöksiä. Niihin liittyvät riitaisuudet käsitellään oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 1 :n mukaisesti siviilikanteina käräjäoikeudessa, eikä hallinto-oikeudellisessa lainkäyttömenettelyssä. Hankinta-asia Pöytäkirjan pykälät: Päätökseen hankinta-asiassa ei saa hakea muutosta kirkkolain nojalla oikaisuvaatimuksella tai kirkollisvalituksella, jos asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan. Mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 25 :n mukaisen kynnysarvon, asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan. Soveltamisen kynnysarvot ovat (alv 0 %): euroa tavarat, palvelut ja suunnittelukilpailut, euroa rakennusurakat, euroa sosiaali- ja terveyspalvelut (liitteen kohdat E 1-4), muut erityiset palvelut (liitteen kohdat E 5-15), euroa käyttöoikeussopimukset. Muu peruste, mikä? Pöytäkirjan pykälät:

20 PÖYTÄKIRJA 20 (23) OIKAISUVAATIMUSOHJEET Pöytäkirjan pykälät, joista oikaisuvaatimuksen voi tehdä: Edellä mainittuihin seurakuntaneuvoston päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikeus oikaisuvaatimuksen tekemiseen Oikaisuvaatimusviranomainen Oikaisuvaatimusaika Tiedoksisaanti Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä seurakuntayhtymän viranomaisen päätöksestä oikaisuvaatimuksen saa tehdä myös seurakuntayhtymän jäsenseurakunta ja sen jäsen. Oikaisuvaatimus osoitetaan Lauttasaaren seurakunnan seurakuntaneuvostolle. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä asiakirja katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Seurakunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa. Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava seurakuntaneuvostolle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - muutoksenhakijan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa. Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Oikaisuvaatimus on toimitettava jäljempänä olevaan osoitteeseen virka-aikana ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille kirkkoherranvirastoon oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa virka-aikana ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä myös sähköpostilla lähettäjän omalla vastuulla. Yhteystiedot: Käyntiosoite: Postiosoite: Sähköposti: Myllykallionrinne 1, Helsinki Myllykallionrinne 1, Helsinki lauttasaari.srk@evl.fi HANKINTAOIKAISUOHJE Hankintaoikaisuoikeus Hankintaoikaisuaika Viranomainen Tiedoksisaanti Pöytäkirjan pykälät: Hankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymätön asianosainen voi tehdä hankintayksikölle kirjallisen hankintaoikaisun. Hankintaoikaisu on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Hankintaoikaisu osoitetaan hankintapäätöksen tehneelle toimielimelle tai viranhaltijalle.

21 PÖYTÄKIRJA 21 (23) Hankintaoikaisun sisältö Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä. Hankintaoikaisun toimittaminen Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa viestin katsotaan saapuneen vastaanottajalle sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä siitä, että sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Hankintaoikaisu pannaan vireille kirjallisesti ilmoittamalla: - oikaisua vaativan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi - tiedot hankintaoikaisun kohteena olevasta päätöksestä - millaista oikaisua päätökseen vaaditaan - millä perusteilla oikaisua päätökseen vaaditaan Hankintaoikaisuun on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivät ne jo ole hankintayksikön hallussa. Hankintaoikaisu on toimitettava jäljempänä olevaan osoitteeseen virka-aikana ennen oikaisuajan päättymistä. Postiin hankintaoikaisu on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille kirkkoherranvirastoon oikaisuajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Hankintaoikaisun voi toimittaa virka-aikana ennen oikaisuajan päättymistä myös sähköpostilla lähettäjän omalla vastuulla. Yhteystiedot: Käyntiosoite: Postiosoite: Sähköposti: Myllykallionrinne 1, Helsinki Myllykallionrinne 1, Helsinki lauttasaari.srk@evl.fi VALITUSOSOITUS Seuraaviin seurakuntaneuvoston päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikeus valituksen tekemiseen Valitusperusteet Valitusviranomainen Valitusaika Tiedoksisaanti Valituskirjelmän sisältö Kirkollisvalitus, pöytäkirjan pykälät: Hallintovalitus, pöytäkirjan pykälät: Valituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä seurakuntayhtymän jäsenseurakunta ja sen jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Valitus seurakunnan tai seurakuntayhtymän alistettavasta päätöksestä voidaan perustaa myös siihen, että päätös ei ole tarkoituksenmukainen. Helsingin hallinto-oikeus. Alistusasioissa valitusviranomainen on tuomiokapituli tai kirkkohallitus. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä asiakirja katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Seurakunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja tai alistus- tai valitusviranomaisen päätös on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun valitusaikaa laskettaessa. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan

22 PÖYTÄKIRJA 22 (23) Oikeudenkäyntimaksu - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta, sekä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja. Muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukaisesti. Valituskirjelmän toimittaminen Helsingin hallinto-oikeus, kirjaamo Radanrakentajantie 5, Helsinki Puhelin: Fax: Sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi Aukioloaika: Alistusasioissa Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli, pöytäkirjan pykälät: Käyntiosoite: Bulevardi 16 B, V kerros, Helsinki Postiosoite: Bulevardi 16 B, Helsinki Fax: (09) Sähköposti: helsinki.tuomiokapituli@evl.fi Kirkkohallitus, pöytäkirjan pykälät: Käyntiosoite: Eteläranta 8, Helsinki Postiosoite: PL 210, Helsinki Fax: (09) Sähköposti: kirkkohallitus@evl.fi VALITUS MARKKINAOIKEUTEEN Pöytäkirjan pykälät: Oikeus valituksen tekemiseen Valitusperusteet Valitusaika Tiedoksisaanti Valituskirjelmän sisältö Hankintaa koskevan asian voi saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen se, jota asia koskee. Valituksen markkinaoikeuteen voi tehdä vain hankinnoista, jotka ylittävät hankintalain 25 :ssä määritellyn kansallisen kynnysarvon. Päätös on julkista hankintamenettelyä koskevien oikeusohjeiden vastainen. Valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon asemaansa vaikuttavasta ratkaisusta tai tarjousmenettelyn ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi (valitusosoitus). Jos hankintayksikkö on tehnyt hankintapäätöksen jälkeen hankintasopimuksen hankintalain tai 3 kohdan nojalla noudattamatta odotusaikaa, valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun tarjoaja on saanut tiedon päätöksestä valitusosoituksineen. Valitus markkinaoikeudelle on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa viestin katsotaan saapuneen vastaanottajalle sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä siitä, että sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun valitusaikaa laskettaessa. Valituskirjelmässä on ilmoitettava:

23 PÖYTÄKIRJA 23 (23) Oikeudenkäyntimaksu - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Puitejärjestelyyn perustuvan hankinnan osalta valituskirjelmässä on esitettävä, minkä vuoksi käsittelylupa tulisi myöntää. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä: - päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja. Markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa hankintalaissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan. Markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella ei voida saattaa hankintayksikön sellaista päätöstä tai muuta ratkaisua, joka koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua, hankinnan jättämistä osiin jakamatta tai yksinomaan halvimman hinnan käyttämistä kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena. Muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukaisesti. Valituskirjelmän toimittaminen Valitus on toimitettava markkinaoikeudelle osoitettuna osoitteeseen: Postiosoite: Radanrakentajantie 5, Helsinki Puhelin: Fax: Sähköposti: markkinaoikeus@oikeus.fi Aukioloaika: Yksityiskohtainen valitusosoitus liitetään pöytäkirjan otteeseen.