HIRVIKANNAN SÄÄTELY Vakauden esteet ja mahdollisuudet Tuire Nygrén, RKTL
|
|
- Petri Hukkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HIRVIKANNAN SÄÄTELY Vakauden esteet ja mahdollisuudet Tuire Nygrén, RKTL Riistabiologian kurssi Mekrijärven tutkimusasemalla
2 Tiivistetysti Suomen hirvikannan säätelystä: Viime sotien jälkeen tehostunut metsänhoito sekä vasaverotuksen omaksuminen loivat edellytykset tehokkaasti lisääntyvälle hirvikannalle, jonka voimistumista suurpetokannat eivät rajoittaneet. Hirvikantaa on sen jälkeen säädelty vaihtelevalla menestyksellä. Räjähdysmäisen kasvun ja laskevan tiheyskehityksen vaiheet ovat vaihdelleet. Vakaan kehityksen jaksot ovat jääneet lyhyiksi. Tavoitteena on ollut mahdollisimman hyvätuottoinen kanta, joka ei kuitenkaan tuota vahinkoja enempää kuin yhteiskunta kokee siedettäväksi. PIENESTÄ TALVIKANNASTA MAHDOLLISIMMAN SUURI TUOTTO. Tuottavuuteen tähtäävän valikoivan verotuksen ansiosta hirvikannasta on tullut rakenteeltaan aivan toisenlainen kuin ennen. Tuloksena on ollut erittäin hyvätuottoinen ja äärimmäisen tehokkaasti hyödynnetty hirvipopulaatio.
3 Samalla naaraiden osuudet ovat pienentyneet ja urosten ja naaraiden ikärakenteet ovat eriytyneet. Urokset ovat nuorentuneet ja naaraat vanhentuneet. Lisääntymisikään päässeet naaraat tuottavat hyvin tehokkaasti vasoja. Suomalaisen hirvikannan tuottavuus on parempi kuin missään muualla maailmassa ja vuonna 2009 se oli parempi kuin koskaan ennen. Urososuuksien ollessa kovin pieniä tiinehtymiset eivät kuitenkaan aina tapahdu oikea-aikaisesti. Synnytykset sirottuvat ajallisesti pitemmälle jaksolle ja osa vasoista saa huonon lähdön eli ovat talven alkaessa vielä pieniä ja heikkoja ja alttimpia uupumaan talven koettelemuksissa. Urosten pieni määrä vaikuttaa myös pienentävästi tehokkaaseen populaatiokokoon. Geenejään tuleville sukupolville siirtävien yksilöiden määrä pienenee. Naaraiden mahdollisuus valita paras uros jälkeläistensä isäksi heikkenee ja tiinehtymisen ajankohtakin saattaa viivästyä. Lapiosarvisten uroshirvien osuudet Suomen hirvikannassa ovat merkitsevästi pienentyneet jaksolta jaksolle Metsästyksellä osuutta muutokseen?
4 SOSIAALINEN STRESSI termi, jota tunnettu hirvien käyttäytymisen tutkija Anthony B. Bubenik (1972) käytti tarkastellessaan eurooppalaisen hirvikannan hoidosta saatuja kokemuksia kun sukupuolien ja sosiaalisten ryhmien lukumääräsuhteet muuttuvat tehokkaasti hyödynnetyissä hirvikannoissa epäsuhtaisiksi, hirviyksilöiden kiihottuneisuuden aste sekä liikkuvuus kasvavat tämä lisää usein myös ravinnon tarvetta stressaantunet urokset voivat purkaa ylivuotoenergiaansa hankaamalla ja katkomalla puita, kalvamalla puiden kuorta jne. stressi voi ilmetä myös vaikutuksina yksilöiden kypsymisprosessiin (ruumiinkoko, sukukypsyyden saavuttaminen, sarvien kehitys)
5 - vaikutukset kasvukehitykseen muutokset ruumiin koossa - sukukypsyyden saavuttamisen nopeutuminen - vaikutukset sarvien kehitykseen - myöhästyneet kiimat pienet vasat - uroksia etsiskelevät naaraat Bubenik havaitsi tämänkaltisia oireita sekä Atlantin takaisissa hirvikannoissa että Ruotsin hirvikannoíssa jo 1970-luvulla. Vastaavat meillä tehtyjä havaintoja tilanteissa, jolloin aikuiskannan rakenne on ollut hyvin epäsuhtainen. Tiilikainen, R., Nygrén, T., Pusenius, J. & Ruusila, V. 2010: Variation in growth pattern of male moose Alces alces after two contrasted periods of hunting. Ann. Zool. Fennici 47: in press.
6 Pohdittavaksi: Onko nykykeinoin ja tavoittein säädellyn hirvikannan sosiaalinen stressi kasvanut aikaisempaan verrattuna? Sosiaalinen stressi lisää kannan levottomuutta, liikkuvuutta ja energiankulutusta? Yhteiskunnalle aiheutuvat haitat / hirviyksilö kasvavat?????
7 Tiivistetysti säätelystä yhteiskunnallisena ilmiönä: Hirvikannan säätely on ollut tutkittuun tietoon ja kannanseurantatyössä karttuneeseen kokemukseen tukeutuva monitahoinen luonnonvarapoliittinen prosessi, jolle on ollut ominaista jatkuva muutos. Muutoksessa ovat olleet yhtä lailla kannan koko ja koostumus, säätelyn tavoitteet kuin seuranta- ja metsästysmenetelmätkin. Tieto on ollut epätarkkaa, asiat monimutkaisia ja poliittisesti kiistanalaisia, sosiaalisesti vaikeita ja polarisoituneita ja päätökset kiireessä tehtäviä. Myös arvot ovat muuttuneet. Arvostetusta riistaeläimestä on tullut valtiontaloudelle haitta, jonka arvo on tulkittu negatiiviseksi yhteiskuntatalouden kannalta.
8 Säätelyn tulokset ovat olleet keskimäärin epätyydyttäviä. Kohtalaisen tavoitteenmukaisesti hirvikanta kehittyi vain jaksolla , jolloin toimijatahojen välinen yhteistyö oli tehokasta, tavoitteet ja vastuut selviä, päätöksenteko keskittynyttä ja kantojen biologinen kestävyys meni tavoitteenasettelussa taloudellisten ja metsästyksellisten tavoitteiden edelle luvun kuluessa metsästyslain ja säätelyorganisaation uudistuttua ja vastuun siirtyessä paikallistasolle aikaisemmat seurantamenetelmät ja toimintatavat menettivät tehoaan ja kannan kehitys muuttui ennakoimattomammaksi.
9 Onnistumisen esteitä: Tiedon välittyminen poliittisille päätöksentekijöille on aina vaikeata ja aikaa vievää Epämiellyttävä tieto on helppoa torjua kyseenalaistamalla menetelmät Eturistiriidat vaikuttavat aina ratkaisuihin Viimeisen sanan sanoja on paljon vartijana, hirvipolitiikkakin on yhteiskunnallisen vallan käyttöä Tieto voi olla omien intressien kannalta myös vaarallista Tiedon tuottamisen resurssijako on tuskin koskaan vapaata valtapyrkimyksistä Kun järjestelmä ei kykene/halua tehdä oikeita johtopäätöksiä aina voi syyttää tiedon puutteellisuutta
10 Hirvikanta vakaa hirvikolarit vähenivät, metsävahingot yllättävän suuret Helsinki Hirvikanta on lähes koko valtakunnassa asetetuissa tiheystavoitteissa. Lapin, Kainuun ja Oulun riistanhoitopiirien alueilla pyyntilupia lisätään paikallisesti vielä merkittävästi ja muualla maassa pyyntilupien lisäyksellä varmistetaan, ettei hirvikanta lähde 1990-luvun lopun tavoin ennakoimattomaan kasvuun. Näin todettiin maa- ja metsätalousministeriön, Metsästäjäin Keskusjärjestön, riistanhoitopiirien ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vuotuisessa hirvineuvottelussa. Neuvottelussa käytiin läpi syksyn 2009 metsästyksen tulos ja hirvikannan sekä hirvivahinkojen kehitys 2000-luvulla riistanhoitopiireittäin. Riistahallinnon neuvottelua valmisteltiin kuulemalla ennalta tärkeimpiä sidosryhmiä liikenteen ja maa- ja metsätalouden alalta. Viime vuosien määrätietoisen kannanhoidon myötä hirvikanta on asettunut koko maassa 1990-luvun puolivälin tasolle. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi, että talvehtiva hirvikanta on noin hirveä ( ). Tämä tarkoittaa noin 2,9 hirveä (tiedote jatkuu) Lisätietoja: ylitarkastaja Jussi Laanikari, maa- ja metsätalousministeriö, p apulaistoiminnanjohtaja Sauli Härkönen, Metsästäjäin Keskusjärjestö, p tutkija Jyrki Pusenius, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, p
11 Hirvikantojen hallintojärjestelmä ei toimi eikä toimivan hallintajärjestelmän synnyttämiseen ole toistaiseksi löytynyt poliittista tahtoa
12 Miten suunnata tulevaisuuteen? Lähdetään olettamuksesta, että tavoitteena on pyrkiminen biologisesti ja yhteiskunnallisesti kestävään ja vakaaseen, aikaisempaa luonnonmukaisempaan ja vähemmän yhteiskunnallisia ongelmia tuottavaan hirvikantaan ja hahmotellaan tulevaisuuden toiminta- malli.
13 Säätelyutopia Tavoitteena on turvata kannan pitkän aikavälin tulevaisuus On hyötyjen ja haittojen suhteen kompromissi Eri yhteiskuntaryhmiä tasapuolisesti kohteleva Käytännössä toteuttamiskelpoinen Luopuu kannan tuottotehon maksimointipyrkimyksistä ja lienee siitä syystä vaikeasti hyväksyttävä etenkin metsästäjäkunnan keskuudessa Keskiössä vakauden tavoittelu adaptiivisen kannansäätelyn keinoin
14 Lähtökohtana ajatus, jonka mukaan pitkällä aikavälillä yhteiskunnan hirvikannasta korjaama kokonaishyöty tulisi olemaan positiivinen sitä kautta, että ylläpidämme metsästyksen avulla kooltaan ja rakenteeltaan nykyistä vakaampaa, edelleenkin kohtuullisen hyvätuottoista, mutta laitumien kestokyvyn selvästi alittavaa hirvikantaa. Hirvikannan elinkelpoisuus hyväksytään itseisarvona, jota hyödyn saamiseksi tai haittojen minimoimiseksi ei tietoisesti olla valmiita vaarantamaan. Tavoitteena hirvikanta, joka elinolosuhteiden muuttuessakin pystyy tuottamaan niitä hyödykkeitä ja muita ekosysteemipalveluja, joita tulevat sukupolvet pitävät arvossa.
15 Mallin toteutuessa: Haitan kärsijöitä olisivat metsästäjät Kannan säätelyurakasta tulisi nykyistä vaativampi tehtävä Saalismäärät pienenisivät varsin selvästi, mutta menetettyä lihamäärää kompensoisivat selvästi nykyistä paremmat sarvisaaliit Hyötyjiä olisivat hirvikanta, luonnonympäristö sekä koko muu yhteiskunta
16 Mallin tavoite sama kuin kannan jatkuvaa pienentämistä vaativilla, mutta keinot toiset kannan rakenteen säätelyn kautta siedettävämpää lopputulokseen
17 MITÄ SUOMESSA KANNATTAISI TEHDÄ, jos hirvikannalle asetettuja tavoitteita haluttaisiin muuttaa ja pyrkimyksenä olisi hirvikannan vakauttaminen sekä kooltaan että rakenteeltaan?
18 Pyrittäessä vakaaseen hirvikantaan sekä pääluvun että rakenteen osalta ja kantaa halutaan PIENENTÄÄ eli poistetaan vuodentuottoa enemmän vasojen osuus saaliissa tulee olla PIENEMPI kuin kaadettaessa vasatuoton verran urosten osuus aikuissaaliissa tulee olla PIENEMPI kuin kaadettaessa vasatuoton verran
19 Pyrittäessä vakaaseen hirvikantaan sekä pääluvun että rakenteen osalta ja kantaa halutaan KASVATTAA eli poistetaan vähemmän kuin vuodentuoton verran vasojen osuus saaliissa tulee olla SUUREMPI kuin kaadettaessa vasatuoton verran urosten osuus aikuissaaliissa saa olla SUUREMPI kuin kaadettaessa vasatuoton verran
20 Pyrittäessä vakaaseen hirvikantaan (sekä pääluvun että rakenteen osalta) ja kanta jo on halutussa tiheydessä - hirviä kaadetaan saman verran kuin vasoja syntyy - vasoja kaadetaan niin, että eloon jäävässä kannassa niitä on vuodesta toiseen % (%-osuus riippuu tavoitellun tuottotehon tasosta) - uroksia kaadetaan sen verran, että lehmiä/sonni suhde asettuu likimain tasolle 1,5 lehmää jokaista urosta kohden (mitä harvempi kanta sitä suuremmaksi urosten osuus)
21 Pari mallilaskelmaa
22 Laskelma 1. Kantaa pienennetään, eikä lehmiä/sonni suhde saisi enää kasvaa Lähtökanta: kokonaiskanta 5000 hirveä (2,5 yks./1000 ha) 3500 vasaa (70/100 aikuista) 1667 urosta (l/s suhde 2,0) 3333 lehmää Tavoitekanta: kokonaiskanta 4600 hirveä (2,3 yks./1000 ha) 1380 vasaa (30 % eloon jäävistä) 718 urosvasaa (52 %) (l/s suhde 2,00) 662 lehmävasaa 815 aikuista urosta 2405 aikuista lehmää
23 Tavoitesaalis: kokonaissaalis 3900 hirveä (1,95/1000 ha) vasoja saaliissa 2120 (54,4 %) uroksia saaliissa 852 (48,9 %) naaraita saaliissa 928 (52,1 %) Eli aikuissaaliissa tulisi olla hieman enemmän naaraita, vaikka tavoitteena on vain eloon jäävän uroskannan hupenemisen pysäyttäminen
24 Laskelma 2. Kantaa pienennetään ja lehmiä/sonni suhdetta haluttaisiin hieman alentaa Lähtökanta: kokonaiskanta 5000 hirveä (2,5 yks./1000 ha) 3500 vasaa (70/100 aikuista) 1667 urosta (l/s suhde 2,0) 3333 lehmää Tavoitekanta: kokonaiskanta 4600 hirveä (2,3 yks./1000 ha) 1380 vasaa (30 % eloon jäävistä) 718 urosvasaa (l/s suhde 1,80) 662 lehmävasaa 925 aikuista urosta 2295 aikuista lehmää
25 Tavoitesaalis: kokonaissaalis 3900 hirveä (1,95/1000 ha) vasoja saaliissa 2120 (54,4 %) uroksia saaliissa 742 (42,6 %) naaraita saaliissa 1038 (58,3 %) Eli aikuissaaliissa tulisi olla jo aika lailla enemmän naaraita, jos tavoitteena on uroskannan lieväkin voimistaminen.
HIRVIKANNAN SÄÄTELY Kehitys Suomessa
HIRVIKANNAN SÄÄTELY Kehitys Suomessa Tuire Nygrén, RKTL Riistabiologian kurssi Mekrijärven tutkimusasemalla 12.4.2010 hirviä Suomessa yhtäjaksoisesti esihistorialliselta ajalta lähtien nykyiseen verrattuna
LisätiedotSuomen hirvikannan seuranta - BIOLOGIAA JA LUONNONVARAPOLITIIKKAA
Suomen hirvikannan seuranta - BIOLOGIAA JA LUONNONVARAPOLITIIKKAA Tuire Nygrén Joensuun Yliopisto Biologian laitos Jatkokoulutusseminaari 15.10.2009 1 Tarkastelen Suomen hirvikannan säätelyn - kehityshistoriaa
LisätiedotHIRVIKANNAN SÄÄTELY Perusbiologiaa
HIRVIKANNAN SÄÄTELY Perusbiologiaa Tuire Nygrén, RKTL Riistabiologian kurssi Mekrijärven tutkimusasemalla 12.4.2010 Kuva: Jari K. 020210 Kannansäätelyn biologista tietopohjaa Hirvisaaliit Valikoiva verotus
LisätiedotHirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2004
Riistantutkimuksen tiedote 0:-. Helsinki..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen, Arto Karhapää ja Maija Wallén Maamme hirvikanta pysyi syksyn 00 hirvijahdin
LisätiedotHirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005
Riistantutkimuksen tiedote :. Helsinki..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen, Arto Karhapää ja Maija Wallén Maamme hirvikannassa ei tapahtunut syksyn
LisätiedotEtelä-Suomen hirvikanta pieneni Pohjois- Suomessa kasvu jatkui
1 Riistantutkimuksen tiedote 187:1-11. Helsinki 8.8.2003 Etelä-Suomen hirvikanta pieneni Pohjois- Suomessa kasvu jatkui Vesa Ruusila, Ilkka Aaltonen, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen ja Maija Wallén Hirvien
LisätiedotHirvikannan koko ja vasatuotto pienenivät vuonna 2003
Riistantutkimuksen tiedote :-. Helsinki 0..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto pienenivät vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Samuli Heikkinen, Arto Karhapää, Riitta Tykkyläinen ja Maija Wallén Suomen
LisätiedotROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 26.3.2004 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA
ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 26.3.2004 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 18.00 PAIKKA PAIKALLA PUHEENJOHTAJA ESITTELIJÄ PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Sky-hotelli Ounasvaara Juha Seurujärvi
LisätiedotHirven biologia Mikael Wikström 2015
Hirven biologia Mikael Wikström 2015 Sisältö Lisääntymiskäyttäytyminen Kannanvaihtelun perusmekanismit Kannan sääteleminen Lisääntymiskäyttäytyminen Kiima syyskuussa ja lokakuun alussa Kiimaan tulossa
LisätiedotHirvikannan kasvu pysähtyi, mutta naaraita säästävä verotus pitänyt vasatuoton korkeana
1 Riistantutkimuksen tiedote 173:1-12. Helsinki, 12.6.2001. Hirvikannan kasvu pysähtyi, mutta naaraita säästävä verotus pitänyt vasatuoton korkeana Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen ja Maija
LisätiedotSyksyn suurjahdin kohteena erittäin tuottava, nopeasti kasvanut hirvikanta
1 Riistantutkimuksen tiedote 168:1-16.Helsinki 27.9.2000 Syksyn suurjahdin kohteena erittäin tuottava, nopeasti kasvanut hirvikanta Tuire Nygrén, Riitta Tykkyläinen ja Maija Wallén Alkavalla metsästyskaudella
LisätiedotYLÄ-LAPIN AIKAISTETTU HIRVIJAHTI - tuloksia vuosilta 2010 ja 2011
YLÄ-LAPIN AIKAISTETTU HIRVIJAHTI - tuloksia vuosilta 2 ja 211 Tuire Nygrén, Maija Wallén ja Riitta Tykkyläinen RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOS Utsjoki, Inari, Enontekiö ja Muonio 27. 3.8.212 Tästä
LisätiedotHIRVIKANNAN HOITO JA METSÄSTYSSUUNNITELMA 2009
Riistanhoitoyhdistys: 162 Rautjärven Rhy Pinta ala: 35931,00 ha HIRVIKANNAN HOITO JA METSÄSTYSSUUNNITELMA 2009 1. TALVIKANTA 70 kpl Tiheys 1,95 hirveä/1000 ha 2. KEVÄTMUUTTO (lisäys + tai muutto alueelta
LisätiedotHirvijohtajien koulutus 2011
Hirvijohtajien koulutus 2011 Suomen riistakeskus Lappi Kemijärvi 19.9.2011 21.9.2011 Suomen riistakeskus 1 Metsästyksenjohtajan tehtävät (Ma 23 ) 1. Suunnitella käytännön metsästystapahtumat Passitus,
LisätiedotHIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2013
HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2013 SALLAN RIISTANHOITOYHDISTYS 213 HIRVEN HOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA 2013 A. LASKENTAOSA 2013 2012 2011 2010 2009
LisätiedotPuheenjohtaja avaa kokouksen ja toivottaa osallistujat tervetulleiksi.
ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 11.2.2003 RIISTANHOITOYHDISTYS JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 18.00 PAIKKA PAIKALLA PUHEENJOHTAJA ESITTELIJÄ PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ City- hotelli Hannu Lukkarila Juha Seurujärvi
LisätiedotEsiselvitys Lounais-Suomen saariston hirvien aivokalvomadoista ja hedelmällisyydestä
Esiselvitys Lounais-Suomen saariston hirvien aivokalvomadoista ja hedelmällisyydestä Tuire Nygrén 1, Marja Isomursu 2, Antti Oksanen 2, Riitta Tykkyläinen 1 ja Maija Wallén 1 1 Riista- ja kalatalouden
LisätiedotHeli Viiri NordGen Metsä, Lahti 3.10.2011. Syökö hirvi metsänuudistamisen monimuotoisuuden?
Heli Viiri NordGen Metsä, Lahti 3.10.2011 Syökö hirvi metsänuudistamisen monimuotoisuuden? Hirven taloudellinen merkitys: Maan tärkein riistaeläin, v. 2004 saaliin arvo noin 50 miljoonaa euroa, noin 100
LisätiedotHIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2016
HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2016 SALLAN RIISTANHOITOYHDISTYS 213 HIRVEN HOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA 2016 A. LASKENTAOSA 2016 2015 2014 2013 2012
LisätiedotRiista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta
15.2.2010 Dnro 85/301/2010 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 513/444/2010 Lausuntopyyntö 4.2.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto
LisätiedotRajavartiolaitoksen tilat, Rovaniemi
ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 27.3.2001 RIISTANHOITOYHDISTYS JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 18.00 PAIKKA SAAPUVILLA Rajavartiolaitoksen tilat, Rovaniemi Hannu Lukkarila Juha Seurujärvi Pentti Hyvärinen
LisätiedotMetsästyksenjohtajan perustaidot. Valkohäntäpeuran biologia
Metsästyksenjohtajan perustaidot Valkohäntäpeuran biologia Mikael Wikström 2018 Valkohäntäpeuran biologia Sisältö: Ikäryhmien tunnistaminen Iän tarkistaminen hampaista Lisääntyminen Kannanvaihtelun perusmekanismit
LisätiedotHIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2015
HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2015 SALLAN RIISTANHOITOYHDISTYS 213 HIRVEN HOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA 2015 A. LASKENTAOSA 2015 2014 2013 2012 2011
LisätiedotHirvikanta lähes ennallaan suurista kaatomääristä huolimatta
Riistantutkimuksen tiedote 0:-. Helsinki,..00 Hirvikanta lähes ennallaan suurista kaatomääristä huolimatta Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen, Maija Wallén Hirvihavaintokortin ja saalistilastojen
LisätiedotSuurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2003
1 Riistantutkimuksen tiedote 194:1-7. Helsinki 21.6.4 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 3 Ilpo Kojola ja Elisa Määttä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi suurpetojen vähimmäisyksilömääriksi
LisätiedotMetsästyksenjohtajan perustaidot. Hirven biologia
Metsästyksenjohtajan perustaidot Hirven biologia Metsästyksenjohtajan perustaidot Hirven biologia Mikael Wikström, Suomen riistakeskus 2015 2 Esipuhe Metsästyksenjohtajan perustaidot -koulutusmateriaalin
LisätiedotVoimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ PL 30 (Hallituskatu 3 A) 00023 VALTIONEUVOSTO MÄÄRÄYS Päivämäärä 2.6.2000 2180/722/2000 Riistanhoitopiirit Pyyntiluvan nojalla tai alueellisen kiintiön puitteissa sallittava
LisätiedotYlä-Lapin aikaistettu hirvijahti väliraportti syksyltä 2011
RKTL:n työraportteja 13/2012 Ylä-Lapin aikaistettu hirvijahti väliraportti syksyltä 2011 Tekijät: Tuire Nygrén, Maija Wallén ja Riitta Tykkyläinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012
LisätiedotDnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO
9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio
LisätiedotHIRVIVEROTUS KESKI-SUOMI Hirvitalousalueet
HIRVIVEROTUS KESKI-SUOMI 2016 Hirvitalousalueet Hirvikannan hoidossa käytetään vahvistettua hirvitalousaluejakoa. Keski-Suomen riistakeskusalueeseen kuuluu kokonaan tai osittain neljä hirvitalousaluetta.
LisätiedotHirvieläinten verotussuunnittelmat 2017
Hirvieläinten verotussuunnittelmat 2017 Tilannetieto 8.4.2017 10.4.2017 Suomen riistakeskus 1 10.4.2017 Suomen riistakeskus 2 Voimassa olevat hirvitavoitteet Tavoitteet on asetettu vuosille 2015-2017 PH1,
LisätiedotTerveyspalvelujen tulevaisuus
Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen
LisätiedotHirvikantojen verotus
& Hirvikantojen verotus Kari Nurmi 2 SISÄLLYSLUETTELO ALKULAUSE...3 HISTORIAA...4 HIRVIEN ELINOLOSUHTEET...7 HIRVIKANTOJEN KEHITYS...9 METSÄSTYSMUOTOJEN KEHITYS...10 HIRVIVAHINGOT...11 MUUT VAIKUTTAVAT
LisätiedotKARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma. Aki Hiltunen RIISTAKAMEROIDEN SOVELTUVUUS HIRVIKANNAN RAKEN- TEEN MÄÄRITTELYYN
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Aki Hiltunen RIISTAKAMEROIDEN SOVELTUVUUS HIRVIKANNAN RAKEN- TEEN MÄÄRITTELYYN Opinnäytetyö Toukokuu 2014 OPINNÄYTETYÖ Toukokuu 2014 Metsätalouden
LisätiedotKuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto
Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,
LisätiedotRiistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi
Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi Laserkeilaus pähkinänkuoressa Aktiivista kaukokartoitusta, joka tuottaa 3D aineistoa (vrt. satelliitti- ja
LisätiedotRiistantutkimus ulkoisten paineiden ristitulessa
Riistapäivät 2015 20.-21.1.2015, Oulu Riistantutkimus ulkoisten paineiden ristitulessa Eero Helle Tutkimuskysyntä ja -paineet saavat alkunsa paljolti riistakannoista Tärkeitä tutkimuskohteita ovat Runsastuneet/runsastuvat
LisätiedotECOSEAL-hanke. Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
ECOSEAL-hanke Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ECOSEAL tasapainoilua hylkeiden kestävän kannanhoidon ja kalastuksen välillä Hankkeen kesto 2012-2013 Yhteistyö
LisätiedotSukulaisuuden merkitys ilvesnaaraiden elinalueiden sijoittumiselle: Kaakon osa hanke
Sukulaisuuden merkitys ilvesnaaraiden elinalueiden sijoittumiselle: Kaakon osa hanke Annika Herrero ja Katja Holmala, Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos Esityksen sisältö Tekijöiden ja taustan esittely
LisätiedotHirvieläinvahinkojen arviointi. vuodelta 2009
Hirvieläinvahinkojen arviointi vuodelta 2009 Julkaisija Metsäkeskus Keski-Suomi. Jyväskylä 22.3.2010. Julkaisu 4/2010. Kauppakatu 19 B, PL 39, 40101 JYVÄSKYLÄ p. 020 772 7800, s-posti: ksmk@metsakeskus.fi
LisätiedotKeskeiset termit kalakantaarvioiden. Ari Leskelä, RKTL
Keskeiset termit kalakantaarvioiden laadinnassa Ari Leskelä, RKTL 21.3.2014 Mitkä? SSB, kutukannan biomassa R, rekrytointi F, kalastuskuolevuus M, luonnollinen kuolevuus MSY, kestävä enimmäistuotto Kalakanta
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Luonnonvaraosasto Ylitarkastaja Jussi Laanikari P
Valtiovarainvaliokunta Maatalousjaosto MaJ 4.11.2015 HE 30/2015 vp MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Luonnonvaraosasto Ylitarkastaja Jussi Laanikari 29.10.2015 P. 040 7336229 Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotPerämeren hylkeiden ravintotutkimus
Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen
LisätiedotYlikylän metsästys- ja kalastusseura ry. Kaatotilasto syksy Lopputilanne
Ylikylän metsästys- ja kalastusseura ry Kaatotilasto syksy 2009 Lopputilanne 31.12.2009 Huttula Lupia 4 aikuista 2 vasaa yhteensä 6 Saatu 0 aikuista 2 vasaa yhteensä 2 pvm. sukupuoli sarvet pyyntitapa
LisätiedotHIRVEN HOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET KEMIJÄRVEN RIISTANHOITOYHDISTYS 2016
HIRVEN HOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET KEMIJÄRVEN RIISTANHOITOYHDISTYS 2016 A. VEROTUSSUUNNITELMA suunnitelmasta on laadittu erillinen Excel-pohjainen taulukko. B.
LisätiedotSuurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000
1 Riistantutkimuksen tiedote 175:1-6. Helsinki, 15.8.2001. Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 Ilpo Kojola Karhukannan kasvu näyttää olevan tasaantumassa. Karhun vähimmäiskanta oli vuoden
LisätiedotROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA. Sky-hotelli Ounasvaara
ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 25.3.2003 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 18.00 PAIKKA PAIKALLA PUHEENJOHTAJA ESITTELIJÄ PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Sky-hotelli Ounasvaara Timo Kovala Juha
LisätiedotHirvieläinten metsästysaikaa ja vasasuojaa koskevat alueellisten riistaneuvostojen kannanotot
Hirvieläinten metsästysaikaa ja vasasuojaa koskevat alueellisten riistaneuvostojen kannanotot Helmikuu 2016 Kooste Jani Körhämö 1 3.3.2016 Hirven metsästysajan muuttaminen Hirvikannan hoitosuunnitelma
LisätiedotHirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus
Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus Leena Petäjistö & Juho Matala Hirvi, metsät ja metsänomistaja 2 24.6.2015 Metsänomistajakunnan muutokset ja tavoitteet
LisätiedotMetsäpeuran paluu Metsäpeuran EU LIFE hankkeen kuulumisia. Hanna-Maija Lahtinen
Metsäpeuran paluu Metsäpeuran EU LIFE hankkeen kuulumisia Hanna-Maija Lahtinen 6.4.2017 Mikä metsäpeura? Mistä peurasta on kyse? www.suomenluonto.fi Valkohäntäpeura eli -kauris www.maaseutumedia.fi Kuusipeura
LisätiedotHirvikannan hoitosuunnitelman valmistelu. Esitys alustavista linjausehdotuksista
Hirvikannan hoitosuunnitelman valmistelu Esitys alustavista linjausehdotuksista 1 Hirvikannan hoidon peruslinjaukset 1. Hirvikannan hoidolla varmistetaan hirvikannan säilyminen elinvoimaisena ja perinnöllisesti
Lisätiedot2. Kokouksen järjestäytyminen, Sihteeriksi valittiin Henry Ollila Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Mikko Niemelä ja Kauko Kesälahti
KEMIJÄRVEN RIISTANHOITOYHDISTYS 10.5.2010 3 / 2010 Hallituksesta ja toimihenkilöistä läsnä: Esko Törmänen, pj Minna Hamara Kauko Kesälahti Mikko Niemelä, vpj Henry Ollila Pertti Sarajärvi Sauli Särkelä
LisätiedotDnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO
31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio
LisätiedotROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 18.5.2004 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA
ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 18.5.2004 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 18.00 PAIKKA PAIKALLA PUHEENJOHTAJA ESITTELIJÄ PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ City-hotelli Timo Kovala Juha Seurujärvi
LisätiedotRavintoresurssin, hirvikannan ja metsätuhojen kolmiyhteys
Ravintoresurssin, hirvikannan ja metsätuhojen kolmiyhteys Juho Matala, Luonnonvarakeskus Antti Ihalainen, Kari Korhonen, Seppo Nevalainen, Ari Nikula, Vesa Nivala, Jyrki Pusenius, Antti Paasivaara, Teija
LisätiedotRiistabiologiset kirjoitukset 1976 20. 10/Tuire Nygrén. PhD Dissertations in Biology N:o 64. 117 s.
Riistabiologiset kirjoitukset 1976 20 2010 10/Tuire Nygrén Raisa Tiilikainen, Tuire Nygrén, Jyrki Pusenius & Vesa Ruusila 2010. Variation in growth pattern of male moose Alces alces after two contrasted
LisätiedotHirviverotussuunnittelu
Hirviverotussuunnittelu Menettelyohje vuodelle 2015 2.2.2015 Suomen riistakeskus 1 Yleistä Hirvikannan hoitosuunnitelmassa vahvistettiin uudet hirvitalousalueet ja ne otetaan käyttöön hirvitavoitteiden
LisätiedotYmpäristön saastumisen indikaattorit, poro ja hirvi esimerkkinä. Elintarvike ja Terveys-lehti 4/2013, teema elintarvikevalvonta
Elintarvike ja Terveys-lehti 4/2013, teema elintarvikevalvonta Anja Hallikainen, Evira Anniina Holma-Suutari, Oulun yliopisto Päivi Ruokojärvi, THL Ympäristön saastumisen indikaattorit, poro ja hirvi esimerkkinä
LisätiedotRiistakannat 2011. Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Riistakannat 2011 Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistakannat 2011 seurantojen tärkeimmät tulokset Hirvikannan koko ja vasatuotto 2010 Metsäpeurat 2011 Suurpetojen lukumäärä
LisätiedotMerikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä
Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,
LisätiedotPielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä
ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.
LisätiedotKulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?
Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen
LisätiedotKauhajoen hirvikannan riistakameratutkimus
Juha Ala-Seppänen Kauhajoen hirvikannan riistakameratutkimus Opinnäytetyö Syksy 2015 SeAMK Elintarvike ja maatalous Metsätalouden Koulutusohjelma 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä
LisätiedotJoki- ja täplärapuistutusten tuloksellisuus
Joki- ja täplärapuistutusten tuloksellisuus Esa Erkamo Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Raputalousohjelman päätös ja evaluointityöpaja Jyväskylän Viherlandia 13.3.2013 Noin 20 vuoden tulosseuranta
LisätiedotVihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu
Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 01.06.2000 Maa- ja metsätalousministerö METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa
LisätiedotVillisian tuleminen hyödyt ja uhkat. Ohto Salo Suomen riistakeskus
Villisian tuleminen hyödyt ja uhkat Ohto Salo Suomen riistakeskus Villisika Suomessa Luulöydösten perusteella esiintynyt Suomessa yli 8000 vuotta sitten. Historiallisen ajan ensimmäiset havainnot 1950-1970
LisätiedotSuurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001
1 Riistantutkimuksen tiedote 182: 1-7. Helsinki 3.9.2 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 1 Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen suurpetoseurannan mukaan maamme karhukanta pysyi
LisätiedotRiistantutkimuksen tiedote 212:1 21. Helsinki, 23.1.2007. RIISTAPÄIVÄT 2007. Kooste Riistapäivien esitelmätiivistelmistä Jyvsäkylä 23. 24.1.
1 Riistantutkimuksen tiedote 212:1 21. Helsinki, 23.1.2007. RIISTAPÄIVÄT 2007 Kooste Riistapäivien esitelmätiivistelmistä Jyvsäkylä 23. 24.1.2007 Riistantutkimus elää muutoksessa Eero Helle, RKTL Toivotan
LisätiedotJohtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun
Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008
LisätiedotHirviverotussuunnittelu
Hirviverotussuunnittelu Menettelyohje vuodelle 2015 30.1.2015 Suomen riistakeskus 1 Tavoitteet Hirvikannan hoidon perustana on jatkossa hirvitalousaluetasolta lähtevä verotussuunnittelu. Tällä pyritään
LisätiedotAasianrunkojäärä. Tilanne Vantaalla 18.11.2015
Aasianrunkojäärä Tilanne Vantaalla 18.11.2015 Aino-Maija Alanko 18.11.2015 Sisällys Yleistä aasianrunkojäärästä Tilannekatsaus Kivipyykintien esiintymäpaikasta Kartoitukset Jatkotoimenpiteet Aino-Maija
LisätiedotROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA. Sky-hotelli Ounasvaara
ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 13.5.2003 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 18.00 PAIKKA PAIKALLA Sky-hotelli Ounasvaara Timo Kovala Juha Seurujärvi Pentti Hyvärinen Risto Kuoksa Ari
LisätiedotEläketurvakeskus Muistio 1 (6)
Eläketurvakeskus Muistio 1 (6) Eläkkeiden indeksointi ansiotason kasvun perusteella Maksussa olevia työeläkkeitä tarkistetaan vuosittain työeläkeindeksillä, jossa ansiotason muutoksen paino on 20 prosenttia
LisätiedotKäyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta. kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012
Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012 Uudenlainen siirtotilanne Runsaasti vesivoimaa tarjolla Pohjoismaista Venäjän tuonti vähentynyt merkittävästi
LisätiedotOnko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?
Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Neuvotteleva virkamies Sami Niemi Luontodirektiivi Suurpedot ovat tiukasti suojeltuja lajeja (12 artikla) Lajien yksilöiden tappaminen on kiellettävä Suojelusta
LisätiedotOma riistan hirvitiedoista
Oma riistan hirvitiedoista Luken tuottamien automaattisten hirviraporttien esittely ja tulkintaohjeita Hirvieläinten verotussuunnittelutiimi Suomen riistakeskus / Luonnonvarakeskus tuomas.kukko@luke.fi
LisätiedotTAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI
Vesi-Visio Visio osk Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO www.vesi-visio.netvisio.net +35840-7030098 TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Mitä, miksi, miten, milloin? Tietoa ja ohjeistusta toiminnasta ja käytännön
LisätiedotPoron lisääntyminen. Nimeni:
Poron lisääntyminen Nimeni: Luonto on tarkoituksenmukainen ja sen tapahtumat mielekkäitä. Eläinten lisääntymiskierron eri vaiheet tapahtuvat kokonaisuuden kannalta parhaaseen aikaan. Mieti poron lisääntymistä
LisätiedotPORONHOITO MUUTTUVASSA LAIDUNYMPÄRISTÖSSÄ
PORONHOITO MUUTTUVASSA LAIDUNYMPÄRISTÖSSÄ Jouko Kumpula Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Porontutkimusasema, Kaamanen Yhteistyökumppanit Alfred Colpaert 1, Marja Anttonen 2 ja Ari Tanskanen 1 1 Joensuun
LisätiedotVesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006
1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden
LisätiedotParempi työelämä uudelle sukupolvelle
Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi
LisätiedotKirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?
Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä
LisätiedotPienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja
Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja 12.1.2004 Yhteiskunnallisten ongelmien kaksi luonnetta Kesyt ongelmat Voidaan määritellä helposti Ongelmien
LisätiedotYlä-Lapin hirvenmetsästyksen aikaistamiskokeilu 2010 2012 - loppuraportti
RKTL:n työraportteja 7/214 Ylä-Lapin hirvenmetsästyksen aikaistamiskokeilu 21 212 - loppuraportti Tuire Nygrén, Maija Wallén ja Riitta Tykkyläinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 214 Julkaisija:
LisätiedotSuurpetotutkimus/RKTL
Suurpetotutkimus/RKTL 9.12.2010 Pori photo Ilpo Kojola photo Ilpo Kojola photo: Ilpo Kojola photo de5stora.com Tietoa kestäviin valintoihin! Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on noin 300 hengen asiantuntijaorganisaatio,
LisätiedotETELÄ-HÄMEEN VALKOHÄNNÄT 2015
ETELÄ-HÄMEEN VALKOHÄNNÄT 2015 Kuva: Juha Mäntysaari Suunnitelma Etelä-Hämeen valkohäntäpeurakannan kehittämiseksi Sisällys Alkusanat. 1 1. Valkohäntäpeuran alkuvaiheista ja nykytilasta Etelä-Hämeessä 2
LisätiedotReijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä
Reijo Laatikainen & Henna Rannikko Toimistotyöläisen ruokapäivä Talentum Pro Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN: 978-952-14-2598-1 ISBN: 978-952-14-2599-8 (sähkökirja) ISBN:
LisätiedotSusiristiriitojen lieventäminen
Susiristiriitojen lieventäminen Juha Hiedanpää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Turku Susikonflikti pragmatistisesta näkökulmasta Avainkäsitteet: toiminta, tapa, käytäntö Murtaa erinäisiä kahtiajakoja:
LisätiedotSAIMAANNORPPA Kannan koon arvioinnista Tero Sipilä & Tuomo Kokkonen Metsähallitus, Etelä-Suomen Luontopalvelut Akselinkatu 8, 57130, Savonlinna
Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari. Rantasalmi 28.5.21 SAIMAANNORPPA Kannan koon arvioinnista Tero Sipilä & Tuomo Kokkonen Metsähallitus, Etelä-Suomen Luontopalvelut Akselinkatu 8, 5713,
LisätiedotHirvikannanhoidon tunnusluvut mitä ne kertovat?
Hirvikannanhoidon tunnusluvut mitä ne kertovat? Pohjois-Savon Eräilta Iso-Valkeinen 23.1.2018 31.1.2019 Suomen riistakeskus 1 Hirvikannan hoitotavoitteet Pohjois-Savon alueellinen riistaneuvosto on asettanut
LisätiedotTutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä
Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis
LisätiedotHirvieläimet aiheuttavat metsille eniten vahinkoa
Metsätieteen aikakauskirja 2/27 Risto Heikkilä ja Sauli Härkönen Hirvivahingot ja hirvikanta Johdanto Hirvieläimet aiheuttavat metsille eniten vahinkoa niistä bioottisista tuhonaiheuttajista, joihin voidaan
LisätiedotJaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta
Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta Pyydystä ja päästä kalastus (Catch & Release, C&R) Kalastusta, jossa on tarkoituksena
LisätiedotUlkomaalaisomistus, työvoiman kysyntä ja palkkaus
Ulkomaalaisomistus, työvoiman kysyntä ja palkkaus Tuomo Virkola (EUI/Palkansaajien tutkimuslaitos) Yhteistyössä: David Autor, Tuomas Kosonen, Matti Sarvimäki Osahanke 2 Globalisaation vaikutus taitojen
LisätiedotKalastusalueen vedet
Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi
LisätiedotVALIKOIVAN METSÄSTYKSEN VAIKUTUS HIRVEN IKÄRAKENTEESEEN JA VASATUOTTOON SAVONRANNAN JA SODANKYLÄN RIISTANHOITOYHDISTYSTEN ALUEILLA
VALIKOIVAN METSÄSTYKSEN VAIKUTUS HIRVEN IKÄRAKENTEESEEN JA VASATUOTTOON SAVONRANNAN JA SODANKYLÄN RIISTANHOITOYHDISTYSTEN ALUEILLA Miska Kopponen Pro gradu-tutkielma Helsingin yliopisto Soveltavan biologian
LisätiedotJulkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution)
Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Marja Riihelä VATT Saikat Sarkar TAY Risto Sullström VATT Ilpo Suoniemi PT Hannu Tanninen ISY Matti
LisätiedotSELVITYS KIINTIÖÖN PERUSTUVASTA LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELYSTÄ TORNIONJOELLA. Pekka Keränen Lapin ELY-keskus
SELVITYS KIINTIÖÖN PERUSTUVASTA LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELYSTÄ TORNIONJOELLA Pekka Keränen Lapin ELY-keskus Hankkeen ohjausryhmä Maa- ja metsätalousministeriö / jord- och skogsbruksministeriet Lapin liitto
Lisätiedot