HIRVIVEROTUS KESKI-SUOMI Hirvitalousalueet

Transkriptio

1 HIRVIVEROTUS KESKI-SUOMI 2016 Hirvitalousalueet Hirvikannan hoidossa käytetään vahvistettua hirvitalousaluejakoa. Keski-Suomen riistakeskusalueeseen kuuluu kokonaan tai osittain neljä hirvitalousaluetta. Kartta hirvitalousalueista lähetetään liitteenä. Hirvikannan hoitotavoitteet ja kannan nykytila Alueellinen riistaneuvosto vahvisti keväällä sidosryhmiä kuultuaan hirvikannan hoitotavoitteet hirvitalousalueille. Tavoitteeksi asetetut hirvitiheyshaarukat (hirveä/1000 ha) on esitetty taulukossa 1. Hirvitiheys tarkoittaa hirvien määrää suhteutettuna kokonaismaapinta-alaan. Hirvitalousalueen hirvitiheyden keski-arvon tulee pysytellä asetetun tavoitehaarukan sisällä. Hirvitalousalueen sisällä voi olla vaihtelua laajemminkin edellyttäen, että vahingot säilyvät kohtuullisella tasolla. Hirvikannan hoitosuunnitelmassa asetettujen yleistavoitteiden mukaisesti tavoitteena on tasapainoinen hirvikannan rakenne. Tavoitteena on saavuttaa muutaman vuoden kuluessa tilanne, jossa hirvikannan lehmä/sonnisuhde on enintään 1,5. Tavoitteena on myös ikärakenteen säilyttäminen tasaisena siten, että metsästyksen jälkeen hirvikantaan jäisi vuosittain 20-30% vasoja. Metsästäjien tuottamaan hirvihavaintoaineistoon perustuvan Luonnonvarakeskuksen arvion mukainen vasovan hirvikannan tiheys keväällä 2016 sekä arvioitu kannan koon muutos edellisen vuoteen nähden hirvitalousalueittain on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Asetettu hirvitiheystavoite, Luonnonvarakeskuksen arvio jäävän hirvikannan tiheydestä (suluissa 95 % luottamusväli) sekä jäävän kannan tiheyden muutos edelliseen vuoteen verrattuna hirvitalousalueittain. SKS-PS y KS1 k sks2 y KS-ES-EH n 3 4,2 (3,8 4,5) 3,6 (3,3-4,0) 3,3 (3,0 3,5) 3,9 (3,5 4,2) +2 % +5 % -4 % -2 % Syksyn 2016 hirviverotus Tiheystavoite kpl/1000 ha Arvioitu jäävän kannan Tiheyden muutos Hirvitalousalue alaraja yläraja tiheys kpl/1000 ha edelliseen vuoteen % Hirvitalousalueisiin kokonaan tai osittain kuuluvien riistanhoitoyhdistysten edustajat laativat keväällä yhteistyönä verotussuunnitelmat kullekin hirvitalousalueelle ja tämän perusteella riistanhoitoyhdistysten alueille. Laadittujen verotussuunnitelmien mukainen tavoitteellinen verotusmäärä sekä tavoiteltava hirvisaaliin rakenne hirvitalousalueittain on esitetty taulukossa 2.

2 Tulevan syksyn metsästyksen tavoitteena kaikilla Keski-Suomen hirvitalousalueilla on pienentää hirvikantaa. Eniten pohjoisilla talousalueilla KS-PS ja KS1. Kannan naarasvoittoisen rakenteen tasoittaminen edellyttää naarasvoittoista hirvisaalista ja tavoitteena on, että hirvisaaliissa aikuisista hirvistä reilusti yli puolet on naaraita. Vastaavasti vasojen osuus saaliissa on tavoite säilyttää korkeana. Taulukko 2. Suunniteltu hirviverotus keskimäärin sekä tavoitteellinen saaliin rakenne hirvitalousalueittain. Suunniteltu hirviverotus Tavoiteltava saaliin rakenne Hirvitalousalue keskimäärin hirvitalousalueella kpl Vasaosuus % Naarasosuus % KS-PS KS KS KS-ES-EH Tavoitteena on että kaikki seurat ja seurueet pyrkivät osaltaan yhteisen määrällisen ja laadullisen hirviverotustavoitteen saavuttamiseen. Etenkin verotuksen painottuessa aikuissaaliissa naarashirviin tulee huolehtia kokonaisverotuksen säilymisestä kestävällä tasolla. Luvansaajien onkin suositeltavaa suunnitella syksyn hirviverotus etukäteen siten, että tavoiteltava saaliin rakenne toteutuisi. Hyvä keino asian hahmottamiseen on laskea montako aikuista urosta, aikuista naarasta ja vasaa oman pyyntilupamäärän puitteissa tulisi metsästää, jotta saaliin rakenne olisi tavoitteen mukainen. Suunnitellun saaliin voi etukäteen kätevästi jyvittää Oma riistassa osakkaittain. Paikallisesti kannan koossa ja rakenteessa on vaihtelua ja pyyntilupien nojalla metsästävät seurat ja seurueet käyttävät lopullista harkintaa lupien käyttämisessä. Tarvittaessa lupapäätöksiin voidaan jatkossa asettaa myös luvansaajaa sitovia ehtoja, mikäli tavoitteita hirvitalousalueella ei muutoin saavuteta. Hirvisaalis- ja havaintotietojen ilmoittaminen Tiedot hirvisaaliista ja metsästyksen yhteydessä tehdyistä hirvihavainnoista kerätään syksyllä 2016 ensimmäistä kertaa yhteen ja samaan järjestelmään. Ilmoittaminen suositellaan tehtäväksi sähköisessä Oma riista -palvelussa, josta on saatavilla myös runsaasti hyödyllistä palautetta ja tilannetietoa hirvijahdin edistymisestä. Mikäli Oma riista palvelun käyttö ei jostain syystä ole mahdollista, tiedot voi ilmoittaa myös uudistetulla paperisella hirvitietokortilla. Optisesti luettava paperinen hirvitietokortti on kuitenkin niin työläs, että ehdottomasti kannattaa siirtyä Oma riista palvelun käyttöön.

3 Materiaalia hirvikannan hoidosta Suomen riistakeskus on tuottanut ja jakanut metsästysseuroille ja seurueille julistesarjan valikoivasta hirviverotuksesta, hirven sarvien kehityksestä, hirven iän tunnistamisesta sekä valikoivasta urosverotuksesta. Lisäksi Metsästyksenjohtajan perustaidot niminen opassarja löytyy nettisivuiltamme osoitteesta Suosittelemme tutustumaan materiaaliin ennen metsästystä. Valkohäntäpeura Valkohäntäpeurakanta on voimakkaassa kasvussa. Hirvenmetsästäjien viime jahdin jälkeen ilmoittama jäävä kanta nousi noin 500:lla 1800 yksilöön. Valkohäntäpeuran lupia myönnettiin nyt kolmannes enemmän kuin viime vuonna; 466 lupaa, joilla voidaan kaataa yli 600 valkohäntäpeuraa. Lupien käyttöaste on meillä ollut perinteisesti alhainen, joten todennäköistä on, että kaadetuksi tulee noin 200 peuraa. Viime vuonna lupia oli 350 ja niillä saalis oli 146 peuraa. Valkohäntäpeuran metsästystä on varaa lisätä, koska kannan kasvu näkyy jo peuraonnettomuuksien määrän kasvuna. Heti alusta asti on järkevää suunnitella verotus niin, että säästetään tuottavia/parhaita yksilöitä. Verotuksen tulisi olla vasavoittoista ja aikuissaaliissa uroksia ja naaraita yhtä paljon kannan rakenteen säilyttämiseksi luontaisena. Metsästysasetuksen muutos Metsästysasetuksen muutos mm. hirvieläinten metsästystä koskien on nyt tehty. Osa esitetyistä muutoksista tulee voimaan jo tulevalle hirvieläinten metsästyskaudelle. Tänä syksynä voimaan tulevat hirvieläinten vasallisten naaraiden rauhoitusta koskeva muutos, hirvieläinten metsästyksenjohtajan tehtävien täydennys, villisian metsästyksessä patruunan tehon ja luotivaatimusten korottaminen hirviluokkaan, villisian porsaallisen naaraan rauhoituksen muuttaminen ja täydennys sallittuihin luotiaseisiin (ns. minikaliiperien salliminen). Vuonna 2017 voimaan tulevat hirvieläinten rauhoitusaikoja koskeva muutos ja hirvieläimen pyyntiluvan hakemista koskeva muutos. Lisätietoa muutoksista mm. Metsästäjä lehdessä, riistakeskuksen nettisivuilla sekä metsästyksenjohtajien koulutustilaisuuksissa. Alla hirvenmetsästystä koskevat muutokset lyhyesti. Muutokset, jotka tulevat voimaan jo syksyllä 2016 Hirvieläinnaaraan rauhoitusta koskeva muutos Vasallisen hirvinaaraan rauhoitus poistuu tänä syksynä lokakuun toisesta lauantaista alkaen kauden loppuun. Vastaavasti vasallisen japaninpeuran, kuusipeuran, metsäkauriin, muflonin, valkohäntäpeuran ja saksanhirven naaraan rauhoitus poistuu syyskuun viimeisestä lauantaista alkaen kauden loppuun. Vaikka vasallisten naaraiden ampumisesta rikosoikeudellinen vastuu poistuu, ei vasallisia naaraita tule edelleenkään ampua! Vasallisten naaraiden suoja tulee säilymään metsästyksen eettisissä periaatteissa edelleen vahvasti!

4 Metsästyksenjohtajan tehtävien täydennys Metsästyksenjohtajan tulee huolehtia, että metsästystilanteessa emänsä menettänyt saman vuoden vasa pyritään pyytämään. Muutokset, jotka tulevat voimaan vasta vuonna (MA 24 ) Hirvieläinten rauhoitus Hirven metsästys alkaa lokakuun toinen lauantai ja päättyy Lapin maakunnassa hirvijahdin ensimmäinen jakso on ja toinen jakso lokakuun toisesta lauantaista alkaen. Lapin maakunnassa hirvijahti päättyy lukuun ottamatta Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntia, joissa hirvijahti päättyy jo (Valkohäntäpeuran metsästysaika säilyy ennallaan syyskuun viimeisestä lauantaista tammikuun loppuun) Lisäksi saa muualla kuin Lapin maakuntaan kuuluvissa kunnissa: 1) hirveä metsästää vahtimalla pellolta syyskuun 1 päivästä lokakuun toista lauantaita edeltävään päivään; 2) kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa ja valkohäntäpeuraa metsästää vahtimalla syyskuun 1 päivästä syyskuun viimeistä lauantaita edeltävään päivään. 2. (MA 8 ) Hirvieläinten pyyntilupien hakeminen Kukin riistanhoitoyhdistys laatii oman alueensa hirvieläinten verotussuunnitelman viimeistään 15 päivänä huhtikuuta. Hirvieläimen pyyntilupa on haettava viimeistään 30 päivänä huhtikuuta. Hakemus on saatettava tiedoksi sille riistanhoitoyhdistykselle, jonka toimialueeseen pääosa lupahakemuksessa tarkoitetusta metsästysalueesta kuuluu. Verotussuunnittelu nousee asetuksen tasolla säädetyksi riistanhoitoyhdistyksen tehtäväksi ja yksittäisestä hakemuksesta annettava lausunto poistuu. Hakemus jätetään Suomen riistakeskukselle ja tiedoksi riistanhoitoyhdistykselle. (Tulevaisuudessa sähköinen hakumenettely helpottaa) Metsästyksen aloittamisen ajankohta Voimassa olevan metsästysasetuksen mukaan hirven ja valkohäntäpeuran metsästys voidaan aloittaa tänä vuonna lauantaina Jahtiterveisin! Olli Kursula vs. riistapäällikkö

5 Kartta hirvitalousalueista Keski-Suomessa ja sen lähialueella. Keski-Suomen riistakeskusalueeseen kuuluvat kokonaan tai osittain hirvitalousalueet KS1, KS2, KS-ES-EH ja KS-PS.