Valtioneuvoston kanslia NEUVOSTORAPORTTI VNEUS VNEUS Siivola Heli(VNK)

Transkriptio

1 Valtioneuvoston kanslia NEUVOSTORAPORTTI VNEUS VNEUS Siivola Heli(VNK) (5) Asia Yleisten asioiden neuvosto , ml. yleisten asioiden neuvosto (50 art.) Kokous Yleisten asioiden neuvosto Neuvosto valmisteli pidettävää Eurooppa-neuvoston kokousta. Eurooppa-neuvoston päätelmäluonnoksesta käydyssä keskustelussa kiiteltiin laajasti pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) käynnistämistä ja korostettiin puolustusteollisen kehittämisohjelman (EDIDP) ja puolustusrahaston viimeistelyä. Lisäksi painotettiin EU-Nato yhteistyötä (erityisesti hybridi- ja kyberkysymyksissä) sekä yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) siviilipuolen kehittämistä. Sosiaalisen ulottuvuuden osalta korostettiin yhtäältä sosiaalisen konvergenssin merkitystä ja toisaalta toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden sekä kansallisen toimivallan kunnioittamista. Neuvosto hyväksyi ilman keskustelua toimielinten yhteisen julistuksen EU:n lainsäädäntöprioriteeteista nykyisen lainsäädäntökauden loppuun saakka. Komissio esitteli lyhyesti vuotuisen kasvuselvityksen EU27-kokoonpanossa neuvosto sai pääneuvottelija Barnierin tilannekatsauksen Ison-Britannian eroneuvotteluista ja kävi keskustelun etenemistä koskevista suuntaviivoista. Suuntaviivat lähetettiin Eurooppa-neuvoston hyväksyttäväksi yhdellä pienellä teknisellä muutoksella. Suomea edusti kokouksessa Suomen pysyvä edustaja EU:ssa, suurlähettiläs Marja Rislakki. Yleisten asioiden neuvosto A-kohtien luettelon hyväksyntä Hyväksyttiin A-kohtien luettelot asiakirjojen 15551/17 (muut kuin lainsäädäntöasiat) ja 15552/17 (lainsäädäntöasiat) mukaisesti. Joulukuun Eurooppa-neuvoston valmistelu: Ehdotus päätelmiksi

2 Eurooppa-neuvoston jatkotoimet 2(5) Asiakohdat käsiteltiin yhtenä kokonaisuutena. Puheenjohtaja totesi, että Eurooppa-neuvoston seurantanootti on jaettu ja että huomattavaa edistystä on saavutettu sekä turvallisuuden ja puolustuksen että digitaalisen agendan ja muuttoliikkeen osalta. Neuvosto kävi keskustelun Eurooppa-neuvoston päätelmäluonnoksesta (13863/17). Turvallisuuden ja puolustuksen osalta keskustelussa kiiteltiin laajasti pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) käynnistämistä. Puheenvuoroissa (ml. FI) korostettiin PRY:n pikaista toimeenpanoa sekä puolustusteollisen kehittämisohjelman (EDIDP) ja Euroopan puolustusrahaston viimeistelyä. Irlanti ja Portugal ilmoittivat allekirjoittaneensa PRY-ilmoituksen, joten mukana on nyt 25 jäsenmaata. Keskustelussa painotettiin myös (ml. FI) EU-Nato -yhteistyön merkitystä, erityisesti hybridi- ja kyberkysymyksissä. Myös yhteisen turvallisuusja puolustuspolitiikan (YTPP) siviilipuolen kehittäminen oli esillä useissa puheenvuoroissa (ml. FI). Sosiaalisen ulottuvuuden osalta korostettiin yhtäältä sosiaalisen konvergenssin merkitystä ja toisaalta toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden sekä kansallisen toimivallan kunnioittamista. Komissio/ Timmermans totesi, että sosiaalisessa pilarissa on paljon kansallisessa toimivallassa olevia asioita, mutta EU-tason yhteistyö tuo lisäarvoa (esim. lähetetyt ja rajat ylittävät työntekijät). Komissio korosti, että sosiaalista pilaria täytyy soveltaa eurooppalaisen ohjausjakson kontekstissa. Muutamassa puheenvuorossa (ml. FI) tuettiin sosiaalisen pilarin toimeenpanoa eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa. Esille nostettiin kuitenkin myös näkemys, ettei sosiaalisella pilarilla ole mitään tekemistä eurooppalaisen ohjausjakson kanssa. Koulutus- ja kulttuuripäätelmien osalta yhdessä puheenvuorossa korostettiin, että eurooppalaista yliopistoverkkoa koskevassa kohdassa täytyy mainita ajatus 20 eurooppalaisesta yliopistosta vuoteen 2024 mennessä. Useissa muissa puheenvuoroissa kuitenkin painotettiin yliopistoyhteistyön bottom-up -luonnetta ja toivottiin, että yliopistot saavat itse päättää, miten ja milloin järjestäytyvät. Uusien kulttuuri- ja koulutushankkeiden rahoituksen osalta moni jäsenmaa muistutti, ettei tulevia rahoituskehysneuvotteluja saa ennakoida. Esille nostettiin myös ilmastonmuutoksen noteeraaminen päätelmissä sekä toive siitä, että päämiehet ottaisivat kantaa veronkiertoon ja ns. paratiisipapereihin. Päämiesten epävirallisen illalliskeskustelun osalta komissio/timmermans korosti kokonaisvaltaista lähestymistapaa muuttoliikkeeseen ja muistutti Pohjois-Afrikan ikkunan rahoitustarpeista. Timmermans totesi myös, että EU-Turkki -sopimus toimii, mutta Turkki on siirtymässä kauemmas Euroopasta. Turkin laajentumistuen (IPA) osalta tullaan tekemään useampia päätöksiä. Komissio ei halua, että kansalaisyhteiskunta kärsii IPA-rahoituksen leikkauksista. Muuttoliikkeestä käytettiin muutama puheenvuoro, joissa yhtäältä kritisoitiin Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Tuskin päämiesten illalliskeskustelun pohjaksi jakamaa taustapaperia ja toisaalta pidettiin sitä hyvänä pohjana keskustelulle. Esille nostettiin, että muuttoliikkeen hallinta on EU:n yhteinen projekti, jossa on pyrittävä löytämään tasapaino solidaarisuuden ja vastuunkannon välillä.

3 3(5) Komissio/Timmermans korosti, että muuttoliikkeen hallinnassa on saatu yhdessä paljon aikaan. Asioista täytyy pystyä sopimaan ennen kuin uusi kriisi iskee. Lainsäädäntötyön suunnittelu yhteinen julistus lainsäädäntöprioriteeteista Puheenjohtaja totesi, että julistustekstiin on Coreperissa käydyn keskustelun pohjalta tehty vielä joitakin pieniä muutoksia (mm. lisätty viittaus vahvaan, avoimeen ja sääntöihin perustuvaan kauppapolitiikkaan sekä kaupan merkitykseen vaurauden ja työpaikkojen luomisessa). Lisäksi neuvoston pöytäkirjaan liitetään erillinen neuvoston lausuma, jossa viitataan ECOFINneuvoston kesäkuussa 2016 hyväksymään tiekarttaan pankkiunionin toteuttamisesta ja korostetaan, että riskien vähentämisessä ja jakamisessa on edettävä asianmukaisessa järjestyksessä. Jos neuvosto hyväksyy toimielinten yhteisen julistuksen nyt, toimielinten edustajat voivat allekirjoittaa sen torstaina. Komissio esitti kiitoksensa ja piti yhteistä julistusta tärkeänä työkaluna. Ei muita kommentteja. Julistus hyväksyttiin ilman keskustelua. Eurooppalainen ohjausjakso 2018 vuotuinen kasvuselvitys Komissio esitteli lyhyesti julkistamansa vuotuisen kasvuselvityksen. Komissio katsoo, että talouskasvusta huolimatta jäsenmaiden välillä on suuria eroja ja monissa maissa on yhä runsaasti kehitettävää. Komissio pyytää jäsenmaita ottamaan huomioon komission esittämät prioriteetit. Keskustelua aiheesta jatketaan myöhemmin maakohtaisten suositusten yhteydessä. Muut asiat Puheenjohtaja totesi, että kokous on Viron pj-kauden viimeinen yleisten asioiden neuvosto. Puheenjohtaja kiitti jäsenmaita yhteistyöstä pj-kaudellaan. *** Yleisten asioiden neuvosto (Artikla 50) Joulukuun Eurooppa-neuvoston (50 art.) valmistelu Neuvottelut Yhdistyneen kuningaskunnan toimitettua SEU 50 artiklan mukaisen ilmoituksen Tilannekatsaus Ehdotus suuntaviivoiksi Puheenjohtaja (Viron ulkoministeri Sven Mikser) kertasi edellisen viikon prosessin. Komission ja UK:n yhteinen edistymisraportti sekä komission suositus Eurooppaneuvostolle (50 art.) riittävästä edistyksestä on saatu. On siis mahdollisuus edetä toiseen vaiheeseen. Luonnos etenemistä koskeviksi Eurooppa-neuvoston suuntaviivoiksi on jaettu. Virkamiestason valmistelun jälkeen kappaleeseen neljä on tehty vielä pieni täsmennys. Puheenjohtaja korosti, että Eurooppa-neuvoston huhtikuussa 2017 hyväksymät suuntaviivat ovat edelleen voimassa. Kyse on niiden täydentämisestä ja täsmentämisestä. EU27:n yhtenäisyys on tärkeää myös jatkossa. Komissio (pääneuvottelija Michel Barnier) veti yhteen neuvottelutilannetta ennen Eurooppa-neuvostoa. Perjantaina saavutettiin periaatesopu erosopimuksen

4 4(5) kolmesta pääkysymyksestä eli kansalaisten oikeuksista, rahoitusratkaisusta ja Irlannin saaren kysymyksestä. Tämä periaatesopu on kirjattu yhteiseen raporttiin. Kyseessä on yhdessä työstetty 15-sivuinen asiakirja, jossa on 96 kohtaa ja jonka tarkoitus on luoda varmuutta ja vakauttaa tilannetta. Komissio esitti raportista kolme huomiota. Ensinnäkin, jos Eurooppa-neuvosto päättää etenemisestä, raportin teksti sitoo UK:ta. Luottamus on säilytettävä ja sekä EU:n että UK:n tulee pitää sanansa. Toiseksi, raportti tulee olemaan erosopimuksen pohja, ei tulevaa suhdetta koskevan sopimuksen pohja. Erosopimuksen on oltava valmis maaliskuussa 2019, ja työtä on vielä paljon jäljellä. Pakettiin kuuluu myös tulevan suhteen puitteita koskeva poliittinen julistus, jota työstetään yhdessä UK:n kanssa. Tämän julistuksen tavoiteaikataulu on syksy Oikeudellisesti tulevan suhteen osalta ei ole mahdollista sopia muusta kuin siirtymäjärjestelyistä ja suhteen puitteista ennen kuin UK:sta on tullut kolmas maa. Kolmanneksi, Irlannin osalta tulee löytää erityiset ratkaisut. Sisämarkkinoiden integriteettiä ei saa vaarantaa eikä saa luoda takaovea sisämarkkinoille pääsylle ilman sitoumuksia. Tämä on kaikille selvää, ja UK:n tulee kantaa vastuunsa tältä osin. Komissio, Irlanti ja UK työskentelevät yhdessä ratkaisun löytämiseksi Irlannin uniikkiin tilanteeseen. Komissio viittasi neljään työsarkaan. Ensinnäkin on saatettava loppuun vielä avoimena olevat ensimmäisen vaiheen asiat. Irlannin kysymystä tulee alkaa työstää heti. Muita avoimia kysymyksiä ovat mm. sopimuksen hallintaa koskevat kysymykset, Euratom, tietosuoja ja immateriaalioikeudet. Toiseksi, on laadittava oikeudellisesti sitova erosopimus. Komissio on valmis esittämään yhteiseen raporttiin ja muihin periaatepapereihin perustuvan sopimusluonnoksen tammikuun loppupuolella. Kolmanneksi, jos Eurooppa-neuvosto hyväksyy suuntaviivat siirtymäjärjestelyistä ja tulevan suhteen puitteista, komissio voi antaa siirtymäjärjestelyitä koskevan neuvotteluohjeluonnoksen vielä joulukuussa. Jos neuvosto hyväksyy nämä neuvotteluohjeet kokouksessaan, komissio voi alkaa neuvotella siirtymävaiheesta UK:n kanssa helmikuussa. Komissio muistutti, että siirtymäjärjestelyiden oikeusperusta on ainoastaan SEU 50 artikla. Erosopimus ja siirtymäjärjestelyt kulkevat käsi kädessä. Neljänneksi, ennen kuin tulevasta suhteesta aletaan keskustella UK:n kanssa, EU27:n tulee sisäisesti työstää sitä, miltä tulevan suhteen halutaan näyttävän. Komission ajatuksena on, että eri aihepiirejä (esim. hallinto, tasavertaiset toimintaedellytykset, lentoliikenne ja kalastus) käsiteltäisiin EU27-seminaareissa tammikuusta alkaen. Myös UK tarvitsee aikaa pohtiakseen, mitä se haluaa. Komissio korosti, että tulevan suhteen osalta on odotettava UK:n kantaa. UK on se, joka lähtee, koska ei halua noudattaa sisämarkkinoiden sääntöjä ja neljää perusvapautta. Komissio on sitoutunut UK:n järjestäytyneeseen eroon ja sisämarkkinoiden integriteettiin. EU27:n yhtenäisyys on elintärkeää. Käydyssä keskustelussa suuntaviivaluonnosta pidettiin tasapainoisena ja riittävänä. Teksti hyväksyttiin sellaisenaan. Asiasta käytiin kuitenkin lähes täysi pöytäkierros. Käytetyissä puheenvuoroissa kiiteltiin komission työtä ja pidettiin edistystä merkittävänä. Samalla todettiin, että työtä vielä paljon jäljellä. Moni nosti esiin kaikkien ensimmäisen vaiheen sitoumusten täytäntöönpanon. Tulevan suhteen osalta kaivattiin selvyyttä UK:n kantoihin. EU27:n yhtenäisyyden merkitystä korostettiin.

5 5(5) Suomi toivotti edistyksen tervetulleeksi. Raportti on konkreettinen ja yksityiskohtainen. Miltei kaikki EU:n tavoitteet on saavutettu. Irlannin kysymyksen osalta se, mikä on hyväksyttävää Irlannille, on hyväksyttävää myös meille. Suuntaviivateksti on tasapainoinen. Siirtymäjärjestelyjen osalta Suomi toivoo sisäisiä keskusteluja kansainvälisistä sopimuksista ja lentoliikenteestä. Näistä tulisi keskustella heti toisen vaiheen alussa. Paljon työtä on vielä edessä ja EU27:n yhtenäisyys on pidettävä. Loppuyhteenvedossaan komissio totesi kansainvälisistä sopimuksista, että UK jää automaattisesti pois 75 EU-sopimuksesta. On keskusteltava, mitä näille tehdään. Aiheeseen palataan pikimmiten. Lisäksi muita kansainvälisiä sopimuksia EU:n ja kolmansien maiden välillä on satoja. Näiden osalta asia ei vain EU:n ja UK:n välinen, vaan tulee huomioida myös muut sopimusosapuolet. Lisäksi UK:n eron jälkeen on todennäköisesti erilaisia sopimuksia, jotka ovat todennäköisesti sekasopimuksia ja vaativat kansallisia ratifiointeja. Liikenne on tärkeä aihe ja yksi ensimmäisistä tammikuun seminaarien aiheista. Puheenjohtaja veti keskustelun yhteen. Neuvosto otti tiedoksi komission tilannekatsauksen ja kävi keskustelun suuntaviivoista. Suuntaviivoihin tuli vain kokouksen alussa mainittu pieni muutos. Puheenjohtaja totesi kokouksen olleen Viron pj-kauden viimeinen yleisten asioiden neuvosto (art. 50). Suomen edustajat PE Rislakki, Härönoja, Kekkonen, Himmanen, Korhonen / EUE Asiakirjat 15549/1/17 Esityslista YAN 13863/17 European Council (14 December 2017) Draft conclusions 15546/17 Joint Declaration on legislative priorities for Approval COM(2017) 690 final. Annual Growth Survey 2018 XT 21117/1/17 Esityslista YAN (Artikla 50) 21102/1/17 Eurooppa-neuvosto (50 art.) (15. joulukuuta 2017) Ehdotus suuntaviivoiksi Liitteet Viite Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Eurooppa-neuvosto, talouspolitiikka, toimielinten väliset suhteet, YAN Yleisten asioiden neuvosto, brexit UM, VM, VNK EUE, LVM, MMM, OKM, OM, PLM, SM, STM, TEM, TK, TPK, TULLI, VH, VTV, YM