Valtioneuvoston kanslia NEUVOSTORAPORTTI VNEUS VNEUS Siivola Heli(VNK)

Transkriptio

1 Valtioneuvoston kanslia NEUVOSTORAPORTTI VNEUS VNEUS Siivola Heli(VNK) (9) Asia Yleisten asioiden neuvosto 25.9., ml. art. 50 yleisten asioiden neuvosto Kokous Yleisten asioiden neuvosto Neuvosto keskusteli lokakuun Eurooppa-neuvoston asialistasta, jonka aiheita ovat muuttoliike, digitaaliset kysymykset, puolustus ja ulkosuhteet. Keskustelussa korostui tarve saavuttaa edistystä digitaalisissa kysymyksissä, puolustusta koskevissa aloitteissa ja yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamisessa. Neuvosto kävi keskustelun komission vuoden 2018 työohjelmaa koskevasta aiekirjeestä. Keskustelussa korostettiin keskittymistä konkreettisten tulosten tuottamiseen kasvun (sisämarkkinat, teollisuuspolitiikan uudistaminen, digitalisaatio, kauppa), sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden sekä muuttoliikkeen hallinnan osalta. Keskusteluihin EMU:n kehittämisestä peräänkuulutettiin realismia. Muissa asioissa komissio informoi ministereitä Puolalle annettujen oikeusvaltiosuositusten seurannasta. Komission näkemyksen mukaan oikeusvaltioperiaatteeseen kohdistuva systeeminen uhka Puolassa jatkuu eikä dialogissa ole edetty. Asiasta käytiin täysi pöytäkierros. Enemmistössä puheenvuoroja annettiin tuki komissiolle. Oikeusvaltioperiaatteen korostettiin olevan tärkeä yhteinen arvo ja sen noudattamisen yhteinen asia. Puolaa ja komissiota kehotettiin jatkamaan ja etenemään dialogissa asian ratkaisemiseksi. EU27-kokoonpanossa pääneuvottelija Michel Barnier antoi ministereille tilannekatsauksen eroneuvotteluista UK:n kanssa. Käydyssä keskustelussa annettiin täysi tuki Barnierin työlle ja korostettiin EU27:n yhtenäisyyden merkitystä. PMI Mayn puheen todettiin sisältäneen positiivisia avauksia, mutta näiden tulee konkretisoitua UK:n neuvottelukannoiksi. Neuvotteluiden vaiheittaisuudesta tulee pitää kiinni. Seuraavaan vaiheeseen (alustavat keskustelut tulevasta suhteesta) voidaan edetä vasta, kun ensimmäisen vaiheen avainkysymyksissä on saavutettu riittävää edistystä.

2 Suomea edusti kokouksessa eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho. 2(9) A-kohtien luettelon hyväksyntä Hyväksyttiin esityksen mukaisesti. Viron puheenjohtajuuskauden painopisteet Puheenjohtaja Viron EU-asioiden varaministeri Matti Maasikas esitteli lyhyesti Viron puheenjohtajuusohjelman. Viro pyrkii pj-maana saamaan aikaan konkreettisia tuloksia, jotka hyödyttävät kansalaisia. Viro vie EU:n tulevaisuuteen liittyvää agendaa eteenpäin Bratislavan ja Rooman julistusten perusteella. Viro pyrkii edistämään avointa ja innovatiivista taloutta, tietojen vapaata liikkumista, inklusiivista ja kestävää Eurooppaa. Digitaalista agendaa edistetään kaikilla EU:n osa-alueilla sen kruununa ollen Tallinnan digihuippukokous Yleisten asioiden neuvoston osalta Viron prioriteetteja ovat Eurooppa-neuvoston kokousten valmistelu ja sen päätösten seuranta, yhteinen ohjelmointi, eurooppalainen ohjausjakso, vuotuinen keskustelu oikeusvaltiokehityksestä ja kyberturvallisuus. Yleisten asioiden neuvostolla on yleisvastuu kyberturvallisuusstrategiasta. Marraskuussa keskustellaan tähän liittyen yleisistä periaatteista. Koheesio-YANissa tullaan käsittelemään komission 7. raporttia taloudellisesta, sosiaalisesta ja alueellisesta koheesiosta. Komissio/Timmermans esitti tukensa Viron pj-agendalle ja muistutti, että ennen lainsäädäntösyklin loppua on vain vuosi jäljellä lainsäädäntöaloitteiden käsittelemiseen. Olisi syytä pikaisesti loppuunsaattaa käsittelyssä olevat aloitteet, erityisesti ne, jotka on mainittu toimielinten yhteisessä julistuksessa. Lyhyessä keskustelussa esille nostettiin kyberturvallisuuskysymykset, muuttoliikkeen hallinta, EMU:n syventäminen, Agenda 2030:n kytkökset teollisuuspolitiikan uudistamiseen sekä EU.n sosiaalinen ja demokraattinen (ylikansalliset vaalilistat) ulottuvuus. Eurooppa-neuvosto valmistelu ja Eurooppa-neuvoston jatkotoimet Eurooppa-neuvoston annotoitu asialista ja Eurooppa-neuvoston seuranta kohdat käsiteltiin yhdessä. Sihteeristön toimittamaan seuranta-asiakirjaan ei tullut kommentteja. Puheenjohtaja esitteli lyhyesti Eurooppa-neuvoston asialistan. Kokouksen aiheina ovat muuttoliike, digitaalinen Eurooppa, puolustus ja ulkosuhdekysymykset. Muuttoliikkeen osalta on tavoitteena tarkastella kaikkia muuttoliikereittejä ja yhteistyötä Libyan kanssa sekä varmistaa, että Afrikan erityisrahastolle taataan tarpeellinen rahoitus. Tallinnan digihuippukokouksen odotetaan antavan vahvan panoksen Eurooppa-neuvoston keskusteluihin ja päätelmiin koskien digitaalista Eurooppaa. Puolustuksen osalta tarkoitus on jatkaa jo aloitettua työtä (pysyvä rakenteellinen yhteistyö, puolustusrahasto ja puolustusteollinen kehittämisohjelma). Ulkosuhteiden osalta tulevat nousemaan esille ainakin EU:n suhteet Turkkiin ja Korean niemimaan tilanne. Komissio/Timmermans tuki asialistaluonnosta. Muuttoliikkeen osalta tulee tarkastella erityisesti rahoitusta, jotta EU voi pitää kiinni lupauksistaan kolmansille maille. Komissiolta on tulossa esityksiä, jotka koskevat mm. yhteistä

3 3(9) turvapaikkajärjestelmää, uudelleen sijoittamista, Dublin-järjestelyn uudistamista ja yhteistyötä kolmansien maiden kanssa. Timmermans muistutti, ettei muuttoliikkeessä olla lähellä maalia vain siksi, että tulijamäärät ovat laskeneet. Tarvitaan edelleen solidaarisuutta ja yhteistyötä. Olosuhteita lähtömaissa on kehitettävä. Timmermans korosti, että digihuippukokous on tärkeä ja tulevaisuutta täytyy miettiä, mutta pöydällä on jo nyt paljon asioita, jotka täytyy saattaa loppuun. Maailma muuttuu huimaa vauhtia. Euroopan pitäisi ottaa digikysymyksissä johtoasema eikä vain seurailla, mitä muualla tapahtuu. Puolustusyhteistyötä kehitettäessä on huomioitava myös jo olemassa olevat resurssit. Kauppapolitiikan osalta on edettävä nopeasti kohti reiluja ja oikeudenmukaisia kauppasopimuksia. Komissio katsoo, että Eurooppa-neuvoston olisi tärkeää käydä kattava keskustelu kaupasta. Keskustelussa tuettiin yleisesti asialistaluonnosta. Yhteenvetoa keskustelusta asiakohdittain: Muuttoliike Yhteisen turvapaikkajärjestelmän ja Dublin-järjestelyn uudistamisen kiireellisyys nousi esille melkein kaikissa puheenvuoroissa. Muuttoliikkeen ulkoisen ulottuvuuden osalta todettiin saavutetun edistystä. Tarvetta tarkastella kaikkia muuttoliikereittejä korostettiin. Esille nostettiin myös tavoite edistää lähtömaiden vakautta sekä yhteistyötä lähtö- ja kauttakulkumaiden, erityisesti Libyan, kanssa. Tukea IOM:lle ja UNHCR:lle tulisi lisätä. Muutamissa puheenvuoroissa korostettiin, että uudelleensijoittamisen täytyy sujua ripeämmin. Palautusmäärien todettiin olleen toistaiseksi pieniä. Palautukset täytyy saada toimimaan paremmin. Esille tuotiin myös erityisrahastojen rahoituksen turvaaminen. Esille nostettiin myös sisärajatarkastusten merkitys terrorismin torjunnassa. Suomi piti keskeisenä saavuttaa konkreettista edistystä muuttoliikkeen hallinnassa ja korosti kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Toimien on katettava muuttoliikereitit kokonaisuudessaan. Digitaalinen Eurooppa Keskustelussa pidettiin yleisesti tärkeänä, että digitaalinen Eurooppa on Eurooppa-neuvoston asialistalla, ja peräänkuulutettiin digitaalisten sisämarkkinoiden täysimääräistä toimeenpanoa. Viroa kiiteltiin Tallinnan digihuippukokouksen järjestämisestä. Kokouksesta toivotaan konkreettisia syötteitä Eurooppa-neuvoston keskusteluun. Esille nousi myös mm. verkkoturvallisuus, yhteiskunnan perusrakenteiden parempi puolustaminen sekä verotuksen digitalisointi. Puolustus Puolustusyhteistyön nopea edistäminen sai yleisesti kannatusta puheenvuoroissa. Joulukuussa on päästävä käynnistämään pysyvä rakenteellinen yhteistyö (PRY). Myös konkreettisia hankkeita on tarkasteltava. Esille nostettiin myös mm. puolustusrahaston ja puolustusteollisen kehittämisohjelman eteenpäin vieminen. Keskustelussa tuotiin esille myös tarvetta varmistaa Naton ja EU:n järjestelmien yhteensopivuus sekä tasapaino kunnianhimon ja realismin välillä.

4 4(9) Suomi korosti tarvetta pitää kiinni PRY:n aikataulusta ja riittävästä kunnianhimon tasosta. PRY:n tulee tukea jäsenvaltioiden puolustusvalmiuksien kehittämistä ja vahvistaa EU:ta turvallisuuden tuottajana. Ulkosuhteet Useat jäsenvaltiot ilmaisivat huolensa Turkin nykytilanteesta. Puheenvuoroissa yhtäältä korostettiin Turkin olevan strateginen kumppani. On mietittävä tarkkaan, miten yhteistyötä ja dialogia voidaan jatkaa. Toisaalta todettiin, että Turkki on entistä kauempana Euroopasta ja sen arvoista. Komissiolta toivottiin raporttia Turkin kehityksestä Kööpenhaminan kriteerien osalta. Eurooppa-neuvoston toivottiin käsittelevän suhteita Turkkiin laajasti, ei vain jäsenyysneuvottelujen osalta. Esille nostettiin myös tarve keskustella Pohjois-Koreasta. Eurooppa-neuvoston asialistalle toivottiin myös laajemmin ulkopolitiikkaa sekä turvallisuutta ja puolustusta, jonka yhteydessä voitaisiin keskustella myös terrorismista. Keskustelussa nousivat esille myös kauppapolitiikka, ilmasto- ja energia-asiat sekä oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen. Puheenjohtaja totesi toimittavansa keskustelussa esille nousseet kommentit tiedoksi Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle. Lainsäädäntötyön suunnittelu (komission aiekirje vuoden 2018 työohjelmastaan) Komission aiekirjeessä todettiin olevan oikeat asiat. Keskustelussa yhtäältä peräänkuulutettiin kunnianhimoa ja toisaalta korostettiin realismia ja keskittymistä konkreettisten tulosten tuottamiseen. Pidemmän aikavälin tavoitteet vaativat vielä pohdintaa ja ovat seuraavan komission asioita. Komission täytyy olla tarkkana uusien aloitteiden tekemisen kanssa. Ensisijaisesti pitäisi keskittyä jo olemassa olevien toimeenpanoon. Keskustelussa korostettiin kasvun, työllisyyden ja innovaatioiden merkitystä. Kauppapolitiikan roolia kasvun, vaurauden ja työllisyyden edistämisessä painotettiin. Puheenvuoroissa oli tuttu jako vapaakaupan tukijoiden ja protektionistisempaa linjaa ajavien jäsenmaiden välillä. Yhtäältä korostettiin, että EU:n kauppa-agendan täytyy olla kunnianhimoinen, avoin ja sääntöihin perustuva ja että protektionismia täytyy torjua. On tärkeää luoda terveellinen yritysympäristö ja vähentää kaupan esteitä ja hallinnollista taakkaa. Kolmansien maiden investointien seuranta ei saa johtaa protektionismiin. Toisaalta tuotiin esille, että tarvitaan myös defensiivisiä kauppapolitiikan välineitä. Keskustelussa todettiin, että digitaalisten sisämarkkinoiden toimeenpanon ja laajemmin digiasioiden täytyy olla korkealla prioriteettilistalla. Komission ehdotuksia ei pidetty tältä osin tarpeeksi kunnianhimoisina. Kyberturvallisuusstrategiaa pidettiin tervetulleena. Sisämarkkinastrategioiden täysi toimeenpano ja teollisuuspolitiikan uudistaminen saivat laajasti tukea puheenvuoroissa. Lisää kunnianhimoa toivottiin palvelujen osalta. Esille nostettiin myös muun muassa elintarvikkeiden laatu ja turvallisuus sekä terveyskysymykset ja rokoteohjelmat. Ilmasto- ja energiatavoitteiden toimeenpanon sekä kestävän energiaunionin tärkeyttä korostettiin. Useat jäsenvaltiot nostivat esille sosiaalisen ulottuvuuden. Marraskuun 2017 Göteborgin kokouksesta odotettiin aineksia aiheen eteenpäin viemiseksi, ja

5 5(9) joulukuun Eurooppa-neuvostolta toivottiin konkreettisia tuloksia. Toisaalta muistutettiin EU:n rajallisesta toimivallasta alueella. Esille nostettiin myös tasapainon löytäminen työntekijöiden suojelun ja vapaan liikkuvuuden välillä sekä sosiaalisen ulottuvuuden huomioiminen EMU:n kehittämisessä. EMU:n kehittäminen nostettiin esille muutamassa puheenvuorossa. Yhtäältä katsottiin, että aiheen eteenpäin viemistä tulisi priorisoida komission työohjelmassa. Toisaalta ihmeteltiin, mistä optimismi nopeasta etenemisestä EMU:n kehittämisessä nyt kumpuaa. Edessä on pitkä ja kattava prosessi, jossa ei voida saada nopeita tuloksia. Ei ole nopeita ratkaisuja, vaan aiheesta tarvitaan intensiivistä keskustelua. Jo sovittujen lyhyen tähtäimen toimien ensisijaisuutta korostettiin. Keskeistä on etenkin pankkiunionin toimeenpano. Talletussuojasta voidaan puhua vasta kun riskejä on saatu vähennettyä. Esille nostettiin myös tekninen tuki niille jäsenmaille, jotka haluavat liittyä euroalueeseen. Puheenvuoroissa nostettiin esiin myös tuleva monivuotinen rahoituskehys ja sen merkitys tulevan työn suunnittelulle. Keskustelussa korostettiin myös tarvetta kehittää sekä sisäistä että ulkoista turvallisuutta. Esille nousivat myös unionin laajentuminen ja itäinen kumppanuus. Muuttoliikkeen todettiin vaativan vielä paljon työtä. Kansalaiset odottavat konkreettisia tuloksia. Esille nostettiin, että on tärkeää saada muuttoliikepaketti hyväksyttyä, tehostaa ulkorajojen valvontaa ja lisätä luottamusta Schengenjärjestelmän toimivuuteen. Lähtö- ja kauttakulkumaiden tilanteita on seurattava tarkasti. Esille tuotiin myös tarve keskustella Schengenin laajentamisesta. Keskustelussa tuettiin komission ajatuksia yhteisistä arvoista ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta. Esille nostettiin myös kansainvälisten sopimusten noudattaminen ja unionin demokraattisuuden vahvistaminen. Suomi korosti EU:n kehittämisen ankkuroimista yhteisiin arvoihin ja parempaan sääntelyyn. Olennaista on käytännön työ Bratislavan ja Rooman agendojen toimeenpanemiseksi. Konkreettisia tuloksia tarvitaan kasvun, turvallisuuden ja muuttoliikkeen alalla. Esimerkkeinä esille nostettiin vapaakaupan edistäminen, biotalousstrategian päivittäminen, eteneminen puolustusalan aloitteissa myös pkyritykset huomioiden sekä tehokas ja toimiva palautuspolitiikka. EMU:n osalta ensisijaista on pankkiunionin toimeenpano, mukaan lukien riskien vähentäminen. Komissio/Timmermans totesi panneensa kommentit merkille. Tämä komissio ei pyri määrittämään asioita valmiiksi seuraavalle komissiolle. Työohjelmassa tullaan keskittymään konkreettisiin toimiin komission loppukauden aikana. Timmermans korosti myös toimielinten yhteisen julistuksen laatimisen merkitystä. Puheenjohtaja ilmoitti, että toimielinten yhteinen julistus on yleisten asioiden neuvoston asialistalla Muut asiat - Puolaa koskevan oikeusvaltioprosessin seuranta Komissio/Timmermans informoi neuvostoa Puolan oikeusvaltioperiaatetta koskevasta prosessista, joka aloitettiin tammikuussa Edellisen kerran neuvostoa informoitiin aiheesta Tuolloin vallitsi laaja näkemys, että oikeusvaltioperiaate on unionin yhteinen arvo ja sen noudattaminen on kaikkien

6 6(9) yhteisessä intressissä. Jäsenvaltiot tukivat laajalti komission roolia ja pyysivät komissiota palaamaan asiaan neuvostossa. Komissio kävi läpi toukokuun neuvoston jälkeisen kehityksen. Komissio antoi Puolalle kolmannen oikeusvaltiosuosituksen, joka täydentää edellisiä suosituksia. Tässä kolmannessa suosituksessaan komissio nostaa esiin neljä uutta lakia, joista kaksi (laki yleisten tuomioistuinten järjestämisestä ja laki tuomarien kansallisesta oppilaitoksesta) tuli voimaan lisäten oikeusvaltioperiaatteeseen kohdistuvaa uhkaa. Kahden muun lain voimaantulon (korkeinta oikeutta koskeva laki sekä kansallista tuomarineuvostoa koskeva laki) Puolan presidentti esti vetollaan, mutta nämä palautuvat kansallisen parlamentin käsiteltäväksi, joka voi torjua veton. Puolan presidentti on esittänyt uudet tekstit vetoamiinsa lakeihin ja komissio tutkii muutokset huolellisesti. Kolmannessa suosituksessa on mukana myös perustuslakituomioistuimen kokoonpanoa ja nimityksiä sekä tuomioiden julkaisemista koskeva kiista. Puola on vastannut komission suosituksiin , mutta reaktionsa ei vastannut komission huoliin. Samaan aikaan kolmannen oikeusvaltiosuosituksen kanssa komissio käynnisti Puolaa vastaan rikkomusmenettelyn koskien yleisten tuomioistuin järjestämisestä annettua lakia ja erilaisista eläkei istä johtuvaa sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Puola on vastannut rikkomusmenettelyyn kieltäen rikkomukset, joten komissio on päättänyt edetä rikkomusasiassa lähettämällä perustellun lausunnon. Lisäksi on muitakin elementtejä, jotka aiheuttavat huolta (esimerkiksi Bialowiezan ikimetsän hakkuut, jotka jatkuvat EU-tuomioistuimen heinäkuussa antamasta kieltomääräyksestä huolimatta). Komissio korosti, että jokaisella jäsenvaltiolla on luonnollisesti oikeus uudistaa oikeuslaitostaan. Oikeusvaltioperiaatetta arvona on kuitenkin kunnioitettava. EU:ssa jokaisella toimijalla on oikeus luottaa, että tuomioistuimet toimivat itsenäisesti ilman ulkopuolista vaikutusta. On huomattava, että kansalliset tuomioistuimet ovat myös osa EU:n tuomioistuinjärjestelmää. Myös tuomareiden erottaminen, tuomioistuinten politisointi ja muutoksia tehnyt pikavauhtinen ja suppeavalmisteinen lainsäädäntöprosessi ovat ennennäkemättömiä EU:ssa. Komissio korosti, että huolensa jaetaan laajalti, mukaan lukien Euroopan neuvosto, Venetsian komissio sekä useat oikeudelliset yhdistykset, oikeuslaitosten edustajat ja kansalaisjärjestöt. Komissio painotti pyrkivänsä todelliseen dialogiin ja olevansa avoin keskustelulle. Kiistaan haetaan rakentavaa ratkaisua. Komissio toivoi Puolan ottavan huomioon komission oikeusvaltiosuositukset, jotka vastaavat yleiseurooppalaisia standardeja. Komissio korosti lopuksi aiheen tärkeyttä. Oikeusvaltioperiaate on EU:n ja jäsenvaltioiden yhteinen asia. Unionin toiminta vaarantuu, jos yhdessä jäsenvaltiossa oikeusvaltioperiaatetta rikotaan järjestelmän tasolla. Oikeusvaltioperiaate ei ole vain arvo, se on EU-oikeuden edellytys ja keskinäisen luottamuksen perusta. On varmistettava, että EU-oikeutta sovelletaan samalla tavoin koko EU:n alueella. Oikeusvaltioperiaate on erottamaton osa unionin politiikkoja. Puola korosti yksimielisyyden vallitsevan oikeusvaltioperiaatteen merkityksestä kaiken toiminnan perustana. Erimielisyyttä on sitä vastoin siitä, mitä oikeusvaltioperiaate vaalikampanjassa luvatun oikeuslaitoksen uudistamisen yhteydessä merkitsee. Puolalla ei ole oikeusvaltioperiaatetta koskevaa ongelmaa,

7 7(9) mutta se on valmis keskustelemaan uudistuksen yksityiskohdista. EUtuomioistuimen (EUTI) tuomiot pannaan Puolassa täytäntöön. Erilaisia tulkintoja ja näkemyksiä esiintyy, se on täysin normaalia. Puola on ottanut kantaa kaikkiin komission väitteisiin. Puolan presidentti on esittänyt laajojen konsultaatioiden jälkeen kahteen lakiin muutoksia. Vaikea ennakoida, kuinka Puolan parlamentti tulee uusiin ehdotuksiin suhtautumaan. Prosessi on todennäköisesti pitkä. Yksi jäsenvaltioista tuki vahvasti Puolaa ja vastusti aiheesta keskustelemista neuvostossa. Muutama jäsenvaltio toi esille tarvetta välttää jäsenvaltioiden ja instituutioiden välistä vastakkainasettelua. Enemmistössä puheenvuoroja korostettiin oikeusvaltioperiaatteen olevan tärkeä yhteinen arvo ja sen noudattamisen yhteinen asia. Keskustelussa annettiin yleisesti tuki komission työlle. Puolaa ja komissiota kehotettiin jatkamaan ja etenemään dialogissa. Perustuslaki on kansallinen asia, mutta yhteisten arvojen noudattaminen kaikkien yhteinen asia. Vaalilupaukset eivät voi uhata oikeusvaltioperiaatetta ja on jokaisen intressissä, ettei EUTI:n toimivaltaa kyseenalaisteta. Puolalta toivottiin myös edistystä asiassa. Myös neuvoston roolia ja poliittista vastuuta käydä keskustelua asiasta tuotiin esiin monissa puheenvuoroissa. Keskustelussa nostettiin esille myös tarve käydä keskustelua oikeusvaltiotilanteesta kaikissa jäsenvaltioissa. Nykyistä vuotuista oikeusvaltiokeskustelua neuvostossa tuettiin. Suomi korosti oikeusvaltioperiaatteen merkitystä unionin yhteisenä arvona, johon jäsenvaltioiden on tärkeää olla sitoutuneita. Suomi antoi tukensa komission työlle ja kannusti jatkamaan dialogia asian ratkaisemiseksi. Puheenjohtaja totesi noteeranneensa täyden pöytäkierroksen keskustelun aiheesta. *** Yleisten asioiden neuvosto (artikla 50) EU27-kokoonpanossa neuvosto tarkasteli edistymistä brexit-neuvotteluissa. Samana päivänä käynnistettiin neljäs neuvottelukierros. Neuvosto otti myös tiedoksi lokakuun Eurooppa-neuvoston (artikla 50) asialistan. Eurooppaneuvoston on tarkoitus arvioida neuvottelujen edistymistä. Komission pääneuvottelija Michel Barnier tiedotti neuvostolle neuvottelujen edistymisestä. Barnier piti pääministeri Mayn puhetta rakentavana. EU ei kuitenkaan neuvottele poliittisten puheiden pohjalta. Neuvotteluissa nähdään, kuinka puhe ilmenee konkreettisina UK:n neuvottelukantoina. May teki Barnierin mukaan puheessaan muutamia kiinnostavia avauksia. Uutena elementtinä hän mainitsi kahden vuoden siirtymäjärjestelyt. Eurooppa-neuvoston suuntaviivojen mukaan mahdollinen siirtymäkausi olisi ajallisesti rajoitettu ja sisältäisi unionin säännöstön voimassaolon jatkamisen. Ajatus siirtymäjärjestelyistä ei poista tarvetta edetä kolmessa pääkysymyksessä (kansalaisten oikeudet, rahoitusratkaisu ja Irlantia koskevat kysymykset). Neuvottelijalle annettu mandaatti on tältä osin selvä. Kansalaisten oikeuksien osalta Mayn puheen avaukset ovat askel eteenpäin. Neuvoteltavaksi kuitenkin jää, miltä yksityiskohdat tältä osin näyttävät.

8 8(9) Esimerkiksi EU-tuomioistuimen (EUTI) roolin osalta pelkkä EUTI:n oikeuskäytännön huomioon ottaminen ei ole riittävää. Rahoitusratkaisun osalta Barnier nosti esiin Mayn tunnustuksen, että ulkopuolisten maiden on maksettava enemmän kuin jäsenmaiden. UK vaikuttaa myös tunnustavan velvoitteensa nykyisen rahoituskehyksen osalta 2020 asti. On kuitenkin varmistettava, että kaikki UK:n velvoitteet tulevat katetuksi Eurooppaneuvoston suuntaviivoissa edellytetyllä tavalla. Menneisyyden velvoitteiden täyttäminen on pidettävä erillään lisävelvoitteista, jotka seuraavat siitä, että UK mahdollisten siirtymäjärjestelyjen ajan jatkaa pääsyä sisämarkkinoille. Irlannin osalta Barnier totesi Mayn liikkuneen puheessaan varsin yleisellä tasolla. Jotta edistystä saavutettaisiin, tarvitaan UK:lta vastuunkantoa ja asemansa tunnustamista Pitkänperjantain sopimuksen kanssatakaajana. Asiasta käytiin miltei täysi pöytäkierros. Keskustelussa annettiin täysi tuki Barnierin työlle ja korostettiin EU27:n yhtenäisyyden merkitystä. Mayn puheen todettiin sisältäneen positiivisia avauksia, mutta näiden tulee konkretisoitua UK:n neuvottelukannoiksi. Neuvotteluiden vaiheittaisuudesta tulee pitää kiinni. Lisäselvyyttä tarvitaan kaikkien kolmen keskeisen kysymyksen osalta, jotta neuvotteluissa voidaan edetä toiseen vaiheeseen ja tulevasta suhteesta keskusteluun. Edistys kansalaisten oikeuksien osalta toivotettiin tervetulleeksi. Avoimia kysymyksiä on kuitenkin paljon, ml. EUTI:n toimivalta. Myös rahoitusratkaisussa on löydettävä sitoutumisperusteinen ratkaisu. Esille nostettiin myös tarve edetä Irlannin kysymyksessä. Siirtymäjärjestelyjen osalta todettiin olevan avoimia kysymyksiä. Esille nostettiin, että kyseessä tulisi olla pakettiratkaisu ja nykyjärjestelyjen jatkaminen ilman räätälöintiä. Suomi totesi Mayn puheen sisältäneen positiivisia avauksia erityisesti kansalaisten oikeuksien ja rahoitusratkaisun osalta. Puhe oli kuitenkin varsin yleisellä tasolla. UK:lta tarvitaan konkreettisia neuvottelukantoja. Suomi piti tärkeänä pitää kiinni neuvottelujen jaksotuksesta ja säilyttää EU27:n yhtenäisyys. Komissiolle tulee antaa työrauha neuvotteluihin. Siirtymäkausi tarvitsee lisäselvyyttä. Komissio/Barnier kiitti saamastaan yksimielisestä tuesta ja korosti, että neuvottelut ja neuvottelutiimi ovat kaikkien yhteiset. Yhdessä työskentely on avainkysymys unohtamatta Euroopan parlamenttia. Eurooppa-neuvoston suuntaviivat ovat mahdollisen siirtymäajan osalta selvät. Kyse ei voi olla räätälöidystä ratkaisusta, vaan olemassa olevasta mallista kokonaisuutena. Siirtymäjärjestelyt eivät voi tarkoittaa Norjan etuja ja Kanadan velvoitteita. Sisämarkkinoita on suojeltava. Kansalaisten oikeudet edellyttävät vastavuoroisuutta ja syrjimättömyyttä. Rahoituksen osalta on löydettävä selkeä ratkaisu ja pidettävä nykyiset ja tulevat velvoitteet erillään toisistaan. Myös Irlannin kysymykseen tulee saada lisäselvitystä UK:n selkeinä neuvottelukantoina. Ellei neuvotteluissa saavuteta riittävää ja todellista edistystä lokakuun Eurooppa-neuvostoon mennessä, jatketaan neuvotteluja ja palataan asiaan joulukuun Eurooppa-neuvostossa. Suomen edustajat Ministeri Terho ja virkamiesvaltuuskunta Asiakirjat Asialista 12340/17

9 Asialista XT 21067/17 9(9) Liitteet Viite Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Euroopan komissio, Eurooppa-neuvosto, Oikeusvaltioperiaate, puheenjohtajuus, YAN Yleisten asioiden neuvosto, brexit OM, SM, UM, VNK EUE, LVM, MMM, OKM, PLM, STM, TEM, TPK, TULLI, VM, VTV, YM