Yhteistoimintalain mukainen henkilöstöja koulutussuunnitelma
|
|
- Laura Hukkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Yhteistoimintalain mukainen henkilöstöja koulutussuunnitelma henkilöstöedustajan vaikutusmahdollisuudet Henkilöstöjohtaminen Harjoitustyö Laatija: Saara Aikio Ohjaajat: Harri Virolainen Maija Linnavuori-Yrjönsalo Lohja Turun kauppakorkeakoulu Turku School of Economics
2 2
3 3 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA Tarkoitus Lähtökohdat ja sisältö Neuvottelumenettely HENKILÖSTÖEDUSTAJA HENKILÖSTÖEDUSTAJAN ROOLI JA OIKEUDET VALVONTA LOPUKSI LÄHTEET... 15
4 4 1 JOHDANTO Työpaikoilla on ja pitäisi olla paljon toimintaa, joka ei ehkä näyttäydy päivittäisessä työssä, mutta jonka merkitys heijastuu väistämättä sekä työn suunnitteluun että tuloksiin. Karkeasti jaoteltuna työpaikoilla on työnantaja ja työntekijät. Näiden välillä oleva yhteys voi parhaimmillaan toimia tuloksellisesti ja sitouttavasti. Kun kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa ja kun asioita tehdään ja mietitään yhdessä, voidaan puhua yhteistoiminnasta. Suomessa on säädetty laki, jossa käsitellään työpaikoilla tapahtuvaa yhteistoimintaa (Laki yhteistoiminnasta yrityksissä). Lain 1 :n mukaan tavoitteena on yhteisymmärryksessä kehittää yrityksen toimintaa ja lisätä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia heitä koskevissa päätöksissä. Lakia sovelletaan pääsääntöisesti yrityksiin, joissa on vähintään 20 työntekijää (2 ). Laki yhteistoiminnasta yrityksissä (yhteistoimintalaki tai yt-laki) näyttäytyy harmillisen usein ikävissä asioissa. Kun tulee tarve vähentää henkilöstöä, käydään yhteistoimintaneuvottelut (yt-neuvottelut). Kun työpaikalla aloitetaan ytneuvottelut, se aiheuttaa pelkoa työpaikan menettämisestä, mutta se ylittää myös uutiskynnyksen. Tosin, uutiskynnys ylittyy vain henkilöstön vähentämiseen liittyvissä yt-neuvotteluissa. Yhteistoimintaneuvotteluja tulee lain mukaan käydä lukuisissa muissakin asioissa, kuten esimerkiksi henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa laadittaessa. Käsittelen tässä yhteistoimintalain mukaista henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa. Aihe on rajattu yksityiselle sektorille ja vähintään 20 henkeä työllistäviin yrityksiin, yhteisöihin ja säätiöihin eli niihin työpaikkoihin, jotka ovat yt-lain soveltamisen piirissä (jäljempänä yritys). Lain soveltamisalasta säädetään ytlaissa ja tarvittaessa työneuvosto antaa lausuntoja siitä, sovelletaanko lakia yritykseen. Yhteistoiminta-asiamiehen valvonnan piirissä vuonna 2013 oli noin 8300 yksityistä yritystä ja työntekijää (TEM 7/2014, 1).
5 5 2 HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 2.1 Tarkoitus Yhteistoimintalain 16 :ssä säädetään vuosittain laadittavasta henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta, joka on käsiteltävä yhteistoiminnassa. Suunnitelma laaditaan työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Näin ollen jokaisessa yrityksessä tulisi käydä vähintään yhdet ytneuvottelut joka vuosi. Suunnitelma toimii henkilöstöpolitiikan apuvälineenä työnantajalle. Sen kautta myös työntekijät saavat arvokasta tietoa ja pääsevät vaikuttamaan heitä koskeviin asioihin. Edellisen vuoden suunnitelman toteutumisen seuranta on osa suunnitelman vuosittaista käsittelyä (Työmarkkinakeskusjärjestöjen malli, 3). Seurannan avulla molemminpuolinen avoimuus ja luottamus lisääntyvät ja henkilöstöedustajat voivat seurata suunnitelmaan liittyvien asioiden oikeudenmukaista toteutumista. Sisältö voi vaihdella yrityksen koon ja tilanteen mukaan. Pienemmissä yrityksissä suunnitelmalta ei edellytetä samanlaista laajuutta kuin suuremmissa yrityksissä. Jos henkilöstöä on vähän (alle 30), voidaan neuvottelut käydä koko henkilöstön kanssa, kun taas suuremmissa yrityksissä on mielekkäämpää neuvotella henkilöstön edustajien kanssa. (TEM 2014, ) Suunnitelmasta tulee ilmetä henkilöstön rakenne ja määrä laatimishetkellä sekä arvio tulevan vuoden muutoksista. Myös muutoksiin liittyvät koulutus- ja osaamistarpeet kirjataan suunnitelmaan. Hyvin tehtynä tämä toimii koko yrityksen henkilöstösuunnittelun arvokkaana apuvälineenä ja suunnitelmaa tehtäessä työnantaja saa apuvälineitä ennakointiin. Suunnitelman avulla varmistetaan, että yrityksellä on suunniteltua toimintaa varten oikea määrä henkilöstöä oikeilla paikoilla ja oikealla osaamisella varustettuna (Viitala 2013, 57). Henkilöstö- ja koulutussuunnitelman teko on jatkuva prosessi. Ajatuksena on se, että se laaditaan kerran perusteellisemmin ja sen jälkeen sitä voidaan päivittää joko kerran vuodessa tai useamminkin, jos ilmenee tarvetta. (Skurnik- Järvinen, 40.) Muutokset suunnitelmaan tulee tehdä myös henkilöstön vähentämistä koskevien irtisanomisneuvottelujen yhteydessä, josta säädetään yhteistoimintalain 8. luvussa.
6 6 2.2 Lähtökohdat ja sisältö Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma toimii varautumisen apuvälineenä. Siinä on otettava huomioon kaikki sellaiset yritystoiminnassa tapahtuvat muutokset, joilla saattaisi olla vaikutusta henkilöstöön. Ennakoitavissa olevat muutokset voivat koskea mm. - yrityksen tai sen osan lopettamista - laajentamista tai supistamista - kone- ja laitehankintoja - tuotannon ja palvelurakenteiden muutoksia sekä - työn uudelleen järjestelyjä Suunnitelmasta tulee käydä ilmi ainakin - yrityksen henkilöstön rakenne ja sen määrä, mukaan luettuna toteutuneiden määräaikaisten työsuhteiden määrä, sekä arvio niiden kehittymisestä. - periaatteet erilaisten työsuhdemuotojen käytöstä, kuten osa-aikaisten ja määräaikaisten käytön periaatteet. Työsuhdemuoto-käsite kattaa myös niin sanotut uudet työnteon muodot, kuten etätyön ja paikkaan sitomattoman tietoverkoissa tehtävän e-työn, sekä yleiset periaatteet mahdollisuuksista lyhennettyyn työaikaan tai osa-aikaeläkkeeseen. - yleiset periaatteet, joilla pyritään ylläpitämään työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta. - arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta ja ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista syineen sekä tähän arvioon perustuva vuosittainen suunnitelma henkilöstöryhmittäin tai muutoin tarkoituksenmukaisella tavalla ryhmiteltynä. Käsiteltävinä ovat lähinnä työntekijöiden täydennys-, jatko- ja uudelleenkoulutuksen tarpeet ja mahdollisuudet sekä vuosittainen toteuttamissuunnitelma. - suunnitelmien toteuttaminen ja seurantamenettelyt. Edellisen vuoden tavoitteiden toteutumisen seuranta on siten osa suunnitelmien vuosittaista laatimisprosessia. Huomiota tulee kiinnittää myös ikääntyvien työntekijöiden erityistarpeisiin, mahdollisuuksiin tasapainottaa työtä ja perhe-elämää, osatyökykyisten työllistämisen periaatteisiin sekä joustavien työaikajärjestelyjen käyttöön. (TEM 2014,
7 ) Näillä tarkoitetaan esimerkiksi työaikapankkia, etätyötä ja mahdollisuutta osa-aikatyöhön (HE 254/2006). Henkilöstö- ja koulutussuunnitelman tekemiseen ei ole olemassa yleistä mallia, vaan suunnitelman laatiminen riippuu yrityksen koosta, tilanteesta ja tarpeista. Suunnitelma tehdään apuvälineeksi ennakointiin ja varautumiseen, ei viranomaisia varten. Lisäksi suunnitelma on nimensä mukaisesti suunnitelma (Skurnik-Järvinen, 42). Se ei velvoita työnantajaa toimimaan suunnitelman mukaan, ellei sinne kirjata sitovasti sovittuja asioita, mutta siitä huolimatta suunnitelma on pyrittävä laatimaan huolellisesti ja realistisesti - yhteistoiminnassa. Vain näillä keinolla suunnitelma palvelee yhteistoiminnan tavoitetta, henkeä ja luottamuksellisen ilmapiirin toteutumista. Yksilötasolla suunnitelma muuntuu käytännöksi mm. kehityskeskusteluissa (Lamponen 2014, 584). Vuokratyövoiman ja alihankinnan käyttö liittyy läheisesti henkilöstösuunnitteluun, mutta niistä on laissa omat määräyksensä eikä niitä edellytetä otettavaksi mukaan suunnitelmaan. Mikään ei kuitenkaan estä myös näiden asioiden mukaan ottamista. (Skurnik-Järvinen, 48.) Myös tasa-arvosuunnitelma voidaan ottaa osaksi henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa, jolloin se on käsiteltävä yhteistoiminnassa. Laajasti ajatellen kaikki yt-laissa olevat asiat liittyvät tavalla tai toisella henkilöstöön, mutta eivät silti automaattisesti ole osa henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa. 2.3 Neuvottelumenettely Ennen kuin yrityksessä voidaan ottaa käyttöön henkilöstö- ja koulutussuunnitelma, se tulee käsitellä yhdessä henkilöstön kanssa. Tavoitteena on saavuttaa yksimielisyys. Yhteistoiminnassa tulee käsitellä suunnitelman perusteet, tavoitteet, tarkoitukset ja vaikutukset. Vuorovaikutus työnantajan ja työntekijöiden välillä tulee olla todellista ja aitoa. Henkilöstöedustaja toimii tässä tärkeänä tiedonvälittäjänä molempiin suuntiin. Yhteistoimintaneuvottelut on aloitettava jo valmisteluvaiheessa, ennen päätösten tekoa. Vain silloin vuorovaikutus voi toimia. (Lamponen 2013, 23.) Kulttuuriltaan yhteistoiminnallisia yrityksiä kutsutaan proaktiivisiksi. Tutkimusten mukaan sellaiset yritykset ovat verotiedoilla ja tuottavuusluvuilla tarkasteltuna
8 8 muita yrityksiä menestyvämpiä taloudellisesti. (Lamponen 2014, 583, Viitala 2014, 57.) Työpaikoissa, joissa yt-laki mielletään negatiivisesti, henkilöstönedustaja joutuu ensin käymään läpi positiivisuuden prosessin. Yrityksessä voi toimia myös erityinen neuvottelukunta, jossa käsitellään yhteistoimintaan kuuluvat asiat. Henkilöstöedustaja voi tehdä esityksen työnantajalle neuvottelukunnan perustamisesta. (YTN 2014, 9, 19.)
9 9 3 HENKILÖSTÖEDUSTAJA Yritykset ovat erikokoisia ja erilaisia. Vuorovaikutus henkilöstön kanssa on tärkeää ja se kannattaa toteuttaa tarkoituksenmukaisesti. Pienemmissä yrityksissä henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien tekemistä voidaan käsitellä koko henkilöstön kanssa yhteisessä kokouksessa. Isommissa yrityksissä tämä ei ehkä ole järkevää eikä edes mahdollista. Silloin suunnitelmaan liittyvät yhteistoimintaneuvottelut käydään henkilöstön edustajien kanssa. Henkilöstöä voi edustaa työntekijöiden keskuudestaan valitsema luottamusmies, luottamusvaltuutettu tai on mahdollista valita myös yhteistoimintaedustaja. Valitettavan usein edustajaa ei kuitenkaan ole valittu henkilöstön keskuudesta. Kysymys on henkilöstön, ei työnantajan, vaikutuspiiriin kuuluvasta asiasta. Edustaja voidaan valita myös yhtä asiaa varten, esimerkiksi henkilöstö- ja koulutussuunnitelman käsittelyä ja neuvottelua varten. Jos edustajaa ei ole valittu, yhteistoimintaneuvottelut henkilöstö- ja koulutussuunnitelman osalta tulee käydä kaikkien työntekijöiden kanssa. Yhteistoimintaneuvottelut käydään yhteistoiminnan hengessä, tavoitteena yksimielisyys. Keskeistä on luottamus ja avoin vuorovaikutus. Yksimielisyyteen pyrkiminen ei kuitenkaan tarkoita samanmielisyyttä asian käsittelyssä. (Lamponen 2013, ) Henkilöstöedustaja voi edustaa joko kaikkia työntekijöitä tai edustajia voidaan valita useampia, jolloin esimerkiksi eri henkilöstöryhmillä on oma edustaja. Työnantaja voi jaotella työntekijät erilaisiin henkilöstöryhmiin henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa tehtäessä. Tämä ei välttämättä ole sama jaottelu, mikä henkilöstöedustajien edustamissa ryhmittelyissä on käytössä. Usein käytetään jaottelua ylempiin toimihenkilöihin, toimihenkilöihin ja työntekijöihin. Varsinaiseen henkilöstöedustajien valintaprosessiin ei mennä tässä sen syvemmälle.
10 10 4 HENKILÖSTÖEDUSTAJAN ROOLI JA OIKEUDET Yhteistoimintalain mukaan henkilöstöedustajalla on aloiteoikeus (23 ) ja mahdollisuus vaatia henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimista. Työnantaja on vastuussa yt-lain noudattamisesta, mutta tilanteen niin vaatiessa, myös henkilöstöedustaja voi tehdä aloitteen neuvottelujen aloittamisesta. Siinä tapauksessa työnantajan on ryhdyttävä pikaisiin toimenpiteisiin neuvottelujen aloittamiseksi. Jos työnantaja ei pidä neuvotteluja tarpeellisina, siitä tulee antaa kirjallinen selvitys viipymättä. Työnantajan tulee antaa henkilöstölle tai edustajalle kaikki asiaan vaikuttavat tiedot. Annettavat tiedot voivat sisältää esimerkiksi työnantajan luonnoksen henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaksi. (Työmarkkinakeskusjärjestöjen malli, 3.) Tiedot tulee joka tapauksessa antaa ymmärrettävässä muodossa ja riittävän ajoissa. Henkilöstöedustajalle tulee varata riittävä aika asioiden käsittelyyn henkilöstön kanssa ja neuvotteluihin valmistautumiseen. Henkilöstöedustajalla on myös mahdollisuus saada muilta yrityksessä työskenteleviltä asiantuntijaapua sekä valmistautuessa neuvotteluihin että varsinaisissa neuvotteluissa. Työnantajan tulee huolehtia, että neuvottelujen tulokset kirjataan. Henkilöstöedustaja voi myös pyytää, että neuvotteluista laaditaan pöytäkirja. (TEM 2014, 20-21, 41.) Osapuolet voivat asettaa suunnitelmaan muitakin kuin lain edellyttämiä tavoitteita (Skurnik-Järvinen, 42). Samalla työntekijäpuoli voi puuttua työpaikalla mahdollisesti vallitseviin puutteellisiin käytäntöihin tai ainakin pyytää niihin muutosta. Suunnitelmaa laadittaessa tulee muistaa henkilöstön tietosuoja-asiat ja henkilöstöedustajalla on salassapitovelvollisuus koskien neuvottelujen yhteydessä mahdollisesti esiin tulleita henkilökohtaisia tietoja. Suunnitelman sisältöön vaikuttaminen voi olla hyvinkin merkittävää, esimerkiksi joustavien työaikajärjestelyjen suhteen. Joustavilla työaikajärjestelyillä tarkoitetaan esimerkiksi työaikapankkia, etätyötä ja mahdollisuutta osaaikatyöhön. Henkilöstöedustajalla on mahdollisuus ja oikeus tehdä aloite näiden asioiden keskustelusta, käsittelystä ja neuvottelusta. Työnantajan tulee perustella, jos näitä järjestelyjä ei ole mahdollista ottaa käyttöön. (HE 254/2006, Skurnik-Järvinen, )
11 11 Vaikka työnantajan tuleekin laatia koulutussuunnitelma, niin laki ei kuitenkaan velvoita työnantajaa kouluttamaan henkilöstöään. Henkilöstöedustaja voi kuitenkin pyytää työnantajalta selvitystä, miten jatkossa on tarkoitus ylläpitää ammatillista osaamista niiden työntekijöiden osalta, jotka ovat jääneet vaille koulutusta. (Työmarkkinakeskusjärjestöjen malli, 6.)
12 12 5 VALVONTA Yhteistoimintalaissa säädettyjen menettelyjen noudattaminen on työnantajalle säädetty velvollisuus. Yhteistoiminta-asiamies valvoo yhteistoimintalain noudattamista. Kyseessä on työ- ja elinkeinoministeriön alainen hallintoviranomainen, joka antaa yt-lain soveltamisohjeita. Neuvot ja ohjeet ovat luonteeltaan asiantuntijalausuntoja. Seuraamusten määrääminen kuuluu tuomioistuimille. (TEM 7/2014, 1.) Yhteistoiminta-asiamies voi vaatia, että tuomioistuin velvoittaa uhkasakon nojalla yrityksen täyttämään yhteistoimintalain mukaisen velvoitteensa henkilöstö- ja koulutussuunnitelman käsittelyssä ja laatimisessa (Laki yhteistoiminta-asiamiehestä 216/2010, 8 ). Vuonna 2007 uudistetun yhteistoimintalain mukaan työnantajalla on velvollisuus ottaa henkilöstö mukaan henkilöstösuunnitteluun. Aiemmassa laissa vuodelta 1978 tätä velvollisuutta ei vielä ollut. Yhteistoiminnallisen neuvotteluvelvoitteen laiminlyömisestä tai rikkomisesta voi seurata työnantajalle rikosoikeudellinen sakkorangaistus. Rangaistavuuden edellytyksenä on tahallisuus tai huolimattomuus. (Lamponen 2014, ) Yhteistoiminta-asiamieheen voi olla yhteydessä vapaamuotoisesti. Yhteydenottajana voi toimia työnantaja, työntekijä tai henkilöstöedustaja (luottamusmies, luottamusvaltuutettu tai yhteistoimintaedustaja). Palvelu on maksutonta. ( Vuonna 2013 yt-asiamiehen toimistolla oli vilkasta. Asiakasyhteyksiä oli 1440 kpl. Toiminta painottui neuvontaan ja siten erimielisyyksien ehkäisyyn. (TEM 7/2014, 2.) Suurin osa yhteydenotoista henkilöstö- ja koulutussuunnitelmiin liittyen tulee työntekijäpuolelta. Yleisesti ottaen ne koskevat työnantajan laiminlyöntiä suunnitelmiin liittyen. Onkin yllättävää, miten moni yt-lain piirissä oleva yritys jättää suunnitelman jopa kokonaan tekemättä. Useimmissa tapauksissa yhteistoiminta-asiamiehen huomautus vaikuttaa asiaan myönteisesti ja suunnitelma tehdään. Valvonta perustuu hyvin pitkälti yhteistoiminta-asiamiehelle tulleisiin ilmoituksiin. (Hietala 2015.)
13 13 6 LOPUKSI Henkilöstöedustajien vaikutusmahdollisuudet ovat käytännön tasolla jääneet pienemmiksi, kuin mitä lain puitteissa olisi mahdollista. Aloiteoikeus on yksi tärkeimmistä ja sitä tulisikin käyttää paljon rohkeammin. Oikeus tietojen saantiin on myös varsin laaja ja on myös tärkeää, että henkilöstöedustaja pyytää aktiivisesti tietoa työnantajalta. Työnantajan tulee antaa tiedot ymmärrettävässä muodossa eli henkilöstöedustaja voi aina kysyä lisätietoja tai tehdä tarkentavia kysymyksiä tai pyytää perusteluja. Joissain tapauksissa keinot on kuitenkin vähissä, kuten esimerkiksi määräaikaisten työsuhteiden käytössä mahdollisuudet tiedon saantiin jäävät liian kapeaksi. Laki ei velvoita käsittelemään määräaikaisuuksien perusteita, joka henkilöstön edunvalvonnan kannalta olisi olennaista. Henkilöstöedustajalla on mahdollista saada asiantuntija-apua yrityksen sisältä. Hänen on mahdollista olla yhteydessä yhteistoiminta-asiamieheen tai omaan ammattijärjestöönsä ja saada niistä henkilökohtaista neuvontaa ja apua. Myös edustamansa henkilöstön kanssa on oikeus ja mahdollisuus käsitellä asioita ja siihen pitää myös saada riittävästi aikaa. Kehittämisnäkökulma on myös merkittävä ja sisältöön vaikuttaminen on teoriassa mahdollista. Yhteistoiminnallisen kulttuurin omaavassa yrityksessä se toteutuu myös käytännössä. Kuitenkin yt-neuvottelujen käsite on työpaikoilla melko tuntematon (TEM 2010, 44). Henkilöstöedustajat eivät koe voivansa vaikuttaa kovinkaan merkittävästi henkilöstö- ja koulutussuunnitelmiin (TEM 2010, ), eikä näitä suunnitelmia tehdä suinkaan kaikissa yrityksissä. Varsinkaan työvoiman vähentämisen yhteydessä suunnitelman päivittäminen on sattumanvaraista ja jopa harvinaista (Lamponen 2014, 583). Yleisesti ottaen yrityksen henkilöstövoimavarojen hallinta ja osaamisen kehittäminen on yrityksissä huonosti hyödynnetty (Lamponen 2013, 27). Pieniä parannuksia tähän näyttäisi tulleen viime vuosina. YTN:n tänä vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan 27 prosentissa työpaikoista henkilöstö- ja koulutussuunnitelmia ei oltu käsitelty lainakaan viimeisen kolmen vuoden aikana (YTN 2015, 40) eli kuitenkin 73 prosentissa on käsitelty ainakin jollain tasolla. Vuonna 2014 lakiin lisätty koulutussuunnitelmien laatimiseen liittyvä verohuojennus toivottavasti lisää yritysten kiinnostusta lain noudattamiseen (Laki verohallinnosta). Verohuojennus annetaan myös pienemmille yrityksille, jos
14 14 niissä laaditaan koulutussuunnitelma (HE 99/2013, 6). Yhteistoiminta-asiamies Hietalan mukaan verohuojennus ei kuitenkaan näyttäisi sinällään riittävän, jos muuten kiinnostusta suunnitelman tekemiseen ei ole. Yhteistoiminnan toteuttaminen lain kirjaimen mukaan ei välttämättä tarkoita, että lain henki tulisi oikealla tavalla esiin. Syitä tähän on varmasti monia. Suunnittelun ääripäissä on joko kova tai pehmeä lähestymistapa. Kova henkilöstösuunnittelu huomioi henkilöstön ensisijaisesti kustannuseränä ja pehmeä ennen kaikkea pääomana. Yhteistoiminnallisuus ja pehmeä henkilöstösuunnittelu kulkevat käsi kädessä. Myös tämän päivän liiketoiminnan nopeat syklit voivat hankaloittaa suunnitelmallisuutta. Suunnitelmia tehdään vasta sitten kun on jo kiire. Henkilöstöasioissa tämä voi olla kohtalokasta. (Viitala 2013, 58, 74.) Osaltaan ongelmat voivat johtua myös yritysten kansainvälistymisestä. Ulkomaiset omistajat eivät välttämättä ymmärrä yhteistoimintalain tavoitetta parantaa henkilöstön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia (YTN 2015, 28). Yksi tekijä saattaa olla myös eräänlainen säädösviidakko, jolla tarkoitan sääntelyä sääntelyn päälle. Kun vanhoja säädöksiä ei noudateta eikä valvota, tehdään uusia. Esimerkiksi työsopimuslain 2. luvun 1 :n yleisvelvoite, työturvallisuuslaista tulevat velvoitteet ja yhteistoimintalain ikääntyneitä ja osatyökykyisiä koskevat säädökset ovat osaltaan päällekkäisiä. Ongelmana on myös sisäisen yhteyden puuttuminen liiketoiminnan ja henkilöstöhallinnon välillä, jolloin yhteistoiminnan kehittämisnäkökulma ei tule esiin. Koulutussuunnitelmia tehtäessä suunnitelmallisuus ja strateginen yhteys yrityksen liiketoimintaan puuttuvat. (Lamponen 2015.) Suunnittelu nähdään liian irrallisena ja se tehdään usein vain koska se on pakollista (Hietala 2015). Kaikki osapuolet voivat osaltaan olla vaikuttamassa yhteistoiminnan lisäämiseen työpaikalla. Siten myös hyvinvointi lisääntyy ja se vaikuttaa sekä henkilöstöön että koko yritykseen (Lamponen 2013, 23). Yhteistoimintalain mahdollisuudet pitäisi hyödyntää yrityksissä paremmin. Ei pelkästään sen takia, että lakia pitää noudattaa, vaan myös yhteistoiminnallisen yrityskulttuurin luomiseksi ja ylläpitämiseksi.
15 15 7 LÄHTEET Eklund, Johanna Keinänen, Anssi Miettinen, Tarmo Väätänen, Ulla (2010) Uusi yhteistoimintalaki yrityksissä, Uuden yhteistoimintalain vaikutusten arviointitutkimus, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työ ja yrittäjyys 3/2010. (TEM 2010) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, HE 99/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoiminnasta yrityksissä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, HE 254/2006 vp. Hietala, Harri, OTK, VT, yhteistoiminta-asiamies työ- ja elinkeinoministeriö 2015-, puhelinkeskustelu Laki Verohallinnosta, 503/2010. Laki yhteistoiminnasta yrityksissä, 334/2007. Laki yhteistoiminta-asiamiehestä, 216/2010. Lamponen, Helena (2013) Yritystoiminnan laatu, yhteistoiminta ja työelämän kehittäminen on jakamaton kokonaisuus, Työpoliittinen aikakauskirja 2/2013. Lamponen, Helena (2014) Henkilöstön edustus yhteistoimintalain keskeisissä menettelyissä, Defensor Legis, Suomen asianajajaliiton oikeudellinen aikakauskirja, Työoikeuden teemanumero N:o 4/2014. Lamponen, Helena, OTT, LL.M., VT, edunvalvontayksikön päällikkö Akavan Erityisalat, yhteistoiminta-asiamies työ- ja elinkeinoministeriö , haastattelu Skurnik-Järvinen, Hanna (2014) Työpaikan henkilöstösuunnitelmat käytännönläheisesti, 2. uud. p. Kauppakamari, Meedia Zone OÛ Viro.
16 16 Työ- ja elinkeinoministeriö Yhteistoiminta-asiamies < minta-asiamies> Työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteinen malli henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseksi, (2014). Työsopimuslaki, 55/2001. Uhmavaara, Heikki (2015) Ylemmät toimihenkilöt yt-neuvotteluissa, Tutkimusraportti , Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, julkistetaan Viitala, Riitta (2013) Henkilöstöjohtaminen, Strateginen kilpailutekijä, 4. uud. p., Edita Helsinki. Yhteistoiminta-asiamiehen toimiston vuosikertomus 2013, TEM-raportteja 7/2014, Työ- ja elinkeinoministeriö. (TEM 7/2014) Yhteistoimintalaki, Neuvotteluja yhteistoiminnan hengessä (2014), Työ- ja elinkeinoministeriö. (TEM 2014) Yhteistoimintalakiopas (2014), Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry.
17
Yhteistoiminta-asiamiehen tehtävät. Yhteistoiminta uhka vai mahdollisuus 18.3.2013
Yhteistoiminta-asiamiehen tehtävät Yhteistoiminta uhka vai mahdollisuus 18.3.2013 Helena Lamponen Yhteistoiminta-asiamies Laki yhteistoiminta-asiamiehestä 30.3.2010/216, voimaan 1.7.2010 Yhteistoimintalaki
LisätiedotHenkilöstö ja koulutussuunnitelmat 2014
Henkilöstö ja koulutussuunnitelmat 2014 Osaamisen kehittämistä koskevien uusien lakiesitysten mukaisesti vuoden 2014 alusta lukien työnantaja voisi saada taloudellista tukea työntekijöidensä koulutukseen.
LisätiedotMarkus Äimälä Mika Kärkkäinen Yhteistoimintalaki Talentum Helsinki 2015
Yhteistoimintalaki Markus Äimälä Mika Kärkkäinen Yhteistoimintalaki Talentum Helsinki 2015 3., uudistettu painos 2015 Markus Äimälä, Mika Kärkkäinen ja Talentum Media Oy Taitto: Marja-Leena Saari ISBN
LisätiedotYhteistoiminta-asiamiehen toimiston toimintakertomus 2015
Yhteistoiminta-asiamiehen toimiston toimintakertomus 2015 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 14/2016 Yhteistoiminta-asiamies Toimintakertomus vuodelta 2015 Yhteistoimintaa ja osallistumista
LisätiedotYHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014
YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014 Työryhmä Hänninen Seppo, henkilöstöjohtaja Jussila Risto, pääluottamusmies JHL Ketola Kari, työsuojelupäällikkö Koskela Satu, pääluottamusmies KTN Lampela Ritva,
LisätiedotHenkilöstösuunnitelma 2016
Henkilöstösuunnitelma 2016 Yhtymähallitus 21.6.2016 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Henkilöstösuunnittelulle asetetut tavoitteet... 2 3 Nykyinen henkilöstömäärä... 2 4 Henkilöstön ikärakenne... 2 5
LisätiedotTEM raportteja 7/2014. Yhteistoiminta-asiamiehen toimiston toimintakertomus 2013
TEM raportteja 7/2014 Yhteistoiminta-asiamiehen toimiston toimintakertomus 2013 Yhteistoiminta-asiamiehen toimisto 5.2.2014 Yhteistoiminta-asiamies Toimintakertomus vuodelta 2013 Yhteistoimintaa ja osallistumista
LisätiedotYHTEISTOIMINTALAKI kommentaari
Helena Lamponen YHTEISTOIMINTALAKI kommentaari Alma Talent 2016 Helsinki Copyright 2016 Talentum Media Oy ja Helena Lamponen Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-2937-8 ISBN 978-952-14-2938-5
LisätiedotHenkilöstö- ja koulutussuunnitelma
Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Velvoite henkilöstö- ja koulutussuunnitelman Taustalla: laatimiseen valtion virastoissa Ammatillisen osaamisen kehittämisen lakipaketti (HE 99/2013) Laki taloudellisesti
LisätiedotYHTEISTOIMINTA YRITYKSISSÄ
YHTEISTOIMINTA YRITYKSISSÄ 14.4.2016 Oulun yliopisto Human resources management Aluepäällikkö Tuula Sivonen Teknologiateollisuus ry Teknolgiateollisuus ry Työnantajaliitto Elinkeinoelämän keskusliitto
LisätiedotOsaamisen kehittämisen toimintamalli
1(9) Osaamisen kehittämisen toimintamalli Tiivistelmä Uusi, osaamisen kehittämisen liittyvä taloudellinen kannuste on käytössä vuoden 2014 alusta alkaen. Koulutukseen liittyvän tuen saaminen edellyttää
LisätiedotYHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE
1 (3) YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE OSA-AIKAISTETUN TYÖNTEKIJÄN OI- KEUDESTA YHTEISTOIMINTALAIN MUKAISEEN HYVITYKSEEN NEUVOTTELU- MENETTELYN LAIMINLYÖNTITILANTEESSA XXXXXX on pyytänyt 6.6.2011 yhteistoiminta-asiamieheltä
LisätiedotYhteistoimintamenettely
Yhteistoimintamenettely Yrityksen suunnitelmat, periaatteet ja tavoitteet Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet
LisätiedotAsiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto
1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän
LisätiedotYhteistoiminta-asiamiehen toimiston toimintakertomus 2014
Yhteistoiminta-asiamiehen toimiston toimintakertomus 2014 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 31/2015 Yhteistoiminta-asiamies Toimintakertomus vuodelta 2014 Yhteistoimintaa ja osallistumista
Lisätiedottaloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä
EDUSKUNNAN VASTAUS 192/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle
LisätiedotYhteistoimintamenettelystä Ja muutosten hallinnasta
Yhteistoimintamenettelystä Ja muutosten hallinnasta Asianajaja Teppo Laine 13.05.2014 ASIANAJOTOIMISTO LEGISTUM OY LIIKEJURIDIIKAN ASIANTUNTIJA www.legistum.fi Laki yhteistoiminnasta yrityksissä YHTEISTOIMINTALAKI
LisätiedotSISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13. Johdanto. Soveltamisala
SISÄLLYS Esipuhe 11 1 Johdanto 2 Soveltamisala 3 Yhteistoiminnan Lyhenteet 13 15 1.1 Vuoden 1978 yhteistoimintalaki....................... 15 1.2 Uusi yhteistoimintalaki...............................
LisätiedotHenkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:
JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain
LisätiedotAskolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017
Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen
LisätiedotYHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE PAIKANTAMISTA JA HENKILÖTIETOJEN KERÄÄMISEN PERIAATTEITA JA KÄYTÄNTÖJÄ KOSKEVASTA YHTEISTOIMINTA- MENETTELYSTÄ
1 (8) 5.1.2012 YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE PAIKANTAMISTA JA HENKILÖTIETOJEN KERÄÄMISEN PERIAATTEITA JA KÄYTÄNTÖJÄ KOSKEVASTA YHTEISTOIMINTA- MENETTELYSTÄ Yhteistoiminta-asiamiehelle tehdyn pyynnön keskeinen
LisätiedotYhteistoiminta Helsingin yliopistossa
Yhteistoiminta Helsingin yliopistossa 13.2.2012 Henkilöstö- ja lakiasiat Jaana Sirkiä 13.2.2012 1 Helsingin yliopiston yhteistoimintasopimus Yhteistoiminnan tavoitteena on edistää ja tiivistää työnantajan
LisätiedotLiittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi
Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi 1 Taloudellisesti tuettu osaamisen kehittäminen Tarkoituksena on edistää suunnitelmallista työntekijöiden ammatillisen
Lisätiedot7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä. 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset
7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset Yt-laissa olevan koulutussuunnitelman perussisältöä selkeytetään.
LisätiedotLuottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus
TAUSTAMUISTIO 1 1 (5) 26.4.2016 Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus Työntekijöiden edustuksen nykytila Luottamusmies ja luottamusvaltuutettu Luottamusmiehen
LisätiedotEXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori
JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies
LisätiedotTyö- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Ministeriö 20/2017
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Ministeriö 20/2017 Yhteistoimintaasiamiehen toimiston toimintakertomus 2016 Yhteistoiminta-asiamiehen toimiston toimintakertomus 2016 Työ- ja elinkeinoministeriön
LisätiedotKoulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014
Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Yleistä - Laki osaamisen kehittämisestä Työmarkkinajärjestöt sopivat maaliskuussa 2013 osaamisen
LisätiedotYhteistoimintalainsäädännön uudistaminen
Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti
LisätiedotSisällys. Lukijalle Yhteistoimintalain ja konserniyhteistyön keskeinen sisältö Johdanto... 13
Sisällys Lukijalle........................................................ 11 Yhteistoimintalain ja konserniyhteistyön keskeinen sisältö..... 13 1. Johdanto..................................................
LisätiedotMuistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto
Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen
LisätiedotYhteistoimintalaki. Aalto-yliopisto Juhani Kauhanen. Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 2007/334
Yhteistoimintalaki Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 2007/334 Aalto-yliopisto Juhani Kauhanen juhani.kauhanen@aalto.fi Tarkoitus Edistää yrityksen ja henkilöstön vuorovaikutuksellisia yhteistoimintamenettelyjä
LisätiedotOSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015
OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.
LisätiedotYHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE YHTEISTOIMINTALAIN SOVELTAMISESTA YRITYKSEN TYÖSOPIMUSSUHTEISEEN JOHTOON
YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE YHTEISTOIMINTALAIN SOVELTAMISESTA YRITYKSEN TYÖSOPIMUSSUHTEISEEN JOHTOON XXXXXX on pyytänyt 6.6.2011 yhteistoiminta-asiamieheltä ohjetta yhteistoiminnasta yrityksissä annetun
LisätiedotEXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010
JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä
LisätiedotHE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,
HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin
LisätiedotOSAAMISEN KEHITTÄMINEN JA UUSI LAINSÄÄDÄNTÖ
OSAAMISEN KEHITTÄMINEN JA UUSI LAINSÄÄDÄNTÖ KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ MARKKU LILJESTRÖM 5.11.2013 Oma valinta tähän 1 KOULUTUS KASAANTUU JA ERIYTYY Koulutuspolkua ennustaa sukupuoli, vanhempien koulutustausta,
LisätiedotTyömarkkinakeskusjärjestöjen yhteinen malli henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseksi. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Akava Elinkeinoelämän keskusliitto Kirkon työmarkkinalaitos Kunnallinen työmarkkinalaitos Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Valtion työmarkkinalaitos Työmarkkinakeskusjärjestöjen
LisätiedotOsaamisen kehittämisen toimintamalli. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Osaamisen kehittämisen toimintamalli Miksi koulutuskysymys on tullut tärkeäksi? Eriarvoisuus koulutusmahdollisuuksissa ja koulutusasioiden jääminen syrjään Koulutus pidentää työuria (Pekka Myrskylä) Perusasteen
LisätiedotSOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA
SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi
LisätiedotEsityksen tarkoituksena on toteuttaa Euroopan
HE 125/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 2 ja 11 f :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksen tarkoituksena on toteuttaa Euroopan
LisätiedotHE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT
HE 79/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetun lain 4 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN
LisätiedotSosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015
1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä
LisätiedotTyö- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Ministeriö 10/2018. toimintakertomus 2017
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Ministeriö 10/2018 Yhteistoimintaasiamiehen toimiston toimintakertomus 2017 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 10/2018 Yhteistoiminta-asiamiehen toimiston toimintakertomus
LisätiedotHyvä työpaikka. Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013
Hyvä työpaikka Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013 KiVa Koulu -ohjelma Kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma Kehitetty Turun yliopiston psykologian oppiaineen ja Oppimiskeskuksen yhteistyönä Käyttäjinä
LisätiedotTyömarkkinakeskusjärjestöjen yhteinen malli henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseksi
Akava Elinkeinoelämän keskusliitto Kirkon työmarkkinalaitos Kunnallinen työmarkkinalaitos Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Valtion työmarkkinalaitos Työmarkkinakeskusjärjestöjen
Lisätiedotuudistaminen Kehittäjäasiakkaat; Tämä kommentointi on ollut todellista osallisuutta ja vaikuttamista hieno juttu! 2.7.
Sosiaalihuoltolainsäädännön uudistaminen Kehittäjäasiakkaat; Tämä kommentointi on ollut todellista osallisuutta ja vaikuttamista hieno juttu! 2.7.2012 Asta Niskala 1 11 Ennaltaehkäisevät toimet Neuvonta,
LisätiedotAmmatillisen osaamisen kehittäminen
Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,
LisätiedotLAKI. yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain muuttamisesta Annettu Naantalissa 9 päivänä elokuuta 1996
LAKI yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain muuttamisesta Annettu Naantalissa 9 päivänä elokuuta 1996 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yhteistoiminnasta yrityksissä 22 päivänä syyskuuta 1978
LisätiedotYTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa.
Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry, ruotsiksi Privatsektorns Chefer och Specialister, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä
LisätiedotPERUSTUSLAKIVALIOKUNTA. ESITYSLISTA 90/2002 vp. Keskiviikko 23.10.2002 kello 09.00. 1. Nimenhuuto. 2. Päätösvaltaisuus
PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA ESITYSLISTA 90/2002 vp Keskiviikko 23.10.2002 kello 09.00 1. Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. HE 200/2002 vp laiksi valmiuslain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
LisätiedotKARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS
KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 JOHDANTO Työnantaja ja pääsopijajärjestöjen edustajat ovat valmistelleet yhteistyössä Karkkilan kaupungin yhteistoimintasopimuksen selkeyttääkseen yhteistoiminnan
LisätiedotPaikallinen sopiminen. YTN YRY-PÄIVÄT 16.4.2010 OTL, VT Esa Schön
Paikallinen sopiminen YTN YRY-PÄIVÄT 16.4.2010 OTL, VT Esa Schön Mitä paikallinen sopiminen on? Lakiin tai työehtosopimukseen (tes) perustuvaa sopimista työsuhteiden ehdoista yms. työsuhteeseen liittyvistä
LisätiedotHYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA
HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva
LisätiedotKIRKKONUMMEN KUNTA LIITE 2 1 (5) Perusturva PL 20 02401 KIRKKONUMMI 3.11.2009 1232/135//2009
KIRKKONUMMEN KUNTA LIITE 2 1 (5) ALUSTAVA PUITESOPIMUS HOITAJATYÖVOIMAN HANKINNASTA (LUONNOS) SOPIJAOSAPUOLET XXX, jäljempänä Palveluntuottaja Y-tunnus ja Kirkkonummen kunta,, jäljempänä Tilaaja 02401
LisätiedotYritystoiminnan laatu, yhteistoiminta ja työelämän kehittäminen on jakamaton kokonaisuus
Yritystoiminnan laatu, yhteistoiminta ja työelämän kehittäminen on jakamaton kokonaisuus Helena Lamponen 1 Yhteistoimintalain tavoitteet Yhteistoimintalakia sovelletaan yrityksessä, jonka työsuhteessa
LisätiedotTEM raportteja 17/2012
TEM raportteja 17/2012 Yhteistoiminta-asiamiehen toimiston toimintakertomus 2010-2011 Yhteistoiminta-asiamiehen toimisto 14.5.2012 Yhteistoiminta-asiamies Toimintakertomus Yhteistoimintaa ja osallistumista
LisätiedotYhteistoimintamenettely
Yhteistoimintamenettely Seuraamukset ja pakkokeinot Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Hyvitys (62 ) - Työnantaja irtisanoo, lomauttaa, osa-aikaistaa
LisätiedotLaki. kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta
Laki kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) 14, muutetaan 3 :n 3 momentti,
LisätiedotTurvallisuusselvityslainsäädännön kokonaisuudistus Tausta ja keskeiset muutokset
1 Turvallisuusselvityslainsäädännön kokonaisuudistus Tausta ja keskeiset muutokset Valmisteluvaiheet Esivalmistelu arviointimuistio huhtikuu 2008 OM:n työryhmä 1.10.2008 28.2.2011 (OM:n mietintöjä ja selvityksiä
Lisätiedot1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.
YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä
LisätiedotMAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1
MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä
LisätiedotHE 126/2007 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 126/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 12 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisesta
LisätiedotYhteistyösopimus. Uudenkaupungin kaupungin. Finn Sportsman Oy:n. välillä
KAU Yhteistyösopimus Uudenkaupungin kaupungin ja Finn Sportsman Oy:n välillä 2 1. OSAPUOLET Tämän yhteistyösopimuksen osapuolina ovat: (1) Uudenkaupungin kaupunki (Y-tunnus: 0144036-6) Välskärintie 2 23500
LisätiedotVammaistyön uusimmat kuulumiset
Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden
LisätiedotYSTEAn hed-päivät 21.11.2015
TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO YSTEAn hed-päivät 21.11.2015 Lakimies Kaisu Ahtola Käsiteltävät aiheet Kolmen päivän koulutusoikeus ja koulutussopimus Ajankohtaista Palkankorotukset sosiaalialan järjestöissä Pakkolait
LisätiedotKIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi
KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sari Anetjärvi Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen tilalle on tullut voimaan Kirkon
LisätiedotEsitys ohjeistukseksi edustuksellista yhteistoiminnasta ja työsuojelun yhteistoiminnasta Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksessa
Esitys ohjeistukseksi edustuksellista yhteistoiminnasta ja työsuojelun yhteistoiminnasta Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksessa 30.3.2017 Muutoksen johtoryhmän 3. kokous Henkilöstöryhmän pj Leena Kaunisto
LisätiedotYhteistoimintalaki ja työsuhteen päättäminen
Yhteistoimintalaki ja työsuhteen päättäminen Keskiviikko 27.1.2010 klo 9.00-16.00 (aamukahvi klo 8.45 alkaen) Usein unohtuu, että yhteistoiminta yrityksissä on muutakin kuin työsuhteiden päättämistä. Lain
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 5/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi yhteistoiminta-asiamiehestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.
EDUSKUNNAN VASTAUS 5/2010 vp Hallituksen esitys laiksi yhteistoiminta-asiamiehestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on vuoden 2009 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä laiksi
LisätiedotKysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia
31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen
LisätiedotKirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry
Terveydenhuollon ammattihenkilöstön vastuu ja valvonta Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry Kuka vastaa? mistä vastuussa voi olla kyse Terveydenhuollon ammattihenkilön ammatillinen vastuu Eettinen
LisätiedotParikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.
Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys
Lisätiedot1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.
1 ProUnioni SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. TARKOITUS JA TOIMINNAN MUODOT
LisätiedotHE 35/2018 vp Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
HE 35/2018 vp Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Maa- ja metsätalousvaliokunta 25.4.2018 Työ- ja elinkeinoministeriö Tuula Manelius
LisätiedotEsitys ohjeistukseksi edustuksellista yhteistoiminnasta ja työsuojelun yhteistoiminnasta Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksessa
Esitys ohjeistukseksi edustuksellista yhteistoiminnasta ja työsuojelun yhteistoiminnasta Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksessa 30.3.2017 Muutoksen johtoryhmän 3. kokous Henkilöstöryhmän pj Leena Kaunisto
LisätiedotTilaajavastuulain muutokset 1.9.2015. Ylitarkastaja Noora Haapa-alho Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue
Tilaajavastuulain muutokset 1.9.2015 Ylitarkastaja Noora Haapa-alho Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Tilaajavastuulaki Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista
LisätiedotYMPÄRISTÖMINISTERIÖN, SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRIS- TÖHALLINNON TEKNISET VETY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESSOPI- MUS
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN, SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRIS- TÖHALLINNON TEKNISET VETY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESSOPI- MUS Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon Tekniset VETY
Lisätiedot11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015
11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 TEM/1808/03.01.01/2015 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE SÄHKÖTURVALLISUUS- LAIKSI JA ASETUKSIKSI LAUSUNTO Sähköturvallisuuslainsäädännön uudistuksella on osataan
LisätiedotEsittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen HOITOTAKUU EI TOTEUTUNUT MUSTASAAREN KUNNAN SUUN TERVEYDENHUOL- LOSSA
27.8.2010 Dnro 1851/4/09 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen HOITOTAKUU EI TOTEUTUNUT MUSTASAAREN KUNNAN SUUN TERVEYDENHUOL-
LisätiedotFINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta
Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä
LisätiedotTUTKINTAPYYNTÖ PUOLUSTUSVOIMIEN YHTEISTOIMINTAMENETTELYN LAILLISUUDESTA KOSKI EN PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN KÄSITTELYÄ
1 Nimi: Petteri Leino Osoite: Aliupseeriliitto ry, Ratamestarinkatu 11 A, 7.krs, 00520 Hki Puhelin: 040 7354 987 sähköposti: petteri.leino@aliupseeriliitto.fi Helsingin poliisilaitos Pasilanraitio 11 PL
LisätiedotToivakan kunnan henkilöstö- ja koulutussuunnitelma
Toivakan kunnan henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2016 Käsitelty YT-toimikunnassa 25.1.2015 Käsitelty johtoryhmässä 28.1.2015 Käsitelty kunnanhallitukselle 2.2.2015 Toivakan kunnan henkilöstö- ja koulutussuunnitelma
LisätiedotTyö- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Ministeriö 2019:21. toimintakertomus 2018
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Ministeriö 2019:21 Yhteistoimintaasiamiehen toimiston toimintakertomus 2018 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2019:21 Yhteistoiminta-asiamiehen toimiston
LisätiedotTyöllistymistä edistävä toimintasuunnitelma
1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 23.9.2013 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä tavoitteena 2,4
LisätiedotPT:N JA YTN:N VÄLINEN YLEISSOPIMUS
1/5 PT:N JA YTN:N VÄLINEN YLEISSOPIMUS Johdanto Palvelutyönantajat ry (PT) ja Ylempien Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö YTN ry (YTN) ovat tänään tehneet seuraavan yleissopimuksen järjestöjen välisen
LisätiedotMarja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 15.2.2012 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisistä
LisätiedotSairaanhoitopiirin edustuksellinen yhteistoimintaohje
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Päivitetty yhteistyötoimikunnassa 1 (5) Sairaanhoitopiirin edustuksellinen yhteistoimintaohje Käsitelty yhteistyötoimikunnassa 27.11.2008 Hyväksytty hallituksessa 26.1.2009
LisätiedotJärkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:
Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen
LisätiedotSairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki
Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä
LisätiedotTyöaika-asiat kuntoon isännöintiyrityksessä!
Työaika-asiat kuntoon isännöintiyrityksessä! Yhteistoiminta-asiamies,VT Harri Hietala, Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Senior Legal Advisor, VT Keijo Kaivanto, Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva
LisätiedotHE 254/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalain
HE 254/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 4 ja 6 luvun väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
LisätiedotTyöllistymistä edistävä toimintasuunnitelma
1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 31.3.2014 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä vuoden 2014 talousarvioon
LisätiedotValtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017.
Suomen ympäristökeskuksen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välinen TYÖEHTOSOPIMUS 29.2.2008
LisätiedotTYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011
TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011 Yhteistoimintalain soveltamisedellytykseksi säädettyä henkilöstömäärää laskettaessa oli otettava huomioon
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti
LisätiedotHenkilöstö strategisena voimavarana: henkilöstösuunnitelma toiminnan tuloksellisuuden tukena
Henkilöstö strategisena voimavarana: henkilöstösuunnitelma toiminnan tuloksellisuuden tukena Kirteko-verkostotapaaminen Oili Marttila Kirkon työmarkkinaosasto 11/2016 Henkilöstösuunnitelma -Yksi vai useampia
Lisätiedot