TEM raportteja 17/2012

Transkriptio

1 TEM raportteja 17/2012 Yhteistoiminta-asiamiehen toimiston toimintakertomus Yhteistoiminta-asiamiehen toimisto

2 Yhteistoiminta-asiamies Toimintakertomus Yhteistoimintaa ja osallistumista koskevien lakien valvonta yhteistoimintaasiamiehen toimistossa Yhteistoimintaa ja henkilöstön osallistumista koskevien lakien noudattamisen valvonta on siirtynyt työ- ja elinkeinomin isteriön yhteydessä toimivalle yh teistoiminta-asiamiehelle yhteistoiminta-asiamiehestä annetulla lailla (216/2010). Käytännössä toimint a käynnistyi Toimintakertomus on uuden va lvontaviranomaisen ensimmäinen ja se koskee aik aa Toimivalta ja valvonnan alue lyhyesti Yhteistoiminta-asiamies on hallintoviranomainen, joka muun muassa antaa neuvoja ja ohjeita valvomiensa lak ien soveltamisesta. Neuv ot ja ohjeet ovat l uonteeltaan asiantuntijalausuntoja. Yhteistoiminta-asiamies ei tee s itovia päätöksiä lain t ulkinnoista eikä määr ää seuraamuksia, vaan tulkinta-asiat ja seuraamusten määrääminen kuuluvat tuomioistuimille. Yhteistoiminta-asiamies voi myös mm. tehdä tarkastuksen tai antaa yritykselle kehotuksen lain vastaisen menettelyn ko rjaamiseksi tai uusimisen es tämiseksi. Yhteistoimintaasiamies voi pyytää työneuvostolta lausunt oa siitä, sovelletaanko yritykseen yhteistoimintalakia tai yritysryhmään suomalaisia ja yhte isönlaajuisia yritysryhmiä koskevaa yhteistoimintalakia. Rikosoikeudellisesti sanktioidussa asiassa hänellä on oikeus tulla kuulluks i poliisitutkinnassa, syyteharkinnassa ja käsiteltäessä asiaa tuomioistuimessa. Yhteistoimintalain valvonnan piirissä on yks ityissektorilla noin yritystä ja vajaat miljoona palkansaajaa. Henkilöstörahastoja oli vuode n 2011 lopussa 51, ja niiden piiriss ä oli noin jäsentä. Henkilöstörahastojen osalta valvonta kohdistuu myös julkiseen s ektoriin. Eurooppalaisia yritysneuvostoja toimii Suomessa noin 60 yritysryhmässä. Yhteistoiminta-asianmiehen toimiston henkilöstö yhteistoiminta-asiamies Helena Lamponen lakimies Silja Vainio avustaja Helena Peltonen avustaja, henkilöstörahastoasiat Kirsi Koski lukien lukien lukien lukien Ensimmäisen vuoden ( ) toiminnasta Toimiston toiminta oli vilkasta. Asiakasyhteenottojen määrä: 1

3 Kpl Asiakaspuhelut * 750 Sähköpostikirjeenvaihto * 405 Diarioidut yhteistoiminta-asiat 58 Diarioidut henkilöstörahastoasiat 393 Henkilöstörahastojen ohjeistus ja kirjeet 108 Henkilöstörahastojen käyttäjätunnukset 8 Haastattelut 26 Koulutukset ja alustukset 37 Työmarkkinatapaamiset ja neuvottelut 45 Viranomaistapaamiset ja -kokoukset 13 Kaikki yhteensä *Asiakaspuhelu ja sähköpostiyhteydenotto tilastoidaan yhtenä, vaikka kuki n niistä voi pitää sisällään useita yhteydenottoja asian hoidon eri vaiheissa. Asiakasyhteydenottoja oli yhteensä 1244 aja lla Osana tätä yhteistoiminta-asiamies on antanut haastatteluja, pitänyt luentoja ja alustuksia sekä tehnyt vierailuja yhteensä lähes 90 kappaletta. Asiakasyhteydenotot tulevat työnantajilta, työntek ijöiltä ja henkilöstöed ustajilta. Toiminta painottuu ennalta ehk äisevään neuvontaan. Vuoden 2011 alk upuoliskolla neuvontayhteydenotot painottuivat uudistuneen, vo imaan tulleen henkilöstöraha stolain sisältöön. Vuoden 2011 jälkip uolella painopiste oli yhteistoimintalain työvoiman vähentämisneuvotteluja koskevissa kysymyksissä. Vireille tulleista asio ista viitisenkymmentä koski hallintolain puitteissa käsiteltäviä lainsä ä- dännön epäiltyjä rikkomisia, mitkä ovat salassa pidettäviä. Haastattelut, luennot ja alustukset ovat painottuneet yhteistoiminta-asiamiehen toimiston toimin nan esittelyyn, toimiston toiminnan aikana voimaan tullei den lainsäädäntömuutosten käsittelyyn ja yhteistoimintalain keskeiseen sisältöön. Vuonna 2010 avattiin toimiston internet-sivut, joita on päivitetty ja täydennetty tarpeen mukaan. Toimiston sisäistä työtä on järjestetty käynnistämällä asiakirjahallintoprojekti, mikä koskee sekä yhteistoiminta- että henkilöstörahastoasioita. Yhteistoimintalainsäädännön noudattamisen valvonta Kun yhteistoiminta-asiamiehelle tehdään ilmoitus epäillystä valvottavan lain rikkomisesta, ovat ilmoittajan henkilöllisyys ja se, että ilm oituksen johdosta on tehty valvontatoimenpide, salassa pidettäviä tietoja. Ajanjaksolla vireille tulleista 1843 asiast a noin 50 koski epäilyä yhteistoimintalainsäädännön rikkomisesta. Yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisön laajuisissa yritysryhmissä annetun lain y hteisönlaajuisia yritysryhmiä koskevan sääntelyn uudistus tuli voimaan , mikä lisäs i neuvonnan tarvetta tällä alueella. Vuoden 2011 jälkipuoliskolla neu vontayhteydenotoissa painottuivat yhteistoimintalain t yövoiman vähentämisneuvotteluja koskevat kysymykset. 2

4 Neuvonnassa on ollut säännönmukaisesti esillä yrityksen kehittämisnäkökulma: neuvontaa on pyydetty yrityksen tiedottamisvelvoitteis ta ja henkilöstösuunnitelmien ja koulutustavoitteiden käsittelystä yhteistoimintaneuvotteluissa. Yhteistoiminta-asiamies osallistui Euroopan unionin komission kyselytutkimukseen, jossa selvitettiin liikkeenluovutusdirektiivin, joukkovähentämisdirektiivin ja yhteistoimintamenettelydirektiivin implementointia ja vaikutuksia jäsenvaltiotasolla Suomen osalta. Lisäksi yhteistoiminta-asiamies päivitti TEM:n yhteistoimintalakia koskevan esitteen. Yhteistoiminta-asiamiestä kuultiin ja hän antoi lausunnon valtion yhteistoimintalakia uudistettaessa. Lausuntopyynnöt työneuvostolle Yhteistoiminta-asiamies teki työneuvostolle ka ksi lausuntopyyntöä, jotka koskivat yhteistoimintalain soveltamista. Konsernimuotoinen yritystoiminta ja yhteistoimintalaissa tarkoitettu yritys Lausuntopyyntö koski sitä, voiko kirjanpitolain mu kainen konserni olla yhteis toimintalaissa tarkoitettu yritys. Osuuskunta ja kaksi osak eyhtiötä muodostivat yhdessä hallinnollis esti, taloudellisesti, toiminnallisesti ja henkilöstöa sioissa liiketoimintakokonaisuuden. Työtä tehtiin yritysrajat ylittävästi, ja emoyhtiön to imitusjohtajalla oli keskeinen asema henkilöstöasioiden hoidossa. Kunkin konser nin yrityksen työsuhteessa olevan henkilöstön määrä oli säännöllisesti alle 20. Vain kon sernin eri yr itysten yhteenlaskettu henkilöstömäärä ylitti säännöllisesti 20 työntekijän rajan. Työneuvoston lausunto TN ( ) on annettu yhteistoiminta-asiamiehen edellä selvitettyyn lausuntopyyntöön. Työneuvoston näkemyksen mukaan konserni ei v oi olla yhteistoimintalaissa tarkoitettu yritys. Ratkai sevaa oli vain irtisano miset suorittaneen yrityksen henkilöstömäärä. Työneuvoston mukaan yrityksellä tarkoitetaan muodollisjuridista työnantajaa, eikä tätä käsitettä voida tulkita laajemmin, ellei voida osoittaa, että liiketoimintayksiköitä olisi järjestelty ni menomaisena tarkoituksena kier tää yhteistoimintalaissa säädetyt työnantajavelvoitteet. Muunlaisilla mahdollisilla riippuvuu ksilla yritysryhmän toisist a yrityksistä, näiden jonkinlainen yhtenäinen liiketoiminta tai muut vastaavat seikat eivät työneuvoston näkemyksen mukaan vaikuta yhteistoimin talain 2 :n 1 momentin tulkintaan j a soveltamiseen. Suomalaisten yritysten toiminta ulkomailla, ulkomaisten yritysten sivuliikkeet Suomessa ja yhteistoimintalaissa tarkoitettu yritys Yhteistoiminta-asiamiehen toinen lausuntopyyntö työneuvostolle koski y hteistoimintalain 3 :ssä säädettyä yrityksen käsitet tä rekisteröityjen ja rekisteröimättömien sivuliikkeiden toiminnan yhteydessä Suomessa ja ulkomailla, mihin työneuvosto antoi lausunnon TN ( ). Työneuvosto totesi lausunnossaan TN , e ttä yhteistoimintalain soveltamisalaan kuuluvan yhteisön tai säätiön tulee olla it senäinen oikeushenkilö. Suomalaisia henkilö- ja osakeyhtiöitä on pidettävä yhteistoimintalais sa tarkoitettuina yrityksinä. Jos suomalaisen 3

5 yrityksen ja sen toisessa valtiossa toimivan sivuliikkeen tai muun toimipaikan Suomen työsopimuslain mukaisessa työsuhteessa olev ien työntekijöiden määrä kokonaisuudess aan on säännöllisesti vähintään 20, on yritystä pidettävä sellaisena, että siihen sovelletaan y h- teistoimintalakia. Mikäli Suomessa kaupparekisteriin merkityn osakeyhtiön työsopimuslain mukaisessa työsuhteessa olevien työntekijöi den määrä on säännöllisesti 20, on yritys yhteistoimintalain soveltamispiirissä, vaikka näi stä työntekijöistä esimerkiksi 3 työskentelis i Suomessa ja 17 Ruotsissa. Lausunnossaan TN ty öneuvosto on määrite llyt yhteistoimintalain 3 :n yrityskäsitettä suhteessa ulkomaisen yrityksen toimintaan Suomessa, kun toiminta on järjestetty rekisteröidyssä tai rekisteröimättömässä sivuliikkeessä. Elinkeinolakia koskevan hallituksen esityksen mukaan työneuvosto totesi lausunnossaan, että Suomessa toimiva rekisteröity sivuliike on osa ulkomaisen yhteisön tai säätiön organisaatiota. Koska elinkeinolain mukaan Suomessa toimiva ulkomaisen yhteisön rekis teröity sivuliike ei ole itsenäinen oik eushenkilö, työneuvoston näkemys oli, että s e ei ole yhteistoimintalain 3 :ssä t arkoitettu yritys, eikä yh teistoimintalaki tule sovellettavaksi siihen. Työneuvoston näkemyksen mukaan ulkom aisen yhteisön rekisteröimätön sivuliike tai toiminta ei myöskään ole yhteistoimintalain 3 : ssä tarkoitettu yritys, johon olisi sovellettava yhteistoimintalakia. Aloite selvittää yhteistoimintalain muuttamistarpeet Työneuvoston lausuntojen vuoksi yhteistoiminta-asiamies teki työ- ja elinkeinoministeriölle syyskuussa 2011 aloitteen selvittää yhteistoiminta lain muutostarpeet mm. konsernimuotoisessa yritystoiminnassa ja ulkomaisten yritysten rekisteröityjen ja rekisteröimättömien sivuliikkeiden osalta. Ohjeet yhteistoimintalain soveltamisesta Yhteistoiminta-asiamies antoi marraskuussa 2011 kak si ohjetta. Ensimmäinen ohje käsitteli yhteistoimintalain soveltamista työsopimussuhteiseen yritysjohtoon. Toinen ohje käsit - teli työntekijän oikeutta hyvitykse en tilanteessa, kun työntekijä on osa-aikaistettu eikä tätä ole edeltänyt yhteistoimintalain 8 luvussa säädetty neuvottelumenettely. Vuonna 2011 valmist eltiin ohje paikannusta ja henkilötiet ojen keräämisen periaatteita ja käytäntöjä koskevasta yhteistoimintamenettelystä, mikä annettiin Ohjeet ovat saatavilla yhteistoiminta -asiamiehen toimiston internet-sivuilla ( Artikkeli/keskustelupuheenvuoro Yhteistoiminta-asianmies kirjoitti kesku stelupuheenvuoron Työoikeudellisen yhdistyksen vuosikirjaan 2011 työneuvoston lausuntopy yntöjen kohteena olleista kysymyksistä, ts. voisiko konserni olla yht eistoimintalaissa tarkoitettu yritys ja ulkomaisten yritysten rekisteröidyistä ja rekisteröimättömist ä sivuliikkeistä, sekä yhteisto imintalain soveltamisesta työsopimussuhteiseen yritysjohtoon. 4

6 Henkilöstörahastojen toiminnan valvonta Henkilöstörahastoja oli vuoden 2011 lopussa 51. Niiden piirissä oli noin jäsentä ja rahastojen jäsenpääomat olivat lähes miljardi eur oa. Vuonna 2010 ei perustettu yhtään uutta rahastoa. Vuoden 2011 aikana perustettiin neljä uutta rahastoa. Henkilöstörahastolain kokonaisuudistus tuli voimaan Vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla neuvontayhteydenot oissa painottuivat uudistunutta henk ilöstörahastolakia koskevat kysymykset. Henkilöstörahastoasioissa yhteistoiminta-asiamies on laatinut henkilöstörahastojen mallisäännöt ja ohjeita rahastoille käynnistänyt henkilöstörahastojen kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskevan ohjeen uudistuksen yhdessä Kirjanpitolautakunnan kanssa käynnistänyt henkilöstörahastoja koskevien asiakirjojen arkistointiprojektin käynnistänyt henkilöstörahastoja koskevan atk-järjestelmän kehitys- ja muutostyön vastaamaan uuden henkilöstörahastolain vaatimuksia. 5