Yhteislupa-alue sisävesiammattikalastuksen kehitysmallina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteislupa-alue sisävesiammattikalastuksen kehitysmallina"

Transkriptio

1 Opinnäytetyö (AMK) Kala- ja ympäristötalous 2010 Mikko Tommila Yhteislupa-alue sisävesiammattikalastuksen kehitysmallina esiselvitys Puulan ammattikalastuksen yhteislupa-aluehankkeelle

2 2 OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Kala- ja ympäristötalous Huhtikuu sivua, 6 liitesivua Seppo Reponen ja Arto Huhta Mikko Tommila Yhteislupa-alue kehitysmallina sisävesiammattikalastuksen esiselvitys Puulan ammattikalastuksen yhteislupa-aluehankkeelle Tässä esiselvityksessä kartoitettiin ammattikalastuksen yhteislupa-aluemallin rakennetta ja sen perustamismahdollisuuksia Etelä-Savossa sijaitsevalle Puulavedelle. Ammattikalastus on sisävesillä taantuva elinkeino, jonka pääongelmat liittyvät muikun (Coregonus albula) markkinoinnin hankaluuteen ja kalastuslupajärjestelmän monimutkaisuuteen. Etelä-Savossa ammatinharjoittamisen kannalta riittävän kalastusoikeuden saaminen on hankalaa, koska siellä vesialueiden omistus on hajanaisinta. Puulan kalastusalueen ja Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen neuvotteluissa päädyttiin kesäkuussa 2009 siihen, että Puulan ammattikalastuksen kehittämisessä keskeisintä on turvata elinkeinon jatkuminen. Näin ollen lupajärjestelmän kehittäminen koettiin tarpeelliseksi. Tässä esiselvityksessä laadittiin reunaehdot Puulan ammattikalastuksen yhteislupa-aluemallille. Reunaehdoilla tarkoitetaan niitä yhteislupa-aluemallin suunnittelun kulmakivia, joiden varaan tarkempi suunnittelu rakentuu. Kalastusalue toimisi tässä mallissa lupien myöntäjänä osakaskuntien valtuutuksella. Ammattikalastus perustuisi kalastuslakiin ja kestävään käyttöön. Käytännössä ammattikalastuksen pyyntiponnistusta säädellään muikkukannan runsauden mukaan, joten jatkuva kalakantaseuranta olisi lupamallin edellytys. Reunaehdoista ja muista yhteislupa-aluemenettelyn keskeisistä asioista laadittiin tiedustelu osakaskunnille sekä nykyisille ammattikalastajille. Tulosten perusteella asianosaisten keskuudessa ammattikalastuksen kehittäminen ja yhteislupa-alue-esiselvitys koettiin myönteisenä. Yhteislupa-aluemallin reunaehtoihin suhtauduttiin pääosin positiivisesti. Eniten mielipiteitä jakoivat kysymykset uhkatekijöistä kalakantaa ja osakaskunnan päätösvaltaa kohtaan sekä yhteislupa-aluemallin vaikutuksista vapaa-ajan kalastukseen. ASIASANAT: Ammattikalastus, kalastusalue, osakaskunnat, reunaehdot, yhteislupa-alue

3 3 BACHELOR S THESIS ABSTRACT TURKU UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Fisheries and environment April pages, 6 appendixes Seppo Reponen and Arto Huhta Mikko Tommila Collective licence area as development model for freshwater professional fishing preliminary research of collective licence area project for professional fishing in the district of lake Puula In this preliminary research the composition of collective licence area project as a model to develop professional fishing was clarified as well as the possibilities to establish such licence model in the lake district of Puula situating in the Southern Savolax in Finland. Professional fishing is a vanishing occupation in Finnish freshwater area with main problems concerning the difficulties to market vendace (Coregonus albula) and the complexity of the licence system for professional fishing. This is true especially in the Southern Savolax as the ownership of water areas (partners of ownership) is very scattered. The discussion between the local fishing authorities (fishing district of lake Puula) and the Centre for Development, Transport and the Environment, Southern Savolax, ended in June 2009 to the conclusion that most important in the development of professional fishing in Puula district is to secure the vanishing occupation. Development of the licence system was regarded as most essential. The terms for collective licence area project of professional fishing in Puula district were established in this preliminary research. Border conditions are the cornerstones for more accurate planning. Fishing district would in this model grant the licences for professional fishing using a mandate of all ownership partners of the water area. The licence to fish professionally would be based on law and fair fishing. In practice the fishing would be related to the amount of available vendace. So the licences would rely on the constant follow-up of fish stock. An enquiry was made concerning the border conditions and other important themes of the collective licence area project for all the ownership partners of the water area and for professional fishermen. As a result of the enquiry the development of professional fishing and preliminary research for collective licence area project were seen positive among all partners involved. The border conditions for collective licence area project were mostly experienced favourable. Most disagreement raised the questions of threats for fish stock and the quorum of ownership partners as well as the possible impact on collective licence project for free-time fishing. KEYWORDS: Professional fishing, fishing district, ownership partners of the water area, border conditions, collective license area

4 4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 5 2 SISÄVESIAMMATTIKALASTUKSEN HISTORIAA JA NYKYTILA 7 3 AMMATTIKALASTUKSEN LUPAJÄRJESTELMÄ SISÄVESILLÄ Yhteislupa-alue sisävesien ammattikalastuksen kehitysmallina 14 4 MUIKUN BIOLOGIAA 16 5 SUOMEN MUIKKUTUTKIMUKSESTA Muikkukantojen vuosien välisen vaihtelun huomioiminen sisävesien ammattikalastuksen järjestämisessä 20 6 PUULAVESI Puulan muikkukanta Puulan nuotta-apajia Puulan troolausalueet 30 7 AINEISTO JA MENETELMÄT Puulan ammattikalastuksen yhteislupa-aluevision reunaehdot Puulan ammattikalastuksen yhteislupa-aluevision postikysely 33 8 TULOKSET Reunaehdot Osakaskunta- ja ammattikalastajatiedustelu 39 9 POHDINTA JOHTOPÄÄTÖKSET 52 LÄHTEET 53 LIITTEET Liite 1. Osakaskunta- ja ammattikalastajatiedustelupohja

5 5 1 Johdanto Ammattikalastus on Suomen sisävesillä taantuva elinkeino (Tuunanen 2003, 13). Näin on myös Etelä-Savossa sijaitsevalla Puulavedellä, missä ammattikalastus on perustunut lähinnä muikun verkko-, nuotta- ja troolipyyntiin. Perinne on katoamassa ikääntyvän ammattikunnan sekä alan epävarmuustekijöiden johdosta. Aloittavan ammattikalastajan suurin haaste elinkeinon harjoittamisen kannalta on riittävän kalastusoikeuden saaminen. Nykyinen kalastuslupakäytäntö ei paranna sisävesien ammattikalastuksen toimintaedellytyksiä. Yhteisen vesialueen osakaskunnat päättävät yleiskalastusoikeuksia lukuun ottamatta niin ammatti- kuin vapaaajankalastajienkin kalastusluvista. Ammattikalastukseen kohdistuvista ennakkoluuloista johtuen lupien saaminen on ollut vaikeaa. Puulan ammattikalastuksen kehittämiseksi selvitetään mahdollisuuksia perustaa laajempia yhtenäisiä vesialueita kattava yhteislupa-alue. Tämän järjestelyn ydinajatus on, että osakaskunnat oikeuttaisivat kalastusalueen myöntämään ammattikalastusluvat vesialueilleen. Tämän tyyppinen lupajärjestely mahdollistaisi ammattikalastajan vapaamman liikkumisen vesialueelta toiselle. Liikkuvuuden paraneminen tukisi ammattikalastajien tulojen tasaantumista. Selkeän yhteislupajärjestelmän luominen laskisi tulevaisuudessa kynnystä ryhtyä ammattikalastajaksi luvanhankintaprosessin helpottuessa. Ammattikalastuksen jatkuminen on tulevaisuudessa tärkeää myös muikkukantojen säätelyn kannalta. Kalastuksen pyyntiponnistuksen heikkeneminen voi edistää poikastiheyden kasvaessa kannan hidaskasvuisuutta (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2010 [viitattu ]). Ammattikalastuksen kehittämismahdollisuuksien selvittäminen on todettu tärkeäksi keväällä valmistuneessa uudessa Puulan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa (Puulan kalastusalue 2009, 29). Tällaisen yhteislupaaluemenettelyn esiselvitys on koettu tärkeäksi osaksi Puulan ammattikalastuksen kehittämisessä. Ammattikalastajien vesille pääsyn

6 6 varmistaminen on myös kansallisesti yksi keskeisiä selvityksen alla olevia asioita kalastuslain uudistuksessa (Maa- ja metsätalousministeriö 2010, 16). Tämä työ on esiselvitys kalastusalueen keväällä 2009 perustamalle Puulan ammattikalastuksen yhteislupa-aluehankkeelle. Esiselvitys esittelee yhden vaihtoehdon yhteislupa-aluemenettelystä Puulan ammattikalastuksen kehittämiseksi. Lisäksi tässä esiselvityksessä esitellään asiantuntijoiden kanssa laaditut reunaehdot yllä mainitulle yhteislupa-aluemenettelylle ja selvitetään alueen ammattikalastajien sekä osakaskuntien mielipiteitä reunaehdoista tiedustelun avulla. Esiselvitys toimii ohjeistuksena Puulan ammattikalastuksen yhteislupa-aluehankkeen jatkamiselle.

7 7 2 Sisävesiammattikalastuksen historiaa ja nykytila Ammattikalastuksen historian alku ajoittuu Suomessa 1800-luvulle, jolloin talvinuotan veto aloitettiin ansiotarkoituksella (Kalatalouden keskusliitto 2007, 2). Ansiokalastus levisi rannikolta vuosisadan vaihteen jälkeen sisävesille. Kalastuksen kehitys oli osaltaan nopeuttamassa elinkeinon leviämistä pitkin järvireittejä. Pyydysten ja menetelmien kehittymisen myötä markkinat kasvoivat tehden kalasta arkipäivän elintarvikkeen luvulle tultaessa ammattikalastus koki mullistuksen keinokuitujen syrjäyttäessä luonnonmateriaalit pyydyksissä (Kalatalouden keskusliitto 2007, 2). Keinokuitujen myötä pyydyksistä ja menetelmistä tuli entistä tehokkaampia. Pyydykset olivat kevyempiä, kestävämpiä ja kalastavampia kuin koskaan aiemmin. Puuvillaverkkojen vaihtuminen nylonverkkoihin tehosti pyytävyyttä niin kotitarve- kuin ammattikalastajienkin käytössä. Tämän päivän sisävesikalastuksen ammattipyydyksistä tärkeimmät ovat nuotta, trooli ja verkko. Ammattikalastus on tänä päivänä monimuotoista yritystoimintaa, johon liittyy usein luonto-, kalastusmatkailu- ja/tai vesienhoitopalveluja. Perinteisesti se tarjoaa tuoretta kalaa uusiutuvana luonnonvarana niin jalostukselle, kaupalle kuin suoraan kuluttajallekin. Erityiseen arvoon ovat nousseet ammattikalastuksen ekologiset vaikutukset. Kalastuksen sivutuotteena tai tarkoituksella vesistöistä pyydetään vajaahyödynnettyjä lajeja ravinteiden poistamiseksi (Maa- ja metsätalousministeriö 2010, 5). Toinen merkittävä trendi on kalan säännöllisen syömisen terveysvaikutukset. Kala onkin vakiinnuttanut asemansa osana suomalaisten elintarvikehuoltoa (Pro Kala ry [viitattu ]). Ammattikalastusta harjoitetaan usein elämäntapana taitojen periytyessä suvussa. Elinkeinon parhaina puolina pidetään luonnon läheisyyttä ja itsenäistä työtä (Kalatalouden keskusliitto 2007, 2). EU:hun liittymisen myötä ammattikalastuksen kannattavuus on laskenut (Maaja metsätalousministeriö 2007, 11). Ammattikalastuksen harjoittamista ovat hankaloittaneet mm. kilpailu ulkomaisen kalan hinnan kanssa sekä

8 8 pyyntikustannusten nousu (Kalatalouden keskusliitto 2007, 5). Sisävesien ammattikalastajien suurimmat ongelmat ovat kalastuslupien saatavuus, tuotantokustannusten nousu, tuotantorakenteen hajautuneisuus sekä luonnonoloista riippuva kalan epäsäännöllinen saatavuus ja sitä kautta epäsäännöllinen tarjonta (Maa- ja metsätalousministeriö 2010, 7). Toisin kuin rannikolla, sisävesien ammattikalastajien määrä on vakiintunut ja päätoimisten ammattikalastajien määrä jopa noussut hieman 2000-luvulle tultaessa (Kuvio 1.). Tänä päivänä Suomen sisävesillä toimii n. 650 ammattikalastajaa (Kuvio 1.). Päätoimisten (yli 30 % vuotuisista ansiotuloista kalastuksesta ansaitsevien kalastajien osuus) kokonaismäärästä on n. 450, muiden ollessa sivutoimisia kalastajia. Heille kalastus ei ole suurin tulonlähde. Päätoimisten kalastajien määritelmä on vääristävä, sillä suurin osa vuosituloista voi tulla muusta kuin kalastuksesta (Kalastuslaki / a ). Kuvio 1. Sisävesien ammattikalastajien määrä (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2010 [viitattu ]).

9 9 Sisävesien ammattikalastuksen suurimmat saaliit on saatu Etelä-Savosta (Kuvio 2.). Muikku on siian ohella sisävesien ammattikalastajien tärkein saaliskala. Muikunpyynti tapahtuu pääsääntöisesti troolilla tai nuotalla (Kalatalouden keskusliitto 2007, 4) (Kuva 1.). Nykyään sisävesien muikkusaaliit ovat n tonnin luokkaa, mikä on yli puolet enemmän kuin 1990-luvun alussa (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2008 [viitattu ]). Troolikunta tarvitsee saaliikseen vähintään kg muikkua / vuosi (Marjomäki 2009 [viitattu ]). Runsaimmillaan muikkusaaliit olivat luvun huippuvuosina (n tonnia) (Kuvio 3.). Toisaalta ammattikalastajien lukumäärä on vähentynyt puoleen sitten 80-luvun, joten kalastajakohtaiset saaliit ovat kasvaneet. Sisävesien ammattikalastajille alueellisesti merkittäviä saalislajeja ovat ahven, kuha ja siika (Nykänen & Muje 2005, 26). Kuva 1. Muikun nuottausta Puulalla kesäkuussa 2009.

10 10 Kuvio 2. Sisävesialueen ammattikalastuksen saalis (1000 kg) kalatalousyksiköittäin vuonna (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2010 [viitattu ]). Kuvio 3. Sisävesialueen ammattikalastuksen saalis (1000 kg) ja saaliin arvo (1000 ) vuoden 2008 hintatasossa vuosina (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2010 [viitattu ]).

11 11 3 Ammattikalastuksen lupajärjestelmä sisävesillä Suomessa ammattikalastuksen harjoittaminen on vapaa-ajankalastuksen tavoin sidottu pääsääntöisesti veden omistusoikeuteen (Kalastuslaki / ). Vedenomistajia voivat olla valtio, kunnat, yksityiset, yritykset, järjestöt ja säätiöt. Valtion yleisiä vesialueita on noin 3 % sisävesistä ja niitä hallinnoi Metsähallitus (Sipponen 1998, ). Yleiset vesialueet sijaitsevat suurimpien järvien ulapoilla. Yhteisen vesialueen osakaskunnat sen sijaan omistavat % Suomen sisävesistä (Salmi J. ym. 2002, 41). Yhteisen vesialueen osakaskunnat muodostuvat osakkaista, joita ovat ne henkilöt tai yhteisöt, jotka omistavat kiinteistön, jolla on osuus yhteiseen vesialueeseen. Yksityisen veden kalastusoikeutta on muokattu valtion toimesta, kun vuonna 1997 eduskunnan hyväksymä läänikohtainen viehekalastuslupa astui voimaan (Maa- ja metsätalousministeriö [viitattu ]). Samalla onginnasta ja pilkinnästä tuli jokamiehenoikeus. Läänikohtaisen viehelupajärjestelmän nojalla voi hankkia luvan kalastaa yhdellä vieheellä läänin alueella lukuun ottamatta tiettyjä erityiskohteita. Ammattikalastajilla ei ole vastaavaa valtion läänikohtaista lupamenettelyä, vaan he anovat luvat erikseen osakaskunnilta tai muilta vesialueiden omistajilta. Ammattikalastus sisävesillä edellyttää vesien omistusta, kalastusoikeuden vuokrausta tai vedenomistajalta saatua lupaa. Yleisvesien (esim. Puruvesi) kalastusta järjestettäessä ammattikalastajat ovat etusijalla (Kalastuslaki 286/82. 7 ). Kalastusoikeuden haltijana vedenomistajan, sisävesillä yleisesti osakaskunnan, järjestettävänä on kalaveden järkiperäinen käyttö ja hoito (Kalastuslaki / ). Kalastuslain ensimmäisen pykälän mukaan tulisi kalastusta harjoittaessa pyrkiä mahdollisimman suureen pysyvään tuottavuuteen, kuitenkaan luonnon tasapainoa horjuttamatta (Kalastuslaki / ). Osakaskunnissa kalastusoikeus määritellään pyydysyksikköjen kokonaismääränä sekä eri pyydysten yksikköarvoina (Kalastuslaki / ). Pyydysten yksikköarvot määrätään osakaskunnan kokouksessa, ellei niitä ole vahvistettu osakaskunnan säännöissä.

12 12 Pyydysyksiköt jakautuvat osakkaille vesialueosuuksien mukaisesti, ellei osakaskunnan kokouksessa tai säännöissä toisin päätetä. Yksikköjen kokonaismäärää jaettaessa on otettava huomioon osakkaiden ohella muut alueella kalastukseen oikeutetut henkilöt. Pyydysten yksikköarvot määrätään pyydysten pyyntitehon mukaisessa suhteessa. Osakaskunnan säännöissä on yleensä määrätty, mikä osuus kokonaisyksikkömäärästä on varattu ammattikalastusta varten. Mikäli varatut yksiköt eivät riitä kaikille hakijoille, lupien saaja ratkaistaan osakaskunnan kokouksen päätöksellä ja tarvittaessa arvalla. Sisävesillä työskentelevien ammattikalastajien luvanhankintaa hankaloittaa paikoin vesien omistuksen pirstaloituneisuus. Etenkin Etelä-Savossa on paljon osakaskuntia (lähes 1 700, keskipinta-ala 250 ha) ja sen seurauksena rikkonainen vesienomistus. Sen sijaan esim. Pohjois-Karjalassa on laajoja yhtenäisiä selkävesialueita, jotka tukevat sisävesiammattikalastuksen edellytyksiä (Hyytinen 1995, 9 24; Lappalainen 1997, 7 29). Kalastusoikeus kuuluu osakaskunnassa sen osakkaille eikä osakaskunnalla ole lakisääteistä velvoitetta ulkopuolisten ammattikalastuslupien myöntämiseen (Kalastuslaki / ). Näin ollen ammattikalastuksen luvanhankinnan ongelmat korostuvat silloin, kun kalastaja ei kuulu itse osakaskuntaan. Osakaskunnan kalastuksenjärjestely on paikoin ollut kalakantoja suojeleva ja varsinkin ammattilupien myöntämiseen on suhtauduttu kielteisesti (Sipponen 1995, 77 91). Ammattikalastusta ei aina nähdä kalakantoja positiivisessa mielessä säätelevänä tekijänä. Varsinkin sisävesillä troolikalastus koetaan usein uhaksi kalakannoille (Pitkänen 1997, 31 54). Osittain tämä johtuu kalakantaseurannan puutteesta; tarvittavia kalakantatietoja ei aina ole saatavilla. Kielteisesti ammattikalastukseen suhtautuvat osakaskunnat voivat nostaa pyydysyksikköhinnat tai pyydysten vaatimat yksikkömäärät korkeiksi tai pyydysyksiköitä ei varata tarpeeksi. Ammattikalastaja joutuu anomaan kalastuslupia usealta osakaskunnalta, jotta saa työnsä harjoittamisen kannalta riittävän määrän kalastusoikeuksia ja aluetta. Tämän tyyppinen

13 13 ammattikalastuksen ja kalastajan syrjintä on pahimmassa tapauksessa käsitelty viranomaisen toimesta aina oikeudessa asti (Savonlinnan Käräjäoikeus Tuomio 09/1651). Osa ammattikalastajista joutuu anomaan joka syksy luvat seuraavalle vuodelle. Moni kokee tämän työlääksi (Kämppi Henkilökohtainen tiedonanto). Laki kuitenkin määrää ammattilupien myöntämistä kirjallisesti ja määräajaksi, mieluiten 5 10 vuodeksi (Kalastuslaki / ). On varsin ymmärrettävää, että luonnon ehdoilla toimivan elinkeinon harjoittamisen kynnys nousee korkealle, jos lupien hankinta koetaan työlääksi. Valtion omistuksessa on noin 3 % sisävesistä (Sipponen 1998, ). Niitä hallinnoi Metsähallitus, joka on valtion asettama kalastusviranomainen. Metsähallitus myöntää kalastuslupia niin vapaa-ajan- kuin ammattikalastajillekin. Metsähallitus tiedottaa ammattikalastusluvista ja kalastajat voivat hakea niitä kirjallisella hakemuksella.

14 Yhteislupa-alue sisävesien ammattikalastuksen kehitysmallina Sisävesillä ammattikalastuksen harjoittamisen kannalta keskeisimmät ongelmat johtuvat muikkukantojen vuosien välisestä vaihtelusta sekä kalastuslupien vaikeasta saatavuudesta (mm. Sipponen 1998, ; Muje ym. 2004). Ammattikalastajien ongelmat korostuvat silloin, kun vesialueet ovat rikkonaisia ja omistajia on paljon. Kalakannoissa tapahtuvat vuosienväliset vaihtelut vaikeuttavat myös kalan markkinointia. Heikkoina vuosina saaliin arvo ei riitä kattamaan kalastuksesta aiheutuvia kustannuksia, kun taas kantojen vahvistuessa tulee ylitarjontaa ja saaliin hinta romahtaa. Moninaiset epävarmuustekijät nostavat kynnystä ryhtyä ammattikalastajaksi. Lisäksi ammattikalastus on periytynyt usein jälkipolville. Miten käy, kun ukkoutunut ammattikunta katoaa eivätkä alan harjoittamisen edellytykset parane? Tähän tulevaisuuden ongelmaan on herätty vuosituhannen vaihteen jälkeen ja siihen liittyen on tehty selvityksiä kehitysmahdollisuuksista (Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry. 2007). Kehittämisen kannalta keskeisin asia on pyrkiä luomaan lupajärjestelmä, joka takaa helposti hankittavat luvat ja mahdollistaa kalastajien vapaamman liikkuvuuden vesialueelta toiselle (Muje 2010). Tällöin puhutaan ns. ammattikalastuksen yhteislupa-alueesta. Vuonna 2005 julkaistussa selvityksessä tutkittiin kahden kohderyhmän, osakaskuntien ja ammattikalastajien suhtautumista sisävesien ammattikalastuksen alueellisen säätelyjärjestelmän perustamista kohtaan (Nykänen & Muje 2005). Tutkimus Ammattikalastuksen uudenlaisen alueellisen säätelyjärjestelmän edellytykset sisävesillä perustui postikyselyihin, joita lähetettiin sisävesien osakaskuntien puheenjohtajille ja ammattikalastajille. Tärkeänä lähtökohtana kyselytutkimuksessa oli tunnistaa yhteislupa-alueen perustamista koskevia ristiriitoja asianosaisten välillä, jotta tulevaisuuden ammattikalastuksen kehityssuunnitelmista voitaisiin tehdä hyväksyttävämpiä (Nykänen & Muje 2005). Nykäsen ja Mujeen (2005) tutkimuksen mukaisesta yhteislupajärjestelmästä on olemassa käytännössä kaksi eri mallia. Toinen malli mahdollistaisi kalastajien

15 15 vapaamman liikkumisen yhden järven sisällä eri vedenomistusyksiköiden välillä ja toinen siirtymisen järveltä toiselle. Jälkimmäinen malli olisi toteutettavissa silloin, kun saman kalastusalueen sisällä olisi lähekkäin useita ammattikalastukseen soveltuvia järviä. Positiivisesti järjestelmämalleihin suhtautuneiden osakaskuntien puheenjohtajat pitivät tärkeänä, että kalavaroja hyödynnetään tehokkaasti kestävän käytön periaatteiden mukaisesti. Osakaskuntien puolella pelättiin eniten osakaskunnan päätäntävallan heikkenemistä, valvonnan vaikeutumista sekä mahdollisia negatiivisia vaikutuksia kalakantoihin. Kalastajat kokivat järjestelmän hyödylliseksi saaliiden tasaajana. Ammattikalastajien puolella suurimmat epäilyt kohdistuivat mahdolliseen lisääntyvään kilpailuun vesialueilla. Kummankin osapuolen mielestä yhteislupa-alueen ylläpitäjänä toimisi kalastusalue tai ammattikalastajat osakaskuntien välisillä sopimuksilla (Nykänen & Muje 2005). Ammattikalastajista 40 % piti säätelyjärjestelmän perustamista tarpeellisena alueellaan. Osakaskuntien puheenjohtajista 40 % piti tarpeellisena järjestelmän perustamista ja vain 16 % suhtautui täysin kielteisesti siihen (Nykänen & Muje 2005, 48, 61). Tutkimuksen tulosten valossa olisi tärkeää, että kalastajien ja osakaskuntien välistä luottamuspulaa ja yhteishenkeä saataisiin kohotettua mm. tiedotusta lisäämällä. Puulan kalastusalueelle on rakenteilla Mikkelin maanmittaustoimiston toimesta sähköinen tietokanta kalastusalueen kaikkien osakaskuntien rajoista ja yhteystiedoista. Tämä kalastusalueen ja osakaskuntien tiedotusta helpottava uudistus on ensimmäinen valtakunnassa (Puukko Henkilökohtainen tiedonanto). Ammattikalastuksen yhteislupaaluehankkeita on käynnistynyt tämän edellä mainitun tutkimuksen jälkeen mm. Pohjois-Päijänteelle, Keiteleelle ja Puulalle. Olisi suotavaa, että kukin kalastusalue huomioisi käyttö- ja hoitosuunnitelmassaan ammattikalastuksen nykytilan ja mahdolliset kehittämistarpeet.

16 16 4 Muikun biologiaa Kuva 2. Muikku ammattikalastajan pyydyksessä. Muikku (Coregonus albula) on pieni hopeanhohtoinen parvikala, jota esiintyy koko maan laajuisesti sisävesien keskisuurissa ja suurissa järvissä (Kuva 2.). Tämän lisäksi muikkua tavataan myös Perämerellä ja Suomenlahden itäosissa, joissa veden suolapitoisuus on matala. Lajia on siirtoistutettu järviin, joissa se ei ole ollut alkuperäislajina. Tällaisia järviä ovat mm. Säkylän Pyhäjärvi ja Inarinjärvi. Suomi on muikun keskeisintä levinneisyysaluetta, ja sen arvellaan tulleen vesiimme jo noin vuotta sitten (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2010 [viitattu ]). Muikku saavuttaa sukukypsyyden yleensä toisena elinvuotenaan. Kutu ajoittuu yleensä syksyyn vaihdellen aluekohtaisesti lokakuusta joulukuulle. Eräissä järvissä, kuten Ruotsin Mälarenissa kutu tapahtuu keväällä. Muikku kutee parvissa rantavedessä yleensä alle 10 m:n syvyydessä. Poikaset kuoriutuvat keväällä jäidenlähdön aikoihin. Siirtyminen selkävesille tapahtuu noin kuukauden päästä kuoriutumisesta (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2010 [viitattu ]). Muikun ravinto koostuu eläinplanktonista. Kasvunopeus määräytyy kannan tiheyden perusteella. Eri vesistöjen välillä on suurta vaihtelua

17 17 kasvunopeudessa. Säkylän Pyhäjärvi tunnetaan ravinteikkaana hyvin tuottavana muikkuvetenä, jossa muikku saavuttaa cm pituuden jo ensimmäisenä elinvuotenaan. Vastakohtaisesti Kuusamon Kitkajärvessä muikku kasvaa vain 4 cm:n mittaiseksi ensimmäisenä kesänä (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2010 [viitattu ]). Harvan kannan yksilöt voivat kasvaa ravinteikkaissa järvissä todella suuriksi (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2010 [viitattu ]). Muikkukannan runsautta ja tuottavuutta määräävät ainakin kannan sisäinen ravintokilpailu, petokaloista johtuva predaatio, poikasten selviäminen alkukesän sääolosuhteissa ja kalastuksen pyyntiponnistus (Marjomäki 2003). Useiden peräkkäisten vuosiluokkien jäädessä heikoiksi puhutaan ns. muikkukadosta. Muikkukatoa voivat kiihdyttää myös ihmisistä johtuvat tekijät, kuten tuotantoon nähden liian suuri ammattimainen pyyntiponnistus tai petokalaistutukset. Toisaalta pyyntiponnistuksen radikaalista laskustakin voi seurata kalastajille haittoja, kuten runsaan muikkukannan hidaskasvuisuus. Ammattikalastuksen pyyntiponnistus, kalastusmenetelmät ja pyydysten solmuvälit säätelevät alueellisesti muikkukannan rakennetta, ja tämä korostuu varsinkin pienemmissä järvissä (Holopainen Henkilökohtainen tiedonanto). Säkylän Pyhäjärven muikkukannasta n. 90 % pyydetään vuosittain ammattikalastajien toimesta (Lehtonen 2003, 90). Vuonna 2004 ja sen jälkeen syntyneiden normaalia vahvempien vuosiluokkien myötä Puulan muikkusaaliit ovat olleet runsaita vielä viime vuosien aikana. Lähivuosina on odotettavissa Puulan muikkukannan taantuminen parin viime vuoden heikompien vuosiluokkien syntymisen johdosta (Marjomäki Henkilökohtainen tiedonanto). Muikku kestää kohtalaisen voimakasta kalastusta, kunhan varotoimenpiteet pyyntiponnistuksen laskemista kohtaan ovat olemassa. Jossain tapauksissa on tehty muikun siirtoistutuksia järviin, joissa muikkukadot ovat olleet pitkäaikaisia (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2010 [viitattu ]). Pitkällä aikavälillä muikkua uhkaa ainakin ilmaston lämpeneminen ja sen myötä muutokset vesiekosysteemissä (Väinölä 2004, 24 25).

18 18 5 Suomen muikkututkimuksesta Suomen muikkututkimus on saanut alkunsa Keiteleellä v (Marjomäki 2008 [viitattu ]). Vastakuoriutuneiden poikasten seurantaa on tehty Suomessa aina 80-luvun alusta lähtien mm. Joensuun ja Turun yliopistojen sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimesta. Tutkimusjärviä ovat olleet Säkylän Pyhäjärvi, Puruvesi, Paasivesi, Onkamojärvi sekä Kuusamon Kitkajärvi. Tutkimuksissa on tuolloin selvitetty muikkujen poikasmääriä sekä niistä seuraavalle vuodelle selvinneiden muikkujen määrää. Yliopistojen sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen yhdessä v perustama Cornet-hanke (Finnish Coregonid Stock Research and Fisheries Network) on tuottanut tutkimustietoa siikakalojen osalta mm. ammattikalastuksen kestävän käytön mukaista kehittämistä varten (Cornethanke [viitattu ]). Yhteishanke perustettiin laajentamaan siikakalojen tutkimusta liittämällä siihen uusia järviä: Puulavesi, Päijänne, Konnevesi, Keitele, Karjalan Pyhäjärvi, Höytiäinen ja Oulujärvi. Osa järvistä liitettiin hankkeeseen vasta v Tutkimuksen seurantamenetelmiä olivat kullakin järvellä vuosittain poikasmäärien arviointi (Kuva 3.), ensimmäisen kesän kasvun määrittäminen, syksyn hottatiheyden (kesän vanhat) määrittäminen (Kuva 4.), kalastuskirjanpidon seuraaminen, populaationäytteiden kerääminen, kutukannan koon arvioiminen ja kalastustiedustelut. Kalataloudellisessa päätöksenteossa tutkimustieto on tarpeellista, ja sen avulla saadaan faktaa mm. kalakannan sen hetkisestä ja tulevasta tilasta.

19 19 Kuva 3. Muikun vastakuoriutuneiden poikasten pyyntiä rantavedestä (Cornethanke [viitattu ]). Kuva 4. Puulan hottamuikkuja ammattikalastajan nuotassa kesällä 2009 ( hotta tai tuulpoeka on kesän vanha muikku).

20 Muikkukantojen vuosien välisen vaihtelun huomioiminen sisävesien ammattikalastuksen järjestämisessä Ammattikalastuksen tulisi tapahtua kestävän käytön periaatteen mukaisesti luonnon tasapainoa horjuttamatta (Kalastuslaki / ). Käytännössä tämä tarkoittaa muikun ammattipyynnin osalta sitä, että ammattikalastuksen pyyntiponnistuksen tulisi olla suhteutettuna muikkukantojen runsauteen. Epäennustettavien säätekijöiden ohella muikkukantoja säätelee ammattikalastus (Marjomäki 2003). Muikun ammattimainen troolikalastus on toisinaan mielletty uhkatekijäksi muikkukannoille. Tapauksiin on saattanut liittyä se, että luontaisesti taantunut muikkukanta ei ole kestänyt sen aikaista normaalitasolla olevaa tai voimistunutta pyyntiponnistusta. Tästä esimerkkinä on Inarinjärven muikkukato 90-luvun alkuvuosina, jonka aiheuttaja jakoi mielipiteitä kahtia. Kato johtui todennäköisesti muikkukantojen luontaisesta laskusta (Niva 2004, 22). Tulevaisuudessa sisävesien ammattikalastusta järjestettäessä tulisi pyrkiä luomaan jokaiselle muikkujärvelle säätelyjärjestelmä, jossa kalastusta säädellään kalakannan runsauden mukaan ja kalastus voidaan tarvittaessa lopettaa. Tämä edellyttää jatkuvaa muikkukannan seurantaa.

21 21 6 Puulavesi Puulavesi (Puula) sijaitsee Etelä-Savossa Kangasniemen ja Hirvensalmen kuntien sekä Mikkelin kaupungin alueella (Kuva 5.). Puulan kalastusalueen toiminta on aloitettu vuonna Hallinnollisesti se kuuluu Etelä-Savon ELYkeskuksen piiriin ja kalatalousneuvonnasta vastaa Mikkelin kalatalouskeskus. Puula kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen ollen Mäntyharjun reitin suurin järvi (Puulan kalastusalue 2009, 6). Vedet laskevat Puulaan koillisessa sijaitsevasta Kyyvedestä Rauhajärven ja Läsäkosken kautta. Järvi liitettiin Kissakosken kanavalla Mäntyharjun reittiin v Sitä ennen se kuljetti vedet Sysmän reittiin, joka laski vetensä Suonteeseen. Liittämisen seurauksena järven vedenpinta laski noin 2,5 m. Nykyisin Kissakoskella toimiva pato ja voimalaitos säännöstelevät Puulan, Liekuneen ja Ryökäsveden vedenpintaa. Puula on pinta-alaltaan (n. 330 km²) Suomen 13. suurin järvi. Luonteenomaista järvelle on saarisuus, karikkoisuus ja syvät selkävedet. Keskisyvyys on noin yhdeksän metriä ja suurin syvyys 69 m. Puulan luoteis- ja pohjoisosat ovat matalia sekä tummavetisiä humuskuormituksen vuoksi. Pohjoisosan Ruovedenselkää ovat rehevöittäneet turvetuotantoalueet sekä Kangasniemen kunnan kuormitus (Pohjoisen Puulan kunnostushanke [viitattu ]). Koillisessa oleva Vuojaselkä on lievän humuskuormituksen johdosta tummavetinen. Humusta Vuojaselälle tuo mm. Puulan taimenen tärkeimpänä lisääntymisalueena tunnettu Läsäkoski. Keskisen Puulan suuret selkävedet kuten Simpiän- ja Karttuunselkä ovat karuja ja kirkasvetisiä kuten Puulan eteläiset osat (Puulan kalastusalue 2009, 7 10). Yleisesti Puula tunnetaan rikkonaisena ja vähäravinteisena, karuna järvenä. Happitilanne on hyvä koko järvessä. Karulle (oligotrofinen) järvelle tyypillisesti näkösyvyys on hyvä, selkävesillä 4,8 7,4 m. Lähes koko Puulassa vedenlaatu on virkistyskäyttö- ja yleisen käyttökelpoisuusluokituksen osalta erinomainen. Ainoastaan pohjoisessa Kangasniemen kunnan Ruovedenselän alueella sekä etelässä Otavan kirkonkylän edustalla veden laatu on hyvä tai tyydyttävä. Puulan Uimaniemenselän 51 m syvänne kuului vuosina valtakunnalliseen vedenlaadun seurantahankkeeseen (Puulan kalastusalue

22 , 7 10). Vedenlaatutietoja on mitattu Puulalla aina 1960-luvulta lähtien. Puulan kuormituskehityksen pysäyttämiseksi paikallinen kylähanke on tehnyt hoitotoimenpiteitä (mm. biomanipulaatiot ja kosteikot) jo parin vuoden ajan (Pohjoisen Puulan kunnostushanke [viitattu ]). Kuva 5. Puulavesi on Suomen 13. suurin järvi (330 km²) (Muokattu Puulan khs , Etelä-Savon ELY-keskuksen kuva & common map from Finland). Puulan kalastusalueen vesistä 99,5 % on osakaskuntien omistuksessa. Näiden keskimääräinen vesipinta-ala on noin 300 ha. Vedenomistusyksikköjä kalastusalueella on 217 ja näistä 180 on yhteisen vesialueen osakaskuntia. Järjestäytyneitä osakaskuntia on noin 117, joiden vesialueet kattavat 90 % kalastusalueen pinta-alasta (Puulan kalastusalue 2009, 10). Puulan kalastusalueella vesien käyttöön liittyvät kalastuksen ohella matkailu, loma-asutus, vesistöretkeily ja säännöstely. Kalastusalueella on noin 3500 kesämökkiä, joista valtaosa sijaitsee Puulalla. Kesämökkien omistajista suurin osa on ulkopaikkakuntalaisia. Saaristometsien puun uittoa ei enää tapahdu

23 23 Puulalla, vaan kuljetukset hoidetaan proomukuljetuksina (Kuva 6.). Talvisin Puulalla käytetään jääteitä ja moottorikelkoille on merkittyjä reittejä. Koko Puulan vesistöalueelle on tehty veneilyreitit eli väylät ohjaamaan vesiliikennettä. Reittien varrelta löytyy useita rantautumispaikkoja. Järven matkailullista vetovoimaa ovat ehostaneet luontomatkailukarttoihin merkityt melontareitit. Ammattikalastajien ohella Puulalla toimii elinkeinonharjoittajina kalastusoppaita. Alueen matkailuyrittäjät tekevät tiivistä yhteistyötä. Keskisen Puulan suurimmissa saarissa on ympärivuotista asutusta, mistä johtuen saariin on suunniteltu lauttayhteyksiä ja siltoja. Kuva 6. Proomukuljetus Puulan Simpiänselällä kesällä 2007.

24 24 Kalastusalueen vesillä elää kaikkia tavallisimpia kalalajeja. Ammattikalastajien tärkein saaliskala on muikku. Viehekalastajien ja kalastusmatkailijoiden suosituimmat saaliit ovat järvilohi ja taimen (Asp ym [viitattu ]). Puulaan on istutettu ainakin järvilohta, taimenta, nieriää, kuhaa, planktonsiikaa sekä harjusta (Taulukko 1.). Alueella esiintyy vaihtelevasti jokirapua, mutta puheiden mukaan täplärapu on jo valtaamassa Puulan eteläisiä osia (Hölttä Henkilökohtainen tiedonanto). Järven koillisosassa sijaitseva Läsäkoski on Puulan taimenen merkittävin lisääntymisalue. Läsäkosken taimenkantojen elvyttämiseksi koski kunnostettiin kokonaisuudessaan vuosina Alueella on sallittu ainoastaan C&R-periaatteella (pyydystä ja päästä) toteutettu perhokalastus. Läsäkoski on nimetty toisena koskikalastuspaikkana Suomessa Villi taimen pro-kohteeksi (Etelä-Savon ympäristökeskus 2009 [viitattu ]). Tällaisen statuksen saamiseksi kalastusjärjestelyt täytyy toteuttaa täysin taimenen ehdoilla edistäen sen suojelua. Koskikunnostuksia tukevana toimenpiteenä osakaskunnat ovat määränneet ajallisia ja alueellisia verkkokalastusrajoituksia ja -kieltoja taimenten vaellusväylille. Puulan kalastusalue tukee taimenen lisääntymismahdollisuuksia säätelemällä selkävesien verkkojen solmuvälirajoituksia ja nostamalla alamittaa. Kaikki Puulan vesistöalueelle istutetut taimenen vaelluspoikaset on eväleikattu vuodesta 2008 lähtien. Näin ollen luonnonkudusta syntyneet taimenet voi erottaa istutetuista. Kalastusalue ehdottaa tulevaisuudessa luonnonkutuisen taimenen rauhoittamista aina viideksi vuodeksi kerrallaan (Puulan kalastusalue 2009, 34). Puulalla on ollut aina 50-luvun lopulle asti runsas kuhakanta, mutta viileät kesät, nailonverkkojen yleistyminen kalastuksessa ja varsinkin talvisen verkkopyynnin kohdistaminen optimialueille romahdutti kannat (Väinölä 2004, 28). Sittemmin kannat ovat lähteneet elpymään runsaiden istutusten ansiosta. Kuha kasvaa verrattain hitaasti Puulassa ja se suosii tummavetisiä, matalahkoja lahtialueita. Kuhaistutusten tuottavuus ei ole ollut kovin suurta ja valtaosa saaliista saadaan verkoilla alamittaisina (Puulan kalastusalue 2009, 34 35). Kalastusalue päätti nostaa sen alamittaa 45 cm:iin tuottavuuden parantamiseksi. Samassa

25 25 vuosikokouksessa keväällä 2009 nostettiin myös järvilohen ja -taimenen alamitat 55 cm:iin (Puulan kalastusalue 2009, 23). Siikaa tavataan Puulassa useita ekologisia muotoja, jotka voi tunnistaa siivilähampaiden lukumäärästä. Yleisin siikamuoto on järvisiika, joka lisääntyy siellä luontaisesti. Puulalla tavataan myös istutettuna plankton- ja peledsiikaa. Planktonsiika kutee jossain määrin myös Läsäkoskessa (Puulan kalastusalue 2009, 12). Siika saavuttaa sukukypsyytensä 3-vuotiaana ja noin 25 cm:n mittaisena (Cornet-hanke [viitattu ]). Vastakuoriutuneiden siianpoikasten määrä hehtaarilla on ollut vuosi vuodelta heikompi. Vastaavaa suuntausta on ilmennyt muillakin järvillä, eikä kehityksen syitä tunneta (Kuvio 4.). Ilmaston muutoksen myötä pitkällä aikavälillä ahven, hauki, kuha sekä särkikalat tulevat hyötymään rehevöitymisestä. Eniten haittaa muutoksesta on muikulle sekä muille lohikaloille (Väinölä 2004, 24 25). Kuvio 4. Pinta-alaan suhteutettu vastakuoriutuneiden siian poikasten määrä Puulalla (keskiarvo 95 % luottamusväli) (Cornet-hanke [viitattu ]).

26 26 Puulan suosio viehekalastuskohteena on kasvanut paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana. Syitä tähän saattavat olla mm. tuottavat järvilohi-istutukset sekä puhdas erämainen vesiluonto. Lisäksi viehekalastusmahdollisuuksien edistämiseksi on kalastusalueelle perustettu viehekalastuksen yhteislupa-alue (14000 ha). Puulalla vapaa-ajankalastajat saavat eniten ahventa, särkeä ja haukea, mutta tiettyyn lajiin erikoistuneiden vapakalastajien tärkein saalis on järvilohi (Asp ym [viitattu ]). Järvilohen kasvu on huippuluokkaa johtuen tasaisen vahvoista muikkukannoista. Lohen 2-vuotias istukas painaa kahden kasvukauden jälkeen noin 5 6 kg (Koivurinta ym. 2000). Lohi-istutuksia suositaan hyvän tuottavuuden johdosta. Puulan kalaistutusten yhtenäistäminen ja keskittäminen yhden tahon hoidettavaksi olisi suotavaa istutustulosten parantamiseksi ja määrien kirjaamisen helpottamiseksi. Taulukko 1. Puulan kala-istutukset (Etelä-Savon ELY-keskus 2010, Kalataloushallinnon istutusrekisteri (v=vuotias, k=kesäinen).

27 Puulan muikkukanta Puulan muikusta on kerätty tutkimustietoa aina 80-luvulta alkaen. Jyväskylän yliopisto vastasi Cornet-hankkeessa Puulan kalanpoikasaineistojen keruusta ja analysoinnista (Cornet-hanke [viitattu ]). Puulan muikkukannalle, kuten myös yleisesti muikkukannoille, on tyypillistä niiden suuri vuosien välinen vaihtelu ja sen epäennustettavuus (Kuvio 5.). Vuosiluokkavaihtelut johtuvat monista tekijöistä. Puulan muikkukannan tiheydessä oli havaittavissa ns. 2-vuotissyklisyyttä vuosien aikana, jolloin joka toinen vuosi syntyi runsas ja joka toinen heikko vuosiluokka (Kuvio 5.). Syklisyys katkesi vuonna 2006, kun syntyi toinen perättäinen heikko vuosiluokka. Vuosina syntyivät todella runsaat vuosiluokat, mistä seurasi parin vuoden hyvät muikkusaaliit (Kuvio 5.). Yleisesti voidaan sanoa, että runsas vuosiluokka edellyttää aina suurta poikastiheyttä, tosin sekään ei takaa välttämättä runsasta vuosiluokkaa (Kuvio 6.). Runsaan vuosiluokan syntymisen edellytyksenä on pidetty vähintään 5000 kpl vastakuoriutunutta muikunpoikasta hehtaarilla (Kuvio 6.). Ensimmäisen kesän kuolleisuus on suurta ja se vaihtelee runsaasti (Marjomäki 2003). Muikunpoikasten selviämisen kannalta kolme ensimmäistä elinviikkoa ovat tärkeitä. Vuosiluokan runsauden säätelijöistä merkittävin ulkoinen tekijä Puulalla on tälle ajanjaksolle ajoittuva kova tuuli (Marjomäki 2003). Tuulen negatiivista vaikutusta vuosiluokan kokoon on voitu todistaa seuraamalla muiden läheisten järvien vuosiluokkia. Tällöin puhutaan saman ulkoisen tekijän yhtäaikaisvaikutuksesta lähellä toisiaan oleviin muikkukantoihin, mikä johtaa vaihtelun samarytmisyyteen eli synkroniaan.

28 28 Kuvio 5. Puulan vastakuoriutuneiden muikunpoikasten määrä (keskiarvo 95 % luottamusväli) (Cornet-hanke [viitattu ]). Kuvio 6. Muikun vastakuoriutuneiden poikasten määrä keväällä ja sitä seuraavan syksyn rekryytit Puulalla (ruutu) (Kuvio 6. Marjomäki 2009 [viitattu ]).

29 Puulan nuotta-apajia Kuva 7. Puulan nuotta-apajia (karttapohja Syke 2010, muokattu). Siniset pisteet = nuotta-apajia Punaiset pisteet = rajaavat visioitua ammattikalastuksen yhteislupa-aluetta

30 Puulan troolausalueet Kuva 8. Troolaukseen soveltuvat vesialueet Puulalla (vaakaviiva) (Puulan kalastusalueen kartta).

31 31 7 Aineisto ja menetelmät Puulan kalastusalueen hallituksen jäsenen (Eero Hölttä) ja Etelä-Savon ELYkeskuksen kalatalousviranomaisen (Seppo Reponen) kesken kesäkuun 2009 alussa käytyjen keskustelujen tuloksena päädyttiin siihen, että Puulan ammattikalastuksen kehittämiseksi tärkeintä olisi turvata sen jatkuminen tulevaisuudessa. Erityisesti ammattikalastuksen lupajärjestelmän yksinkertaistaminen koettiin tärkeäksi, koska aloittavien ammattikalastajien ensimmäinen haaste on usein kalastuslupien saaminen. Lupajärjestelmän yksinkertaistamiseksi käynnistettiin Puulan ammattikalastuksen yhteislupaaluehanke. Sen esiselvitys tutkii käytännön mahdollisuuksia perustaa ammattikalastuksen yhteislupa-aluejärjestelmä. Yhteislupa-aluemenettely on kalatalousviranomaisen, työn tekijän ja kalastusalueen ehdottama malli Puulan ammattikalastuksen kehittämisestä. Tiedustelulla tarkasteltiin osakaskuntien ja kalastajien suhtautumista edellä mainittuun malliin kehittää Puulan ammattikalastusta tulevaisuutta varten. Yhteislupa-aluehankkeen keskeinen tehtävä on tiedottaa esiselvityksestä asianosaisille. Mediatiedotteina toimivat artikkelit Länsi-Savon Sanomissa (kesäkuussa 2009) sekä Puulan kalastusalueen internet-sivuilla (www.puula.fi). Lisäksi hanketta esitellään paikallisissa kalatapahtumissa. Tiedottamisen tärkein viesti on ammattikalastuksen jatkumisen tärkeys Puulalla ja sen myönteiset vaikutukset järven muikkukantojen säätelijänä. Asian tärkeyden puolesta puhuu myös valtio, joka on laatinut kansallisen ammattikalastusohjelman 2015 (Maa- ja metsätalousministeriö 2010). Ohjelman yhdeksi toimenpiteeksi on määritelty ammattikalastajien vesille pääsyn varmistaminen.

32 Puulan ammattikalastuksen yhteislupa-aluevision reunaehdot Esiselvityksen keskeisin ja ensimmäinen työtehtävä oli määritellä ammattikalastuksen yhteislupa-alueen rakenteen reunaehdot. Reunaehdoilla tarkoitetaan niitä yhteisluvan kulmakiviä, joiden varaan mahdollinen tarkempi suunnittelu rakentuisi. Tarkempi suunnittelu käynnistetään, mikäli (esiselvityksen) kalastajille ja osakaskunnille suunnatun tiedustelun tulokset ovat tarpeeksi myönteiset Puulan ammattikalastuksen yhteislupaaluejärjestelmän perustamiseksi. Yhteislupa-aluemenettelyn (vision) reunaehdot suunniteltiin kesäkuun 2009 loppupuolella yhdessä Etelä-Savon ELY-keskuksen Seppo Reposen ja Eero Höltän (kalastusalueen hallituksen jäsen) kanssa. Suunnittelussa kuultiin myös Jyväskylän yliopiston Timo Marjomäkeä. Reunaehtojen suunnittelussa ei kuultu kyseistä esiselvitystä koskevia vesienomistajia ts. osakaskuntia. Puulan ammattikalastuksen yhteislupa-alueen reunaehtojen tarkoituksena oli rajata ammattikalastuksen yhteislupajärjestelmän toiminnan kannalta keskeisiä kulmakiviä. Tarkoitus oli tehdä malli yksinkertaisesta sekä kontrolloidusta yhteislupajärjestelmästä, joka pyrkii toteuttamaan ammattikalastuksen kestävän käytön periaatteiden mukaisesti luonnon tasapainoa horjuttamatta. Reunaehtojen pohjalta voitiin toteuttaa kalastajien ja osakaskuntien mielipiteitä kartoittava kysely.

33 Puulan ammattikalastuksen yhteislupa-aluevision postikysely Reunaehtojen valmistumisen jälkeen kaikille keskisen Puulan osakaskunnille (14) ja ammattikalastajille (5) lähetettiin kirjallinen kysely selvityksen tekijän toimesta (Liite 1). Puulan ammattikalastuksen yhteislupa-aluevision tiedustelutulokset perustuvat osakaskunnille ja ammattikalastajille lähetettyyn postikyselyyn. Keskisen Puulan osakaskunnille tiedusteluja lähetettiin 14 (jokaiselle suunnitellun yhteislupaalueen osakaskunnalle), joista 12 (86 %) vastasi kyselyyn. Vastanneista osakaskunnista kaksi ilmoitti, että tiedustelua koskevat kysymykset käsitellään kevään 2010 vuosikokouksessa. Kaksi osakaskuntaa jätti vastaamatta kokonaan. Sama tiedustelu lähetettiin Puulan nykyisille ammattikalastajille. Neljä ammattikalastajaa viidestä (80 %) vastasi kyselyyn. Yksi ilmoitti etukäteen, ettei tule kyselyyn vastaamaan. Ammattikalastajat jakautuivat tasaisesti keskisen Puulan alueelle. Tiedustelussa kysyttiin osakaskuntien ja ammattikalastajien mielipiteitä ammattikalastuksen yhteislupa-aluehankkeen jo laadituista reunaehdoista ja siihen liittyvistä muista asioista. Kysymyksiä laadittiin yhteensä 16. Keskeistä kysymysten ja vastausvaihtoehtojen asettelussa oli selvittää nimenomaan yhteisluvan reunaehtoja ja (visiota) esitystä vastustaneiden mielipiteitä. Näin ollen vastaajaa pyydettiin esittämään ne seikat konkreettisesti (kirjoittamalla), jotka johtivat kielteiseen kantaan. Kysymysten valinnassa ja asettelussa käytettiin avuksi selvitystä Ammattikalastuksen uudenlaisen alueellisen säätelyjärjestelmän edellytykset sisävesillä (Nykänen & Muje 2005). Selvityksen avulla laadittiin sellaisia avainkysymyksiä, jotka olivat jakaneet kahtia mielipiteet osakaskuntien ja ammattikalastajien välillä Etelä-Savossa. Näin tavoiteltiin parempia mahdollisuuksia päästä kompromissiin yhteislupaaluehankkeessa.

34 34 8 Tulokset 8.1 Reunaehdot 1. Ammattikalastuksen yhteislupa-alue koostuisi usean osakaskunnan muodostamasta keskisen Puulan vesialueesta (n ha) (Kuva 9.). 2. Kalastusalue myöntäisi ammattikalastusluvat yhteislupa-alueelle osakaskuntien valtuutuksella (selvittelysopimus, kalastuslaki 64 ). 3. Yhteisluvan lunastaneet ammattikalastajat olisivat velvollisia saaliskirjanpitoon. 4. Luvanmyöntäjällä eli kalastusalueella olisi oikeus rajoittaa kalastusta, mikäli muikkukannan tila sitä edellyttäisi. 5. Troolilupia myönnettäisiin enintään 4 kpl troolaukseen soveltuville vesialueille (n ha) (Kuva 8.).

35 35 1. Ammattikalastuksen yhteislupa-alue koostuisi usean osakaskunnan muodostamasta keskisen Puulan vesialueesta (n ha) (Kuva 9.). Puulan ammattikalastuksen ja samalla koko sisävesien ammattikalastuksen elinehto on muikku. Itä-Suomen alueella sijaitsee valtaosa Suomen hyvistä muikkujärvistä. Yhteislupa-aluevision suunnittelussa onkin päädytty alustavasti tarkastelemaan niitä Puulan vesialueita, jotka ovat muikunkalastuksen kannalta keskeisimpiä. Muikku on Puulan vesiekosysteemissä valtalaji ja sen ammattimaisella pyynnillä on merkitys kannan säätelijänä (Marjomäki 2003). Puulalla muikun ammattipyynti on perustunut suurimmaksi osaksi nuotta- sekä troolipyyntiin. Verkkopyyntiä harjoitetaan Puulalla jonkun verran lähinnä kesäaikaan (Kämppi Henkilökohtainen tiedonanto). Tästä syystä suositeltaviksi vesialueiksi yhteislupa-aluevisioon luetaan suuret selkävedet, ns. keskisen Puulan alue (Kuva 9.). Rikkonaisen järven pitkät, sokkeloiset salmi- ja lahtialueet soveltuvat huonommin ammattipyyntiin tilan puutteen ja läheisen mökkiasuttamisen johdosta. Valtaosa Puulan nuotta-apajista sijaitsee keskisen Puulan alueella (Kuva 7.). Apajapaikat olisivat ensisijaisesti ammattikalastajien käytössä ja vapaa-ajankalastuksen tulisi tapahtua niin, ettei se häiritsisi ammattikalastajien toimintaa. Yhteislupa-alueen kannalta olisi tärkeää, että sen rajat olisivat helposti hahmotettavissa. Valvonnan järjestäminen olisi näin ollen helpompaa. Pienien osakaskuntien yhdistyminen suuremmiksi sekä yhteistyön lisääminen osakaskuntien ja kalastusalueen välillä helpottaisivat tiedotusta ja yhteistä päätöksentekoa.

36 36 Kuva 9. Keskinen Puula on tärkeintä aluetta muikun ammattipyynnin kannalta (Mikkelin maanmittaustoimisto 2009 (sinisellä ja punaisella merkillä ei asiayhteyttä)).

37 37 2. Kalastusalue myöntäisi ammattikalastusluvat yhteislupa-alueelle osakaskuntien valtuutuksella (selvittelysopimus, kalastuslaki 64 ). Kalastusalue olisi uudenlaisen yhteislupajärjestelmän ylläpitäjä ja lupien myöntäjä osakaskuntien valtuutuksella. Kalastuslain 64 mukaan osakaskunnat voivat kokouksessaan tekemällä määräenemmistöpäätöksellä siirtää osittain tai täysin tehtäviään kalastusalueen hoidettavaksi. Tällaisen ns. selvittelysopimuksen myötä kalastusalue toimisi tulevaisuudessa ammattikalastuksen lupajärjestelmän ylläpitäjänä. Kalastusalue on lakisääteinen kalaveden yhteistoimintaelin, jonka hallitus koostuu pääosin osakaskuntien edustajista, yleensä puheenjohtajista. Koska kalastusalueen tehtävä on edistää toimialueensa vesialueiden kalataloutta ja se koostuu pääosin vesienomistajista, sen kuuluisi myös ylläpitää ammattikalastuksen yhteislupajärjestelmää samaan tapaan kuin viehekalastuksen osalta. 3. Yhteisluvan lunastaneet ammattikalastajat olisivat velvollisia saaliskirjanpitoon. Muikkukannan vahvuuden arvioimiseksi olisi tärkeää, että ammattikalastuksen yhteislupajärjestelmä velvoittaisi kalastajat saaliskirjanpitoon. Tämä tukisi kestävän käytön mukaista ammattikalastuksen järjestämistä. Jyväskylän yliopisto on tilannut tutkimuksia varten saaliskirjanpitoa osalta Puulan nykyisistä kalastajista ja toiminut tietojen käsittelijänä. Käytännössä muikkukannan vahvuuden arvioimiseen käytettäviä tutkimusmenetelmiä ovat ammattikalastajien saaliskirjanpito, vastakuoriutuneiden poikasten pyynti, kaikuluotaukset sekä saalisnäytteiden analyysit.

38 38 4. Luvanmyöntäjällä eli kalastusalueella olisi oikeus rajoittaa kalastusta, mikäli muikkukannan tila sitä edellyttäisi. Tulisi tehdä ohjeet, milloin ja miten ammattikalastuksen pyyntiponnistusta pudotetaan, jotta osattaisiin toimia muikkukannan romahtamisen tai taantuman aikana. Puulan muikun rekryyttien (kesän vanhat muikut) määrän arvioinnin myötä tulisi sopia säännöt indekseistä, joiden alituttua esim. tulevien vuosien troolilupien määrää leikattaisiin. 5. Troolilupia myönnettäisiin enintään 4 kpl troolaukseen soveltuville vesialueille (n ha) (Kuva 8.). Muikun troolaukseen soveltuviksi vesialueiksi luetaan Puulalla ne vesialueet, joissa on yhtenäistä syvää vettä (n ha). Käytännössä tämä tarkoittaa syviä selkiä ja salmia. Näistä alueista on laadittu kartta Pintatroolaukseen soveltuvat alueet Puulalla (Kuva 8.). Troolilupien harkittu enimmäismäärä Puulan ammattikalastuksen yhteislupajärjestelmässä olisi 4 kpl, joista yksi lupa olisi ns. jokeri. Tämä lupa myönnettäisiin ainoastaan runsaiden muikkukantojen ajalle. Muutoin kuvitellulle yhteislupa-alueelle mahtuisi 3 troolia, mikäli muikkukantojen katsottaisiin sen kestävän. Troolilupien myöntämisen säännöissä tulisi myös huomioida mm. vetoajat, sivusaalis (lohensukuiset petokalat) ja pintaveto kesällä.

39 Osakaskunta- ja ammattikalastajatiedustelu Kuvio 7. Osakaskuntien ja ammattikalastajien arviot lupajärjestelmän nykytilasta ja kehittämisestä.

40 40 Osakaskunnista 40 % suhtautui nykyiseen ammattikalastuksen lupamenettelyyn myönteisesti ja 20 % kielteisesti (Kuvio 7.1). Osakaskunnista 40 % ei osannut sanoa kantaansa. Osakaskunnista yksi totesi, että lupa-alueet ovat hajanaiset ja täten haittaavat ammattikalastajien toimintaa (Kuvio 7.1). Kaikki ammattikalastajat suhtautuivat nykyiseen lupamenettelyyn kielteisesti. Ammattikalastajista puolet piti vallitsevaa lupajärjestelmää liian monimutkaisena. Vesialueiden hajanainen omistus koettiin ongelmaksi nykyisessä lupajärjestelmässä. Lupien hankinnassa ongelmalliseksi koettiin niiden jatkuva anominen seuraavalle vuodelle sekä toisaalta epävarmuus saako lupia ollenkaan. Lisäksi puolet kalastajista vastasi, että nuottalupahinnat ovat kalliita, mikäli niitä myönnetään. Osakaskunnat ja ammattikalastajat pitivät Puulan ammattikalastuksen kehittämistä tarpeellisena (Kuvio 7.2). Lisäksi kaikki osakaskunnat sekä 75 % ammattikalastajista suhtautui ammattikalastuksen yhteislupa-alue-esiselvitykseen myönteisesti (Kuvio 7.3). Yksi ammattikalastajista ei osannut sanoa kantaansa (Kuvio 7.3). Osakaskunnista kaikki suhtautuivat myönteisesti kestävän käytön mukaisten suositusten laatimisen tarpeellisuuteen ammattikalastuspyydyksistä ja - menetelmistä. Ammattikalastajista väittämään suhtautui 75 % myönteisesti ja 25 % kielteisesti (Kuvio 7.4). Yksi ammattikalastajista piti tarpeettomana tällaisten suositusten laatimista, koska Puula on muutenkin alikalastettu (Kuvio 7.4).

41 41 Kuvio 8. Osakaskuntien ja ammattikalastajien arviot ammattikalastuksen yhteislupa-alueen (vision) reunaehdoista.

42 42 Osakaskunnista 80 % piti keskisen Puulan vesialuetta sopivana ammattikalastuksen yhteislupa-alueeksi ja 20 % suhtautui tähän negatiivisesti (Kuvio 8.5). Kielteisesti suhtautuneet osakaskunnat pitävät kyseisellä alueella olevaa kalastajamäärää (ammatti- / vapaa-ajankalastajat) jo nykyisellään suurempana kuin muualla ja haluavat säilyttää päätösvallan sekä osakkaitten kalastusmahdollisuudet (Kuvio 8.5). Ammattikalastajista 25 % suhtautui myönteisesti ja 50 % kielteisesti siihen, että keskinen Puula olisi sopiva alue yhteislupa-alueeksi (Kuvio 8.5). Lisäksi yksi ammattikalastaja ei osannut sanoa kantaansa. Kielteisesti vastanneet kalastajat olivat sitä mieltä, että ns. selkävesialueilla ei pysty kalastamaan kaikilla ammattipyydyksillä ja tavanomaisilla ammattipyydyksillä muikunpyynti pitäisi sallia myös pienemmillä alueilla (Kuvio 8.5). Osakaskunnista 70 % oli sitä mieltä, että kalastusalue olisi yhteislupa-alueen ylläpitäjä ja lupien myöntäjä (Kuvio 8.6). Kielteisesti tähän ehtoon suhtautui yksi osakaskunta (Kuvio 8.6). Osakaskunnista 20 % ei osannut sanoa kantaansa. Kielteisesti suhtautunut osakaskunta oli sitä mieltä, että se päättää ammattilupien myöntämisestä alueelleen (Kuvio 8.6). Ammattikalastajista 75 % suhtautui myönteisesti siihen, että kalastusalue myöntäisi luvat. Yksi kalastaja ei osannut sanoa kantaansa (Kuvio 8.6). Osakaskunnista kaikki olivat myönteisellä kannalla siitä, että lupajärjestelmä velvoittaisi kalastajat saaliskirjanpitoon (Kuvio 8.7). Ammattikalastajista tähän suhtautui puolet myönteisesti ja puolet kielteisesti (Kuvio 8.7). Kielteisesti vastanneista ammattikalastajista toista ihmetytti se, mihin kirjanpitotietoja tarvitaan ja toinen halusi pitää saaliit omana tietonaan (Kuvio 8.7). Osakaskunnista kaikki suhtautuivat myönteisesti siihen, että kalastusalue voisi tarvittaessa rajoittaa kalastusta (Kuvio 8.8). Ammattikalastajista tähän suhtautui 75 % myönteisesti ja yksi ei osannut sanoa kantaansa (Kuvio 8.8). Osakaskunnista 40 % suhtautui myönteisesti neljän trooliluvan enimmäismäärään yhteislupa-aluevisiossa ja 30 % kielteisesti (Kuvio 8.9). Osakaskunnista 30 % ei osannut sanoa kantaansa (Kuvio 8.9). Kielteisesti

43 43 vastanneissa osakaskunnissa oltiin sitä mieltä, että kalakanta ei kestä troolausta ja siitä aiheutuu meluhaittaa. Neljää troolilupaa pidettiin liian suurena enimmäismääränä yhteislupa-alueella. Yksi vastaajista kirjoitti, että troolilupien määrän tulee pohjautua kalakantaan eikä ennalta annettuun määrään (Kuvio 8.9). Ammattikalastajista 25 % suhtautui ehtoon myönteisesti ja 75 % kielteisesti (Kuvio 8.9). Kielteisesti vastanneista kalastajista yksi oli sitä mieltä, että suunniteltu troolilupa-alue n vesihehtaaria on liian pieni alue neljälle troolille. Lisäksi troolilupa-aluetta pidettiin suurelta osin sopimattomana troolaukseen ja jos on neljä troolia, niin tulee liikaa pientä muikkua ja lohikaloja (Kuvio 8.9).

44 44 (Kohdissa 10, 11 ja 13 osakaskuntien n=9) Kuvio 9. Osakaskuntien ja ammattikalastajien arviot yhteislupien myöntämiseen liittyvistä asioista.

45 45 Kaikki vastanneet osakaskunnat suhtautuivat myönteisesti siihen, että yhteislupahinnat suunniteltaisiin kalastusalueen ja osakaskuntien kesken (Kuvio 9.10). Ammattikalastajista puolet suhtautui tähän myönteisesti ja puolet kielteisesti (Kuvio 9.10). Kielteisesti vastanneista kalastajista toinen oli sitä mieltä, että kalatalousviranomaista ei tarvita hintojen suunnittelussa ja toinen haluaisi kalastajat mukaan suunnitteluun. Osakaskunnista 89 % suhtautui myönteisesti siihen, että yhteislupatulot tilitettäisiin takaisin osakaskunnille vesipinta-ala prosenttiosuuksien mukaisesti (Kuvio 9.11). Yksi osakaskunta ei osannut sanoa kantaansa asiaan (Kuvio 9.11). Ammattikalastajista 75 % suhtautui myönteisesti edellä mainittuun asiaan (Kuvio 9.11). Yksi ammattikalastaja ei osannut sanoa kantaansa (Kuvio 9.11). Osakaskunnista 30 % oli sitä mieltä, että yhteislupamallissa lupia tulisi myöntää myös ulkopaikkakuntalaisille (Kuvio 9.12) ja 40 % suhtautui lupien myöntämiseen negatiivisesti (Kuvio 9.12). 30 % osakaskunnista ei osannut sanoa kantaansa (Kuvio 9.12). Kielteisesti vastanneista osakaskunnista kaikki painottivat sitä, että ensisijaisesti yhteisluvat tulisi myöntää paikkakuntalaisille (Kuvio 9.12). Ammattikalastajista 75 % suhtautui väittämään myönteisesti ja yksi kalastaja kielteisesti (Kuvio 9.12). Kielteisesti vastannut kalastaja oli sitä mieltä, että samanlainen menettely pitäisi olla kaikissa järvissä, että se toimisi. Osakaskunnista 56 % suhtautui myönteisesti siihen, että yhteisluvat tulisi myöntää vähintään 5 vuodeksi kerrallaan (Kuvio 9.13). Osakaskunnista 11 % oli kielteisellä kannalla asian suhteen ja 33 % ei osannut sanoa kantaansa (Kuvio 9.13). Osakaskunnista yksi oli sitä mieltä, että lupa täytyisi pystyä irtisanomaan kesken kauden (Kuvio 9.13). Ammattikalastajista 25 % suhtautui väittämään myönteisesti ja 50 % kielteisesti (Kuvio 9.13). Yksi kalastaja ei osannut sanoa kantaansa. Kielteisesti vastanneista toisen mielestä lupa-aika voisi olla aluksi lyhyempi ja toisen mielestä sen pitäisi olla pidempi kuin viisi vuotta.

46 46 Kuvio 10. Osakaskuntien ja ammattikalastajien arviot ammattikalastuksen yhteislupajärjestelmän mahdollisista haittatekijöistä.

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen

Lisätiedot

Mikonkatu 5 50100 Mikkeli www.puula.fi

Mikonkatu 5 50100 Mikkeli www.puula.fi 1 Mikonkatu 5 50100 Mikkeli www.puula.fi KOMMENTTEJA HUOMIOITAVAKSI KALASTUSLAKIESITYKSESSÄ 1. Kalastuksen rajoitukset Lakiehdotuksessa keskeisiä aiheita ovat kalastukseen liittyvät rajoitukset ja kalastuksen

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

Puulan kalastusalueen toimintakertomus 2013

Puulan kalastusalueen toimintakertomus 2013 Puulan kalastusalueen toimintakertomus 2013 Mikkeli 2013 1 JOHDANTO Puulan kalastusalue on vesipinta-alaltaan noin 50 000 hehtaaria. Kalastusalueen suurimmat järvet ovat Puula, Ryökäsvesi, Liekune, Synsiä,

Lisätiedot

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä www.puula.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijä: Projektipäällikkö Teemu

Lisätiedot

Istutussuositus. Kuha

Istutussuositus. Kuha Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,

Lisätiedot

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Ammattikalastajien koulutusristeily 5.2. 2015 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 WWF Lähtötilanne

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Mihin tarvitaan kalastuksen säätelyä? Halutaan turvata (taloudellisesti tärkeiden)

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 Kalastuslain valmistelun vaiheet Työryhmävalmistelu käyntiin 2008 Ensimmäinen luonnos julkistettiin

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 UUSI KALASTUSLAKI Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 Valmistelun vaiheet Ensimmäinen luonnos uudesta kalastuslaista julkistettiin joulukuussa 2013 Lausuntokierros talvella 2014, annettiin

Lisätiedot

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012 15.5.2012 15.5.2012 Hankkeen yleistavoite Hankkeen yleistavoitteena on Saimaan arvokkaiden lohikalakantojen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen tilan paraneminen kestävää kalastusta

Lisätiedot

28.2.2002 Drno --/---/2002

28.2.2002 Drno --/---/2002 28.2.2002 Drno --/---/2002 Puulan kalastusalue Isännöitsijä Harri Liikanen Mikkelin kalatalouskeskus Viite puhelu 21.2.2002 Lausunto verkkokalastuksen järjestämisestä Puulalla Puulan kalastusalue on käyttö-

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy B 5193.100 Anne Simanainen (email) Henna Mutanen (email) 18.12.2012 Tiedoksi: Pohjois-Karjalan ely-keskus (email) Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille

Lisätiedot

Päijänteen kalastuskysely 2011

Päijänteen kalastuskysely 2011 5.3.2012 KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS ry PL 112, Kauppakatu 19 B 40101 JYVÄSKYLÄ Timo Meronen 040 0735 286 Matti Havumäki 040 1626 400 etunimi.sukunimi@ahven.net Päijänteen kalastuskysely 2011 Hyvä kalastaja!

Lisätiedot

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013 aiheesta keskusteltu Keski-Suomen Kalatalouskeskus/Timo Meronen (TM ), Keski-Suomen Kalavesienhoito Oy/Jani Jokivirta (JJ),Laukaan Kalanviljelylaitos /Päivi Anttonen (PA) ja Savon Taimen/Yrjö Lankinen

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli

Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli Kertaus: Mitä tiedämme muikun kannanvaihtelusta Hotat Kutukanta (B) Suuri vuosiluokkavaihtelu

Lisätiedot

Taimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa

Taimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa Taimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Taimenseminaari Jyväskylä 15.5.2012 Kalatalouden toimijat Osakaskunnat Kalatalousalueet

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 LAIN TAVOITTEET Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 239 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 Enonkoski 2001 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Joulukuu

Lisätiedot

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa ja Mikko Jokilahti Jukka Syrjänen, Olli Sivonen, Kimmo Sivonen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä 13.12.2013

Lisätiedot

Näin siis Kari Rajamäki v. 1994. Eivät ole ajat tästä muuttuneet, eivät ainakaan parempaan päin, päinvastoin.

Näin siis Kari Rajamäki v. 1994. Eivät ole ajat tästä muuttuneet, eivät ainakaan parempaan päin, päinvastoin. Oma esittely ja kokemukset troolauksesta: Olen harrastanut vetouistelua 25 vuotta, joista aktiivisesti 20 vuotta. Viimeiset 10 vuotta olen seurannut troolikalastuksen vaikutuksia Lietvedellä. Täytyy kyllä

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Hankkeen tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

Osakaskunnan päätöksenteko

Osakaskunnan päätöksenteko Osakaskunnan päätöksenteko Sisältö Osakaskunnan rooli ja osakkaan oikeudet Kokouksen/hoitokunnan toimivalta Kokouksen laillisuus Äänestysmenettely Muutoksenhaku Mistä osakaskunta voi päättää? Pyyntirajoitukset

Lisätiedot

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita

Lisätiedot

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007 Etelä-Kallaveden kalastusalue Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 26 huhtikuu 27 Vapaa-ajan kalastajien saalis pyydyksittäin ja lajeittain omistajan luvalla 1.5.26-3.4.27 Etelä- Kallavedellä,

Lisätiedot

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Taimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 (päivitys 4.11.2010) Sisältö Villit

Lisätiedot

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus Kalastuslain ja hallinnon uudistus Hämeen ELY-keskus Uuden lain tavoitteet Kalavaroja hyödynnetään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävästi Elinkeinojen ja virkistyskäytön avulla syntyy

Lisätiedot

yhteisen vesialueiden osakaskunta kunnan yhteinen vesialue. Jakokunta käsittää Yhteisen alueen kiinteistörekisteritunnus on

yhteisen vesialueiden osakaskunta kunnan yhteinen vesialue. Jakokunta käsittää Yhteisen alueen kiinteistörekisteritunnus on 1 YHTEISTEN VESIALUEIDEN OSAKASKUNTA OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT 1. YLEINEN PÄÄTÖKSENTEKO 1 Osakaskunnan nimi yhteisen vesialueiden osakaskunta 2 Kotipaikka kunta 3 Yhteinen alue kunnan yhteinen vesialue. Jakokunta

Lisätiedot

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis

Lisätiedot

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Vain muutos on pysyvää? Alkupuula 9200 BP Tammipuula Vannipuula 5800 BP 5800 4500 BP Käläpuula

Lisätiedot

POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE. Päijänteen kalastustiedustelu 2011

POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE. Päijänteen kalastustiedustelu 2011 POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE Päijänteen kalastustiedustelu 2011 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Hämeen Kalatalouskeskus Tomi Ranta Sisältö 1.

Lisätiedot

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään

Lisätiedot

Puulaveden villi järvitaimen

Puulaveden villi järvitaimen Puulaveden villi järvitaimen Jukka Syrjänen 1,2, Jouni Kivinen 1, Matti Kotakorpi 1,2, Miika Sarpakunnas 1,2, Kimmo Sivonen 1,2, Olli Sivonen 1 & Ilkka Vesikko 1,2 Jyväskylän yliopisto (1), Konneveden

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Kalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI. 2013 Eräluvat

Kalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI. 2013 Eräluvat Kalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI 1 2 Kalastuksenhoitomaksu Kalastuksenhoitomaksu on valtion veroluontoinen maksu. Se pitää suorittaa, jos on 18-64 -vuotias ja harrastaa muuta kalastusta

Lisätiedot

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

Sisältö. Taustaa. Vaeltavan taimenen tila ja suurimmat uhat. Verkkokalastuksen säätelyn tila Keski- Suomessa

Sisältö. Taustaa. Vaeltavan taimenen tila ja suurimmat uhat. Verkkokalastuksen säätelyn tila Keski- Suomessa Ville Räihä Sisältö Taustaa Vaeltavan taimenen tila ja suurimmat uhat Verkkokalastuksen säätelyn tila Keski- Suomessa Huomioita kalastuskirjanpidosta muutamalla keskisuomalaisella taimenenkalastuskohteella

Lisätiedot

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Taustaksi Saimaan alueen maakunnat haluavat osallistua ja vaikuttaa saimaannorpan

Lisätiedot

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa Mika Laakkonen, ylitarkastaja Metsähallitus, luontopalvelut Uuden kalastuslain tavoite Uuden kalastuslain 1 (lain tavoite), yksi esitetyistä luonnoksista:

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö. Kannanottoja kalastuslain uudistukseen 17.9.2013. Yleistä

Maa- ja metsätalousministeriö. Kannanottoja kalastuslain uudistukseen 17.9.2013. Yleistä sisävesillä voidaan kalastaa ammattimaisesti muutenkin kuin troolilla. Jos kaupallisen kalastuksen Olemme jo aiemmin kirjelmöineet ministerlöön lakiuudistuksesta. Saamamme alustavat tiedot huolestuttavia,

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

Miksi yhteinen vesialue?

Miksi yhteinen vesialue? Miksi yhteinen vesialue? Paimelanlahden ja Vähäselän alueen keskustelutilaisuudet 25. ja 26.3.2015 Ilkka Vesikko Miksi yhteinen vesialue? Kalastuksen järjestäminen Lupien myynti ja hinnoittelu Yhteiset

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 14.5.2012 KALATALOUSKESKUS RY PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Puh 0400 735 286 E-mail: timo.meronen@ahven.net

KESKI-SUOMEN 14.5.2012 KALATALOUSKESKUS RY PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Puh 0400 735 286 E-mail: timo.meronen@ahven.net KESKI-SUOMEN 14.5.2012 KALATALOUSKESKUS RY PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Puh 0400 735 286 E-mail: timo.meronen@ahven.net Maa- ja metsätalousministeriö PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO MMM:n lausuntopyyntö kalastuslain

Lisätiedot

Kalastus ja muikkukannat

Kalastus ja muikkukannat Kalastus ja muikkukannat Jouko Sarvala Ekologian osasto, Biologian laitos Turun yliopisto, FI-20014 Turku Kuva: Jouko Sarvala Kalastus vaikuttaa voimakkaasti kalakantoihin Maailman merillä ylikalastus

Lisätiedot

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään?

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään? Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään? Kaukametsän kongressi ja kulttuurikeskus, Kajaani 15.4.215 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema www.luke.fi www.kfrs.fi Oulujärven kuhan

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Suomalainen ammattimainen lohenkalastus on romahtanut koko Pohjanlahdella ja loppunut Itämerellä käytännössä

Lisätiedot

VASTUULLINEN VESIENOMISTUS

VASTUULLINEN VESIENOMISTUS VASTUULLINEN VESIENOMISTUS Vastuullinen vesienomistus Vastuullinen vesienomistus tarkoittaa, että vesialueen omistaja tiedostaa omaisuutensa arvon ja ymmärtää siitä huolehtimisen tärkeyden. Vesialueomistamiseen

Lisätiedot

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta www.itapuula.net - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14

Lisätiedot

Suomen Kalastusopaskilta ry

Suomen Kalastusopaskilta ry Suomen Kalastusopaskilta ry Maa- ja metsätalousministeriö, kirjaamo@mmm.fi Viite: Mmm:n lausuntopyyntö 158876 MMM022:00/2008 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ KALASTUSLAIKSI Kalastuslakiesityksen tavoitteet

Lisätiedot

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT Ari Huusko Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Aiheina tänään: Luonnonvaraiset järvitaimenkannat Suomessa Taimenen elämänkierto ja ominaisuudet Kuusamon Oulankajoki

Lisätiedot

Osakaskunnan kalavesi sijaitsee seuraavissa vesistöissä ja vesistön osissa:

Osakaskunnan kalavesi sijaitsee seuraavissa vesistöissä ja vesistön osissa: Malli, päivitetty 6.9.2010 Ohjeelliseksi tarkoitettu malli, Kalatalouden Keskusliitto ei vastaa mallin yhteensopivuudesta eri alueiden viranomaisvaatimusten kanssa. YHTEISEN KALAVEDEN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT

Lisätiedot

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Näsijärven siikaselvitys v. 2010 2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää

Lisätiedot

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? Markku Ahonen EU INVESTOI KESTÄVÄÄN KALATALOUTEEN Kalavesien hoidon periaate: Mitä enemmän istutetaan, sitä enemmän saalista. Siianpoikasten massatuotanto luonnonravintolammikoissa

Lisätiedot

TARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

TARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA TARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 TAUSTAA Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin,

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille 3 4.2.216, Viking Gabriella Uusi kalastusasetus ja kuhan alamitta kuhan yleinen

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE

KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE 1. PERUSTIEDOT Kalastusalueen nimi on Heinolan kalastusalue ja sen kotipaikka on Heinolan kaupunki. Kalastusalue käsittää yleispiirteittään

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM Hankkeen tausta Voimassa oleva kalastuslaki on pääosin valmisteltu1970-luvulla

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

HEINOLAN KALASTUSALUEEN. KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2014 2018

HEINOLAN KALASTUSALUEEN. KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2014 2018 HEINOLAN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2014 2018 Hyväksytty kalastusalueen kokouksessa 22.4.2014 Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskus Sisältö PERUSTIETO-OSA A... 4 1. JOHDANTO... 4 2. KALASTUSALUEEN

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...

Lisätiedot

Silakkalitkan ja kelaongen käytön salliminen yleiskalastusoikeuksilla on hyvä uudistus.

Silakkalitkan ja kelaongen käytön salliminen yleiskalastusoikeuksilla on hyvä uudistus. Maa- ja metsätalousministeriölle Helsinki Fishing ry:n lausunto kalastuslain uudistuksesta 4 Määritelmät Kalastusoppaat eivät ole kaupallisia kalastajia eivätkä vapaa-ajankalastajia. Omaksi numeroiduksi

Lisätiedot

Kalaveden osakaskuntien yhdistymismahdollisuuksista

Kalaveden osakaskuntien yhdistymismahdollisuuksista Kalaveden osakaskuntien yhdistymismahdollisuuksista Kiinteistörakenteen eheyttäminenhanke 18.9.2014 Pekka Vilska, TkT Tmi maanmittaustieto Pekka Vilska, Valokuva: Vähäselkä 26.7.2014 /Pekka Vilska Esityksen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2014

TOIMINTAKERTOMUS 2014 www.saimaanlohikalayhdistys.fi Sivu 1/5 TOIMINTAKERTOMUS 2014 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminnan yleistavoite Saimaan lohikalayhdistyksen on tarkoitus edistää Vuoksen vesistöalueen uhanalaisten lohikalakantojen

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi.

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. 1 Kalastonhoitomaksu 2016 Vuoden 2016 alusta alkaen 18 64-vuotiaat kalastajat maksavat

Lisätiedot

Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020

Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020 Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020 VESA TIITINEN ETELÄ KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA 4 2. KALASTUSALUEEN

Lisätiedot

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 1 TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 2 TAUSTAA Ruokolahden kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin, minkä toimintaa

Lisätiedot

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto

Lisätiedot

Hyväksytty 29.01.2014

Hyväksytty 29.01.2014 Hyväksytty 29.01.2014 Haukiveden viehekalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma Haukiveden viehekalastusalueen hoitokunta ja Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-2014. Rantasalmi

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kalastuslakityöryhmän keskeisiä lähtökohtia: Miten turvata kalavarojen hyödyntämismahdollisuudet tulevaisuudessa? Miten

Lisätiedot

kalakannan kehittäminen

kalakannan kehittäminen -Kestävä kalastus ja suunnitelmallinen kalakannan kehittäminen - Projektikoordinaattori Manu Vihtonen, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL): Kalavarojen käyttö

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy 16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta

Lisätiedot

Hankeraportti SeOs: Sisävesiammattikalastuksen seuranta- ja ohjausjärjestelmä

Hankeraportti SeOs: Sisävesiammattikalastuksen seuranta- ja ohjausjärjestelmä Hankeraportti SeOs: Sisävesiammattikalastuksen seuranta- ja ohjausjärjestelmä Hanke on osittain Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) rahoittama Kari Muje, Tapio Keskinen, Timo J. Marjomäki & JuhaKarjalainen

Lisätiedot

Tutkitaan ennen kuin hutkitaan Taimentutkimuksen tulevaisuus

Tutkitaan ennen kuin hutkitaan Taimentutkimuksen tulevaisuus Tutkitaan ennen kuin hutkitaan Taimentutkimuksen tulevaisuus Petri Heinimaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Viva Salmo Trutta! Järvitaimenkannat kasvuun Keski-Suomessa 27.11.2014 Konneveden tutkimusasema,

Lisätiedot

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa EMMI NIEMINEN, TOHTORIKOULUTETTAVA EMMI.E.NIEMINEN@HELSINKI.FI TALOUSTIETEEN LAITOS, MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN TIEDEKUNTA HELSINGIN YLIOPISTO

Lisätiedot