Suoliston alue kriittisessä sairaudessa Tarvitaanko suolen limakalvon aineenvaihdunnan monitorointia tehohoidossa?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suoliston alue kriittisessä sairaudessa Tarvitaanko suolen limakalvon aineenvaihdunnan monitorointia tehohoidossa?"

Transkriptio

1 Suoliston alue kriittisessä sairaudessa Tarvitaanko suolen limakalvon aineenvaihdunnan monitorointia tehohoidossa? Jyrki Tenhunen Mikrodialyysistä ja kriittisesti sairaan potilaan suoliston verenkierrosta ja aineenvaihdunnasta kirjoitettiin Finnanest-lehdessä viisi vuotta sitten (1). Tuolloin arvioitiin kokeellisten töiden pohjalta menetelmän sopivuutta kliiniseen käyttöön. Lisäksi kuvattiin kliinistä ongelmakenttää: Onko suolihypoteesin todenperäisyydestä näyttöä? Voidaanko suoliston alueen verenkiertoa ja aineenvaihduntaa lähitulevaisuudessa tutkia kliinisessä työssä? Onko suoliston alueen valvonta ylipäätään tarpeen tehohoidossa? Nyt käsillä olevassa katsauksessa kuvataan suolihypoteesin perusteita tarkemmin, erityisesti epiteelisoluihin fokusoiden, ja toisaalta tarkastellaan aihepiirin viimeisimpiä tutkimustuloksia metodologian kannalta. Suolihypoteesi Suolen limakalvo toimii suojaavana ja erottavan rakenteena suolen sisällön ja 1) soluvälitilan, 2) verisuonten ja 3) imusuonten välillä. Suolen seinämän riittämätön verenkierto ja paikallinen tai koko elimistön tulehdusreaktio voi johtaa limakalvon rakenteen murtumiseen ja siten bakteerien ja bakteerimyrkkyjen päästöön soluvälitilaan, verisuonistoon ja erityisesti imunesteeseen 2, 3. Sekä endoteeli- (verisuonet), että epiteelisolukerros (limakalvo) ja näiden solukerrosten yksittäisten solujen väliset tight junction (TJ) sidokset muodostavat toiminnallisen osan mekaanisesta esteestä kahden tilan (suoli-verisuoni) välille 4. Solujen välistä tapahtuva (parasellulaarinen) molekyylien ja bakteerien pääsy suolen sisältä limakalvon alle estyy. Oletettavasti epiteelisolukerroksen merkitys on erityisen tärkeä verrattuna endoteelisolukerroksen kykyyn toimia esteenä kahden eri tilavuuden välillä. Epiteelisolujen välisten Tight Junction -liitosten läpäisevyys normaalitilanteessakin näyttäisi olevan erityisen selektiivinen verrattuna endoteelisolujen vastaavaan rakenteeseen. Solujen väliin jäävien aukkojen koko on pienempi epiteelisolukerroksessa 5, 6. Tämän vuoksi voidaan perustellusti olettaa, että epiteelisolukerros on erityisen tärkeä limakalvon suojarakenteen osa. Edellä olevien taustatietojen ja oletusten pohjalta voimme esittää hypoteesin, että suolen limakalvon epiteelisolukerroksen aineenvaihdunnan ja eheyden monitorointi olisi hyödyllistä sekä tutkimustyössä, että kliinisessä tehohoidossa. Suolihypoteesi ja sen merkitys kriittisessä sairaudessa on puhuttanut tehohoitoyhteisöä vuosien ajan. Selviä vastauksia ei ole saatu. Yhtenä keskeisenä ongelmana on ollut puutteelliset tai puuttuvat menetelmät niin kokeellisissa kuin kliinisissä asetelmissa. Lisäksi suoliston aluetta on pyritty äärimmilleen yksinkertaistaen käsittelemään yhtenä kokonaisuutena (mahalaukun tonometria ohutsuoli paksusuoli). Näin ollen lienee syytä edelleen kuvata suoliston alueen verenkierron rakennetta ja toimintaa ja siten antaa perusteet patofysiologisten tapahtumien ymmärtämiselle. Suoliston alueen verenkierron anatomisia ja fysiologisia lähtökohtia Useat tutkimusryhmät ovat yksinkertaistaneet suoliston alueen verenkierron ja aineenvaihdunnan tilan arvioimista. Tyypillisesti on mitattu ve- FINNANEST 2006, 39 (2) 127

2 renvirtausta koko suoliston alueen yli ja ajateltu, että näin kuvataan yksittäisten kudosalueiden tapahtumia. Toisaalta, usein on tutkittu yhden mahasuolikanavan osa-alueen (mahalaukku) aineenvaihduntaa ja ulotettu paikalliset muutokset kuvaamaan koko alueen tapahtumia. Tällainen lähestymistapa sulkee pois sen mahdollisuuden, että kudosperfuusio ja aineenvaihdunta saattavat olla hyvin erilaisia eri osassa suoliston aluetta eri tautitilassa ja eri lääkehoitojen aikana. Mikäli asetamme kliinisessä työssä tai tutkimustyössä tavoitteeksi suoliston alueen tapahtumien seurannan ja rekisteröinnin, tulee hyväksyä lähtökohtaisesti verenkierron anatomian ja fysiologian monimutkaisuus koko suoliston (splanknikus) alueella. Koko alueen verenvirtauksen (maksalaskimomittaukset, porttilaskimovirtaus) tai yksittäisen paikallisen aineenvaihduntatapahtuman monitoroinnin sijasta voisi olla tarpeen valvoa mahasuolikanavaa usealla menetelmällä useammasta kohtaa mahasuolikanavaa. Splanknikus-alue Koko suoliston alueelle tulee aortan eri tasoilta yleensä kolme valtimorunkoa. Trunkus keliakus, ylempi suolivaltimo sekä alempi suolivaltimo. Anatomia vaihtelee huomattavasti 7, 8. Normaalisti (65 75 %:ssa tapauksista) trunkus jakautuu kolmeen haaraan: pernavaltimoon, yhteiseen maksavaltimoon ja vasemman puoleiseen mahalaukun valtimoon. Yhteinen maksavaltimo jakautuu edelleen gastroduodenaaliseen, oikeanpuoleiseen maksavaltimoon ja varsinaiseen maksavaltimoon. Ylempi suolivaltimo verisuonittaa koko ohutsuolen ja osan paksusuolta. Laskeva osa paksusuolta saa verenkierron alemmasta suolivaltimosta. Mahalaukku Mahalaukun seinämän verenkierto tulee siis useista valtimohaaroista, jotka saavat alkunsa trunkuksesta, varsinaisesta maksavaltimosta, pernavaltimosta sekä usein aortasta. Vaihtelu anatomiassa on melkoinen 9. Mahalaukun seinämää syvemmin tarkasteltaessa todetaan, että eri tilanteissa verenkierto jakaantuu eri tavoin seinämän eri kerrosten välillä 10. Joissain tilanteissa lähempänä limakalvon pintaa oleva kudos perfusoituu paremmin kuin syvemmät osat seinämää 11. Ohutsuoli Jejunumissa on kaksi erillistä arterioliverkostoa: yksi limakalvon alla ja toinen lihaskerroksessa. Näihin verkostoihin valtimoveri tulee ylemmän suolivaltimon haaroista 12. Verkostot reagoivat eri tavoin esimerkiksi sympaattisen tonuksen aiheuttaman yleisen vasokonstriktion aikana. Limakalvonalaisen verkoston verenkierto säilyy, kun taas lihaskerroksen verenkierto vähenee 13. Villukset Ohutsuolen nukkalisäkkeiden (villusten) kapillaarit ovat järjestyneet siten, että villuksen keskellä kulkee kapillaari ylös villuksen kärkeen. Laskimopaluu tapahtuu usean laskimohiussuonen verkostona keskellä kulkevan hiusvaltimon ympärillä. Laskimot ja pieni valtimo ovat vain pienen välimatkan päässä toisistaan. Tämä rakenne altistaa villuksen kärjen hapen puutteelle jo normaalitilanteessa, kun happi karkaa hiusvaltimosta hiuslaskimoiden puolelle ennen kuin veri on koskaan saapunut villuksen kärkeen (counter-current exchanger) 14, 15. Samanlainen voi tapahtua muissakin kudoksissa, kuten lihaksessa 16. Toinen villusten kärkiä hapenpuutteelle altistava mekanismi on efektiivisen hematokriitin lasku limakalvon alaisesta valtimorungosta villuksen hiusvaltimoon siirryttäessä. Tämä johtuu ilmiöstä nimeltä plasma skimming, mikä tarkoittaa, että 90-asteen kulmassa lähtevään hiusvaltimoon ei pääse keskivirran punasoluja samassa määrin kuin plasmaa verisuonen seinämän lähellä etenevästä verivirrasta 17. Ohutsuolen loppuosa Keekumin mikrokapillaarit kulkevat verkostona keekumin suurempien laskimoiden läheisyydessä. Tästä verkostosta lähtee pienemmät hiusvaltimohaarat kohti limakalvoa. Limakalvon alla on tiheä kapillaariverkosto, josta seinämän eri kerrosten verenkierto turvautuu 18. Paksusuoli Ylemmän suolivaltimon haarat verisuonittavat nousevaa ja poikittaista paksusuolta. Suoliliepeestä kohti suolta etenevä valtimo jakaantuu pieniin haaroihin muodostaen lopulta pinnallisen verkoston (rete). Tästä verkostosta lähtee hiusvaltimot lihaskerroksen läpi limakalvon alle. Limakalvon alla on taas erillinen hiussuoniverkosto. Limakalvonalaisesta verkostosta kapeimmat hiusvaltimot nousevat kohti limakalvon pintaa muodostaen 90 asteen risteysalueen. Limakalvon pinnassa on hunajakennomainen kapillaariverkosto, mistä laskimopuoli lähtee palaamaan kerrosten läpi takaisin 19. Hiussuonitus laskevassa osassa paksusuolta on hyvin samankaltainen kuin ylemmän suolivaltimon suonittamalla alueella FINNANEST 2006, 39 (2)

3 Maksa: maksavaltimon puskurivaste ja kaksinkertainen verenkierto Maksan verenkierto poikkeaa muiden elinten verenkierrosta oleellisesti sen kahta reittiä turvatun hapentarjonnan vuoksi. Terveellä ihmisellä noin 60 % maksan hapentarjonnasta tulee porttilaskimokierrosta jo kertaalleen käytetystä, suolesta palaavasta laskimoverestä. Loput 40 % hapentarjonnasta tulee maksavaltimosta. Kahta kautta tuleva veri sekoittuu ilmeisesti ennen kuin maksaparenkyymin solut ottavat hapen niiden läheisyyteen tulleesta verivirrasta 21. Kahden suonituksen välillä toimii dynaaminen fysiologinen interaktio, jota kutsutaan maksavaltimon puskurivasteeksi. Mekanismia on yhtenä ensimmäisistä tutkinut Lautt ryhmineen Maksavaltimon puskurivasteella tarkoitetaan maksavaltimon virtauksen fysiologista kasvua vasteena porttilaskimovirtauksen pienenemiselle. Toisin sanoen: jos suoliston läpi verenvirtaus pienenee akuutisti, tällöin porttilaskimovirtaus pienenee ja maksan hapentarjonta heikkenee. Kompensatorisena, fysiologisena ilmiönä, maksavaltimon virtaus kasvaa. Maksan hapentarjonta säilyy lähes täysin tilannetta edeltäneellä tasolla. Ilmiö selittyy sillä, että ns. Mall:n tilasta normaalisti porttilaskimokierron kautta pois huuhtoutuva adenosiini jää kapillaareihin laajentamaan maksavaltimon vastussuonia ja näin maksavaltimon virtaus kasvaa. Steal-ilmiö ja käänteinen steal Maksavaltimon puskurivaste tai sen puuttuminen eri patofysiologisissa tilanteissa tai verenkiertoon vaikuttavien lääkeaineiden annon yhteydessä tulee huomioida, kun arvioidaan koko suoliston alueen tai yksittäisen kudoksen (mahalaukun) verenkierron riittävyyttä. Erityisesti tilannetta mutkistaa trunkus keliakus -rungon haarojen variaatio ja dynaaminen interaktio maksavaltimohaaran ja muiden valtimohaarojen välilllä. Jos maksavaltimon puskurivaste toimii ja samaan aikaan koko trunkuksen virtaus ei lisäänny, tapahtuu steal ilmiö mahalaukun seinämästä poispäin vaikka samaan aikaan maksan verenkierto turvautuu. Mahalaukun seinämän tapahtumat eivät tällöin kuvaa ainakaan maksan verenkierron tapahtumia maksavaltimovirtausten osalta 26. Myös muut kudokset, jotka saavat valtimoverenkiertonsa trunkuksen alueelta voivat kärsiä steal-ilmiön aikana (perna, haima). Toisaalta, jos jostain syystä haiman, mahalaukun tai pernan verenkierto kasvaa, voi maksavaltimon puskurivasteen synty porttilaskimokierron pienentyessä jäädä pois (käänteinen steal). On viitteitä siitä, että eri patofysiologisissa tilanteissa tai eri lääkehoitojen aikana nämä ilmiöt toimivat hyvin vaihtelevasti mutkistaen jo trunkuskierron alueen valvontaa Suoliston alueen kudoskohtainen aineenvaihdunta mikrodialyysi Fukui kumppaneineen käytti ensimmäisenä suoliston mikrodialyysiä kokeellisessa työssä kuvaamaan suolen seinämän serotoniiniaineenvaihduntaa sisplatiini injektioiden yhteydessä 30. Kriittisen sairauden malleissa (suoli-iskemia, endotoksiinisokki) mikrodialyysiä kokeiltiin pian tämän jälkeen 31, 32. Alkuperäisen sovelluksen (seinämän sisäinen) sijasta tutkimus keskittyi myöhemmin kahteen tapaan kerätä näytteitä suoliston alueelta: 1. Suolen luumenin ja siten suolen limakalvon aineenvaihdunnan tapahtumien rekisteröinti, 2. Int- Kuva 1. Suolen seinämän sisäinen mikrodialyysi: 200 mikrometriä paksu kapillaari voidaan viedä valinnaisesti kahteen kerrokseen ohutsuolen seinämässä. Erottavana rakenteena on nuolen osoittamassa kohdassa lamina propria tai toiselta nimeltä lamina muscularis mucosae. Näissä ohutsuolileikkeissä kapillaari on joko lähempänä muscularis-kerrosta (vas) tai lähempänä limakalvoa (oik). Kummassakin tilanteessa mikrodialysaatin laktaattipitoisuudet heijastelevat voimakkaasti systeemista (valtimoveren) laktaattipitoisuutta 34. FINNANEST 2006, 39 (2) 129

4 raperitoneaalinen mikrodialyysi, jossa kerätään aineenvaihduntaa kuvaavat näytteet peritoneaalitilasta. Suolen lumenin mikrodialyysi Laktaattipäästö suolen sisälle (lumeniin) kuvattin ensimmäisen kerran kokeellisessa fekaaliperitoniitissa ja selektiivisessä suoli-iskemiassa ns. segmettiokkluusiomenetelmällä, missä suolen sisälle viedään kaksoisbalonkikatetri ja balonkien väliin jäävä tilavuus täytetään nesteellä. Nesteen annetaan tasapainottua, minkä jälkeen näytteeksi aspiroidusta nesteestä määritetään esimerkiksi laktaatti 33. Omissa töissä testasimme tonometrikatetrin yhteyteen rakennetun mikrodialyysikatetrin toimivuutta, kun pyrimme keräämään suolen epiteelisolujen aineenvaihduntatuotteita näytteeksi. Tavoitteena oli kehittää vähemmän invasiivinen tapa kuin suolen seinämään vietävä sovellus (Kuvat 1 ja 2) 34. Oletuksena ja lähtökohtana on ollut, että tämäntapainen katetri voidaan viedä kehon luonnollisten aukkojen kautta mahalaukkuun, ohutsuoleen ja paksusuoleen. Kehitystyö kaupallisen sovelluksen aikaansaamiseksi on käynnistynyt tänä vuonna (CMA-microdialysis, Stockholm, Sweden). Tonometriakatetrin käyttö kokeellisissa töissämme mahdollisti menetelmän validoinnin: Suolen luumenin laktaattipäästö ilmaantui kokeellisessa suoli-iskemiassa verenkierron stagnaatiota kuvaavan CO 2 retention jälkeen (Kuva 3) 35, 36. Hiilidioksigradientin (valtimo-limakalvo) kasvu osoitti verenkierron normaalia pienemmäksi, kun taas laktaattipäästö suolen lumeniin oletettavasti osoitti, milloin verenvirtaus oli siinä määrin vähäinen, että aineenvaihdunta muuttui hapettomaksi. Kuva 2. Mikrodialyysi kapillaari tonometrikatetrin balongin pinnalla. Balonki painaa kapillaarin suolen limakalvolle ja siten epiteelisoluja vasten. Intraperitoneaalinen mikrodialyysi Klaus kumppaneineen esitteli hiljattain intraperitoneaalisen mikrodialyysin kokeellisessa työssä, missä eläimille aiheutettiin hypoksinen kudoshypoksia 37. Pian tämän jälkeen Ungerstedt ryhmineen julkaisi samankaltaisia lupaavia tuloksia kokeellisessa suoli-iskemiassa 38. Suoliston hapenpuute näkyy kummankin ryhmän tulosten mukaan varsin varhaisessa vaiheessa joko laktaattipitoisuuden tai laktaatti/pyruvaatti suhteen (L/P) nousuna intraperitoneealitilassa eli käytännössä askites-nesteen pitoisuusmuutoksina. Kokeellisten töiden julkaisun jälkeen on saatu alustavia tuloksia intraperitoneaalisesta mikrodialyysistä ja dialysaatin laktaatti ja L/P määrityksistä kirurgisilla potilailla 39, 40. Intraperitoneaalinen mikrodialyysi saattaa olla potentiaalinen menetelmä laparotomian jälkeiseen mahasuolikanavan tai anastomoosialueen monitorointiin. Toisaalta, jos mielenkiinto kohdistuu patofysiologisilla tapahtumilla perustellen limakalvon epiteelisoluihin suolen lumenin puolella, voi olla, että lumenin puolelta määritetty laktaatti ja L/P suhde ovat varhaisempia ja spesifisempiä merkkejä limakalvon epiteelisolujen vauriosta 41. Erityisesti lumenin L/P suhteen nopea nousu, tai yksinkertaistaen, pyruvaatin häviäminen suolen sisältä on varhainen merkki suolen seinämän ja limakalvon vauriosta. Lisäksi intraperitoneealisessa mikrodialyysissä on merkittävänä ongelmana systeemipitoisuuksien vaikutus tuloksiin. Valtimoveren laktaattipitoisuuden nousu heijastuu suoraan intraperitoneaaliseen laktaattipitoisuuteen 42. Samankaltainen ilmiö tapahtuu, kun laktaattipitoisuutta mitataan suolen seinämän sisäisesti. Sen sijaan valtimoveren laktaattipitoisuudet välittyvät suolen lumeniin vain minimaalisesti (Kuva 4 34, 43. Intraperitoneaalinen mikrodialyysi ja dialysaatin pitoi- Kuva 3. Jejunumin CO 2 gradientti (limakalvo-valtimo) kokeellisen portaittaisen suoli-iskemian aikana. CO 2 gradientti lähtee nousuun ennen kuin suolen sisälle tapahtuu laktaattipäästö (md=mikrodialyysi). Kuvassa on käytetty selektiivisen suoli-iskemiamallin (valkoinen) ja sydäntamponaatiomallin (musta) tuloksia. 130 FINNANEST 2006, 39 (2)

5 suudet eivät siis ole luotettavasti vain paikallisten aineenvaihduntamuutosten kuvaaja. Suolen seinämän, suolen lumenin vai intraperitoneaalinen mikrodialyysi? Helppous vai fysiologinen peruste? 1. Seinämän sisäinen mikrodialyysi lienee liian invasiivinen kriittisesti sairaalle potilaalle ja sisältää liian suuren riskin. 2. Suolen lumenin mikrodialyysi vaatii edelleen kehitystyötä, jotta saadaan käyttöön kaupallisesti saatavilla oleva menetelmä, joka voidaan helposti ja luotettavasti viedä ohutsuolen ja paksusuolen alueelle. 3. Intraperitoneaalinen mikrodialyysi on kaupallisesti saatavilla (CMA-microdialysis, Stockholm, Sweden) ja on erityisesti laparotomian jälkeisessä tilanteessa varsin helppo ja riskitön monitorointimenetelmä. On kuitenkin perusteltua ajatella, että intraperitoneaalisessa mikrodialyysissä signaali ei tule pelkästään suoliston kudoksista, vaan mitä suurimmassa määrin myös vatsaontelon etuseinän peritoneumista ja siten systeemiverenkierrosta. Formaalinen sensitiivisyys ja spesifisyys analyysi esimerkiksi suoli-iskemian tai komplikaatioiden ennustamisessa puuttuu. Peritoneum (serosa) vs. suolen limakalvo (mucosa) Sen lisäksi, että tiedetään, että vatsaontelon etuseinän verenkierto vaikuttaa intraperitoneaalisiin tuloksiin, voidaan ajatella, että on olemassa toinen perustavaa laatua oleva ongelma. Patofysiologisena lähtökohtana suolen limakalvovaurio lumenin puolella voi johtaa translokaatioon ja inflammatoristen kaskadien käynnistymiseen. Näin ollen olisi perusteltua valvoa suoraan limakalvon epiteelisolujen aineenvaihduntaa. Solligard ja kumppanit raportoivat, että kokeellisessa suoli-iskemiassa laktaattipäästö lumeniin ja peritoneaalitilaan tapahtuu samanaikaisesti 44. Sen sijaan reperfuusiovaiheessa laktaattipitoisuus lumenissa säilyi huomattavasti pidempään limakalvon vaurion merkkinä. Myöhemmin Sommer ryhmineen osoitti, kuten jo aiemmin mainittiin, että L/P suhde lumenista on erityisen herkkä ja varhainen suoli-iskemian merkki. Puutteellista metodologian ymmärrystä ja tulkintaa kuvaa hyvin toisaalta se, että tutkijat itse arvioivat, ettei L/P suhdetta voi käyttää signaalina, koska pyruvaatti pitoisuus laskee niin varhain nollille! Solligardin työssä viitattiin myös lumenin glyserolimääritykseen, mikä saattaa toimia epiteelisolujen solukalvojen hajoamisen merkkinä. Suoliston alueen verenkierron ja aineenvaihdunnan muutosten kudoskohtainen vaihtelu? Onko tarpeen miettiä, miltä alueelta mahasuolikanavaa teemme mittauksia? Onko tarpeen löytää keinot monen eri alueen kudoskohtaiseen monitorointiin? Vielä muutama vuosi sitten yritettiin kuvata koko splanknikusalueen tapahtumia mittaamalla mahalaukun hiilidioksidiosapainetta tonometrian avulla. Eri tutkimusten tulokset olivat kovin ristiriitaisia. Saatiin viitteitä siitä, että mahalaukun tonometrialla ei todellakaan voida kuvata koko suoliston alueen verenkierron muutoksia 45. Kliinisten tutkimusten ristiriitaisia tuloksia voidaan selvitellä kontrolloidussa ympäristössä kokeellisissa tutkimuksissa. Olemme tutkineet verenkierron ja aineenvaihdunnan muutoksia sioille aiheutettavassa kokeellisessa endotoksiinisokissa. Halusimme selvittää, olivatko verenkierron ja aineenvaihdunnan muutokset riippuvaisia sokin vaiheesta (hypodynaaminen-hyperdynaaminen), kestosta ja käytetyistä vasoaktiivisista lääkeaineista sekä siitä, mistä osasta mahasuolikanavaa verenkiertoa ja aineenvaihduntaa valvottiin. Kuva 4. Valtimoveren laktaattipitoisuuden nousun vaikutus suolen lumenin laktaattipitoisuuteen (md=mikrodialyysi) tilanteessa, jossa suolen seinämän verenkierto on normaali. Koe-eläimille aiheutettiin hyperlaktatemia laktaatti-infuusiolla ja valtimoverestä ja suolen lumenista otettiin samanaikaisesti näytteet laktaattipitoisuuden määritystä varten. 34 Suolen lumenin laktaattipitoisuuden normaalin yläraja suhteessa valtimoveren laktaattipitoisuuteen määritettiin (musta yhtenäinen kuvaaja, keskiarvo + 2 SD). FINNANEST 2006, 39 (2) 131

6 Endotoksiinisokki Aiheutimme sioille kaksivaiheisen endotoksiinisokin 12 tunnin E. Coli endotoksiini-infuusiolla. Koeeläinten suoliston alueen verenvirtaukset mitattiin (porttilaskimo, trunkus, maksavaltimo, ylempi suolivaltimo) ja mahasuolikanavan sisäisen mikrodialyysin ja tonometrian sekä alueellisten laskimoverinäytteiden avulla tutkimme aineenvaihdunnan muutoksia mahalaukun, ohutsuolen sekä paksusuolen alueelta 46. Endotoksiinisokin hypodynaamisessa vaiheessa trunkusalueen verenvirtaus pieneni, kun taas ylemmän suolivaltimon virtaus säilyi (Kuva 5). Hyperdynaamisessa vaiheessa (10 12 tuntia) ylemmän suolivaltimon virtaus oli jo korkeampi kuin lähtötilanteessa. Samaan aikaan trunkus keliakus -virtaus jäi matalaksi. Aineenvaihdunnan muutokset olivat osin riippumattomia verenkierron muutoksista. Suolen lumeniin ilmaantui laktaattipäästö vain kokeen loppuvaiheessa sokin hyperdynaamisessa vaiheessa. Ohutsuolen tai mahalaukun sisälle ei laktaattipäästöä ilmaantunut (Kuva 6). Paksusuolen laktaattipäästö assosioitui limakalvon epiteelisolujen histologiseen vaurioon, kun taas ohutsuolen epiteelisolut olivat morfologialtaan normaaleja. Hiltebrand et al. on kuvannut samankaltaisia tuloksia, missä regionaalinen makroskooppinen verenvirtaus ei korreloi kapillaarikierron muutoksiin tai aineenvaihduntaan 47. Dopeksamiini Kokeellisen mallin kuvaamisen jälkeen olemme testanneet eri vasoaktiivisten lääkeaineiden vaikutuksia samassa kokeellisessa endotoksiinisokissa. Dopeksamiinia käytetään edelleen esimerkiksi Englannissa usein turvaamaan viskeraalialueen verenkiertoa. Viskeraalikierron selektiivinen parantuminen dopeksamiinilla kuitenkin osoitettiin kyseenalaiseksi potilastutkimuksissa 45. Mahalaukun hiilidioksidiretentio paheni vaikka samaan aikaan koko viskeraalialueen verenvirtaus (maksalaskimokatetrisaatio ja ICG laimentuma) näytti paranevan. Kokeellisessa endotoksiinisokissa osoittautui, että dopeksamiini pahensi laktaattipäästöä mahalaukkuun samanaikaisen CO 2 retention ohella, mutta palautti paksusuolen laktaattipitoisuudet kohti normaalia 48. Dopeksamiini siis mitä ilmeisimmin heikentää selektiivisesti mahalaukun perfuusiota, kun samaan aikaan paksusuolen perfuusio paranee. Vasopressiini Adrenergisten vasopressoreiden sijasta on viime Kuva 5. Trunkus keliakuksen (vas) ja ylemmän suolivaltimon verenvirtaukset 12 tunnin endotoksiiniinfuusion aikana (musta) ja kontrolliolosuhteissa (harmaa). Kaksivaiheinen virtausmuutos todettiin endotoksiiniinfuusion aikana. Vasteet kahden eri suonirungon alueella olivat erilaiset. Kuva 6. Mahasuolikanavan lumenin laktaattipitoisuudet (md= mikrodialyysi) mahalaukussa (ylhäällä), jejunumissa (keskellä) ja paksusuolessa (alhaalla) endotoksiinisokissa (vasemmalla) ja kontrolliolosuhteissa (oikealla). Merkitsevä pitoisuuden nousu ilmaantui ainoastaan paksusuoleen 12 tuntia endotoksiini-infuusion alusta. aikoina kliinisissä tilanteissa käytetty vasopressiiniä ylläpitämään riittävää perfuusiopainetta septisessä sokissa. Vasopressiinin käyttöä on perusteltu relatiivisella vasopressiinivajeella, mikä voi ilmaantua septisessä sokissa. Sivuvaikutuksena vasopressiiniinfuusiosta on kliinisissä tilanteissa kuvattu raajojen ääreisosien ja suolen nekroosia. Tutkimme vasopressiinin vaikutuksia regionaalisiin verenvirtauksiin ja suolen lumenin laktaattipäästöön. Kokeellisessa endotoksiinisokissa vasopressiini (mutta ei noradrenaliini) aiheutti se- 132 FINNANEST 2006, 39 (2)

7 lektiivisesti ohutsuolen hypoperfuusion ja mittavan laktaattipäästön ohutsuolen sisälle (Kuva 7) 49. Myöhemmin tekemässämme tutkimuksessa näytti siltä, että dobutamiini estää vasopressiinin aiheuttamaa ohutsuolen alueen selektiivistä verenkierron ja aineenvaihdunnan häiriötä 50. Adrenaliini Viimeisimpänä lääkeainetutkimuksena kokeellisessa endotoksiinisokissa selvitimme adrenaliinin vaikutuksia regionaaliseen verenkiertoon splanknikusalueen sisällä ja vertasimme vaikutuksia noradrenaliinin aiheuttamiin muutoksiin. Adrenaliini aiheutti varsin selektiivisesti mahalaukun seinämän verenkierron häiriön, kun taas noradrenaliini vaikutti turvallisemmalta lääkeaineelta siten, ettei vastaavaa perfuusiohäiriön kuvaa käytetyillä annosnopeuksilla ilmaantunut. Vastemuuttujana muiden muuttujien joukossa oli regionaaliset CO 2 pitoisuus gradientit (ei CO 2 osapainegradientit!) 51. Edellä kuvattujen kokeellisten töiden perusteella voimme olettaa, että myös kliinisessä tilanteessa septisessä sokissa superselektiivisiä verenkierron ja aineenvaihdunnan häiriöitä on piilossa, kun käytämme perinteisiä valvontamenetelmiä. Lisäksi on perusteltua ajatella, ettei mikään yksittäinen alue kuvaa kuin sattumalta toisen alueen verenkierron ja aineenvaihdunnan tilaa samanaikaisesti. Näin ollen saattaa olla tarpeen kehittää menetelmiä, joilla pystytään kuvaamaan luotettavasti ja mahdollisimman noninvasiivisesti tapahtumia mahasuolikanavan eri osissa. Ei tule myöskään unohtaa tärkeintä lähtökohtaa. Mikään monitorointimenetelmä ei muuta kliinistä tilannetta paremmaksi ilman potentiaalista interventiota. Itse asiassa lienee tarpeen ottaa kaksi askelta taaksepäin ja miettiä, saammeko lähiaikoina käyttöön menetelmiä, joilla voidaan aluksi selvittää, onko suolihypoteesi ylipäätään todenperäinen tehohoidossa. Nämä tulokset antavat myös aiheen pohtia, miksi aineenvaihdunnan häiriöt ovat toisistaan poikkeavia jopa saman verenkierron alueella. Verenkierto ja sen muutokset lienevät ainoastaan pieni osa tautiprosessia. Olisiko syytä etsiä selittäviä mekanismeja kokonaan uusilla ajattelutavoilla? Suolen lumenin laktaattipäästö liittyy suolen limakalvon epiteelikerroksen permeabiliteetin kasvuun ja glyseroli limakalvovaurioon ja sen palautumiseen 52, 53. Suolen limakalvon permeabiliteettihäiriö assosioituu Tight Junction rakenteiden toiminnalliseen häiriöön 54. Tight Junction rakenteet ovat varsin erilaiset eri osissa mahasuolikanavaa 55! Lopuksi kunnes lisää tiedämme Voinemme olettaa, että mahasuolikanava on merkittävässä asemassa kriittisessä sairaudessa, joskin näyttö siitä on kovin vähäistä. Näytön puutteeseen vaikuttaa edelleenkin menetelmien puutteet tai niiden puuttuminen. Potentiaalisten hoitointerventioiden puuttuessa on turha haaveilla yhdenkään monitorointimenetelmän parantavan tilannetta. Jos kuitenkin pidämme tehohoitoa yhtenä lääketieteellisen osaamisen rajoja siirtävänä alana, on uskottava, että patofysiologisten tapahtumien selvittäminen solutason mekanismeihin saakka on tarpeen. Näin ollen tutkimusmenetelmien kehittäminen on looginen tapa edetä tilanteessa, jossa on viitteitä merkittävistä patofysiologisista tapahtumista elimistössä ilman, että niitä päästään tutkimaan. Menetelmien toimiessa saanemme vastauksia kysymyksiin: Onko suolihypoteesissä perää? Onko olemassa hoitointerventioita, joilla voimme vaikuttaa uuden surrogaattimuuttujan patologisiin arvoihin? Vaikuttavatko potentiaaliset hoitointerventiot, joita toteutetaan uuden muuttujan ohjaamana, todelliseen hoidon lopputulokseen? Kuva 7. Suolen lumenin laktaattipäästö jejunumiin (vas) ja paksusuoleen (oik) normodynaamisessa hypotensiivisessä endotoksiinisokissa ilman vasoaktiivisia lääkkeitä (harmaa) neljän tunnin vasopressiini-infuusion aikana (musta) ja neljän tunnin noradrenaliini-infuusion aikana (valkoinen). Samanaikeisesti mahalaukkuun ei ilmaantunut laktaattipäästöä missään ryhmässä. FINNANEST 2006, 39 (2) 133

8 Viitteet: 1. Tenhunen J. Mikrodialyysi suoliston verenkierron riittävyyden valvonnassa. Finnanest 2000; 2: Deitch EA, Berg R, Specian R. Endotoxin promotes the translocation of bacteria from the gut. Arch Surg. 1987; 122(2): Sori AJ, Rush BF Jr, Lysz TW, Smith S, Machiedo GW. The gut as source of sepsis after hemorrhagic shock. Am J Surg. 1988; 155(2): Sun ZW, Wang XD, Deng XM, Wallen R, Gefors L, Hallberg E, Andersson R. The influence of circulatory and gut luminal challenges on bidirectional intestinal barrier permeability in rats. Scand J Gastroenterol. 1997; 32(10) : Kern DF and Malik AB. Microvascular albumin permeability in isolated perfused lung: effects of EDTA. J Appl Physiol 1985; 58: Matsukawa Y, Lee VH, Crandall ED, and Kim KJ. Size-dependent dextran transport across rat alveolar epithelial cell monolayers. J Pharm Sci 1997; 86: van Asperen de Boer FR, Schut JM, Kluit Anomalies of the visceral arteries. AB Eur J Vasc Endovasc Surg 1995; 9: Rosenblum JD, Boyle CM, Schwartz LB. The mesenteric circulation. Anatomy and physiology. Surg Clin North Am 1997; 77: Vandamme JP, Bonte J. The blood supply of the stomach. Acta Anat (Basel) 1988; 131: Crissinger KD, Kvietys PR, Granger DN. Intramural heterogeneity of blood flow regulation. Gastroenterology 1987; 93: Angerson WJ, Geraghty JG, Carter DC. An autoradiographic study of regional distribution of gastric mucosal blood flow. Am J Physiol 1988; 254: G Dart AJ, Snyder JR, Julian D, Hinds DM. Microvascular circulation of the small intestine in horses. Am J Vet Res 1992; 53: Shepherd AP, Riedel GL. Intramural distribution of intestinal blood flow during sympathetic stimulation. Am J Physiol 1988; 255: H Kampp M, Lundgren O, Nilsson NJ: Extravascular short-circuiting of oxygen indicating countercurrent exchange in the intestinal villi of the cat. Experientia 1967; 23: Kampp M, Lundgren O, Nilsson NJ: Extravascular shunting of oxygen in the small intestine of the cat. Acta Physiol Scand 1968; 72: Ellsworth ML, Pittman RN. Arterioles supply oxygen to capillaries by diffusion as well as by convection. Am J Physiol 1990; 258: H Jodal M, Lundgren O: Plasma skimming in the intestinal tract. Acta Physiol Scand 1970; 80: Dart AJ, Snyder JR, Julian D, Hinds DM. Microvascular circulation of the cecum in horses. Am J Vet Res 1991; 52: Snyder JR, Tyler WS, Pascoe JR, Olander HJ, Bleifer DR, Hinds DM, Neves JW. Microvascular circulation of the ascending colon in horses. Am J Vet Res 1989; 50: Dart AJ, Snyder JR, Harmon FA. Microvascular circulation of the descending colon in horses. Am J Vet Res 1992; 53: Lautt WW, Legare DJ, Daniels TR. The comparative effect of administration of substances via the hepatic artery or portal vein on hepatic arterial resistance, liver blood volume and hepatic extraction in cats. Hepatology 1984; 4: Lautt WW. Hepatic vasculature: a conceptual review. Gastroenterology 1977; 73: Lautt WW. Control of hepatic arterial blood flow: independence from liver metabolic activity. Am J Physiol 1980; 239: H559 H Lautt WW. Relationship between hepatic blood flow and overall metabolism: the hepatic arterial buffer response. Fed Proc 1983; 42: Lautt WW, Legare DJ, d Almeida MS. Adenosine as putative regulator of hepatic arterial flow (the buffer response). Am J Physiol 1985; 248: H Jakob SM, Tenhunen JJ, Heino A, Pradl R, Alhava E, Takala J. Splanchnic Vasoregulation During Mesenteric Ischemia and Reperfusion. Shock 2002; 18: Schiffer ER, Mentha G, Schwieger IM, Morel DR. Sequential changes in the splanchnic circulation during continuous endotoxin infusion in sedated sheep: evidence for a selective increase of hepatic artery blood flow and loss of the hepatic arterial buffer response. Acta Physiol Scand. 1993; 147(3): Lautt WW and McQuaker JE. Maintenance of hepatic arterial blood flow during hemorrhage is mediated by adenosine. Can J Physiol Pharmacol 1996; 74: Jakob S. M., Tenhunen J. J., Laitinen S., Heino A., Alhava E., and Takala J. Effects of systemic arterial hypoperfusion on splanchnic hemodynamics and hepatic arterial buffer response in pigs. American Journal of Physiology - GI 280, 2001, Fukui H, Yamamoto M, Ando T, Sasaki S, Sato S. Increase in serotonin levels in the dog ileum and blood by cisplatin as measured by microdialysis. Neuropharmacology. 1993; 32(10): Tenhunen J.J., Kosunen H., Juvonen P., Heino A., Koski E.M.J., Merasto M.E., Takala J., Alhava E., Tuomisto L. Intestinal Mucosal Microdialysis - Histamine Release in Splanchnic Ischemia/ Reperfusion Injury in Piglets; Inflammation Research 45, Suppl 1996; 1: S52 S Oldner A, Goiny M, Ungerstedt U, Sollevi A. Splanchnic homeostasis during endotoxin challenge in the pig as assessed by microdialysis and tonometry. Shock. 1996; 6(3): Ljungdahl M, Rasmussen I, Raab Y, Hillered L, Haglund U. Small intestinal mucosal ph and lactate production during experimental ischemia-reperfusion and fecal peritonitis in pigs. Shock. 1997; 7(2): Tenhunen J.J., Kosunen H., Heino A., Tuomisto L., Alhava E., Takala J. Intestinal Luminal Microdialysis- A New Approach to Assess Mucosal Dysoxia; Anesthesiology, 1999; 6(91) Tenhunen JJ, Jakob SM, Takala JA. Gut Luminal Lactate Release During Gradual Intestinal Ischemia. Intensive Care Med 2001; 27: Tenhunen Jyrki. Circulatory and Metabolic Changes in Experimental Intestinal Hypoperfusion Local Metabolic Monitoring by Intestinal Microdialysis. Doctoral Dissertation Kuopio University Publications D. Medical Sciences 291. E-publication: 37. Klaus S, Heringlake M, Gliemroth J, Bruch HP, Bahlmann L. Intraperitoneal microdialysis for detection of splanchnic metabolic disorders. Langenbecks Arch Surg. 2002; 387(7 8): Ungerstedt J, Nowak G, Ericzon BG, Ungerstedt U. Intraperitoneal microdialysis (IPM): a new technique for monitoring intestinal ischemia studied in a porcine model. Shock Jul; 20(1): Jansson K, Ungerstedt J, Jonsson T, Redler B, Andersson M, Ungerstedt U, Norgren L. Human intraperitoneal microdialysis: increased lactate/pyruvate ratio suggests early visceral ischaemia. A pilot study. Scand J Gastroenterol. 2003; 38(9): Jansson K et al. Results of intraperitoneal microdialysis depend on the location of the catheter. Scand J Clin Lab Invest. 2004; 64(1): Sommer T, Larsen JF. Intraperitoneal and intraluminal microdialysis in the detection of experimental regional intestinal ischaemia. Br J Surg. 2004; 91(7): Tenhunen Jyrki J, Macias Aitor C, Fink Mitchell P. Intraperitoneal lactate and lactate to pyruvate ratio as indicators of the severity of hemorrhagic shock. February 19 25, 2004 Orlando, Florida, USA. 134 FINNANEST 2006, 39 (2)

9 43. Tenhunen JJ, Jakob SM, Ruokonen E, Takala J. Jejunal luminal microdialysate lactate in cardiac tamponade effect of low systemic blood flow on gut mucosa. Intensive Care Med 2002; 28: Solligård E., Juel. I. S., Bakkelund. K., Sæther. O. D., Aadahl. P., Grønbech. J. Intestinal Ischaemia and Recovery: Microdialysis of Lactate and Glycerol. (abstr) Intensive Care Med 2002; 28 (suppl 1): S Uusaro A, Russell JA, Walley KR, Takala J. Gastric-arterial PCO2 gradient does not reflect systemic and splanchnic hemodynamics or oxygen transport after cardiac surgery. Shock. 2000; 14(1): Tenhunen JJ, A Uusaro, V Kärjä, N Oksala, SM Jakob, E Ruokonen. Apparent heterogeneity of regional blood flow and metabolic changes within splanchnic tissues during experimental endotoxin shock. Anesth Analg. 2003; 97(2): Hiltebrand LB, Krejci V, Banic A, Erni D, Wheatley AM, Sigurdsson GH. Dynamic study of the distribution of microcirculatory blood flow in multiple splanchnic organs in septic shock. Crit Care Med. 2000; 28(9) Tenhunen JJ, Martikainen T, Uusaro A, Ruokonen E. Dopexamine protects colonic but not gastric mucosal epithelium in lethal endotoxin shock. British Journal of Anaesthesia. 2003; 91(6): Martikainen T. J., Tenhunen J. J., Uusaro A., Ruokonen E. The Effects of Vasopressin on Systemic and Splanchnic Hemodynamics and Metabolism in Endotoxin Shock. Anesthesia & Analgesia. 2003; 97(6): Martikainen TJ, Uusaro A, Tenhunen JJ, Ruokonen E. Dobutamine compensates deleterious hemodynamic and metabolic effects of vasopressin in the splanchnic region in endotoxin shock. Acta Anaesthesiol Scand. 2004; 48(8): Martikainen TJ, Tenhunen JJ, Giovannini I, Uusaro A, Ruokonen E. Epinephrine induces tissue perfusion deficit in porcine endotoxin shock: evaluation by regional CO(2) content gradients and lactate-to-pyruvate ratios. Am J Physiol Gastrointest Liver Physiol. 2005; 288(3): G E, Juel IS, Bakkelund K, Johnsen H, Saether OD, Gronbech JE, Aadahl P. Gut barrier dysfunction as detected by intestinal luminal microdialysis. Intensive Care Med. 2004; 30(6): Solligard E, Juel IS, Bakkelund K, Jynge P, Tvedt KE, Johnsen H, Aadahl P, Gronbech JE. Gut luminal microdialysis of glycerol as a marker of intestinal ischemic injury and recovery. Crit Care Med. 2005; 33(10): Han X, Uchiyama T, Sappington PL, Yaguchi A, Yang R, Fink MP, Delude RL. NAD+ ameliorates inflammation-induced epithelial barrier dysfunction in cultured enterocytes and mouse ileal mucosa. J Pharmacol Exp Ther. 2003; 307(2): Rahner C, Mitic LL, Anderson JM. Heterogeneity in expression and subcellular localization of claudins 2, 3, 4, and 5 in the rat liver, pancreas, and gut. Gastroenterology, 2001; 120(2): Key words: Gut, Splanchnic, Circulation, Perfusion, Metabolism, Microdialysis, Lactate, Pyruvate, Intestinal Jyrki Tenhunen LT, dos, ylilääkäri Tehohoidon vastuualue Teho-osasto, TAYS FINNANEST 2006, 39 (2) 135

Inhalaatioanesteettien farmakokinetiikkaa

Inhalaatioanesteettien farmakokinetiikkaa Inhalaatioanesteettien farmakokinetiikkaa Klaus Olkkola Lääkeaineen vaikutusten ymmärtäminen edellyttää, että sekä kyseisen aineen farmakokinetiikka että farmakodynamiikka tunnetaan. Farmakokinetiikka

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Perioperatiivinen CO2-seuranta lapsilla Transkutaanisella mittausmenetelmällä. EL Wojciech Chrapek SULAT Tampere 2014

Perioperatiivinen CO2-seuranta lapsilla Transkutaanisella mittausmenetelmällä. EL Wojciech Chrapek SULAT Tampere 2014 Perioperatiivinen CO2-seuranta lapsilla Transkutaanisella mittausmenetelmällä TcpCO2 EL Wojciech Chrapek SULAT Tampere 2014 Miksi CO2 monitorointi Hypokapnia PaCO2 < 35mmHg ( 4,5kPa) esim. respiratorinen

Lisätiedot

HISTAMIININ VAPAUTUMISEN TUTKIMINEN MIKRODIALYYSIMENETELMILLÄ

HISTAMIININ VAPAUTUMISEN TUTKIMINEN MIKRODIALYYSIMENETELMILLÄ HISTAMIININ VAPAUTUMISEN TUTKIMINEN MIKRODIALYYSIMENETELMILLÄ Hannu Kosunen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Farmasian laitos / Farmakologian oppiaine

Lisätiedot

Ville-Veikko Hynninen 16.3.2012

Ville-Veikko Hynninen 16.3.2012 Ville-Veikko Hynninen 16.3.2012 Termejä positiivinen inotropia lisää sydämen pumppausvoimaa positiivinen kronotropia lisää sydämen lyöntitiheyttä preload eli esivenytys myokardiumin venyttymisen määrä,

Lisätiedot

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Suoliston alueen interventioradiologiaa Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston

Lisätiedot

b) Laske prosentteina, paljonko sydämen keskimääräinen teho muuttuu suhteessa tilanteeseen ennen saunomista. Käytä laskussa SI-yksiköitä.

b) Laske prosentteina, paljonko sydämen keskimääräinen teho muuttuu suhteessa tilanteeseen ennen saunomista. Käytä laskussa SI-yksiköitä. Lääketieteellisten alojen valintakokeen 009 esimerkkitehtäviä Tehtävä 4 8 pistettä Aineistossa mainitussa tutkimuksessa mukana olleilla suomalaisilla aikuisilla sydämen keskimääräinen minuuttitilavuus

Lisätiedot

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön

Lisätiedot

Aivomonitorointi tehohoidossa: SvjO 2

Aivomonitorointi tehohoidossa: SvjO 2 Aivomonitorointi tehohoidossa: ja mikrodialyysi Tarja Randell Aivojen hapettumisen seurantaan on käytettävissä koko aivopuoliskon hapen ekstraktiota kuvastava jugularis bulb-veren saturaatiomittaus ( )

Lisätiedot

Biosignaalien mittaaminen haasteena stressi. Tulppo Mikko Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö

Biosignaalien mittaaminen haasteena stressi. Tulppo Mikko Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Biosignaalien mittaaminen haasteena stressi Tulppo Mikko Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Ookkonää kuullu Miten stressi ilmenee? Stressin määritelmä? Stressin

Lisätiedot

Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT

Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Marko Seppänen, dos, oyl Isotooppiosasto ja Valtakunnallinen PET-keskus TYKS http://www.turkupetcentre.fi Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Preoperatiiviset levinneisyysselvitykset

Lisätiedot

Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009

Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009 Verenkierto Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 valtimo pikkuvaltimo hiussuoni pikkulaskimo laskimo Muistisääntö: Valtimo vie verta sydämestä pois, laskimo laskee sydämeen.

Lisätiedot

Sydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ

Sydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ Sydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ Sydän, verenkierto ja munuainen jakso: FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ Farmakologian kurssityössä tutustutaan verisuonen tonuksen fysiologiseen säätelyyn

Lisätiedot

MART testi tulokset ja kuvaus. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014

MART testi tulokset ja kuvaus. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014 MART testi tulokset ja kuvaus Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014 MART historiaa MART testin kehittäminen alkoi 1987, kun kestävyysvalmentajat

Lisätiedot

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14 Ihmiskeho Ruoansulatus Ruoansulatus Keho voi ottaa talteen ja käyttää hyvin pieniä molekyylejä. Useimmat ravintoaineet ovat suuria molekyllejä. Ravintoaineet on hajotettava pieniksi osasiksi ennen kuin

Lisätiedot

Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö

Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä kaikkea me vaadimme hyvältä sepsiksen biomarkkerilta? Ennustetta parantavan hoidon

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput

Lisätiedot

VERENVIRTAUKSEN MITTAUS

VERENVIRTAUKSEN MITTAUS VERENVIRTAUKSEN MITTAUS 19.04.2003 sivu 1/ 5 VERENVIRTAUKSEN MITTAUS VERENVIRTAUSMITTAUKSET Veren virtausta voidaan mitata invasiivisilla ja noninvasiivisilla menetelmillä. Käytössä on useita menetelmiä,

Lisätiedot

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Olli Väisänen, LT Anestesiologian erikoislääkäri Lääketietellinen johtaja, yliopettaja Arcada Vammapotilaan hoitopolku Potilaan prehospitaalinen

Lisätiedot

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010 Entry-tekniikat Päivi Härkki GKS 23.9.2010 Laparoskopia Vakavien komplikaatioiden riski laparoskopioissa 0.3% 50% laparoskopian vakavista komplikaatioista johtuu sokkona tehtävästä alkuvaiheesta/entrystä

Lisätiedot

POTILAAN LÄMPÖTALOUS Sh Hannu Koivula

POTILAAN LÄMPÖTALOUS Sh Hannu Koivula POTILAAN LÄMPÖTALOUS Sh Hannu Koivula Ylpeys omasta työstä ja yhteishenki ovat tekemisen lähtökohtia. Potilaan hyvän toipumisen kannalta lämpötaloudesta huolehtiminen on tärkeää koko perioperatiivisen

Lisätiedot

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS

TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS TAPAUS-VERROKKI TUTKIMUKSEN TYYPIT JA TULOSTEN ANALYYSI Simo Näyhä Jari Jokelainen Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitoksen jatkokoulutusmeeting.3.4.2007 TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS Idea Tutkimusryhmät

Lisätiedot

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0

Lisätiedot

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset

Lisätiedot

Sydänpysähdyksen jälkeen kehittyy

Sydänpysähdyksen jälkeen kehittyy Markus Skrifvars LT, erikoislääkäri, EDIC, FCICM Hyks, ATEK, Meilahden sairaala, Teho-osasto 20 Onko hyperoksia hyödyllistä vai haitallista sydänpysähdyksen aikana ja sen? Viime vuosina on esitetty että

Lisätiedot

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi Puhutaan Lämpötasapaino Kylmä ja työ Kuuma ja työ Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisen lämpötilat Ihminen on tasalämpöinen

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara

TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) Vesihuolto 16.12.2014 Jukka Sandelin HSY Raportti Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki 1. TAUSTAA Helsingin seudun ympäristöpalvelut / vesihuolto

Lisätiedot

Leikkausasennot. Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito

Leikkausasennot. Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito Leikkausasennot Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito Leikkausasento ja anestesia Kirurgille mieleinen asento tuottaa epäsuotuisia fysiologisia seuraamuksia hypotensio

Lisätiedot

Neurokirugisen potilaan nestehoito. LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala

Neurokirugisen potilaan nestehoito. LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala Neurokirugisen potilaan nestehoito LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala 80% brain tissue 10% blood 10% cerebrospinal fluid Nestehoidon tavoitteet riittävä verenkierto: aivojen perfuusiopaine

Lisätiedot

Ihmisen yksilöllinen lämpöaistimus ja -viihtyvyys

Ihmisen yksilöllinen lämpöaistimus ja -viihtyvyys Ihmisen yksilöllinen lämpöaistimus ja -viihtyvyys Evicures-hankeseminaari, 27.5.2015 Johtava tutkija Pekka Tuomaala Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisältö Lämpöaistimuksen ja -viihtyvyyden tausta Miksi

Lisätiedot

Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa

Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa Mammografiapäivät 25-26.5.09 Tampere-Talo ayl Anna-Leena Lääperi TAYS, Kuvantamiskeskus, Radiologia Uusia menetelmiä ja mahdollisuuksia rintadiagnostiikassa

Lisätiedot

Korkeanpaikan harjoittelu

Korkeanpaikan harjoittelu Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Korkeanpaikan harjoittelu Ari Nummela, LitT Jyväskylän yliopisto / liikuntabiologia LBIA028 Lajianalyysit eri urheilulajeissa ja urheiluvalmennuksen

Lisätiedot

Edistyksellinen laite, jossa yhdistyy kaksi hyvin tunnettua ja toimivaa hoitomenetelmää: LYMFATERAPIA MAGNEETTITERAPIA

Edistyksellinen laite, jossa yhdistyy kaksi hyvin tunnettua ja toimivaa hoitomenetelmää: LYMFATERAPIA MAGNEETTITERAPIA Edistyksellinen laite, jossa yhdistyy kaksi hyvin tunnettua ja toimivaa hoitomenetelmää: LYMFATERAPIA MAGNEETTITERAPIA Mikä aiheuttaa nesteen kerääntymisen Epänormaali imunestekierto aiheuttaa muutoksia

Lisätiedot

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät

Lisätiedot

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, % vaiko mooli? Eli olemmeko vielä vanhassa 1960-luvun ajatusmaailmassa mg% vaiko uudessa mmol/l

Lisätiedot

Probiotic 12. PRO12-koostumus saatavana vain LR:ltä! P R O B I OO TT I NEN RAVINTOLISÄ

Probiotic 12. PRO12-koostumus saatavana vain LR:ltä! P R O B I OO TT I NEN RAVINTOLISÄ Probiotic 12 PRO12-koostumus saatavana vain LR:ltä! P R O B I OO TT I NEN RAVINTOLISÄ Probiotic 12 Mitä ovat probiootit? MITÄ OVAT PROBIOOTIT? Ihmisen suolistossa on miljoonittain bakteereja Nämä bakteerit

Lisätiedot

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Johdanto Yksittäisten

Lisätiedot

Hermoston toiminnallinen jako

Hermoston toiminnallinen jako Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,

Lisätiedot

Pekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015

Pekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015 Ihmisen lämpöviihtyvyysmallin laskentatulosten validointi laboratoriomittauksilla Pekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015 Tausta ja tavoitteet Suomessa ja

Lisätiedot

Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy

Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy Veritilavuus Hapenkuljetus kyky Hemostaasin ylläpito =verenvuodon tyrehdyttäminen / tyrehtyminen Veritilavuus Leikkausverenvuodon

Lisätiedot

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne 11.11.2014 Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne Merja Rantakokko, TtT Gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Osallisuus Mukanaoloa, vaikuttamista sekä huolenpitoa ja

Lisätiedot

IAP, Majvik 17 18.04.2008 (ka)

IAP, Majvik 17 18.04.2008 (ka) Kliiniset esitiedot: 22v Elektiivinen sektio, sikiön raskausaikana todetun kookkaan päänvuoksi, ensimmäinen raskaus. Sattumalöydöksenä todetaan kohdun takana. 6 cm pehmeähkö tuumori, lähtee sigman mesosta.

Lisätiedot

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Sisältö / Kohdunpoiston Komplikaatiot Insidenssi ja kehitys Suomessa Vaikuttavat tekijät: Gynekologisen

Lisätiedot

Aivokuoleman tyypillisimmät syyt ovat

Aivokuoleman tyypillisimmät syyt ovat Elinluovuttajan hemodynamiikan hoito Tero Martikainen Suomessa ja myös maailmalla yksi merkittävin elinsiirtoja rajoittava tekijä on elinten riittämättömyys. Yhtään elintä ei ole varaa menettää huonon

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Hoitotehoa ennustavat RAS-merkkiaineet Tärkeä apuväline kolorektaalisyövän lääkehoidon valinnassa Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite auttaa ymmärtämään paremmin kolorektaalisyövän erilaisia lääkehoitovaihtoehtoja.

Lisätiedot

Miten suunnittelen potilaani kanssa progressiivisen harjoitusohjelman?

Miten suunnittelen potilaani kanssa progressiivisen harjoitusohjelman? Miten suunnittelen potilaani kanssa progressiivisen harjoitusohjelman? Arto Hautala, FT, THM, ft Laboratoriopäällikkö, Dosentti arto.hautala@verve.fi Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Pääsykoe 2009 Opiskelijan koe LÄÄKETIETEEN PÄÄSYKOE 2009, OPISKELIJAN KOE Lääketieteen pääsykoe on kuluneina vuosina sisältänyt tehtäviä biologiasta, kemiasta sekä fysiikasta. Pääsykokeen

Lisätiedot

Ruuansulatuskanava. Ruuansulatuskanava - Kieli. Ruuansulatuskanava - Kieli. Luento VI. Kielen pinnalla makunystyt (papillat):

Ruuansulatuskanava. Ruuansulatuskanava - Kieli. Ruuansulatuskanava - Kieli. Luento VI. Kielen pinnalla makunystyt (papillat): Eläinfysiologia i l i ja histologia i Luento VI Ruuansulatuskanava Kerroksellinen rakenne: 4 paksua kerrosta eli tunikaa. Tunica mucosa (limakalvo) Epiteeli Lamina propria (löyhä sidekudosta) Muscularis

Lisätiedot

HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK

HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK ISCB 2009: KORVAUSPROTOKOLLAT 2010: FIBRINOGEENI 2011: HYYTYMISEN MONITOROINTI KORVAUKSEN HISTORIAA 70-luvulla: 2 litraa kirkkaita,

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

VARAUS JA LIIKERAJOITUKSET LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEEN

VARAUS JA LIIKERAJOITUKSET LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEEN JARI SYRJÄNEN, ORTOPEDI ORTON OY, TEKONIVELOSASTO VARAUS JA LIIKERAJOITUKSET LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEEN Sidonnaisuudet Smith & Nephew Zimmer Stryker Biomet DePuy Historiaa Perinteenä ollut rajoiuaa

Lisätiedot

Postpartum hysterektomia miksi, milloin, miten?

Postpartum hysterektomia miksi, milloin, miten? Postpartum hysterektomia miksi, milloin, miten? Jyrki Jalkanen GKS 10 v. 23.9.2010 Helsinki Mikä? Yleensä Joko alatiesynnytyksen tai kesirinleikkauksen yhteydessä tai puerperiumissa tehtävä kohdun poisto

Lisätiedot

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Juhani Sivenius Kuopion yliopisto, neurologian klinikka, KYS, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Aivoinfarktipotilaan seuraava päätetapahtuma on todennäköisesti

Lisätiedot

Suomi 2014 - Eläinten käyttö tieteellisiin tai opetustarkoituksiin - kasvatus ja/tai ylläpito ja lopetus ilman toimenpiteitä. Total.

Suomi 2014 - Eläinten käyttö tieteellisiin tai opetustarkoituksiin - kasvatus ja/tai ylläpito ja lopetus ilman toimenpiteitä. Total. SUOMI 2014 - Eläinten käyttö tieteellisiin tai opetustarkoituksiintoimenpiteissä käytetyt Hiiret Mice 2413 38131 15245 5199 60988 Rotat Rats 735 10352 4608 1960 17655 Marsut Guinea-Pigs 15 9 9 33 Kultahamsterit

Lisätiedot

Potilasohje. Selektiivinen valtimonsisäinen maksakasvaimien sädehoito (SIRT) SIR-Spheres mikropalloilla. mikropallot

Potilasohje. Selektiivinen valtimonsisäinen maksakasvaimien sädehoito (SIRT) SIR-Spheres mikropalloilla. mikropallot mikropallot Potilasohje Selektiivinen valtimonsisäinen maksakasvaimien sädehoito (SIRT) SIR-Spheres mikropalloilla Sirtex Medical Limited (Sirtex) on luonut tämän esitteen palvelemaan potilaita ja heidän

Lisätiedot

Koe-eläinten hankinta, saatavuus ja kuljetus

Koe-eläinten hankinta, saatavuus ja kuljetus Koe-eläinten hankinta, saatavuus ja kuljetus Koe-eläinkeskus/ Niina Kemppinen 9.10.2013 1 Eläinten hankinta Kaupalliset kasvattajat: Harlan, Charles River, Taconic, Scanbur, Jackson Laboratory Hyvä laatu,

Lisätiedot

Kuinka varmistan glukoosimittareiden tulosten luotettavuuden

Kuinka varmistan glukoosimittareiden tulosten luotettavuuden Kuinka varmistan glukoosimittareiden tulosten luotettavuuden Ylikemisti, dos., Kari Åkerman, Kliininen kemian toimintayksikkö, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pikamittaus Pikamittauksella ymmärretään

Lisätiedot

Fysiologisten signaalien käsittely. Kertausmateriaali

Fysiologisten signaalien käsittely. Kertausmateriaali Fysiologisten signaalien käsittely Kertausmateriaali Työ 1: EMG-mittauksia Mitattiin EMG käden nyrkkiin uristuksessa ja levossa eli tonuksessa. A. EMG-mittaukset Tarkista, että kaikki min-arvot on negatiivisia

Lisätiedot

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

The spectroscopic imaging of skin disorders

The spectroscopic imaging of skin disorders Automation technology October 2007 University of Vaasa / Faculty of technology 1000 students 4 departments: Mathematics and statistics, Electrical engineerin and automation, Computer science and Production

Lisätiedot

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista

Lisätiedot

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä:

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä: Nielsen: "Olen tutkinut Webin käytettävyyttä vuodesta 1994, ja jokaisessa tutkimuksessa esiin on noussut sama asia: käyttäjät haluaisivat sivujen latautuvan nopeammin. Aluksi olin sitä mieltä, että käyttäjät

Lisätiedot

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Alkoholi ja syöpä Maarit Rautio Matti Rautalahti Alkoholin kulutus 10 l/vuodessa Suomessa ja Tanskassa 9 l/vuodessa Ruotsissa 6,5 l/vuodessa Norjassa Alkoholi on Suomessa

Lisätiedot

Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4, 5 ja 6: Merkitse O, jos väite on oikein; V, jos väite on väärin. Oikea vastaus +1 p, väärä vastaus -1 p, tyhjä 0 p.

Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4, 5 ja 6: Merkitse O, jos väite on oikein; V, jos väite on väärin. Oikea vastaus +1 p, väärä vastaus -1 p, tyhjä 0 p. (Tenttiä tiivistetty nettiin laitettaessa, oikeassa tentissä 14 sivua/samat kysymykset) FYSIOLOGIA I KESKIPITKÄ LOPPUKUULUSTELU Yleisfysiologia 9.5.2001 80 p Nimi vsk Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4,

Lisätiedot

Sisällys. testo 417 Siipipyörä anemometri. Käyttöohje

Sisällys. testo 417 Siipipyörä anemometri. Käyttöohje testo 417 Siipipyörä anemometri Käyttöohje FIN Sisällys Yleiset ohjeet...2 1. Turvallisuusohjeita...3 2. Laitteen käyttötarkoitus...4 3. Tuotekuvaus...5 3.1 Näyttö ja näppäimet...5 3.2 Virtalähde...6 4.

Lisätiedot

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli

Lisätiedot

Kuffillinen intubaatioputki. Wojciech Chrapek SULAT 2014 Tampere

Kuffillinen intubaatioputki. Wojciech Chrapek SULAT 2014 Tampere Kuffillinen intubaatioputki Wojciech Chrapek SULAT 2014 Tampere Lyhennykset ETT intubaatioputki Ucuff-ETT- cuffiton intubaatioputki Cuff-ETT cuffillinen intubaatioputki Putken koon valinta 1 12 vuotiaalle

Lisätiedot

Jaakko Niinimäki, OYS

Jaakko Niinimäki, OYS Jaakko Niinimäki, OYS ASR recall toteaa: MRI, jos MARS-protokolla UÄ vaihtoehto CT ei suositella Natiivikuvat? Inklinaatio 40 ± 10 Anteversio 15 ± 10 Pinnoiteproteesi Anteversio 15-25 Valgus ~5-10 Abduktio/inklinaatio

Lisätiedot

Miten munuaistauti vaikuttaa diabeteksen hoitoon?

Miten munuaistauti vaikuttaa diabeteksen hoitoon? Miten munuaistauti vaikuttaa diabeteksen hoitoon? Kim Pettersson-Fernholm LT, Sisätautien ja Nefrologian Erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia Valtakunnallinen Diabetespäivä 17.11.2015 Sidonnaisuudet

Lisätiedot

Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta

Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta Pia Eloranta, Head of Clinical Research, Pfizer Oy 4.2.2009 Esityksen sisältö Yleistä lasten lääketutkimuksista Lasten lääketutkimuksen viranomaisvaatimukset

Lisätiedot

Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet

Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet venytysanturi Suonen pala Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet Farmakologian kurssityö Sydän, verenkierto ja munuainen Syksy 2012 Valtimo- ja laskimosuonen rakenne Verisuonen

Lisätiedot

VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT. KANNATTELUONNETTOMUUDEN SYNTY Alku

VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT. KANNATTELUONNETTOMUUDEN SYNTY Alku VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT Valjaassa roikkuminen on kuin asennossa seisoisi. Veri pakkautuu jalkoihin. Tajuton on suuressa vaarassa Ongelmia voi tulla jo minuuteissa Veri kertyy jalkoihin

Lisätiedot

ALKOHOLIT SEKAISIN KOHDERYHMÄ:

ALKOHOLIT SEKAISIN KOHDERYHMÄ: ALKOHOLIT SEKAISIN KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu lukion kursseille KE1, KE2 ja KE4. KESTO: Työ kestää n.1h MOTIVAATIO: Työ on havainnollinen ja herättää pohtimaan kaasujen kemiaa. TAVOITE: Työssä opiskelija

Lisätiedot

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,

Lisätiedot

Pientalojen radonpitoisuuksien tilastollinen analyysi

Pientalojen radonpitoisuuksien tilastollinen analyysi Pientalojen radonpitoisuuksien tilastollinen analyysi (Valmiin työn esittely) 11.4.2011 Ohjaaja: DI Jirka Poropudas Valvoja: Prof. Raimo Hämäläinen Sisältö 1. Tausta 2. Tavoitteet 3. Menetelmät 4. Tulokset

Lisätiedot

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Kalle Hyvönen Työ tehty 1. joulukuuta 008, Palautettu 30. tammikuuta 009 1 Assistentti: Mika Torkkeli Tiivistelmä Laboratoriossa tehdyssä ensimmäisessä kokeessa

Lisätiedot

Annoslaskennan tarkkuus ja metalliset implantit

Annoslaskennan tarkkuus ja metalliset implantit Annoslaskennan tarkkuus ja metalliset implantit Vertailu mittauksiin ja Monte Carlo laskentaan XX Onkologiapäivät, 29. 30.8.2014, Oulu Jarkko Ojala, TkT Sairaalafyysikko & Laatupäällikkö Tampereen yliopistollinen

Lisätiedot

NaturaPura Ibérica Elokuu 10, 2009 Rua das Australias, No. 1 4705-322 Braga Portugali

NaturaPura Ibérica Elokuu 10, 2009 Rua das Australias, No. 1 4705-322 Braga Portugali NaturaPura Ibérica Elokuu 10, 2009 Rua das Australias, No. 1 4705-322 Braga Portugali VIITATEN: IN VITRO IHOÄRSYTTÄVYYSTESTAUSRAPORTTI Oheisena NaturaPuran toimittaman 100% puuvillakangasmateriaalin in

Lisätiedot

alfa 2 -agonisf Deksmedetomidiini Alfa 2 -reseptoreiden tehtäviä Alfa 2 -reseptoreiden sijainti ei vaikuta minkään muun systeemin kaula 6.3.

alfa 2 -agonisf Deksmedetomidiini Alfa 2 -reseptoreiden tehtäviä Alfa 2 -reseptoreiden sijainti ei vaikuta minkään muun systeemin kaula 6.3. Deksmedetomidiini alfa 2 -agonisf RIKU AANTAA, OYL, Prof. TOTEK ja Anestesiologian ja tehohoidon oppiaine TYKS ja Ty ei vaikuta minkään muun systeemin kaula riku.aantaa@tyks.fi Alfa 2 -reseptoreiden sijainti

Lisätiedot

Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti?

Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Antti Haavisto antti.haavisto@phsotey.fi Päijät-Hämeen keskussairaala 26.4.2012 Preoperatiiviset tutkimukset Lab päiväkirurgiassa Onko mahdollista vähentää

Lisätiedot

Verenkierto II. Helena Hohtari Pitkäkurssi I

Verenkierto II. Helena Hohtari Pitkäkurssi I Verenkierto II Helena Hohtari Pitkäkurssi I Aivojen verenkierto Neljä suurta valtimoa: nikamavaltimot ja sisemmät kaulavaltimot Oma laskimojärjestelmä: veriviemärit Jatkuva tarve hapelle ja glukoosille,

Lisätiedot

Tämä esitys käsittelee siivouksen arviointia peruskouluissa Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen valossa

Tämä esitys käsittelee siivouksen arviointia peruskouluissa Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen valossa Tämä esitys käsittelee siivouksen arviointia peruskouluissa Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen valossa 1 Sisältö - Sisäympäristön laatu kouluissa - Tutkimuksen taustaa - Siivouksen arviointiin liittyvien

Lisätiedot

Ulosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys

Ulosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys Ulosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys SKKYn ja Sairaalakemistit ry:n koulutuspäivät 16.11.2012 Dosentti, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Taina Sipponen 1 Kalprotektiinijulkaisut

Lisätiedot

DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI

DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI Outi Heikkilä Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI 1. AIVOJEN INSULIININ FYSIOLOGINEN ROOLI? 2. MITÄ AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 -hankkeen tavoite -keskeiset tulokset, kliininen ja kineettiset kokeet -johtopäätökset Hankkeen tavoite Tuottaa tietoa antioksidatiivisesti vaikuttavien, terveysvaikutteisten

Lisätiedot

ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN

ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN KYSYMYKSET: 1. Glomeruluksen rakenne. Mihin seikkoihin perustuu valikoiva läpäiseväisyys veri- ja virtsatilan välillä? 2. Glomerulusvaurion mekanismit A. Immunologiset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveysyhteistyö ja teknologia Harri Lindholm Työterveyslaitos Ehkäisevä terveydenhoito Terveystarkastukset Määräaikaistarkastukset Sairaanhoito Työpaikkaselvitys Riskiarviointi

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevää urheilulääketiedettä

Ennaltaehkäisevää urheilulääketiedettä Ennaltaehkäisevää urheilulääketiedettä Harri Hakkarainen LL, LitM Urheilulääkäri / - valmentaja Suomen vahvuuksia Ortopedinen osaaminen huippua Onko syynä vammojen suuri määrä Tieto vammojen kuntoutuksesta

Lisätiedot

Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa

Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa Mikko Tulppo, Dos, FT, LitM Verve, Oulu, Finland Oulun Yliopisto, Oulu, Finland Ennenaikaisten kuolemien Syyt USA:ssa (vuosittain) Sydänperäinen äkkikuolema 300.000

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. 1. Pääryhmien ominaispiirteitä Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. Merkitse aukkoihin mittakaavan tuttujen yksiköiden lyhenteet yksiköitä ovat metri,

Lisätiedot

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan.

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Kaliumklorid Orifarm 750 mg depottabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi depottabletti sisältää 750 mg kaliumkloridia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3.

Lisätiedot