Taitava ruokapalveluhenkilöstö julkisten ruokapalveluiden laatuketjun elinvoima (ProTaRu)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taitava ruokapalveluhenkilöstö julkisten ruokapalveluiden laatuketjun elinvoima (ProTaRu)"

Transkriptio

1

2

3 Seija Lintukangas Ruoan ja ruoan tekijöiden arvostuksen nostaminen julkisissa ruokapalveluissa Taitava ruokapalveluhenkilöstö julkisten ruokapalveluiden laatuketjun elinvoima (ProTaRu) Hankkeen loppuraportti 1

4 Edutaru Oy, Seija Lintukangas Raportti julkaistiin ProTaRu-hankkeen päätösseminaarissa Helsingissä. ISBN (nid.) ISBN (PDF) Kopijyvä Oy 2014 Jyväskylä 2

5 Elinvoimaa Arvostus ansaitaan osaamisella ja konkreettisilla teoilla. Ruoan ja ruoan tekijöiden arvostuksen nostaminen julkisissa ruokapalveluissa on jokaisen alalla toimivan ja meidän kaikkien ruokapalveluita käyttävien yhteinen tehtävä. Ei parane odottaa, että joku muu tekee tai joku muu on vastuussa. Jokainen on ensisijaisesti itse vastuussa työnsä tekemisestä, tekemisiensä vaikutuksista ja ammattitaitonsa päivittämisestä. Taitava ruokapalveluhenkilöstö on julkisten ruokapalveluiden laatuketjun elinvoima. Tietoa ja viranomaisohjeistusta on saatavilla enemmän kuin koskaan ennen. Mutta miten tieto muuttuu toiminnaksi? Siihen tarvitaan niin valtion kuin kunnan päättäjien vastuuta heidän raamittaessaan ja päättäessään ruokapalveluiden järjestämisen toimintaedellytyksistä. Hyvän ruoan ja nautittavan ruokailun onnistumiseksi tarvitaan laadullisesti hyvät ja vastuullisesti tuotetut elintarvikkeet sekä ammattitaitoinen henkilöstö, joka tarvitsee asiantuntevaa koulutusta. Ilman riittäviä toimintaedellytyksiä puheet ja hienot ohjeistukset ovat pelkkiä hymistelyjä vailla merkityksiä. Uusien käytäntöjen oppimiseen tarvitaan aikaa, asennetta, rohkeutta, itsetuntoa, motivaatiota sekä työyhteisön ja työnantajan myötävaikutusta. Siihen tarvitaan myös yhteistä oppimispolkua, jossa yhteistoiminnallisesti autetaan myös työystävää joskus kivikkoisellakin polulla. Tarvitaan myös kynttilän sytyttäjää. Tehdään yhdessä ruokamaailmasta ja julkisista ruokapalveluista entistä elinvoimaisempi, inspiroivampi ja houkuttelevampi koko kansan hyvinvoinnin vaikuttajana. Kiitokset hankkeen päärahoittajalle maa- ja metsätalousministeriölle, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:lle, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto ry:n aluetoimistoille, Ammattikeittiöosaajat ry:lle, Kuntaruokailun Asiantuntijat ry:lle, ja kaikille teille yhteistyötahoille, jotka eri tavoin olitte mukana hankkeen onnistumisessa. Kiitokset myös ohjausryhmän puheenjohtaja professori Päivi Palojoelle, ylitarkastaja Seija Ahonen-Siivolalle, ruokapalvelupäällikkö Auli Windille, vastaava kokki Riitta Rämäselle ja lehtori Anja Mäkelälle erittäin merkityksellisestä ja asiantuntevasta yhteistyöstä hankkeen aikana. Hankkeen suojelijoina valtiopäiväneuvos Mikko Pesälä ja emäntä Kaisa Pesälä antoivat arvovaltaisen tukensa hankkeen onnistumisessa. Lämpimät kiitokset. 3

6 Sisällys 1 JOHDANTO HANKKEEN TAVOITTEET JA VIITEKEHYS... 9 Hankkeen tavoitteet... 9 Ruokakulttuuri, ruokakasvatus ja ruokasivistys... 9 Ruokakulttuuri... 9 Ruokakasvatus Ruokasivistys Ruokakasvatuksella lisätään ruoan arvostusta Ruokahävikin vähentäminen on ruokasivistystä Toimenpiteitä ruokakasvatuksen onnistumiseksi Oppimisprosessin keskeisin viitekehys Humanistinen oppimisnäkemys Hiljainen tieto Yhteistoiminnallinen oppiminen Uudistava oppiminen Voimaantuminen Muutosagentiksi rohkaistuminen Säädös-, tutkimus- ja suositusperusta HANKEOSAPUOLET JA YHTEISTYÖ Hankkeen ydintoimijat Hankkeen suojelijat Ohjausryhmä Yhteistyökumppanit Hankkeen budjetti HANKKEEN VAIHEET ProTaRu-koulutusryhmät ja aikataulut Koulutuksen sisältö TULOKSET JA NIIDEN ARVIOINTI

7 ProTaRu-koulutuksen arviointia Kokemuksia ja tekoja osallistujien kertomina Ongelmien pohdintaa Askelia yhteistyöhön Tuloksia kootusti Ruokahävikin vähennystoimenpiteitä Pohdintoja hankkeen onnistumisesta JATKOTOIMET TIIVISTELMÄ LÄHDEKIRJALLISUUS

8 1 JOHDANTO On parempi sytyttää kynttilä kuin valittaa pimeyttä. Eleanor Roosevelt Julkisilla ruokapalveluilla on merkittävä osuus ja yhteiskunnallinen vaikutus kansalaisten hyvinvointiin ja terveyteen. Ilman ammattitaitoisia tekijöitä ei elintarvikkeista tule hyviä aterioita eikä aterioista nautittavia yhteisiä ruokailuelämyksiä. Julkisten ruokapalveluiden ja ammattikeittiöiden esimerkit myös ohjaavat suomalaisten ruokailuja kulutuskäyttäytymistä. Tarjoamalla maukasta, tuoretta ja vastuullisesti tuotettua ruokaa säilytetään suomalaisen ruoan suosio. Myös ravitsemuskriteerien toteutuminen tulee varmistaa julkisissa ruokapalveluissa, todetaan myös valtioneuvoston ruokapolitiikan selonteossa. 1 Ruokapalveluiden tekijät ja toimijat, jotka keittiöissä ja ruokapalveluissa työskentelevät, ovat yleensä kaikkein vähiten saaneet yhteiskunnan rahoittamaa tukea ja ohjausta oman työnsä kehittämiseen. Tämän yhteiskunnallisesti merkittävän puutteen ja olemassa olevan ongelman ratkaisemiseen saatiin parannusta maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella järjestetyllä Ruoan ja ruoantekijöiden arvostuksen nostaminen julkisissa ruokapalveluissa Taitava ruokapalveluhenkilöstö julkisten ruokapalveluiden laatuketjun elinvoima 2 -nimisellä hankkeella. Alueellisesti eri puolille maata perustettiin kahdeksan koulutusryhmää, joissa oli osallistujia yhteensä 203 henkilöä. Suurin osa oli ruokapalvelutyöntekijöitä. Jokaisessa ryhmässä oli myös esimiehiä, mikä koettiin erittäin hyväksi asiaksi. ProTaRu-koulutus toteutettiin vuosien aikana. ProTaRu-hankkeen tavoitteena oli saada aikaan myönteistä muutosta ruokaan suhtautumisessa, nostaa ruoan ja ruoantekijöiden arvostusta sekä lisätä ruokapalveluhenkilöstön ymmärrystä näkemään itse työnsä tärkeys ja merkitys koko elintarvikeketjussa. Kun ruokapalvelutoimijoiden osaaminen lisääntyy ja kestävien valintojen 1 Valtioneuvoston selonteko ruokapolitiikasta, Hankkeesta käytetään lyhennettynä nimenä ProTaRu-hanke tai ProTaRu-koulutus. (ProTaRu on lyhennys Professional Taitava Ruokapalveluhenkilöstö -nimestä.) 6

9 ymmärrys kasvaa, myös ympäristön arvostus ruokaan ja sen tekijöihin lisääntyy. Osaamisen lisääntyessä myös työhyvinvointi näkyy työn ilona ja uusiin haasteisiin innostumisena ja elinvoimaisuutena. Ruoan ja sen tekijöiden arvostus ei parane puheilla, pyytämisellä eikä informaatiolla, vaan arvostus ansaitaan osaamisella ja teoilla. Ruokapalveluiden tekijöiden arvostaminen alkaa antamalla heille mahdollisuudet oppia, voimaantua ja kasvaa työssään niin, että heidän itsearvostuksensa, ammattiylpeytensä ja osaamisensa karttumisen myötä muutkin heräävät huomaamaan heidän työnsä arvon ja merkityksen. Kuntien tiukentunut taloustilanne näkyy myös ruokapalveluiden tekijöiden jatkuvasti kiristyvissä tehokkuusvaatimuksissa. Samalla heiltä vaaditaan entistä enemmän ammatillista osaamista sekä ajantasaisia tietoja ja taitoja. Yhteisenä etuna on tärkeää, että toimintaan käytettävät panokset tuottavat mahdollisimman suuren hyödyn sekä yhteiskunnalle että ruokapalveluiden käyttäjille ja tekijöille. Ruokakulttuurin vaaliminen, ruoan arvokkuuden ymmärtäminen ja kunnioittaminen sekä huolenpito ruoan tekijöiden osaamishyvinvoinnista ja työn arvostuksesta sekä heidän kyvyistään uusiutua ovat keskeisiä menestystekijöitä elintarviketalouden laatuketjussa. Suomessa on asiantunteva ja kattava viranomaisohjeistus ja hyvä tahto julkisten ruokapalveluiden järjestämiseen ja toiminnan kehittämiseen. Ongelmana ovat nykyisellään riittämättömät toimintaedellytykset saattaa ajantasaiset tiedot ruoan tekijöiden käyttöön ja konkreettisiksi toimintatavoiksi. Uudet ideat ja innovatiiviset kehitystoimet eivät lähde elämään itsestään tai vailla osaamista ja rohkeutta niiden toteuttamiseen. Uuden oppimiseen tarvitaan myös aikaa. Ruoan arvostaminen ruokaketjun kaikissa vaiheissa kertoo osaltaan ruokasivistyksestä. Ruoan tuhlaaminen ja sen päätyminen jätteeksi on taloudellinen ja ekologinen haitta, jonka ehkäisyyn on ryhdyttävä painokkaasti. Ruoan tekijöillä on ruokasivistyksen nostamisessa ja hävikin vähentämisessä merkittävä asema ja tehtävä. Vastuullinen ja taitava ruokapalveluhenkilöstö kykenee ruokakasvattajana lisäämään lasten, nuorten ja kaikkien asiakasryhmien ymmärrystä ruokaketjusta ja sen eri vai- 7

10 heiden vaikutuksista työllisyyteen, ympäristöön sekä ruoan laatutekijöihin. Vaikutuskenttä on laaja. 3 Ruokapalvelujen käyttäjät ja muut sidosryhmät saivat hankkeesta pitkän tähtäimen hyötyä, kun hankkeessa mukana olleet ruokapalvelutoimijat veivät uusin voimin oppejaan työyhteisöihinsä. Osaaminen kasvattaa osaamista. Hyvä ruokkii hyvää. Arvostaminen luo arvostamista. ProTaRu-hankkeessa käytettiin keskeisenä oppimateriaalina Kouluruokailu kutsuu nauttimaan ja oppimaan -kirjaa. 4 Jokainen opiskelija sai kirjan henkilökohtaisesti omakseen. Siitä kiitokset Julkisten ja hyvinvointialojen liitto ry:lle ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto ry:lle. Tässä raportissa käytetään ja lainataan kirjan tekstiä useassa kohdassa. Lisäksi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto ry lahjoitti jokaiselle opiskelijalle kirjan Hyvät käytännöt ravitsemis- ja puhtauspalveluissa, johon jokainen perehtyi joko yksin tai ryhmissä. Muut oppimateriaalit esitellään luvussa kolme sivuilla kunkin jakson koulutusohjelmasisällön lopussa. 3 Suomessa oli vuonna 2012 yli julkista keittiötä, joissa tarjottiin n. 441 milj. ateriaa/vuosi. Päiväkotien ja koulujen osuus niistä on n. 80 %. 4 Lintukangas & Palojoki,

11 2 HANKKEEN TAVOITTEET JA VIITEKEHYS Hankkeen tavoitteet Avain onnistumisiin on kohdistaa tietoisuus niihin asioihin, joita haluamme, ei niihin, joita pelkäämme. Brian Tracy ProTaRu-hankkeen tavoitteena oli nostaa ruoan ja ruoantekijöiden arvostusta ja lisätä ruokapalveluhenkilöstön ymmärrystä itse näkemään työnsä tärkeys ja merkitys koko elintarvikeketjussa. Tavoitteena oli myös nostaa julkishallinnon ruokapalveluiden imagoa osaavan henkilöstön toiminnan ja vaikuttavien tekojen kautta ja motivoida henkilöstöä ruokakasvatustyöhön. Avainasiaksi nousi oppimaan oppiminen. Työvälineenä käytettiin tarkoitukseen räätälöityä ProTaRu-nimistä koulutusohjelmaa, jossa oli neljä lähiseminaaripäivää ja niiden välissä opiskeltavia oppimis- ja kehittämistehtäviä. Osatavoitteiksi määriteltiin seuraavat: - Julkisten ruokapalveluiden tekijöiden itsearvostuksessa, asennoitumisessa ja käsityksissä saadaan aikaan myönteistä muutosta. - Ruokapalvelutoimijoiden osaaminen ja osuus yhteiskuntavastuullisissa toimintatavoissa lisääntyvät sekä kestävien valintojen ymmärrys kasvaa. - Ruokakasvatusosaaminen lisääntyy. - Alan ammatillisuus ja työhyvinvointi lisääntyvät. - Ympäristön arvostus ruokaan ja sen tekijöihin lisääntyy. Ruokakulttuuri, ruokakasvatus ja ruokasivistys Ruokakasvatus-, ruokakulttuuri- ja ruokasivistys-käsitteitä käytetään usein täsmentämättöminä eri yhteyksissä kuitenkaan niiden sisältöä avaamatta. Seuraavassa esitän käsitteet siten, kuinka ne ymmärrän ja kuinka ne ymmärrettiin ProTaRu-hankkeen kuluessa käydyissä seminaarikeskusteluissa. Ruokakulttuuri Ruokakulttuuri tarkoittaa ajan saatossa kehittyneitä ja opittuja ruoan käytön tapoja ja tottumuksia. Suomessakaan ei voida puhua yhdestä kulttuurista, vaan monista ruokakulttuureista, varsinkin yhä monikansallistuvassa yhteiskunnassamme. Ruokakult- 9

12 tuuriprofessori Johanna Mäkelä on määritellyt ruokakulttuuria seuraavasti: Ruoka on kulttuurin tuote, joka on osa identiteettiämme. Me määrittelemme itseämme ja muita sen mukaan, mitä syömme, mitä me emme syö ja mitä muut syövät. Ruokakulttuuri ja ruokasivistys on myös nähty rinnakkaisina käsitteinä ja kansallisen identiteetin kulmakivinä ruokakulttuurin ulottuvuuksia tarkasteltaessa. 5 Ruoan historia, raaka-aineet ja valmistus, ruokailutilanteet, kattaukset ja pöytätavat ja ruoan maku ovat esimerkiksi ulottuvuuksia, joista jo päiväkodeissa keskustellaan ja joita opetetaan Sapere-menetelmän avulla. 6 Ruokakulttuurien tuntemiseksi tarvitaan ruokakasvatusta. Ruokakasvatus Ruokakasvatus on tutkimustietoon ja hyviin käytäntöihin perustuvaa tavoitteellista, vastuullista, eettistä, esteettistä ja toiminnallista yhteistyötä, jonka tavoitteena on lisätä ruokasivistysosaamista. Ruokakasvatus on esimerkiksi terveyttä edistävään syömiseen ja hyviin tapoihin ohjaamista fyysisessä, sosiaalisessa ja pedagogisessa oppimisympäristössä niin kotona, eri kouluasteilla kuin muillakin elämän foorumeilla. Ruokasivistys Ruokasivistys on kasvatuksen kautta opittuja tietoja, taitoja ja osaamista ymmärtää ruoan merkitys elämässä. Se on ruoan kunnioittamista ja sen tekijöiden arvostamista sekä ymmärrystä siitä, ettei ruoka ole itsestäänselvyys tai etuoikeus kenellekään. Ruokasivistys näkyy arvoissa ja arvostuksissa vastuullisina valintoina, järkevänä ruoan käyttämisenä, hyvinä tapoina ja huomaavaisuutena. Ruokasivistys on esimerkiksi kiitollisuutta, vastuullisuutta ja välittämistä itsestä, toisista ja koko elinympäristöstä sekä kansallisesti että globaalisti. Ruokakulttuuri, ruokakasvatus ja ruokasivistys voidaan havainnollistaa seuraavan kuvion avulla. 5 Rauramo, 2013, s Koistinen & Ruhanen,

13 Kuvio 1. Ruokakasvatus, ruokakulttuurit ja ruokasivistys elävät vastuullisten valintojen maaperässä Ruokakasvatuksella lisätään ruoan arvostusta Jo vuonna 1997 julkaistussa opetusministeriön kouluhyvinvointia edistävässä toimenpideohjelmassa 7 velvoitetaan koulun koko henkilöstöä sitoutumaan yhteisiin kasvatustavoitteisiin sekä hierarkkisten rakenteiden uudistamiseen. Koulujen ja kuntien uudenlaisten toimintatapojen kautta tarjoutuu mahdollisuus myös uudenlaiseen hyvinvointiin. 8 Marraskuussa vuonna 2009 valtioneuvoston kanslia asetti johtoryhmän valmistelemaan kansallista ruokastrategiaa. Johtoryhmä teki ehdotuksen strategiasta maa- ja metsätalousministeriölle. Sen pohjalta ministeriö valmisteli esityksen ja antoi sen vuonna 2010 selontekona, jossa linjattiin tulevaisuuden visio huomisen ruoasta. Eduskunta käsitteli selontekoa ja antoi eduskunnan kirjelmän tammikuussa Ruokapoliittisen selonteon ydintoimenpiteet ovat seuraavat: Turvataan koko suomalaisen ruokaketjun kannattavuus ja kilpailukyky. Luodaan suomalaiseen ruokaketjuun varmistettu jäljitettävyys- ja vastuullisuusjärjestelmä. 7 Kom. 1997:14. 8 Koulutuspoliittinen selonteko eduskunnassa

14 Tuetaan tutkimusta ja tulosten käytäntöön soveltamista. Tuetaan ruokakasvatusta, terveyttä edistäviä ruokavalintoja sekä luomu- ja lähiruokaa. Parannetaan yhteistyötä. Maa- ja metsätalousministeriö päivitti lokakuussa vuonna 2011 elintarviketalouden laatustrategiaohjelman ruokaketjun toimenpideohjelmaksi 9. Keskeisinä toimenpiteinä nostetaan esille koko ketjun vastuullinen yhteistyö suomalaisen ruoan ja sen arvostuksen nostamisessa. Toimenpideohjelma rakentuu kolmen päätavoitteen ympärille: kuluttajan luottamus ja suomalaisen ruoan arvostus, suomalaisen ruokaketjun kilpailukyky ja suomalaisen ruokaketjun kilpailuetu. Kuluttajalle halutaan tarjota korkealaatuisia ja turvallisia tuotteita kilpailukykyisesti ja vastuullisesti. Tavoitteeseen pääseminen vaatii entistä tiiviimpää yhteistyötä ruokasektorin eri toimijoiden välillä. Julkishallinnon ruokapalveluilla on mittava osuus elintarvikeketjussa hankintatoimia tehdessään. Aterioiden valmistamiseen tarvitaan korkealaatuisia ja turvallisia tuotteita, jotka ovat kilpailukykyisiä ja kestävällä tavalla tuotettuja. Elintarviketeollisuus, suuret sekä pienet elintarvikeyritykset ovat vastuullisessa asemassa yhteistyökumppaneina hyvien tuotteiden kehittämisessä, valmistamisessa ja toimittamisessa. Luotettava yhteistyö ei ole vain kaupantekoa. Se on sekä yrityksen että asiakkaiden menestyksen ja hyvinvoinnin turvaaja. Toimenpideohjelman visio suomalaisesta ruokaketjusta Vuonna 2030 suomalaiset kuluttajat syövät maukasta, terveellistä, kestävästi tuotettua ja turvallista ruokaa. Kuluttajilla on kyky tehdä tietoisia valintoja. Kysyntään vastaa läpinäkyvä, osaava, joustava sekä kansainvälisesti kilpailukykyinen ruoka- ja palvelujärjestelmä. Alan kasvua ja kehitystä tukee hyvin koordinoitu korkean tason tutkimus- ja kehitystyö

15 Vision toteutumiseksi tarvitaan muiden muassa seuraavia toimenpiteitä: Vahvistetaan yhteistyötä elintarvikeketjun toimijoiden välillä. Lisätään ruokaketjun läpinäkyvyyttä. Lisätään lähi-, luomu- ja sesonginmukaisen ruoan tarjontaa ja käyttöä. Vahvistetaan suomalaisten luonnontuotteiden käyttöä. Nostetaan ruoan ja ruoantekijöiden arvostusta. Varmistetaan ruoantekijöiden ammattitaito turvaamalla alaan liittyvä koulutus. Korostetaan ruokaketjun toimijoiden vastuuta ravinnon terveellisyydessä joukkoruokailussa. Varmistetaan julkisen sektorin hankintaosaamista ruokapalveluissa ja ruokahankintojen riittävät resurssit. Edistetään vuoropuhelua vastuullisuuden sisällöstä. Minimoidaan jätevirrat ja hyödynnetään sivuvirrat koko ketjussa. Aiheutetaan mahdollisimman vähäistä ympäristökuormitusta. Maa- ja elintarviketeollisuuden tutkimuskeskuksen (2010) selvityksen mukaan ruokapalveluiden toteutuksessa kestävän kehityksen periaatteet näkyvät vaihtelevasti eri kouluissa ja eri kunnissa. Opetus- ja kouluruokailuhenkilöstön yhteistyöstä mainitaan biologian, kuvataiteen, käsityön, historian, maantiedon, kielten ja kotitalousopetuksen kanssa. Selvityksessä ilmenee, että yhteistyötä tarvitaan nykyistä enemmän. Kouluruokailun kytköksiä opetukseen ja kasvatukseen pitää lisätä. Kuluttajatutkimuskeskuksen 10 mukaan julkisilla ruokapalveluilla on mahdollisuus vaikuttaa kuluttajien ruokavalintoihin hyvää esimerkkiä näyttämällä. Säännöllisesti toistuvana lounasruoalla on ruokatottumuksia ohjaava sekä ravitsemuskasvatusta edistävä merkitys. Julkaisussa käsitellään ympäristöministeriön valmistelemaa periaatepäätöstä kestävien valintojen edistämisestä julkisissa hankinnoissa, joka hyväksyttiin valtioneuvostossa Sen mukaan: Ruokapalvelujen kestävyyttä lisätään: luonnonmukaisesti tuotettua, kasvisruokaa tai sesonginmukaista ruokaa on tarjolla valtionhallinnon keittiöissä ja ruokapalveluissa 10 Aalto & Heiskanen, 2011, 13

16 vähintään kerran viikossa vuoteen 2010 mennessä ja vähintään kaksi kertaa viikossa 2015 mennessä. 11 Pääministeri Jyrki Kataisen tervehdyksessä maaliskuussa 2012 valtakunnallisilla Gastromessuilla oli sanoma: Ruokakulttuuri on elävä osa kansallista identiteettiä ja tärkeä osa-alue Suomi-kuvan luomisessa. Suomalainen ruoka herättää kiinnostusta myös maailmalla, sillä meillä on tarjota laadukkaita raaka-aineita ja selkeitä makuja, jotka ovat tällä hetkellä suuressa arvossa. Ruoka on enemmän kuin elintarvike. On päästävä ruoka-aineympyrää pidemmälle, jotta suomalaisesta ruoasta saataisiin enemmän irti. Kokonaisvaltaisen kouluruokailumallin kehittämistä koskevassa tutkimuksessa 12 selvitettiin koululaisten, vanhempien, opettajien, kouluterveydenhoitajien ja keittiöhenkilökunnan näkemyksiä kouluruokailun kehittämisestä neljässä Helsingin alueen koulussa. Tutkimuksen mukaan asiakaslähtöisessä kokonaisvaltaisessa kouluruokailussa yhdistyvät koululaisten tarpeet, ravitsemuksellinen näkökulma, hyvinvointi- ja e- nergianäkökulma, kouluruokailuympäristö, terveyden edistämisen ja terveysongelmien ehkäisyn, kasvatuksellisen sekä sosiaalisen ympäristön näkökulma. Kouluruokailu on tehokas keino vaikuttaa suomalaislasten ja -nuorten ruokavalintoihin. Siinä voidaan antaa malli terveyttä edistävistä ruokailutottumuksista ja ruokahävikin vähentämisestä sekä ruokasivistyksen nostamisesta koko eliniäksi. Tutkimuksessa havaittiin, että oppilaille, jotka jättivät kouluaterian osittain tai kokonaan syömättä, oli ominaista keskimäärin useammin tupakointi ja alkoholin käyttö, ylipainoisuus oman arvionsa mukaan, epäterveellisten välipalojen nauttiminen kouluaikana ja epäsäännöllinen ateriointi kotona sekä huono kouluviihtyvyys ja kiusatuksi joutuminen koulussa. Kehittämistoimenpiteeksi esitetään kaikkien kouluruokailun osapuolien määrärahoista päättävien, ruokapalveluiden järjestäjien, opettajien, oppilaiden ja heidän vanhempiensa yhteistyötä. Lintukankaan tutkimuksessa 13 nostettiin esille kouluruokailuhenkilöstön työn merkitys osana lasten ja nuorten terveellistä ja turvallista kasvuyhteisöä. Tutkimuksen koh- 11 Valtioneuvoston periaatepäätös, Tikkanen, Lintukangas,

17 teena on kouluruokailuhenkilöstö, heidän työnsä kouluruokailun kasvatustehtävässä sekä tutkimusaineistona olleen TaRu-koulutuksen aikana tapahtuneet muutokset heissä itsessään ja kouluyhteisössä. ProTaRu-hankkeen koulutusohjelma noudattelee TaRu-koulutuksessa testattua tuotetta kuitenkin räätälöitynä tarkoituksenmukaiseksi tähän hankkeeseen. Ruokahävikin vähentäminen on ruokasivistystä Ruoan päätyminen jätteeksi on ekologisesti ja taloudellisesti kestämätöntä tuhlaamista. On tärkeää vähentää ruokahävikkiä kaikin mahdollisin keinoin. Ruokasivistykseen kuuluvat ruoan arvokkuuden ymmärtäminen ja sen kunnioitus yhtä lailla kuin sen tuhlaamisen välttäminen. Ruokahävikillä tarkoitetaan tässä yhteydessä sellaista ruokaa, joka joutuu biojätteeseen tai roskiin valmistus- ja tarjoiluvaiheissa tai tilanteissa. Ruokahävikkiä syntyy useista eri syistä niin suunnittelu- kuin toteutusvaiheissa. Keskeisiä tekijöitä ovat työntekijöiden ammattitaito, arjen esimiestyö ja toiminnan johtamisjärjestelmä sisältäen reseptiikan ja ruokalistojen suunnittelun ja hallinnan. 14 ProTaRu-hankkeessa käsiteltiin ruokahävikkiä ryhmäkohtaisesti osallistujien kiinnostuksen mukaisesti, kuitenkin pääsääntöisesti keskityttiin henkilöstön monipuolisten päivittäisten toimintatapojen tarkasteluun ja osaamisen lisäämiseen. Ruokakasvatuksessa tarvitaan yhteistyötä Sosiaali- ja terveysministeriön kouluterveydenhuollon laatusuosituksissa painotetaan koko kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämistä, moniammatillisen yhteistyön merkitystä sekä varhaisen puuttumisen periaatteita. Osana terveyden edistämisen politiikkaohjelmaa sosiaali- ja terveysministeriö asetti toimikaudeksi joukkoruokailun seuranta- ja kehittämistyöryhmän, jonka tehtävänä oli laatia suositus laadukkaiden ruokapalveluiden saatavuudesta ja edistää ruoan ravitsemuksellisen laadun paranemista. 15 Suosituksessa edellytetään ravitsemuslaadun valintakriteerin huomioon ottamista julkisten ruokapalveluiden hankintatoimissa sekä painotetaan päiväkoti- ja kouluruokailun tärkeyttä osana päivän ruokarytmiä ja ravitsemusta. Toimen- 14 Maa- ja elintarviketeollisuuden tutkimuskeskus MTT, Sosiaali- ja terveysministeriö,

18 pidesuosituksissa annetaan vahva viesti ravitsemuslaadun merkityksestä kansalaisten hyvinvoinnin turvaajana. Seuraavassa lyhyesti toimenpidesuosituksen pääkohdat: Hyvä ravitsemus on terveyden ja hyvinvoinnin edellytys: elämänlaatu paranee, mielihyvä lisääntyy ja yhteisöllisyys kasvaa. Ympäristö ohjaa valintoja: suositeltavien tuotteiden hyvä saatavuus, houkutteleva esillepano, ympäristön ja seuran esimerkki antavat mallin kotona ja koulussa. Ympäristö myös rohkaisee kokeilemaan uusia makuja. Yhteinen vastuu on tärkeää: viranomaiset, yritykset, koulutusjärjestelmät ja sidosryhmät toimivat yhteistyössä. Vanhempien, koulun aikuisten ja kaikkien toimijoiden toiminta on linjassa. Terveyttä edistävät elintavat tuovat kustannussäästöjä, terveyteen panostaminen on investointi tulevaisuuteen. Toimenpiteitä ruokakasvatuksen onnistumiseksi Lisätään tiedottamista konkreettisin esimerkein. Varataan riittävät resurssit laadukkaiden julkisten ruokapalveluiden toteuttamiseen. Lisätään päättäjien, työmarkkinaosapuolien, ruokapalveluyritysten, elintarviketeollisuuden, valvontaviranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyötä. Huolehditaan eri kulttuureista tulevien ravitsemusosaamisesta ja kommunikointitaidoista. Huolehditaan ravitsemusalan koulutuksen houkuttelevuudesta ja alalle halukkuudesta. Lisätään ruokapalveluhenkilöstön osaamista täydennyskoulutuksella Sosiaali- ja terveysministeriö,

19 Oppimisprosessin keskeisin viitekehys Kun etsit hyvää toisista, löydät parhaat puolet itsestäsi. Martin Walsh ProTaRu-hankkeen oppimisprosessin keskeisin viitekehys ja filosofinen perusta on ihmiskäsitys, jossa ymmärretään ihmisen olemuksen kokonaisuus, hänen asemansa luonnossa ja yhteiskunnassa, kehitysmahdollisuudet ja koulutettavuus. 17 Tärkeintä ovat myönteiset asenteet ja oppiminen. Näillä ajatuksilla lähdimme hankkeessa eteenpäin kohti asetettuja tavoitteita. Kuvailen seuraavaksi tavoitteiden saavuttamiseksi rakennettua viitekehystä ja työvälinettä. Humanistinen oppimisnäkemys Humanistisessa näkemyksessä oppiminen on kasvun mahdollisuus ja avainsana. Tärkeinä tekijöinä ovat itsetuntemus ja toisen asemaan asettuminen. 18 Myös humanistisen psykologian johtohahmo Abraham Maslow (1970, 1998) kuvaa ihmistä aktiivisena ja itseään toteuttamaan pyrkivänä kokonaisuutena. Humanistisen suuntauksen näkemyksissä toiseen ihmiseen voi vaikuttaa vain hänen minänsä kautta, jolloin hänen kasvuaan tulee tukea. Opettaja on oppimisen ohjaaja ollen samalla oppijana itsekin. Hänen tehtävänään on poistaa ympäristön luomia kasvun esteitä ja riippuvuussuhteita sekä helpottaa ja edistää oppijan itsensätoteuttamista. Oppija on tahtova, sisäisen motivaation voimalla itse itseään ohjaava yksilö, joka on tietoisesti vastuussa omista ratkaisuistaan. 19 Henkisessä kasvussaan ihmisen on hyväksyttävä itsensä, tiedostettava kasvunsa voimavarat ja kasvattamisensa keinot ja herkistettävä itsensä niiden löytämiselle. Henkisyys tarkoittaa myös vastuullisuutta itsestä ja muista Vrt. Nurmi, 1996, s Rogers, Rogers, 1969; Maslow, 1970; Knowles, 1984; Maslow, 1998; Järvinen, Koivisto & Poikela, 2000, ss ; Ruohotie, 2000, s. 13, ks. Lintukangas & Palojoki, s Rauhala, 1993, s

20 Opiskelijoiden sitoutuminen oppimisprosessin tavoitteisiin, itsensä ja työnsä kehittämiseen sekä arvioimaan oppimisen aikaansaamia muutoksia lisäsi myös ansaittua arvostusta ja mahdollisti saavutettuja tuloksia. Mitä paremmin sitoutui, sitä enemmän oppi, ja sai tuloksia aikaan. Hiljainen tieto Filosofi Michael Polanyi puhuu käsitteestä tacit knowledge, joka on suomennettu hiljaiseksi tiedoksi. Hänen mukaansa tiedämme enemmän kuin osaamme sanoa. Tiedossa ja taidossa hän erottaa kolme osaa: 1. Se, minkä voimme artikuloida eli kuvata jollakin kielellä (esimerkiksi puheella). 2. Se vielä artikuloimaton, joka ei ole huomiomme kohteena, mutta johon huomio voidaan kohdentaa ja joka sen jälkeen voidaan kuvata, artikuloida. 3. Se osa, jota jostain syystä ei osata tai voida ottaa huomion kohteeksi ja jota siitä syystä ei voida artikuloida eli kuvata. Artikuloimattoman muuttuminen artikuloiduksi tapahtuu niin, että uusi alue tietoa tai taitoa pääsee havaitsemisen kohteeksi. 21 Hiljainen tieto eli kokemustieto elää työyhteisön rutiineissa. Hiljaista tietoa on vaikea pukea sanalliseen muotoon ja välittää eteenpäin. Hiljaisen tiedon siirtäminen helpottuu, jos työyhteisössä toimivilla henkilöillä on yhteinen kognitiivinen viitekehys eli yhteinen kieli ja yhteinen kokemustausta, jossa on yhteiset käsitykset. 22 Ihmisen minäkuvaan liittyy hänen oma käsityksensä siitä, minkälainen hän on, mitkä ovat hänen vahvuutensa ja heikkoutensa sekä mihin hän elämässään pyrkii. Mitä tietoisempia ja harkitumpia ratkaisuja hän tekee, sitä paremmin hänen katsotaan hallitsevansa elämäänsä. Minäkuvan osana on itsetunto, joka on subjektiivinen käsitys itsestä ja omista vahvuuksista. 23 Itseluottamuksen ja osaamisen kasvaessa vapaudutaan ja uskalletaan jakaa tietoja muille työyhteisön jäsenille Polanyi, Manka, 2008, s Keltikangas-Järvinen, Lintukangas & Palojoki,

21 Hiljainen tieto on käsien taitoa ja aivojen syvien kerrosten tietoa. 25 Etenkin käytännön työssä on perinteisesti opittu sivusta seuraamalla tai itse oppien ajan kanssa kokemalla ja tekemällä. Oppipojat ovat seuranneet mestarien työskentelyä ja siten jäljittelemällä kehittyneet ammattilaisiksi. Kun osaaminen on hiljaisena tietona, se tarkoittaa, että henkilö osaa tehdä jotakin hyvin, mutta ei osaa opettaa sitä muille sellaisella tavalla, että myös muut oppivat sen. 26 Hiljainen tieto on sellaista asiantuntijan osaamista, joka on henkilökohtaista ja kontekstiin sidoksissa olevaa, ja sitä on vaikea täsmentää. 27 Organisaatiota vahvistavan uuden tiedon ja osaamisen edellytyksenä Nonaka ja Takeuchi näkevät, että äänetön yksilöllinen tieto tulee muuntaa eksplisiittiseksi, yhteisesti jaetuksi tiedoksi. Työyhteisössä jokaisen tiedoilla ja taidoilla on arvokas merkitys, mutta vasta kun ne saadaan yhteiseen käyttöön, niillä on todellista käyttöarvoa. Seminaareissa pohdittiin työyhteisön hiljaisen tiedon käyttöönottoa ja rohkaistiin kaikkia tuomaan esille omaa osaamistaan. Hiljaisen tiedon jakaminen lisää myös oman ja toisen työn arvostusta ja sitä kautta työssä viihtymistä ja ammattiylpeyttä. 28 Käytännössä hiljaista tietoa siirtyy työntekijältä toiselle osana työyhteisön normaaleja toimintoja. Varsinkin uuden työntekijän perehdyttäminen työyhteisön toimintamalliin ja käytäntöihin on vaativa tehtävä epätoivottavien rutiinien ja käyttäytymismallien estämiseksi. Hiljaista tietoa siirtyy hyvin herkästi myös epävirallisissa yhteyksissä, mikä on huomionarvoinen asia henkilöstöä ohjeistettaessa talon edun mukaisille tavoille. Työyhteisössä kytevä haitallisen perimätiedon siirtäminen voi olla hiljaista tietoa, mutta se ei edistä oikealla tavalla oppimista eikä näin ollen ole myöskään toivottavaa. Tarpeettomasta tiedosta poisoppiminen on toki yhdenlaista oppimista. Tavoitteena oli aktivoida osallistujat puhumaan seminaareissa ja myös työyhteisöissään tuomaan esille osaamistaan. 25 Siljander, 2002, s Toivonen & Asikainen, 2004, s Nonaka & Takeuchi, Otala & Ahonen 2003, s

22 Yhteistoiminnallinen oppiminen Hiljaisen tiedon muuttuminen osaamiseksi voi tapahtua esimerkiksi työyhteisön jäsenten opastaessa uutta työntekijää, joka seuraa ja osallistuu käytännössä työhön. Kuitenkin arkipäivän rutiineissakin tarvittavaa käytännön tietoa on hyvä pysähtyä pohtimaan tiedonmuodostusprosessin eli oppimisen kautta. Mitä opin ja miten opin? Kokemuksellisen oppimisen (experiental learning) keskeinen prosessi on reflektio, jossa arvioidaan omaa toimintaa, uskomuksia ja käsityksiä. Reflektio tarkoittaa latinan kielestä lähtöisin olevan alkuperäisen sanan mukaan peiliä, ikkunaa tai läpinäkyvää prismaa, jonka avulla voi katsella omaa toimintaa. Se auttaa analysoimaan aihetta, suuntaa ja tavoitteita, kun sitä katselee muuntavalla ja parantavalla silmällä, sekä mahdollisesti kyseenalaistamaan toimintaansa ja ajatteluaan. Reflektoinnin tärkeys perustuu ajatukseen, että pelkästä kokemuksesta ei välttämättä opita, vaan vasta merkitysten kautta tulkittava tieto on mahdollista muuttaa oppimiseksi. Reflektoimalla kokemusta luodaan kokemukselle merkitys, minkä seurauksena voidaan oppia, eli reflektion avulla kokemus jalostuu oppimiseksi. 29 Carr ja Kemmis näkevät reflektion laajempana syiden ja seurausten tiedostamisena. Aikuisen oppiminen on myös kokemuksen ravistelua. 30 Kokemuksellisen oppimisen ydin on oppimisprosessin tuottamassa kokemuksessa. 31 Kokemuksellinen oppiminen toimii parhaiten työelämän oppimisprosesseissa. On tärkeää, että oppijalla on työ- ja toimintakokemusta, jonka pohjalta hän pystyy hahmottamaan, mitkä kokemukset ovat oppimisprosessin kannalta tärkeitä. Hänellä pitää olla itsereflektiivisiä taitoja sekä motivaatiota kehittää itseään. 32 Menestyksellisen kokemuksellisen oppimisen taustalla vaikuttavat oppijan itsensä määrittelemät tavoitteet. Oppimisprosessissa kokemus syntyy tekemisen kautta, arviointivaiheessa 29 Kolb, 1984; Mezirow, Manka, 2008, s. 207; ks. Lintukangas & Palojoki, Kolb, Järvinen ym., 2000, s. 89; Otala, 2011,

Ruokakasvatus yhteisenä vastuunamme miten se onnistuu? professori Päivi Palojoki

Ruokakasvatus yhteisenä vastuunamme miten se onnistuu? professori Päivi Palojoki Ruokakasvatus yhteisenä vastuunamme miten se onnistuu? professori Päivi Palojoki Käyttäytymistieteellinen tiedekunta 30.1.2014 1 Hyvä kouluruokailu rakennetaan kestävällä tavalla eri toimijatahojen osaavassa,

Lisätiedot

Ruoan arvostaminen Vastuullinen ja taitava ruokapalveluhenkilöstö

Ruoan arvostaminen Vastuullinen ja taitava ruokapalveluhenkilöstö Seija Lintukangas Ruoan arvostaminen Vastuullinen ja taitava ruokapalveluhenkilöstö muutosagenttina ruokahävikkiä vähentämässä ja ruokasivistystä nostamassa (ResTaRu) Hankkeen loppuraportti 1 Edutaru Oy,

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

RUOKAKETJUN TOIMENPIDEOHJELMA

RUOKAKETJUN TOIMENPIDEOHJELMA ELINTARVIKEKETJUN NEUVOTTELUKUNTA 17.10.2011 1. Kuluttajan luottamus ja suomalaisen ruoan arvostus 5 2. Suomalaisen ruokaketjun kilpailukyky 6 3. Suomalaisen ruokaketjun kilpailuetu 6 Jäljitettävyys Vastuullisuus

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet maa- ja metsätalousministeriö, marraskuu 2007 Visio Kuluttaja haluaa suomalaisia elintarvikkeita ja ruokapalveluita sekä luottaa suomalaisen elintarvikeketjun

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo Espoo on osaavien ihmisten kunta, joka tunnetaan oikeudenmukaisena, asukas- ja asiakaslähtöisenä sekä vastuullisena edelläkävijänä nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN

OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN TIEVIE-KOULUTTAJAKOULUTUS, 2003 Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys ja

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi

URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS Erkka Westerlund erkka.westerlund@ lepoaika.fi YKSI ELÄMÄ 5 v 60 v ---------- ---------------------- ------------- ---------------------------------- ------------? 4 +

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN FT Katriina Sulonen 30.11.2016 Kehittämishankkeet ja uudistukset onnistuvat, kun - työyhteisössä on muutama aktiivinen, innostava henkilö - löytyy halu

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

10 ASKELTA KOHTI HYVÄÄ ORGANISAATIOKULTTUURIA

10 ASKELTA KOHTI HYVÄÄ ORGANISAATIOKULTTUURIA 10 ASKELTA KOHTI HYVÄÄ ORGANISAATIOKULTTUURIA 20.4.2016 Sari Kuusela YTT, tietokirjailija, HR johtaja LähiTapiola ryhmä sari.kuusela@lahitapiola.fi 20.4.2016 1 Kulttuuri on kaikkialla monitasoisesti läsnä.

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille 2016-2020 Minusta ja meistä tulee jotain. KuntaKesu on kehittämisprosessi, joka on ohjaava johtamisen työkalu

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon

Lisätiedot

Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille kouluille

Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille kouluille Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille kouluille Arvostusta ammattikeittiöille -hanke 2015-2016 Projektipäällikkö Virpi Kulomaa Ammattikeittiöosaajat ry 1.4.2016 Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille

Lisätiedot

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 Luennon teemat Oppimista koskevien käsitysten muuttuminen Koulutuskulttuurin uudistaminen

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 %

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 % Oppilaiden lkm Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % 1061 33 3,1 % Muu Oppilaan tausta ei ole taakka Vähemmistökulttuurien tuntemus Oman kulttuurin arvostaminen Yhteisen päätöksenteon

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen kehittäminen. Siimapuiston päiväkoti

Varhaiskasvatuksen kehittäminen. Siimapuiston päiväkoti Varhaiskasvatuksen kehittäminen Siimapuiston päiväkoti Nykytila VK:n kehittämisestä yksikön näkökulmasta Valtakunnallisesti koordinoimaton kehittäminen Kunnilla omat / omiin mittareihin perustuva Yksiköillä

Lisätiedot

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS:

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: www.metsahyvinvointi.fi/johtamisakatemia/ 1 Ihmisten motivaatio ja osaaminen ratkaisevat sen, kuinka hyvin

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Ala-Mursula Leena, Heikkinen Jarmo, Horppu Ritva, Päätalo Kati & Toivonen Asta Kysy, kuuntele, kannusta ja kehity TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Leena Ala-Mursula, Jarmo Heikkinen, Ritva Horppu,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot