Taitava ruokapalveluhenkilöstö julkisten ruokapalveluiden laatuketjun elinvoima (ProTaRu)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taitava ruokapalveluhenkilöstö julkisten ruokapalveluiden laatuketjun elinvoima (ProTaRu)"

Transkriptio

1

2

3 Seija Lintukangas Ruoan ja ruoan tekijöiden arvostuksen nostaminen julkisissa ruokapalveluissa Taitava ruokapalveluhenkilöstö julkisten ruokapalveluiden laatuketjun elinvoima (ProTaRu) Hankkeen loppuraportti 1

4 Edutaru Oy, Seija Lintukangas Raportti julkaistiin ProTaRu-hankkeen päätösseminaarissa Helsingissä. ISBN (nid.) ISBN (PDF) Kopijyvä Oy 2014 Jyväskylä 2

5 Elinvoimaa Arvostus ansaitaan osaamisella ja konkreettisilla teoilla. Ruoan ja ruoan tekijöiden arvostuksen nostaminen julkisissa ruokapalveluissa on jokaisen alalla toimivan ja meidän kaikkien ruokapalveluita käyttävien yhteinen tehtävä. Ei parane odottaa, että joku muu tekee tai joku muu on vastuussa. Jokainen on ensisijaisesti itse vastuussa työnsä tekemisestä, tekemisiensä vaikutuksista ja ammattitaitonsa päivittämisestä. Taitava ruokapalveluhenkilöstö on julkisten ruokapalveluiden laatuketjun elinvoima. Tietoa ja viranomaisohjeistusta on saatavilla enemmän kuin koskaan ennen. Mutta miten tieto muuttuu toiminnaksi? Siihen tarvitaan niin valtion kuin kunnan päättäjien vastuuta heidän raamittaessaan ja päättäessään ruokapalveluiden järjestämisen toimintaedellytyksistä. Hyvän ruoan ja nautittavan ruokailun onnistumiseksi tarvitaan laadullisesti hyvät ja vastuullisesti tuotetut elintarvikkeet sekä ammattitaitoinen henkilöstö, joka tarvitsee asiantuntevaa koulutusta. Ilman riittäviä toimintaedellytyksiä puheet ja hienot ohjeistukset ovat pelkkiä hymistelyjä vailla merkityksiä. Uusien käytäntöjen oppimiseen tarvitaan aikaa, asennetta, rohkeutta, itsetuntoa, motivaatiota sekä työyhteisön ja työnantajan myötävaikutusta. Siihen tarvitaan myös yhteistä oppimispolkua, jossa yhteistoiminnallisesti autetaan myös työystävää joskus kivikkoisellakin polulla. Tarvitaan myös kynttilän sytyttäjää. Tehdään yhdessä ruokamaailmasta ja julkisista ruokapalveluista entistä elinvoimaisempi, inspiroivampi ja houkuttelevampi koko kansan hyvinvoinnin vaikuttajana. Kiitokset hankkeen päärahoittajalle maa- ja metsätalousministeriölle, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:lle, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto ry:n aluetoimistoille, Ammattikeittiöosaajat ry:lle, Kuntaruokailun Asiantuntijat ry:lle, ja kaikille teille yhteistyötahoille, jotka eri tavoin olitte mukana hankkeen onnistumisessa. Kiitokset myös ohjausryhmän puheenjohtaja professori Päivi Palojoelle, ylitarkastaja Seija Ahonen-Siivolalle, ruokapalvelupäällikkö Auli Windille, vastaava kokki Riitta Rämäselle ja lehtori Anja Mäkelälle erittäin merkityksellisestä ja asiantuntevasta yhteistyöstä hankkeen aikana. Hankkeen suojelijoina valtiopäiväneuvos Mikko Pesälä ja emäntä Kaisa Pesälä antoivat arvovaltaisen tukensa hankkeen onnistumisessa. Lämpimät kiitokset. 3

6 Sisällys 1 JOHDANTO HANKKEEN TAVOITTEET JA VIITEKEHYS... 9 Hankkeen tavoitteet... 9 Ruokakulttuuri, ruokakasvatus ja ruokasivistys... 9 Ruokakulttuuri... 9 Ruokakasvatus Ruokasivistys Ruokakasvatuksella lisätään ruoan arvostusta Ruokahävikin vähentäminen on ruokasivistystä Toimenpiteitä ruokakasvatuksen onnistumiseksi Oppimisprosessin keskeisin viitekehys Humanistinen oppimisnäkemys Hiljainen tieto Yhteistoiminnallinen oppiminen Uudistava oppiminen Voimaantuminen Muutosagentiksi rohkaistuminen Säädös-, tutkimus- ja suositusperusta HANKEOSAPUOLET JA YHTEISTYÖ Hankkeen ydintoimijat Hankkeen suojelijat Ohjausryhmä Yhteistyökumppanit Hankkeen budjetti HANKKEEN VAIHEET ProTaRu-koulutusryhmät ja aikataulut Koulutuksen sisältö TULOKSET JA NIIDEN ARVIOINTI

7 ProTaRu-koulutuksen arviointia Kokemuksia ja tekoja osallistujien kertomina Ongelmien pohdintaa Askelia yhteistyöhön Tuloksia kootusti Ruokahävikin vähennystoimenpiteitä Pohdintoja hankkeen onnistumisesta JATKOTOIMET TIIVISTELMÄ LÄHDEKIRJALLISUUS

8 1 JOHDANTO On parempi sytyttää kynttilä kuin valittaa pimeyttä. Eleanor Roosevelt Julkisilla ruokapalveluilla on merkittävä osuus ja yhteiskunnallinen vaikutus kansalaisten hyvinvointiin ja terveyteen. Ilman ammattitaitoisia tekijöitä ei elintarvikkeista tule hyviä aterioita eikä aterioista nautittavia yhteisiä ruokailuelämyksiä. Julkisten ruokapalveluiden ja ammattikeittiöiden esimerkit myös ohjaavat suomalaisten ruokailuja kulutuskäyttäytymistä. Tarjoamalla maukasta, tuoretta ja vastuullisesti tuotettua ruokaa säilytetään suomalaisen ruoan suosio. Myös ravitsemuskriteerien toteutuminen tulee varmistaa julkisissa ruokapalveluissa, todetaan myös valtioneuvoston ruokapolitiikan selonteossa. 1 Ruokapalveluiden tekijät ja toimijat, jotka keittiöissä ja ruokapalveluissa työskentelevät, ovat yleensä kaikkein vähiten saaneet yhteiskunnan rahoittamaa tukea ja ohjausta oman työnsä kehittämiseen. Tämän yhteiskunnallisesti merkittävän puutteen ja olemassa olevan ongelman ratkaisemiseen saatiin parannusta maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella järjestetyllä Ruoan ja ruoantekijöiden arvostuksen nostaminen julkisissa ruokapalveluissa Taitava ruokapalveluhenkilöstö julkisten ruokapalveluiden laatuketjun elinvoima 2 -nimisellä hankkeella. Alueellisesti eri puolille maata perustettiin kahdeksan koulutusryhmää, joissa oli osallistujia yhteensä 203 henkilöä. Suurin osa oli ruokapalvelutyöntekijöitä. Jokaisessa ryhmässä oli myös esimiehiä, mikä koettiin erittäin hyväksi asiaksi. ProTaRu-koulutus toteutettiin vuosien aikana. ProTaRu-hankkeen tavoitteena oli saada aikaan myönteistä muutosta ruokaan suhtautumisessa, nostaa ruoan ja ruoantekijöiden arvostusta sekä lisätä ruokapalveluhenkilöstön ymmärrystä näkemään itse työnsä tärkeys ja merkitys koko elintarvikeketjussa. Kun ruokapalvelutoimijoiden osaaminen lisääntyy ja kestävien valintojen 1 Valtioneuvoston selonteko ruokapolitiikasta, Hankkeesta käytetään lyhennettynä nimenä ProTaRu-hanke tai ProTaRu-koulutus. (ProTaRu on lyhennys Professional Taitava Ruokapalveluhenkilöstö -nimestä.) 6

9 ymmärrys kasvaa, myös ympäristön arvostus ruokaan ja sen tekijöihin lisääntyy. Osaamisen lisääntyessä myös työhyvinvointi näkyy työn ilona ja uusiin haasteisiin innostumisena ja elinvoimaisuutena. Ruoan ja sen tekijöiden arvostus ei parane puheilla, pyytämisellä eikä informaatiolla, vaan arvostus ansaitaan osaamisella ja teoilla. Ruokapalveluiden tekijöiden arvostaminen alkaa antamalla heille mahdollisuudet oppia, voimaantua ja kasvaa työssään niin, että heidän itsearvostuksensa, ammattiylpeytensä ja osaamisensa karttumisen myötä muutkin heräävät huomaamaan heidän työnsä arvon ja merkityksen. Kuntien tiukentunut taloustilanne näkyy myös ruokapalveluiden tekijöiden jatkuvasti kiristyvissä tehokkuusvaatimuksissa. Samalla heiltä vaaditaan entistä enemmän ammatillista osaamista sekä ajantasaisia tietoja ja taitoja. Yhteisenä etuna on tärkeää, että toimintaan käytettävät panokset tuottavat mahdollisimman suuren hyödyn sekä yhteiskunnalle että ruokapalveluiden käyttäjille ja tekijöille. Ruokakulttuurin vaaliminen, ruoan arvokkuuden ymmärtäminen ja kunnioittaminen sekä huolenpito ruoan tekijöiden osaamishyvinvoinnista ja työn arvostuksesta sekä heidän kyvyistään uusiutua ovat keskeisiä menestystekijöitä elintarviketalouden laatuketjussa. Suomessa on asiantunteva ja kattava viranomaisohjeistus ja hyvä tahto julkisten ruokapalveluiden järjestämiseen ja toiminnan kehittämiseen. Ongelmana ovat nykyisellään riittämättömät toimintaedellytykset saattaa ajantasaiset tiedot ruoan tekijöiden käyttöön ja konkreettisiksi toimintatavoiksi. Uudet ideat ja innovatiiviset kehitystoimet eivät lähde elämään itsestään tai vailla osaamista ja rohkeutta niiden toteuttamiseen. Uuden oppimiseen tarvitaan myös aikaa. Ruoan arvostaminen ruokaketjun kaikissa vaiheissa kertoo osaltaan ruokasivistyksestä. Ruoan tuhlaaminen ja sen päätyminen jätteeksi on taloudellinen ja ekologinen haitta, jonka ehkäisyyn on ryhdyttävä painokkaasti. Ruoan tekijöillä on ruokasivistyksen nostamisessa ja hävikin vähentämisessä merkittävä asema ja tehtävä. Vastuullinen ja taitava ruokapalveluhenkilöstö kykenee ruokakasvattajana lisäämään lasten, nuorten ja kaikkien asiakasryhmien ymmärrystä ruokaketjusta ja sen eri vai- 7

10 heiden vaikutuksista työllisyyteen, ympäristöön sekä ruoan laatutekijöihin. Vaikutuskenttä on laaja. 3 Ruokapalvelujen käyttäjät ja muut sidosryhmät saivat hankkeesta pitkän tähtäimen hyötyä, kun hankkeessa mukana olleet ruokapalvelutoimijat veivät uusin voimin oppejaan työyhteisöihinsä. Osaaminen kasvattaa osaamista. Hyvä ruokkii hyvää. Arvostaminen luo arvostamista. ProTaRu-hankkeessa käytettiin keskeisenä oppimateriaalina Kouluruokailu kutsuu nauttimaan ja oppimaan -kirjaa. 4 Jokainen opiskelija sai kirjan henkilökohtaisesti omakseen. Siitä kiitokset Julkisten ja hyvinvointialojen liitto ry:lle ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto ry:lle. Tässä raportissa käytetään ja lainataan kirjan tekstiä useassa kohdassa. Lisäksi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto ry lahjoitti jokaiselle opiskelijalle kirjan Hyvät käytännöt ravitsemis- ja puhtauspalveluissa, johon jokainen perehtyi joko yksin tai ryhmissä. Muut oppimateriaalit esitellään luvussa kolme sivuilla kunkin jakson koulutusohjelmasisällön lopussa. 3 Suomessa oli vuonna 2012 yli julkista keittiötä, joissa tarjottiin n. 441 milj. ateriaa/vuosi. Päiväkotien ja koulujen osuus niistä on n. 80 %. 4 Lintukangas & Palojoki,

11 2 HANKKEEN TAVOITTEET JA VIITEKEHYS Hankkeen tavoitteet Avain onnistumisiin on kohdistaa tietoisuus niihin asioihin, joita haluamme, ei niihin, joita pelkäämme. Brian Tracy ProTaRu-hankkeen tavoitteena oli nostaa ruoan ja ruoantekijöiden arvostusta ja lisätä ruokapalveluhenkilöstön ymmärrystä itse näkemään työnsä tärkeys ja merkitys koko elintarvikeketjussa. Tavoitteena oli myös nostaa julkishallinnon ruokapalveluiden imagoa osaavan henkilöstön toiminnan ja vaikuttavien tekojen kautta ja motivoida henkilöstöä ruokakasvatustyöhön. Avainasiaksi nousi oppimaan oppiminen. Työvälineenä käytettiin tarkoitukseen räätälöityä ProTaRu-nimistä koulutusohjelmaa, jossa oli neljä lähiseminaaripäivää ja niiden välissä opiskeltavia oppimis- ja kehittämistehtäviä. Osatavoitteiksi määriteltiin seuraavat: - Julkisten ruokapalveluiden tekijöiden itsearvostuksessa, asennoitumisessa ja käsityksissä saadaan aikaan myönteistä muutosta. - Ruokapalvelutoimijoiden osaaminen ja osuus yhteiskuntavastuullisissa toimintatavoissa lisääntyvät sekä kestävien valintojen ymmärrys kasvaa. - Ruokakasvatusosaaminen lisääntyy. - Alan ammatillisuus ja työhyvinvointi lisääntyvät. - Ympäristön arvostus ruokaan ja sen tekijöihin lisääntyy. Ruokakulttuuri, ruokakasvatus ja ruokasivistys Ruokakasvatus-, ruokakulttuuri- ja ruokasivistys-käsitteitä käytetään usein täsmentämättöminä eri yhteyksissä kuitenkaan niiden sisältöä avaamatta. Seuraavassa esitän käsitteet siten, kuinka ne ymmärrän ja kuinka ne ymmärrettiin ProTaRu-hankkeen kuluessa käydyissä seminaarikeskusteluissa. Ruokakulttuuri Ruokakulttuuri tarkoittaa ajan saatossa kehittyneitä ja opittuja ruoan käytön tapoja ja tottumuksia. Suomessakaan ei voida puhua yhdestä kulttuurista, vaan monista ruokakulttuureista, varsinkin yhä monikansallistuvassa yhteiskunnassamme. Ruokakult- 9

12 tuuriprofessori Johanna Mäkelä on määritellyt ruokakulttuuria seuraavasti: Ruoka on kulttuurin tuote, joka on osa identiteettiämme. Me määrittelemme itseämme ja muita sen mukaan, mitä syömme, mitä me emme syö ja mitä muut syövät. Ruokakulttuuri ja ruokasivistys on myös nähty rinnakkaisina käsitteinä ja kansallisen identiteetin kulmakivinä ruokakulttuurin ulottuvuuksia tarkasteltaessa. 5 Ruoan historia, raaka-aineet ja valmistus, ruokailutilanteet, kattaukset ja pöytätavat ja ruoan maku ovat esimerkiksi ulottuvuuksia, joista jo päiväkodeissa keskustellaan ja joita opetetaan Sapere-menetelmän avulla. 6 Ruokakulttuurien tuntemiseksi tarvitaan ruokakasvatusta. Ruokakasvatus Ruokakasvatus on tutkimustietoon ja hyviin käytäntöihin perustuvaa tavoitteellista, vastuullista, eettistä, esteettistä ja toiminnallista yhteistyötä, jonka tavoitteena on lisätä ruokasivistysosaamista. Ruokakasvatus on esimerkiksi terveyttä edistävään syömiseen ja hyviin tapoihin ohjaamista fyysisessä, sosiaalisessa ja pedagogisessa oppimisympäristössä niin kotona, eri kouluasteilla kuin muillakin elämän foorumeilla. Ruokasivistys Ruokasivistys on kasvatuksen kautta opittuja tietoja, taitoja ja osaamista ymmärtää ruoan merkitys elämässä. Se on ruoan kunnioittamista ja sen tekijöiden arvostamista sekä ymmärrystä siitä, ettei ruoka ole itsestäänselvyys tai etuoikeus kenellekään. Ruokasivistys näkyy arvoissa ja arvostuksissa vastuullisina valintoina, järkevänä ruoan käyttämisenä, hyvinä tapoina ja huomaavaisuutena. Ruokasivistys on esimerkiksi kiitollisuutta, vastuullisuutta ja välittämistä itsestä, toisista ja koko elinympäristöstä sekä kansallisesti että globaalisti. Ruokakulttuuri, ruokakasvatus ja ruokasivistys voidaan havainnollistaa seuraavan kuvion avulla. 5 Rauramo, 2013, s Koistinen & Ruhanen,

13 Kuvio 1. Ruokakasvatus, ruokakulttuurit ja ruokasivistys elävät vastuullisten valintojen maaperässä Ruokakasvatuksella lisätään ruoan arvostusta Jo vuonna 1997 julkaistussa opetusministeriön kouluhyvinvointia edistävässä toimenpideohjelmassa 7 velvoitetaan koulun koko henkilöstöä sitoutumaan yhteisiin kasvatustavoitteisiin sekä hierarkkisten rakenteiden uudistamiseen. Koulujen ja kuntien uudenlaisten toimintatapojen kautta tarjoutuu mahdollisuus myös uudenlaiseen hyvinvointiin. 8 Marraskuussa vuonna 2009 valtioneuvoston kanslia asetti johtoryhmän valmistelemaan kansallista ruokastrategiaa. Johtoryhmä teki ehdotuksen strategiasta maa- ja metsätalousministeriölle. Sen pohjalta ministeriö valmisteli esityksen ja antoi sen vuonna 2010 selontekona, jossa linjattiin tulevaisuuden visio huomisen ruoasta. Eduskunta käsitteli selontekoa ja antoi eduskunnan kirjelmän tammikuussa Ruokapoliittisen selonteon ydintoimenpiteet ovat seuraavat: Turvataan koko suomalaisen ruokaketjun kannattavuus ja kilpailukyky. Luodaan suomalaiseen ruokaketjuun varmistettu jäljitettävyys- ja vastuullisuusjärjestelmä. 7 Kom. 1997:14. 8 Koulutuspoliittinen selonteko eduskunnassa

14 Tuetaan tutkimusta ja tulosten käytäntöön soveltamista. Tuetaan ruokakasvatusta, terveyttä edistäviä ruokavalintoja sekä luomu- ja lähiruokaa. Parannetaan yhteistyötä. Maa- ja metsätalousministeriö päivitti lokakuussa vuonna 2011 elintarviketalouden laatustrategiaohjelman ruokaketjun toimenpideohjelmaksi 9. Keskeisinä toimenpiteinä nostetaan esille koko ketjun vastuullinen yhteistyö suomalaisen ruoan ja sen arvostuksen nostamisessa. Toimenpideohjelma rakentuu kolmen päätavoitteen ympärille: kuluttajan luottamus ja suomalaisen ruoan arvostus, suomalaisen ruokaketjun kilpailukyky ja suomalaisen ruokaketjun kilpailuetu. Kuluttajalle halutaan tarjota korkealaatuisia ja turvallisia tuotteita kilpailukykyisesti ja vastuullisesti. Tavoitteeseen pääseminen vaatii entistä tiiviimpää yhteistyötä ruokasektorin eri toimijoiden välillä. Julkishallinnon ruokapalveluilla on mittava osuus elintarvikeketjussa hankintatoimia tehdessään. Aterioiden valmistamiseen tarvitaan korkealaatuisia ja turvallisia tuotteita, jotka ovat kilpailukykyisiä ja kestävällä tavalla tuotettuja. Elintarviketeollisuus, suuret sekä pienet elintarvikeyritykset ovat vastuullisessa asemassa yhteistyökumppaneina hyvien tuotteiden kehittämisessä, valmistamisessa ja toimittamisessa. Luotettava yhteistyö ei ole vain kaupantekoa. Se on sekä yrityksen että asiakkaiden menestyksen ja hyvinvoinnin turvaaja. Toimenpideohjelman visio suomalaisesta ruokaketjusta Vuonna 2030 suomalaiset kuluttajat syövät maukasta, terveellistä, kestävästi tuotettua ja turvallista ruokaa. Kuluttajilla on kyky tehdä tietoisia valintoja. Kysyntään vastaa läpinäkyvä, osaava, joustava sekä kansainvälisesti kilpailukykyinen ruoka- ja palvelujärjestelmä. Alan kasvua ja kehitystä tukee hyvin koordinoitu korkean tason tutkimus- ja kehitystyö

15 Vision toteutumiseksi tarvitaan muiden muassa seuraavia toimenpiteitä: Vahvistetaan yhteistyötä elintarvikeketjun toimijoiden välillä. Lisätään ruokaketjun läpinäkyvyyttä. Lisätään lähi-, luomu- ja sesonginmukaisen ruoan tarjontaa ja käyttöä. Vahvistetaan suomalaisten luonnontuotteiden käyttöä. Nostetaan ruoan ja ruoantekijöiden arvostusta. Varmistetaan ruoantekijöiden ammattitaito turvaamalla alaan liittyvä koulutus. Korostetaan ruokaketjun toimijoiden vastuuta ravinnon terveellisyydessä joukkoruokailussa. Varmistetaan julkisen sektorin hankintaosaamista ruokapalveluissa ja ruokahankintojen riittävät resurssit. Edistetään vuoropuhelua vastuullisuuden sisällöstä. Minimoidaan jätevirrat ja hyödynnetään sivuvirrat koko ketjussa. Aiheutetaan mahdollisimman vähäistä ympäristökuormitusta. Maa- ja elintarviketeollisuuden tutkimuskeskuksen (2010) selvityksen mukaan ruokapalveluiden toteutuksessa kestävän kehityksen periaatteet näkyvät vaihtelevasti eri kouluissa ja eri kunnissa. Opetus- ja kouluruokailuhenkilöstön yhteistyöstä mainitaan biologian, kuvataiteen, käsityön, historian, maantiedon, kielten ja kotitalousopetuksen kanssa. Selvityksessä ilmenee, että yhteistyötä tarvitaan nykyistä enemmän. Kouluruokailun kytköksiä opetukseen ja kasvatukseen pitää lisätä. Kuluttajatutkimuskeskuksen 10 mukaan julkisilla ruokapalveluilla on mahdollisuus vaikuttaa kuluttajien ruokavalintoihin hyvää esimerkkiä näyttämällä. Säännöllisesti toistuvana lounasruoalla on ruokatottumuksia ohjaava sekä ravitsemuskasvatusta edistävä merkitys. Julkaisussa käsitellään ympäristöministeriön valmistelemaa periaatepäätöstä kestävien valintojen edistämisestä julkisissa hankinnoissa, joka hyväksyttiin valtioneuvostossa Sen mukaan: Ruokapalvelujen kestävyyttä lisätään: luonnonmukaisesti tuotettua, kasvisruokaa tai sesonginmukaista ruokaa on tarjolla valtionhallinnon keittiöissä ja ruokapalveluissa 10 Aalto & Heiskanen, 2011, 13

16 vähintään kerran viikossa vuoteen 2010 mennessä ja vähintään kaksi kertaa viikossa 2015 mennessä. 11 Pääministeri Jyrki Kataisen tervehdyksessä maaliskuussa 2012 valtakunnallisilla Gastromessuilla oli sanoma: Ruokakulttuuri on elävä osa kansallista identiteettiä ja tärkeä osa-alue Suomi-kuvan luomisessa. Suomalainen ruoka herättää kiinnostusta myös maailmalla, sillä meillä on tarjota laadukkaita raaka-aineita ja selkeitä makuja, jotka ovat tällä hetkellä suuressa arvossa. Ruoka on enemmän kuin elintarvike. On päästävä ruoka-aineympyrää pidemmälle, jotta suomalaisesta ruoasta saataisiin enemmän irti. Kokonaisvaltaisen kouluruokailumallin kehittämistä koskevassa tutkimuksessa 12 selvitettiin koululaisten, vanhempien, opettajien, kouluterveydenhoitajien ja keittiöhenkilökunnan näkemyksiä kouluruokailun kehittämisestä neljässä Helsingin alueen koulussa. Tutkimuksen mukaan asiakaslähtöisessä kokonaisvaltaisessa kouluruokailussa yhdistyvät koululaisten tarpeet, ravitsemuksellinen näkökulma, hyvinvointi- ja e- nergianäkökulma, kouluruokailuympäristö, terveyden edistämisen ja terveysongelmien ehkäisyn, kasvatuksellisen sekä sosiaalisen ympäristön näkökulma. Kouluruokailu on tehokas keino vaikuttaa suomalaislasten ja -nuorten ruokavalintoihin. Siinä voidaan antaa malli terveyttä edistävistä ruokailutottumuksista ja ruokahävikin vähentämisestä sekä ruokasivistyksen nostamisesta koko eliniäksi. Tutkimuksessa havaittiin, että oppilaille, jotka jättivät kouluaterian osittain tai kokonaan syömättä, oli ominaista keskimäärin useammin tupakointi ja alkoholin käyttö, ylipainoisuus oman arvionsa mukaan, epäterveellisten välipalojen nauttiminen kouluaikana ja epäsäännöllinen ateriointi kotona sekä huono kouluviihtyvyys ja kiusatuksi joutuminen koulussa. Kehittämistoimenpiteeksi esitetään kaikkien kouluruokailun osapuolien määrärahoista päättävien, ruokapalveluiden järjestäjien, opettajien, oppilaiden ja heidän vanhempiensa yhteistyötä. Lintukankaan tutkimuksessa 13 nostettiin esille kouluruokailuhenkilöstön työn merkitys osana lasten ja nuorten terveellistä ja turvallista kasvuyhteisöä. Tutkimuksen koh- 11 Valtioneuvoston periaatepäätös, Tikkanen, Lintukangas,

17 teena on kouluruokailuhenkilöstö, heidän työnsä kouluruokailun kasvatustehtävässä sekä tutkimusaineistona olleen TaRu-koulutuksen aikana tapahtuneet muutokset heissä itsessään ja kouluyhteisössä. ProTaRu-hankkeen koulutusohjelma noudattelee TaRu-koulutuksessa testattua tuotetta kuitenkin räätälöitynä tarkoituksenmukaiseksi tähän hankkeeseen. Ruokahävikin vähentäminen on ruokasivistystä Ruoan päätyminen jätteeksi on ekologisesti ja taloudellisesti kestämätöntä tuhlaamista. On tärkeää vähentää ruokahävikkiä kaikin mahdollisin keinoin. Ruokasivistykseen kuuluvat ruoan arvokkuuden ymmärtäminen ja sen kunnioitus yhtä lailla kuin sen tuhlaamisen välttäminen. Ruokahävikillä tarkoitetaan tässä yhteydessä sellaista ruokaa, joka joutuu biojätteeseen tai roskiin valmistus- ja tarjoiluvaiheissa tai tilanteissa. Ruokahävikkiä syntyy useista eri syistä niin suunnittelu- kuin toteutusvaiheissa. Keskeisiä tekijöitä ovat työntekijöiden ammattitaito, arjen esimiestyö ja toiminnan johtamisjärjestelmä sisältäen reseptiikan ja ruokalistojen suunnittelun ja hallinnan. 14 ProTaRu-hankkeessa käsiteltiin ruokahävikkiä ryhmäkohtaisesti osallistujien kiinnostuksen mukaisesti, kuitenkin pääsääntöisesti keskityttiin henkilöstön monipuolisten päivittäisten toimintatapojen tarkasteluun ja osaamisen lisäämiseen. Ruokakasvatuksessa tarvitaan yhteistyötä Sosiaali- ja terveysministeriön kouluterveydenhuollon laatusuosituksissa painotetaan koko kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämistä, moniammatillisen yhteistyön merkitystä sekä varhaisen puuttumisen periaatteita. Osana terveyden edistämisen politiikkaohjelmaa sosiaali- ja terveysministeriö asetti toimikaudeksi joukkoruokailun seuranta- ja kehittämistyöryhmän, jonka tehtävänä oli laatia suositus laadukkaiden ruokapalveluiden saatavuudesta ja edistää ruoan ravitsemuksellisen laadun paranemista. 15 Suosituksessa edellytetään ravitsemuslaadun valintakriteerin huomioon ottamista julkisten ruokapalveluiden hankintatoimissa sekä painotetaan päiväkoti- ja kouluruokailun tärkeyttä osana päivän ruokarytmiä ja ravitsemusta. Toimen- 14 Maa- ja elintarviketeollisuuden tutkimuskeskus MTT, Sosiaali- ja terveysministeriö,

18 pidesuosituksissa annetaan vahva viesti ravitsemuslaadun merkityksestä kansalaisten hyvinvoinnin turvaajana. Seuraavassa lyhyesti toimenpidesuosituksen pääkohdat: Hyvä ravitsemus on terveyden ja hyvinvoinnin edellytys: elämänlaatu paranee, mielihyvä lisääntyy ja yhteisöllisyys kasvaa. Ympäristö ohjaa valintoja: suositeltavien tuotteiden hyvä saatavuus, houkutteleva esillepano, ympäristön ja seuran esimerkki antavat mallin kotona ja koulussa. Ympäristö myös rohkaisee kokeilemaan uusia makuja. Yhteinen vastuu on tärkeää: viranomaiset, yritykset, koulutusjärjestelmät ja sidosryhmät toimivat yhteistyössä. Vanhempien, koulun aikuisten ja kaikkien toimijoiden toiminta on linjassa. Terveyttä edistävät elintavat tuovat kustannussäästöjä, terveyteen panostaminen on investointi tulevaisuuteen. Toimenpiteitä ruokakasvatuksen onnistumiseksi Lisätään tiedottamista konkreettisin esimerkein. Varataan riittävät resurssit laadukkaiden julkisten ruokapalveluiden toteuttamiseen. Lisätään päättäjien, työmarkkinaosapuolien, ruokapalveluyritysten, elintarviketeollisuuden, valvontaviranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyötä. Huolehditaan eri kulttuureista tulevien ravitsemusosaamisesta ja kommunikointitaidoista. Huolehditaan ravitsemusalan koulutuksen houkuttelevuudesta ja alalle halukkuudesta. Lisätään ruokapalveluhenkilöstön osaamista täydennyskoulutuksella Sosiaali- ja terveysministeriö,

19 Oppimisprosessin keskeisin viitekehys Kun etsit hyvää toisista, löydät parhaat puolet itsestäsi. Martin Walsh ProTaRu-hankkeen oppimisprosessin keskeisin viitekehys ja filosofinen perusta on ihmiskäsitys, jossa ymmärretään ihmisen olemuksen kokonaisuus, hänen asemansa luonnossa ja yhteiskunnassa, kehitysmahdollisuudet ja koulutettavuus. 17 Tärkeintä ovat myönteiset asenteet ja oppiminen. Näillä ajatuksilla lähdimme hankkeessa eteenpäin kohti asetettuja tavoitteita. Kuvailen seuraavaksi tavoitteiden saavuttamiseksi rakennettua viitekehystä ja työvälinettä. Humanistinen oppimisnäkemys Humanistisessa näkemyksessä oppiminen on kasvun mahdollisuus ja avainsana. Tärkeinä tekijöinä ovat itsetuntemus ja toisen asemaan asettuminen. 18 Myös humanistisen psykologian johtohahmo Abraham Maslow (1970, 1998) kuvaa ihmistä aktiivisena ja itseään toteuttamaan pyrkivänä kokonaisuutena. Humanistisen suuntauksen näkemyksissä toiseen ihmiseen voi vaikuttaa vain hänen minänsä kautta, jolloin hänen kasvuaan tulee tukea. Opettaja on oppimisen ohjaaja ollen samalla oppijana itsekin. Hänen tehtävänään on poistaa ympäristön luomia kasvun esteitä ja riippuvuussuhteita sekä helpottaa ja edistää oppijan itsensätoteuttamista. Oppija on tahtova, sisäisen motivaation voimalla itse itseään ohjaava yksilö, joka on tietoisesti vastuussa omista ratkaisuistaan. 19 Henkisessä kasvussaan ihmisen on hyväksyttävä itsensä, tiedostettava kasvunsa voimavarat ja kasvattamisensa keinot ja herkistettävä itsensä niiden löytämiselle. Henkisyys tarkoittaa myös vastuullisuutta itsestä ja muista Vrt. Nurmi, 1996, s Rogers, Rogers, 1969; Maslow, 1970; Knowles, 1984; Maslow, 1998; Järvinen, Koivisto & Poikela, 2000, ss ; Ruohotie, 2000, s. 13, ks. Lintukangas & Palojoki, s Rauhala, 1993, s

20 Opiskelijoiden sitoutuminen oppimisprosessin tavoitteisiin, itsensä ja työnsä kehittämiseen sekä arvioimaan oppimisen aikaansaamia muutoksia lisäsi myös ansaittua arvostusta ja mahdollisti saavutettuja tuloksia. Mitä paremmin sitoutui, sitä enemmän oppi, ja sai tuloksia aikaan. Hiljainen tieto Filosofi Michael Polanyi puhuu käsitteestä tacit knowledge, joka on suomennettu hiljaiseksi tiedoksi. Hänen mukaansa tiedämme enemmän kuin osaamme sanoa. Tiedossa ja taidossa hän erottaa kolme osaa: 1. Se, minkä voimme artikuloida eli kuvata jollakin kielellä (esimerkiksi puheella). 2. Se vielä artikuloimaton, joka ei ole huomiomme kohteena, mutta johon huomio voidaan kohdentaa ja joka sen jälkeen voidaan kuvata, artikuloida. 3. Se osa, jota jostain syystä ei osata tai voida ottaa huomion kohteeksi ja jota siitä syystä ei voida artikuloida eli kuvata. Artikuloimattoman muuttuminen artikuloiduksi tapahtuu niin, että uusi alue tietoa tai taitoa pääsee havaitsemisen kohteeksi. 21 Hiljainen tieto eli kokemustieto elää työyhteisön rutiineissa. Hiljaista tietoa on vaikea pukea sanalliseen muotoon ja välittää eteenpäin. Hiljaisen tiedon siirtäminen helpottuu, jos työyhteisössä toimivilla henkilöillä on yhteinen kognitiivinen viitekehys eli yhteinen kieli ja yhteinen kokemustausta, jossa on yhteiset käsitykset. 22 Ihmisen minäkuvaan liittyy hänen oma käsityksensä siitä, minkälainen hän on, mitkä ovat hänen vahvuutensa ja heikkoutensa sekä mihin hän elämässään pyrkii. Mitä tietoisempia ja harkitumpia ratkaisuja hän tekee, sitä paremmin hänen katsotaan hallitsevansa elämäänsä. Minäkuvan osana on itsetunto, joka on subjektiivinen käsitys itsestä ja omista vahvuuksista. 23 Itseluottamuksen ja osaamisen kasvaessa vapaudutaan ja uskalletaan jakaa tietoja muille työyhteisön jäsenille Polanyi, Manka, 2008, s Keltikangas-Järvinen, Lintukangas & Palojoki,

21 Hiljainen tieto on käsien taitoa ja aivojen syvien kerrosten tietoa. 25 Etenkin käytännön työssä on perinteisesti opittu sivusta seuraamalla tai itse oppien ajan kanssa kokemalla ja tekemällä. Oppipojat ovat seuranneet mestarien työskentelyä ja siten jäljittelemällä kehittyneet ammattilaisiksi. Kun osaaminen on hiljaisena tietona, se tarkoittaa, että henkilö osaa tehdä jotakin hyvin, mutta ei osaa opettaa sitä muille sellaisella tavalla, että myös muut oppivat sen. 26 Hiljainen tieto on sellaista asiantuntijan osaamista, joka on henkilökohtaista ja kontekstiin sidoksissa olevaa, ja sitä on vaikea täsmentää. 27 Organisaatiota vahvistavan uuden tiedon ja osaamisen edellytyksenä Nonaka ja Takeuchi näkevät, että äänetön yksilöllinen tieto tulee muuntaa eksplisiittiseksi, yhteisesti jaetuksi tiedoksi. Työyhteisössä jokaisen tiedoilla ja taidoilla on arvokas merkitys, mutta vasta kun ne saadaan yhteiseen käyttöön, niillä on todellista käyttöarvoa. Seminaareissa pohdittiin työyhteisön hiljaisen tiedon käyttöönottoa ja rohkaistiin kaikkia tuomaan esille omaa osaamistaan. Hiljaisen tiedon jakaminen lisää myös oman ja toisen työn arvostusta ja sitä kautta työssä viihtymistä ja ammattiylpeyttä. 28 Käytännössä hiljaista tietoa siirtyy työntekijältä toiselle osana työyhteisön normaaleja toimintoja. Varsinkin uuden työntekijän perehdyttäminen työyhteisön toimintamalliin ja käytäntöihin on vaativa tehtävä epätoivottavien rutiinien ja käyttäytymismallien estämiseksi. Hiljaista tietoa siirtyy hyvin herkästi myös epävirallisissa yhteyksissä, mikä on huomionarvoinen asia henkilöstöä ohjeistettaessa talon edun mukaisille tavoille. Työyhteisössä kytevä haitallisen perimätiedon siirtäminen voi olla hiljaista tietoa, mutta se ei edistä oikealla tavalla oppimista eikä näin ollen ole myöskään toivottavaa. Tarpeettomasta tiedosta poisoppiminen on toki yhdenlaista oppimista. Tavoitteena oli aktivoida osallistujat puhumaan seminaareissa ja myös työyhteisöissään tuomaan esille osaamistaan. 25 Siljander, 2002, s Toivonen & Asikainen, 2004, s Nonaka & Takeuchi, Otala & Ahonen 2003, s

22 Yhteistoiminnallinen oppiminen Hiljaisen tiedon muuttuminen osaamiseksi voi tapahtua esimerkiksi työyhteisön jäsenten opastaessa uutta työntekijää, joka seuraa ja osallistuu käytännössä työhön. Kuitenkin arkipäivän rutiineissakin tarvittavaa käytännön tietoa on hyvä pysähtyä pohtimaan tiedonmuodostusprosessin eli oppimisen kautta. Mitä opin ja miten opin? Kokemuksellisen oppimisen (experiental learning) keskeinen prosessi on reflektio, jossa arvioidaan omaa toimintaa, uskomuksia ja käsityksiä. Reflektio tarkoittaa latinan kielestä lähtöisin olevan alkuperäisen sanan mukaan peiliä, ikkunaa tai läpinäkyvää prismaa, jonka avulla voi katsella omaa toimintaa. Se auttaa analysoimaan aihetta, suuntaa ja tavoitteita, kun sitä katselee muuntavalla ja parantavalla silmällä, sekä mahdollisesti kyseenalaistamaan toimintaansa ja ajatteluaan. Reflektoinnin tärkeys perustuu ajatukseen, että pelkästä kokemuksesta ei välttämättä opita, vaan vasta merkitysten kautta tulkittava tieto on mahdollista muuttaa oppimiseksi. Reflektoimalla kokemusta luodaan kokemukselle merkitys, minkä seurauksena voidaan oppia, eli reflektion avulla kokemus jalostuu oppimiseksi. 29 Carr ja Kemmis näkevät reflektion laajempana syiden ja seurausten tiedostamisena. Aikuisen oppiminen on myös kokemuksen ravistelua. 30 Kokemuksellisen oppimisen ydin on oppimisprosessin tuottamassa kokemuksessa. 31 Kokemuksellinen oppiminen toimii parhaiten työelämän oppimisprosesseissa. On tärkeää, että oppijalla on työ- ja toimintakokemusta, jonka pohjalta hän pystyy hahmottamaan, mitkä kokemukset ovat oppimisprosessin kannalta tärkeitä. Hänellä pitää olla itsereflektiivisiä taitoja sekä motivaatiota kehittää itseään. 32 Menestyksellisen kokemuksellisen oppimisen taustalla vaikuttavat oppijan itsensä määrittelemät tavoitteet. Oppimisprosessissa kokemus syntyy tekemisen kautta, arviointivaiheessa 29 Kolb, 1984; Mezirow, Manka, 2008, s. 207; ks. Lintukangas & Palojoki, Kolb, Järvinen ym., 2000, s. 89; Otala, 2011,

Ruoan arvostaminen Vastuullinen ja taitava ruokapalveluhenkilöstö

Ruoan arvostaminen Vastuullinen ja taitava ruokapalveluhenkilöstö Seija Lintukangas Ruoan arvostaminen Vastuullinen ja taitava ruokapalveluhenkilöstö muutosagenttina ruokahävikkiä vähentämässä ja ruokasivistystä nostamassa (ResTaRu) Hankkeen loppuraportti 1 Edutaru Oy,

Lisätiedot

Ruokakasvatus yhteisenä vastuunamme miten se onnistuu? professori Päivi Palojoki

Ruokakasvatus yhteisenä vastuunamme miten se onnistuu? professori Päivi Palojoki Ruokakasvatus yhteisenä vastuunamme miten se onnistuu? professori Päivi Palojoki Käyttäytymistieteellinen tiedekunta 30.1.2014 1 Hyvä kouluruokailu rakennetaan kestävällä tavalla eri toimijatahojen osaavassa,

Lisätiedot

Ruokasivistys eläväksi vastuullisilla valinnoilla

Ruokasivistys eläväksi vastuullisilla valinnoilla Ruokasivistys eläväksi vastuullisilla valinnoilla Ateria 13 5.11.2013 Seija Lintukangas Filosofian tohtori Edutaru Oy www.edutaru.fi Kansakuntien kohtalo riippuu niiden tavasta ruokailla. - Brillat-Savarin

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Naantalin kaupungin Ateriapalvelu

Naantalin kaupungin Ateriapalvelu Naantalin kaupungin Ateriapalvelu Ruoka on yksi ikkuna yhteiskuntaan, globalisoituvaan maailmaan, tuotantoon, talouteen, ympäristöön, omaan ja toisten maiden kulttuuriin, terveyteen ja ravitsemukseen Paljon

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

RUOKAKETJUN TOIMENPIDEOHJELMA

RUOKAKETJUN TOIMENPIDEOHJELMA ELINTARVIKEKETJUN NEUVOTTELUKUNTA 17.10.2011 1. Kuluttajan luottamus ja suomalaisen ruoan arvostus 5 2. Suomalaisen ruokaketjun kilpailukyky 6 3. Suomalaisen ruokaketjun kilpailuetu 6 Jäljitettävyys Vastuullisuus

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Hyvinvointi elintarvikeketjussa, teot ja tavoitteet kommenttipuheenvuoro Elintarvikeketjun visio ja uutispäivä 3.12.2010 Tiina Lampisjärvi Ruoka tyydyttää inhimillisiä tarpeita ja tuo hyvinvointia Maslowin

Lisätiedot

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet maa- ja metsätalousministeriö, marraskuu 2007 Visio Kuluttaja haluaa suomalaisia elintarvikkeita ja ruokapalveluita sekä luottaa suomalaisen elintarvikeketjun

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Yritysmentorointi ammatillisessa koulutuksessa Voimavara oppilaitoksellenne

Yritysmentorointi ammatillisessa koulutuksessa Voimavara oppilaitoksellenne Yritysmentorointi ammatillisessa koulutuksessa Voimavara oppilaitoksellenne Tosielämä on moninkertaisesti monimutkaisempaa kuin paraskaan oppikirja voi kertoa. Supreme-mentorointiohjelma vastaa tähän haasteeseen

Lisätiedot

Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista

Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista Risto Hietala 10.11.2009 Miksi Valio Olo? Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista Valio-konsernin visio 2015 määrittää vahvasti Valion tahtotilaa Valio on alansa johtava brändi Suomessa

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN

OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN TIEVIE-KOULUTTAJAKOULUTUS, 2003 Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys ja

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

KAIKIN KEINOINKO työpaikkaterveyden edistämistä?

KAIKIN KEINOINKO työpaikkaterveyden edistämistä? KAIKIN KEINOINKO työpaikkaterveyden edistämistä? Toimenpidesuositusten analyysi käyttäytymistieteellisestä näkökulmasta Eveliina Korkiakangas Näyttöön perustuvaa terveyden edistämistä työpaikoilla Promo@Work

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Kouluruokailu - tärkeä osa opetusta vai nopea tankkaus opetuksen välissä?

Kouluruokailu - tärkeä osa opetusta vai nopea tankkaus opetuksen välissä? Kouluruokailu - tärkeä osa opetusta vai nopea tankkaus opetuksen välissä? Marjaana Manninen opetusneuvos Opetushallitus KOULURUOKAILU ARVOONSA - sijoitus tulevaisuuteen 19.11.2013 klo 13.00 15.30 MIKKELI

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Poimintoja mietittäväksi. Juha Ristilä

Poimintoja mietittäväksi. Juha Ristilä Poimintoja mietittäväksi Juha Ristilä 16.4.2013 1. poiminta: Y-sukupolvi 2. poiminta: Työelämä odottaa koulutukselta 3. poiminta: Uusi opettaja 4. poiminta: Ammatillisen opettajan osaaminen 5. poiminta:

Lisätiedot

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo Espoo on osaavien ihmisten kunta, joka tunnetaan oikeudenmukaisena, asukas- ja asiakaslähtöisenä sekä vastuullisena edelläkävijänä nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Coaching-ohjelma 2013

Coaching-ohjelma 2013 Coaching-ohjelma 2013 KUUMA TVT-hanke / EDU10 Sivistysverkosto Päämäärä Coaching-ohjelman päämäärä on ohjata opettajat kehittymään tavalla, jolla he voimaantuvat ja osaavat jatkossa coachata myös oppilaita

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Mirja Ruohoniemi, pedagoginen yliopistonlehtori, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Riitta Salomäki, osastonhoitaja, YTHS Idea Eläinlääketieteellisen

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Tarkoitus ja arvot tuovat työhön mielekkyyden, innostuksen ja sitoutumisen Suomen Logoterapiainstituutti Oy:n 10-vuotisjuhlaseminaari Turku 12. 13.10.2013 Iina Åman

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

10 ASKELTA KOHTI HYVÄÄ ORGANISAATIOKULTTUURIA

10 ASKELTA KOHTI HYVÄÄ ORGANISAATIOKULTTUURIA 10 ASKELTA KOHTI HYVÄÄ ORGANISAATIOKULTTUURIA 20.4.2016 Sari Kuusela YTT, tietokirjailija, HR johtaja LähiTapiola ryhmä sari.kuusela@lahitapiola.fi 20.4.2016 1 Kulttuuri on kaikkialla monitasoisesti läsnä.

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?

Lisätiedot

Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi

Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Nokia 16.9.2015 Päivi Nilivaara 1 17.9.2015 Mikä edistää oppimista? Resurssit Opiskeluun käytetty aika Palautteen anto Tvt opetusvälineenä Kotitausta Luokalle

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me

Lisätiedot