Ruokakasvatus yhteisenä vastuunamme miten se onnistuu? professori Päivi Palojoki

Transkriptio

1 Ruokakasvatus yhteisenä vastuunamme miten se onnistuu? professori Päivi Palojoki Käyttäytymistieteellinen tiedekunta

2 Hyvä kouluruokailu rakennetaan kestävällä tavalla eri toimijatahojen osaavassa, joustavassa, innostavassa ja vastuullisessa yhteistyössä. Koulun kaikkien aikuisten tulee yhdessä oppilaiden ja vanhempien kanssa nostaa kouluruokailun keskustelu- ja toimintakulttuuri uuteen aikaan. Talkoisiin tarvitaan kaikkia sidosryhmiä, erityisesti päättäjiä, elintarvikealan yhteistyökumppaneita ja mediaa. Kouluruokailu ilman vuosiluokka-, oppiaine- tai oppituntirajoitteita toimii oivallisena ympäristönä oppia elämän taitoja ja tilaisuutena kasvaa sivistyneeseen yhteiskuntaan. Tämä kansallisesti ainutlaatuinen sosiaalinen innovaatio soveltuu myös kansainväliseksi vientituotteeksi. Tämä kirja on tehty kouluruokailun järjestämisen ja kehittämisen osviitaksi eri kouluasteiden opiskelijoille, opetus- ja ruokapalveluhenkilöstölle, kaikille koulun toimijoille sekä vanhemmille, kouluruokailun yhteistyökumppaneille, päättäjille ja muille ruokakasvatuksen vaalijoille. Kirja antaa tiivistettyä ajantasaista tietoa säädöksistä ja suosituksista, esimerkkejä hyvistä käytännöistä, osaamisen lisäämisestä ja imagotekijöistä sekä hakemistopolkuja kumppanuusverkostoihin. Hyvä kouluruokailu on tulevaisuuteen sijoittamista, rakkaudella kasvattamista ja sydämellä tekemistä. Yhteisvastuullisesti. Kirjatilaukset: Seija Lintukangas Päivi Palojoki KOULURUOKAILU KUTSUU nauttimaan ja oppimaan 2012 Seija Lintukangas Päivi Palojoki KOULURUOKAILU KUTSUU nauttimaan ja oppimaan

3 Oppiva ja osaava työyhteisö Yhteen pelaamista on harjoiteltava kuten sinfoniaorkesteri tai urheilujoukkue harjoittelee ennen kuin menee yleisön eteen. - Peter Senge

4 Opinpoluilla Koulutuksessa autettiin osallistujia oppimaan niin, että heillä olisi kykyä toimia itseohjautuvina työntekijöinä. Heitä rohkaistiin käyttämään toistensa osaamista ja kokemuksia. Heitä tuettiin ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. Opiskelijoiden minäkäsitystä vahvistettiin kannustavassa ilmapiirissä, jossa annettiin palautetta ja rohkaistiin muutoksia tuottavaan toimintaan sekä riskien ottamiseen. (ProTaRu loppuraportti 2014)

5 Osaava ruokapalveluhenkilöstö = kansanravitsemuksen kivijalka Seminaaripäivät tempaisivat mukaansa. Olin päivistä innostunut, joten suorastaan pursusin opintopäivän keskeisimmän annin työpaikallani jo seuraavana aamuna. Kertomani herätti keskustelua, mietimme, millaisen opintopiirin voisimme laittaa pystyyn. Keskustelua herätti myös professori Palojoen sanoma. Moni kaivaa hautaa haarukallaan mutta moni on myös pelastunut: Ruoanvalinnalla ja tottumuksilla on merkitystä! Meilläkin töissä monet taistelevat itsensä ja syömistottumustensa kanssa. Taistelu saattaa olla elämänmittainen. (ResTaRupalaute)

6 Tulevaisuuden teesit Ravitsemuskasvatus -> Ruokakasvatus -> Ruokasivistys Kansa on sellainen, millaiseksi se kasvatetaan Lucina Hagman

7

8 Kohti ruokasivistynyttä Suomea miten?

9 Tarvitaan tekoja, ei pelkkää puhetta Ruoan ja sen tekijöiden arvostus ei parane julistamisella, pyytämisellä, valittamisella eikä sanomisella, vaan arvostus ansaitaan osaamisella ja vakuuttavilla teoilla. Tavoitteiden toteutumiseen tarvitaan riittäviä koulutusmahdollisuuksia sekä ruoantekijöiden itsensä että heidän työnsä kehittämiseen. (ResTaRu loppuraportti, 2014) Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

10 ResTaRu-teesejä Lisätään tiedottamista konkreettisin esimerkein. Varataan riittävät resurssit laadukkaiden julkisten ruokapalveluiden toteuttamiseen. Lisätään päättäjien, työmarkkinaosapuolien, ruokapalveluyritysten, elintarviketeollisuuden, valvontaviranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyötä. Huolehditaan eri kulttuureista tulevien ravitsemusosaamisesta ja kommunikointitaidoista. Huolehditaan ravitsemusalan koulutuksen houkuttelevuudesta ja alalle halukkuudesta. Lisätään ruokapalveluhenkilöstön osaamista täydennyskoulutuksella

11 Kohti ruokasivistynyttä Suomea Ruokasivistys on kasvatuksen kautta opittuja tietoja, taitoja ja osaamista ymmärtää ruoan merkitys elämässä. Se on ruoan kunnioittamista ja sen tekijöiden arvostamista sekä ymmärrystä siitä, ettei ruoka ole itsestäänselvyys tai etuoikeus kenellekään. Ruokasivistys näkyy arvoissa ja arvostuksissa vastuullisina valintoina, järkevänä ruoan käyttämisenä, hyvinä tapoina ja huomaavaisuutena. Ruokasivistys on esimerkiksi kiitollisuutta, vastuullisuutta ja välittämistä itsestä, toisista ja koko elinympäristöstä sekä kansallisesti että globaalisti. (ResTaRu loppuraportti, 2014)

12 Lopuksi On parempi sytyttää kynttilä kuin valittaa pimeyttä. Eleanor Roosevelt (ProTaRu loppuraportti) Education is the most powerful weapon which you can use to change the world. (Nelson Mandela)