Mediametkaa! Osa 3 Mediakasvatus, eettisyys ja uskonnolliset ilmiöt

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mediametkaa! Osa 3 Mediakasvatus, eettisyys ja uskonnolliset ilmiöt"

Transkriptio

1 Mediametkaa! Osa 3 Mediakasvatus, eettisyys ja uskonnolliset ilmiöt 1

2 1 Anu Ruhala (toim.) Mervi Ritokoski (toim.) Hanna Niinistö (toim.) Mediametkaa! Osa 3 Mediakasvatus, eettisyys ja uskonnolliset ilmiöt Mediakasvatuskeskus Metka ry Mediamuffinssi Yhteistyössä: Suomen evankelis-luterilainen kirkko Kirkkohallitus

3 2 Opetusministeriön Mediamuffinssi-rahoitus 2008 Toimittajat: Anu Ruhala, Mervi Ritokoski, Hanna Niinistö Kuvitus: Outi Sunila Taitto: Janne Harju Runot: Hanna Niinistö Tuottaja: Tuija Westerholm Julkaisija: Mediakasvatuskeskus Metka ry, Helsinki Kustantaja: Mediakasvatuskeskus Metka ry, Helsinki Painopaikka: Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2008 ISBN Tätä kirjaa sitoo tekijänoikeuslaki. Tämän kirjan kopiointi on kielletty tekijänoikeuslain mukaan.

4 Sisällys Lukijalle Lapsi uskontojen ja medioiden maailmassa puheenvuoroja Lapsen luontainen uskonnollinen kasvu ja kehitys Antti Räsänen Kaksi traditiota ja tulkintaa Yksilönkehitys Miten lapsen usko kehittyy? Pikkulapsen rikas jumalakuva Maailman ja Jumalan tarkat rajat Eettisyys lasten mediamaailmassa Jarmo Kokkonen Arvot näkyvät valinnoissa Omatunto ohjaa valintoja Yhteisöllinen media Lapsen oikeus mediakasvatukseen Media muokkaa lapsen maailmankuvaa Anu Ruhala ja Tarja Salokoski Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa Lapsen usko Mediakasvatus Mitä, miten ja miksi? Sosiaalinen media yhdessä olemista, tekemistä ja julkaisemista Mediaesityksen rakennusaineet tekstiä, kuvaa ja ääntä Kirjoitettu teksti Kuva Ääni Ja kun ne yhdistetään Uskonnolliset ilmiöt Uskonnolliset aiheet kasvatustyössä Jumala Taivas Enkeli Rukous Ihme

5 4 Lukijalle 4. Mediakasvatuksellinen toiminta Mediallista toimintaa Tekstit tutkimuskohteena Käsitellään kuvia Herkistytään äänille Teksti + kuva + ääni = Keskustelunaiheita Lähteitä, kirjallisuutta ja verkkomateriaalia Tekijät

6 Lukijalle Uskotko? 5 Otsikon kysymys on monimerkityksellinen ja monisisältöinen. Kysymyksen voi esittää monen asian ja ilmiön kohdalla. Uskotko Jumalaan, uskotko mainoksiin, uskotko joulupukkiin tai uskotko onneen? Eri maailmankatsomukset tarjoavat monia uskon kohteita. Mediaan liittyy myös paljon sellaista, joka on uskosta riippuvaista. Media rakentuu hyvin pitkälle erilaisista illuusioista ja monenlaisista valinnoista. Pienten lasten mediakasvatuksessa kysymys tarusta ja todesta on olennainen. Idea tästä kirjasta syntyi yhteisessä tapaamisessamme kevättalvella Havaitsimme, että mediakasvatus ja media ovat hyviä välineitä monenlaisten teemojen käsittelyyn, myös uskonnollisten ilmiöiden tarkasteluun. Kysymys oikeasta ja väärästä kuuluu lapsen kasvatukseen. Eettisillä keskusteluilla tulisi olla paikkansa myös mediamaailmassa. Syntyi ajatus oppimateriaalista, joka auttaisi kasvattajaa käsittelemään uskonnollisia ja eettisiä asioita lasten kanssa mediaa apuna käyttäen. Kirjan kirjoittaminen tästä aiheesta tuntui ajankohtaiselta, koska Suomi on yhä monikulttuurisempi ja moniuskontoisempi maa ja lapsiryhmissä on yhä enemmän eri uskontokuntien edustajia. Olemme valinneet kirjaan viisi uskonnollista ilmiötä: Jumala, taivas, enkeli, rukous ja ihme. Juuri nämä teemat on valittu siksi, että ne kiinnostavat luontaisesti lapsia. Näiden viiden aiheen käsittelyä ei ole rajattu mihinkään tiettyyn uskontoon tai ideologiaan. Toiveemme on, että teemoista voisi keskustella päiväkotiryhmässä, koululuokassa tai kerhossa yhdessä kaikkien lasten kanssa, kunkin maailmankatsomuksesta riippumatta. Tämä materiaali pyrkii antamaan arvon ja merkityksen lasten omille mietteille. Lapset itse tuottavat viisaita ajatuksia ja kokemuksia, jos me aikuiset vain muistamme antaa niille tilaa. Arvokasta on tietojen, mielipiteiden, havaintojen, uskomusten ja tunteiden jakaminen. Kasvattajan ei tarvitse tietää kaikesta kaikkea. Uskonnolliset aiheet voivat olla hyvin henkilökohtaisia. Aiheiden käsittely vaatii kasvattajilta herkkyyttä ja ammattitaitoa huolehtia siitä, että ilmapiiri ryhmässä on turvallinen ja kaikkien ajatuksia kunnioittava. Uskonnollisia aiheita käsitellessä kasvattajan ensimmäinen rooli on toimia kuuntelijana ja keskustelijana. Sen jälkeen kasvattaja auttaa lapsia muuttamaan ajatukset mediakasvatukselliseksi työskentelyksi. Tavoitteena on lapsilähtöinen mediakasvatus. Lapsilta pulppuavat ajatukset, kysymykset ja ideat muuntuvat toiminnaksi ja mediaesityksiksi. Tämä teos kuuluu Mediametkaa! -kirjasarjaan ja soveltuu varhaiskasvatukseen, esiopetukseen, perusopetuksen alaluokille ja erilaisiin kerhoihin. Monia tehtäviä Lukijalle

7 6 Lukijalle voi käyttää myös vanhempien lasten kanssa. Kirja on rahoitettu osittain opetusministeriön Mediamuffinssi-rahoituksella. Sen on tuottanut Mediakasvatuskeskus Metka yhteistyössä Kirkkohallituksen kanssa. Jokaisella lapsella ja lapsiryhmällä on omat kasvatukselliset tavoitteensa. Tämän materiaalin pohjana olemme käyttäneet Varhaiskasvatussuunnitelman perusteita (Vasu), Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisen asiakirjaa (Vake), Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteita, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita sekä Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteita unohtamatta Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa julkaisua. Toiveemme on, että kukin kasvattaja soveltaisi materiaalia oman lapsiryhmänsä tavoitteisiin ja tarpeisiin. Kirjan sisältöä testattiin turkulaisessa päiväkodissa Villa Vinsentissä ja tuusulalaisessa Pertun koulussa. Tästä pilotointivaiheesta Kirkkohallitus tuotti yhteistyössä Mediakasvatuskeskus Metkan kanssa dokumenttielokuvan Uskotko? Kiitos pilotointiin osallistuneille lapsille ja aikuisille. Tärkeän panoksen uskonnollisten ilmiöiden ideoimisessa, sisällön kehittelyssä ja kielenhuollossa antoivat Tiina Kangasmaa ja Antti Pentikäinen. Kirjan alkuosa koostuu kolmesta asiantuntija-artikkelista. Ensimmäisessä Antti Räsänen kirjoittaa lapsen luontaisesta uskonnollisuudesta ja sen kehittymisestä. Jarmo Kokkonen puolestaan pohtii etiikan merkitystä mediassa ja arvojen vaikutusta mediavalintoihin. Anu Ruhala ja Tarja Salokoski kirjoittavat artikkelissaan pienten lasten mediakasvatuksesta. Julkaisun toisessa luvussa avaamme mediakasvatuksen käsitettä, esittelemme median keskeiset elementit ja pohdimme lyhyesti sosiaalista mediaa, kriittisyyttä ja medialukutaitoa. Kolmas luku käsittelee uskonnollisia ilmiöitä. Aiheeseen liittyvät keskustelukysymykset ovat sen tärkeintä sisältöä. Neljänteen lukuun olemme koonneet ideoita siitä, miten lasten ajatukset uskonnollisista ilmiöistä voi muuttaa mediakasvatukselliseksi toiminnaksi. Samasta luvusta löytyy myös lisää keskustelunaiheita mediakasvatukseen. Toivomme, että kirja herättäisi keskustelua, avaisi uusia näkökulmia omaan työhön ja maailmaan sekä synnyttäisi herkullisia oivalluksia niin lapsille kuin aikuisillekin. Helsingissä Anu Ruhala, Mervi Ritokoski ja Hanna Niinistö

8 7 1. Lapsi uskontojen ja medioiden maailmassa puheenvuoroja Lapsi uskontojen ja medioiden maailmassa

9 8 Lapsi uskontojen ja medioiden maailmassa Antti Räsänen Lapsen luontainen uskonnollinen kasvu ja kehitys

10 Onko lapsi luonnostaan uskonnollinen? Lapsen uskonnollisuudesta ja uskonnollisesta kehityksestä puhuminen edellyttää, että lapsi on luontaisesti, myötäsyntyisesti uskonnollinen. Toinen mahdollisuus on, että hänestä muovautuu uskonnollinen vanhempien, opettajien ja muiden kasvattajien työn tuloksena. Tyhjentävää selitystä uskonnollisuuden luontaisesta tai opitusta alkuperästä ei voi tässä antaa. Nämä kysymykset heijastavat osaltaan pitkää filosofista traditiota synnynnäisten ja opittujen kykyjen luonteesta. Kaksi traditiota ja tulkintaa Antiikista asti kumpuava traditio on ollut pohja ajattelutavalle, jonka mukaan kaikki mentaaliset toiminnot ovat opittuja. Mentaalisella tiedolla tarkoitetaan muistikuvia, käsityksiä, tietämystä, ymmärrystä ja viisautta. Englantilaiset empiristit, kuten David Hume ja John Locke, pitivät monta vuosisataa antiikin ajan jälkeen yllä vanhaa käsitystä ihmisen tyhjästä alkavasta, mutta rajattomasta oppimisesta. Esimerkiksi Locken mukaan ihmisen syntyessä hänen sielunsa on tabula rasa, tyhjä taulu, joka täyttyy vähitellen ympäristöstä saatujen havaintojen kautta. Pitkä historia on myös rinnakkaisella ajattelutavalla, joka korostaa mentaalisten toimintojen synnynnäisyyttä. Charles Darwinin ja hänen kannattajiensa ajattelutapaa kuvaa termi nature over nurture luonto ennen ympäristötekijöitä. Tämän katsomuksen kannattajista on kuuluisin Jean Jaues Rousseau, jonka kasvatusajattelun mukaan lapsen mieli ei ole tyhjä, vaan jo syntyvällä lapsella on itsessään kasvun aiheet ja taipumukset, oma sisäinen kompassinsa, jota kasvatuksessa on kunnioitettava. Kumpikaan edellä esitetyistä näkökulmista ei vastaa kysymykseen, onko lapsi uskonnollinen synnynnäisesti vai oppimisen kautta. Vaille lopullista vastausta jäävään kysymykseen on parasta vastata toteamalla: kyseessä on sekä synnynnäinen että opittu asia. Jokaisella ihmisellä on tarve pitää jotakin pyhänä, arkisista asioista erotettuna. Ihmisyyteen kuuluu luontainen taipumus ja tarve turvautua ihmisen aistien ulkopuolella olevaan tuonpuoleiseen. Jokaisella ihmisellä on myös jokin perimmäinen turva, takaraja, jonka tuolla puolella kaikki selitykset loppuvat. Näin siis ihminen on olemukseltaan uskonnollinen. Tästä todistaa se, että lukuisten eri maissa suoritettujen tutkimusten perusteella nykyihmiset pitävät itseään uskonnollisina, mutta eivät kirkollisina, tai jos eivät pidä itseään uskonnollisina niin ainakin spirituaalisina eli henkisinä ihmisinä. Lapselle pyhyyden kokeminen ja tuonpuoleisen näkeminen on mitä luonnollisinta. Siinä lienee yksi syy siihen, miksi lapsen uskoa ja luottamusta on pidetty esimerkkinä aikuisille. Toki uskolla ja uskonnollisuudella on opittu puolensa. Karkeasti voi sanoa, että uskon kokemus on synnynnäinen, sisällöt tulevat ympäristön ja yhteisön käsityksistä. Tämä selittää samalla sen, miksi nykyihmisiä pidetään uskonnottomina tai heikosti kirkollisina: ei ole yhteisöä, jonka normit ja dogmit sanelisivat sen, mitä uskotaan. Yksilöllistyneen maailman seuraus on yksilön oma Jumala, joka helposti seisoo tai kaatuu vain yksilön omien tuntemusten varassa. 9 Lapsi uskontojen ja medioiden maailmassa

11 Yksilönkehitys 10 Lapsi uskontojen ja medioiden maailmassa Ihmisen kehitys alkaa jo ennen syntymää, heti hedelmöityksen jälkeen. Ympäristön ja toisten ihmisten vaikutuspiiriin ihminen tulee heti syntymän jälkeen. Yksilönkehitys voidaan jakaa erilaisiin vaiheisiin, joilla jokaisella on tärkeä tehtävänsä ihmisen kasvussa. Pienen lapsen kehityksen ensimmäinen vaihe käsittää kolme ensimmäistä ikävuotta. Lapsen elämän ensimmäinen ja joidenkin mielestä kaikista vaativin haaste on erkaantuminen symbioottisesta suhteesta äitiin. On irrottauduttava kaikesta siitä, mikä on antanut täydellisen turvan ja lämmön. Irtautumisen seurauksena lapselle alkaa hahmottua oma yksilöllisyys, tietoisuus siitä, että hän on oma erillinen persoonansa. Minän kehitys edistyy lapsen alkaessa liikkua, sillä silloin lapsi pystyy havainnoimaan ympäristöään uudella tavalla. Eriytyminen äidistä tai muusta hoitajasta on lapsen ensimmäinen kriisi, joka tuottaa ahdistusta ja kiukkua. Väitetään, että jumalasuhteen alku on lapsen havainnossa, että äidillä ja vanhemmilla on muutakin tekemistä kuin hänen kanssaan oleminen. Vanhemmat eivät olekaan täydellisiä ja lapsi kuitenkin haluaa säilyttää käsityksen täydellisestä hyvyydestä, turvasta ja luottamuksesta. Ihminen ei voi tätä kaipuuta täyttää, mutta Jumala voi. Noin kaksivuotiaana lapsi sisäistää vuorovaikutuksellisen suhteen itsensä ja vanhempiensa välillä ja tietää olevansa oma itsensä vanhempiensa rinnalla. Lapsen kielellinen kehitys on merkittävä tekijä minän kehityksen kannalta. Kieli mahdollistaa myös vuorovaikutuksen ympäristön kanssa. Kehitysvaiheen haasteena on hyväksytyksi tulemisen tunne. Toinen ratkaiseva kehitysvaihe alkaa kolmevuotiaana ja päättyy kuuden tai seitsemän vuoden ikäisenä. Sen pääsisältö on yliminän muodostuminen. Tässä kehitysvaiheessa lapsen haasteena on ymmärtää ympäristön normeja, sääntöjä, asenteita sekä käyttäytymissääntöjä ja myös elää niiden mukaisesti. Vaikka lapsi osaa toimia asetettujen normien mukaan, ei hänellä ole vielä kehittynyt omaatuntoa siinä muodossa kuin aikuisella. Toisaalta lapsella on syyllisyyden tunteita, joita hän omaksuu havaitessaan jännitteitä omien mieltymysten ja ympäristön välillä. Kasvatuksen suuri haaste on tasapainotella lapsen tarpeiden sallimisen ja rajoittamisen välisellä nuoralla. Liian tiukat tai liian löysät rajat voivat vaikuttaa haitallisesti lapsen yliminän kehitykseen. Liian raskaat syyllisyyden tunteet juontavat juurensa liian ankarasta kasvatuksesta ja rangaistuksen pelosta. Liian höllästä kasvatuksesta seuraa turvaton ja tasapainoton lapsi, joka on aina ja kaikessa esillä hakemalla hyväksyntää. Kolmannen ikävuoden jälkeen lapsen yksilöllisyys alkaa hahmottua syvemmin hänen ajattelussaan. Kun tätä ennen lapsi käyttää itsestään puhuttaessa omaa nimeään: Maija tahtoo!, alkaa hän nyt vähitellen käyttää itsestään minä-muotoa. Esitellyn kehitysjakson lopulle ajoittuu koulun aloittaminen, joka edellyttää monimuotoista kypsyyttä eri kehityssektoreilla. Tällaisia ovat muun muassa lapsen fyysinen kasvu ja kehittyneisyys. Fyysinen kehitys pitää sisällään myös aisti- ja liikejärjestelmän hallinnan. Lapselta odotetaan pitkäjänteisyyttä ja keskittymiskykyä

12 sekä valmiutta ottaa vastaan uusia virikkeitä ja asioita. Kognitiivisten eli tiedollisten kykyjen kypsyminen kuuluu koulun aloittavan lapsen kehitysvaiheeseen. Terveen lapsen käsitys itsestään sekä omista kyvyistään ja taidoistaan on tämän kehitysvaiheen lopulla erittäin myönteinen. Ehkäpä siitä syystä lapsen jumalakuvassa esiintyy uusia piirteitä. Lapsi käy kauppaa Jumalan kanssa. Hän uskoo voivansa vaikuttaa omilla teoillaan siihen, miten Jumala suhtautuu ihmiseen. Jos rukoilee paljon, saa paljon hyvää osakseen. Jos taas tekee väärin, Jumala rankaisee siitä. Miten lapsen usko kehittyy? Millaista sitten on lapsen uskonnollisuus ja miten se kehittyy iän myötä? Yksilön uskonnollisesta kehityksestä on lukuisia niin sanottuja vaiheteorioita, joiden mukaan uskonnollinen kehitys etenee vaiheittain, aivan kuten moraalin, logiikan tai päättelykyvyn kehitys. Tarkastelen seuraavaksi amerikkalaisen James W. Fowlerin uskon kehitysteoriaa siltä osin kuin kehitysvaiheet koskevat lapsuutta. Fowlerin teoriassaan käyttämä usko-termi on ymmärrettävä laajasti. Usko kuvaa Fowlerin teoriassa rikasta ja monikerroksista ilmiötä. Usko on tapa nähdä itsensä suhteessa ympäröivään maailmaan ja muihin ihmisiin elämäntarkoituksen ja -kokonaisuuden taustaa vasten. Usko on yleisinhimillinen ja universaali ilmiö. Se kuuluu synnynnäisenä ihmisyyteen, se ylittää kulttuurien väliset rajat, kattaa totaalisesti yksilön elämän ja on kullekin yksilölle absoluuttisesti jos kohta samalla subjektiivisesti totta. Pikkulapsen rikas jumalakuva Varsinaista uskon kehitystä pohjustava vaihe on niin sanottu nollataso eli eriytymättömän uskon vaihe, joka kuuluu varhaislapsuuteen (0 3-vuotiaat). Eriytymättömyys johtuu siitä, että yksilön tunteiden eriytyminen ei ole vielä alkanut. Kuten edellä todettiin, juuri varhaislapsuudessa syntyvät vastavuoroisuus, perusluottamus, toivo ja rohkeus. Ne ovat pohja varsinaiselle uskon kehittymiselle myöhemmin elämässä. Rakkaus ja huolenpito ovat tärkeimmät perusluottamusta ja vastavuoroisuutta luovat tekijät, eikä niiden merkitystä varhaisina vuosina korosteta koskaan liikaa. Intuitiivis-projektiivinen usko on ensimmäinen varsinainen uskon kehitysvaihe, joka on tyypillisimmillään 3 7 vuoden iässä. Lapsen elämä on mielikuvituksen täyttämää, jäljittely on tapa oppia uutta. Niinpä aikuisten esimerkit ja tavat, samoin kuin tarinat ja aikuisten käyttämät uskonnolliset symbolit kuten ristinmerkin tekeminen, polvistuminen tai muut vastaavat eleet vaikuttavat lapseen voimakkaasti. Uudet kokemukset ja tapahtumat ovat lapselle suuria, ihmeellisiä ja kiehtovia edellyttäen, etteivät ne herätä pelkoa. Myöhemmän kehityksen kannalta katsottuna on tärkeää, että yksilön tietoisuus kuolemasta ja sukupuolisuudesta myös niihin liittyvät tabut heräävät tässä elämänvaiheessa ensi kerran. Vahva kokemusmaailma ja elämyksellisyys ovat intuitiivis-projektiivisen vaiheen vahva myönteinen anti. Perheen ja lähiympäristön 11 Lapsi uskontojen ja medioiden maailmassa

13 12 Lapsi uskontojen ja medioiden maailmassa tulee vastaavasti huolehtia siitä, etteivät väärät tai haitalliset mielikuvat muodostu lapselle vallitseviksi. On kuunneltava tarkasti, millaisia omia tulkintoja lapsi muodostaa kuulemistaan kertomuksista ja tarinoista. Aikuisen on arvioitava, liittyykö lapsen käsityksiin ylitulkintaa tai liiallista reagointia sellaisiin seikkoihin, jotka eivät ole todellisia. Lapsen uskontokasvatuksen voi aloittaa tässä vaiheessa. Se on myöhemmän elämän kannalta merkittävää. Jumalaan liitetään turvallisuus, luotettavuus, läsnäolo, toivo ja rakkaus. Samalla lapsi oppii, mitä on kuulla ja kuunnella Jumalaa. Lapsen rikasta mielikuvitusta tulee vaalia. Niinpä esimerkiksi Raamatun kertomukset tulee jättää avoimiksi eikä niiden salaperäistä vaikuttavuutta pidä sitoa liian nopeasti kertomusten moraaliopetuksiin. Aikuinen voi mieluusti hämmästellä ihmeellisiä tapahtumia yhdessä lapsen kanssa. Intuitiivis-projektiivisessa uskon vaiheessa lapsia kiehtoo Jumalan olemassaolo ja olemus, Jumalan näkymättömyys ja asuminen luoksepääsemättömässä maailmassa, mutta samalla se, että Jumala on kaikkialla läsnä. Maailman ja Jumalan tarkat rajat Toista kehitysvaihetta kutsutaan myyttis-kirjaimellisen uskon vaiheeksi. Vaiheeseen sijoittuu enimmäkseen kouluikäisiä lapsia (noin 8-vuotiaasta aina murrosikään saakka), mutta myös monet aikuiset edustavat myyttis-kirjaimellista ajattelutapaa. Kehitysvaiheen nimen mukaisesti myytit, kertomukset, uskomukset ja riitit ovat tärkeitä, ja ne tulkitaan hyvin kirjaimellisesti. Kirjaimellisuus saattaa aiheuttaa liiallista täydellisyyteen pyrkimistä. Epäonnistumiset ihanteiden saavuttamisessa voivat herättää lapsessa huonouden ja alemmuuden tunteita. Toisen asemaan asettuminen ja vastavuoroisuus saavat sijaa itsekeskeisyydeltä. Mielikuvituksellinen ajattelu väistyy. Stabiili, lineaarinen ja ennustettavissa oleva maailman kokeminen kuvaa tätä vaihetta. Syy- ja seuraussuhteiden löytäminen, lainmukaisuus, asioiden luokittelu ja järjestyksen hakeminen kuvaavat käyttäytymistä. Maailmankuva on hyvin konkreettinen. Ilmiöiden pohtiminen avoimesti useasta eri näkökulmasta tuottaa vaikeuksia. Niinpä esimerkiksi jumalakuva on yksioikoinen: Jumala palkitsee hyvistä teoista ja rankaisee pahoista. Tämä uskon kehitysvaihe muuttuu siinä vaiheessa, kun ihmisen ajattelu kehittyy konkreettisesta abstraktimpaan. Myyttis-kirjaimellisessa kehitysvaiheessa erilaiset käsitykset ja periaatteet eivät ole vielä sisäistyneet. Lapsen psyyke on kuin sisällöltään tuntematon musta laatikko. Se on vertaus, jolla kehityspsykologiassa tarkoitetaan vaikeutta tutkia tieteellisen tarkasti henkilön tulkintoja, motivaatiota ja sisäistä arviointikykyä. Ihmisen aikomusten ja tekojen tai hänen esittämiensä motiivien ja todellisen toiminnan välinen suhde on epäluotettava. Myyttis-kirjaimelliseen uskon vaiheeseen liittyy uskontokasvatuksen ja hengellisen ohjauksen kannalta mielenkiintoinen piirre, niin sanottu 11-vuotiaan ateismi. Lapsi, joka on saanut uskonnollisen kasvatuksen, pettyy Jumalaan havaitessaan,

14 ettei hyviä aina palkita ja pahoja rangaista. Myös uskontokasvatusta vaille jääneet lapset torjuvat Jumalan elämäänsä sopimattomana, koska pikavoittoja ei Häneltä ole odotettavissa. Vastavuoroisuus eli toisen asemaan asettuminen ja lähimmäisen näkökulman huomioon ottaminen saavat alkunsa ja kehittyvät orastavasti myyttis-kirjaimellisessa vaiheessa. Toisinkin voi käydä. Nuori saattaa siirtyä aikuisuuden rooleihin ja ihmissuhteisiin vailla emotionaalista kykyä läheisyyteen, jota aito vastavuoroisuus toisen ihmisen kanssa edellyttäisi. On olemassa monia aikuisia, jotka ovat jumiutuneet myyttis-kirjaimelliseen vaiheeseen. Käytännössä tämä näkyy siinä, että ihminen ei tunne itseään. Omat motiivit ja tunteet ovat jääneet vieraiksi. Ihminen ei voi olla aito ja intiimi persoona toisille ennen kuin on valmis olemaan sitä itselleen. Samoin emme voi tuntea Jumalaa läheiseksi ennen kuin tunnemme itsemme ja lähimmäisemme. 13 Lapsi uskontojen ja medioiden maailmassa Lähteet: Fowler, J. W Stages of Faith. The Psychology of Human Development and the Quest of Meaning. San Francisco: Harper & Row. Fowler, J. W Stages of Faith and Adults Life Cycles. Teoksessa: Stokes, Kenneth (toim.) Faith Development in the Adult Life Cycle. New York: W. H. Sadlier. Fowler, J.W Faith Development and Pastoral Care. Philadelphia: Fortress Press. Hyde, K. E Religion in Childhood and Adolescence. A Comprehensive Review of the Research. Birmingham (USA): Religious Hood, R. W., Spilka, B., Hunsberger, B. & Gorsuch, R The Psychology of Religion. An empirical Approach. New York: The Guilford Press. Oikarinen, L Ihmisen uskon kehitys. James W. Fowlerin teorian konsistenssin analyysi. Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 184. Jyväskylä: Gummerus Oy. Paloutzian, R.F. & Park, C.L. (toim.) 2005 Handbook of the Psychology of Religion and Spirituality. New York: Guilford Press. Räsänen, A Lapsen käsitys Jumalasta. Teoksessa Salminen, J. (toim.) Varhaiskasvatuksen uskontokasvatus. Helsingin yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Studia Paedagogica 24. Räsänen, A Aikuisen uskonnollisuus. Tutkimus Fritz Oserin uskonnollisen arvioinnin kehityksen teoriasta ja sen pätevyydestä aikuisilla suomalaisilla koehenkilöillä. Diss. Helsingin yliopisto. ( ) Räsänen, A Uskon kehitys ja hengellinen ohjaus. Teoksessa: Kotila, H. (toim.) Hengellisen ohjauksen kirja. Helsinki: Kirjapaja.

15 14 Lapsi uskontojen ja medioiden maailmassa Jarmo Kokkonen Eettisyys lasten mediamaailmassa

16 Uskontojen ja median suhde on muuttunut viime vuosina entistä läheisemmäksi. Eri uskonnot välittyvät medioiden kautta eri tavalla kuin aikaisemmin. Televisio ja internet tuovat monenlaista uskonnollista tarjontaa koteihimme. Myös elokuvat, kirjat ja sarjakuvat kertovat erilaisista uskonnoista. Tietoisuus eri uskonnoista ja niiden keskinäinen rajankäynti haastavat omien uskonnollisten juurien etsimiseen ja arviointiin. Suomessa Mohammed oli viime vuonna yleisempi nimi vastasyntyneelle kuin Jari tai Timo. Toisaalta erilaiset uskonnolliset yhteisöt käyttävät aivan uudella tavalla medioita hyödykseen media hyödyntää uskontoa ja uskonto mediaa. Yleisesti uskonnon ja median tutkimuksessa puhutaan medioidusta uskonnosta. Uskonnossa on kysymys ulottuvuudesta, jota on vaikea määritellä selkeästi tai pukea sanoiksi yksinkertaisesti. Uskonnon kieli on taiteen, vertausten ja kuvien kieltä. Uskonnossa liikumme pyhän alueella, jonne ihmettely, aavistelu ja intuitio näyttävät tietä vähintään yhtä hyvin kuin oppi tai tutkittu tieto. Pyhyyden äärellä ihmisen omat tunteet ja kokemukset ovat tärkeitä. Median kentässä on lukemattomia mahdollisuuksia tavoittaa pyhyyden ulottuvuus ja puhutella ihmisen sisintä. Uskonnon ja median suhteen tarkastelu tuo esiin monia yhtäläisyyksiä. Sekä mediassa että uskonnossa keskeistä on tietty juonellisuus ja tarinallisuus. Ajatellaanpa kristinuskon perustarinaa. Sen mukaan hyvä voima (Jumala) päättää pelastaa ihmiskunnan tulemalla ihmiseksi (Jeesus Nasaretilainen) syrjäisessä maailmankolkassa köyhän pakolaisperheen (Maria ja Joosef ) lapsen muodossa. Kasvettuaan aikuiseksi tämä lapsi saa kannattajia tavallisen kansan keskuudesta mutta joutuu ristiriitaan eliitin kanssa ja lopulta sen tuomitsemaksi. Kuitenkin uhrautumalla sankari voittaa kuoleman (ylösnousemus), ja vapaus koittaa kaikille, jotka häneen uskovat. Samantyyppinen perustarina voidaan löytää esimerkiksi saagoista Tähtien sota, Matrix ja Taru sormusten herrasta tai varioiden myös Harry Potterin tarinasta. Monien fantasia- ja roolipelien maailmoista löytyy yhtymäkohtia uskontoihin. Niissä arkimaailman lainalaisuudet eivät enää päde. Pelaaja voi tehdä ihmeellisiä asioita: lentää, liikkua ajassa, taikoa ja muuttaa itseään sekä ympäristöään. Hän kohtaa olentoja, joiden kyvyt ja ominaisuudet ovat kehittyneempiä kuin ihmisen. Joissakin peleissä leikitään ajatuksella, että ihminen saa järjellään ja aisteillaan vain hyvin vaillinaisen käsityksen maailmasta. Perimmäinen todellisuus on paljon suurempaa ja ihmeellisempää kuin mitä hän pystyy ymmärtämään. Sekä media että uskonto herättävät elämyksiä, kokemuksia, tunteita ja mielikuvia. 15 Lapsi uskontojen ja medioiden maailmassa Arvot näkyvät valinnoissa Uusi teknologia ja uudet mediat eivät ole tehneet vanhaa etiikkaa tarpeettomaksi, päinvastoin. Uusi teknologia luo yhä uusia eettisiä kysymyksiä ja ongelmia. Historia on osoittanut, että eettinen pohdinta jää usein jälkeen teknisestä kehityksestä. Tämä huomio koskee myös median kehitystä. Tarvitsemme jatkuvaa keskustelua siitä, miten uusi tekniikka muokkaa meidän käsityksiämme ja elämäntapaamme.

17 16 Lapsi uskontojen ja medioiden maailmassa Media ei vain välitä tietoa maailmasta, vaan se myös muuttaa maailmankuvaamme. Median tuotannon eli esimerkiksi uutisten, mainosten, lehtien, radiolähetysten tai internetsivujen taustalla on aina valintoja. Jotakin kerrotaan ja jotakin jätetään kertomatta. Myös median kuluttajat tekevät valintoja. Valintojen taustalla ovat arvot eli asiat, joita ihminen arvostaa. Kun suomalaisilta on kysytty heidän arvojaan, on listan kärjestä löytynyt useimmiten terveys, perhe, läheiset ihmissuhteet, luonto, työpaikka ja niin edelleen. Tärkeimpiä arvoja kutsutaan usein itseisarvoiksi. Ne ovat niin tärkeitä, että niitä ei voi johtaa muista arvoista. Vapaus ja onnellisuus ovat hyviä esimerkkejä itseisarvoista. Ihminen on itsetarkoitus ja elämä itseisarvollista. Ihmisen arvoa ei voida mitata menestyksellä, palkalla tai tehokkuudella. Myös tehoton, osaamaton, tietämätön, sairas ja toisten hoivan varassa oleva elämä kuuluu tähän arvokkaiden joukkoon. Näyttää siltä, että julkisuus on kehittynyt eräänlaiseksi itseisarvoksi. Nuoret toivovat tulevaisuudelta menestystä, ja parhaana keinona siihen nähdään julkkiksen ammatti. Julkisuuden varjopuolet eivät välttämättä hahmotu kaikille ihmisille, ja niitä on helppo vähätellä. Erilaisiin tv-visailuihin ja reality-sarjoihin ei ole vaikeaa löytää osallistujia. Tosi-tv tarjoaa mahdollisuuden päästä julkisuuteen ilman erityistä osaamista. Taviksista voi tulla tähtiä, toisaalta koko tosi-tv-ilmiötä leimaa turvattomuus omasta riittävyydestä. Julkisuus itsessään voidaan perustellusti nähdä pintailmiönä, eräänlaisena massaviestinnän luomana näennäisyhteisönä. Sinne kipuava yksilö hakee pohjimmiltaan huomiota, hyväksyntää ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, siis samoja asioita, joita perinteiset yhteisöt, kuten perhe, suku, kylä tai uskonnollinen yhteisö, ovat edustaneet. Pintailmiönä julkisuus ei voi näitä tarpeita tyydyttää. Kaupallistettu ja välineellistetty minuus on heikko varustus elämän ongelmissa ja vastoinkäymisissä. Arvo, jota käytetään välineenä jonkin muun asian saamiseen, on välinearvo. Raha on hyvä esimerkki välinearvosta. Harva rakastaa itse rahaa, mutta rahalla sen sijaan voi saada monia tärkeitä asioita. Martti Lutherin mukaan maailman tavallisin epäjumala on mammona. Sillä hän tarkoitti paitsi rahaa ja omaisuutta, myös valtaa, näkyvyyttä, suosiota ja arvostusta. Usein media nähdään mahdollisuutena juuri tällaisten asioiden tavoitteluun. Tunnetun moraalifilosofin Immanuel Kantin keskeinen ajatus kuului näin: kohtele toista ihmistä aina persoonana, älä koskaan välineenä. Julkkiskulttuuria ajatellen tämä periaate on erityisen ajankohtainen. Julkisuuden henkilöillä on julkinen imago, jota voidaan hyödyntää taloudellisen voiton saamiseksi. Kuitenkin ihmistä itseään ei saisi välineellistää eikä arvioida rahassa. Sen määritteleminen, mikä on julkista ja mikä yksityistä, on osoittautunut vaikeaksi yhä uudelleen. Omatunto ohjaa valintoja Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.

18 Näin todetaan Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien julistuksen ensimmäisessä artiklassa. Ihmiset ovat tasa-arvoisia, ja heillä on sekä järki että omatunto. Kyky erottaa oikea ja väärä on ihmiselle luonteenomainen taito, mutta se vaatii myös harjoitusta. Kristinuskon mukaan omatunto on kuin Jumalan ääni ihmisen sisimmässä. Sen avulla voimme erottaa hyvän ja pahan. Omatunto toimii kahdella tavalla. Ensiksikin se ohjaa meitä tekemään hyviä ja oikeita valintoja. Omatunto on kuin sisimmässä työskentelevä puolustaja, hyvyyden asianajaja. Toisaalta omatunto on hälytyskello, joka pärähtää soimaan silloin, kun ihminen havaitsee vääryyden tapahtuneen. Silloin omatunto kolkuttaa. Ihmisessä työskentelee siis tarvittaessa myös syyttäjä. Omatunto on minun oma tuntoni. Se puhuu vain minulle. Omatunto on myös ihmisten yhteinen tunto, yhdessä tietäminen (ruotsiksi samvete, englanniksi conscience). Se kertoo, mihin ihmisten yhteinen taju oikeasta ja väärästä suuntautuu. Eri puolilla maailmaa ja eri uskontojen piirissä yhteiselämän säännöt muistuttavat suuresti toisiaan. Vanhassa testamentissa on kirjattu kymmenen käskyä, joita on juutalaisessa ja kristillisessä perinteessä pidetty ihmisten omatuntoja yhdistävänä tiivistelmänä. Kahdeksas käsky Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi koskettaa erityisesti mediayhteiskuntaamme. Luterilaisen kirkon nykyisessä Katekismuksessa todetaan tämän käskyn kohdalla: Toisen mainetta on varjeltava sekä yksityisesti että julkisesti. Julkisuuteen kuuluu oikeuden ja totuuden vaatimus ja siihen liittyvä avoimuus. Toinen kristinuskon keskeinen eettinen periaate on Jeesuksen Vuorisaarnassa esittämä niin sanottu kultainen sääntö: Kaikki, mitä te tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille (Matt. 7:12). Sama ajatus tunnetaan monissa muissakin uskonnoissa. 17 Lapsi uskontojen ja medioiden maailmassa Yhteisöllinen media Nykyään media tarjoaa meille yhä enemmän yhteisiä merkityksiä ja tunteita. Esimerkiksi iltapäivälehdet antavat yhteisiä keskusteluaiheita, Idols-kilpailut keräävät eri-ikäisiä saman tv-ruudun äärelle ja tieto erilaisista kriiseistä tulee median välityksellä nopeasti kaikille. Lapsia ei voida eristää kriisiuutisten ulottumattomiin. Traagisista asioista vaikeneminen ei auta lasta. Hän tunnistaa helposti erilaisia tunnelmia ja ilmapiirin muutoksia. Jos asiat nousevat esille, niistä on hyvä keskustella lasten kanssa lasten ikä ja kehitystaso huomioiden. Kansalaisia yhdistävät kriisit mahdollistavat kollektiivisen surun. Suru kertoo yhteisöllisyyden tarpeesta perinteisten yhteisöllisten rakenteiden haurastuttua. Kollektiivinen suru aktivoi helposti yksilön omia menetyksiä ja luo tilaa niiden käsittelylle. Surun merkitys on syytä oivaltaa myös pienemmissä paikallisissa kriiseissä, esimerkiksi yhden oppilaan kuolema koskettaa vahvasti koko päiväkotia, koulua tai seurakuntaa. Medialla on erityinen vastuu kriisien uhrien ja osallisten yksityisyyden kunnioittamisesta. Yhtäläinen vastuu on meillä jokaisella mediankäyttäjällä toistemme yksityisyyden suojelemisessa. Kyky tuntea myötätuntoa ja asettua toisen ihmisen ase-

19 18 Lapsi uskontojen ja medioiden maailmassa maan kuuluvat ihmisyyden perusolemukseen, samoin käsitys pyhyydestä. Kasvatus ja ihmiseksi kasvaminen ovat pitkälti tämän empatiaksi kutsutun kyvyn harjaannuttamista. Etiikka ja moraali ovat syvimmillään myötäelämisen kykyä. Asettuessaan tarkastelemansa kohteen asemaan ja olemalla siitä aidosti kiinnostunut, media voi omassa toiminnassaan ja välitystehtävässään olla tämän kyvyn edistäjänä. Suru, kriisit ja kuolema voivat nostaa lapsissa esille myös kysymyksiä Jumalasta. Miksi Jumala sallii pahojen asioiden tapahtua? Miksi enkelit eivät suojelleet? Aikuinen voi myöntää, ettei hän tiedä. Ajatus taivaasta ja siitä, että siellä on kaikki hyvin, on lapselle turvallisuutta luova ajatus. Lapsen oikeus mediakasvatukseen Media tarjoaa rajattomasti tietoa, ideoita ja mielikuvituksen välineitä lapsille. Media tarjoaa lapsille myös sijaiskokemuksia ja samastumisen kohteita. Niiden avulla he kehittävät roolinottotaitojaan ja empatiakykyään. Lapsuudessa median tarjoamat tunteet ja niiden sisäistäminen lisäävät lasten tietoisuutta omista tunteistaan. Median kautta on mahdollista luoda idoleita, joita omaksutaan osaksi omaa identiteettiä. Lapsen ei ole mahdollista ymmärtää ja jäsentää kaikkea sitä informaatiota ja kuvatulvaa, mitä hän televisiossa, lehdissä ja mainoksissa näkee. Vastuu lapsen mediakäytön rajaamisesta kuuluu siksi aikuiselle. Tätä helpottamaan on luotu esimerkiksi televisio-ohjelmien ikärajasuositukset ja elokuvien ikärajat. Hektisessä mediakulttuurissa lapset ja nuoret tarvitsevat rauhaa kasvuun ja kypsymiseen. He kypsyvät kukin omassa tahdissaan. Olisi tärkeää, että kulttuuri jättäisi tilaa myös odottamiselle. Vanhempien tehtävä on rajata valinnan mahdollisuuksia lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Vanhemmuuteen kuuluu myös pettymysten tuottaminen lapselle. Mediaa ei ole syytä nähdä musta-valkoisesti, sillä voi olla lasten ja nuorten elämässä sekä hyviä että huonoja vaikutuksia. On olemassa vaara, että sanasta media tulee syy ja selitys kaikelle kyseenalaiselle. Yhtä vähän kuin lapsuutta on tarpeen idealisoida, yhtä vähän mediaa on syytä demonisoida. Media on helppo tulkita esimerkiksi ylierotisoituneeksi ja seksuaalisuutta välineellistäväksi, mutta sitä on vaikea velvoittaa suoraan kasvatusvastuuseen. Lapsilla ja nuorilla on kuitenkin oikeus mediakasvatukseen ja mediasuojeluun.

20 Anu Ruhala ja Tarja Salokoski Media muokkaa lapsen maailmankuvaa 19 Lapsi uskontojen ja medioiden maailmassa

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN

KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me

Lisätiedot

Lapset oman elämänsä, oppimisensa ja kulttuurinsa osallisina tuottajina ja toimijoina

Lapset oman elämänsä, oppimisensa ja kulttuurinsa osallisina tuottajina ja toimijoina Lapset oman elämänsä, oppimisensa ja kulttuurinsa osallisina tuottajina ja toimijoina Tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikuntakäytäntöihin Nuori Suomi ry 13.3.2012 Seppo Sarras seppo.sarras@gmail.com

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka

Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Kirsi Tarkka 12.11.2018 Rovaniemi Varhaiskasvatus otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Lapsen osallistava opetus = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Teemu Lappalainen 2008 Osallistavan opetuksen tavoite Lapsi ymmärtää Lapsi ymmärtää kokemusten kautta Ei toiminnallisuutta

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

MILLAINEN MINÄ OLEN?

MILLAINEN MINÄ OLEN? MILLAINEN MINÄ OLEN? hidas vilkas reipas voimakas tahtoinen keskitty mätön herkkä iloinen rohkea LAPSEN VALOKUVA tyytyväi nen sinnikäs utelias Toimintavuosi - omatoi minen ujo kärsiväl linen toiset huomioonott

Lisätiedot

ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ

ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Lapset ja tietoyhteiskunta seminaari 15.2.2008 ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Tarja Salokoski, PsT Psykologi PSYKOLOGIPALVELUT MIELI & KUVITUS tarja.salokoski@elisanet.fi Psykologipalvelut

Lisätiedot

Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän ja hänen perheensä kuuluu. Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän, hänen perheensä ja lähisukunsa kuuluu.

Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän ja hänen perheensä kuuluu. Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän, hänen perheensä ja lähisukunsa kuuluu. T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan ja opastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän ja hänen perheensä kuuluu.

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä ja ajattelua

Opetuksen tavoite: T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä ja ajattelua Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteet ja sisällöt T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä ja ajattelua Oppilas harjoittelee tulemaan toimeen toisten lasten kanssa ja kuuntelemaan

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO

ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO TAKSONOMIATAULUKKO 6.lk. UO 6. luokka arvioitavat tavoitteet Etiikka T4, T8, T9, T10, T11 arvosanalle 5 Muistan yksittäisen kristillisen eettisen periaatteen. minulla

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Esitys löytyy Mollan sivuilta: Molla.ejuttu.fi Molla- media, osallisuus, lapsi. Kurkistus pienten lasten

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin

Opetuksen tavoite: T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan ja opastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa Oppilas herää mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan. Oppilas

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Taustaa 2006 Uimarengas mediatulvaan kirjastosta 2007 2008 Superkirtsin mediaopit 2008 2011 Lapset, media ja kirjastot - n. 20 aluekouluttajaa. Mediakasvatus

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA

Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen 09.10.2017 PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Hakkarainen K., Lonka K. & Lipponen L. (1999) Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Johdatus uskonnollis-katsomukselliseen orientaatioon. Uskonnollisia ilmiöitä ihmettelemässä

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Johdatus uskonnollis-katsomukselliseen orientaatioon. Uskonnollisia ilmiöitä ihmettelemässä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Johdatus uskonnollis-katsomukselliseen orientaatioon Uskonnollisia ilmiöitä ihmettelemässä MINÄ USKONTOKASVATTAJANA Varhaiskasvatuksen uskontokasvatuksesta huolehtiminen

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

OPETTAJA VERKOSSA: Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa

OPETTAJA VERKOSSA: Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa OPETTAJA VERKOSSA: Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa 28.3.2017 Oskari Uotinen #opeverkossa OPETTAJA VERKOSSA: Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa 28.3.2017 Oskari Uotinen #opeverkossa Tallenteet: Tinyurl.com/opeverkossa

Lisätiedot

Lasten mediankäyttö ja avaimia mediakasvatukseen varhaiskasvatuksessa. koordinaattori Rauna Rahja Varhaiskasvatusmessut, Wanha Satama 5.10.

Lasten mediankäyttö ja avaimia mediakasvatukseen varhaiskasvatuksessa. koordinaattori Rauna Rahja Varhaiskasvatusmessut, Wanha Satama 5.10. Lasten mediankäyttö ja avaimia mediakasvatukseen varhaiskasvatuksessa koordinaattori Rauna Rahja Varhaiskasvatusmessut, Wanha Satama 5.10.2012 Mikä Mediakasvatusseura? Mediakasvatusseura Perustettu 2005

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Vuosiluokilla 1-2 uskonnon opetuksen tehtävänä on ohjata oppilaita tuntemaan ja arvostamaan omaa uskonnollista ja katsomuksellista

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

1/11/2016 Itä-Suomen 11. mediakasvatuspäivä Satu Valkonen / MLL. Varhaiskasvatus, varhaisnuorisotyö ja media

1/11/2016 Itä-Suomen 11. mediakasvatuspäivä Satu Valkonen / MLL. Varhaiskasvatus, varhaisnuorisotyö ja media 1/11/2016 Itä-Suomen 11. mediakasvatuspäivä Satu Valkonen / MLL Varhaiskasvatus, varhaisnuorisotyö ja media Hyvä(sti) lapsuus? Miten mediat ovat muuttaneet lapsen kasvuympäristöä? Onko muutos luonteeltaan

Lisätiedot

RYHMÄVASU = LAPSIRYHMÄN TOIMINNAN SUUNNITTELU

RYHMÄVASU = LAPSIRYHMÄN TOIMINNAN SUUNNITTELU RYHMÄVASU = LAPSIRYHMÄN TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016-2017 Liite 1 Toimintasuunnitelma suunnittelu pohjautuu lasten ja vanhempien osallisuuden mahdollistamiseen (aloitus- ja vasukeskustelut on käyty ennen

Lisätiedot

The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm

The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm rjestelmämme! mme! (Noddings,N., 2005, The Challenge to Care in Schools,

Lisätiedot

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On

Lisätiedot

Miten me teemme arjesta antoisampaa?

Miten me teemme arjesta antoisampaa? Miten me teemme arjesta antoisampaa? Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi Jyväskylä 25.-26.3.2015 Rinnakkaissessio 26.3.2015 Hanna Rousku / varhaiskasvatuksen esimies, Masku kasv.. kandidaatti (KM-opiskelija),

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet

Opetuksen tavoitteet 5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS 1 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi syntymäaika Kasvatuskumppanit: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön

Lisätiedot

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden

Lisätiedot

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla

Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa 1. 6. luokilla Sisällysluettelo Suomen kielen ja kirjallisuuden arviointi lukuvuositodistuksessa... 1 Ruotsin arviointi lukuvuositodistuksessa... 2 Englannin arviointi

Lisätiedot

Omatunto kolkuttaa. Jumalan, äidin vai tasavallan presidentin ääni? Muoto ja sisältö: periaatteet ja käytäntö

Omatunto kolkuttaa. Jumalan, äidin vai tasavallan presidentin ääni? Muoto ja sisältö: periaatteet ja käytäntö Omatunto kolkuttaa Jumalan, äidin vai tasavallan presidentin ääni? Jokaisella meillä on omatunto. Omalla tunnolla tarkoitetaan ihmisen sisäistä tajua oikeasta ja väärästä. Se on lähtöisin Jumalasta, vaikkei

Lisätiedot

PED005 Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi II: TVT

PED005 Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi II: TVT PED005 Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi II: TVT Jyrki Reunamo Orientaation lähteillä - varhaiskasvatuksen kehittämisprojekti / Suomi - Taiwan 19.9.2017 1 Tieto- ja viestintäteknologinen osa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Ilo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä

Ilo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä Ilo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä LTO, KT Piia Roos (KT Liisa Ahonen) Mitä uusi Vasu tuo tullessaan? 1 Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin

Lisätiedot

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat. Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan

Lisätiedot

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Savotta-aukion päiväkodin toimintasuunnitelma

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Savotta-aukion päiväkodin toimintasuunnitelma Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Savotta-aukion päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Tavoitteet Tärkeimpiä arvoja meillä ovat välittäminen, turvallisuus ja itsensä toteuttaminen. Toimintaamme

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen osaamisen monimuotoisuus Varhaiskasvatuspäivä Iiris Happo Lapin yliopisto

Varhaiskasvatuksen osaamisen monimuotoisuus Varhaiskasvatuspäivä Iiris Happo Lapin yliopisto Varhaiskasvatuksen osaamisen monimuotoisuus Varhaiskasvatuspäivä 8.5.2008 Lapin yliopisto iiris.happo@ulapland.fi VARHAISKASVATTAJAN OSAAMINEN KONTEKSTI- OSAAMINEN -yhteiskunnallinen tietoisuus -organisaatiotason

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

ARVIOININ TUKITAULUKKO VUOSILUOKILLE UE

ARVIOININ TUKITAULUKKO VUOSILUOKILLE UE ARVIOININ TUKITAULUKKO VUOSILUOKILLE 7.-9. UE ARVIOINTITAULUKKO 7.lk. UE 7. luokka arvioitavat Oman osaaminen T1, T2, T4, T5, T10 arvosanalle 5 ohuksen avulla. arvosanalle 6: osa tavoitteista toteutuu.

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen. Lappeenranta 8.10.2014

Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen. Lappeenranta 8.10.2014 Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen Lappeenranta 8.10.2014 Media + kasvatus = mediakasvatus Mitä on mediakasvatus ja miten sitä voi toteuttaa Mediakasvatuksen monet kasvot turvataidoista luovuuteen

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU HALLILAN PÄIVÄKOTI Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU Päiväkodissamme toimii 6 ryhmää: Nuput Pallerot Tenavat Naperot Nappulat Muksut Toiminta-ajatus Meille on tärkeää, että lapsi kokee olonsa turvalliseksi

Lisätiedot