Tartuntatautien torjunta lainsäädännössä ja puhtauspalvelujen rooli terveydenhuollossa.
|
|
- Ritva Mäki
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tartuntatautien torjunta lainsäädännössä ja puhtauspalvelujen rooli terveydenhuollossa. V-J Anttila Infektiolääkäri Osastonylilääkäri HUS/Infekrioidentorjuntayksikkö
2 Tartuntatautilaki (1227/2016) Tartuntatautiasetus(146/2017) ja Sosiaali- ja terveysministeriön asetus rokotuksista 149/2017 Vanhaa tartuntatautilakia oli muutettu useaan kertaan ja se haluttiin uudistaa Uudistuksen tavoitteena on lain selkeyttäminen. Se voidaan saada aikaan vain kokonaisuudistuksella, jossa moneen kertaan muutettu ja täydennetty laki jäsennetään uudelleen ja luodaan uusi jaottelu Uusi tartuntatautilaki tuli voimaan 1 päivänä maaliskuuta Lain 48 :ää sovelletaan kuitenkin vasta vuoden kuluttua tämän lain voimaantulosta eli tuli voimaan Asetukset annettu Tartuntatautilaissa 93 Vanha laki kumoutuu
3 Tartuntatautilaki yleisiä määritelmiä Tartuntataudit jaetaan yleisvaarallisiin ja valvottaviin tartuntatauteihin sekä muihin tartuntatauteihin yleisvaarallisen tartuntataudin tai epäilyn estämiseksi aluehallintovirasto voi määrätä pakollisia terveystarkastuksia ja määrätä tutkimuksia hoitoon liittyvällä infektiolla sosiaali- ja terveydenhuollossa toteutetun tutkimuksen tai annetun hoidon aikana syntynyttä tai alkunsa saanutta tartuntatautia; lääkkeille erittäin vastustuskykyisillä mikrobeilla sellaisia mikrobeja ja mikrobikantoja, joiden aiheuttamien infektioiden hoitoon on rajallisesti tai ei lainkaan käyttökelpoisia, tehokkaita mikrobilääkkeitä
4 Tartuntatautien ehkäisyn tasot valtakunnassa Tartuntatautien torjunta Suomessa on lain mukaan kolmiportaista Valtakunnan taso: STM, THL Aluetaso: Sairaanhoitopiiri, aluevalvontavirasto sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri Paikallistaso: kunnat kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri
5 17 Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimintayksikön on torjuttava suunnitelmallisesti hoitoon liittyviä infektioita. Toimintayksikön johtajan on seurattava tartuntatautien ja lääkkeille erittäin vastustuskykyisten mikrobien esiintymistä ja huolehdittava tartunnan torjunnasta. Toimintayksikön on huolehdittava potilaiden, asiakkaiden ja henkilökunnan tarkoituksenmukaisesta suojauksesta ja sijoittamisesta sekä mikrobilääkkeiden asianmukaisesta käytöstä
6 17 Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta Toimintayksikön johtajan on käytettävä apunaan tartuntatautien torjuntaan perehtyneitä terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja sovitettava toimintansa yhteen kunnan tai kuntayhtymän toteuttamien toimien sekä valtakunnallisten hoitoon liittyvien infektioiden torjuntaohjelmien kanssa
7 23 Epidemian selvittäminen ja tartunnan jäljittäminen Kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri selvittää paikallisia epidemioita ja tekee tartunnan jäljitystä. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri ohjaa sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alueella epidemioiden selvitystä ja tartunnan jäljittämistä sekä toteuttaa laajalle levinneen epidemian selvittämistä yhteistyössä kuntien kanssa
8 28 Tartuntatautien ilmoittaminen Lääkärin ja hammaslääkärin on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ilmoitus epäilemästään tai toteamastaan yleisvaarallisesta ja valvottavasta tartuntatautitapauksesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (tartuntatauti-ilmoitus). Tartuntatautien tutkimuksia tekevän laboratorion on tehtävä tartuntatauti-ilmoitus toteamastaan yleisvaarallisen ja valvottavan tartuntataudin sekä muiden tartuntatautien ilmoitettavista mikrobilöydöksistä ja mikrobien lääkeherkkyyksistä
9 36 Hoitoon liittyvien infektioiden rekisterit Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ylläpitää alueellista hoitoon liittyvien infektioiden rekisteriä Rekisteriin talletetaan tunnistetietoina 29 :ssä tarkoitetut tiedot. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymällä on oikeus saada alueensa terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimintayksiköistä asiakasta tai potilasta koskevat tiedot hoitoon liittyvien infektioiden diagnooseista ja aiheuttajista sekä tartunnan kulkuun vaikuttaneista riskitekijöistä ja toimenpiteistä. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi täydentää tietoja väestötietojärjestelmästä tiedoilla potilaan asuinkunnasta ja - paikasta sekä mahdollisesta kuolemasta
10 37 Lääkkeille erittäin vastustuskykyisten mikrobien kantajien rekisteri Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ylläpitää alueellista rekisteriä lääkkeille erittäin vastustuskykyisten mikrobien kantajista mikrobien esiintymisen seuraamiseksi niiden leviämisen ehkäisemiseksi sekä rekisteriin merkittyjen henkilöiden oman hoidon tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi. Laboratorioiden on ilmoitettava tiedot hoidettavista potilaista rekisterin ylläpitäjälle
11 14 Vapaaehtoiset terveystarkastukset ja rokotukset Kunnan on järjestettävä yleisiä rokotuksia ja terveystarkastuksia tartuntatautien ehkäisemiseksi. Rokotukseen tai terveystarkastukseen osallistuminen on vapaaehtoista
12 45 Muut vapaaehtoiset rokotukset Työhön liittyvien vaarojen vuoksi annettavat kansallisen rokotusohjelmaan kuulumattomat rokotukset kuuluvat työnantajan järjestämään työterveyshuoltolain (1383/2001) mukaisen työterveyshuoltoon Valtioneuvoston asetus 933/2017 työntekijöiden suojelemiseksi biologisista tekijöistä aiheutuvilta vaaroilta
13 47 Pakollinen rokotus Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää järjestettäväksi pakollinen rokotus Tällä hetkellä ei Suomessa ole määrätty pakollisia rokotuksia
14 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi Työskentelyyn sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimintayksiköiden asiakas - ja potilastiloissa, joissa hoidetaan lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiita asiakkaita tai potilaita, saa käyttää vain erityisestä syystä henkilöä, jolla on puutteellinen rokotussuoja. Työntekijällä ja työharjoitteluun osallistuvalla opiskelijalla on oltava joko rokotuksen tai sairastetun taudin antama suoja tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan. Lisäksi edellytetään rokotuksen antama suoja influenssaa vastaan ja imeväisikäisiä hoitavilla hinkuyskää vastaan
15 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi Opiskeluterveydenhuollon on huolehdittava, että työharjoitteluun osallistuvilla opiskelijoilla on rokotussuoja. Työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän tai työharjoittelussa olevan opiskelijan 1 momentissa tarkoitettuihin tehtäviin soveltuvuutta koskevia tietoja riittävän rokotussuojan osalta
16 55 Terveydentilan selvitys hengityselinten tuberkuloosista työtehtävää varten Työnantajan on vaadittava työntekijältä luotettava selvitys siitä, ettei tämä sairasta hengityselinten tuberkuloosia, jos on perusteltu syy epäillä työntekijän sairastavan hengityselinten tuberkuloosia ja työntekijä on sellaisissa tehtävissä, joissa hengityselinten tuberkuloosin leviämisen seuraukset ovat tavanomaista vakavammat. Selvitys on vaadittava myös harjoittelijoilta ja muilta vastaavilta henkilöiltä, jotka toimivat työpaikalla ilman palvelussuhdetta. Työnantajan on vaadittava tällaiselta henkilöltä selvitys ennen palvelussuhteen alkamista tai silloin, kun työssä olon aikana on perusteltu syy epäillä, että tämä sairastaa hengityselinten tuberkuloosia. Perusteltu syy on pitkäaikainen tai toistuva oleskelu maassa, jossa tuberkuloosi on yleinen tai muu erityinen altistuminen tuberkuloosille
17 55 Terveydentilan selvitys hengityselinten tuberkuloosista työtehtävää varten Ennen kuin työntekijä on esittänyt hengityselinten tuberkuloosia koskevan selvityksen, hän ei saa toimia: 1) sosiaalihuollon tai terveydenhuollon toimintayksiköissä; 2) alle kouluikäisten lasten hoitotehtävissä. Työnantajalla on oikeus käsitellä 1 momentissa tarkoitetun henkilön terveydentilaa koskevia tietoja tämän suostumuksella yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain, työterveyshuoltolain ja henkilötietolain mukaisesti
18 56 Terveydentilan selvitys salmonellatartunnasta työtehtävää varten Ennen kuin työntekijä on esittänyt 1 momentissa tarkoitetun salmonellatartuntaa koskevan selvityksen, hän ei saa toimia: 1) elintarvikelaissa (23/2006) tarkoitetussa elintarvikehuoneistossa tehtävässä, jossa hän käsittelee pakkaamattomia kuumentamattomina tarjoiltavia elintarvikkeita; 2) maidon tuotantotilalla muissa maidonkäsittelytehtävissä kuin lypsytyössä, jos tila toimittaa maitoa meijeriin, jossa maitoa ei pastöroida. Huom. Salmonellan selvitysvaatimus on poistunut terveydenhuollon muista kuin ym elintarvikehuoltoa koskevista työtehtävistä
19 59 Tilojen ja tuotteiden puhdistus ja tavaran hävittäminen Kun tartunnan vaaraa aiheuttava yleisvaarallinen tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäilty tartuntatauti on todettu tai sen esiintyminen on perustellusti odotettavissa, virkasuhteinen kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri voi päättää toimeenpantavaksi puhdistuksia ja desinfioimisia. Jos puhdistus tai desinfiointi esineen arvo huomioon ottaen tulee suhteettoman kalliiksi, voidaan tehdä päätös esineen hävittämisestä
20 75 Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain säännöksistä poikkeaminen Poikkeuksellisen epidemian uhatessa ja aikana sekä muussa vastaavassa terveydenhuollon häiriötilanteessa sosiaali- ja terveysministeriö voi myöntää taudin ja sen aiheuttamien jälkitautien hoitamiseksi määräaikaisen poikkeuksen terveydenhuollon laitteen tai tarvikkeen markkinoille saattamiseksi ja käyttöön ottamiseksi, vaikka laitteen tai tarvikkeen vaatimustenmukaisuuden arviointia ei ole toteutettu terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetussa laissa (629/2010) tai sen nojalla annetuissa säännöksissä ja määräyksissä edellytetyn mukaisesti
21 Valtioneuvoston asetus 933/2017 työntekijöiden suojelemiseksi biologisista tekijöistä aiheutuvilta vaaroilta14 Toimenpiteet terveydenhuoltoalan terävien instrumenttien aiheuttamien biologisten tekijöiden vaarojen poistamiseksi tai vähentämiseksi Terävien instrumenttien tarpeeton käyttö on kielletty. Työnantajan on käytettävä instrumentteja, joissa on sisäänrakennettuja turvallisuusteknisiä suojamekanismeja turvavälineet Työnantajan on kiellettävä neulojen laittaminen käytön jälkeen takaisin neulansuojukseen, jos tapaturman vaaraa ei voida tehokkaasti vähentää käyttämällä apuna sopivaa laitetta, työkalua tai muuta apuvälinettä. neulojen takaisin hylsytys kielto
22 Valtioneuvoston asetus 933/2017 työntekijöiden suojelemiseksi biologisista tekijöistä aiheutuvilta vaaroilta 14 Työpaikalla on oltava käytössä turvalliset terävien instrumenttien ja saastuneen jätteen hävittämismenettely Kertakäyttöisten terävien instrumenttien hävittämistä varten on oltava selvästi merkityt ja teknisesti turvalliset säiliöt. Säiliöt on sijoitettava mahdollisimman lähelle tiloja, joissa instrumentteja käsitellään
23 Valtioneuvoston asetus 933/2017 työntekijöiden suojelemiseksi biologisista tekijöistä aiheutuvilta vaaroilta15 Toimenpiteet terävien instrumenttien aiheuttamien biologisten tekijöiden tapaturmien tai vaaratilanteiden estämiseksi ohjeistus Työpaikalla on oltava käytössä kaikkien työntekijöiden tietoon saatetut menettelytavat terävän instrumentin aiheuttaman tapaturman varalta kaikki tietävät kuinka tulee toimia Työantajan on selvitettävä tapaturman tai vaaratilanteen syyt ja vallinneet olosuhteet, kirjattava, mitä on tapahtunut, ja ryhdyttävä tapauksen edellyttämiin toimenpiteisiin vastaavan vaaratilanteen tai tapaturman estämiseksi vaaratilanteiden seuranta
24 Valtioneuvoston asetus 933/2017 työntekijöiden suojelemiseksi biologisista tekijöistä aiheutuvilta vaaroilta15 Työnantajan on otettava huomioon ensiapuvalmiuden suunnittelussa ja järjestämisessä estolääkitys (esim HIV estolääkitys posit HIV verialtistuksen sattuessa) mahdollinen rokotus esim. B-hepatiittirokotus lääketieteelliset testit sekä terveystarkastukset, joista päättää laillistettu lääkäri lääketieteellisin perustein Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle tapaturmasta tai vaaratilanteesta, johon liittyy terävä instrumentti, joka voi aiheuttaa veriteitse tarttuvan infektion
25 Hoitoon liittyvät infektiot eli sairaalainfektiot Hoitoon liittyvillä infektioilla tarkoitetaan terveydenhuollon toimintayksikössä annetun hoidon aikana syntynyttä infektiota ei koske vain sairaaloita potilaan ei tarvitse olla toteamishetkellä sairaalassa ei sisällä mitään kantaa siihen mistä infektio on peräisin ei määrittele sairaalainfektion tyyppejä, mikrobeja tms. määritelmät kansainvälisiä Englanniksi HCAI tai HAI health care associated infections (aiemmin hospital acquired infections, nosocomial infections) Hoitoon liityviä infektioita on keskimäärin 8.5 %:lla potilaista aiheuttavat kuolleisuutta: arvio noin 750 potilasta kuolee vuodessa ainakin osittain tämän takia aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia arvio Suomesta milj / vuosi Sairaalan puhtaudella on merkitystä näiden infektioiden torjunnassa
26 Mikrobien tartuntatavat ihmisestä toiseen laitoksissa Mikrobien tartuntatavat ihmisestä toiseen kosketustartunta esim. MRSA yleensä käsien välityksellä pisaratartunta leviävät n. 1 m:n päähän influenssa, menigokokki aerosolitartunta leviää laajemmalle, jopa koko osastolle/huoneeseen värjäyspositiivinen tuberkuloosi, SARS veritartunta veren ja veristen neulojen/veitsien välityksellä, hepatiitti B,C,HIV prionitartunta (Creutzfeldt-Jakobin tauti) keskushermostokudosta keskushermostoon ei koskaan kuvattu työperäistä tartuntaa Keskushermoston kanssa joutuvien välineiden puhdistus, sterilointi ja kudossiirrot
27 Muutokset potilaiden sairaalahoidoissa Potilaiden hoito muuttunut yhä vaikeammin sairaita potilaita hoidetaan aktiivisesti sairaalainfektioiden riski kasvaa hoito monimutkaistunut, hoitotulokset paranevat elektiivinen toiminta kirurgiassa sarjatyötä vähemmän invasiiviset hoidot vähentävät sairaalainfektioiden riskiä pienempi haava; vähemmän infektioita syövän täsmähoidot; vähemmän infektioriskejä immuunosuppressiivista hoitoa yhä useammin (esim. vaikeasti sairaat tehohoitopotilaat) Hoitoa tarjotaan useammin potilaan parantamisen sijasta pyritään usein ylläpitämään tai parantamaan toimintakykyä esim. verisuonikirurgia vs. jalan amputaatio
28 Infektioturvallisuus Infektioturvallisuus on osa potilasturvallisuutta Hoitoon liittyvät infektiot aiheuttavat potilaille haittaa ja yhteiskunnalle kustannuksia Merkittävä osa hoitoon liittyvistä infektioista voidaan torjua Infektioturvallisuus perustuu sekä asianmukaisen fyysiseen ympäristöön ja toimintatapojen noudattamiseen rakenteet: sairaalarakennukset, organisaatiot, välineet, riittävä ja koulutettu henkilökunta koulutus: hygieeniset ja infektioturvalliset työtavat asenteet: noudatetaan infektioiden tehokasta torjuntaa joka potilaan hoidossa
29 Infektioiden torjunnan kannalta edulliset tilat (omat näkemykset) Osaston potilasmäärä riippuu potilasaineiston vaikeudesta ( ) Yhden hengen huoneet Potilashuoneessa oma WC ja suihkutila Osastolla ei mahdollisuuksia ylipaikkoihin Puhdas ja likainen huoltoliikenne erotettu Riittävästi säilytystiloja Hyvä ilmastointi Infektioiden torjunnan kannalta järkevät teho- ja valvontaosastot moduuliratkaisut 1-2 hengen eristyspaikkojen tarve määritelty
30 Yhden asukkaan/potilaan huoneet (Jolley S Nursing standard 2005;20:41-48) Mahdolliset edut Unirauha Yksityisyys Tehokas infektioiden torjunta vähemmän tarvetta huoneen vaihtoon Huone sopii kaiken ikäisille ja molemmille sukupuolille Rauhallisempi ympäristö Helpompi siivota potilaan jälkeen Mahdolliset haitat Vaikeasti sairaiden potilaiden valvonta hankalampaa Turvallisuus vaikeammin toteutettavissa Vertaistuki puuttuu tai on vähäisempää Yksinäisyyden ja eristämisen tunteet Sitoo enemmän henkilökuntaa Vähemmän henkilökunta kontakteja
31 Yhden hengen huone vs. monen potilaanhuone: kustannukset* Yhden hengen huone perustamiskustannukset toimintakustannukset käyttöaste sairaalassaoloaika hoitovirheet ja niiden kustannukset Monen potilaan huone perustamiskustannukset toimintakustannukset epäselvä käyttöaste sairaalassaoloaika hoitovirheet ja niiden kustannukset *Lähde Chaudbury et al.the use of single patient rooms vs multiple occupancy rooms in acute care enviroments
32 Infektioiden torjunnan kannalta selviä ongelmia Monen potilaan huoneet erilaiset valvomot, avotilalliset teho-osastot, heräämöt esim. MRSA tai tuberkuloosi altistaa suuren joukon potilaita Pitäisi arvioida eristyshuonetarve/teho-osastopaikkaa kohden tulisi olla : esim. valtakunnallinen standardi Ahtaat paikat vuoteiden välin mitoitus tulisi olla riittävä Yhteiset WC- ja pesutilat Piilotetut hygieniaratkaisut: kuka löytää käsihuuhteen Seinien sisäiset putkistot yms. korjaustyöt hankalia Ilmastointikanavien puhdistusoperaatiot Liian vähäiset huoltotilat
33 Ammattitaidon edellytys on hyvä koulutus Laitoshuollon tulee seurata aikaansa uudet menetelmät, vaihtuvat tilanteet, epidemiat Laitohuollon väkeä tulee kouluttaa säännöllisesti Suomen Sairalahygieniayhdistyksen ja Duodecimin verkkokurssi infektioiden torjunnan perusteet terveydenhuollossa työpaikkakoulutukset, valtakunnalliset koulutukset, kansainväliset koulutukset Potilaan hoidon tuloksen ratkaisee ns. heikoin lenkki
34 Avoimia kysymyksiä ja ongelmia Eri siivousmenetelmien teho infektioiden torjunnassa Mikrokuituliinat Höyrypesurit jne. Antimikrobiaaliset pintamateriaalit teho, tarve, puhdistettavuus, hinta, liukkaus, käyttökokeilut Liikuteltavat suodattimet ja ilman desinfektiolaitteet (HEPA, fotokemialliset, otsonointilaitteet) tarve, teho, hyöty, hinta Henkilökunnan aliresurssointi Henkilökunnan ammattitaito, vaihtuvuus, motivaation ja arvostuksen puute Sairaaloissa tehtävät rakennustyöt siellä missä on pölyä, on myöskin taudinaiheuttajia
35 Sairaalan siivous ja infektioiden torjunta Siivouksesta vastaavat laitoshuoltajat ja heidän esimiehensä oma organisaatio esim. HUS-Desiko toimalat ostavat vuosittain palveluita osastoilla usein vakituisia työntekijöitä laitoshuoltajat ovat osa potilaan hoitoryhmää Puhtauden lisäksi tulee pystyä siivoamaan niin, että taudinaiheuttajat tuhoutuvat pelkkä puhtaus ei riitä, vaan tuloksen pitää olla myös potilaille turvallinen
36 Sairaalan siivous ja infektioiden torjunta Potilastilojen puhtaanapito vaatii ammattitaitoa aseptinen työjärjestys hygieenisen työskentelyn ymmärtäminen oma käsihygienia työvälineet ja niiden huolto tarvittaessa joustava ja nopea reagointi tilanteisiin n.s kriittisten pintojen tunteminen desinfektioiaineiden oikea käyttö Potilastilojen puhtaanapito vaatii aikaa Laitoshuoltajan tulee tuntea infektioriskit ja osattava suhtautua niihin asiallisesti ja tarvittaessa suojauduttava tuberkuloosi, influenssa, veritapaturmat
37 Infektioiden torjunnan keskeisiä asioita Hyvän käsihygienian noudattaminen tärkein yksittäinen tekijä resistenttien mikrobien leviämisen ehkäisyssä esim. MRSA:n ehkäisyssä vähentää tartuntoja noin 50 % Hyvän siivouksen merkitys vielä selvittämättä MRSA:n infektioita voidaan vähentää n. 10 % suurempi merkitys hoitoon liittyvien ripulien torjunnassa C.difficile, norovirus tärkeä merkitys eräiden muiden vastustuskykyisten bakteerien leviämisessä P.aeruginosa, Acinetobacter, E.coli, Klebsiella jne ei tiedetä merkitystä vielä uusien uhkien torjunnassa: Esim. Candida auris riittävästi osaavaa, motivoitunutta henkilökuntaa laitoshuollon ja siivouksen merkitys nousussa Myös laitosten rakenteilla merkitystä tartuntareittien katkaisussa ahtaus ja suuret potilashuoneet lisäävät tartuntamahdollisuuksia
38 Ympäristöpinnat voivat välittää tartuntoja X VRE- viljely positiivinen
39 Sairaalan puhtauden merkitys Sairas ihminen on infektioherkkä sairastaa itsekin usein infektioita Sairaalaan keskitetään potilaat vaiheessa, jolloin he ovat herkimmillään saamaan infektioita Mikrobit viihtyvät ympäristössä eri mikrobeille on erilaisia vaatimuksia selviytyäkseen ympäristössä kuivien pintojen mikrobit kosteiden tilojen mikrobit Mikrobilääkkeiden käytön seurauksena mikrobien antibioottiherkkyys sairaaloissa ja laitoksissa on alentunut
40 Resistenttien bakteereiden yhteydessä käytettyjä lyhenteitä MDROs Multidrug-resistant organisms =yleisnimitys moniresistentti mikrobi, sisältää mm MRSA,VRE, KPC,NDM-1 jne. ESBL-mikrobi=extended spectrum betalacatamase=mikrobikanta, joka tuottaa laajakirjoista beetalaktamaasia tuottava: hajottaa penisilliinejä, kefalosporiineja, monobaktaameja. KPC= Klebsiella pneumoniae carbapenemase =karbapeneemeja hajoittavat Klebsiella pneumoniaebakteerien estyymit: ESBL ominaisuuksien lisäksi hajottavat myös meropeneemiä, imipeneemi/silastiinia, ertapeneemiä ja doripeneemiä CPE=Carbapenemase producing enterobacteriae=karbapenemaaseja tuottavat enterobakterit MIRE =Meropeneemi, imipeneemi/silastiini resistentti, karbapenemaasia muodostava gram-negatiivinen enterobakteerisauva, HUS:n potilasjärjestelmässä oleva lyhenne, joka ohjaa noudattamaan sairaanhoitopiirin asiaan koskevaa sairaalahygieenistä ohjeistusta TRPA=Tobramysiinille resistentti Pseudomonas aeruginosa=usein moniresistentti pseudomonas, jonka lyhenne tulee yhden aminoglykosidin (tobramysiini) resistenssiominaisuuden perusteella, lyhenne käytössä ainakin joissakin Suomen sairaanhoitopiireissä. Oikeampi termi olisi M(D)RPA MDR=MR=multidrug resistant=moniresistentti mikrobi; lyhenteeseen usein yhdistetään vielä kyseisenmikrobin alkukirjaimet (ks. esim MDRPA) M(D)RPA=Multidrug resistant Pseudomonas aeruginosa= moniresistentti Pseudomonas aeruginosa. Määritelmä vaihtelee eri tutkimuksissa, mutta EARSS mm käyttää kriteerinä sitä, että kannan tulee olla vähintään kolmelle viidestä (keftasidiimi, piperasilliini-tatsobaktaami, meropeneemi tai imipeneemi, aminoglykosidi, kinoloni) mikrobilääkeryhmän lääkkeelle vastustuskykyinen. M(D)RAB=Multidrug resistant Acinetobacter baumannii=moniresistentti acinetobacter baumannii =M(D)RAci=MDRAki HRMO=highly resistant gram-negative nonfermenters= moniresistentti gram negatiivinen nonfermentoiva bakteeri, joihin kuuluvat mm. pseudomonas-lajit, Stenotrophomonas maltophilia ja akinetobakteeri-lajit
41 Avoimia kysymyksiä Antimikrobiaaliset pintamateriaalit teho, tarve, puhdistettavuus, hinta, liukkaus, käyttökokeilut Vesihanojen mallit: mekaaniset vs automaattiset Liikuteltavat suodattimet ja desinfektiolaitteet (HEPA, fotokemialliset, otsonointilaitteet) tarve, teho, hyöty, hinta Laminaarivirtaus leikkaussalissa Latomalliset leikkaussalit
42 Mitä pitää tavoitella infektioiden torjunnan näkökulmasta Toimiva terveydenhuolto pidetään Suomen terveydenhuoltojärjestelmä kunnossa riittävät resurssit sinne missä potilaita hoidetaan akuuttisairaaloiden paikkamäärät eivät nouse Tehokas terveydenhuolto terveydenhuollon kustannukset tulevat nousemaan nousu voi olla hallittua tai hallitsematonta Kehittyvä terveydenhuolto vähemmän invasiivisia hoitomuotoja suositaan Puhtaat hoitolaitokset, vastaanotot ja sairaalat laitoshuollon ammattitaidon ja merkityksen korostaminen Osaava terveydenhuolto Terveyden huollon työntekijöillä hyvät perustiedot infektioiden torjunnasta Turvallinen terveydenhuolto Infektioiden torjunta huomioidaan laitosten suunnittelussa hoitoon liittyviä infektioita tulee ehkäistä nollatoleranssi? henkilökunnan rokotukset: influenssa, tuhkarokko, Hepatiitti B, vesirokko Avoin terveydenhuolto Puhtauden ja infektioiden seurantajärjestelmät, laatujärjestelmät 42 omilla vai viranomaisten vai somen ehdoilla
Puhtauspalvelun laatu ja tehokkuus sairaalan näkökulmasta
Puhtauspalvelun laatu ja tehokkuus sairaalan näkökulmasta V-J Anttila osastonylilääkäri, infektiolääkäri, dos HUS/Medisiininen tulosyksikkö Infektiosairauksienklinikka 26.10.2011 26.10.2011 1 Sairaalan
LisätiedotUusi tartuntatautilaki
Uusi tartuntatautilaki Suomessa! 14.3.2017 Sairaalahygieniapäivät Anni Virolainen-Julkunen www.finlex.fi http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/ 1227/2016 Tartuntatautilaki 146/2017 Valtioneuvoston asetus
LisätiedotUusi tartuntatautilaki ja asetus - työntekijöiden rokotukset TEHY Anni Virolainen-Julkunen
Uusi tartuntatautilaki ja asetus - työntekijöiden rokotukset 19.9.2017 TEHY Anni Virolainen-Julkunen Tartuntatautilain tavoite on tartuntatautien ja niiden leviämisen ehkäisy väestössä Tartuntatautilaki
LisätiedotMitä puhtausalan työntekijän olisi hyvä tietää uudesta tartuntatautilaista Anni Virolainen-Julkunen
Mitä puhtausalan työntekijän olisi hyvä tietää uudesta tartuntatautilaista 25.4.2018 Anni Virolainen-Julkunen Tartuntatautilain tavoite on tartuntatautien ja niiden leviämisen ehkäisy väestössä Tartuntatautilaki
LisätiedotTartuntatautilaki ja työntekijän rokotukset
Tartuntatautilaki ja työntekijän rokotukset Esa Rintala 27.9.2017 Tartuntatautilaki 1227/2016, 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi Työskentelyyn sosiaalihuollon ja terveydenhuollon
LisätiedotTartuntatautilaki. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Aluehallintoylilääkäri Hannele Havanka 1
Tartuntatautilaki Uusi Tartuntatautilaki (1227/2016) tuli voimaan 1.3.2017. Laki korvaa aiemman vuodelta 1986 peräisin olleen lain. Merkittävimmät muutokset aikaisempaan lakiin verrattuna koskevat hoitoon
LisätiedotOmavalvontaseminaari Uuden tartuntatautilain asettamia vaatimuksia hoivayksiköille
Omavalvontaseminaari 22.11.2017 Uuden tartuntatautilain asettamia vaatimuksia hoivayksiköille Mikko Valkonen ESAVI] 22.11.2017 1 Infektioiden torjunta 1.3.2017 voimaan astuneen uudistetun tartuntatautilain
LisätiedotTartuntatautilain tavoite on
Tartuntatautilaki uudistui 1.3.17 Uusia velvoitteita Uusia velvoitteita sairaanhoitopiirille ja alueen terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimintayksiköille Jaana Syrjänen Infektiolääkäri Oyl, sisätautien
LisätiedotTartuntatautilaki 1227/2016
Tartuntatautilaki 1227/2016 - mitä uutta valmiuden kannalta? 15.5.2017 Anni Virolainen-Julkunen www.finlex.fi http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/ 1227/2016 Tartuntatautilaki 146/2017 Valtioneuvoston
LisätiedotTARTUNTATAUTILAIN MUKAINEN HENKILÖSTÖN ROKOTTAMINEN JA HUS:N OHJEISTUS
TARTUNTATAUTILAIN MUKAINEN HENKILÖSTÖN ROKOTTAMINEN JA HUS:N OHJEISTUS Eeva Ruotsalainen Apulaisylilääkäri, Epidemiologinen yksikkö Alueellinen asiakas- ja potilasturvallisuuskoulutus 26.4.2018 Uusi tartuntatautilaki
LisätiedotTartuntatautilain pykäliä tuberkuloosin näkökulmasta
Tartuntatautilain pykäliä tuberkuloosin näkökulmasta Dos. Hanna Soini Johtava asiantuntija, THL Terveysturvallisuusosasto Tartuntatautilain pykäliä tuberkuloosin näkökulmasta 1 Epidemiologinen katsaus
LisätiedotUUDISTUVAT ROKOTEVAATIMUKSET I
Uudistuvat rokotevaatimukset ESSOTEn henkilöstöohje UUDISTUVAT ROKOTEVAATIMUKSET I Uusi Tartuntatautilaki tehostaa sosiaali- ja terveysalan henkilökunnan rokotuksia potilaiden suojaksi. Työturvallisuuslainsäädäntö
LisätiedotAjankohtaisia asioita sairaalahygieniasta ja infektion torjunnasta
Ajankohtaisia asioita sairaalahygieniasta ja infektion torjunnasta Tiina Kurvinen 29 3 2017 Hygieniahoitaja, hoh VSSHP/ TYKS VSSHP:n ohjeistukset siirtyneet Ohjepankista Hoito-ohjeet.fi sivustolle Myös
LisätiedotPuhtauspalvelun rooli ja merkitys infektioiden torjunnassa
Puhtauspalvelun rooli ja merkitys infektioiden torjunnassa V-J Anttila osastonylilääkäri, infektiolääkäri, dos HYKS/Tulehduskeskus Infektioidentorjuntayksikkö 25.4.2018 25.4.2018 1 Sairaalan puhtauden
LisätiedotInfluenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016
Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016 Influenssa Lisää väestön sairastuvuutta 5 15 % aikuisista ja 20 30 % lapsista sairastuu
LisätiedotUudistunut tartuntatautilaki - Mitä rokotuksia neuvolassa työskentelevä tarvitsee?
Uudistunut tartuntatautilaki - Mitä rokotuksia neuvolassa työskentelevä tarvitsee? Taneli Puumalainen 8.11.2017 Uusi tartuntatautilaki http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161227 Rokottaminen osana
LisätiedotUusi tartuntatautilaki
Uusi tartuntatautilaki Taneli Puumalainen Pirkanmaan tartuntatautipäivät 7.2.2017 Sidonnaisuudet tartuntatautilakiin Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehenä mukana lain valmistelussa 2012-2014 Tartuntatautilakityöryhmän
LisätiedotMitä tietoa sairaalan johto tarvitsee infektioiden torjunnasta
Mitä tietoa sairaalan johto tarvitsee infektioiden torjunnasta Hygieniahoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 18.-19.5.2017 Infektiolääkäri Jaana Leppäaho-Lakka Keski-Suomen keskussairaala Mitä hoitoon
LisätiedotSuoja tuhkarokkoa vastaan saadaan joko sairastetun tuhkarokon tai kahden rokoteannoksen aikaansaamana.
ITSEARVIOINTILOMAKE Hyvä opiskelija Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden työharjoitteluun osallistuvalla opiskelijalla on oltava joko rokotuksen tai sairastetun taudin antama suoja tuhkarokkoa
LisätiedotUusi Tartuntatautilaki ja Tartuntatautiasetus
Uusi Tartuntatautilaki 1.3.2017 ja Tartuntatautiasetus 13.3.2017 Edellinen vuodelta 1986 Monelta kohtaa muutettu vuosien varrella Alueellinen koulutus 12.5.2017 Yleistä Tehostaa Suomen valmiutta torjua
LisätiedotTerveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016
Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhuoltohenkilökunnan rokotukset: säädöspohja Tällä hetkellä säädöstasolla kyse on lähinnä työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain
LisätiedotMitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?
Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP
LisätiedotTartuntatautilaki 48 - rokote velvoite, mitä tuo tullessaan? Ylilääkäri Työterveyshuollon erik.lääk Heli Leino
Tartuntatautilaki 48 - rokote velvoite, mitä tuo tullessaan? Ylilääkäri Työterveyshuollon erik.lääk Heli Leino Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi Työskentelyyn
LisätiedotTartuntatautilaki 1986/583
sivu 1/5 Tartuntatautilaki 1986/583 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Väestön suojaamiseksi tartuntataudeilta on noudatettava, mitä tässä laissa säädetään. 2 (29.1.1999/70) Tartuntataudilla tarkoitetaan tässä
LisätiedotTartuntatautilain soveltamista koskeva ohjeistus
Kirkkonummen kunta Henkilöstöyksikkö Tartuntatautilain soveltamista koskeva ohjeistus Tartuntatautilaki 1227/2016 Kirkkonummen kunta Taustaa Tartuntatautilain tavoite on ehkäistä tarttuvien tautien leviämistä
LisätiedotEssote. Salmonella uudistunut ohje, muutokset toimintaan
Essote Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Ylilääkäri, kansanterveystyön vastaava lääkäri Hans Gärdström, Salmonella uudistunut ohje, muutokset toimintaan Salmonellat ovat yleisiä eläimen
LisätiedotVSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / Tuberkuloosi
VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / 2017 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.16 28.2.2017 (THL, tartuntatautirekisteri) 2016 2017-01 2017-02 2017-03 2017 Tuberkuloosi
LisätiedotSUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1
SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? 9.5.2019 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1 HYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 5/9/2019 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA
LisätiedotAsiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p
Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita Tarja Kaija hygieniahoitaja tarja.kaija@ppshp.fi p. 3152574 Moniresistentit mikrobit Bakteeriviljelynäyte haavalta MRSA VRE losteviljelynäyte ESBL
LisätiedotKÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1
KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? 25.4.2018 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1 KÄSIHYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 4/26/2018 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA 6-7% sairaalapotilaista
LisätiedotRokotukset ja uusi lainsäädäntö
Rokotukset ja uusi lainsäädäntö Tartuntatautipäivät 2017 Ulpu Elonsalo, Infektiotautien torjunta ja rokotukset 13.11.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Ohjeistukset THL:n Rokottaminen-sivuston ohjeita on tarkennettu
LisätiedotTartuntatautilaki. 1 luku. Yleiset säännökset. Tarkoitus
Tartuntatautilaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Tarkoitus Lain tarkoituksena on ehkäistä tartuntatauteja ja niiden leviämistä sekä niistä ihmisille ja yhteiskunnalle
LisätiedotMistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa
Mistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa Puhtaus- ja hygienia-alan alueellinen koulutuspäivä Maire Matsinen hygieniahoitaja Sairaalahygienia on tartuntojen ja infektoiden torjunnan perusperiaatteiden
LisätiedotAsumispalveluyksiköiden hengitystie-epidemioiden hoito kunnassa
Asumispalveluyksiköiden hengitystie-epidemioiden hoito kunnassa Infektioiden torjuntapäivät 6.11.2018 Kirsi Valtonen, LT, ylilääkäri Tartuntataudeista vastaava lääkäri Vantaan tartuntatauti- ja hygieniayksikkö
LisätiedotMitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö
Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa
LisätiedotOvatko MDR-mikrobit samanlaisia?
Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla
1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.
LisätiedotRekisteri on perustettu Rauman kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan terveyspalvelujen käyttöä varten.
TIETOSUOJASELOSTE 1 (5) 1. Rekisterin nimi Tartunta- ja infektiotautien seurantarekisteri Laatimispvm: 24.4.2015/17.4.2019 2. Rekisterinpitäjä Rauman sosiaali- ja terveysvaliokunta Steniuksenkatu 2 26100
LisätiedotLääkehoito vanhuspalveluissa
Lääkehoito vanhuspalveluissa Ikäihmisten kotiin annettavat palvelut -koulutuspäivä, 28.11.2017 Terveydenhuollon ylitarkastaja Sisältö: Mitä lääkehoito on? Lääkehoidon toteutus vanhuspalveluissa Asiakas/potilasturvallisuus
LisätiedotC.difficile alueellisena haasteena
C.difficile alueellisena haasteena V-J Anttila osastonylilääkäri, infektiolääkäri HYKS/Tulehduskeskus/Infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö 15.11.2016 C.difficile alueellisena haasteena C.diffcile
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien näytteenotto
Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista
LisätiedotAjankohtaisia asioita hygieniasta ja infektioiden torjunnasta
Ajankohtaisia asioita hygieniasta ja infektioiden torjunnasta Tiina Kurvinen 16 5 2017 Hygieniahoitaja, hoh VSSHP/ TYKS 1 Mikrobilääkeresistenssi Mikrobilääkkeet ovat yksi lääketieteen merkittävimmistä
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 30/2003 vp. Hallituksen esitys laiksi tartuntatautilain muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely. Päätös
EDUSKUNNAN VASTAUS 30/2003 vp Hallituksen esitys laiksi tartuntatautilain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi tartuntatautilain muuttamisesta (HE 30/2003 vp). Valiokuntakäsittely
LisätiedotInfektioiden torjuntatyön vastuualueet Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä
Infektioiden torjuntatyön vastuualueet Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Sairaanhoitopiirin infektioidentorjuntayksikkö Tartuntataudeista vastaava lääkäri Asko Järvinen Avohoidon epidemiologinen
LisätiedotVälinehuollon pintojen puhtaus. Tiina Kurvinen Hygieniahoitaja, Oh, TtM VSSHP/Sairaalahygienia ja infektiontorjunta 2015
Välinehuollon pintojen puhtaus Tiina Kurvinen Hygieniahoitaja, Oh, TtM VSSHP/Sairaalahygienia ja infektiontorjunta 2015 Ylläpitosiivous Henkilöhygienia, käsihygienia, tavanomaiset varotoimet Työskentelypintojen
LisätiedotMiten taudit tarttuvat? Tartuntatiet
Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet 9.5.2019 Janne Laine Infektiolääkäri Tartuntatiet Kosketustartunta Pisaratartunta Ilmatartunta Veritartunta Elintarvikevälitteinen tartunta Vektorin välityksellä tapahtuva
LisätiedotMoniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa
Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa Risto Vuento Ylilääkäri Fimlab mikrobiologia risto.vuento@fimlab.fi 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian
LisätiedotMoniresistentit bakteerit
25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.
LisätiedotResistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut
Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 18.11.2015 MRSA MRSA-tapausten määrät kasvavat VSSHP:n alueella Usein avohoidossa
LisätiedotBad bugs no drugs Resistenttien bakteereiden aiheuttama uhka tehohoitopotilaille. V-J Anttila 6.5.2010 6.5.2010 1
Bad bugs no drugs Resistenttien bakteereiden aiheuttama uhka tehohoitopotilaille V-J Anttila 1 Resitenttien bakteereiden yhteydessä käytettyjä lyhenteitä MDROs Multidrug-resistant organisms =yleisnimitys
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilastot
Mikrobilääkeresistenssitilastot 12-17 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha R+I % 45 35 25 15 5 Escherichia coli 12-17, EPSHP Veriviljelynäytteet,
LisätiedotMoniresistentit mikrobit: henkilökunta ja lainsäädäntö
Moniresistentit mikrobit: henkilökunta ja lainsäädäntö Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO), Infektiotautien torjuntayksikkö (TETA), Terveysturvallisuusosasto (TETO) 11.4.2017
LisätiedotMoniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen
Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin
LisätiedotHE TARTUNTATAUTILAIKSI (HE 13/2016vp)
HE TARTUNTATAUTILAIKSI (HE 13/2016vp) 29.3.2016 Hallitusneuvos Liisa Katajamäki Ylilääkäri Sari Ekholm Taulukossa on vertailtu hallituksen esitystä tartuntatautilain uudistukseksi (HE 13/2016) nykyisin
LisätiedotMoniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen
Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin
LisätiedotHELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) SAIRAANHOITOPIIRI
HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) HELSINGIN JA UUDENMAAN N SAIRAALOIHIN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUUN TULEVIEN OPISKELIJOIDEN ISTUS TARTUNTATAUDEISTA JA ROKOTUKSISTA Viiteasiakirjat Tartuntatautilaki
LisätiedotHoitoympäristön puhdistaminen. 3.11.2014 Sirpa Pekkala Sairaalahuoltopäällikkö PPSHP
Hoitoympäristön puhdistaminen 3.11.2014 Sirpa Pekkala Sairaalahuoltopäällikkö PPSHP SISÄLTÖ Puhdistamisen tavoite Puhtaustasovaatimukset Siivousmenetelmät Puhdistusaineet Tartuntojen torjunta PUHDISTAMISEN
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien nimeäminen ja lyhenteet Jari Jalava, FT
Moniresistenttien mikrobien nimeäminen ja lyhenteet Jari Jalava, FT 1.10.2013 Moniresistenssin määrittäminen Yleensä: resistentti = I+R Hankittu resistenssiominaisuus 1. Resistenssiprofiili Yleensä resistenssi
LisätiedotTietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetään henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuuden periaatteesta.
1 / 7 30.7.2019 EOAK/6650/2018 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen ROKOTUSTIETOJEN TOIMITTAMINEN TYÖTERVEYSHUOLTOON 1 KANTELU Kantelija
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 37/2008 vp. Hallituksen esitys laiksi tartuntatautilain muuttamisesta JOHDANTO. Vireilletulo.
SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 37/2008 vp Hallituksen esitys laiksi tartuntatautilain muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 16 päivänä lokakuuta 2008 lähettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan
LisätiedotAjankohtaista henkilökunnan rokotuksista. Valtakunnalliset keuhkopäivät Tea Nieminen, infektiolääkäri
Ajankohtaista henkilökunnan rokotuksista Valtakunnalliset keuhkopäivät 3.10.2017 Tea Nieminen, infektiolääkäri Aikuisten rokottaminen Kaikkien tulisi huolehtia, että he ovat saaneet vähintään kolme annosta
LisätiedotKosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon
Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon 19.9.2017 ylilääkäri Raija Uusitalo-Seppälä Infektioyksikkö, SataDiag, Satakunnan sairaanhoitopiiri
LisätiedotInfektioturvallinen sairaala
Infektioturvallinen sairaala V-J Anttila 23.11.2010 23.11.2010 1 Muutokset potilaiden sairaalahoidoissa Potilaiden hoito muuttunut yhä vaikeammin sairaita potilaita hoidetaan aktiivisesti sairaalainfektioiden
LisätiedotValtakunnalliset sairaalahygieniapäivät Terävähanke
Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 16.3.-17.3.2016 Terävähanke Työsuojelun vastuualue, ESAVI, tarkastaja Auli Arkko-Liekari 7.3.2016 1 Työsuojelun vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun
LisätiedotTyösuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa
Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen tehtävistä Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista valvonta toteutetaan pääsääntöisesti tarkastajien
LisätiedotVERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ
VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ TYKS:n Infektiopoliklinikka Sh Tanja Sindén 16.5.2017 VERITEITSE TARTTUVAT TAUDIT: B-hepatiitti C-hepatiitti HIV 1 VERITEITSE TARTTUVAT TAUDIT, tartunnan
LisätiedotTietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä
Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä Infektiolääkäri Sakari Vuorinen Terveydenhuollon ATK-päivät 30.05.2006 klo 10-10.30 Terveydenhuollossa 3 erilaista infektioista
Lisätiedotonko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä
Moniresistenttien ongelmamikrobien aiheuttama sairaalainfektiotaakka onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä 2.10.2013 Moniresistenttien mikrobien
LisätiedotVeren välityksellä tarttuvat taudit ja verialtistustapaturma
Veren välityksellä tarttuvat taudit ja verialtistustapaturma VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö Esa Rintala 29.3.2017 Hepatiittitapaukset VSSHP:n alueella 160 140 146 Hepatiitit, VSSHP
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja opiskelijoiden rokotukset potilaiden suojaksi
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja opiskelijoiden rokotukset potilaiden suojaksi Taneli Puumalainen 6.4.2017 Sidonnaisuudet tartuntatautilakiin Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehenä mukana
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi:
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio,
LisätiedotÄkkilähtijä infektioiden torjunnan lähettiläs
Äkkilähtijä infektioiden torjunnan lähettiläs Valtakunnalliset varahenkilöiden koulutuspäivät Tähärellistä työtä 16.11.2017 Marja Tapanainen Hygieniahoitaja Sh YAMK, AmO MRSA -suklaamaljalla Kuva: Bruno
LisätiedotTyösuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue
Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa
LisätiedotTartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan )
Henkilökunnan rokotukset sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä Janne Laine Infektiolääkäri 2017 Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan
LisätiedotKuka on vastuussa sisäilmaongelmista?
Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Koulun ja päiväkodin sisäilmaongelma monialainen ratkaisu Työsuojeluinsinööri Sirkku Lehtimäki Etelä-Suomen Aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue 1 Työnantajan
LisätiedotDir.32/2010/EU Terävien instrumenttien aiheuttamien tapaturmien ehkäiseminen terveydenhuoltoalalla
Ilman direktiiviä näistä tapaturmista ei puhuttaisi tässä laajuudessa! Dir.32/2010/EU Terävien instrumenttien aiheuttamien tapaturmien ehkäiseminen terveydenhuoltoalalla INFEKTIOYHDYSHENKILÖIDEN KOULUTUSPÄIVÄ
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (6) Terveyslautakunta Tja/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 1 (6) 18 Lausunto kuparisia kosketuspintoja ja infektioita koskevasta valtuustoaloitteesta HEL 2011-007800 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi terveydensuojelulain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Terveydensuojelulakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että tarkempia säännöksiä talousveden sekä
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Suomessa. Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI)
Mikrobilääkeresistenssi Suomessa Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI) Sisältö Mikrobilääkeresistenssin seuranta FiRe TTR SIRO Kohdennetut tutkimukset esim. karbapenemaasidiagnostiikka
Lisätiedotdynnän tietotekniikkaa sairaalainfektioissa
Kuinka hyödynn dynnän tietotekniikkaa sairaalainfektioissa 2.11.2007 Mikrobiologisten laboratorioiden edustajien neuvottelukokous Maire Liikka hygieniahoitaja Keski-Suomen keskussairaala Tietotekniikka
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeri
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 17/EEO/2010 Päivämäärä Dnro 7.5.2010 1555/14/2010 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 20.5.2010 - toistaiseksi Muuttaa Vieraista aineista eläimistä saatavissa elintarvikkeissa
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017
Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotKotona kaikki hyvin? Lääkehoidon omavalvonta kotiin annettavissa palveluissa.
Kotona kaikki hyvin? Lääkehoidon omavalvonta kotiin annettavissa palveluissa. Mikko Valkonen ESAVI] 14.12.2017 1 Koti? Perinteinen koti: talo, asunto Palveluasuminen sekä tuettu palveluasuminen, jossa
LisätiedotOpiskelijan rokotukset Taneli Puumalainen
Opiskelijan rokotukset 19.9.2017 Taneli Puumalainen 1 https://www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/eri-ryhmien-rokotukset/opiskelijoiden-rokotukset Opiskelijan rokotukset Kunnan perusterveydenhuollon on järjestettävä
LisätiedotInfektioturvallisuus potilasasiamiehen näkökulmasta. 16.5.2014 Pia Turunen
Infektioturvallisuus potilasasiamiehen näkökulmasta Infektioturvallisuus Infektioiden torjunta on keskeinen osa hoidon laatua ja potilasturvallisuutta. Potilaalla on oikeus saada laadultaan hyvää terveyden-
LisätiedotAlaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito
Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito Merja Äijänen, Terveyden-sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Ryhmäkoti Redi Oy Suolahden ryhmäkoti ja tukiasumisyksikkö 27.4.2016 Merja Äijänen 1 Ryhmäkoti
LisätiedotResistenttien bakteerien torjunnan valtakunnalliset linjaukset mikä muuttui?
Resistenttien bakteerien torjunnan valtakunnalliset linjaukset mikä muuttui? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö TYKS / VSSHP 9.3.2015 MRSA-epidemiat VSSHP:ssa ja SatSHP:ssa
LisätiedotESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia
ESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia INTO-päivät 7.11.2018 Infektiolääkäri Laura Pakarinen, Helsingin kaupunki 1 Helsingin kaupungin sairaalat Suursuon sairaala MalmiH sairaala MalmiP sairaala Laakson
LisätiedotEritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.
1 (5) Eristyssiivoustaulukko Tätä ohjetta noudatetaan välisiivouksessa, päivittäisessä siivouksessa ja loppusiivouksessa. Nocospray vetyperoksidikuivasumutin laitetta käytetään loppusiivouksen jälkeen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 1 (5) Sosiaalilautakunta Sosj/9 07.02.2012
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 1 (5) 28 Sosiaalilautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Essi Kuikan valtuustoaloitteesta koskien siirtymistä kuparisiin kosketuspintoihin HEL 2011-007800
LisätiedotPISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN?
PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN? Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 25.4.2016 13.45-14.30, Ls 5 Hygieniahoitaja Sirpa Ukkola p. 040-5094107
LisätiedotEritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.
1 (5) Eristyssiivoustaulukko Tätä ohjetta noudatetaan välisiivouksessa, päivittäisessä siivouksessa ja loppusiivouksessa. Nocospray vetyperoksidikuivasumutin laitetta käytetään loppusiivouksen jälkeen
LisätiedotHOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA. Emmi Sarvikivi. THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset
HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA MITÄ PREVALENSSITUTKIMUKSET KERTOVAT? Emmi Sarvikivi LT, asiantuntijalääkäri THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset 6.11.2018 1 PREVALENSSITUTKIMUS
LisätiedotVeritapaturmat. V-J Anttila infektiolääkäri, osastonylilääkäri HYKS Infektioidentorjuntayksikkö
Veritapaturmat V-J Anttila infektiolääkäri, osastonylilääkäri HYKS Infektioidentorjuntayksikkö 14.11.2017 14.11.2017 1 Veritapaturmat Veritapaturmia tapahtuu terveydenhuoltotyössä poliiseille ja vartijoille
LisätiedotAlueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus
Alueellinen sairaalahygieniapäivä 22.11.2017 -Epidemiologinen katsaus infektiolääkäri Hanna Viskari 1 2 7-vuotiaan tytön virtsan klebsiella. Anamneesissa ei ole erityistä syytä tällaiseen resistenssiin
LisätiedotTarttuvista taudeista
OHJELMA Hippos kiittää tuesta seuraavia yhteistyökumppaneita: Intervet Oy Pharmaxim AB Scanvet Eläinlääkkeet Oy Vermon Ravirata Vetcare Oy 18.00 18.30 Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy / ell. Katja Hautala
LisätiedotEliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014
Miten infektiontorjunnan laatua voidaan mitata ja arvioida pitkäaikaishoitolaitoksissa Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 NÄKÖKULMIA LAATUUN JA LAADUN
LisätiedotTYÖNTEKIJÄN ROKOTUSSUOJAA KOSKEVIEN HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELY
1 / 6 31.7.2019 EOAK/3050/2018 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen TYÖNTEKIJÄN ROKOTUSSUOJAA KOSKEVIEN HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELY 1 KANTELU
Lisätiedot