PÄIVÄHOIDON JA LASTENSUOJELUN TILA VARSINAIS-SUOMEN KUNNISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄIVÄHOIDON JA LASTENSUOJELUN TILA VARSINAIS-SUOMEN KUNNISSA"

Transkriptio

1 Oy VASSO Ab VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS JULKAISUJA 1/2004 PÄIVÄHOIDON JA LASTENSUOJELUN TILA VARSINAIS-SUOMEN KUNNISSA Katsaus palvelu- ja täydennyskoulutussuunnitelmiin keväällä 2004 JARKKO RASINKANGAS JA LAURA SAURAMA (toim.)

2 PÄIVÄHOIDON JA LASTENSUOJELUN TILA VARSINAIS-SUOMEN KUNNISSA KATSAUS PALVELU- JA TÄYDENNYSKOULUTUSSUUNNITELMIIN KEVÄÄLLÄ 2004 TOIMITTANUT JARKKO RASINKANGAS JA LAURA SAURAMA

3 TURUN YLIOPISTON SOSIAALIPOLITIIKAN LAITOS VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS, OY VASSO AB SOSIAALIRAPORTOINNIN KURSSI, KEVÄT 2004 TEKIJÄT: SAANA AIRIO KIMMO HOLLMEN MERITA JOKELA SINI-KUKKA KOSKELA KIRSI LAAKIO SUVI LASONEN JENNI LAUKKANEN SANNA-KAISA LEHTO JUTTA NIEMINEN VILLE NIINIVIRTA MINTTU OJANEN JOHANNA REPO ARTTU SAARINEN SALLA SALMENNIEMI RIIKKA VÄYRYNEN TOIMITTAJAT: JARKKO RASINKANGAS JA LAURA SAURAMA ISBN (NID.) ISBN (PDF) ISSN X (NID.) ISSN (PDF) PAINOSALAMA OY TURKU 2004

4 SISÄLLYS ESIPUHE JOHDANTO Taustaa Yhteistyö Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (VASSO) kanssa Raportin käsitteet Raportin rakenne VARSINAIS-SUOMI TILASTOJEN VALOSSA Väestö Varsinais-Suomessa Työllisyys Varsinais-Suomessa Lapsiperheet Varsinais-Suomessa Sosiaalityö ja lapsiperheet Varsinais-Suomessa Samanlaisia ja erilaisia kuntia Yhteenveto TURUN SEUTUKUNTA Kyselyn tulokset Yhteenveto LOIMAAN SEUTUKUNTA Kyselyn tulokset Yhteenveto SALON SEUTUKUNTA Kyselyn tulokset Yhteenveto VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA Kyselyn tulokset Yhteenveto TURUNMAAN SEUTUKUNTA Kyselyn tulokset Yhteenveto YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET...54 LÄHTEET:...61

5 ESIPUHE Tämän raportin alku on syksyssä 2003, jolloin Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen ja Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen edustajat päättivät, että on aika etsiä uusia yhteistyötapoja. Päätettiin, että luonnollinen tapa tehdä yhteistyötä on opetuksen ja tutkimuksen alue. Näin ollen opiskelijoista tuli yhteistyömme todellisia toteuttajia ja sosiaaliraportointi -kurssin opiskelijoiden tehtäväksi tuli toimittaa raportti Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukselle. Lopputulos on tässä. Yliopistolla oppiminen tapahtuu pitkälti opettamisen kautta. Tämä raportti on toisenlaisen oppimisen tulos. Turun yliopiston sosiaalipolitiikan opiskelijat ovat kirjoittaneet raportin tekemällä oppien. Raportti nojaa niin tilastollisiin tunnuslukuihin kuin kyselyihin ja puhelinhaastatteluihin. Näiden kaikkien keruuta ja analysointia opiskelijat ovat oppineet tämän raportin edetessä. Raportti käsittelee ennen kaikkea lastensuojelun ja päivähoidon tilaa sekä lastensuojelun ja päivähoidon palvelu- ja täydennyskoulutussuunnitelmia Varsinais-Suomessa. Sen tavoitteena on tuoda esiin kuinka yleistä strateginen suunnittelu on ja mitkä sen mahdollisia esteitä ovat. Toisaalta raportti pyrkii myös hahmottamaan mahdollisia tapoja tehdä yhteistyötä strategisessa suunnittelussa. Toivomme, että se kykenee vastaamaan näihin asetettuihin kysymyksiin ja palvelemaan niin kuntatason toimijoita kuin Varsinais- Suomen sosiaalialan osaamiskeskusta. Raportin ohjauksessa suuri rooli on ollut kahdella henkilöllä, joiden projekteihin tämän raportin tavoitteet myös nojaavat. Koulutussuunnittelija Pirjo Järvi on avustanut niin allekirjoittaneita kuin opiskelijoita raportin edetessä. Kehittämispäällikkö Merja Anis on toimittanut materiaalia kurssilaisille ja ollut valmis jakamaan asiantuntemustaan, mikä on edesauttanut työn etenemistä. Kiitos molemmille! Haluamme kiittää myös opiskelijoita, joiden oppimisen tulos on tässä. Turussa Jarkko Rasinkangas ja Laura Saurama

6 5 1. JOHDANTO Tämän raportin tarkoituksena on kartoittaa Varsinais-Suomen kuntien lastensuojelun ja päivähoidon palvelusuunnitelmia sekä täydennyskoulutuksen suunnittelua. Tavoitteena on tuoda esiin, onko kunnissa laadittu edellisiin liittyviä kehittämisstrategioita tai palvelusuunnitelmia. Samalla etsittiin syitä mahdollisten kuntakohtaisten strategioiden ja suunnitelmien puuttumiseen. Raportti koostuu tilastollisesta osiosta sekä kyselylomakkeilla kerättyjen tietojen seutukunnittaisesta esittelystä. Tilastollisen osuuden roolina on tuoda esiin, miten Varsinais-Suomen seutukunnat ja kunnat poikkeavat toisistaan etenkin päivähoitoa ja lastensuojelua kuvaavien tekijöiden suhteen. Seutukunnittaisissa osioissa esittelemme kyselyyn vastanneiden kuntien tilanteen lastensuojeluun, päivähoitoon ja täydennyskoulutukseen liittyvien kehittämisstrategioiden ja palvelusuunnitelmien osalta. Raportti on tehty Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen oppilastyönä yhteistyössä Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Oy Vasso Ab:n kanssa Taustaa Valtioneuvosto antoi vuonna 2002 periaatepäätöksen varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista. Tämän periaatepäätöksen mukaan tavoitteena on palvelujärjestelmän kehittäminen lasten ja perheiden tarpeista lähtien. Linjauksissa painotetaan yhteistyön tärkeyttä varhaiskasvatuspalveluiden järjestelyissä sekä vanhempien ja henkilöstön kasvatuksellista kumppanuutta. Muiden tavoitteiden ohella valtakunnallisissa linjauksissa esitettyjen toimenpiteiden tulisi vaikuttaa myös siihen, että kunnissa laaditaan kunnallisia linjauksia osana kunnan lapsi- ja perhepoliittista strategiaa.. Kunnan lapsi- ja perhepoliittiset strategiat ovat hyvä väline edistää hallintokuntien välistä yhteistyötä kunnissa sekä hyödyntää moniammatillista otetta varhaiskasvatuksessa. (STM 2002:9.) Varhaiskasvatuspalvelujen tarjonnan kehittämisen lisäksi myös täydennyskoulutuksen suunnittelussa on nähty kehittämisen varaa. Vuonna 2001 käynnistyi valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksen selvityshanke. Hankkeen tavoitteena oli kuvata täydennyskoulutuksen nykytilaa ja valtakunnallisesti parhaita käytäntöjä. Vaikka täydennyskoulutusta on ollut sosiaalihuollon henkilöstölle runsaasti tarjolla, henkilöstön täydennyskoulutus ei kuitenkaan toteudu systemaattisesti. Syitä on

7 6 Johdanto useita. Hankkeen mukaan pitkäntähtäimen koulutussuunnittelu sekä eri tahojen välinen yhteistyö vaativat edelleen kehittämistä. Täydennyskoulutuksen hidasteena pidettiin myös henkilöstön virka- ja työsuhteiden lyhytaikaisuutta, työn laajoja tehtäväsisältöjä sekä uusia erityisosaamista vaativia velvoitteita. (STM 2002:23.) Nämä molemmat linjaukset heijastuvat sosiaalialan tulevaisuuden turvaamiseksi annetussa valtioneuvoston periaatepäätöksessä kaudelle Tämän periaatepäätöksen tavoitteet toteutetaan sosiaalialan kehittämishankkeen avulla, joka koostuu neljästä hankekokonaisuudesta. Kehittämishankkeen tavoitteena on palvelujen saaminen ja laadun turvaaminen, palvelurakenteen ja toimintojen kehittäminen sekä henkilöstön saannin, osaamisen ja työolojen kehittäminen. Nämä tavoitteet on kirjattu kolmeen ensimmäiseen hankekokonaisuuteen, joiden tarkoituksena on ratkaista lähiajan kiireellisimmät kehittämistarpeet. Hankkeen puitteissa laaditaan myös lastensuojelun kehittämisohjelma, joka tulee ohjaamaan pitkäkestoisesti lastensuojelutyön kehittämistä sekä tukemaan kuntien lapsipoliittista ohjelmatyötä ja seudullisten lapsipoliittisten strategioiden aikaansaamista. (STM 2003:20.) Kehittämishankkeen tarkoituksena on myös varmistaa sosiaalialan pitkän aikavälin kehittäminen ja ennakoida muuttuvan toimintaympäristön asettamia lisääntyviä vaatimuksia sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi ja niiden ratkaisemiseksi. Tätä varten käynnistetään neljännen hankekokonaisuuden, Hyvinvointi 2015 ohjelman valmistelu. Näissä kaikissa neljässä hankekokonaisuuksissa lastensuojelulla, päivähoidolla ja täydennyskoulutuksella on keskeinen asema. (STM 2003:20, ) Kehittämishankkeen alueellisessa organisoinnissa sosiaalialan osaamiskeskuksilla on tärkeä osuus. Suomessa osaamiskeskukset ovat aloittaneet toimintansa vuonna 2002 valtioneuvoston sosiaalialan osaamiskeskuksista 2001 säädetyn lain (1230/2001) mukaisesti. Osaamiskeskukset neuvottelevat alueen kuntien kanssa palvelurakenteen ja toimintojen kehittämisestä, sekä laativat vuosittain kattavan toimintaohjelman tarvittavista hankkeista ja voimavaroista. Koska sosiaalihuollon suunnittelu ja toteuttaminen on kuitenkin sosiaalihuoltolain (710/1982) mukaan kuntien tehtävä, osaamiskeskukset verkosto-organisaatioina pyrkivät toiminnallaan kehittämään palveluja alueellisen yhteistyön avulla. (STM 2003:10, 25.)

8 1.2. Yhteistyö Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (VASSO) kanssa Johdanto 7 VASSO aloitti toimintansa vuoden 2003 alussa. Se on yksi valtakunnallisista osaamiskeskuksista, joka toimii Varsinais-Suomen 56 kunnan yhteisenä sosiaalialan perus- ja erityisosaamisen koordinoijana, edistäjänä ja kehittäjänä. VASSO:n erityisenä haasteena on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointikysymykset. VASSO:n painopistealueet ovat tällä hetkellä varhaiskasvatuksen, lastensuojelun sekä vammaispalvelujen kehittämisessä. VASSO:ssa on käynnissä kaksi hanketta, joihin käsillä oleva raportti liittyy. Ensinnäkin on käynnissä kaksivuotinen lastensuojelun palvelurakenteen ja osaamisen kehittämishanke, jota koordinoi kehittämispäällikkö Merja Anis. Tavoitteena on maakunnallisen, seudullisen ja moniammatillisen yhteistyön kehittäminen lastensuojelun perus- ja erityispalvelujen saatavuuden ja osaamisen turvaamiseksi. Lisäksi hankkeella tuotetaan materiaalia maakunnallista lastensuojelun kehittämissuunnitelmaa varten. Toiseksi VASSO:ssa on käynnissä Täydennyskoulutusfoorumi-hanke (TKF-hanke), josta vastaa koulutussuunnittelija Pirjo Järvi. Tämän hankkeen tavoitteena on kehittää toimintamalli tukemaan kuntien täydennyskoulutuksen suunnittelua sosiaalialan eri ammattiryhmille. Hanke on pilottiluonteinen ja profiloitu lastensuojelun ja päivähoidon kenttää koskevaksi. Raporttimme tuottaa tietoa molemmille edellä esitetyille hankkeille. Raportti tuo esiin lastensuojelu- ja päivähoidon palvelusuunnitelmien sekä täydennyskoulutuksen tarpeiden tilaa Varsinais-Suomessa. Onko kyseessä olevia suunnitelmia tehty? Jos ei, niin miksi ei? Entä koetaanko, että suunnitelmista olisi hyötyä? 1.3. Raportin käsitteet Tämän raportin avainkäsitteitä ovat päivähoito, lastensuojelu ja täydennyskoulutus. Päivähoidolla tarkoitetaan varhaiskasvatuspalvelua, jossa yhdistyvät lasten oikeus varhaiskasvatukseen ja vanhempien oikeus saada lapsilleen hoitopaikka. Sen keskeisenä tehtävänä on tukea lasten vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Tällöin korostuu myös varhaisen tukemisen näkökulma ja sitä kautta ehkäisevän toiminnan merkitys.

9 8 Johdanto Päivähoitoa toteutetaan päiväkodeissa, perhepäivähoidossa ja perhepäiväkodeissa. Kaikilla alle kouluikäisillä lapsilla on oikeus kunnan järjestämään päivähoitoon. (STM 2002: 9, 9-12.) Lastensuojelulla viitataan ehkäisevän lastensuojelun, avohuollon ja sijaishuollon tukitoimiin. Lastensuojelun tehtävänä on auttaa ja tukea perheitä tilanteissa, joissa omin voimin on vaikea selvitä. (Stakes 2003:16, 2-3.) Täydennyskoulutuksella tarkoitetaan ammatillisen peruskoulutuksen saaneille tai muulla tavoin ammattitaidon hankkineille järjestettyä ammatillista koulutusta, jonka tarkoituksena on ylläpitää, ajantasaistaa ja lisätä työntekijän ammattitaitoa ja osaamista (STM 2002:23, 11). Lisäksi raportissa viitataan kehitysstrategioihin ja suunnitelmiin. Kyseisten käsitteiden tarkka määrittely puuttuu, ja niiden välisen eron tekeminen on usein hankalaa. Tässä raportissa kehitysstrategialla tarkoitetaan kunnan yleisiä toimintalinjauksia. Suunnitelmat eroavat strategioissa siinä, että ne ovat konkreettisempia ja yksityiskohtaisempia. Kirjatut suunnitelmat sisältävän toimenpiteitä, joilla strategioiden asettamiin tavoitteisiin pyritään Raportin rakenne Raportin ensimmäisessä osiossa kuvaillaan Varsinais-Suomen kuntia tilastojen pohjalta. Tilastojen tarkoituksena on esitellä kuntien sosiodemografista tilannetta ja erityisesti päivähoidon ja lastensuojelun käyttöä kunnissa. Tilasto-osuuden tavoitteena on ryhmitellä kuntia juuri lastensuojelun ja päivähoidon palvelujen käytön mukaan. Tämä kuntaryhmittely voi toimia yhtenä näkökulmana organisoitaessa suunnitelmien tekoa yhteistyössä muiden samanlaisten kuntien kanssa. Raportin toinen osio tarkastelee lähemmin tilasto-osuudessa nousseita erityispiirteitä seutukunnittain, minkä lisäksi seutukunnittaisissa osioissa tuodaan esille, onko kunnissa laadittu lastensuojelupalveluiden, päivähoidon ja täydennyskoulutuksen kehittämisstrategioita tai suunnitelmia. Tarkastelemme myös sitä, mihin edellä mainitut strategiat ja suunnitelmat pohjautuvat sekä syitä, jotka selittävät niiden mahdollista puuttumista. Tämän osion tulokset perustuvat kyselylomakkeen tuottamiin vastauksiin.

10 Johdanto 9 Kyselylomake lähetettiin Vakka-Suomen, Salon, Loimaan, Turunmaan ja Turun seudun kuntiin, joista tähän tutkimukseen kuuluu 49 kuntaa. Osa Varsinais-Suomen kunnista on jätetty tämän kyselyn ulkopuolelle, koska niiden tilannetta on selvitetty aiemmin Vasson toimesta (Järvi 2004). Vastauksia saatiin 40 kunnasta. Kysely suoritettiin helmimaaliskuussa 2004, jolloin henkilöstön vastausaktiivisuutta on saattanut vähentää talvilomakausi sekä muut työkiireet. Lisäksi osa kyselyistä jouduttiin suorittamaan puhelimitse, mikä on voinut osaltaan vaikuttaa saatujen tietojen puutteellisuuteen. Kuitenkin vastausprosentti oli odotettua korkeampi ja olemme erittäin tyytyväisiä saamiemme vastausten määrään. Raportti päättyy johtopäätöksiin, joissa luomme kokonaiskuvan aineiston sallimissa rajoissa Varsinais-Suomen kuntien lastensuojelun, päivähoidon ja täydennyskoulutuksen nykytilasta ja tulevaisuuden haasteista.

11 10 2. VARSINAIS-SUOMI TILASTOJEN VALOSSA Tässä luvussa kuvaillaan Varsinais-Suomen kuntien väestörakenteellisia sekä erityisesti päivähoidon ja lastensuojelun palveluiden käyttöön vaikuttavia taustaeroja. Tavoitteena on löytää ne kunnat, joissa tarpeet ja tulevaisuuden näkymät ovat samansuuntaisia. Samalla tuloksia peilataan rakenteisiin, jolloin luvun tulokset voivat toimia apuna suunniteltaessa kuntien välistä yhteistyötä niin seutukuntien sisällä kuin niiden välilläkin. Toisaalta tarpeiden kartoitukset voivat auttaa kuntia täydennyskoulutuksen suuntaamisessa. Luvussa käytetyt tilastot pohjautuvat SOTKA -tietokantaan vuodelta 2002 (Stakes) sekä Varsinais-Suomen hyvinvointikatsaukseen (SYKE2004-hanke). Aloitamme tarkastelemalla kuntien nykyisiä väestömääriä sekä väestöennusteita. Väestömäärien ja väestöennusteiden avulla voidaan osaltaan selvittää, ovatko kunnat kasvavia vai taantuvia ja millaiset ovat kunnan resurssit. Työllisyys- ja työttömyystilanteen kuvauksilla pyrimme puolestaan kuvaamaan kuntien taloudellista tilannetta, jolla on suuri merkitys kuntien kykyyn tuottaa hyvinvointipalveluja. Yleisemmän kuvailun jälkeen siirrymme käsittelemään tämän raportin kannalta keskeisimpiä tekijöitä. Tarkastelemme lapsiperheiden, kokopäivähoidossa olevien lasten sekä yksinhuoltajaperheiden osuuksia kunnissa. Näin on mahdollista arvioida kuntien päivähoidon palveluiden tarvetta. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden sekä avohuollossa ja sijoitettuna olevien lasten ja nuorten osuuksilla pyrimme kartoittamaan lastensuojelun tarvetta kunnissa. Sosiaalityöntekijöiden määrät kuvaavat kuntien käytettävissä olevia henkilöstöresursseja lastensuojelussa. Lopuksi pyrimme ryhmittelyn avulla selvittämään, millaisia kuntaryppäitä Varsinais- Suomen kunnat muodostavat koskien mahdollisia päivähoidon ja lastensuojelun haasteita. Ryhmittelystä saadut tulokset voivat toimia kuntien välisen yhteistyön suunnittelun apuna.

12 Kuvio 1. Varsinais-Suomi ( Maanmittauslaitos, lupa nro 579/MYY/03) Varsinais-Suomi tilastojen valossa 11

13 12 Varsinais-Suomi tilastojen valossa 2.1. Väestö Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomi koostuu useista, väestömäärältään pienistä kunnista. Ainoastaan kahdeksan kuntaa ylittää asukkaan rajan (taulukko 1). Väestömäärä vaihtelee Velkuan 240 asukkaasta Turun asukkaaseen. Väestömäärältään suurin on Turun ja pienin Turunmaan. Väestöennusteiden mukaan Varsinais-Suomen väestömäärä on kasvava, mutta verrattuna koko maan tilanteeseen kasvuvauhti on hieman hitaampaa (taulukko 2). Kuntien välillä on kuitenkin suuria eroja väestöennusteissa. Kasvu keskittyy seutukunnittain tarkasteltuna pääasiassa vain Turun ja Salon seutukuntiin. Kasvavissa kunnissa palvelutarpeet kohdentuvat yleensä lastensuojeluun ja päivähoitoon, kun taas pienenevissä kunnissa haasteet tulevat luultavimmin kohdistumaan vanhustenhuoltoon. Varsinais-Suomessa kuntien koot ja väestöennusteet vaihtelevat. Tällä on vaikutusta kuntien palveluiden tarpeisiin ja käytettävissä oleviin resursseihin. Väestöennusteet antavat suuntaa kuntien tulevaisuuden tarpeista ja haasteista. Taulukko 1. Varsinais-Suomen kuntien väestömäärä 1 Väestö Alle 1500 asukasta asukasta asukasta asukasta yli asukasta Turun (17) n = Askainen, Merimasku, Velkua Lemu, Rymättylä, Vahto Nousiainen, Rusko, Sauvo Masku, Paimio, Piikkiö Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio, Turku Loimaan (12) n = Mellilä, Oripää Karinainen, Marttila, Tarvasjoki, Yläne Alastaro, Aura, Koski TL, Pöytyä Loimaan kunta, Loimaa Salon (11) n = Muurla, Suomusjärvi, Särkisalo Kiikala, Kisko, Kuusjoki Pertteli Vakka-Suomen (8) n = Kustavi Mietoinen, Pyhäranta, Taivassalo, Vehmaa Turunmaan (8) n = Houtskari, Iniö, Korppoo, Nauvo, Västanfjärd Dragsfjärd, Kemiö Halikko, Perniö, Laitila, Mynämäki Somero Salo Uusikaupunki Parainen Mediaani:2522; minimi: 240; maksimi: Raportissa pienillä kunnilla viitataan alle 2500 asukkaan kuntiin, keskikokoisilla kunnilla asukkaan kuntiin ja suurehkoilla kunnilla yli 5000 asukkaan kuntiin. Mynämäki siirtyi vuonna 2004 Turun an, mutta koska tilastoluvut ovat vuodelta 2002, jolloin Mynämäki vielä kuului Vakka-Suomen an, sitä käsitellään Vakka-Suomen kuntana.

14 Varsinais-Suomi tilastojen valossa 13 Taulukko 2. Väestön määrän %-muutos vuoteen 2015 mennessä Väestön määrän %- muutos Selvästi alle ka:n (-13,3-7,2) Hieman alle ka:n (-6,3-1,4) Lähellä keskiarvoa (-1,2 4,6) Turun (17) Askainen Nousiainen, Paimio, Sauvo Loimaan (12) Alastaro, Karinainen, Koski TL, Loimaan kunta Marttila, Oripää, Yläne Loimaa, Pöytyä, Tarvasjoki Salon (11) Perniö, Särkisalo Kisko, Somero Vakka- Suomen (8) Kustavi, Taivassalo Laitila, Mynämäki, Uusikaupunki Mietoinen, Pyhäranta, Vehmaa Turunmaan (8) Dragsfjärd, Iniö, Korppoo Kemiö, Parainen Houtskari, Nauvo, Västanfjärd Hieman yli ka:n (5,2 7,5) Selvästi yli ka:n (7,7 16,6) Lemu, Piikkiö, Turku, Vahto Kaarina, Lieto, Masku, Merimasku, Naantali, Raisio, Rusko, Rymättylä, Velkua Aura Mellilä Varsinais-Suomen keskiarvo: 1 % (koko maa 2 %) Halikko, Kuusjoki, Muurla, Pertteli, Suomusjärvi Kiikala, Salo 2.2. Työllisyys Varsinais-Suomessa Työllisten 2 osuus Varsinais-Suomessa on lähellä koko maan keskiarvoa, kun taas työttömyys on selvästi alhaisempaa kuin koko maassa (taulukot 3 ja 4). Turun erottuu keskivertoa suuremmalla työllisten osuudella, sen sijaan Loimaan, Vakka-Suomen ja Turunmaan seutukunnissa jäädään pääosin alle keskiarvon. Suurimmat keskimääräiset työttömyysosuudet ovat Turun ja Vakka-Suomen seutukunnissa. Kaiken kaikkiaan Varsinais-Suomen kuntien välillä on suuria eroja työttömien osuuksissa. Työllisten ja työttömien osuudet kertovat, että Varsinais-Suomen kuntien taloudelliset tilanteet vaihtelevat. Huono taloudellinen tilanne voi vaikuttaa sekä hyvinvointipalveluiden tuottamisen resursseihin että kysyntään. Kunnat, joissa väestöennuste on laskeva ja työttömien osuus suuri, kohtaavat tulevaisuudessa luultavasti suuria haasteita palveluiden tuottamisessa. 2 Työllisyysasteella viitataan työssäkäyvien osuuteen koko työikäisestä väestöstä. Työttömyysasteella tarkoitetaan työttömien osuutta työvoimasta.

15 14 Varsinais-Suomi tilastojen valossa Taulukko 3. Työllisten osuus koko väestöstä Työlliset %- osuus koko väestöstä Selvästi alle ka:n (36,7 40,4) Hieman alle ka:n (40,5 42,1) Lähellä keskiarvoa (42,3 44,2) Hieman yli ka:n (44,5 46,9) Selvästi yli ka:n (47,0 50,6) Turun (17) Velkua Rymättylä, Sauvo, Turku Askainen, Merimasku, Naantali, Nousiainen, Piikkiö, Raisio Kaarina, Lemu, Lieto, Masku, Paimio, Rusko, Vahto Loimaan (12) Alastaro, Loimaa, Mellilä, Yläne Karinainen, Koski TL, Loimaan kunta, Oripää Marttila, Pöytyä, Tarvasjoki Aura Varsinais-Suomen keskiarvo: 43,5 % (koko maa 43,2%) Salon (11) Kisko, Suomusjärvi, Särkisalo Somero Kiikala, Perniö Kuusjoki, Muurla Halikko, Pertteli, Salo Vakka- Suomen (8) Taivassalo Kustavi, Pyhäranta, Vehmaa Laitila, Mynämäki, Uusikaupunki Mietoinen Turunmaan (8) Houtskari, Kemiö, Korppoo Dragsfjärd, Västanfjärd Nauvo Iniö, Parainen Taulukko 4. Työttömien osuus työvoimasta Työttömät, %- osuus työvoimasta Selvästi alle ka:n (4,4 7,1) Hieman alle ka:n (7,2 7,8) Lähellä keskiarvoa (7,9 9,0) Hieman yli ka:n (9,1 10,4) Selvästi yli ka:n (10,6 15,1) Turun (17) Lieto, Masku, Merimasku, Paimio, Sauvo Lemu, Rusko, Rymättylä Kaarina, Naantali, Nousiainen, Piikkiö, Vahto Raisio Askainen, Turku, Velkua Loimaan (12) Tarvasjoki Karinainen, Marttila Oripää Aura, Koski TL, Loimaan kunta, Pöytyä Alastaro, Loimaa, Mellilä, Yläne Varsinais-Suomen keskiarvo: 8,7 % (koko maa 12,6%) Salon (11) Kuusjoki, Muurla Halikko, Pertteli, Särkisalo Kiikala, Perniö, Salo Kisko, Somero Suomusjärvi Vakka-Suomen (8) Kustavi, Mietoinen Laitila. Mynämäki, Taivassalo Pyhäranta, Uusikaupunki, Vehmaa Turunmaan (8) Iniö, Kemiö, Västanfjärd Houtskari, Nauvo Dragsfjärd, Parainen Korppoo

16 Varsinais-Suomi tilastojen valossa Lapsiperheet Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomessa lapsiperheitä, kokopäivähoidossa olevia lapsia sekä yksinhuoltajaperheitä on vähemmän kuin koko maassa keskimäärin (taulukot 5-7). Tarkasteltaessa tilannetta Varsinais-Suomen sisällä havaitaan, että Turun seutukunnassa lapsiperheitä on yleisesti ottaen enemmän kuin muualla. Turunmaan, Vakka-Suomen ja Salon seutukunnissa lapsiperheiden osuus jää alhaisemmaksi. Kunnissa, joissa lapsiperheiden osuus on suuri, on myös päivähoidon palveluille tarvetta. Eniten alle kouluikäisiä lapsia on kokopäivähoidossa Salon seutukunnassa ja vähiten Loimaan seutukunnassa. Yksinhuoltajuuden lisääntymistä on pidetty selkeimpänä perherakenteen muutoksena. Varsinais-Suomessa yksinhuoltajatalouksien osuus on 15,5 prosenttia kaikista lapsiperheistä. Osuus koko maassa on jonkin verran suurempi. Turun seutukunnassa, jossa yksinhuoltajaperheiden osuus on keskimäärin suurin, lähes joka viides perhe on yksinhuoltajaperhe. Edellä tarkastellut tekijät kertovat kuntien erilaisista päivähoidon tarpeista. Väestöennusteeltaan pienenevät kunnat kohtaavat luultavasti haasteita muilla palvelusektoreilla, kuten esimerkiksi vanhustenhuollossa. Tällaisten kuntien täydennyskoulutuksen tarpeet eivät välttämättä suuntaudu tästä johtuen ensisijaisesti päivähoitoon.

17 16 Varsinais-Suomi tilastojen valossa Taulukko 5. Lapsiperheiden osuus perheistä Lapsiperheet, %- osuus perheistä Selvästi alle ka:n (26,6 37,8) Hieman alle ka:n (38,2 39,5) Lähellä keskiarvoa (39,8 42,5) Hieman yli ka:n (42,7 45,7) Selvästi yli ka:n (45,9 51,5) Turun (17) Askainen, Turku Rymättylä, Velkua Paimio, Piikkiö, Raisio, Sauvo Kaarina, Lemu, Lieto, Masku, Merimasku, Naantali, Nousiainen, Rusko, Vahto Loimaan (12) Alastaro, Koski TL, Yläne Loimaa, Marttila, Mellilä, Oripää, Loimaan kunta Karinainen, Pöytyä Aura, Tarvasjoki Varsinais-Suomen keskiarvo: 41,7 % (koko maa 43,0%) Salon (11) Kiikala, Kisko, Somero, Särkisalo Kuusjoki, Perniö Salo, Suomusjärvi Halikko, Muurla, Pertteli Vakka- Suomen (8) Kustavi Taivassalo, Vehmaa Laitila, Pyhäranta, Uusikaupunki Mietoinen, Mynämäki Turunmaan (8) Dragsfjärd, Houtskari, Iniö Korppoo Kemiö, Nauvo, Parainen, Västanfjärd Taulukko 6. Kokopäivähoidossa olevien lasten osuus 0-6 vuotiaista Lapsia kokopäivähoidossa, % 0-6 -vuotiaista Selvästi alle ka:n (6,7 25,6) Hieman alle ka:n (26,3 32,2) Lähellä keskiarvoa (32,5 36,7) Hieman yli ka:n (36,8 41,0) Selvästi yli ka:n (41,5 48,4) Turun (17) Velkua Lemu, Rymättylä, Vahto Lieto, Masku, Nousiainen, Piikkiö, Sauvo Paimio, Turku Askainen, Kaarina, Merimasku, Naantali, Raisio, Rusko Loimaan (12) Alastaro, Koski TL, Loimaan kunta, Yläne Karinainen, Marttila, Mellilä, Tarvasjoki Aura, Oripää Loimaa, Pöytyä Varsinais-Suomen keskiarvo: 33,2 % (koko maa 35,9%) Salon (11) Kisko Kiikala Kuusjoki, Muurla, Pertteli Halikko, Perniö, Somero, Suomusjärvi Salo, Särkisalo Vakka- Suomen (8) Taivassalo, Vehmaa Laitila, Mynämäki, Pyhäranta Mietoinen, Uusikaupunki Kustavi Turunmaan (8) Houtskari, Iniö, Korppoo Kemiö, Västanfjärd Dragsfjärd Nauvo, Parainen

18 Taulukko 7. Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä Selvästi alle ka:n (5,1 11,4) Hieman alle ka:n (11,5 14,1) Lähellä keskiarvoa (14,2 16,7) Hieman yli ka:n (17,4 19,6) Selvästi yli ka:n (19,7 26,7) Turun (17) Askainen, Lemu, Merimasku, Nousiainen, Rusko, Vahto, Velkua Lieto, Masku, Rymättylä Kaarina, Piikkiö Paimio, Raisio, Sauvo Naantali, Turku Loimaan (12) Karinainen, Pöytyä, Tarvasjoki Alastaro, Aura, Loimaan kunta, Oripää Koski TL, Yläne Loimaa, Marttila, Mellilä Varsinais-Suomen keskiarvo: 15,5 % (koko maa 19,6%) Varsinais-Suomi tilastojen valossa 17 Salon (11) Perniö Muurla, Pertteli, Särkisalo Kiikala, Kisko, Kuusjoki Halikko, Somero, Suomusjärvi Vakka- Suomen (8) Mietoinen, Pyhäranta Mynämäki Laitila, Taivassalo Uusikaupunki, Vehmaa Turunmaan (8) Houtskari Kemiö Parainen Dragsfjärd Salo Kustavi Iniö, Korppoo, Nauvo, Västanfjärd 2.4. Sosiaalityö ja lapsiperheet Varsinais-Suomessa Toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä on Varsinais-Suomessa koko maan keskiarvoa vähemmän (taulukko 8). Tässäkään tapauksessa kunnat eivät ryhmity seutukunnittain. Esimerkiksi Turun seutukunnassa on suuria eroja kuntien sijoittuessa tarkastelun ääripäihin. Loimaan seutukunnan kunnissa toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä on selkeästi enemmän kuin Varsinais-Suomessa yleensä. Sen sijaan suurimmassa osassa Salon, Vakka-Suomen ja Turunmaan seutukuntien kuntia toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus vastaa Varsinais-Suomen keskiarvoa tai on jopa sen alle.

19 18 Varsinais-Suomi tilastojen valossa Taulukko 8. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus lapsiperheistä Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet, joissa lapsia, % lapsiperheistä Selvästi alle ka:n (0 4,2) Hieman alle ka:n (4,7 5,8) Lähellä keskiarvoa (6,1 8,0) Hieman yli ka:n (8,1 9,7) Selvästi yli ka:n (9,8 15,4) Turun (17) Askainen, Lemu, Masku, Merimasku, Nousiainen, Rusko, Vahto Kaarina Sauvo Lieto, Naantali, Paimio Piikkiö, Raisio, Rymättylä, Turku, Velkua Loimaan (12) Salon (11) Vakka- Suomen (8) Pöytyä Muurla Pyhäranta, Taivassalo Karinainen, Tarvasjoki Koski TL, Loimaan kunta, Loimaa, Marttila, Mellilä, Yläne Alastaro, Aura, Oripää Varsinais-Suomen keskiarvo: 6,9 % (koko maa 10,8%) Somero, Suomusjärvi, Särkisalo Halikko, Kisko, Kuusjoki, Perniö, Pertteli Salo Mietoinen Laitila, Mynämäki, Vehmaa Uusikaupunki Turunmaan (8) Iniö Houtskari, Nauvo, Västanfjärd Kemiö, Korppoo, Parainen Kiikala Kustavi Dragsfjärd Varsinaisina lastensuojeluongelmien ilmenemisen mittareina toimivat tarkastelussamme avohuollossa ja sijoitettuna olevien lasten ja nuorten osuudet (taulukot 9 ja 10). Varsinais- Suomen lastensuojelun avohuollossa ja sijoitettuina on lapsia ja nuoria selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Lastensuojelun avohuolto on yleisintä Varsinais-Suomen isoissa kunnissa. Isoista kaupungeista poikkeuksen tekevät vain Naantali ja Salo. Mutta löytyy myös pieniä kuntia, joissa lapsia ja nuoria on avohuollossa yli Varsinais-Suomen keskiarvon. Sijoitettujen lasten ja nuorten suhteen seutukunnissa on hajontaa. Ainoastaan Turunmaan seutukunnassa kunnat sijoittuvat pääasiassa luokkaan selvästi alle keskiarvon. Sijoittaminen on yleisintä Varsinais-Suomen isoimmilla paikkakunnilla. Esimerkiksi Turussa on sijoitettuna yli 22 lasta ja nuorta tuhatta vuotiasta kohti. Raisiossa vastaava luku on 18. Uudessakaupungissa tilanne on Varsinais-Suomen synkin, sillä suhdeluku on siellä lähes 26. Kun verrataan lastensuojelun avohuollon ja sijoitettujen taulukoita, löydetään mielenkiintoisia eroja. Kustavissa ja Oripäässä avohuollossa on lapsia ja nuoria yli Varsinais- Suomen keskiarvon, mutta sijoitettuja ei yhtään.

20 Varsinais-Suomi tilastojen valossa 19 Taulukko 9. Lastensuojelun avohuollossa 3 lapsia ja nuoria/ vuotiaista Lastensuojelun avohuollossa lapsia ja nuoria/1000, 0-19 v. Selvästi alle ka:n (0 2,9) Hieman alle ka:n (3,5 8,8) Lähellä keskiarvoa (13,2 23,1) Hieman yli ka:n (23,9 38,4) Selvästi yli ka:n (38,6 82,1) Turun (17) Askainen, Velkua Lemu, Rymättylä, Vahto Naantali, Piikkiö Kaarina, Masku, Nousiainen, Paimio Lieto, Raisio, Rusko, Sauvo, Turku Loimaan (12) Salon (11) Vakka- Suomen (8) Yläne Kisko Mietoinen, Vehmaa Alastaro, Karinainen, Tarvasjoki Aura, Koski TL, Marttila, Pöytyä Loimaa, Loimaan kunta Mellilä, Oripää Muurla, Suomusjärvi, Särkisalo Perniö, Pertteli, Salo Halikko Kiikala, Kuusjoki, Somero Taivassalo Pyhäranta Laitila, Mynämäki Kustavi, Uusikaupunki Varsinais-Suomen keskiarvo: 22,3 (koko maa 43,6 ) Merimaskusta ei tietoja saatavilla. Turunmaan (8) Houtskari, Iniö, Korppoo, Nauvo, Västanfjärd Kemiö Dragsfjärd Parainen Taulukko 10. Sijoitetut lapset ja nuoret/1000, 0-17 vuotiaista. Sijoitetut lapset ja nuoret/1000, 0-17 v. Selvästi alle ka:n (0) Hieman alle ka:n (1,5 2,5) Lähellä keskiarvoa (2,7 4,5) Hieman yli ka:n (4,7 6,0) Selvästi yli ka:n (6,2 25,8) Turun (17) Askainen, Velkua, Lemu, Rusko, Rymättylä, Sauvo Masku, Nousiainen, Piikkiö, Lieto, Merimasku, Paimio Kaarina, Naantali, Raisio, Turku, Vahto Loimaan (12) Aura, Oripää, Tarvasjoki, Yläne Karinainen, Mellilä, Pöytyä Loimaan kunta, Loimaa, Marttila Alastaro, Koski TL Varsinais-Suomen keskiarvo: 4,6 (koko maa 12,7 ) Salon (11) Muurla, Särkisalo, Kuusjoki, Pertteli Kiikala, Kisko, Suomusjärvi Halikko, Perniö Vakka- Suomen (8) Kustavi, Taivassalo Mynämäki, Pyhäranta, Vehmaa Laitila, Mietoinen, Turunmaan (8) Houtskari, Iniö, Kemiö, Korppoo, Nauvo, Västanfjärd Parainen Salo, Somero Uusikaupunki Dragsfjärd 3 Lastensuojelun avohuollon tukitoimilla tarkoitetaan lapsen ja nuoren tukiasumista, toimeentulon, koulunkäynnin ja harrastustoiminnan turvaamista sekä muita tarpeen vaatimia tukitoimia. Avohuollon tukitoimena voidaan järjestää myös perhehoitoa ja laitoshuoltoa yhdessä vanhemman tai huoltajan kanssa tai 12 vuotta täyttäneelle lapselle yksinään. (Varsinais-Suomen hyvinvointikatsaus , 54.)

21 20 Varsinais-Suomi tilastojen valossa Tarja Heino on aikaisemmin laatinut kuntien lastensuojelupalveluiden eroista nelikenttämallin, jota Merja Anis on käyttänyt Varsinais-Suomen kuntien luokittelussa (Heino ja Pösö 2003, ; teoksessa Anis 2004, 37). Heinon mallissa muodostuu neljä luokkaa: vähäinen, ennakoiva, korjaava ja runsas lastensuojelu. Verrattaessa Aniksen tuloksia tämän raportin tuloksiin, huomataan että kunnat profiloituvat molemmissa samankaltaisesti. Taulukko 11. Sosiaalityöntekijöiden lukumäärä suhteessa suositukseen (1/2000 asukasta) Sos.tt. lukumäärä Alle suosituksen (1/2000) Vaadittava määrä Turun (17) Kaarina, Lemu, Lieto, Masku, Merimasku, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Rymättylä, Vahto, Piikkiö, Sauvo Loimaan (12) Aura, Karinainen, Koski tl, Loimaan kunta, Loimaa, Marttila, Mellilä, Oripää, Pöytyä, Alastaro, Tarvasjoki, Yläne Salon (11) Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Perniö, Pertteli, Salo, Somero, Suomusjärvi Muurla, Särkisalo Vakka- Suomen (8) Laitila, Mietoinen, Mynämäki, Taivassalo, Uusikaupunki Kustavi, Pyhäranta, Vehmaa Turunmaan (8) Dragsfjärd, Kemiö, Nauvo, Parainen Houtskari, Iniö, Korppoo, Västanfjärd Yli suosituksen Askainen, Turku, Velkua Sosiaalityöntekijöiden määrät kunnissa kuvaavat käytettävissä olevia henkilöstöresursseja lastensuojelussa. Monessa Varsinais-Suomen kunnassa ei ole yhtään sosiaalityöntekijää tai ainakin määrä jää alle suosituksen (1/2000 asukasta). Voi kuitenkin olla, että sosiaalityöntekijän tehtävät on organisoitu tavalla, joka ei näy tilastoissa. Pienemmissä kunnissa voi olla esimerkiksi yhteinen sosiaalityöntekijä. Toisaalta Vakka-Suomessa on hankerahoituksella palkattu sosiaalityöntekijä, joka kiertää tietyissä kunnissa. Lastensuojelun palveluiden piirissä olevien lasten määrä on lisääntynyt Varsinais- Suomessa (Varsinais-Suomen hyvinvointikatsaus , 12). Kuntien strategiset valinnat voivat vaikuttaa avohuollossa tai sijoitettuna olevien lasten määrään. Esimerkiksi kuntien valinta painottaa avohuollon palveluita, saattaa nostaa avohuollossa olevien lasten ja nuorten osuuksia. Henkilöstöpuolella ongelmallista on sosiaalityöntekijöiden suuri vaihtuvuus ja pätevien sosiaalityöntekijöiden puute. Pienissä kunnissa avohuollossa tai sijoitettuna olevien lasten ja nuorten osuuksien vähäisemmätkin vaihtelut voivat aiheuttaa taloudellisia haasteita palveluiden tuottamiselle.

22 Varsinais-Suomi tilastojen valossa Samanlaisia ja erilaisia kuntia Seuraavassa selvitetään ryhmittelyanalyysin 4 avulla millaisia kuntaryppäitä Varsinais- Suomen kunnat muodostavat koskien mahdollisia päivähoidon ja lastensuojelun haasteita. Väestön muutoksen, perherakenteiden sekä palvelujen käytön perusteella erottui viisi kuntaryhmää (kuviot 2 ja 3). Kustavi jäi kuntaryhmien ulkopuolelle, mikä saattaa selittyä sillä, että se on väestöennusteeltaan vähenevä kunta, mutta kokopäivähoidossa olevia lapsia, yksinhuoltajaperheitä ja toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä on selvästi yli keskiarvon. Ryhmittelyssä muodostui siis viisi ryhmää, jotka eivät noudattaneet jakoa. Näillä ryhmillä on toisistaan poikkeavia tulevaisuuden haasteita lastensuojelun ja päivähoidon suhteen. Tulokset saattavat toimia apuna mietittäessä, millaisten kuntien kannattaisi tehdä yhteistyötä. Kuntaryppäät on esitetty seuraavan sivun kartassa. 4 Klusteri- eli ryhmittelyanalyysimenetelmällä pyritään ryhmittelemään havaintoja tai muuttujia joukkoihin, jotka ovat mahdollisimman lähellä toisiaan. Klusterianalyysi on suoritettu hierarkkisesti, jossa ryhmien lukumäärää ei ole etukäteen rajoitettu. Analyysiin on valittu muuttujiksi väestömäärän % -muutos, kokopäivähoidossa olevien lapsien % -osuus, yksinhuoltajaperheiden % -osuus lapsiperheistä, sijoitettujen lasten ja nuorten -osuus ja toimeentulotukea saavien lapsiperheiden % -osuus. Näitä muuttujia on käytetty analyysissä 5- luokkaisena kuten edellisten taulukoiden tapaan.

23 22 Varsinais-Suomi tilastojen valossa Kuvio 2. Varsinais-Suomen viisi kunta ryhmää ( Maanmittauslaitos, lupa nro 579/MYY/03)

24 Varsinais-Suomi tilastojen valossa 23 Suuren palvelutarpeen kuntia ovat: Dragsfjärd, Halikko, Kaarina, Loimaa, Naantali, Paimio, Parainen, Raisio, Salo, Somero, Suomusjärvi, Turku ja Uusikaupunki. Näissä kunnissa on tarvetta sekä päivähoidon että lastensuojelun palveluille. Väestöennusteen suhteen kunnat poikkeavat huomattavasti toisistaan. Yksinhuoltajaperheiden osuus on Varsinais-Suomen keskiarvoa huomattavasti korkeampi, kuten on myös sijoitettujen lasten ja nuorten osuus, joka tosin vaihtelee kunnittain. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus on lähellä keskiarvoa. Tarkasteltaessa suuren tarpeen kuntien työttömyystilannetta havaitaan, että työttömien osuus on yleisesti ottaen keskiarvoa suurempi. Suuren tarpeen kunnat ovat väestömäärältään pääosin suuria kuntia. Tulos ei sinänsä ole yllättävä, koska suurissa kaupungeissa on luonnollisesti enemmän tarvetta erilaisille palveluille. Päivähoidontarpeenpainotteisia kuntia ovat Askainen, Lemu, Masku, Merimasku, Mietoinen, Muurla, Nousiainen, Pyhäranta, Pöytyä, Rusko, Särkisalo ja Vahto. Näissä kunnissa on tarvetta lähinnä päivähoidon palveluille. Tämä näkyy kokopäivähoidossa olevien lasten osuuksista, jotka ovat pääasiassa keskiarvon yläpuolella. Sijoitettujen lasten ja nuorten osalta kuntien välillä on vaihtelua. Yksinhuoltajaperheiden osuus on keskiarvon alapuolella, kuten on myös toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus. Tähän kuntaryppääseen ei ryhmity yksikään väestömäärältään suurempi kunta. Kasvavat kunnat, joissa toimeentulovaikeuksissa olevia lapsiperheitä erottuu omaksi ryhmäkseen pääasiassa toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden suhteen. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus on Varsinais-Suomen keskiarvoa korkeampi. Sijoitettujen lasten ja nuorten osuudet ovat lähellä keskiarvoa, kuten on myös päivähoidossa olevien lasten osuus. Perheiden taloudelliset ongelmat eivät siis ainakaan vielä ole heijastuneet lasten pahoinvointina. Myöskään yksinhuoltajaperheitä ei ole keskimääräistä enempää. Tämä kuntarypäs on pieni, sisältäen vain kuusi kuntaa ja kunnat ovat väestömäärältään hyvin erikokoisia. Nämä kunnat ovat: Kiikala, Lieto, Mellilä, Piikkiö, Rymättylä ja Velkua. Neljännen kuntaryppään muodostavat pienenevät kunnat, joissa on tarvetta lastensuojelulle, mutta päivähoidon palveluille tarvetta on koko Varsinais-Suomen keskiarvoa vähemmän. Huomattavaa on, että tämän kuntaryppään yhdeksästä kunnasta viisi kuuluu Loimaan an. Tähän ryhmään kuuluvat kunnat ovat: Alastaro, Karinainen, Kisko, Koski TL, Laitila, Loimaan kunta, Marttila, Perniö ja Vehmaa.

25 24 Varsinais-Suomi tilastojen valossa Pienen palvelutarpeen kunnissa väestöennusteen keskiarvo ei ennakoi suurta väestönmuutosta, mutta ennuste vaihtelee huomattavasti kunnittain. Sijoitettuja lapsia ja nuoria on alle keskiarvon. Päivähoidollekaan ei ole keskimääräistä suurempaa tai pienempää tarvetta, tosin tarve poikkeaa kunnittain jonkin verran. Kuntaryppääseen ei kuulu yhtään väestömäärältään suurempaa kuntaa. Turunmaan seutukunnan kahdeksasta kunnasta kuusi kuuluu tähän ryhmään. Tämä kuntarypäs on suurin, sisältäen 15 kuntaa, jotka ovat: Aura, Houtskari, Iniö, Kemiö, Korppoo, Kuusjoki, Mynämäki, Nauvo, Oripää, Pertteli, Sauvo, Taivassalo, Tarvasjoki, Västanfjärd ja Yläne. Suoritettaessa ryhmittely vain tekijöillä, jotka kertovat palveluiden käytöstä 5, supistuu kuntaryhmien määrä kolmeen. Ensimmäisen ryhmän kuntia yhdistää tarve lastensuojelun ja sosiaalityön palveluihin. Toisen ryhmän kunnissa palveluiden tarve ei ole niin suuri ja kysyntä kohdistuu lähinnä päivähoitoon. Kolmannen ryhmän kunnissa on tarvetta sekä päivähoidon että lastensuojelun palveluille. Kun palveluiden tarpeesta kertovan ryhmittelyn tuloksia verrataan ensimmäiseen ryhmittelyyn, havaitaan että kunnat vaihtavat vain vähän paikkaa. Samanlaisia ryhmittelyanalyysejä Varsinais-Suomen kunnista on tehty aikaisemminkin. Uusin näistä on Elina Vuorion (2003) yleinen kuntarakenneanalyysi. Yhteyksiä Vuorion ja tämän raportin tulosten väliltä löytyy jonkin verran. Vuorion ryhmittelemät taantuvat kunnat ovat myös tässä raportissa ryhmitelty pieneneviksi kunniksi, ja Vuorion etenevät kunnat ovat samoja kuin tämän raportin kasvavat kunnat. Vuorion ryhmittelemät kaupunkimaiset kunnat kuuluvat puolestaan tämän raportin suuren tarpeen kuntaryhmään. Mittarit poikkeavat kuitenkin toisistaan, jonka vuoksi suurempia yhtäläisyyksiä ei löydy. Huomioitavaa on siis se, että erilaisilla mittareilla saadaan erilaisia kuntaryppäitä. Tämänkin raportin osalta on muistettava, että valitut tekijät vaikuttavat kuntien ryhmittymiseen. 5 Kokopäivähoidossa olevien lasten prosenttiosuus, sijoitettujen lasten ja nuorten promilleosuus ja toimeentulotukea saavien lapsiperheiden prosenttiosuus.

26 Varsinais-Suomi tilastojen valossa 25 Väestömäärän % muutos Kokopäivähoidossa olevien 0-6-vuotiaiden lasten %-osuus Salo Velkua Iniö N = N = Suuren tarpeen kunta Tal. tuen tarve Pienen tarpeen kunta Suuren tarpeen kunta Tal. tuen tarve Pienen tarpeen kunta Päivähoidon tarve Lastensuojelun tarve Päivähoidon tarve Lastensuojelun tarve Sijoitetut lapset ja nuoret/ vuotiaista Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus lapsiperheistä Uusikaup Turku 15 Turku Koski tl Mynämäki Pertteli Kuusjoki 0 Velkua -5 0 Iniö N = N = Suuren tarpeen kunta Tal. tuen tarve Pienen tarpeen kunta Suuren tarpeen kunta Tal. tuen tarve Pienen tarpeen kunta Päivähoidon tarve Lastensuojelun tarve Päivähoidon tarve Lastensuojelun tarve Yksinhuoltajaperheiden %- osuus lapsiperheistä 30 Turku 20 Mellilä 10 0 N = Suuren tarpeen kunta Tal. tuen tarve Pienen tarpeen kunta Päivähoidon tarve Lastensuojelun tarve Kuvio 3. Kuntaryhmittäiset erot väestöennusteessa, kokopäivähoidossa olevien lasten osuuksissa, sijoitettujen lasten ja nuorten osuuksissa, toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuuksissa sekä yksihuoltaja perheiden osuuksissa 6 6 Poikkiviiva laatikon keskellä kuvaa mediaania eli arvoa, joka jakaa muuttujan havainnot kahteen yhtä suureen osaan eli 50% kunnista on arvon yläpuolella ja 50% arvon alapuolella. Laatikon sisään sijoittuu 50% kunnista. Laatikoiden päiden ja laatikon päissä olevien janojen poikkiviivojen välillä on 25% arvoista. Mitä matalampi laatikko on, sitä keskittyneempiä havainnot ovat eli kuntarypäs muodostuu samankaltaisista tapauksista. Jos taas laatikko on korkea ja ns. pitkät hännät, kuntaryppään muodostamat kunnat poikkeavat huomattavasti toisistaan. Huomattavasti muista kuntaryppään kunnista poikkeavat kunnat on nimetty kuvioon.

27 26 Varsinais-Suomi tilastojen valossa 2.6. Yhteenveto Tämän osion tarkoituksena oli siis antaa yleiskuvaa Varsinais-Suomen kuntien väestörakenteellisista sekä erityisesti päivähoidon- ja lastensuojelun palveluiden käyttöön vaikuttavista taustaeroista. Tarkastelimme myös sitä, missä kunnissa on samanlainen tilanne erilaisten demografisten tekijöiden suhteen ja missä tulevaisuuden haasteet tulevat olemaan samankaltaisia. Yhteenvetona voidaan sanoa, että Varsinais-Suomen alueella on sekä selvästi kasvavia että hiipuvia kuntia. Kunnilla on erilaisia kehityskulkuja ja palvelutarpeita päivähoidon ja lastensuojelun suhteen. Näiden pohjalta muodostuu viisi kuntarypästä, joiden sisällä on samansuuntaisia palvelutarpeita. Nämä kuntaryhmät eivät noudata jakoa. Erityisen paljon tehtävää näyttäisi olevan suuren tarpeen kunnissa, joissa sekä päivähoidon että lastensuojelun palveluiden tarve on suurin.

28 27 3. TURUN SEUTUKUNTA Turun seudun läntisiin kuntiin kuuluvat Askainen, Lemu, Masku, Merimasku, Mynämäki 7, Naantali, Nousiainen, Raisio, Rusko, Rymättylä, Turku, Vahto ja Velkua. Turun seudun itäisiin kuntiin puolestaan kuuluvat Lieto, Kaarina, Paimio, Piikkiö ja Sauvo. Tässä tarkastelemme kaikkia 18 kuntaa yhdessä Turun na. Turun seutukunnan asukasluku on , joten se on asukasmäärältään Varsinais- Suomen suurin. Seutukunnan suurin kunta on Turku, jonka väkiluku on ja pienin kunta puolestaan Velkua, jossa asukkaita on 240. Askaista ja Paimiota lukuun ottamatta kaikki Turun seudun kunnat ovat selvästi muuttovoittoisia kuntia ja seutukunnan väestömäärä tulee ennusteiden mukaan kasvamaan. Turun koostuu asukasmäärältään useista pienistä ja suurista kunnista, ja tarkastelussa kunnat jakautuvat usein tämän jaottelun mukaan. Turun asukasmäärä ja palvelurakenne poikkeaa selvästi muista Varsinais-Suomen kunnista. Kunnan sosiaalityötä ja lastensuojelun palveluita on uudistettu viime vuosina monella tavalla, esimerkiksi keskittämällä asiakkaiden ohjaus- ja neuvontapalvelut omaan yksikköönsä (Anis 2004, 35). Seutukunnan keskimääräinen työttömyysprosentti on 8.0, joten seutukunnassa on Varsinais-Suomen muihin seutukuntiin verrattuna keskimääräistä parempi työllisyystilanne. Velkua on ainoa kunta, jonka työllisten osuus on hieman alle keskiarvon. Muissa kunnissa työllisten osuus on lähellä tai yli keskiarvon. Askaisissa, Velkualla, Turussa ja Raisiossa työttömien osuus ylittää Varsinais-Suomen keskiarvon, muissa kunnissa työttömien osuus sijoittuu lähelle keskiarvoa tai sen alle. Toimeentulotukea saaneiden perheiden osuus on selvästi yli keskiarvon asukasmäärältään isoissa kunnissa, kun taas pienemmissä kunnissa osuus on pääosin joko selvästi tai hieman alle keskiarvon. Erona Varsinais-Suomen muihin seutukuntiin Turun seutukunnan kunnista voi todeta, että lapsiperheiden osuus perheistä on neljää kuntaa lukuun ottamatta joko selvästi tai hieman yli keskiarvon. Poikkeuksen tekevät Turku ja Askainen, joissa osuus on hieman keskiarvoa matalampi sekä Rymättylä ja Velkua, joiden osuus on lähellä keskiarvoa. Turun seutukunnan yhtenä erikoispiirteenä voidaan pitää yksinhuoltajaperheiden osuutta; suurimmissa kunnissa osuus on joko hieman tai selvästi yli keskiarvon ja pienimmissä kunnissa osuus on hieman tai selvästi alle keskiarvon. Pienimmissä kunnissa lasten 7 Vuodesta 2004 alkaen

29 28 Turun kokopäivähoidon osuus oli keskiarvoa pienempi, kun taas suuremmissa kunnissa kokopäivähoidossa olevien lasten osuus oli keskiarvoa suurempi. Turun seutukunnan kunnat sijoittuvat pääosin lähelle keskiarvoa tarkasteltaessa sijoitettuja lapsia ja nuoria. Poikkeuksen tekevät suuret kunnat, Turku, Raisio ja Naantali, joissa sijoitettujen lasten osuus on keskiarvoa korkeampi. Seutukunnan pienimmistä kunnista Velkua poikkeaa kokopäivähoidossa olevien lasten määrässä 7 % osuudellaan. Velkualla sijoitettuja lapsia ei ole. 25 Turku 20 Sijoitetut lapset ja nuoret/ vuotiasta Raisio 15 Naantali 10 Vahto Kaarina Lieto Paimio 5 Masku Nousiainen Merimasku Lemu Rymättylä Piikkiö Rusko Velkua Mynämäki Sauvo Askainen Lapsia kokopäivähoidossa, % 0-6-vuotiaista Kuvio 4. Päivähoidon ja lastensuojelun osuudet Turun seutukunnassa 3.1. Kyselyn tulokset Kysely lähetettiin 14 Turun seutukunnan kuntaan, joista kyselyyn vastasi 12. Velkua vastasi vapaamuotoisesti sähköpostitse, muut kunnat vastasivat kyselylomakkeella. Raisiossa ja Ruskolla sosiaali- ja terveystoimi on yhdistetty, muissa kyselyyn vastanneissa kunnissa sosiaalitoimi on järjestetty hallinnollisesti omana yksikkönään. Yleisimmin kuntien tämän hetken ja tulevaisuuden haasteet painottuvat vanhusten palveluihin ja lastensuojelupalveluihin (taulukko 12). Päihdepalvelut koettiin haasteellisiksi isoimmissa kunnissa Naantalissa, Raisiossa sekä Piikkiössä. Tulevaisuuden suureksi

30 Turun 29 haasteeksi tulee nousemaan vammaisten palvelujen tarpeet kunnissa. Naantali mainitsi haasteena nyt ja tulevaisuudessa myös toimeentulotuen sekä Paimio nuorten ja vajaakuntoisten työllistämisen kunnassa. Seuraavaan taulukkoon on koottu kuntien ensisijaiset haasteet sosiaalipalveluiden kehittämisessä nyt ja tulevaisuudessa. Taulukko 12. Kuntien ensisijaiset haasteet sosiaalipalveluiden kehittämisessä Askainen Lemu Kaarina Masku Naantali Nousiainen Paimio Piikkiö Raisio Rusko Rymättylä Velkua Vanhusten palvelut N&T N&T N&T N&T N&T N&T T N&T N&T Lasten päivähoidon palvelut N&T N&T N&T N&T N&T N&T Lastensuojelupalvelut T N&T N&T N&T N N&T N N&T Muut lasten ja perheiden palvelut N&T N&T N&T T N N&T Vammaisten palvelut T N&T T T N&T Maahanmuuttajien palvelut N Päihdehuollon palvelut N&T N&T N Jokin muu, mikä N&T N&T -Toimeentulotuki N = Nyt, T = Tulevaisuudessa Tarkastelukunnista kuusi on laatinut jonkinlaisen kehittämisstrategian tai suunnitelman (taulukko 13). Seutukunnan kunnista ainoastaan Piikkiö on laatinut lastensuojelupalveluiden kehittämissuunnitelman, joka perustuu kunnan muihin strategioihin ja suunnitelmiin sekä kunnan lapsi- ja perhepoliittiseen strategiaan. Suunnitelmien toteuttamiseen on osallistunut Piikkiön kunta, ts. hallintohenkilöstö ja työntekijät. Lastensuojelun strategioiden ja suunnitelmien tavoitteet on huomioitu käytännön tasolla Piikkiössä muuttamalla toimintatapoja. Kaarinassa, Paimiossa ja Raisiossa lastensuojelun palvelusuunnitelman laadinta on meneillään. Kaarina ja Raisio ovat laatineet päivähoidon palveluiden kehittämissuunnitelman. Paimiossa ja Maskussa suunnitelmien tekeminen on meneillään. Raision palvelusuunnitelmat perustuvat kunnan hyvinvointiprofiilin sekä asukkaiden tarpeiden kartoitukseen ja valtakunnallisiin sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen ohjeistuksiin ja asiakirjoihin. Suunnitelmien laatimiseen ovat osallistuneet työntekijät, johto sekä luottamusmiehet. Tiedottaminen on toteutettu tiedotustilaisuuksilla sekä lausunnoilla prosessin eri vaiheissa. Käytännön tasolla strategioiden ja suunnitelmien tavoitteet on

31 30 Turun toteutettu lakkauttamalla päiväkoteja, keskittämällä esiopetusta, uudistamalla organisaatiota sekä johtamisen kehittämisellä. Täydennyskoulutussuunnitelmia ovat laatineet Askainen, Kaarina, Lemu ja Paimio. Askaisissa ja Paimiossa suunnitelmat kohdistuvat työntekijöiden ammattitaidon kehittämiseen ja lähtevät kuntalaisten tarpeista. Muut kunnat eivät eritelleet mihin suunnitelmat ja strategiat perustuvat tai mihin niillä pyritään vaikuttamaan. Paimiossa suunnitelmien tekemisessä oli ollut mukana sosiaali-, terveys-, sivistys-, kouluja nuorisotoimi sekä Mannerheimin lastensuojeluliitto. Projekteista tiedotettiin työntekijöille kehittämällä viranomaisyhteistyötä, nettisivuilla sekä ottamalla työntekijät mukaan projektiin. Käytännössä suunnitelmien tavoitteiden toteutumista seurattiin tuloskorteilla ja suunnitelmien toteutumista tarkkailtiin. Taulukko 13. Palvelu- ja täydennyskoulutussuunnitelmien laadinta ja niiden tarpeelliseksi kokeminen kunnissa Lastensuojelu palvelut Päivähoidon palvelut Täydennyskoulutus suunnitelmat On laadittu Ei ole, mutta olisi tarpeellinen On laadittu Ei ole, mutta olisi tarpeellinen On laadittu Ei ole, mutta olisi tarpeellinen Askainen X X Lemu Tavallaan Kaarina Työn alla X X X Masku X Työn X X alla Naantali X Nousiainen X X X Paimio Työn alla Työn alla X Piikkiö X Ehkä Ehkä Ehkä Raisio Työn alla X Rusko X X X Rymättylä X X X Velkua Suunnitelmia laatineet kunnat kuuluvat Askaista ja Lemua lukuun ottamatta Turun seutukunnan suurimpiin kuntiin. Tutkituista seutukunnan kunnista Masku, Naantali, Nousiainen, Rusko, Rymättylä ja Velkua eivät ole vielä laatineet minkäänlaisia palvelusuunnitelmia. Yleisimmiksi syiksi suunnitelmien puuttumiseen nousi suunnitelmien tarpeettomuus, riittämättömät henkilöstöresurssit ja ajanpuute. Esimerkiksi Velkualla pitkäaikaisten suunnitelmien tekeminen koettiin hyödyttömäksi. Askaisissa painotettiin

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä Period: 1/8/2012-31/8/2012 Auton asemapaikka Tilauksen lähtö Tilauksen kohde Tapahtumia ASKAINEN LEMU MYNÄMÄKI 3 ASKAINEN LEMU RAISIO 2 ASKAINEN LEMU TURKU 1 ASKAINEN

Lisätiedot

Tietoisku Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen

Tietoisku Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen Työttömyyden kasvun hidastuminen jatkuu Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomen työttömyysaste oli syyskuussa 2013 hieman maan keskiarvoa korkeampi. Työttömyysaste oli

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi TYÖTTÖMYYDEN KASVU NOPEUTUI KESÄN AIKANA Työttömyyden kasvu kiihtyi Varsinais-Suomessa kuluneen kesän aikana. Tämä näyttää johtuneen ainakin osin nuorten työllistymisvaikeuksista, sillä työttömien määrä

Lisätiedot

6. Päihteet. 6.1Johdanto

6. Päihteet. 6.1Johdanto 6. Päihteet 6.1Johdanto Päihdehuollon avopalveluissa. Indikaattori ilmaisee kuntien kustantamia päihdehuollon avopalveluita vuoden aikana A-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyttävien asiakkaiden määrää

Lisätiedot

Varsinais-Suomen hyvinvointikatsaus

Varsinais-Suomen hyvinvointikatsaus Oy VASSO Ab VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS JULKAISUJA 1/2005 Varsinais-Suomen Syrjästä toiminnan keskipisteeseen PÄIVÄHOIDON JA SYKE2004-hanke LASTENSUOJELUN TILA VARSINAIS-SUOMEN Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 1 Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 2 Tieliikenteen häiriötiedotusta tutkittiin Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa 276 249 332 274 261 694 346 347 348 344 337 259 338 325 322 310 130 301 249

Lisätiedot

TIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen

TIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on taata kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen järjestäminen ja niiden

Lisätiedot

TYÖIKÄINEN VÄESTÖNMÄÄRÄ KASVAA PÄÄASIASSA TURUN SEUDUN ITÄISISSÄ KUNNISSA KUNTIEN VÄESTÖNKASVU MALTILLISTUU UUDEN TRENDILASKELMAN MUKAAN

TYÖIKÄINEN VÄESTÖNMÄÄRÄ KASVAA PÄÄASIASSA TURUN SEUDUN ITÄISISSÄ KUNNISSA KUNTIEN VÄESTÖNKASVU MALTILLISTUU UUDEN TRENDILASKELMAN MUKAAN KUNTIEN VÄESTÖNKASVU MALTILLISTUU UUDEN TRENDILASKELMAN MUKAAN Tuoreimman tulevaisuuden väestökehitystä arvioivan Tilastokeskuksen trendilaskelman mukaan nykyisten väestöltään kasvavien kuntien väestönkasvu

Lisätiedot

Asia Taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Varsinais-Suomen maakunnassa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ratkaisu ja perustelut

Asia Taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Varsinais-Suomen maakunnassa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ratkaisu ja perustelut PÄÄTÖS 9.11.2017 1 (10) EPOELY/2243/2017 Asia Taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Varsinais-Suomen maakunnassa Lausunnonantajat Varsinais-Suomen kunnat Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun väestökatsaus elokuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja eräiden alueiden väestönkehityksestä tammi-elokuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli elokuun

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2017, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.06.2017 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Turun väestökatsaus maaliskuu 2017

Turun väestökatsaus maaliskuu 2017 Turun väestökatsaus maaliskuu 2017 Tilastokeskuksen tietojärjestelmämuutosten vuoksi maaliskuun väestönmuutostiedot viivästyivät runsaalla kuukaudella. Huhtikuun tilastot valmistuvat 16.6., toukokuun 22.6.

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2014, joulukuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 21.1.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2016, joulukuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 31.01.2017 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2015, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.6.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Turun väestökatsaus kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun väestökatsaus kesäkuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja alueen väestönkehityksestä ensimmäisellä vuosipuoliskolla 2017 Turun ennakkoväkiluku

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2016, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 18.05.2016 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ 4.3.2014 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN KAIKKI ALUEEN KUNNAT KUULUVAT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry SÄÄNNÖT

Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry SÄÄNNÖT Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 18.5.1992 I LUKU NIMI, KOTIPAIKKA, TOIMINTA-ALUE, TARKOITUS JA TEHTÄVÄT Yhdistyksen nimi on Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus

Lisätiedot

Turun väestökatsaus heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun väestökatsaus heinäkuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja alueen väestönkehityksestä tammi-heinäkuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

MapTextLabellerin käyttö Carunassa. Arto Matsinen / FME Käyttäjäpäivät /

MapTextLabellerin käyttö Carunassa. Arto Matsinen / FME Käyttäjäpäivät / MapTextLabellerin käyttö Carunassa Arto Matsinen / FME Käyttäjäpäivät / 23.4.2015 Sisältö 1. Caruna yhtiönä 2. FME käyttö Carunassa 3. MapTextLabeller käyttö Carunassa 4. MapTextLabeller esimerkkejä 2

Lisätiedot

Väestönmuutos Pohjolassa

Väestönmuutos Pohjolassa Väestönmuutos Pohjolassa Urbaanimpi ja vanheneva väestö (?) Photo: Johanna Roto Johanna Roto 130 125 120 115 110 105 100 EU28 Denmark Finland Sweden Iceland Norway Norden Väestönmuutos 1990-2014 Indeksi

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

ASIA Taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Varsinais-Suomen maakunnassa

ASIA Taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Varsinais-Suomen maakunnassa PÄÄTÖS 1.12.2016 1 (11) EPOELY/3441/2016 ASIA Taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Varsinais-Suomen maakunnassa Lausunnonantajat Varsinais-Suomen kunnat Turun kauppakamari Taksiliiton jäsenyhdistyksiltä

Lisätiedot

MAASEUDUN MAAHANMUUTTAJAT

MAASEUDUN MAAHANMUUTTAJAT MAASEUDUN MAAHANMUUTTAJAT Kokemuksia työperäisestä maahanmuutosta Etelä-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen maaseudulla Ruralia-instituutti, Seinäjoki Siirtolaisuusinstituutti Turun yliopiston Täydennyskoulutuskeskus

Lisätiedot

Ajankohtaista sote-uudistuksesta

Ajankohtaista sote-uudistuksesta Ajankohtaista sote-uudistuksesta Kuntatalousristeily 21.5.2013 Erikoissuunnittelija Laura Leppänen Yleistä - Koordinaatioryhmän valmistelemat linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen

Lisätiedot

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 50230K TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 1-9 2 015 SU34L 01 PKLKÄYNTI 03 ETÄHOITO 04 MUU KÄYNTI 06 VARAUS Summa: Akaa Akaa Summa:

Lisätiedot

Varsinais-Suomen kuntavaalit 2012 Kaarina

Varsinais-Suomen kuntavaalit 2012 Kaarina Kaarina Littoinen - Kaarina 31,3 % Piispanristi 30,6 % Keskusta - Kaarina 28,1 % Voivala 35,4 % Piikkiö 30,6 % Kuusisto 40,4 % ja VAS 0 1 2 kilometriä Kemiönsaari Kemiö 48,9 % Björkboda-Kulla 35,9 % Västanfjärd

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

Turun väestökatsaus helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun väestökatsaus helmikuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Tällä dialla on Turun vahvistettuja väkilukutietoja; muilla sivuilla tammihelmikuun ennakkotietoja

Lisätiedot

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi LTE 1 (1/62) Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi mukaan (

Lisätiedot

1. Väestö. 1.1Johdanto

1. Väestö. 1.1Johdanto 1. Väestö 1.1Johdanto Väestö 31.12. Indikaattori ilmaisee kunnassa vakinaisesti asuvan väestön määrän vuoden viimeisenä päivänä. Väestömäärän muutos vuosien 1995-2009, 2000-2009 ja 2008-2009 välillä on

Lisätiedot

Turku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km)

Turku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km) Pirkkala Nakkila Harjavalta ssa työssäkäyvienkokemäki asuinpaikat vuonna 2007 Eurajoki Le Vesilahti Rauma Köyliö Eura Pyhäranta Säkylä Akaa Punkalaidun Urjala Laitila Kustavi Vehmaa Naantali Ta Taivassalo

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 11/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 11/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 11/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 23.12.2014 klo 9.00 Uusien työpaikkojen määrä kasvussa ja työttömien Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 5/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 5/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 5/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 24.6.2014 klo 9.00 Työttömyys kasvussa - paikoin tosin vähenee Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

VAINION LIIKENNE. LIIKENNEMUUTOKSET 3.6.2013 alkaen

VAINION LIIKENNE. LIIKENNEMUUTOKSET 3.6.2013 alkaen VAINION LIIKENNE LIIKENNEMUUTOKSET 3.6.2013 alkaen LIIKENNEMUUTOKSET 3.6.2013 alkaen Aikataulu- ja reittimuutokset 3.6.2013 alkaen: Länsi-Uusimaa: 07.15 M-S 280 Helsinki Taalintehdas Kasnäs. Ajetaan vain

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2016 2017 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1.6.2016 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 4/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 4/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /201 Julkaisuvapaa tiistaina 20.5.201 klo 9.00 Työttömyys lievemmässä kasvussa - paikoin jopa vähenee Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Kokemuksia tuulivoimaliitynnöistä. Caruna Oy / Henrik Suomi

Kokemuksia tuulivoimaliitynnöistä. Caruna Oy / Henrik Suomi Kokemuksia tuulivoimaliitynnöistä Caruna Oy / Henrik Suomi Tuulivoimaliitynnät Carunan verkkoalueella 2012 3,5 MVA Mika Manni, Peräseinäjoki 1.5 MVA Koskenkorvan Tuulivoima 2,0 MVA 2013 3,7 MVA Halikon

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Työttömyysaste yhä varsin korkea Varsinais-Suomen työttömyysaste on yhä varsin korkealla tasolla joulukuussa 2013. Työttömyysasteen kasvu on Varsinais-Suomessa kuitenkin koko maan keskiarvoa pienempää,

Lisätiedot

Kuluttajakäyttäytymisen muutos Turussa ja lähialueilla Mylly tutkimuksen valossa

Kuluttajakäyttäytymisen muutos Turussa ja lähialueilla Mylly tutkimuksen valossa Kuluttajakäyttäytymisen muutos Turussa ja lähialueilla Mylly tutkimuksen valossa professori Heli Marjanen heli.marjanen@tukkk.fi MARKA185 24.11.2004 Mylly projekti Kuluttajakäyttäytymisen muutos Turun

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2014 Julkaisuvapaa torstaina 24.4.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvutahti hidastuu Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

KUNTAVAALIT VARSINAIS-SUOMESSA 2008

KUNTAVAALIT VARSINAIS-SUOMESSA 2008 KUNTAVAALIT VARSINAIS-SUOMESSA 2008 Varsinais-Suomen kuntayhtymien poliittiset voimasuhteet vuosina 2009-2013 Varsinais-Suomen kuntayhtymille, poliittisille piirijärjestöille, tiedotusvälineille Varsinais-Suomen

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2017 2018 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 26.5.2017 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

TIETOISKU 31.3.2014 VARSINAIS-SUOMEN KESKUSVERKKO. Johdanto keskusverkkoanalyysiin

TIETOISKU 31.3.2014 VARSINAIS-SUOMEN KESKUSVERKKO. Johdanto keskusverkkoanalyysiin VARSINAIS-SUOMEN KESKUSVERKKO Tässä tietoiskussa tarkastellaan Varsinais-Suomen taajamien muodostamaa keskusverkkoa. Tarkastelun tavoitteena on ymmärtää millaisia erityyppisiä taajamia maakunnassa on,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.11. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvutahti hidastuu Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 21.1. 2014 klo 9.00 Työttömyys kasvaa ja kuntien haasteet Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Työttömyys vähenee Vakka-Suomessa ja kasvaa muualla Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 23.7. 2013 klo 9.00 Työttömyys kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 21.10.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu jatkuu Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli syyskuun

Lisätiedot

Maaseudun palvelut ja järjestöjen rooli maaseudulla Etelä-Savon maaseutufoorumi Juva 16.9.2008 Ritva Pihlaja YTR kansalaisjärjestöteemaryhmä HY Ruralia-instituutti 300 KM Kuntaliitokset 1.1.2009 Pohjakartta

Lisätiedot

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Koko maa. Varsinais-Suomi TYÖTTÖMYYDEN KASVU JATKUNUT NOPEANA Toukokuussa alkanut työttömyyden kasvun kiihtyminen on jatkunut alkusyksyn aikana. Vuonna 2013 alkaneesta työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisesta huolimatta Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 22.7.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu jyrkkeni kesäkuussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 2/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 2/2014 VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /014 Julkaisuvapaa tiistaina 5.3.014 klo 9.00 Työttömyys kasvaa ja kuntien haasteet Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli helmikuun

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /201 Julkaisuvapaa tiistaina 2.4. 201 klo 9.00 Työttömyyden kasvu kiihtyy yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Työttömien määrä yhä kasvussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 20.10.2015 klo 9.00 Nuorten työttömyys väheni Varsinais-Suomen kunnissa Varsinais-Suomen työ- ja

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.1.2015 klo 9.00 Uusien työpaikkojen määrä kasvussa ja työttömien Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 26.8.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu jatkui heinäkuussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2015 Julkaisuvapaa torstaina 23.4.2015 klo 9.00 Nuorten työttömyys alenemassa paikoitellen Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.9.2015 klo 9.00 Nuorten työttömyys väheni useassa Varsinais-Suomen kunnassa Varsinais-Suomen työ-

Lisätiedot

KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE

KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE Osana Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O)- kärkihanketta 1 Helmikuu 2017 Kärkihanke Kehitetään

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.11.2014 klo 9.00 Työttömyys yhä kasvussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli lokakuun

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. 2013 klo 9.00 Työttömyys kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1443. Opetusministeriön asetus. arkistolaitoksen suoritteiden maksuista. Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 1443. Opetusministeriön asetus. arkistolaitoksen suoritteiden maksuista. Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2001 N:o 1443 1445 SISÄLLYS N:o Sivu 1443 Opetusministeriön asetus arkistolaitoksen suoritteiden maksuista... 3989 1444 Opetusministeriön

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 23.9.2014 klo 9.00 Työttömyys yhä kasvussa elokuussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMESSA 2012

VARSINAIS-SUOMESSA 2012 VARSINAIS-SUOMESSA 2012 Varsinais-Suomen kuntayhtymien poliittiset voimasuhteet vuosina 2013-2017 Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland Varsinais-Suomen

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 16.5.2014 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Sosiaalipäivystyksen järjestäminen

Sosiaalipäivystyksen järjestäminen Sosiaalilautakunta 42 21.05.2008 TURUN SEUDUN SOSIAALIPÄIVYSTYS 22/03.01/2008 81/00.10/2008 SOSLTK 42 Valmistelija: Riitta Ylipelkonen Kiireellisten sosiaalipalveluiden järjestämisvelvollisuus perustuu

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 2 / 2012

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 2 / 2012 Työttömät Varsinais-Suomen ELY-keskus pvm Julkaistavissa 20.3.2012 9.00 Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 2 / 2012 Työttömyys supistuu yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 21.7.2015 klo 9.00 Työttömyyden kasvu hidastumassa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni vuodentakaisesta lähes joka toisessa kunnassa

Työttömien määrä väheni vuodentakaisesta lähes joka toisessa kunnassa Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.11.2015 klo 9.00 Miesten työttömyys kääntyi laskuun Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ-

Lisätiedot

Maanrakennusurakoitsijoita

Maanrakennusurakoitsijoita Maanrakennusurakoitsijoita Yritys Kunta Osoite Postinumero Puhelin Sähköposti Auran Monipalvelu Aura Kirkkotie 138 21370 AURA KK 0500 533705 vire@susfeu.fi Autoilija Antero Rokka Nousiainen Valpperintie

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA

VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA 13.12.2010 LOIMAAN SEUTU TURUN SEUDUN KEHYSKUNNAT TURUNMAA VAKKA-SUOMI Varsinais-Suomen maakuntakaava Varsinais-Suomen liitto 2010 ISBN 952-5599-27-2 www.varsinais-suomi.fi

Lisätiedot

Mikä on kylä tulevaisuudessa?

Mikä on kylä tulevaisuudessa? Mikä on kylä tulevaisuudessa? Lähidemokratia ja asukasvaikuttaminen Päijät-Hämeessä Paikallisesti PARAS 19.11.2008 Lahti, Fellmanni Ritva Pihlaja Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR) Kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, www.vasso.fi Tapio Häyhtiö 15.1.2015 Vasso kehittäjäorganisaationa 11 lakisääteistä alueellista

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

Maanmittaushallituksen pitäjänkartat polyedriprojektiossa 1: :

Maanmittaushallituksen pitäjänkartat polyedriprojektiossa 1: : Maanmittaushallituksen pitäjänkartat polyedriprojektiossa 1:20.000 1916 1932: (Timo Meriluoto) (Päivitetty 7.2.2015) [Huom! Luettelon lähtöoletuksena on, että MMH teki kaikista 1916 1924 laatimistaan pitäjänkartoista

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8 /2012

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8 /2012 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2012 Julkaisuvapaa tiistaina 25.9. 2012 klo 9.00 Työttömyys kasvaa Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2016 klo 9.00 Nuorten miesten työttömyys vähenee Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ-

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN HYVINVOINTI TILASTOISSA Alueellinen hyvinvointitieto Varsinais-Suomen kuntien hyödyksi TIETOHYÖTY 2009 2010

VARSINAIS-SUOMEN HYVINVOINTI TILASTOISSA Alueellinen hyvinvointitieto Varsinais-Suomen kuntien hyödyksi TIETOHYÖTY 2009 2010 Oy VASSO Ab VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS JULKAISUJA 1/2011 VARSINAIS-SUOMEN HYVINVOINTI TILASTOISSA Alueellinen hyvinvointitieto Varsinais-Suomen kuntien hyödyksi TIETOHYÖTY 2009 2010 Hanna

Lisätiedot

Päätös 1 (5)

Päätös 1 (5) Valvira Sosiaali-ja terveysalan lupa-ja valvontavirasto Päätös 1 (5) 9.1.2017 Jaakonkatu 3 B / 3. kerros 00100 Helsinki ASIA Yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamista koskeva luvan muuttaminen HAKIJA/PALVELUJEN

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista

SISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 N:o 1367 1368 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Työministeriön asetus työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 21.5.2015 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o Valtioneuvoston asetus. N:o 1146

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o Valtioneuvoston asetus. N:o 1146 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o 1146 1150 SISÄLLYS N:o Sivu 1146 Valtioneuvoston asetus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksesta... 3565

Lisätiedot

Maakunnan tila. Landskapets tillstånd 2/2005. Turku. Turku lähivuosina. Salo. Rauma. Kotikunta

Maakunnan tila. Landskapets tillstånd 2/2005. Turku. Turku lähivuosina. Salo. Rauma. Kotikunta Maakunnan tila Landskapets tillstånd 2/2005 Turku Turku lähivuosina Salo Rauma Kotikunta SISÄLTÖ INNEHÅLL Katsauksen sisällöstä 2 Tiivistelmä 3 Väestönkehitys 3 Työssäkäyntialueet 8 Om utsiktens innehåll

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 13.3.2008

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 13.3.2008 Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen 13.3.2008 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit

Lisätiedot

TIESTÖPALVELU SEPPÄLÄN REFERENSSIT JOULUKUU 2013 www.tiestopalvelu.fi 040-5463062 sakarit.seppala@dnainternet.net

TIESTÖPALVELU SEPPÄLÄN REFERENSSIT JOULUKUU 2013 www.tiestopalvelu.fi 040-5463062 sakarit.seppala@dnainternet.net TIESTÖPALVELU SEPPÄLÄN REFERENSSIT JOULUKUU 2013 www.tiestopalvelu.fi 040-5463062 sakarit.seppala@dnainternet.net Valmistuneet/valmistuvat kohteet: Vaihe Ka Toteutus v.2007 1. Sadonmaan silta, Loimaa liimapalkkisilta

Lisätiedot

PALVELURAKENNE- UUDISTUS

PALVELURAKENNE- UUDISTUS PALVELURAKENNE- UUDISTUS IHANTEISTA TODELLISUUTEEN SELVITYSMIESTEN TYÖ Göran Honga 22.08.2013 HISTORIA 10 VUOTTA 3 HALLITUSTA TYÖRYHMIÄ SELVITYSMIEHIÄ ASIANTUNTIJASELVITYKSIÄ NYKYHALLITUS KUNTARAKENNEUUDISTUS

Lisätiedot

1 Halikon Siniset 31 10.00 Halikon SRK-talon piha Halikko Pyhän Laurin Ritarit 28 10.30 Perniön SRK-talo Perniö

1 Halikon Siniset 31 10.00 Halikon SRK-talon piha Halikko Pyhän Laurin Ritarit 28 10.30 Perniön SRK-talo Perniö TAMMILEIRI 2016 Auto LPK määrä YHTEENSÄ klo osoite Kunta 1 Halikon Siniset 31 10.00 Halikon SRK-talon piha Halikko Pyhän Laurin Ritarit 28 10.30 Perniön SRK-talo Perniö Purku 59 59 11.20 Rymättylän Märssyvahdit

Lisätiedot

Turun seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma

Turun seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma Turun seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 2012 Yhdyskuntasuunnittelun suunnittelu- ja konsulttitoimisto Maankäyttö, kaavoitus, maisemasuunnittelu, YVA Tie-, liikenne- ja aluetekniikka,

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi 26.8.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyö uudella valtuustokaudella. 20.1.2009 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen

Pääkaupunkiseudun yhteistyö uudella valtuustokaudella. 20.1.2009 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Pääkaupunkiseudun yhteistyö uudella valtuustokaudella 20.1.2009 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen K A U P U N K I E N T O I M I N T A Tasot Sisältö Ohjaus Kaupunkikonsernin palvelutoimintamalli Asiakkaat:

Lisätiedot