KOOSTE SOSIAALIALAN KEHITTÄMISYKSIKÖISTÄ Kirsi Nousiainen
|
|
- Martta Parviainen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KOOSTE SOSIAALIALAN KEHITTÄMISYKSIKÖISTÄ Kirsi Nousiainen Osaamiskeskusjohtajat päättivät kokouksessaan koota tiedot toiminnassa ja valmisteilla olevista kehittämisyksiköistä. Tiedot koottiin kahteen kertaan erillisillä taulukoilla, joihin kehittämisyksiköissä työskentelevät henkilöt kokosivat tiedot yksiköstään. Ensimmäisessä kyselyssä koottiin lähinnä joitakin rakenteisiin liittyviä tietoja ja toisessa yksiköt kirjasivat ja arvioivat omaa toimintaansa suhteessa STM:n kehittämisyksikkökriteereihin. (Taulukot liitteenä.) Kehittämisyksikköjä on tällä hetkellä yhteensä 58, joista ns. varsinaisia 47 ja toimintaa valmistelevia 11. Nämä jakautuvat sosiaalialan substanssialueittain seuraavasti: Lastensuojelu: 17 Aikuisten palvelut: valmistelevaa Vanhusten palvelut valmistelevaa Päihdepalvelut: valmisteleva Vammaispalvelut valmistelevaa Asunnottomien palvelut 1 Monikulttuuriset palvelut 2 Varhaiskasvatus valmistelevaa Osaamiskeskusalueittain yksiköt sijoittuvat seuraavasti (suluissa varsinaiset + valmistelevat): Itä-Suomi: 11 (8+3) Pohjois-Suomi: 8 Kanta-Häme, Pirkanmaa ja Satakunta: 8 Pohjanmaa 7 Varsinais-Suomi:5 (2+3) Päijät-Häme ja Itä-Uusimaa: 4 Kaakkois-Suomi: 4 Länsi- ja Keski-uusimaa: 4 (1+3) Keski-Suomi: 3 Pääkaupunkiseutu: 3 Ruotsinkieliset alueet: 1
2 Keskeisimpinä tavoitteina kehittämisyksiköissä ensimmäisen kyselyn mukaan on mm. pysyvän kehittämisyksikkötoiminnan luominen ja vakiinnuttaminen, työprosessien, työmenetelmien ja palvelurakenteiden kehittäminen, henkilöstön osaamisen vahvistaminen ja täydennyskoulutuksen kehittäminen, johtamisen kehittäminen, tutkimusyhteistyön kehittäminen ja käytännön opetuksen kehittäminen. Toimijaverkostot kattavat keskeiset sosiaalialan toimijat alueilla eli osaamiskeskukset, yliopistot, ammattikorkeakoulut, järjestöt ja/tai palveluntuottajat, Stakes, lääninhallitus jne. Johtamis- ja ohjausrakenteet ovat monitoimijaisia. Kehittämisyksikön työntekijät sijoittuvat vaihdellen asiakastyötä tekeviin yksiköihin ja osaamiskeskuksiin. Osaamiskeskuksen roolina kehittämisyksiköissä on mm. suunnittelun koordinointi, kuntien tukeminen yksikön käynnistämisessä, kotipesänä toimiminen, asiantuntijana ja verkostoijana, tulosten levittäjänä, asiantuntijan ominaisuudessa sisällön ja kehittämistyön ohjaajana, arviointipalvelun antajana, tiedon välittäjänä, henkilöstö- ja taloushallinnoijana ja kokonaisuudesta vastaajana. Kahden kehittämisyksikön kohdalla oli maininta siitä, että osaamiskeskuksen rooli oli joko selkiytymätön tai roolia ei ollut. Toiseen kyselyyn, joka koski kehittämisyksiköiden suhdetta kriteereihin, tuli vastaukset yhteensä 36 yksiköstä. Tulokset kriteereittäin seuraavat: 1. Kehittämisyksikön toimintarakenne on verkostoitunut Vastanneista 33 kehittämisyksikössä kriteeri toteutuu. Kolmessa verkostoituminen on tavoitteena, mutta ei vielä täysin toteutunut. 2. Yksikön toiminnan rakenteet mahdollistavat tutkimus- ja kehittämistoiminnan Jossain määrin vastausten perusteella näyttäisi siltä, että tutkimus- ja kehittämistoiminna rakenteet hakevat vielä muotoaan. Etenkin tämä koskee tutkimustoiminnan rakennetta. Vastaajista 20 arvioi tämän kriteerin toimivan ja 16 katsoo, että ei ole vielä toteutunut kovin hyvin tai ei ole vielä luotu pysyvää rakennetta tai se on suunnitteilla. 3. Yksikön rahoitukseen on sitoutunut valtaosa seudun kunnista valtion rahoituksen ohella. Kunnat ovat laajasti mukana kehittämisyksikkötoiminnassa ja ovat pääosin sitoutuneita rahoitukseen edellyttäen kuitenkin, että valtiolta tulee pysyvä rahoitus. Jonkin verran oli vielä yksiköitä (n=9), joiden kohdalla rahoitukseen mukaan tulo oli avoin tai suunnitteilla. 4. Yksikössä on kehittämistyön mahdollistava johtamistapa ja rakenne.
3 Johtamisrakenteet eivät vielä kaikkien yksiköiden osalta olleet selvät, niitä suunniteltiin tai niistä ei kyselyssä ollut tietoa. 23 yksikössä kriteeri toteutui. Johtamisrakenteet ovat myös eri tavoin järjestettyjä ja myös kehittämisyksiköiden sijainnissa erilaisia ratkaisuja. 5. Kehittämisyksikkö on alueen kuntien yhteistä toimintaa. Alueen keskeiset toimijat ovat mukana suunnittelussa. Yhteistyö on konkretisoitu. Kuten edellä mainittiin, on kehittämisyksikkötoiminnassa mukana runsaasti kuntia. Samoin keskeiset alueelliset toimijat ovat myös hyvin mukana kehittämisyksiköissä. Neljä yksikköä ilmoitti, että neuvotteluja joidenkin kuntien kanssa käydään vielä yksikkötoimintaan liittämisestä. 6. Yksikkö välittää kehittämis- ja tutkimustietoa alueelle/seudulle suunnitelmallisesti. Tämä kriteeri toteutuu 20 kehittämisyksikön kohdalla. 15 yksikössä sen toteutusta vielä valmistellaan tai se ei selviä vastauksista. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että keittämis- ja tutkimustiedon levittämisrakenteet ovat jossakin määrin vielä suunnitteilla. 7. Yksikkö kehittää alueellisia/seudullisia asiakasprosesseja Suurimassa osassa (n=27) kehittämisyksiköitä kehitetään substanssialueensa asiakasprosesseja. 8. Yksikkö osallistuu omalla substanssialueellaan alueen tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoimintaan. Tämä kriteeri näyttää selvästi olevan haasteellisin. Vastausten perusteella arviot on esitetty erikseen tutkimustoiminnan ja koulutustoiminnan osalta. Pulmana tämän kriteerin toimivuuden arvioinnista on se, että ei ole luotu yhteistä selkeää näkemystä sille, mitä kehittämisyksikössä tehtävä tutkimustoimintaan osallistuminen on. Vastauksissa esiintyy eri tyyppisiä tapoja: gradu- ja lopputyöaiheiden välittämisestä opiskelijoille yksikössä tehtävään omaan tutkimustyöhön. Karkeasti arvioiden tutkimukseen osallistumisen osalta kriteeri toteutuu 15 yksikössä ja lopuissa se on joko suunnitteilla tai se ei selviä vastauksista. Koulutuksen osalta 24 yksikköä arvioi tämän kriteerin toteutuvan.
4 9. Kehittämisyksikkö tunnistaa, dokumentoi ja jakaa alueellaan arvioitua kokemustietoa. Tämä kriteeri näyttäisi toteutuvan 21 yksikön kohdalla. Lopuissa asia on vielä avoin tai suunnitteilla tai se ei selviä vastauksista. 10. Yksiköllä on kokemusta ja osaamista kehittämistyöstä ja kehittämisprosesseista. Tämä kriteeri toteutuu yksikköjen arvion mukaan hyvin. 29 yksikköä on tätä mieltä, viiden yksikön osalta asia jäi epäselväksi. Kaiken kaikkiaan kyselyjen tulosten perusteella voi sanoa, että kehittämisyksikkötoiminta on lähtenyt hyvin käyntiin alueilla ja toiminnasta ollaan innostuneita ja kunnat sekä muut toimijat ovat hyvin sitoutuneesti mukana. Kun ottaa huomioon, että vanhimmatkin kehittämisyksiköt ovat toimineet vasta noin 2,5 vuotta ja nuorimmat aloittaneet toimintansa viime syksynä, voidaan todeta, että kriteereihin on suhtauduttu vakavasti ja ne ovat onnistuneesti tukeneet kehittämisyksikkötoiminnan synnyttämistä. Koska kehittämisyksikkötoiminnan käynnistämiseen on jo nyt satsattu runsaasti sekä kuntien, valtion että muiden toimijoiden resursseja, on tärkeää, että kehittämisyksiköiden toiminnan jatkuvuudesta huolehditaan. Näitä keinoja voivat olla: Pysyvän valtionosuuden saaminen Ensi vaiheessa Kaste-rahoituksen suuntaaminen kehittämisyksiköiden työhön Pysyvän alueellisen kehittämisrakenteen syntymisestä huolehtiminen. Tässä rakenteessa ovat mukana kunnat, kuntayhtymät, oppi- ja tutkimuslaitokset, valtio, järjestöt, kehittämisyhtiöt ym. alueelliset kehittäjätahot. Valtakunnallisen tuen jatkuminen Stakesin, osaamiskeskusten ja kehittämisyksiköiden yhteisissä verkostopäivissä. Alueellisen yhteistyön ja kehittämistyön koordinointi osaamiskeskusten kautta Kehittämisyksikkötyön edelleen kehittyminen esimerkiksi Paras- ja Kaste hankkeiden toteutuksen välineinä Entistä tiiviimpi verkottuminen ja yhteistyö terveydenhuollon kehittämisyksikön ja kehittäjäterveyskeskusten kanssa Huomion kiinnittäminen sekä kehittämis- että tutkimustiedon levittämiseen että kiinteään yhteyteen asiakastyöhön.
5 SOSIAALIALAN KEHITTÄMISYKSIKÖT LIITE 1 Osaamiskeskus kehittämisyksikön nimi toiminta-aika ydintavoite toimijaverkoston kuvaus / toimijoiden rooli (hallinnoijataho) hallinnollinen organisoituminen (lyhyt kuvaus) henkilöstö / nimikkeet osaamiskeskuksen rooli / tehtävät / vastuut, resurssit, sitoutumisen muoto maakunnallinen yhteistyö ja sen tarve, muoto
6 KEHITTÄMISYKSIKKÖÄ VALMISTELEVIA HANKKEITA: hankkeen nimi ja kesto toteuttajat (hallinnoija) henkilöstö osaamiskeskuksen rooli maakunnallinen yhteistyö ja sen tarve KEHITTÄMISYKSIKKÖTYÖN ARVIOINTI SUHTEESSA SUUNNITELUVAIHEEN KEHITTÄMISYKSIKKÖKRITEEREIHIN LIITE 2 Visio Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan Sosiaalialan kehittämisyksiköt muodostavat kunnille tutkimus- ja kehittämistoiminnan pysyvän rakenteen. Kehittämisyksiköt ovat alansa osaavia asiakaspalveluyksiköitä, joiden henkilöstö on alan normien ja pätevyysvaatimusten mukaista. Kehittämisyksikön alueellisuuden / seudullisuuden määrittely voi vaihdella substanssiperustaisesti. Lähtökohtana on toiminnallisesti tarkoituksenmukainen kehittämisalue. Kehittämisyksiköt ovat sosiaalialan asiakastyötä tekeviä, pitkäjänteisesti kehittäviä ja tutkivia, oppivia yhteisöjä. Yksiköihin liittyvän tutkimuksen muodostumista ohjaa vahva kytkentä käytännön asiakastyöhön. Kehittämisyksiköt lisäävät oman alueensa henkilöstön ammatillista osaamista ja mallintavat muille alueen yksiköille erilaisia tapoja kytkeä kehittämisorientaatio yksikön perustehtävään.
7 Kehittämisyksiköt toimivat tiiviissä alueellisessa yhteistyössä. Keskeisiä toimijoita ovat alueen kunnat, alan järjestöt sekä oppi- ja tutkimuslaitokset. Kehittämisyksiköt ovat osa seudun kehittämisrakennetta. Erityisen keskeistä on osaamiskeskusyhteistyön lisäksi oppilaitosyhteistyö, joka toteutuu usealla tavalla, mm opinnäytetöinä, tutkimuksina, käytännön opetuksena, työelämävaihtona ja koulutusyhteistyönä.
8 KEHITTÄMISYKSIKÖN NIMI: Rakenteelliset kriteerit Kriteerin tavoite Kriteeri / perustelu Kehittämisyksikkö hakee työn tekemiseen ja tiedon jakamiseen uusia toimintatapoja, yhteistyömuotoja ja kumppanuutta. Kehittämisyksikön toimintarakenne on verkostoitunut Miten näkyy toiminnassa Kehittämisyksikön arvio kriteerin toimivuudesta oman yksikön kannalta no Osaamiskeskuksen arvio no Yksikköön varataan resursseja perustehtävän lisäksi kehittämistyöhön. Tätä lisäresurssia ei käytetä perustyöhön. Yksikön toiminnan realistiset mahdollisuudet turvataan sekä käynnistämisvaihe essa että jatkumossa. Kehittämisyksikkö on sekä valtion että kuntien rahoittamaa toimintaa Yksikön toiminnan rakenteet mahdollistavat tutkimus- ja kehittämistoimin -nan Yksikön rahoitukseen on sitoutunut valtaosa seudun kunnista valtion rahoituksen ohella.
9 Johtajuuden merkitys tunnistetaan sekä perustehtävän että kehittämisyksikkön ä toimimisen osalta. Yksikössä on kehittämistyön mahdollistava johtamistapa ja rakenne.
10 KEHITTÄMISYKSIKÖN NIMI Alueellisuuden / seudullisuuden kriteerit Kriteeri Kriteerin tavoite / perustelu Kehittämisyksikkö on yhteinen tavoite seudulla / alueella Kehittämisyksikön toiminnassa olennaista on että se toimii yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa Yksikön kehittämisresurssit ja -työ tuottavat alueellista / seudullista lisäarvoa Alueen / Seudun asiakasprosessit ohjaavat yksikön toimintaa Kehittämisyksikkö on alueen kuntien yhteistä toimintaa. Alueen keskeiset toimijat ovat mukana suunnittelussa. Yhteistyö on konkretisoitu. Yksikkö välittää kehittämis- ja tutkimustietoa alueelle / seudulle suunnitelmallisesti. Yksikkö kehittää alueellisia / seudullisia asiakasprosesseja Miten näkyy toiminnassa Kehittämisyksikön arvio kriteerin toimivuudesta oman yksikön kannalta Osaamiskeskuksen arvio
11 KEHITTÄMISYKSIKÖN NIMI Toiminnan kriteerit: Osaamisen jakaminen, kehittämistyö ja tutkimus Kriteerin tavoite / perustelu Kehittämisosaamin en välittyy koko alueelle konsultoinnilla ja koulutusyhteistyöll ä ja yksikkö saa koulutus- ja tutkimusyhteistyön kautta lisää osaamista. Kehittämisyksikkö hyödyntää tutkimustiedon ohella ns. hiljaista tietoa, kokemustietoa. Kriteeri Yksikkö osallistuu omalla substanssialueellaan alueen tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoimintaan. Kehittämisyksikkö tunnistaa, dokumentoi ja jakaa alueellaan arvioitua kokemustietoa. Miten näkyy toiminnassa Kehittämisyksikön arvio kriteerin toimivuudesta oman yksikön kannalta Osaamiskeskuksen arvio Yksikön henkilöstö tunnistaa kehittämisprosessi en lainalaisuudet ja osaa sekä toteuttaa niitä että Yksiköllä on kokemusta ja osaamista kehittämistyöstä ja kehittämisprosesseis ta.
12 tukea seudun henkilöstöä kehittämisprosess eissa.
Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.
1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,
LisätiedotMainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö. Kehittämisyksikön toiminta Lahti
Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö Kehittämisyksikön toiminta 18.3.2008 Lahti Kehittämisyksikön tehtävät asiakastyötä tekevä, pitkäjänteisesti kehittävä, tutkiva ja oppiva yhteisö kehittää uusia ja
Lisätiedot4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti. Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti
SOSIAALIALAN KEHITTÄMISHANKE 4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti Tavoitteena on hallituskauden aikana luoda
LisätiedotKehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?
Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000
LisätiedotToimintasuunnitelma. Socom
Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin
LisätiedotToimintasuunnitelma. Socom
Toimintasuunnitelma 2010 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin
LisätiedotSosiaalihuollon tutkimuksen ja kehittämisen rakenteet uudistuvassa Sotessa - Sosiaalialan osaamiskeskusten tulevaisuus ja rooli maakunnissa
Sosiaalihuollon tutkimuksen ja kehittämisen rakenteet uudistuvassa Sotessa - Sosiaalialan osaamiskeskusten tulevaisuus ja rooli maakunnissa Selvityshenkilö Anu Muuri 8.2.2019 1 Selvityksen lähtökohtana
LisätiedotSosiaalialan osaamiskeskusjohtajien alajaoston selvitys kehittämisrakenteesta
Sosiaalialan osaamiskeskusjohtajien alajaoston selvitys kehittämisrakenteesta 3.5.2011 Sosiaalialan osaamiskeskukset 10 vuotta - Kompetenscentrumverksamheten inom det sociala området 10 år Osaamiskeskusjohtajien
Lisätiedot7.11.2008. Lapsen eduksi, perheen parhaaksi Jyväskylän seudun Perhe-hankkeen ja Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikön juhlaseminaari
Lapsen eduksi, perheen parhaaksi Jyväskylän seudun Perhe-hankkeen ja Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikön juhlaseminaari Tilaisuuden materiaalit osoitteessa www.koskeverkko.fi -> Tapahtumat ja
LisätiedotKAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.
KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.2009 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom Hankkeen
LisätiedotSOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1
SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista kehitysjohtaja, Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013 Ketterä moniosaaja 1 SONet BOTNIAn VISIO 2015 SONet BOTNIA on Pohjanmaan maakuntien alueen sosiaalisen
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2007 2 1 YLEISTÄ Socom on yksi Suomen yhdeksästä sosiaalialan osaamiskeskuksesta. Toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta
LisätiedotSosiaalialan osaamiskeskusten rooli Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman (Kaste) toimeenpanossa ja Paras -uudistuksessa
Osaamiskeskustoiminnan neuvottelukunta, kokous 25.3.2008 Liite2 Asiakohta 3 Sosiaalialan osaamiskeskusneuvottelukunnan kokouksessa 17.12.2007 päätettiin, että neuvottelukunta käsittelee v. 2008 aikana
LisätiedotSosiaalihuollon tutkimuksen ja kehittämisen rakenteet uudistuvassa Sotessa - Sosiaalialan osaamiskeskusten tulevaisuus ja rooli maakunnissa
Sosiaalihuollon tutkimuksen ja kehittämisen rakenteet uudistuvassa Sotessa - Sosiaalialan osaamiskeskusten tulevaisuus ja rooli maakunnissa Selvityshenkilö Anu Muuri 1.3.2019 1 Selvityksen lähtökohtana
LisätiedotSosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO
Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Kehittämisen välttämätön, ei vielä riittävä ehto Jokainen
LisätiedotLapin sosiaalityön kehittämisyksikkö. Suunnitelma
Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö Suunnitelma 1 Taustaa Sosiaalityön neuvottelukunnan sosiaalityö 2015 -jaosto määrittelee neljä laajaa sosiaalityön strategista kehittämislinjausta: Sosiaalityön työorientaation
LisätiedotEhdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta (Valmistunut 10/2015)
Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta (Valmistunut 10/2015) 6.6.2016 Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, KOSKE 8.6.2016 SO + TE kehittämisrakenteen lähtökohtia
LisätiedotToiminnan suunnittelua tuleville vuosille, erityisesti vuodelle 2009
Toiminnan suunnittelua tuleville vuosille, erityisesti vuodelle 2009 Astan ohjeistus ja ryhmätöiden tuotokset 5.12.2008 Kemijärvi 1 Vanhat linjaukset Lappi Konsultaatio Työprosessien mallintaminen Sosiaalityön
LisätiedotKehittämistoiminnan organisointi
Kehittämistoiminnan organisointi Tutkimus-, opetus- ja kehittämisteema työryhmän työskentelyä varten tehty esitys Elise Kosunen ja Kristiina Laiho 1 10.4.2017 Esityksen pohjana on Väli-Suomen kehittäjäryhmän
LisätiedotToimintasuunnitelma 2012
Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut
LisätiedotIkäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa !
1 Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa 13.2.2008! Kehittämispäällikkö Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö / Perhe- ja sosiaaliosasto 24.11.2008 2 Ikääntyneiden palvelujen kehittämistä
LisätiedotEhdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta Raili Haaki K-S sosiaalialan osaamiskeskus
Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta Raili Haaki K-S sosiaalialan osaamiskeskus 30.10.2015 SO + TE kehittämisrakenteen lähtökohtia Myös kehittämistoiminta on tarkoituksenmukaista
LisätiedotOT-organisaatiomalli Itä-Suomen alue
OT-organisaatiomalli Itä-Suomen alue Osaamis- ja tukikeskuksen perustehtävät Vaativimman tason osaamisen verkostoiminen vahvistaminen ja koordinointi yhteistyöalueella Vaativimman tason konsultaatio perus-
LisätiedotLastensuojelun ja perhesosiaalityön yhteiskehittämö Esityksen nimi / Tekijä
Päivi Petrelius, paivi.petrelius@thl.fi Lastensuojelun ja perhesosiaalityön yhteiskehittämö 2.4.2019 Esityksen nimi / Tekijä 1 Yhteiskehittämö kansallinen kehittämisrakenne LAPE-ohjelman osana rakennettiin
LisätiedotUudet käytännöt ja muutosprosessin alku kunta- ja aluetasolla. TerveSos Lapset ja perheet Kaste -hanke Projektipäällikkö Jaana Kemppainen
Uudet käytännöt ja muutosprosessin alku kunta- ja aluetasolla TerveSos 13.5.2009 Lapset ja perheet Kaste -hanke Projektipäällikkö Jaana Kemppainen Hankkeen toteuttaminen 1.11.2008 31.10.2010 Hallinnoija
LisätiedotEhdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta. Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, KOSKE
Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, KOSKE 17.11.2015 SO + TE kehittämisrakenteen lähtökohtia Myös kehittämistoiminta on
LisätiedotLASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013
LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan
LisätiedotALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta
ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta Pitkäjänteistä hyvinvoinnin kehittämistä yhteistyönä alueen kuntien Kemi-Tornion kehittämiskeskuksen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Ammattiopisto
LisätiedotSosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pohjoisessa Pyhätunturilla
Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pohjoisessa Pyhätunturilla 26.-27.8.2009 Onko sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan suunta muutoksessa? Eija Koivuranta ja Martti Lähteinen, sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotVKK-Metro Pääkaupunkiseudun kuntien varhaiskasvatuksen kehittämisja koulutusyhteistyö
Helsingin kaupungin aineistopankki /Comma Image Oy VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kuntien varhaiskasvatuksen kehittämisja koulutusyhteistyö Saila Nevanen, 1 Pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen yhteinen kehittäminen
LisätiedotHevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta
Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan
Lisätiedotkasvatuskumppanuuden kehittämisryhmän kokoontuminen klo HYVINKÄÄ
Osallisuuden ja kasvatuskumppanuuden kehittämisryhmän kokoontuminen 4.11.2008 klo 13 15.30 HYVINKÄÄ LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ-HANKKEEN 2007-2009 TAVOITTEIDEN TÄSMENTYMINEN
LisätiedotAikuisohjauksen koordinaatioprojekti
Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti ESR TL 3:n kehittämisohjelma: Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla Projektipäällikkö
LisätiedotSatakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia
Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen
Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Tampere 1.3.2007 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ/ Tarmo Mykkänen/ as /1.3.2007
LisätiedotNOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi
NOPUS Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi Organisaatio Pohjoismaisen Ministerineuvoston alainen laitos Suomessa Nopus-toiminta perustuu Stakesin ja Vaasan kaupungin väliseen
LisätiedotPohjois-Suomen päihdetyön kehittämisyksikkörakenne
Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Pohjois-Suomen päihdetyön kehittämisyksikkörakenne Lapin päihdepalvelujen kehittäminen osana päihdetyön kehittämisyksikkörakennetta 12.3.2009 1 12.3.2009 2 Koordinaatioprojektin
Lisätiedotvahvistamisen kehittämisryhmän kokous klo 9 12 Nummelassa
Poikkisektorisen rakenteen vahvistamisen kehittämisryhmän kokous 10.11.2008 klo 9 12 Nummelassa LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ-HANKKEEN 2007-2009 TAVOITTEIDEN TÄSMENTYMINEN
LisätiedotKehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely
Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen seminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä Webropol kysely
LisätiedotMITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015
MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008
LisätiedotPYSYVÄN KEHITTÄMISTOIMINNAN HANKESUUNNITELMA
LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA PYSYVÄN KEHITTÄMISTOIMINNAN HANKESUUNNITELMA VUODESTA 2010 ALKAEN/ MARRASKUUSTA 2009 ALKAEN (Päivitetty 22.9.2008) SISÄLLYSLUETTELO 1.
LisätiedotLAPE OT-keskukset. - Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä
LAPE OT-keskukset - Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä Pälvi Kaukonen, THL Marjo Malja, Ritva Halila, STM Osaamis- ja tukikeskukset OT-keskus on uusi
LisätiedotKehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää
Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Liisa Heinämäki KT, erikoistutkija Stakes, Liisa Heinämäki Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 2 Kehittäminen
LisätiedotHYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.
HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista
LisätiedotTutkimus, koulutus ja kehittäminen - Kuntayhteistyön uudet mahdollisuudet. Anneli Pohjola Huoltajasäätiön työseminaari 11.4.2014
Tutkimus, koulutus ja kehittäminen - Kuntayhteistyön uudet mahdollisuudet Anneli Pohjola Huoltajasäätiön työseminaari 11.4.2014 So(te)-uudistus ja uusi sosiaalihuolto Tarvitaan sosiaalihuollon uudistamistalkoot
LisätiedotEnnakkokysely sosiaalialan osaamiskeskuspäivät. Yhteenveto
Ennakkokysely sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Yhteenveto 21.8.2012 1. Sosiaalialan osaamiskeskuksille säädettyjen tehtävien painotus toteutuu osaamiskeskustoiminnassa tällä hetkellä? Osaamisen ja asiantuntemuksen
LisätiedotEtelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma
Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2006 2 1 YLEISTÄ Socom on yksi Suomen yhdeksästä sosiaalialan osaamiskeskuksesta. Toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu
Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.
LisätiedotMillaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK
Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,
LisätiedotKuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana
Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Työsuojelurahaston, Suomen Kuntaliiton ja kuntien rahoittama tutkimushanke Professori Petri Virtanen TaY JKK Kysely kuntien kokeilutoiminnasta
LisätiedotKansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Helsinki 22.01.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä
Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Helsinki 22.01.2016 Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä Kansa-koulu-hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten
LisätiedotKESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS = KOSKE
Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Palveluohjaus vammaistyössä 28.9.07 Armi Mustakallio Projektipäällikkö, Vammaispalveluiden sosiaalityön ja verkostoituneen erityisosaamisen kehittäminen 5.10.2007
LisätiedotEsso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1
Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke ojanepi1 Kaaso ja Esso Kaakkois-Suomen sosiaalitoimen tietoteknologiahankkeen =Kaaso Esiselvitys sosiaalitoimen tietojärjestelmän määrittelyyn ja valintamenettelyyn=esso.
LisätiedotOULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ. Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen
OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen Lastensuojelun kehittämisyksikön tarkoitus Lastensuojelupalveluiden seudullinen
LisätiedotLAPE Osaamis- ja tukikeskusten valtakunnallinen rakenne
LAPE Osaamis- ja tukikeskusten valtakunnallinen rakenne Tampere 26.10.2018 Pälvi Kaukonen, THL Marjo Malja, Ritva Halila, STM Osaamis- ja tukikeskukset OT-keskus on uusi integratiivinen palvelurakenne
LisätiedotKysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.
MIELENTERVEYS TYÖELÄMÄSSÄ -KYSELYN TULOKSET TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.
LisätiedotKansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano
Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Hallinnoijana toimii Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom ja osatoteuttajina muut maamme yhdestätoista sosiaalialan osaamiskeskuksesta.
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää
LisätiedotSosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys
Tiedosta hyvinvointia 1 Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tenhunen E, Hämäläinen P, Kärki J & Väinälä A Tiedosta hyvinvointia 2 Nykytilan taustalla oleva tietoyhteiskuntakehitys
LisätiedotLapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke. Projektipäällikkö / tutkija Maarit Kairala
Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke Projektipäällikkö / tutkija Maarit Kairala VISIO Lapissa valitsee vahva tahtotila hyvän vanhuuden turvaamiseen. Toiminnassa mukana olevissa asiakaspalveluyksiköissä
LisätiedotLapsuuden hyvinvoinnin kehittämisyksikkö - hanke Länsi- ja Keski-Uudellamaalla barndomen projekt i Västra och Mellersta Nyland
Lapsuuden hyvinvoinnin kehittämisyksikkö - hanke Länsi- ja Keski-Uudellamaalla 2007-2009 Utvecklingsenheten för välfärd i barndomen projekt i Västra och Mellersta Nyland 2007-2009 Keski-Uusimaa Hiiden
LisätiedotTeema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN
Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen
LisätiedotKansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Lappeenranta 31.3.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura.
Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Lappeenranta 31.3.2016 Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Rahoittaja: Kansa-koulu-hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden
LisätiedotEspoon Avoimen osallisuuden malli
Espoon Avoimen osallisuuden malli Avoimen osallisuuden malli - mistä on kysymys? Kaupunkien kilpailukyky perustuu yhä tiiviimpään kumppanuuteen sekä alueen toimijoiden että muiden kaupunkien välillä.
LisätiedotVerkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi
Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat
LisätiedotSosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina
Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina 7.10.2014 Helsinki Eduskunta/Valtiovarainvaliokunta/Kunta- ja terveysjaosto Tarja Kauppila, johtaja, ISO Kehittämisen välttämätön, ei vielä riittävä
LisätiedotOULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKÖN ARVIOINTIRAPORTTI
OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKÖN ARVIOINTIRAPORTTI Marjo Pahtakari 29 Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Sosiaalityön laitos SISÄLLYSLUETTELO 1 OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ...
LisätiedotVastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot. Marjut Putkinen
FI lausuntopyyntö VV 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen
LisätiedotOULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ
OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Väliraportti 1/2008 Syksy 2007 Ohjausryhmä 4.2.2008 HANKESUUNNITELMAN TAVOITTEET Lastensuojeluperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen vahvistamalla
LisätiedotEhdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta Raili Haaki K-S sosiaalialan osaamiskeskus
Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta Raili Haaki K-S sosiaalialan osaamiskeskus 22.10.2015 K-S sote kehittämisrakenne: kehittämisyksikkö ja verkosto STM, THL, KV-KUMPPANIT
LisätiedotKuvaajat valinnanvapauslain lausunnoista
Kuvaajat valinnanvapauslain lausunnoista Sosiaali- ja terveysministeriö..0..0 Valinnanvapauslain lausunnot Hallituksen esitysluonnos valinnanvapauslaiksi oli lausunnoilla..0 -..0 Lausunnot pyydettiin kunnilta,
LisätiedotLape-hankkeen tulokset
Lape-hankkeen tulokset P-K LAPE Pohjois-Karjala Valtakunnallinen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE 1 Hankkeen perustiedot P-K LAPE Hankeaika: 1.3.2017-31.12.2018 Kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden
LisätiedotSosiaalialan osaaminen Lapissa
Sosiaalialan osaaminen Lapissa Osaaminen muutoksen avain tulevassa Sotessa -seminaari 15.4.2016, Rovaniemi Tarja Kemppainen, Lapin yliopisto Asta Niskala, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Maria
LisätiedotMonitoimijaisen asiakastyön johtaminen perhekeskus- ja erityispalveluiden tasolla
Monitoimijaisen asiakastyön johtaminen perhekeskus- ja erityispalveluiden tasolla 29.5.2018 Projektikoordinaattorit Sari Miettinen, Maria Antikainen ja Nanna Miettunen Johtajuuden ja rakenteiden ydintehtävä
LisätiedotMITEN TUEMME JATKUVAA KEHITTÄMISTÄ INTEGROIDUSSA PALVELUTUOTANNOSSA?
MITEN TUEMME JATKUVAA KEHITTÄMISTÄ INTEGROIDUSSA PALVELUTUOTANNOSSA? Peurunka2 seminaari 15.4.2015 Työryhmä 7 koordinaattori Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 15.4.2015 MITEN TUEMME JATKUVAA
LisätiedotKansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain. toimeenpano 25.09.2015
Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano 25.09.2015 Kansa-koulu hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden toimeenpanoa sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotPEDAGOGINEN JOHTAJUUS
PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Pedagogisen johtajuuden päätavoite on lapsen hyvä kasvu, oppiminen ja hyvinvointi. Pedagogisella johtajuudella tarkoitetaan laajasti ymmärrettynä oppimiskulttuurin kehittämistä, organisaation
LisätiedotLakiesitykseen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan valinnanvapauslainsäädännöksi sähköisellä kyselyllä annettujen lausuntojen kuvaajat
Lakiesitykseen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan valinnanvapauslainsäädännöksi sähköisellä kyselyllä annettujen lausuntojen kuvaajat Kuvaajat sähköisestä kyselystä lausuntoajan päättymisen jälkeen
LisätiedotMUISTIO klo Aluetiimin palaveri Sodankylässä
MUISTIO 18.1.2008 klo.9.30-11.30 Aluetiimin palaveri Sodankylässä Läsnä: Puheenjohtaja: Maarit Kairala Inga Mukku Raija Pöyliö Arja Ojuva Sinikka Savukoski Tarja Niittymäki Riitta Nordberg Pirkko Maranen
LisätiedotKunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet
Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, www.vasso.fi Tapio Häyhtiö 15.1.2015 Vasso kehittäjäorganisaationa 11 lakisääteistä alueellista
LisätiedotKokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia. Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1.
Kokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1.2018 Lastensuojelun kehittäjille suunnattu kysely Kokemusasiantuntijoiden
LisätiedotPoske/Lapin toimintayksikön ohjausryhmän kokous
Poske/Lapin toimintayksikön ohjausryhmän kokous 29-4-2008 KASTE - 23.4. aluejaoston kokous Toimeenpanosta: - 24.4 annetaan valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustuksista
LisätiedotAsiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta
Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut
LisätiedotMiksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013
Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotOT-organisaatiomalli Pohjoinen OT-KESKUS LAPE- Toimiva arki Jaana Jokinen, erityisasiantuntija
OT-organisaatiomalli Pohjoinen OT-KESKUS 11.6.2018 LAPE- Toimiva arki Jaana Jokinen, erityisasiantuntija Pohjois-Pohjanmaa Sopimukset Lappi Keski-Pohjanmaa OTkokonaisuuden johtaminen, koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotCASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen
Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen 9.2.2012 CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen Kehrä tutkijasosiaalityöntekijä Tiina Muukkonen www.socca.fi/lastensuojelu
LisätiedotKansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano 02.09.2015
Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano 02.09.2015 Tarkoitus tukea kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden toimeenpanoa sosiaali- ja terveydenhuollon tuotanto-organisaatioiden
LisätiedotETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi
ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia
LisätiedotVaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö. Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo
Vaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo 28.11.2018 Konsultaatiopalvelu Opetushallitus - Valteri Opetushallitus ja Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri ovat yhteistyössä
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotRikokset joulunaikana
Ilmoitustyyppi: Rikos Tutkiva yksikkö: Poliisi Poliisin tietoon tulleet rikokset (poiminta rikosryhmittelyistä) joulun aikana (23.-27.12.) 23.-27.12.2002 23.-27.12.2003 23.-27.12.2004 23.-27.12.2005 23.-27.12.2006
LisätiedotHYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009
HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011
LisätiedotOULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKÖN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUODELLE
OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKÖN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUODELLE 2008 4.2.2008 2 1. Kehittämistarpeiden kartoitus toiminnan suuntaajana Kehittämisyksikkö käynnisti toimintansa syksyllä
LisätiedotMonitoimijainen, yhteinen perhetyö
Monitoimijainen, yhteinen perhetyö mallinnuksen esittely 1 6.9.2017 Yhteiskehittämispäivien tausta Sosiaalialan osaamiskeskukset ja THL rakentavat osana LAPEa tutkimusperustaista ja kansallisesti koordinoitua
LisätiedotPalkankorotusten toteutuminen vuonna 2011
TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011
LisätiedotTKI-valmistelun organisointi esivalmisteluryhmän pj Pirjo Marjamäki
TKI-valmistelun organisointi 2017-19 14.9.2017 esivalmisteluryhmän pj Pirjo Marjamäki TKIO-työryhmä 2017-19 Työryhmä koostuisi alla oleviin kuuteen tehtävää nimetyistä vastuullisista henkilöistä tai työpareista:
LisätiedotTaiteen prosenttiperiaatteen laajentaminen Kuntamarkkinat Ylijohtaja Riitta Kaivosoja/OKM
Taiteen prosenttiperiaatteen laajentaminen Kuntamarkkinat 12.9.2018 Ylijohtaja Riitta Kaivosoja/OKM Lähtökohtana hallitusohjelma Hallitusohjelma: Osaaminen ja koulutus -kokonaisuuden kärkihanke 4: Parannetaan
Lisätiedot