VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB. Toimintakertomus v. 2006

Transkriptio

1 1 VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB Toimintakertomus v Tilikaudelta Hyväksytty yhtiökokouksessa

2 2 SISÄLLYSLUETTELO: TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS YHTIÖN TOIMINNAN TAUSTA... 5 Yhtiön osakkaat... 5 Hallinto... 5 Talous... 5 Henkilökunta... 5 Toimitilat... 5 Valtakunnallinen yhteistyö SOSIAALIALAN KEHITTÄMISHANKKEEN TOTEUTTAMINEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMINEN VARHAIS- JA ERITYISKASVATUS VANHUSTENHUOLLON KEHITTÄMINEN TÄYDENNYSKOULUTUSYHTEISTYÖ VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMINEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMINEN MONIKULTTUURISUUSTYÖN KEHITTÄMINEN AIKUISSOSIAALITYÖ SOSIAALIALAN TIETOHALLINNON KEHITTÄMINEN PROJEKTIVERKOSTO ARVIOINTI JA TUTKIMUS YHTEISTYÖRYHMÄT LIITTEET... 13

3 3 Toimitusjohtajan katsaus Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Vasson neljäs varsinainen toimintavuosi on takana. Vuoden aikana keskityttiin osaamiskeskustoiminnan perustehtävien ohella Sosiaalialan kehittämishankkeen eteenpäin viemiseen. Varsinaisena painopisteenä on ollut lastensuojelun kehittäminen. Lastensuojelua on kehitetty muutaman vuoden aikana useilla hankkeilla, käytännön kehittämistyöhön on kentällä ollut todellista tarvetta. Hankkeet ovat osaltaan tuottaneet hyvää tulosta ja eri osasten summana vuoden loppupuolella ryhdyttiin laatimaan lastensuojelun kehittämisyksikön hankesuunnitelmaa, joka nyt huolellisesti laadittuna on jätetty valtionosuusviranomaisten arvioitavaksi. Kuntien sitoutuminen hankkeeseen on ollut poikkeuksellisen vahvaa ja uskoa sopii, että kehittämisyksikkö lunastaa sille asetetut odotukset sirpaleisen kehittämisen muuttumisesta suunnitelmallisemmaksi kehittämiseksi ja alan henkilöstön osaamisen päivittämiseksi prosessiohjauksineen ja täydennyskoulutuksineen. Näin osaamiskeskustoiminnan perustavoite tulee myös konkretisoitumaan: kun käytännön työ, tutkimus ja opetus yhdistävät voimansa, tuloksena saadaan vaikuttavampaa palvelua ja parempaa hyvinvointia kuntien asukkaille, osaltaan varmasti myös parempaa työtyytyväisyyttä ja työniloa työntekijöille. Kehittämistyölle luodaan näin pysyvää rakennetta. Olemme päässeet hyvään alkuun kehittämisyksikköjen muodostamisessa, kun Turun johdolla toimivan työllistämispalvelujen ja aikuissosiaalityön yksikön toiminta on myös hyvää vauhtia etenemässä. Kun kuntarakenne maakunnassamme on toistaiseksi hajanainen, on hyvä edetä kehittämisyksiköiden muodostamisessa hiljaa hyvää tulee -periaatteella. Mikä on sitten suuraava kehittämisen painoalue, mikä seuraava kehittämisyksikkö? Siitä on hyvä käydä perusteellinen keskustelu vuoden 2007 aikana. Asiantuntijatyöryhmät ovat jatkaneet verkostomaista työskentelyään, eri aihealueilla on pidetty lukuisa määrä asiantuntijakokouksia, seminaareja ja kehittämisistuntoja. Osaamiskeskustoiminnasta on muodostunut maakuntaan laaja kehittämisverkosto ja -rakenne. Kun osaamiskeskustoiminnan resurssit ovat tunnetusti pienet, on jatkossa hyvä keskittää voimavaroja entistä tarkemmin valituille hyvinvoinnin kehittämisalueille. Hankekehittäminen on Sosiaalialan kehittämishankkeen aikana ollut vilkasta, mutta kuntien viestinä kuuluu entistä voimakkaampana hankeväsymys, ajan ja rahan puute. Se on näkynyt mm. siinä että hyvin laadittuja hankesuunnitelmia ponnistuksista huolimatta saatu käyntiin riittämättömän osallistujamäärän puuttuessa. Talous on aihe, josta osaamiskeskustoiminnassa viime vuoden aikana keskusteltiin entistä enemmän. Sinällään pieni valtionosuus notkahti lievästi valtiovarainministeriön yleisten säästöpyrkimysten mukaisesti. Osaamiskeskusten ja myös Vasson perusrahoitus on niin pieni, ettei siitä juuri olisi leikattavaa, jotta uskottavuus säilyisi. Maakunnissa seurataan melko tarkasti sitä, miten linjakkaasti valtio panostaa alulle panemaansa uuteen kehittämisrakenteeseen. Yksi ratkaisu rahoituksen vakauttamiseen olisi se, että alueen kunnat sitoutuisivat toimintaan myöntämällä pienen määrärahan osaamiskeskuksen perustoimintaan. Tavoitteeksi voisi asettaa näkemyksen kasvattamisen meidän varsinaissuomalaisten yhteisestä sosiaalialan kehittämisyhtiöstä. Näin myös kehittämisen resursseja koottaisiin yhteen, yleisten pyrkimysten mukaisesti, isommaksi kokonaisuudeksi, millä aikaansaataisiin merkittävämpää kehittämistulosta maakunnallisesti.

4 Ohjelmallisen kehittämistyön suuntaa on edelleen vahvistettava valmistelussa olevan valtakunnallisen kehittämisohjelman mukaisesti. Hyvin käynnistyneen alueellisen johtoryhmän työskentelyn vakiinnuttaminen ja resurssointi on osa vakaiden kehittämisrakenteiden luomista. Aluejohtoryhmä kokoaa varsin hyvin eri sosiaalialan toimijat yhteen maakunnassamme. Myös yhteistyötä terveydenhuollon ja muiden hyvinvointialan toimijoiden kanssa on syytä voimistaa unohtamatta järjestöjä ja vapaaehtoistoimijoita. Kehittämisessä on hyvä muistaa, että hankkeiden paljous on tuottanut myös paljon hyvää tulosta ja hyviä käytäntöjä kaikille sosiaalialan osa-alueille. Kehittämistyön haasteena onkin jatkossa ei niinkään keksiä uusia hankkeita vaan jalostaa ja juurruttaa jo saatua tietämystä ja hyviä käytäntöjä kenttätyöhön. Tässä tarvittaisiin myös tuntuvaa yhteistyötä korkeakoulujen tutkimustahojen kanssa, sillä vain tutkittu ja testattu tieto palvelee luotettavasti arkista asiakastyötä. Stakes osaltaan vastaa hyvien käytäntöjen ohjelmallisesta kokoamisesta. Tietoa tarvitaan erityisesti myös päättäjien käyttöön uusien toimintatapojen tuloksellisuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta. Sosiaalitaloudellinen tutkimusote kaipaa vahvistamista. Vuoden aikana sosiaalialan kehittämistoimintaa arvioitiin kansallisesti. Arviointi kosketti maan kaikkia kuntia ja osaamiskeskuksia. Arvioinnin mukaan osaamiskeskukset ovat vakiinnuttaneet asemansa, vaikkakin niiden perusrahoitusta tulisi lisätä. Maakuntamme kannalta huomionarvosta on että raportin mukaan vasta asukkaan kunnat hyötyvät paremmin kehittämistoiminnasta. Mutta kuitenkin kaikenkokoiset kunnat ovat olleet hanketoiminnassa mukana ja hyötyneet niistä. Kehittämistoiminnan volyymi on lisääntynyt merkittävästi ja se on myös nostanut sosiaalialan profiilia. Tämän arvioinnin tuloksena Kunta- ja palvelurakenneuudistusta maakunnassamme suunniteltaessa ja toteutettaessa edellä mainittu asukaslukupohja tulisi ottaa haasteena vastaan. Myös kehittämisyhteistyötä Stakesin ja korkeakoulujen ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella toimivien tahojen kanssa tulisi tulevaisuudessa parantaa. Valtakunnallisesti pyritään siihen, että ensi vuonna käynnistyvässä uudessa kansallisessa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmassa kehittämisen käytännölliset reunaehdot ja rahoitusmuodot perustuvat aiempaa enemmän kuntien ja alueiden toimintatapoihin ja -mahdollisuuksiin. Kaiken kehittämisriennon keskellä olisi tarpeen myös rauhallisesti pysähtyä miettimään, mitä on tehty, mitä ei ole tehty. Millainen työ tuottaa tulosta arjessa ja erityisesti miten asiakkaat ovat kokeneet palvelunsa ja sitoutuneet oman hyvinvointinsa parantamiseen. Ehkäisevä työ ja ehkäisevän työn osaamisen vahvistaminen odottavat strategista nousua kehittämisen keskiöön. Uusia haasteita siis riittää. Mutta paljon on tehty ja monet ovat olleet ponnistuksissa mukana. Kiinnostuneille riittää osallistumismahdollisuuksia. Kiitos kaikille ja parhainta menestystä tuleviin koitoksiin! 4 Varsinais-Suomessa Kalevalan päivänä 2007 Markus Hemmilä Oy Vasso Ab:n toimitusjohtaja

5 5 1. Yhtiön toiminnan tausta Yhtiön osakkaat Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen, Oy Vasso Ab:n, toiminta käynnistyi syksyllä Yhtiö rekisteröitiin ja merkittiin kaupparekisteriin Yhtiön toimialana on tuottaa ja välittää sosiaalialan kehittämis-, koulutus- ja konsultointipalveluja sekä harjoittaa sosiaalialan tutkimus-, kehittämis- ja kokeilutoimintaa. Osakepääoma on korotuksen jälkeen euroa. Osakepääoman enimmäismäärä on euroa ja vähimmäispääoma euroa. Yhtiössä on osakkaita 43 (liite 1). Osakaskuntien luku väheni yhdellä Karinaisten ja Pöytyän kuntien yhdistyttyä. Hallinto Yhtiökokous kokoontui tilikauden aikana kaksi kertaa. Oy Vasso Ab:n hallitus kokoontui vuoden 2006 aikana 7 kertaa. Nykyisen 11 -jäseninen hallituksen (liite 2) on yhtiökokous valinnut yhtiön osakassopimuksen mukaisesti vuosiksi Hallituksen puheenjohtajana toimii Turun kaupungin edustaja, sosiaalikeskuksen tutkimuspäällikkö Marit Holmberg ja varapuheenjohtajana Turun yliopistosäätiön edustaja, tutkija Jarkko Rasinkangas yliopiston sosiaalipolitiikan laitokselta. Tilintarkastajana toimii KHT -yhteisö KPMG Wideri Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Dan Jungar. Talous Yhtiön perusrahoitus muodostuu valtionavustuksesta, joka vuonna 2006 oli euroa. Valtionavustus määräytyy väkiluvun ja pinta-alan mukaisesti. Sen on tarkoitus kattaa osaamiskeskuksen perustoiminnan kulut; käytännössä se riittää toimisto-, tila- ja laitemenoihin, hallintomenoihin ja vajaan kolmen työntekijän palkkausmenoihin. Perusrahoituksen lisäksi Oy Vasso Ab:n toimintaan saatiin hankerahoitusta. Vuoden 2006 liikevaihto oli noin euroa. Yhtiön toteuttamat hankkeet ovat nollakatteisia, jolloin keskeneräiset projektit tilinpäätöksessä jaksotetaan niin että ne vastaavat kertyneitä kustannuksia. Henkilökunta Vakinaiseen henkilökuntaan kuuluivat vuoden 2006 lopussa toimitusjohtaja Markus Hemmilä ja kehittämispäällikkö Merja Anis ja toimistoassistentti Erja Annala. Määräaikaiseen henkilökuntaan kuuluivat suunnittelija Niko Lankinen, suunnittelija Tiina Heiliö ja varhaiskasvatuksen asiantuntija Maija-Liisa Rantanen. Lisäksi maakunnallisten hankkeiden työntekijät projektipäällikkö Pirkko Pakkala, seutukehittäjä Jussi Ketonen, erikoissuunnittelija Elina Lehtonen, projektisuunnittelija Sirpa Vainio ja erikoissuunnittelija Ritva Alkio toimivat osaamiskeskuksen tiloissa (liite 3). Vuoden aikana osaamiskeskuksessa on työskennellyt neljä sosiaalialan opiskelijaa harjoittelijoina. Toimitilat Yhtiön vuokraamat toimitilat sijaitsevat Kaarinan kaupungissa, osoitteessa Lautakunnankatu 6, Kaarina. Valtakunnallinen yhteistyö Osaamiskeskustyötä johtaa valtakunnallisesti sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimiva neuvottelukunta (liite 4). Neuvottelukunnassa yhtiötä edustaa Vasson hallituksen puheenjohtaja,

6 tutkimuspäällikkö Marit Holmberg ja varajäsenenään Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais- Suomen piirin toiminnanjohtaja Raija Haataja-Nurminen. Neuvottelukunta käsitteli vuoden aikana mm. oppilaitosyhteistyön kehittämistä, kuntien tutkimus- ja kehittämisrakenteiden vahvistamista, osaamiskeskusten roolia kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa sekä osaamiskeskustoiminnan arviointia. Sosiaalialan osaamiskeskusten johtajat ovat muodostaneet neuvottelukunnan alaisuudessa toimivan työvaliokunnan. Vuoden aikana se on valmistellut neuvottelukunnassa käsiteltyjä asioita ja osaamiskeskusten ajankohtaisia asioita, kuten yhteistyön kehittämistä eri toimijoiden kesken valtakunnallisten linjausten mukaisesti, kehittämistoiminnan arviointia ja rakenteita, tiedottamista, osaamiskeskustoiminnan resurssointia, järjestöyhteistyötä ja valmistellut kannanottoja valmisteilla oleviin valtakunnallisiin ohjelmiin. Vasson työntekijöitä osallistui osaamiskeskusten yhteisille neuvottelupäiville elokuussa Osaamiskeskuksilla on vakiintunutta yhteistyötä sosiaalialan eri sisältöalueilla, mm. varhaiskasvatuksen, lastensuojelun, päihdehuollon, vanhustyön, monikulttuurisuustyön ja tietohallinnon alueella. Sosiaalialan kehittämishankkeen toteuttaminen on vahvistanut ja lähentänyt osaamiskeskuksen, aluejohtoryhmän ja kuntien ja toisaalta ministeriön, Stakesin ja Kuntaliiton kesken yhteistyötä 6 2. Sosiaalialan kehittämishankkeen toteuttaminen Varsinais-Suomen alueen sosiaalialan kehittämishankkeen johtoryhmä (liite 5) kokoontui vuonna 2006 neljä kertaa. Kokouksissa käsiteltiin mm. sosiaalihuollon kehittämistoiminnan arviointia, Varsinais-Suomen sosiaalialan kehittämishankkeen toimintaohjelman väliarviointia, päihdehuollon palveluiden nykytilaa, lastensuojelun sijaishuollon kehittämistä ja lastensuojelun kehittämisen vakiinnuttamista Varsinais-Suomessa, lastensuojelun kehittämisyksikön perustamista, sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausjärjestelmän uudistamista, sosiaalihuollon henkilöstön tehtävärakenteen sekä sosiaalialan käytännön harjoittelun kehittämistä, valtakunnallisen koordinointiryhmän kuulumisia, hankkeiden etenemistä sekä toiminta- / hankeohjelmaa vuodelle Vierailijoina johtoryhmän kokouksissa erillisiä puheenvuoroja käyttivät mm. Juha Kaakinen (Sosiaalikehitys Oy), Pekka Paatero, Marja-Leena Kuusisto ja Sari Taavitsainen (Länsi-Suomen lääninhallitus), Merja Anis (Oy Vasso Ab), Elina Lehtonen (Lastensuojelun sijaishuollon kehittäminen Varsinais-Suomessa hanke), Sirpa Vainio (Suunnitelmallinen perhehoito hanke), Pirjo Sarvimäki (STM) ja Timo Halttunen (Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus). Osaamiskeskus päivitti sosiaalialan kehittämishankkeen Varsinais-Suomen alueen toimintaohjelman seutukierroksella sekä alueen johtoryhmässä käytyjen keskustelun pohjalta. Osaamiskeskuksen työntekijät osallistuivat myös tarpeen mukaan kuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa kehittämishankkeiden ideointiin ja suunnitteluun. Alueen johtoryhmälle esitellyssä Varsinais-Suomen sosiaalialan kehittämishankkeen toimintaohjelman ja valtakunnallisen sosiaalihuollon kehittämistoiminnan arviointiyhteenvedossa todetaan seuraavaa: Kun toimintaohjelmaa vuonna 2004 laadittiin, painopistealueiksi nousivat seuraavan kolmen vuoden ajaksi eri kartoitusten pohjalta seuraavat maakunnalliset kehittämisalueet: 1) henkilöstön osaamisen, 2) sosiaalipäivystyksen, 3) päihdehuollon palvelujen, 4) tietohallinnon ja teknologian, 5) erityispäivähoidon, 6) lastensuojelun sijaishuollon sekä 7) hyvinvointijohtamisen kehittäminen. Edellä mainituista painopistealueista viimeiselle hankekierrokselle ovat edellä olevan arviointiyhteenvedon mukaan siten jääneet erityisesti

7 7 henkilöstön osaamisen kehittäminen erityispäivähoidon kehittäminen hyvinvoinninjohtamisen kehittäminen. Kehittämisyksiköiden aikaansaaminen on tulevaisuudessa iso tehtävä. Varsinais- Suomen seuraavaksi kehittämisyksiköksi on sovittu lastensuojeluyksikön aikaansaaminen. Länsi-Suomen lääninhallitukselle jätettiin maakunnasta vuoden loppuun mennessä kahdeksan valtionavustushakemusta. Hankkeiden teemoina olivat mm. omaishoidon, kotiuttamisen ja kotihoidon kehittäminen, sosiaalinen työllistyminen, alkoholihaittojen ehkäisy ja vähentäminen, sosiaalityön kehittäminen ja seudullinen tuottaminen, varhaisnuorten mielenterveyshäiriöiden tunnistaminen kouluterveydenhuollossa sekä kuntouttava työote neuvoloissa. Lastensuojelun kehittämisyksikön perustamista koskeva hakemus jätettiin sosiaali- ja terveysministeriölle helmikuussa Näin ollen varhaiskasvatuksen, erityispäivähoidon ja hyvinvointijohtamisen kehittäminen odottavat paneutumista seuraavina vuosina. 3. Lastensuojelun kehittäminen Lastensuojelun asiantuntijatyöryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Eri toimintayksiköiden välisen tietojen vaihdon parantamiseksi kokoonnuttiin eri toimintayksiköissä. Kokoukset pidettiin Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän Kaarinan perhetukikeskuksessa, Kaarinan SOS lapsikylässä, Turun ammattikorkeakoulussa ja Loimaan sosiaalitoimistossa. Yksiköt esittelivät toimintaansa ja sen lisäksi ryhmässä käsiteltiin täydennyskoulutusta, lastensuojelun kehittämisyksikkösuunnitelmaa ja meneillään olevien lastensuojeluhankkeiden toimintaa. Työryhmä osallistui lääninhallituksen vuosittaisen lastensuojelun koulutuspäivän suunnitteluun ja toteutukseen. Loppuvuodesta keskusteltiin työryhmän roolista mahdollisen lastensuojelun kehittämisyksikköhankkeen aloittaessa toimintansa vuonna Työryhmän niveltäminen kehittämisyksikön sisällölliseksi asiantuntijatyöryhmäksi nähtiin tarkoituksenmukaiseksi. Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan toteuttama ja Vasson vuonna 2002 käynnistämä lastensuojelun juridinen konsultaatio oli kuntien käytettävissä. Vasson harjoittelija teki konsultaatiotoiminnasta yhteenvedon. Konsultaatiota käytetään säännöllisesti. Useimmat kysymykset koskevat huostaanottoa sekä lasten huolto- ja tapaamisasioita. Lastensuojelun avohuollon kehittämishanke Yhteinen lastensuojelu päättyi kesällä Hanketta hallinnoi Salon kaupunki ja siihen osallistui 28 kuntaa, järjestöjä ja oppilaitoksia. Hanke sai rahoituksen Sosiaali- ja terveysministeriöltä. Hankkeessa kehitettiin lastensuojelun sisältöosaamista erityisesti perhetyön, tukihenkilötoiminnan ja jälkihuollon osalta sekä käynnistettiin kuntien välistä yhteistyötä lastensuojelupalvelujen järjestämisessä. Perhetyötä kehitettiin Turun ammattikorkeakoulun koordinoimana jäsentämällä perhetyön sisältöjä ja käytäntöjä eri kuntien yhteistyönä. Perhetyön kehittämisestä tehtiin erillinen raportti: "Perhetyön kehittäminen varsinaissuomalaisissa kunnissa keskustelun ja koulutuksen avulla." Tukihenkilötoiminnan kehittämisryhmässä suunniteltiin kuntien ja järjestöjen yhteistyönä kehittämishanke, joka toteutuu RAY:n rahoituksella ja Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n hallinnoimana. Yhteinen lastensuojelu -hankkeessa järjestettiin keväällä jälkihuollon kehittämispäivät, arviointiseminaari ja loppuseminaari. Hankkeen aikana aloitettiin lastensuojelun kehittämisyksikön suunnittelutyö. Hankkeen loppuraportti julkaistiin Vasson julkaisusarjassa. Yhteinen lastensuojelu -hankkeen jatkona käynnistettiin pienten kuntien lastensuojelun osaamisen vahvistamiseksi kiertävän lastensuojelun erityisasiantuntijan konsultaatio- ja työparityöskentely, joka alkoi Länsi-Suomen läänin myöntämän valtionavustuksen turvin kesällä Erityisasiantuntija tarjoaa tukea ja ohjausta 26 pienen kunnan lastensuojelutyöntekijöille. Lemun kunnan hallinnoimassa hankkeessa (v ) mallinnetaan kiertävän erityissosiaalityöntekijän konsultaatio- ja työparikäytäntöjä pienissä kunnissa. Lastensuojelun erityisasiantuntija tarjoaa käytännön apua

8 asiakastilanteisiin antamalla konsultaatiota puhelimitse ja paikan päällä asiakastyön yksiköissä, toimimalla sosiaalityöntekijöiden työparina sekä suunnittelemalla ja järjestämällä koulutusta, ryhmätyöskentelyä ja opintopiirejä. Ajalla konsultaatiota, työparityötä ja muita yhteydenpitoja oli yhteensä 206 kertaa, näistä 113:ssa oli asiakas mukana. Tehtävät koskivat 92 eri lasta ja 58 eri perhettä. Lastensuojelun sijaishuoltoa on kehitetty Raision kaupungin hallinnoimassa 13 kunnan sijaishuollon kehittämishankkeessa ( ) ja Perhehoitoliiton hallinnoimassa Suunnitelmallinen perhehoito hankkeessa ( ). Perhehoitoliitto on rahoittanut RAY:n avustuksella yhden työtekijän työpanoksen kuntien sijaishuollon hankkeen rinnalla. Kuntien hanke toimii Lääninhallituksen myöntämän valtionavustuksen ja kuntien omarahoituksen turvin. Sijaishuollon hankkeissa on mallinnettu keskitettyä sijaishuollon hallintaa rekrytoimalla ja valmentamalla uusia sijaisperheitä. Perheiden valmennusta on toteutettu PRIDEvalmennusmenetelmällä. Hankkeen ensimmäisen toimintavuoden aikana on valmennettu 23 sijaisperhettä ja uusia yhteydenottoja sijaisperheiksi haluavilta on tullut edelleen. Sijaishuollon kehittämishankkeeseen osallistuvat kunnat ovat hankkeiden kautta voineet aloittaa sijoitustyöskentelyn valmennettujen perheiden kanssa. Hanketyöntekijät ovat verkostoituneet ja rakentaneet yhteistyötä mm. muissa maakunnissa toimivien sijaishuollon keskitettyä hallintaa toteuttavien yksiköiden kanssa. Hankkeissa on järjestetty sijoitusprosessiin sekä hankintaosaamiseen liittyvää koulutusta kuntien työntekijöille. Sijaishuollon kehittämishankkeessa on kerätty tietoa yksityisiltä Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa toimivilta lastensuojelun sijaishuollon palveluntuottajilta ja kartoitettu keinoja yksityisten sijaishuollon palvelujen laadun arviointiin. Hankkeessa on myös koottu tietoa muualla Suomessa toteutetuista sijaishuollon palvelujen kilpailutuksista. Yksityisille palveluntuottajille järjestettiin Vasson ja lastensuojeluhankkeiden yhteistyönä verkostokokous keväällä Tapaamisen tarkoituksena oli kartoittaa palveluntuottajien kiinnostusta yhteiseen laadunhallintaan ja henkilöstön osaamisen lisäämiseen tähtäävän kehittämishankkeen suunnittelemiseksi. Riittävää kiinnostusta kehittämishankkeen suunnittelemiseksi ei tässä vaiheessa ollut, mutta keskustelua toivottiin jatkettavan. Sijaishuollon kehittämishankkeet pyysivät kesällä 2006 kaikkien Varsinais-Suomen kuntien lausuntoa keskitetyn, kuntien yhteisen, sijaishuollon toimintayksikön perustamisesta. Kaikki lausuntoon vastanneet kunnat näkivät kuntien välisen yhteistyön sijaishuollossa välttämättömänä tulevaisuudessa. Lastensuojelun kehittämisyksikön ja sijaishuollon keskitetyn toimintayksikön perustamista ja yhteyksiä pohdittiin lokakuussa Kaarinan sosiaalitoimen ja Vasson järjestämässä kokouksessa, johon osallistui keskisuurten kuntien sosiaalijohtoa ja johtavia sosiaalityöntekijöitä. Kokouksessa todettiin, että kehittämisyksikön toiminta pitää suunnitella koko lastensuojelun työprosessin kattavaksi. Kokouksen johtopäätöksenä ja sitä seuranneiden keskustelujen perusteella päädyttiin ehdottamaan sellaisen kehittämisyksikköhankkeen käynnistämistä, jossa avohuollon ja sijaishuollon kehittäminen ja kuntien yhteinen palveluntuotanto yhdistyvät. Kaarinan kaupunki ryhtyi kehittämisyksikköhankkeen hallinnoijaksi ja kehittämisyksikön hankesuunnitelma koottiin vuoden 2006 aikana Vasson ja Kaarinan sosiaalipalveluiden yhteistyönä tarkoituksena jättää valtionavustushakemus helmikuun 2007 loppuun mennessä. Joulukuussa saatujen kannanottojen mukaan valtaosa Varsinais-Suomen kunnista näki kehittämisyksikön tarpeellisena ja oli kiinnostuneita osallistumaan hankkeeseen. Lastensuojelujärjestöt sekä oppi- ja tutkimuslaitokset olivat myös halukkaita yhteistyöhön kehittämisyksikön perustamiseksi. Suunnitelmasta tiedotettiin laajasti eri tilaisuuksien yhteydessä sekä tiedotusvälineiden avulla. 8

9 9 4. Varhais- ja erityiskasvatus Varhaiskasvatuksen asiantuntijaryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Keskeistä on ollut sekä maakunnallisen verkoston että seudullisten verkostojen toiminnan ylläpitäminen ja toteuttaminen verkoston omalla vastuulla, kun varhaiskasvatuksen asiantuntijaa ei edellisvuosien tapaan osaamiskeskuksessa ollut alkuvuoden aikana. Syksyllä verkosto järjesti vuosittaisen koulutuspäivän aiheena leikki ja liikunta varhaiskasvatustyössä. Loppuvuonna varhaiskasvatuksen asiantuntijana aloitti oman toimen ohella päiväkodinjohtaja Maija- Liisa Rantanen. Tällä pienellä resurssilisällä pyritään luomaan edellytykset asiantuntijatyöryhmän työskentelylle, vahvistamaan käytännön työn ja tutkimuksen välisiä yhteyksiä sekä edistämään alan kehittämishanketyötä. Varhaiskasvatuksen työmenetelmien ja erityisosaamisen vahvistamiseksi laadittiin hankesuunnitelma, johon ei kuitenkaan saatu riittävästi kuntia mukaan. Kuitenkin hankesuunnitelmalla saatiin hyvää tietoa kuntien kehittämistarpeista, jota voidaan hyödyntää mm. varhaiskasvatuksen täydennyskoulutuksen suunnittelussa. 5. Vanhustenhuollon kehittäminen Vanhustenhuollon verkostotyön kehittämiseksi päätettiin Vasson hallituksen päätöksen mukaisesti koota moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä, joka aloitti toimintansa alkuvuodesta Asiantuntijatyöryhmän tehtäväksi annettiin pohtia yhteistä muotoa työryhmätyöskentelyn tavoitteelliseksi kehittämiseksi ja laatia tulevalle toimintavuodelle vanhuspalvelujen kehittämissuunnitelma, jota se arvioi ja jonka toteutumisesta se raportoi Vasson hallitukselle. Kuntien yhteisten tarpeiden pohjalta työstetty suunnitelma luo edellytykset seudullisten ja maakunnallisten vanhustenhuoltoa koskevien kehittämishankkeiden käynnistämiselle ja niissä jo luotujen hyvien käytäntöjen tehokkaammalle levittämiselle. Keväällä 2006 aloitettiin yhteistyössä Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa yksityisten palveluntuottajien ja kuntien vanhustenhuollon henkilöstölle suunnatun koulutuspaketin suunnittelu. Koulutuksen pohjana on aiemmin keväällä laadittu aihealueen kehittämissuunnitelma. Koulutuskokonaisuuteen päätettiin hakea rahoitusta Varsinais-Suomen TEkeskuksen koordinoimasta Täsmä-hankkeesta. Koulutuskokonaisuus suunniteltiin kaikille vanhustenhuollon työntekijöille, niin esimiehille kuin muullekin henkilöstölle. 6. Täydennyskoulutusyhteistyö Täydennyskoulutuksen yhteistyöryhmään kuuluivat edustajat Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksesta, Turun ammattikorkeakoulusta, Åbo Akademista ja kolme kuntaedustajaa sekä edustajat Vassosta. Täydennyskoulutusyhteistyöryhmä kokoontui vuonna 2006 seitsemän kertaa. Työryhmän tehtävänä on ollut alueen oppilaitosten, kuntien, yksityisten palveluntuottajien ja järjestöjen välisen koulutusyhteistyön sujuvoittaminen ja tehostaminen. Ryhmässä käytiin keskustelua suunnitelmallisen koulutusyhteistyön järjestämistavoista ja malleista. Keskustelussa tultiin siihen johtopäätökseen, että täydennyskoulutusyhteistyössä on järkevää edetä substanssialue kerrallaan ja että substanssityöryhmien tulisi määrittää omat koulutustarpeensa.

10 Työn alle päätettiin ottaa malli, jolla on tarkoitus vakiinnuttaa suunnitelmallinen koulutusyhteistyö tulevaisuudessa. Täydennyskoulutusyhteistyöryhmä tekee esityksen mallista substanssityöryhmille, jotka ovat vastuussa mallin markkinoimisesta kunnille ja yksityisille palveluntuottajille. Työryhmän toimesta vanhuspalvelujen työntekijöille järjestettiin sekä keväällä että syksyllä niin sanottu tiivistetyn tiedon iltapäivä, jossa käytiin läpi uusinta käytännön työtä palvelevaa tutkimustietoa. Vastaavanlaisia tilaisuuksia järjestetään tarpeen mukaan myös tulevaisuudessa. Helmikuussa järjestettiin yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun, yliopiston ja Åbo Akademin kanssa sosiaalialan täydennyskoulutus liittyen suunnitelmallisen henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Seminaari-iltapäivä oli tarkoitettu kuntien sosiaalialan esimiehille ja järjestöjen johdolle Vammaispalvelujen kehittäminen Vasson yhteydessä toiminut, Kaarinan hallinnoima vammaispalveluiden palvelurakenteen kehittämishanke päättyi kesällä Hankkeeseen osallistui 29 kuntaa, Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymä, neljä järjestöä, Aura-instituutti ja Vasso. Hanke sai rahoituksen Sosiaali- ja terveysministeriöltä. Hanketyö rakentui laajan asiantuntijatyöryhmän toiminnassa. Hankkeessa tuotettiin kuvaus vammaispalvelun yhteisestä toimintakäytännöstä, vammaispalvelussa tarvittavia lomakepohjia ja perehdytyskansio. Lisäksi suunniteltiin vammaispalvelun seudullisia toimintarakenteita: vammaispalvelun seudullistaminen Salon seudulla, Vakka-Suomen työparityöskentelymalli ja Turun seudun asiantuntijarengas. Hankkeen toimijakunnille ja muille kumppaneille toteutetun lausuntokierroksen tulosten mukaan hanketta pidettiin konkreettisena ja käytäntöjä hyödyttävänä. Hankkeen tulosten vakiinnuttamiseen haluttiin myös sitoutua. Hankkeen loppuraportti julkaistiin Vasson julkaisusarjassa. Hankkeen tulosten niveltymistä käytännön vammaispalvelutyöhön päätettiin seurata Vasson järjestämillä seurantafoorumeilla kaksi kertaa vuodessa kahden vuoden ajan hankkeen päättymisen jälkeen. Ensimmäinen foorumi järjestettiin syksyllä Tällöin käytiin läpi seuduilla käynnistynyttä rakenteiden kehittämistyötä sekä hankkeessa luotujen lomakkeiden käyttökelpoisuutta. Hankkeen asiantuntijatyöryhmälle, joka muodostaa foorumin osallistujajoukon, luotiin Vasson kotisivujen työtilaan keskustelumahdollisuus. Hankkeen toimijat voivat suojatussa tilassa keskustella ja konsultoida vammaispalvelun kysymyksistä. 8. Päihdetyön kehittäminen Päihdetyön asiantuntijatyöryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Tämän lisäksi ryhmän jäseniä kokoontui alkuvuodesta suunnittelemaan sisältöä päihdetyön te tapäivälle, joka tultaisiin suuntaamaan ensisijaisesti kuntajohtajille. Tilaisuuden tavoitteena olisi aktivoida kuntajohtoa päihdetyön kysymyksissä sekä tarjota heille ajankohtaista taustatietoa päihdetyöhön liittyvistä eri näkökulmista. Asiantuntijatyöryhmän tapaamiset rakentuivat ryhmän toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä valitsemien teemojen pohjalle. Näitä olivat ennaltaehkäisevä päihdetyö ja kumppanuussopimukset, vertaistuki ja palveluketjut. Aiheista alustivat sekä ryhmän jäsenet että vierailijat Salon ja Turun terveydenhuollon yksiköistä, Länsi-Suomen lääninhallituksesta, Salon A-klinikalta, Tukihenkilötyö ry:stä, Turun A-Kilta ry:stä sekä Pohjanmaa hankkeesta. Lisäksi tapaamisissa käsiteltiin mm. Turun ammattikorkeakoulun päihdetyön koulutusta ja ajankohtaisia tiedotusasioita. Päihdetyön kehittämiseen liittyvää yhteistyötä Stakesin kanssa on jatkettu. Vasso on myös edustettuna valtakunnallisessa päihdetyön asiantuntijaverkostossa sekä Kaarinassa ja lähikunnissa toimivan päihde- ja mielenterveysasiakkaiden palveluohjausta kehittävän Poiju hankkeen ohjausryhmässä.

11 9. Monikulttuurisuustyön kehittäminen 11 Maakunnallinen maahanmuuttaja-asioiden yhteistyöryhmä jatkoi toimintaansa. Ryhmän nimi vaihdettiin maahanmuuttaja-asioiden asiantuntijatyöryhmäksi. Vuoden aikana ryhmä tapasi neljä kertaa. Muiden asiantuntijaryhmien tavoin se laati myös toimintasuunnitelman vuoden työskentelyä varten. Tapaamissa käsiteltiin mm. maahanmuuttajia lastensuojelun asiakkaina käsittelevää tutkimusta, esiteltiin maahanmuuttajatyön kehittämistä Pirkanmaalla sekä tutustuttiin YHDESSÄ - yhdistyksen sekä Albaaniyhdistyksen toimintaan. Lisäksi ryhmä käytti yhden tapaamisen työryhmätyöskentelyyn, jonka tuloksia hyödynnetään maakunnallisen maahanmuuttopoliittisen ohjelman laadinnassa. Vasso osallistuu Varsinais-Suomen liiton aloitteesta toteutettavan maakunnallisen maahanmuuttopoliittisen ohjelman laadintaan. Ohjelmatyötä rahoittavat Varsinais-Suomen liitto, TEkeskus, Vasso sekä Turun ja Salon kaupungit. Kehittämistyö perustuu maakuntaohjelmaan, ja sen tavoitteena on parantaa maahanmuuttajille tarkoitettuja palveluja ja kotouttamistoimintaa sekä turvata riittävän ja osaavan työvoiman saanti maakuntaan. Vasso osallistui työn taustaksi tarvittavan materiaalin kokoamiseen kartoittamalla mm. olemassa olevia tutkimustuloksia. Lisäksi toteutettiin neljän eri maahanmuuttajaryhmän, kahden työnantajaryhmän sekä koulutuspalvelujen tuottajien haastattelut. Haastattelumateriaalin kerääminen ja muokkaus tapahtui ns. Bikva -malliin perustuen. Malli perustuu asiakaslähtöisyyden periaatteeseen. Vasson edustajat osallistuivat myös hankkeen puitteissa järjestettyyn tulevaisuusverstaaseen sekä ohjausryhmätyöskentelyyn. Hankkeen etenemistä on työstetty tiimissä, jossa mukana ovat Varsinais- Suomen TE-keskuksen, Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen sekä Vasson edustajat. Vasso osallistui lisäksi Turun maahanmuuttajanuorille tarkoitettujen palvelujen kehittämistyöryhmään sekä Raision hallinnoiman PAVAKE hankkeen ohjausryhmään, jonka tarkoituksena on edistää pakolaisten vastaanottoon liittyvää osaamista ja pakolaisten sijoittumista Turun seudun kuntiin. Vasso osallistui workshop-työskentelyn vetäjänä Vaasassa keväällä järjestettyyn NOPUS seminaariin, jonka teemana oli maahanmuuttajatyön osaaminen. 10. Aikuissosiaalityö Sosiaali- ja terveysministeriö tarjosi mahdollisuutta kansallisen sosiaalialan kehittämishankkeen puitteissa kehittää sosiaalialan käytännön opetusta osaamiskeskusten yhteistyöllä. Varsinais- Suomessa suunniteltiin tähän liittyen Turun yliopiston moniammatillisen opetusklinikan, Turun ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutuslinjan, Turun työvoiman palvelukeskuksen, Sirkkalan päiväkeskuksen ja Vasson yhteistyönä kehittämishanke, jonka tarkoituksena on luoda moniammatillinen käytännön opetuksen malli. Sisällöllisesti hanke kohdentuu työllistymispalveluihin sekä asunnottomien päihdeongelmaisten päiväkeskuspalveluihin liittyvän aikuissosiaalityön, aikuisten psykososiaalisen kuntoutuksen ja arjen tukimuotojen kehittämisen alueelle. Hankkeen tavoitteina on työelämän valmiuksien lisääminen ammattikäytäntöjen opetuksessa, sosiaalityötekijöiden ja sosionomien ammattirakenteiden jäsentäminen sekä yhteistyön lisääminen ja jäsentäminen työelämän ja oppilaitosten kesken käytännön opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Vasso kokosi suunnitteluryhmän sekä kokosi ja kirjoitti hankesuunnitelman. Hankkeen toteuttamiseksi haettiin rahoitusta kahden osa-aikaisen hankekoordinaattorin palkkaamiseen.

12 Sosiaalialan tietohallinnon kehittäminen Sosiaalialan tietohallinnollista yhteistyötä koordinoidaan valtakunnan tasolla meneillään olevalla sosiaalialan tietohallintohankkeella. Alueellisella tasolla yhteistyötä kehitetään perustetulla IT - neuvottelukunnalla, jonka tarkoitus on paitsi löyhästi koordinoida yhteistyötä niin myös toimia kokemuksen vaihtopaikkana. Neuvottelukunta järjesti vuoden aikana kaksi iltapäiväseminaaria. Seminaareissa luotiin katsaukset meneillään oleviin valtakunnallisiin ja paikallisiin tietohallinnon kehittämishankkeisiin. Salon kaupungin hallinnoimana käynnistyi hanke varhaiskasvatuksen tietojärjestelmien kehittämisestä, ns. lapsen digitaalisen kasvun kansio. 12. Projektiverkosto Vasson kokoama projektiverkosto, johon kuuluu kuntien ja järjestöjen hankekoordinaattoreita, kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Ryhmä tutustui MLL:n lasten ja nuorten kuntoutussäätiön Kuntoutus- ja kehittämiskeskus Huvituksen toimintoihin ja hankkeisiin vierailemalla yksikössä. Ryhmässä käytiin läpi aloittaneiden uusien hankkeiden toimintasuunnitelmia ja käsiteltiin hankkeissa yleiseen moniammatilliseen toimintatapaan liittyviä teoreettisia ja käytännöllisiä kysymyksiä. Projektiverkoston kokoonpano on muuttunut hankkeiden alkaessa ja loppuessa. Jatkotyöskentelyssä päätettiin tiedottaa verkostosta laajemmin niin, että mukaan voivat tulla eri substanssialojen kehittämishankkeiden koordinaattorit nykyistä laajemmin. 13. Arviointi ja tutkimus Vasso on avustanut Vasson yhteydessä toimivien lastensuojeluhankkeiden arvioinnin toteutusta tekemällä arviointisuunnitelmia ja tarjoamalla käyttöön kotisivujen sähköisen kyselylomakkeen. Arviointiraportteja on tehty harjoittelijatöinä. Vasso on osallistunut myös hankkeiden arviointipäiviin. Harjoittelijatyönä toteutettiin myös Turun lastensuojelupäivystyshankkeen arviointikysely ja raportti. Turun yliopiston kanssa yhteistyössä suunniteltiin Varsinais-Suomen sosiaalityöntekijöiden työliikkuvuustutkimusta, jota toteutetaan pro gradu työnä. Tutkimuksella halutaan saada tietoa sosiaalityöntekijöiden työolosuhteisiin ja viihtyvyyteen vaikuttavista tekijöistä, työpaikan vaihdoksista ja niiden taustatekijöistä. Vasson sähköiselle kyselypohjalle tehty kysely suunnattiin kaikille Varsinais- Suomen sosiaalityöntekijöille. Muistutuskyselyjen jälkeen vastanneiden määrä nousi yli 50 prosentin. Tutkimuksen on tarkoitus valmistua vuoden 2007 aikana. Turun yliopiston sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön oppiaineiden kanssa tehtiin yhteistyötä tarjoamalla Projektit ja arviointi kurssin opiskelijoille hanketyön aineistoja opinnäytetöiden materiaaliksi. Pienimuotoiset harjoitustyöt suunniteltiin yhdessä kurssin opettajien kanssa ja järjestettiin opiskelijoille kenttätyön aloitusseminaari Vassossa keväällä Yhteistyöryhmät Vasso osallistui Länsi-Suomen lääninhallituksen koordinoimaan Lähisuhde- ja perheväkivaltatyöryhmään. Ryhmän tehtävänä on lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen, hoitoon ja ehkäisyyn liittyvän työn kehittäminen. Vasson roolina on koulutuksen suunnitteluun ja tiedon välittämiseen liittyvä yhteistyö.

13 13 Liitteet Liite nro 1 OY VASSO AB:N OSAKKAAT VUODEN 2006 LOPUSSA OSAKKEENOMISTAJA OSAKEMÄÄRÄ PERUSTAJAOSAKKAAT 2002 Turun kaupunki 60 Kaarinan kaupunki 15 Liedon kunta 15 Naantalin kaupunki 15 Paimion kaupunki 15 Raision kaupunki 15 Salon kaupunki 15 Uudenkaupungin kaupunki 15 Turun yliopistosäätiö 30 Åbo Akademi 30 Palveluverkkosäätiö 20 UUDET OSAKKAAT, OSAKEANTI V KUNNAT JA KUNTAYHTYMÄT Turun seutu (8) Askainen 5 Lemu 5 Masku 5 Nousiainen 5 Rusko 5 Rymättylä 5 Vahto 5 Velkua 5 Salon seutu (3) Halikko 5 Perniö 5 Somero 5 Vakka-Suomi (5) Laitila 5 Kustavi 5 Mietoinen 5 Pyhäranta 5 Vehmaa 5 Loimaan seutu (4) Koski Tl 5 Loimaa 10 Mellilä 5

14 14 Pöytyä 5 Turunmaa (6) Iniö 5 Kemiö 5 Korppoo 5 Nauvo 5 Parainen 5 Västanfjärd 5 Kuntayhtymät (1) Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymä 5 JÄRJESTÖT Kaarinan seudun vammaisten palveluyhdistys ry 5 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri 5 Varsinais-suomen lastensuojelujärjestöt ry 5 Suomen Uusperheellisten liitto ry 5 Operaatio TOIVO ry 5

15 15 Liite nro 2 Vasson hallitus 2006 JÄSEN VARAJÄSEN TAUSTAYHTEISÖ Marit Holmberg Antti Perälä Turku Ritva Paulin Marjut Putkinen Turku Jarkko Rasinkangas Juhani Tähtinen Turun yliopistosäätiö Siv Sandberg Leif Nordberg Åbo Akademi Satu Gustafsson Kimmo Sainio Palveluverkkosäätiö Riitta Ylipelkonen Arja Iho Turun seutukunta läntiset Kristina Bergroth Iiro Pöyhönen Turun seutukunta itäiset Jaakko Kaunisto Jari Kesäniemi Loimaan seutu Paavo Varis Helena Hyytiäinen Salon seutu Helvi Heiniö Sari Rantanen Vakka-Suomen seutu Raija Haataja-Nurminen Reima Orvasto V-S:n lastensuojelujärjestöt ry Liite nro 3 Vasson henkilöstö Markus Hemmilä, toimitusjohtaja Merja Anis, kehittämispäällikkö Erja Annala, toimistoassistentti Tiina Heiliö, osa-aikaisena suunnittelijana Niko Lankinen, määräaikaisena suunnittelijana Maija-Liisa Rantanen, määräaikaisena varhaiskasvatuksen asiantuntijana Pirkko Pakkala, projektipäällikkö Jussi Ketonen, seutukehittäjä Sirpa Vainio, projektisuunnittelija Elina Lehtonen, erikoissuunnittelija Ritva Alkio, Lastensuojelun erityisasiantuntija Vammaispalvelu -hanke Yhteinen lastensuojelu -hanke Suunnitelmallinen perhehoito -hanke Lastensuojelun sijaishuollon kehittämishanke Lastensuojeluosaamisen kehittäminen Varsinais-Suomen kunnissa -hanke

16 16 Liite nro 4 SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUSTOIMINNAN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOONPANO JA TEHTÄVÄT Puheenjohtaja: Matti Heikkilä, ylijohtaja, Stakes Varapuheenjohtaja: Martti Lähteinen, sosiaalineuvos, STM Jäsenet: Kari Haavisto, ylitarkastaja, sosiaali- ja terveysministeriö Henkilökohtainen varajäsen Pirjo Sarvimäki, ylitarkastaja, sosiaali- ja terveysministeriö Pirjo Marjamäki, erikoistutkija, sosiaali- ja terveysministeriö Henkilökohtainen varajäsen Tarja Kahiluoto, ylitarkastaja, sosiaali- ja terveysministeriö Marja-Leena Niemi, opetusneuvos, opetusministeriö Henkilökohtainen varajäsen Elise Virnes, opetusneuvos, opetusministeriö Riitta Haverinen, tulosaluejohtaja, Stakes Henkilökohtainen varajäsen Ilse Julkunen, tutkimuspäällikkö, Stakes Sirkka-Liisa Karhunen, kehityspäällikkö, Suomen Kuntaliitto Henkilökohtainen varajäsen Sami Uotinen, neuvotteleva lakimies, Suomen Kuntaliitto Juha Pantzar, kehitysjohtaja, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry Henkilökohtainen varajäsen Aarne Kiviniemi, toiminnanjohtaja, Sininauhaliitto ry Maija Pelkonen, sosiaalitarkastaja, Oulun lääninhallitus Henkilökohtainen varajäsen Risto Kapari, sosiaalineuvos, Länsi-Suomen lääninhallitus Juha-Matti Kivistö, johtaja, Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Henkilökohtainen varajäsen Helena Siira, yliopettaja, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Pohjois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tuula Kukkonen, yliopettaja, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Henkilökohtainen varajäsen Mikko Karinen, lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mikko Mäntysaari, sosiaalityön professori, Jyväskylän yliopisto, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Henkilökohtainen varajäsen Risto Kortelainen, sosiaalijohtaja, Jyväskylän mlk, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Harri Jokiranta, apulaiskaupunginjohtaja, Seinäjoen kaupunki, Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Henkilökohtainen varajäsen Varpu Rajaniemi, aluekehitysjohtaja, Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Seija Junno, varhaiskasvatusverkoston puheenjohtaja, suunnittelija, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Satakunnan sosiaalialan osaamiskeskus Henkilökohtainen varajäsen Aino Ritala-Koskinen, ma yliassistentti, Tampereen yliopisto, Kanta- Hämeen, Pirkanmaan ja Satakunnan sosiaalialan osaamiskeskus Marit Holmberg, tutkimuspäällikkö, Turun kaupunki, Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Henkilökohtainen varajäsen Raija Haataja-Nurminen, toiminnanjohtaja, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tuija Nummela, yliopettaja, Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Henkilökohtainen varajäsen Heikki Tamminen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Imatra, Kaakkois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Eija Bergman, kehittämispäällikkö, Helsingin sosiaalivirasto, Etelä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Henkilökohtainen varajäsen Hannu Harri, yksikön johtaja, Diakonia ammattikorkeakoulu, Etelä- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

17 Henrik Hägglund, professor, Svenska social- och kommunal högskolan vid Helsingfors Universitet, Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området Henkilökohtainen varajäsen Helena Blomberg-Kroll, professor, Svenska social- och kommunal högskolan vid Helsingfors Universitet, Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området Marja Heikkilä, johtaja, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Henkilökohtainen varajäsen Petri Kinnunen, johtaja, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tiina Naskali, varapuheenjohtaja, Suomen Valtiotieteitä Opiskelevien Liitto SVOL ry/syl Henkilökohtainen varajäsen hallituksen jäsen Tiina Hermunen, Suomen Opettajaksi Opiskelevien liitto SOOL ry Ville Kopra, edunvalvontasihteeri, Suomen Ammattiin Opiskelevien Keskusliitto Sakki ry Henkilökohtainen varajäsen, sosiaalipoliittinen vastaava Anna Buss, Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto SAMOK ry Sihteeri: erikoistutkija Liisa Heinämäki, Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Stakes 17

18 18 Liite nro 5 Kansallisen sosiaalialan kehittämishankkeen alueellinen johtoryhmä 2006 Nimi Nimike Työnantaja Rooli Heiniö, Helvi sosiaali- ja terveysjohtaja, jäsen asti Uudenkaupungin kaupunki Forssén, Katja sosiaalityön professori Turun yliopisto Paananen, Antero sosiaalijohtaja, puheenjohtaja asti Kaarinan kaupunki Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsen Vaissi, Eero sosiaali- ja terveysjohtaja Raision kaupunki Jäsen Kaunisto, Jaakko sosiaalijohtaja Loimaan kaupunki Jäsen Varis, Paavo perusturvajohtaja Salon kaupunki Jäsen Halttunen, Tuula erikoissuunnittelija Varsinais-Suomen liitto Jäsen Paulin, Ritva vararehtori Turun ammattikorkeakoulu Jäsen Haataja-Nurminen, Raija toiminnanjohtaja Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt ry Jäsen Ranta, Hannu johtaja A-klinikkasäätiö, Salo Jäsen Hemmilä, Markus toimitusjohtaja Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Jäsen Kyttä, Maija sijainen Ahonen, Sari sosiaalitoimenjohtaja sosiaalitoimenjohtajan sijainen Turun kaupunki Jäsen Tunkkari, Matti kunnanjohtaja Alastaron kunta Jäsen Smirnoff, Helena toimialapäällikkö Paraisten kaupunki Jäsen Kapari, Risto sosiaalineuvos Länsi-Suomen lääninhallitus Jäsen Lönnfors, Terhi johtaja Stakes Jäsen

19 19 Liite nro 6 SOSIAALIALAN KEHITTÄMISHANKKEEN OSAHANKKEET VARSINAIS-SUOMESSA NL/ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISET PALVELUT hallinnoiva kunta hankkeen nimi avustus avustus myönnetty toteutusajankohta LSLH STM/TERV 137/05 Pargas/ Parainen Service- och utvecklingsenhet för barn och familjer LSLH STM/TERV 19/05 Turun kaupunki Lasten, nuorten ja perheiden talo LSLH STM/TERV 143/04 Varsinais-Suomen shp Sosiaalipediatria yhteistoiminnan LSLH STM/TERV 23/05 Varsinais-Suomen shp kehittäjänä Sosiaalipediatria yhteistoiminnan kehittäjänä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT hallinnoiva kunta hankkeen nimi avustus avustus myönnetty toteutusajankohta LSLH LSLH/SOS 006/LSLH/KH/2003 Loimaan seudun ktt Loimaan seutukunnan ky mielenterveysstrategia LSLH LSLH/TERV 010/LSLH/KH/2004 Pargas stad Meningsfull mentalvård i Åboland LSLH LSLH/SOS 026/LSLH/KH/2004 Pargas stad Utvecklande av öppenvården och skapande av obruten servicekedja inom missbrukarvården LSLH LSLH/SOS 006/LSLH/KH/2005 Raision kaupunki NAPS huumeidenkäyttäjän oikea hoito, oikeaan aikaan ja oikeille asiakkaille LSLH LSLH/SOS 008/LSLH/KH/2003 Turun kaupunki Ehkäisevän päihdetyön kehittämishanke LSLH STM/TERV 43/04 Varsinais-Suomen shp Mielenterveyden häiriöiden varhainen toteaminen PERHEPALVELUJEN KEHITTÄMINEN hallinnoiva kunta hankkeen nimi avustus avustus myönnetty toteutusajankohta LSLH LSLH/SOS 023/LSLH/KH/2004 Merimaskun kunta Varhais- ja erityiskasvatuksen ja vanhemmuuden vahvistaminen päivähoidossa LSLH STM/SOS 010/PSO/KH/2005 Salon kaupunki Lapsiperheiden palveluverkostot ja perhekeskustyö

20 20 VANHUSTENHUOLLON HANKKEET hallinnoiva kunta hankkeen nimi avustus avustus myönnetty toteutusajankohta LSLH LSLH/SOS 009/LSLH/KH/2003 Pöytyän kunta Vanhustenhuollon laadun kehittämishanke Loimaan seudun kunnissa VÄHEMMISTÖJEN PALVELUJEN KEHITTÄMISHANKKEET hallinnoiva kunta hankkeen nimi avustus avustus myönnetty toteutusajankohta LSLH STM/SOS 038/PSO/KH/2005 Turun kaupunki Romanilasten varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toteutus ja arviointi LSLH STM/SOS 032/PSO/KH/2004 Turun kaupunki Romanilasten varhaiskasvatus VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMINEN hallinnoiva kunta hankkeen nimi avustus avustus myönnetty toteutusajankohta LSLH LSLH/SOS 022/LSLH/KH/2004 Kaarinan kaupunki Vammaispalveluiden seudullinen työ- ja päivätoimintojen kehittäminen LSLH LSLH/SOS 010/LSLH/KH/2005 Varsinais-Suomen ehp ky Palvelutuotteet osana erityishuollon laatua SOSIAALIHUOLLON SEUDULLINEN KEHITTÄMINEN hallinnoiva kunta hankkeen nimi avustus avustus myönnetty toteutusajankohta LSLH STM/SOS 023/PSO/KH/2004 Kaarinan kaupunki Vammaispalveluiden palvelurakenteen kehittäminen Varsinais- Suomessa LSLH STM/SOS 029/PSO/KH/2005 Laitilan kaupunki Vakka-Suomen sosiaalitoimien seutukehityshanke LSLH STM/SOS 024/PSO/KH/2004 Salon kaupunki Yhteinen lastensuojelu - palvelurakenteen ja osaamisen kehittäminen Varsinais-Suomessa PALVELUOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN hallinnoiva kunta hankkeen nimi avustus avustus myönnetty toteutusajankohta LSLH LSLH/SOS 025/LSLH/KH/2004 Turun kaupunki Palveluohjauksellinen toimintamalli vammaisten lasten ja nuorten palveluverkossa

21 21 SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN KEHITTÄMINEN hallinnoiva kunta hankkeen nimi avustus avustus myönnetty toteutusajankohta LSLH STM/SOS 025/PSO/KH/2004 Salon kaupunki Seutukunnallinen sosiaali- ja kriisipäivystyksen kehittämisprojekti LASTENSUOJELUHANKKEET hallinnoiva kunta hankkeen nimi avustus avustus myönnetty toteutusajankohta LSLH LSLH/SOS 005/LSLH/KH/2005 Raision kaupunki Lastensuojelun sijaishuollon kehittäminen Varsinais- Suomessa MUITA SOSIAALIALAN KEHITTMISHANKKEITA hallinnoiva kunta hankkeen nimi avustus avustus myönnetty toteutusajankohta LSLH LSLH/SOS 024/LSLH/KH/2004 Raision kaupunki Rautalanka - nuorten laillisuuskasvatushanke LSLH LSLH/SOS 007/LSLH/KH/2003 Varsinais-Suomen ehp ky Erityishuollon palvelut tasokkaiksi Varsinais- Suomessa SOSIAALI- JA TERYDENHUOLLON YHTEISET RAKENTEET hankkeen nimi hakija toteutus avustus 33/PSO LSLH VS Sos.ja terv.toimen uudelleenorg. Salon seutukunnalla Salon seud. ktt ky TIETOTEKNOLOGIAHANKKEET hankkeen nimi hakija toteutus avustus 36/PSO LSLH VS Varhaiskasvatuksen ja päivähoidon prosessien ja teknologian kehittäminen Varsinais- Suomessa Salo

22 22 SOSIAALIPÄIVYSTYS hankkeen nimi hakija toteutus avustus 47/PSO LSLH VS Turun ja Loimaan seud Turku sosiaalipäivystyskokeilu SEUDULLISET KEHITTÄMISYKSIKÖT hankkeen nimi hakija toteutus avustus 44/PSO LSLH VS Seudullisen työllistymispalvelujen ja niihin liittyvän aikuissos.työn keh.yks. perustaminen Turku (LÄÄNINHALLITUKSEN PÄÄTÖKSELLÄ) hankkeen nimi hakija toteutus avustus LSLH VS Sosiaalityön kehittäminen ja seudullinen tuottaminen Salon seudulla Salo hankkeen nimi hakija toteutus avustus LSLH VS Vanhusten kotihoidon kehittäminen Loimaan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän alueella Loimaa hankkeen nimi hakija toteutus avustus LSLH VS Sosiaalisen työllistymisen seudullinen kehittäminen Laitila hankkeen nimi hakija toteutus avustus LSLH VS Alkoholihaittojen ehkäisy ja vähentäminen paikallisella tasolla Turku hankkeen nimi hakija toteutus avustus LSLH VS Omaishoidon tukikeskuksen toimintamallin kehittäminen Kaarina VIIMEISEN HAKUKIERROKSEN PÄÄTÖKSET TULEVAT 4/2007