TUHKAN HYÖTYKÄYTTÖÄ KOSKEVA YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

Transkriptio

1 TORNION KAUPUNKI, TEKNISET PALVELUT TUHKAN HYÖTYKÄYTTÖÄ KOSKEVA YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS HOLMANKOSKENKADUN MELUVALLI, PIRKKIÖ AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 20962

2 1 Tornion kaupunki TORNION KAUPUNKI, TEKNISET PALVELUT TUHKAN HYÖTYKÄYTTÖÄ KOSKEVA YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS Jari Hietala, DI, ympäristötekniikka Aki Nurkkala, ins. (AMK), ympäristö- ja yhdyskuntatekniikka Sisällysluettelo: 1. TOIMINTA JOLLE LUPAA HAETAAN HAKEMISEN PERUSTE HAKIJAN YHTEYSTIEDOT HANKEALUEEN SIJAINTI VOIMASSA OLEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE TIEDOT KIINTEISTÖISTÄ OIKEUDET MAA- ALUEISIIN TOIMINNAN KUVAUS RAKENTAMISEN KUVAUS MELUVALLIN RAKENTEET TUHKAN ALKUPERÄ, KÄYTTÖ JA OMINAISUUDET ALUEEN YMPÄRISTÖ VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN PÄÄSTÖT ILMAAN JA PÖLY PÄÄSTÖT VESISTÖÖN, MAAPERÄÄN JA POHJAVETEEN MELU JA TÄRINÄ JÄTTEET TARKKAILU... 8 LIITTEET Liite 1. Hankealueen sekä sen naapurikiinteistöjen omistajatiedot ja rekisterikartta Liite 2. Asemapiirustus Liite 3. Pituusleikkaus ja rakennetyyppipoikkileikkaus Liite 4. Lentotuhkan tutkimustulokset Copyright Ahma ympäristö Oy Teollisuustie ROVANIEMI p pohjakartta Maanmittauslaitos 2017

3 1. TOIMINTA JOLLE LUPAA HAETAAN Tornion kaupunki, tekniset palvelut hakee ympäristölupaa Tornion Voima Oy:n lentotuhkan hyödyntämiselle meluvallin rakenteessa Torniossa Pirkkiön kaupunginosassa. Lisäksi hakija hakee lupaa saada aloittaa työt ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 527/ :n ja siinä mainitun liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f mukaisesti muun kuin taulukon 2 kohdissa 13 a, b ja e tarkoitettu jätelain soveltamisalaan kuuluvan jätteen käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista, on oltava ympäristölupa. Tornion Voima Oy:n lentotuhkan hyödyntämiseen maanrakentamisessa ei voida soveltaa valtioneuvoston asetusta eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006, MARAasetus), sillä eräiden aineiden pitoisuudet ylittävät asetuksessa annetut raja-arvot. Töiden aloittaminen, ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa, ei aiheuta merkittävää haittaa luonnolle ja sen toiminnalle. Mikäli lupa evätään, ympäristö voidaan palauttaa entiselleen kuljettamalla alueelle tuotu lentotuhka muualle. 3. HAKIJAN YHTEYSTIEDOT Luvan hakija on Tornion kaupunki, tekniset palvelut Hakijan yhteystiedot ovat: Tornion kaupunki Tekniset palvelut Suensaarenkatu Tornio Yhteyshenkilönä toimii: Markus Kannala, tekninen johtaja s-posti: markus.kannala@tornio.fi puhelin: Haettavasta toiminnasta lisätietoja voivat tarvittaessa antaa myös: Tornion Voima Oy, tuhkan tuottajana Aki Hakulinen, s-posti: aki.hakulinen@epv.fi, puhelin: Ahma ympäristö Oy, hankkeen ympäristökonsulttina Jari Hietala, sposti: jari.hietala@ahmagroup.com, puhelin:

4 4. HANKEALUEEN SIJAINTI Kohde sijaitsee Tornion kaupungissa Pirkkiön kaupunginosassa, Kirkkoputaan ja Kromiten välittömässä läheisyydessä. Meluvalli on suunniteltu rakennettavaksi Kromitien kevyen liikenteen väylän vierelle. Kohteen sijainti on esitetty kartalla kuvassa Kuva 4-1. Rakennettavan meluvallin sijainti.

5 3 5. VOIMASSA OLEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Suunniteltu meluvalli sijaitsee 404 Ainolanvainio 2B asemakaavan alueella. Asemakaava on tullut voimaan Asemakaavassa on määrätty että alueelle on rakennettava melueste ennen asuinrakennuksia. Asemakaavan mukainen meluesteen sijainti on esitetty kuvassa 4-1. Meluvalli sijaitsee lähivirkistysalueella (VL). Kuva 4-1. Ote 404 Ainolanvainio 2B asemakaavasta. 6. TIEDOT KIINTEISTÖISTÄ Suunniteltu meluvalli sijaitsee kiinteistöillä , ja Tornion kaupungissa Pirkkiön kaupunginosassa. Lähin asuttu talo sijaitsee noin 70 m suunnitellun meluvallin länsipuolella. Suunnittelukohteen ja sen naapurikiinteistöjen omistajatiedot sekä rekisterikartta on esitetty liitteessä 1.

6 7. OIKEUDET MAA- ALUEISIIN Suunniteltu meluvalli sijaitsee kiinteistöillä , ja Kiinteistöt ovat Tornion kaupungin omistuksessa TOIMINNAN KUVAUS 8.1 Rakentamisen kuvaus Hankkeen tarkoituksena on rakentaa asemakaavan mukainen meluvalli Kromitien kevyen liikenteen väylän vierelle, kiinteistöille , ja Meluvallin sijainti on esitetty liitteenä 2 olevassa Holmankoskenkadun ja Kostekujan katuympäristön asemapiirroksessa (KUN K 5230/1) ja kuvan 4-1 asemakaavakarttaotteessa. Rakenteissa suunnitellaan käytettäväksi Tornion Voima Oy:n voimalaitoksella muodostuvaa lentotuhkaa yhteensä noin m 3 eli noin tonnia. Tuhkan kokonaismäärä on arvio, ja määrä varmistuu vasta työn aikana riippuen tuhkaerän lopullisesta tilavuuspainosta tiivistettynä. Lentotuhkaa ei varastoida alueella pitkiä aikoja vaan tuhka pyritään sijoittamaan välittömästi rakenteeseen sekä tiivistämään ja peittämään mahdollisimman pian. Lentotuhkaa voidaan kuitenkin rakentamisen aikana joutua varastoimaan hankealueella lyhyitä aikoja. Meluvallin kokonaispinta-ala on noin 0,34 ha. Lentotuhkan kuljetus työmaalle ja lentotuhkakerroksen rakentaminen hoidetaan niin, että toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta haittaa ympäristölle. Tarvittaessa tuhka voidaan kostuttaa ja kuljetusten aikana lava peittää pölyämisen estämiseksi. 8.2 Meluvallin rakenteet Lentotuhka sijoitetaan meluvallin tukikerrokseksi perinteisen maarakentamisen menetelmiä käyttäen. Rakenne toteutetaan siten, että suunniteltuun korkeustasoon tasatun pohjamaan tasoon asennetaan suodatinkangas, jonka päälle asennetaan suunnitelman mukainen tuhkakerros, paksuudeltaan 1500 mm. Meluvallin reunaan, tuhkarakenteen alapinnan tason alapuolelle asennetaan salaojat, jotka keräävät meluvallin pintarakenteiden läpi suotautuneet vedet, sekä estävät kapillaarisen veden nousun tuhkarakenteeseen. Salaojista vedet johdetaan ritiläkaivoihin, joista vedet johdetaan purkuputken kautta vesistöön. Tuhkarakennekerroksen päälle asennetaan bentoniittimatto estämään sade- ja valumisvesien pääsy tuhkarakenteeseen. Bentoniittirakenne vastaa päällystettyä rakennetta, sillä bentoniittimaton erittäin hyvä tiiveys (vedenläpäisevyys k<5x10-11 ) estää sade- ja sulamisvesien pääsyn tuhkarakenteeseen. Rakenteeseen suotautuneet vedet ohjautuvat bentoniittimaton päältä vallin reunoille ja edelleen salaojiin. Tuhkarakennekerroksen yläpuolinen, meluvallin yläosa rakennetaan kaivumaista. Meluvallin yläosaa rakennettaessa on huomioitava, ettei bentoniittimattoa vasten tuleva maa-aines sisällä kiviä, jotka voisivat rikkoa bentoniittimaton. Valmis meluvallirakenne päällystetään 300 mm kasvukerroksesta, joka tehdään pintamaista. Lopuksi meluvalli nurmetetaan. Nurmetus estää tehokkaasti sade- ja valumavesien imeytymisen

7 meluvallirakenteeseen, jolloin suurin osa sade- ja valumavesistä valuu vallin pintaa pitkin vallin ulkopuolelle, ja edelleen pintavaluntana vesistöön. 5 Meluvallin rakennekerrokset ovat ylhäältä alaspäin seuraavat: - Kasvukerros pintamaista, 300 mm - Meluvallin yläosa, kaivumaista, 2200 mm - bentoniittimatto - tukikerros, lentotuhka, 1500 mm - suodatinkangas, luokka N3 - salaojat 8.3 Tuhkan alkuperä, käyttö ja ominaisuudet Meluvallin rakenteeseen käytettävä lentotuhka on peräisin Tornion Voima Oy:n Röyttän voimalaitokselta, joka käyttää pääasiallisena polttoaineenaan turvetta sekä sen lisäksi biopolttoaineita, pääasiassa puuta. Lentotuhka on varastoitu Tornion Voima Oy:n varastokentälle Röyttään ja rakentamisen edellyttämä koko tuhkamäärä (arvio rakennetiiveydessä noin m 3 = n t) on käytössä heti työn alkuvaiheessa. Rakentamisen yhteydessä tuhkaa voidaan joutua varastoimaan lyhyitä aikoja hankealueella mutta pääasiassa tuhka pyritään sijoittamaan suoraan meluvallin rakenteeseen. Lentotuhkan ympäristögeoteknisiä ominaisuuksia tutkittiin vuosina Ahma ympäristö Oy:n akkreditoidussa laboratoriossa. Vuonna 2016 tehdyn tutkimuksen mukaan lentotuhkanäytteiden kokonaispitoisuudet alittavat selvästi valtioneuvoston asetuksessa 591/2006 asetetut enimmäispitoisuudet. Lentotuhkan tutkimustulokset on kokonaisuudessaan esitetty liitteessä 4. Taulukossa 8-1 on esitetty meluvallin rakenteessa käytettävän lentotuhkan sisältämien haitallisten aineiden pitoisuudet vuonna 2016 sekä valtioneuvoston asetuksen 591/2006 mukaiset raja-arvot. Lentotuhkan keskimääräiset haitallisten aineiden kokonaispitoisuudet alittavat asetuksen 591/2006 mukaiset raja-arvot kaikkien muuttujien osalta. Taulukko 8-1. Lentotuhkan sisältämien haitallisten aineiden kokonaispitoisuudet ja pitoisuuksien raja-arvot. Kokonaispitoisuudet mg/kg k-a pvm Näytetyyppi Cr Mo Pb V As Ba Cd Cu Zn lentotuhka (siilo) , lentotuhka (sähkösuodatin) , ka , raja-arvo Taulukossa 8-2 on esitetty rakenteessa käytettävän lentotuhkan sisältämien haitallisten aineiden liukoiset pitoisuudet vuosina sekä valtioneuvoston asetuksen 591/2006 mukaiset rajaarvot peitetylle ja päällystetylle rakenteelle. Liukoisuustestien mukaan L/S-suhteessa 10 lyijyn, vanadiinin, seleenin ja fluoridin liukoiset pitoisuudet alittavat selvästi valtioneuvoston asetuksen 591/2006 peitetylle rakenteelle asetetut enimmäisarvot. Peitetyn rakenteen enimmäisarvot ylittyvät lievästi kromin ja molybdeenin osalta ja selvästi sulfaatin ja kloridin osalta. Kromin ja molybdeenin osalta arvot ovat päällystetyn rakenteen

8 raja-arvoja alhaisemmat. Myös kloridin liukoinen pitoisuus alittaa selvästi päällystetyn rakenteen raja-arvon. Sulfaatin liukoinen pitoisuus ylittää päällystetylle rakenteelle annetut raja-arvot. Sulfaatin haitallisuus kyseisessä rakentamiskohteessa on kuitenkin varsin vähäinen, alueen sijaitessa meren vaikutuspiirissä. Liuenneena sulfaatti päätyy sade- ja sulamisvesien mukana Tornionjokeen, josta edelleen Perämereen, missä sen vaikutusta ei voitane erottaa meriveden luontaisista pitoisuuksista. Taulukko 8-2. Lentotuhkan sisältämien haitallisten aineiden liukoisuudet ja liukoisuuden rajaarvot. Liukoiset pitoisuudet mg/kg k-a L/S 10 pvm Näytetyyppi Cr Mo Pb V Se F Cl SO lentotuhka (siilo) 4,5 15 < 0,15 0,16 0,097 < 5, lentotuhka (sähkösuodatin) 4,2 7,8 < 0,15 0,88 0,063 < 5, lentotuhka (siilo) 1,2 1,6 < 0,15 < 0,05 0,09 7, lentotuhka (sähkösuodatin) 1,1 1,7 < 0,15 < 0,05 < 0,05 < 5, lentotuhka (siilo) 2,0 4,6 < 0,15 0,08 0,064 5, lentotuhka (sähkösuodatin) 2,6 4,5 < 0,15 0,21 0,038 < 5, ka 2,6 5,9 0,15 0,2 0,07 5, raja-arvo peitetty 0,5 0,5 0,5 2 0, raja-arvo päällystetty 3 6 1,5 3 0, ALUEEN YMPÄRISTÖ Hankealue sijaitsee Tornion kaupungissa Pirkkiön kaupunginosassa kiinteistöillä , ja Hankealue on vilkkaasti liikennöidyn Kromitien välittömässä läheisyydessä, ja alueen pohjoispuolella sijaitsee Tornionjoen suistohaara, Kirkkopudas. Alue on kaavoitettu Asuin- ja erillispientaloalueeksi. Noin 0,5 km etäisyydellä hankealueelta länteen alkaa omakotitaloasuinalue. Lähimmät omakotitalot sijaitsevat hankealueen lounais- ja eteläpuolella noin m etäisyydellä. Hankealue ei sijaitse pohjavesialueella tai suojelualueella. Lähin pohjavesialue (Kyläjoenkangas ) sijaitsee noin 2,5 km hankealueesta itään. Tornion linnustonsuojelualue sijaitsee noin 2,5 km:n etäisyydellä hankealueelta luoteeseen. Liakanjoen suiston luonnonsuojeluohjelma-alue sijaitsee noin 3,5 hankealueelta etelä-kaakkoon. (Kuva 9-1.)

9 7 Tornion kaupunki Kuva 9-1. Hankealueen sijainti suhteessa alueen pohjavesi- ja suojelualueisiin (lähde: Suomen ympäristökeskus, ympäristökarttapalvelu Karpalo). 10. VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN 10.1 Päästöt ilmaan ja pöly Tuhkan käyttö maarakennusaineena voi aiheuttaa rakentamisaikana hetkittäin pölyhaittoja toiminnan välittömässä läheisyydessä. Pölyämistä voidaan kuitenkin vähentää kostuttamalla massoja riittävästi rakentamisen aikana. Tarvittaessa kuormat kastellaan ja peitetään pressulla pölyämisen estämiseksi. Myös kuljetus- ja siirtokaluston puhtaudesta huolehditaan asianmukaisesti siten, että ajoneuvojen rakenteiden mukana ei leviä pölyä tai muita epäpuhtauksia ympäristöön.

10 10.2 Päästöt vesistöön, maaperään ja pohjaveteen Lentotuhkan käyttö maarakennusaineena voi aiheuttaa tuhkan sisältämien ainesosien liukenemista vesistöön ja maaperään. Mahdollisten haitta-aineiden liukeneminen ympäristöön estetään asentamalla tuhkarakennekerroksen päälle bentoniittimatto, joka estää valuma- ja suotovesien pääsyn tuhkarakenteeseen. Näin valuma- ja suotovedet ohjataan tuhkarakenteen ulkopuolelle.. Kapillaarisen veden nouseminen tuhkarakenteeseen alapuolelta estetään salaojilla. Hankealue ei sijaitse pohjavesialueella. Maanpinnan korkeus meluvallin kohdalla on noin (Liite 3), joten Tornionjoen veden pinta ei ulotu tuhkarakenteeseen Melu ja tärinä Meluvallin rakentamisesta syntyy väliaikaista melua ja tärinää, joka vastaa tavanomaista maarakentamista Jätteet Toiminnasta ei synny normaalista maarakentamisesta poikkeavia jätteitä TARKKAILU Päästötarkkailua ei katsota tarpeelliseksi, sillä toiminta ei aiheuta merkittäviä päästöjä ympäristöön. Mahdollisia melu- ja pölypäästöjä arvioidaan aistinvaraisesti. Tornionjoenjoen veden laatua tarkkaillaan ulkopuolisen toimijan tekemällä näytteenotolla (näytteet hankealueen ylä- ja alapuolelta): - rakentamistyön aikana kuukausittain - rakentamisen jälkeen kahdesti vuodessa kahden vuoden ajan. Vesistötarkkailu toteutetaan Tornion kaupungin ympäristönsuojelun hyväksymällä tavalla. Hakija ilmoittaa toiminnan valvonnasta, tarkkailusta sekä ympäristövahinkojen torjunnasta vastaavan henkilön yhteystiedot Tornion kaupungin ympäristönsuojelulle ennen toiminnan aloittamista. Lisäksi hakija pitää kirjaa käytettävien lentotuhkaerien määrästä ja laatii raportin lentotuhkan käytöstä, jossa esitetään käytetyn lentotuhkan määrä ja laatu, sijoitusalue sekä rakentamisen vaiheet. Raportti toimitetaan Tornion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle rakennustöiden valmistuttua.