FINAVIAN OSAVUOSIKATSAUS : LENTOMATKUSTAJIEN MÄÄRÄ PALAUTUI TAANTUMAA EDELTÄVÄLLE TASOLLE

Transkriptio

1 1 (9) FINAVIAN OSAVUOSIKATSAUS : LENTOMATKUSTAJIEN MÄÄRÄ PALAUTUI TAANTUMAA EDELTÄVÄLLE TASOLLE Ensimmäisen vuosineljänneksen avainluvut Liikevaihto kasvoi 15,6 prosenttia ja oli 90,0 milj. euroa (77,8) Matkustajamäärä kasvoi 7,4 % Toiminnallinen tulos eli liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 6,9 milj. euroa (5,8) Tulos ennen veroja oli 12,3 milj. euroa (18,1) Liiketoiminnan rahavirta oli 12,3 milj. euroa (15,7) Omavaraisuusaste oli 45,0 % (41,2) Toimitusjohtajan yhteenveto Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kysyntä kasvoi 7,4 % ja konsernin matkustajamäärässä päästiin taantumaa edeltävälle vuoden 2008 tasolle. Konsernin kaupallisten tuottojen, kiinteistö- ja Airpro - liiketoiminnan uusi tarjonta ja kasvu nostivat liikevaihdon yli taantumaa edeltävien vuosien tason. Johtuen lentoliikenteen hintatason alenemisesta, kovasta talvesta ja kohonneesta kustannustasosta toiminnallinen tulos vahvistui vain hieman. Investoinnit on sopeutettu kassavirran mukaan ja konsernin omavaraisuus parani. FINAVIAN OSAVUOSIKATSAUS Taloudellinen tulos Tammi-maaliskuussa konsernin liikevaihto kasvoi 15,6 prosenttia 90,0 miljoonaan euroon (edellisenä vuonna 77,8 milj. euroa). Konsernirakenteen muutoksista eliminoitu liikevaihto oli 85,3 miljoonaa euroa ja vertailukelpoinen kasvu 9,6 prosenttia. Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä vahvistui edellisestä vuodesta ja oli 6,9 miljoonaa euroa (5,8). Tulos ennen veroja oli 12,3 miljoonaa euroa. Tuloksessa on lähinnä omaisuuden myyntivoitoista tulleita kertaluonteisia eriä yhteensä 7,1 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan rahavirta oli tammi-maaliskuussa 12,3 miljoonaa euroa, kun se edellisenä vuonna oli 15,7 miljoonaa euroa. Konsernin omavaraisuusaste vahvistui edellisvuodesta ja oli 45,0 prosenttia (41,2). Konsernin toimintakulut kasvoivat ensimmäisellä neljänneksellä viime vuodesta 16,6 prosenttia ja olivat 73,6 miljoonaa euroa (63,1). Kasvu johtuu sekä konsernirakenteeseen yritysoston kautta tulleesta uudesta yhtiöstä että emoyhtiölle tulleista uusista kulueristä, kustannustason noususta sekä rajun talven tuomista lisäkustannuksista talvikunnossapidossa ja energian kulutuksessa. Konsernirakenteen muutoksista eliminoitu kulujen kasvu oli 10,0 prosenttia. FINAVIA OYJ VAIHDE POSTIOSOITE Y-TUNNUS OHIVALINTA PL 50 KOTIPAIKKA VANTAA FAKSI VANTAA ALV-NUMERO FI SÄHKÖPOSTI

2 2 (9) Henkilöstökulut kasvoivat 11,4 prosenttia. Ilman konsernirakenteen muutoksia kasvu on 2,3 prosenttia. Kasvu johtuu suurimmaksi osaksi palkkojen yleiskorotuksista. Tytäryhtiöissä henkilötyövuodet ovat alkuvuonna lisääntyneet maltillisesti. Emoyhtiössä henkilötyövuosien määrä on vähentynyt yli 3 prosenttia ja myös palkkakulut alittavat viime vuoden tason. Liiketoiminta alueet eli segmentit Finavia-konsernin liiketoiminta on jaettu neljään liiketoiminta-alueeseen ja näitä tukevaan muuhun toimintaan. Malli noudattaa eurooppalaisten lentoasemaoperaattoreiden omaksumaa käytäntöä. Lentoasema (Airport) - segmentti koostuu toimiluvan mukaisista lentoasemapalveluista sekä lähinnä matkustajille itse tai kumppaniverkoston avulla tuotetuista kaupallisista palveluista. Lentoasemapalvelut vastaa Suomen lentoasemilla lentoyhtiöille tuotetuista palveluista, kuten kiitoteiden ja terminaalien ylläpito, asemataso-, turvatarkastus- ja matkustajapalvelut. Kaupalliseen liiketoimintaan kuuluvat mm. terminaalien kaupallisten tilojen vuokrauspalvelut, pysäköintipalvelut sekä myymälä- ja kahvilapalvelut. Lennonvarmistuksen (Air Navigation Services) vastuulla ovat Suomen ilmatilan käytön hallinta sekä siihen liittyvät lentoreitti- ja lennonvarmistuspalvelut Finavian lentoasemilla. Kiinteistöliiketoiminta koostuu kiinteistöyhtiöistä, jotka tarjoavat toimitilapalveluja lentoasemalla toimiville yrityksille. Kiinteistöliiketoiminnan merkittävin yksittäinen yhtiö on Lentoasemakiinteistöt LAK Oyj. Se toimii sekä rakennusten omistajana että myös rakennushankkeiden kehittäjänä. Kiinteistöliiketoiminnan liikevaihto tulee pääosin konsernin ulkopuolelta. Lentoasemien terminaalit ja muut tuotantotilat ovat emoyhtiön omistuksessa ja niistä vastaa lentoasemapalvelut. Airpro tarjoaa liikenne-, lentoasema- ja matkapalveluita lentoliikenteen ja matkailun yrityksille ja matkustajille. Airpro Oy hankki heinäkuussa % RTG Ground Handling osakeyhtiöstä. Airpro Oy tytäryhtiönsä kanssa muodostaa Airpro-segmentin. RTG Ground Handling Oy on sisällytetty konserniin heinäkuun 2010 alusta lukien. Muussa liiketoiminnassa raportoidaan konsernin yhteisten toimintojen ja keskitettyjen palvelujen osuudet sekä muut vähäiset liiketoiminnat. Eliminoinnit rivillä on oikaistu liiketoiminta-alueiden väliset konsernitapahtumat.

3 3 (9) Liiketoiminta-alueiden liikevaihto ja liiketulos Liiketoiminta-alueiden kehitys Lentoasema - segmentti Segmentin liikevaihto kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä 9,3 prosenttia 60,5 miljoonaan euroon (55,3). Liiketulos oli 11,1 miljoonaa euroa (21,7). Vuoden 2010 vertailuluvuissa on kertaluonteisia, tulosta parantavia myyntivoittoja yhteensä 10,8 miljoonaa euroa. Ensimmäisen vuosineljänneksen vertailukelpoinen liiketulos on siten 0,2 miljoonaa euroa edellisvuotta parempi. Vuosi alkoi lentoasemaliiketoiminnan suoritteiden näkökulmasta erittäin positiivisesti. Matkustajamäärän 7,4 prosentin ja laskeutumisten 6,8 prosentin kasvu tulee erityisesti kansainvälisen liikenteen lisäyksestä, mutta myös pitkään laahannut kotimaan matkustus kääntyi alkuvuonna nousuun. Helsinki-Vantaan kansainvälinen vaihtomatkustus (Via Helsinki) on edelleen selvässä kasvussa, matkustajia oli 9,7 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Lentoasema-segmentissä on käynnistetty toimintaohjelma, jonka tavoitteena on nostaa kuluvan strategiakauden aikana Helsinki-Vantaan ja verkoston lentoasemien asiakastyytyväisyyttä ja parantaa palvelukokemusta. Ohjelman tavoitteet asetetaan ja tulokset mitataan kansainvälisen lentoasemien palvelulaatua mittaavan ns. ASQ tutkimuksen perusteella. Ohjelma kytkeytyy osittain World Desing Capital 2012 hankkeeseen, jossa Finavia on mukana. Kaupallisessa liiketoiminnassa ensimmäinen vuosineljännes oli ennakoidusti hyvä. Positiivinen matkustajamääräkehitys, uusien liiketilojen käyttöönotto sekä uudet sopimukset vauhdittivat kasvua.

4 4 (9) Remonttien aiheuttamat häiriöt vaikuttivat alkuvuodesta 2011 toimintaan Helsinki-Vantaalla. Lentoaseman suurin kahvila suljettiin tammikuussa. Asiakaspalvelun turvaamiseksi avattiin useita tilapäiskahviloita ja mobiili - myyntipisteitä, joiden toiminta on korvannut suljetun pisteen. Helsinki-Vantaan Terminaali 2:een avattiin maaliskuun puolivälissä Finavian uusi myymälä, joka on alustavien lukujen valossa lähtenyt erittäin hyvin käyntiin. Paraillaan on käynnissä useita hankkeita pääosin Helsinki-Vantaalla, joilla pyritään kehittämään lentoasemien kaupallisia palveluita ja parantamaan Finavian tuottoja. Lennonvarmistus-segmentti Lennonvarmistuksen liikevaihto kasvoi ensimmäisen vuosineljänneksen aikana 16,1 prosenttia 15,3 miljoonaan euroon (13,2). Liiketulos oli 0,4 miljoonaa euroa negatiivinen (-2,1). Myös lennonvarmistusliiketoiminnan näkökulmasta suoritteiden kehitys on ollut positiivista vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä. Liikenneilmailun tn-unitit, joihin vaikuttavat sekä koneiden paino että määrä, lisääntyivät 12,5 prosenttia ensimmäisellä kvartaalilla verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Finavian lennonjohdon säätelytoimenpiteistä johtuneet viiveet kasvoivat hieman ensimmäisellä kvartaalilla. Kansainvälisesti verrattuna Suomen lennonjohdolliset viiveet ovat edelleen hyvin pienet. Ensimmäisellä kvartaalilla ei ollut vakavaksi vaaratilanteeksi luokiteltuja tapauksia ja kehitys on tältä osin erittäin hyvä. Eurooppalainen ilmatilaa koskeva lainsäädäntö- ja yhteisötavoite edellyttää toiminnallisten ilmatilalohkojen perustamista vuoden 2012 aikana. Pohjois-Euroopan lennonvarmistuspalvelujen tuottajat ottivat maaliskuussa askeleen kohti allianssia muodostamalla Borealis-nimisen määräaikaisen hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää ja tehostaa lennonvarmistuspalvelujen tarjontaa alueen ilmatilassa. Hankkeessa ovat mukana Pohjoismaat, Viro, Latvia, Irlanti ja Iso-Britannia. Kiinteistöliiketoiminta Kiinteistöliiketoiminnan liikevaihto kasvoi viime vuodesta 19,6 prosenttia 4,3 miljoonaan euroon (3,6). Liiketulos vahvistui edellisvuoden 3,9 miljoonasta eurosta 8,1 miljoonaan euroon. Vuosineljänneksen tulokseen on kirjattu kertaluonteinen erä 7,0 miljoonaa euroa, mikä syntyi LAK Oyj:n tekemän maakaupan myyntivoitosta. Vuoden 2010 pohjaluvuissa on vastaavasti 3,2 miljoonan euron myyntivoitto. Vertailukelpoinen liiketulos on siten vahvistunut 0,3 miljoonalla eurolla edellisvuodesta. Vuoden alussa LAK Oyj avasi Helsinki-Vantaan lentoasemalla WTC - konseptin mukaisen toimistokokonaisuuden. WTC:n alkuvuodesta valmistuneet muutostyöt rasittavat kiinteistöliiketoiminnan ensimmäisen vuosineljänneksen tulosta. Tilojen vuokraus on edennyt suunnitelman mukaisesti ja loppuvuoden aikana WTC:n arvoidaan kasvattavan yhtiön liikevaihtoa. Helsinki-Vantaalla sijaitsevan Hilton hotellin laajennustyöt ovat edenneet aikataulussa ja kustannusarviossa. Noin 80 hotellihuoneen suuruinen laajennus otetaan käyttöön toukokuussa 2011.

5 5 (9) Airpro Ensimmäisen neljänneksen liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 56,4 prosenttia ja oli 15,3 miljoonaa euroa (9,8). Liiketulos oli 1,7 miljoonaa euroa pysyen viime vuoden tasolla. Airpro Oy osti heinäkuussa 2010 RTG Groud Handling koko osakekannan. Yrityskaupan vaikutus näkyy Airpron tuloksessa vuoden 2011 luvuissa. RTG Ground Handling Oy:n integraatio konserniin alkoi syksyllä 2010 ja vuoden vaihteesta talous- ja henkilöstöhallinto on integroitu Finavia-konsernin järjestelmiin ja prosesseihin. Helmikuussa käynnistettiin paikkakuntakohtaiset YT-neuvottelut RTG Ground Handling Oy:ssä, tavoitteena lisäsynergioiden tunnistaminen. YT-neuvottelut päättyivät maaliskuussa ja niiden lopputuloksena Airpro - liiketoiminnan uusi organisaatiomalli astui voimaan maakunta-asemilla Investoinnit Konsernin investointimenot olivat tammi-maaliskuussa 6,2 miljoonaa euroa (8,5). Vuoden 2011 investointitaso tulee olemaan 50 miljoonaa euroa eli samalla tasolla kuin edellisenä vuonna luvun alussa käynnistynyt laaja ns. viahelsinki investointiohjelma on saatettu loppuun suurimmaksi osaksi vuoden 2009 aikana. Vuoden 2011 aikana ei olla käynnistämässä uusia merkittäviä hankkeita. Vuoden 2011 mittavimmat investointihankkeet kohdistuvat lähinnä Helsinki-Vantaalle. Suurimmat investoinnit ovat Helsinki-Vantaan terminaali 2:n saneeraus, uusi jäänpoistoalue sekä hotellin laajennushanke. Helsinki-Vantaan Terminaali 2 muutos- ja peruskorjaushankkeella saavutetaan useita sekä matkustajakokemuksen että infrastruktuurin parantamiseen liittyviä asioita; turvatarkastustilojen uudistaminen ja lisäys, lähtöaulojen ilmeen uudistaminen sekä porttialueen myymälöiden uudelleen sijoittelu ja ehostaminen. Kaikki työt valmistuvat vuoden loppuun mennessä. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 18 miljoonaa euroa ja tämän vuoden osuus 6,2 miljoonaa euroa. Muualla lentoasemaverkostossa toteutettava merkittävä investointi on Oulun terminaalilaajennushanke, joka valmistuu kuluvan vuoden aikana. Lennonvarmistuksessa on meneillään Eurocat FRESH-järjestelmän jatkokehitysprojekti. Kustannusarvioltaan noin 12 miljoonaa euroa olevan projektin päätavoite on päivittää Helsinki- Vantaan tutkaesitysjärjestelmä vastaamaan sisäisiä että ulkoisia vaatimuksia liikenteen turvalliselle, taloudelliselle, ympäristöystävälliselle ja asiakaslähtöiselle johtamiselle. Kuluvana vuonna hankkeessa on varauduttu 3,6 miljoonan euron investointimenoihin. Lentoliikenteen kehitys Euroopan sisäisen lentoliikenteen kehitys on alkuvuonna 2011 noudattanut samaa 5-7 prosentin nousua kuin edellisenä vuonna. Lentokenttien yhteistyöjärjestö Airports Council International 1 (ACI) raportoi tilastokatsauksessaan tammi-helmikuun matkustajamäärien kasvuksi 6,5 prosenttia ja operaatiomäärien kasvuksi 4,5 prosenttia. Maaliskuulta käytettävissä olevat Euroopan matkustajamäärät ovat ennakkotietojen mukaan jonkin verran tätä vaatimattomammat. Esimerkiksi lentoliikenteen toinen etujärjestö Association of European Airlines 2 (AEA) raportoi viikoittaisen monitorinsa perusteella maaliskuun kasvuksi 5,5 prosenttia. Rahtiliikenteessä viime vuoden kaksinumeroisista kasvuluvuista on asteittain palattu matkustaja-

6 6 (9) liikenteen kehityksen tasolle. ACI:n tilastojen mukaan kasvua oli tammi-helmikuussa 6,7 prosenttia. Pohjoismaiden päälentoasemien matkustajamäärät kasvoivat tammi-helmikuussa seuraavasti: Tukholma +11 prosenttia, Oslo +9 prosenttia ja Helsinki +8 prosenttia, Kööpenhaminassa kasvu jäi 4 prosentin tasolle. Vuoden takaiseen lähes nollakasvuun verrattuna (+0,3 %) kuluvan vuoden ensimmäinen neljännes oli Suomen lentoliikenteessä selkeää kasvukautta. Kansainvälisen liikenteen matkustajamäärät lisääntyivät 9,3 prosenttia ja kotimaan liikenteessäkin kasvua oli 3,7 prosenttia. Kotimaan liikenteen edellinen positiivinen lukema oli ensimmäisellä neljänneksellä vuonna Kokonaisliikenteessä saavutetut 4,33 miljoonaa matkustajaa jäi vain aavistuksen jälkeen vuoden 2008 ensimmäisen neljänneksen ennätystasosta (4,37 miljoonaa). Kansainvälisessä liikenteessä Suomen ja EU:n välinen matkustajamäärä kasvoi 11,3 prosenttia. EU-liikenteen vahvoja kasvukohteita olivat Belgia, Saksa, Espanja ja Unkari. Halpalentoyhtiöiden kasvu Suomen markkinoilla jatkui edelleen ja se näkyi EU-liikenteessä 40 prosenttia kasvuna. EU:n ulkopuolisiin maihin tapahtuvan liikenteen kasvu oli koko viime vuoden ajan EU-liikennettä voimakkaampaa. Tilanne jatkui myös kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, matkustajamäärä Suomesta EU:n ulkopuolisiin maihin kasvoi 13,4 prosenttia. Aasian liikenteessä tammi-helmikuun matkustajamäärä kasvoi vielä 9 prosenttia, mutta maaliskuussa kasvu hyytyi 3 prosentin tasolle. Taustalla ei vielä ole niinkään Japanin maanjäristyksen ja tsunamin vaikutus kysyntään, vaan pikemminkin Kiinan, Hongkongin ja Intian alentuneet matkustajamäärät. Kotimaan liikenteen laskeutumiset kasvoivat 3,8 prosenttia. Tämä vastaa matkustajamäärän muutosta. Kansainvälisen liikenteen laskeutumiset kasvoivat peräti 13,6 prosenttia, eli vielä matkustajamäärääkin enemmän. Tonneissa ilmaistu kaupallisen liikenteen keskimääräinen konekoko kasvoi 4,8 prosenttia. Suomen ilmatilassa tapahtuvat ylilennot ovat vuoden takaisen lievän miinuksen (-0,5 %) jälkeen taas vahvassa kasvussa. Tammi-maaliskuun nousuksi tuli 9,5 prosenttia. Ylilentojen määrä (pl. Kvarken) 7501 kappaletta on suurempi kuin koskaan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. 1 ACI Europe edustaa yli 400 lentoasemaa 46 Euroopan maassa. 2 AEA on 35 eurooppalaisen lentoyhtiön yhteistyöjärjestö. 3 Tukholma-Arlanda, Kööpenhamina, Oslo-Gardermoen ja Helsinki-Vantaa.

7 7 (9)

8 8 (9) Hallinto ja konsernirakenteen muutokset Finavia Oyj:n yhtiökokous ei kokoontunut katsauskauden aikana. Yhtiön hallinnossa ei tapahtunut muutoksia. Finavia käynnisti maaliskuussa selvitystyön lentosääpalvelujen tuottamiseen liittyvän havainnointijärjestelmän siirtämisestä Finavian lennonvarmistuksesta Ilmatieteenlaitokselle. Selvitystyö liittyy Liikenne- ja viestintäministeriön maaliskuussa julkaistun omistajastrategianmukaiseen linjaukseen. Saman linjauksen mukaan Finavia käynnisti selvityksen Senaatti - kiinteistöjen kanssa tytäryhtiönsä IP-kiinteistöt Oy:n varallisuuden siirtämisestä Finavialta Senaatti - kiinteistöille. IP-Kiinteistöt Oy omistaa ja hallinnoi sotilasilmailuun liittyviä kiinteistöjä Finavian lentoasemilla. Konsernirakenteessa ei tapahtunut muutoksia ensimmäisen neljänneksen aikana. Näkymät loppuvuodelle 2011 Eurocontrolin Statfor-yksikkö 4 ennustaa helmikuussa julkaistussa lyhyen ja keskipitkän aikavälin ennusteessaan voimistuvaa operaatiomäärien 5 kehitystä vuodelle Koko Eurocontrol-alueen viime vuoden kasvu 3,5 prosenttia kohoaisi ennusteen mukaan tänä vuonna 5,4 prosenttiin. Ennusteessa tosin muistutetaan kehitystä haittaavista lukuisista riskitekijöistä (esim. Euroopan taloustilanne, kohoavat polttoaineen hinnat, halpalentoyhtiöiden varovaiset kasvusuunnitelmat, Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän poliittinen tilanne).

9 9 (9) Skandinaavisten maiden operaatioennusteet ovat aavistuksen Eurocontrolin yleiskehitystä alemmat (Norja 5,0 %, Tanska 4,8 %, Ruotsi 4,5 %). Sen sijaan Suomen tilanne nähdään keskimääräistä lupaavampana ja kasvuksi ennustetaan 7,3 prosenttia. Taustalla on vaikuttamassa suhteellisen hyvä talouskehitys, ilmoitetut kapasiteetin lisäykset sekä viime vuoden vertailulukujen vaatimaton taso. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä lentoliikenteen kysyntä kasvoi 7,4 prosenttia ja matkustajamäärässä saavutettiin taantumaa edeltävä taso. Yhtiö uskoo kysynnän kasvun jatkuvan myös tulevina kuukausina samantasoisena. Kasvun tukemiseksi yhtiössä on käynnistetty hankkeita, joilla tavoitellaan parempaa palvelukokemusta ja asiakastyytyväisyyttä. Taantuman aikana saavutettua kustannustehokkuutta pidetään yllä ja käynnissä olevia hankkeita jatketaan edelleen. Katsauskauden tuloksessa näkyy tammi- ja helmikuun kohonneet talvikunnossapitokustannukset. Loppuvuotta kohden konsernin tuloskehityksen uskotaan hieman vahvistuvan. 4 Eurocontrolin alaisuudessa toimiva Statfor tuottaa tilastoja ja ennusteita Euroopan lentoliikenteestä sekä seuraa ja analysoi lentoliikennetoimialan kehitystä. Yksikkö tuottaa lyhyen aikavälin ennusteita lento-operaatioiden kehityksestä yleensä neljä kertaa vuodessa. 5 IFR-operaatiot yhteensä (sis. ylilennot).