FINAVIAN OSAVUOSIKATSAUS : LENTOLIIKENTEEN KYSYNTÄ TOIPUMASSA

Transkriptio

1 1 (7) FINAVIAN OSAVUOSIKATSAUS : LENTOLIIKENTEEN KYSYNTÄ TOIPUMASSA Yhteenveto tammi-syyskuun avainluvuista Vertailutietona on esitetty Finavia-konsernin vastaavat avainluvut edelliseltä vuodelta. Liikevaihto laski 3,8 prosenttia 231,8 milj. euroon (241,1) Matkustajamäärän lisäys edellisvuoteen verrattuna 0,8 % Toiminnallinen tulos eli liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 27,0 milj. euroa (25,5) Tulos ennen veroja oli 38,3 milj. euroa (28,9) Liiketoiminnan rahavirta oli 43,1 milj. euroa (59,8) Omavaraisuusaste* 45,1 % (61,9) *Tase uudelleenarvostettu vuoden vaihteessa Yhteenveto kolmannen vuosineljänneksen avainluvuista Vertailutietona on esitetty Finavia-konsernin vastaavat avainluvut edelliseltä vuodelta. Liikevaihto nousi 4,9 prosenttia 79,7 milj. euroon (76,0) Matkustajamäärän lisäys edellisvuoteen verrattuna 6,3 % Toiminnallinen tulos eli liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 15,0 milj. euroa (11,0) Tulos ennen veroja oli 15,1 milj. euroa (17,4) Toimitusjohtajan yhteenveto Vuoden kolmas neljännes toi vahvistusta siitä, että toimiala on hiljalleen toipumassa sitä vahvasti ravistelleesta taantumasta. Finavian näkökulmasta matka taantumaa edeltävälle tasolle ei näytä enää kysyntää ajatellen pitkältä, mutta toisaalta hinnanalennusten aiheuttama liikevaihdon menetys pidentää matkaa kannattavuuden näkökulmasta. Tehostamistoimenpiteiden ansiosta parantunut kysyntä on kuitenkin nostanut konsernin tulosta ennakoitua positiivisemmaksi. Taloudellinen tulos Tammi-syyskuussa konsernin liikevaihto laski 3,8 prosenttia 231,8 miljoonaan euroon (edellisenä vuonna 241,1 miljoonaa euroa). Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä vahvistui edellisestä vuodesta ja oli 27,0 miljoonaa euroa (25,5). Tulos ennen veroja oli 38,3 miljoonaa euroa. Tuloksessa on kertaluonteisia eriä 16,7 miljoonaa euroa. Kertaluonteiset erät ovat suurimmaksi osaksi omaisuuden myyntivoitoista kertyneitä tuottoja. Vuoden vaihteessa tehty tase-erien uudelleenarvostaminen vaikuttaa poistopohjaan ja on vähentänyt poistoja vuoden alusta syyskuun loppuun 13,2 miljoonalla eurolla. Kesän aikana Finaviassa ja sen tytäryhtiöissä on tehty järjestelyjä, jotka vaikuttavat sekä konsernirakenteeseen että konsernin tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan rahavirta oli tammi-syyskuussa 43,1 miljoonaa euroa (59,8). Omavaraisuusaste oli 45,1 prosenttia. Konsernin toimintakulut ovat kasvaneet vuoden alusta viime vuoteen verrattuna 2,5 prosenttia. Kokonaiskulut olivat 178,6 miljoonaa euroa (174,2). Materiaali- ja palveluostojen kulut ovat vähentyneet 9,1 prosenttia. Suurin säästö on saavutettu ulkopuolisten palveluostojen kuluissa, jotka ovat laskeneet viime vuodesta 13,8 prosenttia, eli 5,1 miljoonaa euroa. Konsernirakenteessa tapahtuneista järjestelyistä eliminoitu kulujen lisäys oli 0,6 prosenttia. Henkilöstökulut ovat kasvaneet 8,7 prosenttia. Ilman kesän aikana tehtyjä konserniyhtiöiden järjestelyitä olisi henkilöstökulujen kasvu 5,5 prosenttia. Muu kasvu johtuu sekä palkankorotusten vaikutuksesta että viime vuo- FINAVIA OYJ VAIHDE POSTIOSOITE Y-TUNNUS OHIVALINTA PL 50 KOTIPAIKKA VANTAA FAKSI VANTAA ALV-NUMERO FI SÄHKÖPOSTI

2 2 (7) den pohjaluvuissa olevasta valtiokonttorin eläkemaksun palautuksesta, joka vähensi vuoden 2009 kuluja 1,1 miljoonaa euroa. Taloudellinen tulos Liikevaihto kasvoi kolmannella vuosineljänneksellä 4,9 prosenttia ja oli 79,7 miljoonaa euroa (76,0). Konsernin toiminnallinen liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 15,0 miljoonaa euroa (11,0) Tulos ennen veroja oli 15,1 miljoonaa euroa, mikä on 2,4 miljoonaa euroa edellisvuotta heikompi (17,4). Toimintakulut olivat kolmannella vuosineljänneksellä 56,0 miljoonaa euroa, mikä on 9,3 prosenttia viime vuotta enemmän. Materiaali- ja palveluostojen kulut olivat 3,3 prosenttia viime vuotta alhaisemmat, henkilöstökulut kasvoivat 15,6 prosenttia. Konsernirakenteessa tapahtuneista järjestelyistä eliminoitu kokonaiskulujen lisäys oli 3,0 prosenttia. Liiketoiminta-alueet Finavia-konsernin liiketoiminta on jaettu neljään liiketoiminta-alueeseen ja näitä tukevaan muuhun toimintaan. Malli noudattaa eurooppalaisten lentoasemaoperaattoreiden omaksumaa käytäntöä. Finavia-konsernin johtamismalli ja juokseva taloudellinen raportointi perustuvat samaan liiketoiminta-alueiden vastuutukseen. Lentoasema (Airport) liiketoiminta-alue koostuu toimiluvan mukaisista lentoasemapalveluista sekä lähinnä matkustajille itse tai kumppaniverkoston avulla tuotetuista kaupallisista palveluista. Lentoasemapalvelut vastaa Suomen lentoasemilla lentoyhtiöille tuotetuista palveluista, kuten kiitoteiden ja terminaalien ylläpito, asemataso-, turvatarkastus- ja matkustajapalvelut. Kaupalliseen liiketoimintaan kuuluu mm. terminaalien kaupallisten tilojen vuokrauspalvelut, pysäköintipalvelut sekä myymälä- ja kahvilapalvelut. Lennonvarmistuksen (Air Navigation Services) vastuulla ovat Suomen ilmatilan käytön hallinta sekä siihen liittyvät lentoreitti- ja lennonvarmistuspalvelut Finavian lentoasemilla. Kiinteistöliiketoiminta koostuu kiinteistöyhtiöstä, jotka tarjoavat toimitilapalveluja lentoasemalla toimiville yrityksille. Kiinteistöliiketoiminnan merkittävin yksittäinen yhtiö on Lentoasemakiinteistöt LAK Oyj. Se toimii sekä rakennusten omistajana että myös rakennushankkeiden kehittäjinä. Kiinteistöliiketoiminnan liikevaihto tulee pääosin konsernin ulkopuolelta. Lentoasemien terminaalit ja muut tuotantotilat ovat emoyhtiön omistuksessa ja niistä vastaa lentoasemapalvelut. Airpro tarjoaa liikenne-, lentoasema- ja matkapalveluita lentoliikenteen ja matkailun yrityksille ja matkustajille. Airpro Oy hankki heinäkuussa % RTG Groud Handling osakeyhtiöstä. Airpro Oy tytäryhtiönsä kanssa muodostaa Airpro liiketoiminta alueen. RTG Groud handling Oy on sisällytetty konserniin heinäkuun alusta lukien. Muussa liiketoiminnassa raportoidaan konsernin yhteisten toimintojen ja keskitettyjen palvelujen osuudet sekä muut vähäiset liiketoiminnat. Vuoden 2009 luvuissa on mukana 2 miljoonan euron erä oikeusprosessin kautta tuloutuneesta saatavasta, joka parantaa tulosta vuodelta Samoin vuoden 2009 tulosta vahvistaa 1,1 miljoonan euron eläkemaksun oikaisuerä. Kuluvan vuoden luvuissa on mukana organisaatiojärjestelyistä johtuvia muutoksia mm. IT-toiminnan keskittämisen loppuunsaattaminen sekä yhtiöittämisen edellyttämät liiketoiminnan ja omaisuuden vakuutusmaksut, joka nostaa vakuutusmenoja 1,0 miljoonalla eurolla Eliminoinnit riveillä on oikaistu liiketoiminta-alueiden väliset konsernitapahtumat.

3 3 (7) Liiketoiminta-alueiden liikevaihto ja liiketulos Liiketoiminta-alueiden kehitys Lentoasema Segmentin liikevaihto on laskenut kumulatiivisesti 5,3 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen, kolmannella vuosineljänneksellä liikevaihto kasvoi 4,1 prosenttia. Liiketulos tammi-syyskuussa oli 51,7 miljoonaa euroa (47,6) ja kolmannella vuosineljänneksellä 17,9 miljoonaa euroa (20,7). Liiketoimintaan on kirjattu kertaluonteisia, tulosta parantavia myyntivoittoja vuoden alusta yhteensä 10,7 miljoonaa euroa. Segmentin tärkein muuttuja, matkustajamäärä on jatkanut toisen vuosineljänneksen positiivista suuntaa ja elokuun jälkeen myös kumulatiivinen luku on kasvussa. Tammi-syyskuun kokonaismatkustajamäärä oli 0,8 prosenttia yli viime vuoden ja kolmannen vuosineljänneksen kasvu oli 6,3 prosenttia. Myös ilma-alusten laskeutumiset olivat vuosineljänneksellä kasvussa, kumulatiivinen luku on tosin vielä alle viime vuoden. Koko vuoden liikennetuottoihin vaikuttaa liikenteen hintoihin tehdyt, kokonaisvaikutukseltaan noin 10 prosentin alennukset. Finavia on ryhmitellyt lentoasemansa liikennevirtojen mukaan viiteen eri konseptiin. Konseptien jalkautus etenee suunnitellusti ja toteutuu vuoden loppuun mennessä. Konseptityössä pääpaino on moniosaajuuden hyödyntämisessä. Tämä näkyy jo toiminnan tehostumisena ja ostopalvelukulujen selvänä pienentymisenä. Kaupallisen liiketoiminnan tuotot ovat tammi-syyskuun aikana kehittyneet positiivisesti. Oman myyntitoiminnan ja kaupallisten tilojen vuokratuottojen vahva kasvu ovat suurimmat liikevaihdon lisäystä edistäneet tekijät. Omien myymälöiden liikevaihtoa on kasvattanut toimintakonseptien kehittäminen ja käyttöönotto, myynnin edistämistoimenpiteet, sekä uusien myyntipisteiden avaukset. Vuokratuottojen kehitykseen on vaikuttanut etenkin uusien kaupallisten liiketilojen avaaminen Helsinki-Vantaalla ja uusitut sopimukset. Mainostuotot ovat myös kehittyneet positiivisesti taantuman jälkeen. Ainoa kaupallisen toiminnan viime vuotta heikompi osa-alue, liikevaihdolla mitattuna, on pysäköintituotot. Alkuvuoden kylmä talvi ja lumen paljous vähensi lentomatkustajien oman auton käyttöä, mikä on pienentänyt tuottoja ja tuhkapilven vaikutukset realisoituivat huhti-toukokuussa mikä tyhjensi parkkihalleja.

4 4 (7) Lennonvarmistus Lennonvarmistuksen tammi-syyskuun liikevaihto laski 9,4 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Kolmannen vuosineljänneksen luvuissa näkyy jo negatiivisen kierteen taittumista ja liikevaihto laski vain 3,6 prosenttia. Liiketulos on syyskuun jälkeen kumulatiivisesti 5,9 miljoonaa euroa negatiivinen (-8,3). Vuoden alusta katsottuna on osa lennonvarmistuksen suoritteista edelleen alle viime vuoden, mutta kolmannen vuosineljänneksen luvut ovat jo selvästi positiivisia. Ilma-alusten laskeutumiset olivat kolmannella vuosineljänneksellä 1,4 prosentin kasvussa ja ylilennot 5,9 yli viime vuoden vastaavan ajankohdan. Kumulatiivisesti vastaavat luvut olivat -2,2 prosenttia ja +2,8 prosenttia. Lennonvarmistusliiketoiminnassa on käynnissä useita kehityshankkeita, joilla pyritään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ja tehostamaan toimintaan. Syyskuussa päättyi lennonneuvonnan keskittämisprojekti, jolla saavutettiin merkittävät henkilöstösäästöt. Aluelennonjohdon keskittämisprojektissa on koulutukset käynnissä ja projektin odotetaan valmistuvan aikataulussa, marraskuussa Kiinteistöliiketoiminta Kiinteistöliiketoiminnan liikevaihto oli tammi-syyskuussa 6,0 prosenttia alle viime vuoden päätyen 10,2 miljoonaan euroon. Liiketulos vahvistui 6,6 miljoonaan euroon (2,1). Tulokseen on kirjattu kertaluonteisia eriä 3,2 miljoonaa euroa, mikä syntyi LAK Oyj:n tekemän maakaupan myyntivoitosta. Helsinki-Vantaalla sijaitsevan Hilton-hotellin laajennustyöt ovat jatkuneet aikataulussa ja kustannusarviossa. LAK Oyj:n omistaman rakennushankkeen on tarkoitus lisätä hotellin kapasiteettia noin 80 huoneen verran. Työt valmistuvat toukokuussa Airpro liiketoiminta Airpro Oy:n tammi-syyskuun liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 29,4 prosenttia ja oli 28,1 miljoonaa euroa (21,7). Liiketulos kohentui viime vuoden 1,6 miljoonasta eurosta 2,4 miljoonaan euroon. Airpro Oy on allekirjoitetulla kauppakirjalla ostanut RTG Ground Handling Oy:n. Yrityskaupan myötä RTG Ground Handling Oy:sta tuli Airpro Oy:n tytäryhtiö. Yrityskaupan vaikutus näkyy Airpron kolmannen vuosineljänneksen tuloksessa. Alkuvuonna Airpron huolehtimat lennot ovat lisääntyneet mikä osaltaan selittää liikevaihdon vahvaa kasvua. Lisäksi ankara talvi lisäsi tarvetta Airpron tuottamiin palveluihin. Sisäisten prosessien tehostaminen, työvuorosuunnittelun ja henkilöstörakenteen kehittäminen ovat päällimmäiset kulukehitykseen vaikuttaneet tekijät. Eri toimenpiteet pitkältä ajalta alkavat tuottaa tulosta. Investoinnit Konsernin investoinnit olivat tammi-syyskuussa 31,6 miljoonaa euroa (62,7). Viime vuotta huomattavasti alhaisempi investointitaso johtuu sekä suurten investointien valmistumisesta vuoden 2009 aikana että taantuman johdosta käynnistetyistä säästötoimenpiteistä. Helsinki-Vantaalla terminaalin saneeraustyöt jatkuvat Terminaalin 2 aulan 4:n osalta. Oulun terminaalilaajennushankkeessa asematasotyöt ovat valmistuneet ja asemarakennuksen perustamisurakka on käynnissä. Hanke on yhteisrahoitushanke, josta Finavian osuus on 9 miljoonaa euroa. Lennonvarmistuspuolella on meneillään Eurocat FRESH-järjestelmän jatkokehitysprojekti. Kustannusarvioltaan noin 12 miljoonaa euroa olevan projektin päätavoite on päivittää Helsinki-Vantaan tutkaesitysjärjestelmä vastaamaan sisäisiä että ulkoisia vaatimuksia liikenteen turvalliselle, taloudelliselle, ympäristöystävälliselle ja asiakaslähtöiselle johtamiselle. Lentoliikenteen kehitys Euroopan sisäisen lentoliikenteen kumulatiiviset kehitysnumerot ovat hitaasti palaamassa Islannin tulivuoripurkausta edeltäneelle 4 prosentin tasolle. Lentokenttien yhteistyöjärjestö Airports Council International 1 (ACI) raportoi tilastokatsauksessaan tammi-elokuun kehitykseksi 3 %. Syyskuun luvut ovat ennakkotietojen mukaan kuitenkin jonkin verran tätä positiivisemmat ja esimerkiksi lentoliikenteen toinen järjestö Association of European Airlines 2 (AEA) raportoi viikoittaisen monitorinsa perusteella syyskuun kasvuksi jopa 7 %. Rahtiliikenteen puolel-

5 5 (7) la kasvuvauhti poikkeaa edelleen olennaisesti matkustajaliikenteen kehityksestä ja on kuukaudesta toiseen ollut yli 20 prosentin luokkaa. ACI:n tilastojen mukaan kasvua oli tammi-elokuussa 23 %. Pohjoismaiden pääkaupunkien lentoasemista 3 erityisesti Kööpenhamina ja Oslo ovat tuhkakriisin jälkeen päässeet takaisin vahvalle kasvu-uralle. Tammi-syyskuun matkustajamäärien kehitys on ollut Kööpenhaminassa 8 % ja Oslossa 5 %. Sen sijaan Tukholman 4 % ja varsinkin Helsingin 1 % kumulatiiviset kasvuluvut osoittavat palautumisen olevan hieman hitaampaa. Suomen kansainvälisessä lentoliikenteessä vuoden kolmas neljännes oli ennätyksellinen. Vahva 8,7 % kasvu takasi sen, että kolmannelle neljännekselle kirjatut lähes 3,4 miljoonaa kansainvälistä matkustajaa oli enemmän kuin koskaan minkään aikaisemman vuosineljänneksen aikana on saavutettu. Sen sijaan kotimaan liikenteessä rekisteröitiin edelleen negatiivista kehitystä -1,6 %. Kokonaisliikenteen 4,3 miljoonaa matkustajaa jäi vain aavistuksen vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä saavutetusta ennätystasosta. Kansainvälisessä liikenteessä Suomen ja EU:n välisen liikenteen kehitys oli kahden ensimmäisen neljänneksen aikana vielä kovin vaatimatonta. Kolmas neljännes muutti tilannetta olennaisesti, sillä EU-liikenteessä noteerattiin 8,8 % kasvua. Erityisesti on syytä huomata halpalentoyhtiöiden lisääntynyt panostus Suomeen, joka näkyi niiden osalta 60 prosentin kasvuna. Koko EU-liikenteen vahvoja kasvukohteita olivat Ruotsi, Tanska, Ranska ja Latvia. EU:n ulkopuolisiin maihin tapahtuvan liikenteen kasvu on koko kuluvan vuoden ajan ollut EU-liikennettä voimakkaampaa. Näin myös kolmannella neljänneksellä, jonka osalta kirjattiin 9,5 % kasvua. Kärjessä olivat edelleen Norja ja Venäjä. Aasian liikenteessä erityisesti vuoden toinen neljännes oli dynaamisen kasvun aikaa, kasvu oli 14,6 %. Kolmannella neljänneksellä kasvu tasaantui 9,3 % tasolle, vetureina erityisesti Etelä-Korean ja Japanin liikenne. Thaimaan osalta kehitys oli jo toisena peräkkäisenä neljänneksenä negatiivinen. Suomessa tapahtuvissa kaupallisen lentoliikenteen laskeutumisissa on tapahtunut selkeä käänne vuoden kolmannella neljänneksellä. Kotimaan liikenteen osalta kehitys tosin jatkui edelleen negatiivisena ollen -4,6 %, mutta kansainvälisen liikenteen laskeutumisissa oli huomattava 10,4 % kasvu. Tonneissa ilmaistu keskimääräinen konekoko kasvoi 3,7 %. Tämä johtuu Euroopan liikenteen osuuden kasvusta, jossa lennetään kotimaan liikennettä suuremmilla koneilla. Ylilennot Suomen ilmatilassa osoittivat neljän hieman vaatimattomamman vuosineljänneksen jälkeen taas erinomaista 5,9 % kasvua vuoden kolmannella neljänneksellä. Ensimmäinen vuosipuolisko oli kuitenkin sen verran alavireinen, että kumulatiivinen kasvu tammi- syyskuulta jää tasolle +2,8 %. 1 ACI Europe edustaa yli 400 lentoasemaa 46 Euroopan maassa. 2 AEA on 35 eurooppalaisen lentoyhtiön yhteistyöjärjestö. 3 Tukholma-Arlanda, Kööpenhamina, Oslo-Gardermoen ja Helsinki-Vantaa.

6 6 (7)

7 7 (7) Konsernirakenteessa tapahtuneet muutokset Heinäkuun alusta lukien Finavia-konserniin on yhdistetty tytäryhtiö Airpron ostama RTG Groud Handling osakeyhtiö. Heinäkuun alusta Koy Lentäjäntie 1 omistusosuutta pienennettiin 51,2 prosentista 37,2 prosenttiin ja vastaavasti Koy Lentäjäntie 3 60,9 prosentin omistusosuutta lisättiin siten, että koko osakekanta siirtyi konsernin omistukseen. Näkymät loppuvuodelle 2010 Syyskuun alussa ilmestyneessä keskipitkän aikavälin ennusteessaan Eurocontrolin Statfor-yksikkö 4 ennustaa loppuvuodelle 2010 asteittain piristyvää operaatioiden 5 määrän kehitystä. Eurocontrolin 38 valtiota käsittävän ESRA-toimialueen koko vuoden 2010 kasvuksi arvioidaan 1,6 %. Vastaava EU-alueen operaatioiden kasvu on tätä hieman pienempi eli 1,0 %. Itä-Euroopan alueella kehitys on edelleen selkeästi voimakkaampaa ja kasvun ennustetaan olevan yleisesti 6 9 prosentin luokkaa. Pohjoismaiden ennustettu kehitys ei Tanskaa lukuun ottamatta juuri poikkea koko Eurocontrol-alueen yleisestä linjasta: Tanska 4,7 %, Norja 2,0 %, Ruotsi 1,6 %, Islanti 0,9 % ja Suomi 0,9 %. Toukokuussa kasvuun kääntyneen lentoliikenteen kysynnän uskotaan jatkuvan vahvana. Etenkin kansainvälisen liikenteen matkustajamäärät ovat olleet selvästi parempia kuin vuoteen lähdettäessä ennakoitiin ja mitä alkuvuosi antoi odottaa. Huhtikuun tuhkakriisin vaikutukset matkustushalukkuuteen näyttävät jääneen vähäisiksi. Tämän hetken ennusteiden mukaan konsernin toiminnallinen tulos tulee olemaan selvästi positiivinen. 4 Eurocontrolin alaisuudessa toimiva Statfor tuottaa tilastoja ja ennusteita Euroopan lentoliikenteestä sekä seuraa ja analysoi lentoliikennetoimialan kehitystä. Yksikkö tuottaa lyhyen aikavälin ennusteita lento-operaatioiden kehityksestä yleensä neljä kertaa vuodessa. 5 IFR-operaatiot yhteensä (sis. ylilennot).