Finavian osavuosikatsaus

Transkriptio

1 Finavian osavuosikatsaus Yhteenveto tammi-kesäkuun avainluvuista Vertailutietona on esitetty Ilmailulaitos-konsernin vastaavat avainluvut edelliseltä vuodelta. - Liikevaihto laski 7,9 prosenttia 152,1 milj. euroon (165,1) - Matkustajamäärän vähennys edellisvuoteen verrattuna 2,0 % - Toiminnallinen tulos eli liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 12,0 milj. euroa (14,4) - Tulos ennen veroja oli 23,2 milj. euroa (11,5) - Liiketoiminnan rahavirta oli 31,4 milj. euroa (32,4) - Omavaraisuusaste* 43,0 % (63,2) *Tase uudelleenarvostettu vuoden vaihteessa Yhteenveto toisen vuosineljänneksen avainluvuista Vertailutietona on esitetty Ilmailulaitos-konsernin vastaavat avainluvut edelliseltä vuodelta. - Liikevaihto laski 9,0 prosenttia 74,2 milj. euroon (81,6) - Matkustajamäärän vähennys edellisvuoteen verrattuna 4,2 % - Toiminnallinen tulos eli liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 6,2 milj. euroa (8,0) - Tulos ennen veroja oli 5,1 milj. euroa (7,4) Toimitusjohtajan yhteenveto Alkuvuosi on ollut hyvin kahtiajakoinen Finavian toiminnan kannalta. Toisaalta toimialalta on kuulunut varovaisia signaaleja toipumisesta luoden uskoa loppuvuotta ajatellen. Toisaalta huhtikuun tuhkakriisi ja koko vuoden tulosta rasittava alentunut hintataso syövät kannattavuutta. Kulutason kasvu on saatu taittumaan vuosi sitten käynnistetyn tehostamisohjelman tuloksena ja ensimmäisen puolen vuoden operatiivinen tulos oli selvästi positiivinen. Taloudellinen tulos Tammi-kesäkuussa konsernin liikevaihto laski 7,9 prosenttia 152,1 miljoonaan euroon (edellisenä vuonna 165,1 miljoonaa euroa). Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä heikkeni edellisestä vuodesta ja oli 12,0 miljoonaa euroa (14,4). Tulos ennen veroja oli 23,2 miljoonaa euroa. Tuloksessa on kertaluonteisia omaisuuden myyntituottoja yhteensä 13,9 miljoonaa euroa. Vuoden vaihteessa tehty tase-erien uudelleenarvostaminen vaikuttaa poistopohjaan ja vähensi ensimmäisen vuosipuoliskon poistoja 8,9 miljoonalla eurolla. Liiketoiminnan rahavirta oli tammi-kesäkuussa 31,4 miljoonaa euroa (32,4). Asiakkailta saadut maksut vähenivät edellisestä vuodesta 19,8 miljoonaa euroa, mutta myös maksut liiketoiminnasta olivat 16 miljonaa euroa alheisemmat. Omavaraisuusaste oli 43,0 prosenttia. Vuodesta 2009 alkanut kulujen sopeuttaminen on taittanut kulutason kasvun. Konsernin toimintakulut laskivat ensimmäisellä vuosipuoliskolla viime vuodesta 0,3 prosenttia ja olivat 122,7 miljoonaa euroa (123,0). Muutos johtuu lähinnä ulkopuolisten palveluiden kulujen vähenemisestä, jotka olivat 16,0 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Suurin säästö edellisvuodesta saavutettiin turvapalveluostoissa. Henkilöstökulut kasvoivat 5,7 prosenttia johtuen sekä palkankorotusten vaikutuksesta että viime vuoden pohjaluvuissa olevasta valtiokonttorin eläkemaksun palautuksesta, joka vähensi vuoden 2009 kuluja 1,1 milj. euroa. Ilman tätä erää henkilöstökulut olivat 3,8 prosentin kasvussa. Taloudellinen tulos Liikevaihto laski toisella vuosineljänneksellä 9,0 prosenttia ja oli 74,2 miljoonaa euroa (81,6). Konsernin toiminnallinen liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 6,2 milj. euroa (8,0). Tulos ennen veroja oli 5,1 miljoonaa euroa, mikä on 2,3 miljoonaa euroa edellisvuotta heikompi (7,4).

2 Toimintakulut olivat toisella vuosineljänneksellä 59,6 miljoonaa euroa, mikä on 1,0 prosenttia viime vuotta enemmän. Materiaali- ja palveluostojen kulut olivat 11,4 prosenttia viime vuotta alhaisemmat, mutta henkilöstökulut kasvoivat 6,8 prosenttia, mikä selittää kokonaiskulujen kasvun. Liiketoiminta-alueet Finavia-konsernin liiketoiminta on jaettu neljään liiketoiminta-alueeseen ja näitä tukevaan muuhun toimintaan. Malli noudattaa eurooppalaisten lentoasemaoperaattoreiden omaksumaa käytäntöä. Finavia-konsernin johtamismalli ja juokseva taloudellinen raportointi perustuvat samaan liiketoiminta-alueiden vastuutukseen. Lentoasema (Airport) liiketoiminta-alue koostuu toimiluvan mukaisista lentoasemapalveluista sekä lähinnä matkustajille itse tai kumppaniverkoston avulla tuotetuista kaupallisista palveluista. Lentoasemapalvelut vastaa Suomen lentoasemilla lentoyhtiöille tuotetuista palveluista, kuten kiitoteiden ja terminaalien ylläpito, asemataso-, turvatarkastus- ja matkustajapalvelut. Kaupalliseen liiketoimintaan kuuluu mm. terminaalien kaupallisten tilojen vuokrauspalvelut, pysäköintipalvelut sekä myymälä- ja kahvilapalvelut. Lennonvarmistuksen (Air Navigation Service) vastuulla ovat Suomen ilmatilan käytön hallinta sekä siihen liittyvät lentoreitti- ja lennonvarmistuspalvelut Finavian lentoasemilla. Liiketoiminta-alueiden liikevaihto ja liiketulos Miljoonaa euroa Kiinteistöliiketoiminta koostuu kiinteistöyhtiöstä, jotka tarjoavat toimitilapalveluja lentoasemalla toimiville yrityksille. Kiinteistöliiketoiminnan merkittävin yksittäinen yhtiö on Lentoasemakiinteistöt LAK Oyj. Se toimii sekä rakennusten omistajana että myös rakennushankkeiden kehittäjinä. Kiinteistöliiketoiminnan liikevaihto tulee pääosin konsernin ulkopuolelta. Lentoasemien terminaalit ja muut tuotantotilat ovat emoyhtiön omistuksessa ja niistä vastaa lentoasemapalvelut. Tytäryhtiö Airpro muodostaa oman liiketoiminta-alueen. Se kehittää ja tuottaa liikenne-, lentoasema- ja matkapalveluita liikenteen ja matkailun yrityksille sekä suoraan matkustajille. Muussa liiketoiminnassa raportoidaan konsernin yhteisten toimintojen ja keskitettyjen palvelujen osuudet sekä muut vähäiset liiketoiminnat. Eliminoinnit riveillä on oikaistu liiketoiminta-alueiden väliset konsernitapahtumat. Liiketoiminta-alueiden kehitys Lentoasema Segmentin liikevaihto on laskenut kumulatiivisesti 9,6 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen ja toisella vuosineljänneksellä vähentymä oli 10,3 prosenttia. Ensimmäisen vuosipuoliskon liiketulos on 33,8 miljoonaa euroa (26,9) ja toisella vuosineljänneksellä 12,1 miljoonaa euroa (14,4). Liiketoimintaan on kirjattu kertaluonteisia, tulosta parantavia myyntivoittoja vuoden alusta yhteensä 10,7 miljoonaa euroa. muutos- % muutos- % Liikevaihto 2010 Q Q vs vs 2009 Lentoasema 53,0 59,0-10 % 108,3 119,8-10 % Lennonvarmistus 13,7 15,6-13 % 26,8 30,5-12 % Kiinteistöliiketoiminta 4,0 3,7 8 % 7,6 7,6 0 % Airpro Oy 7,6 6,9 10,3 % 17,4 15,0 15,8 % Muu toiminta 1,0 1,0-6 % 1,8 1,9-5 % Eliminoinnit -5,0-4,7-5 % -9,8-9,8-5 % KONSERNI YHTEENSÄ 74,2 81,6-9 % 152,1 165,1-8 % Liiketulos Lentoasema * 12,1 14,4 33,8 26,9 Lennonvarmistus -2,8-3,2-4,8-6,1 Kiinteistöliiketoiminta** 1,3 1,1 5,2 1,8 Airpro Oy 0,4 0,4 2,1 1,0 Muu toiminta -5,1-3,5-10,8-7,8 Eliminoinnit 0,2 0,0 0,4 0,3 KONSERNI YHTEENSÄ 6,1 9,1 25,9 16,1 * Ensimmäinen puoli vuotta sisältää kertaluonteisia eriä 10,7 milj. euroa ** Ensimmäinen puoli vuotta sisältää kertaluonteisia eriä 3,2 milj. euroa

3 Huolimatta tuhkakriisin vuoksi edelleen laskeneista volyymeistä, on lentoasemaliiketoiminnan suoritteissa nähtävissä positiivisia merkkejä. Matkustajamäärä kasvoi ensimmäistä kertaa puoleentoista vuoteen maaliskuussa. Tuhkakriisin vuoksi huhtikuussa menetettiin vajaa kolmannes matkustajista, mutta touko-kesäkuussa positiivinen kehitys taas jatkui. Ensimmäisen vuosipuoliskon matkustajamäärä oli 2,0 prosenttia alle viime vuoden ja toinen vuosineljännes jäi tuhkakriisin vuoksi 4,2 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Myös laskeutumiset jäivät edelleen alle viime vuoden, ensimmäisen puolen vuoden vähentymä oli 4,1 prosenttia ja toisella vuosineljänneksellä 1,5 prosenttia. Koko vuoden liikennetuottoihin tulee vaikuttamaan liikenteen hintoihin tehdyt, kokonaisvaikutukseltaan noin 10 prosentin alennukset. Kuusamon lentoasemarakennuksen laajennusosa ja saneeratut osat vihittiin virallisesti käyttöön toukokuussa. Uudet tilat mahdollistavat entistä paremman asiakaspalvelutason niin kotimaisille kuin kansainvälisille matkustajille. Kuusamon lentoasema kuuluu pohjoisen lentoasemilla lanseerattuun Lapland Airports-brändiin, jonka tavoitteena on erityisesti lisätä kansainvälistä tunnettuutta. Kaupallinen liiketoiminta on ensimmäisen puolen vuoden aikana kasvattanut myyntiään ja myös kannattavuus on kohentunut. Kaupallisten tilojen vuokratuotot ovat kasvaneet uusien kaupallisten vuokratilojen ja uusien sopimusten myötä. Mainostuotot ovat kehittyneet positiivisesti taantuman jälkeen. Myös omien myymälöiden liikevaihto on kasvussa, mikä johtuu myymäläkonseptien kehittämisestä, uusien myymälöiden avaamisesta ja nopeasta reagoinnista asiakasrakenteen muutoksissa. Huolimatta muiden osaalueiden hyvästä kehityksestä ovat pysäköintituotot olleet viime vuotta heikompia. Alkuvuoden kylmä talvi ja lumen paljous ovat vähentäneet lentomatkustajien oman auton käyttöä, mikä on pienentänyt tuottoja ja tuhkapilven vaikutukset realisoituivat huhti-toukokuussa mikä tyhjensi parkkihalleja. Lennonvarmistus Lennonvarmistuksen tammi-kesäkuun liikevaihto laski 12,1 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Toisen vuosineljänneksen liikevaihto laski 12,6 prosenttia. Liiketulos on ensimmäisen puolen vuoden jälkeen 4,8 miljoonaa euroa negatiivinen (-6,1). Lennonvarmistuksen suoritteissa näkyy tuhkakriisin aiheuttama negatiivinen vire lukuunottamatta ylilentoja, jotka ovat ensimmäisellä vuosipuoliskolla 1,1 prosentin kasvussa ja toisella vuosineljänneksellä kasvua oli 2,3 prosenttia. Toisen kvartaalin ja kesän aikana ovat lennonvarmistuksen isot hankkeet edenneet positiivisesti. Yhteistoimintalentoasemien kokonaisuudistuksen kattava Yty Fresh -projekti on saatu päätökseen, aluelennonjohtotoimintojen keskittäminen Tampereelle etenee suunnitellusti ja Helsinki- Vantaan lähilennonjohdon saneeraus on saatu päätökseen. Helsinki-Vantaan lähilennonjohdon saneeraus oli yksi vuoden merkittävimpiä hankkeita ja onnistui täysin odotetusti. Tuhkakriisin jälkeen tilanne näyttää liiketoiminnan osalta nyt valoisammalta ja liikenne on lähtenyt huhtikuun jälkeen hyvin käyntiin. Kun myös liiketoiminnan kulukuri on pysynyt hyvin ja sovituista säästötoimenpiteistä on pidetty kiinni, on kokonaistilanne kokonaisuudessaan edellistä kvartaalia huomattavasti valoisampi. Kiinteistöliiketoiminta Kiinteistöliiketoiminnan liikevaihto oli tammi-kesäkuussa viime vuoden tasolla päätyen 7,6 miljoonaan euroon. Liiketulos vahvistui ensimmäisellä vuosipuoliskolla 5,2 miljoonaan euroon (1,8). Tulokseen on kirjattu kertaluonteisia eriä 3,2 miljoonaa euroa, mikä syntyi LAK Oyj:n tekemän maakaupan myyntivoitosta. Helsinki-Vantaalla sijaitsevan Hilton-hotellin laajennustyöt ovat jatkuneet aikataulussa ja kustannusarviossa. LAK Oyj:n omistaman rakennushankkeen on tarkoitus lisätä hotellin kapasiteettia n. 80 huoneen verran. Työt valmistuvat toukokuussa Lisäksi LAK Oyj käynnisti toisen vuosineljänneksen aikana kaksi pienempää laajennushanketta. Airpro Oy Airpro Oy:n Ensimmäisen puolen vuoden liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 15,8 prosenttia ja oli 17,4 miljoonaa euroa (15,0). Liiketulos kohentui viime vuoden 1,0 miljoonasta eurosta 2,1 miljoonaan euroon. Alkuvuonna Airpron huolehtimat lennot ovat lisääntyneet mikä osaltaan selittää liikevaihdon vahvaa kasvua. Lisäksi ankara talvi lisäsi tarvetta Airpron tuottamiin palveluihin. Sisäisten prosessien tehostaminen, työvuorosuunnittelun ja

4 henkilöstörakenteen kehittäminen ovat päällimmäiset kulukehitykseen vaikuttaneet tekijät. Eri toimenpiteet pitkältä ajalta alkavat tuottaa tulosta. Investoinnit Johtuen sekä suurten investointien valmistumisesta viime vuoden aikana että viime vuonna käynnistetyistä säästötoimenpiteistä on investointien kokonaissumma pysynyt selvästi aiempia vuosia alhaisempana. Ensimmäisen puolen vuoden investointitaso on ollut vain noin puolet verrattuna viime vuoden alkuun. Tammi-kesäkuun investoinnit olivat 21,0 miljoonaa euroa (41,0). Helsinki-Vantaalla olevan Hilton-hotellin laajennustyöt ovat käynnissä. Helsinki-Vantaan uusi matkatavarajärjestelmä otettiin käyttöön transfer -matkatavaran ja osittain myös lähtevän matkatavaran osalta. Helsinki-Vantaan terminaalin saneeraustyöt jatkuvat T2:ssa aulojen 3 ja 4 osalta. Muualla lentoasemaverkossa toteutettava suurempi investointi on Oulun lentoaseman terminaalilaajennus. Hanke on yhteisrahoitushanke, josta Finavian osuus on 9 miljoonaa euroa. Lennonvarmistuspuolella on meneillään Eurocat FRESH-järjestelmän jatkokehitysprojekti. Kustannusarvioltaan noin 12 miljoonaa euroa olevan projektin päätavoite on päivittää Helsinki-Vantaan tutkaesitysjärjestelmä vastaamaan sisäisiä että ulkoisia vaatimuksia liikenteen turvalliselle, taloudelliselle, ympäristöystävälliselle ja asiakaslähtöiselle johtamiselle. Lentoliikenteen kehitys Euroopan sisäinen lentoliikenne koki huomattavia menetyksiä toisella vuosineljänneksellä Islannin tulivuoresta purkautuneen vulkaanisen tuhkan vuoksi. Lentokenttien yhteistyöjärjestön Airports Council International 1 (ACI) keräämien tilastojen mukaan huhtikuun matkustajamäärät romahtivat vuoden takaiseen verrattuna ja laskivat 13 prosenttia. Huhtikuun jälkeen on tapahtunut selkeää toipumista ja kesäkuussa kasvu oli palannut takaisin 5 prosentin tasolle. Kumulatiiviset kehitysluvut ovat tämän johdosta hitaasti palautumassa huhtikuuta edeltäneelle tasolle. Vuoden alkupuoliskolle ACI raportoi 2 prosentin kasvua. Euroopan rahtiliikenteen kohdalla tonnimäärien kasvu tosin hidastui huhtikuussa (+11 %), mutta palasi nopeasti takaisin yli 20 prosentin vauhtiin. Koko tammi-kesäkuu periodi osoittaa vankkaa rahdin kasvua (+24 %). Pohjoismaiden pääkaupunkien lentoasemien 2 kehityksessä Islannin tulivuorikriisillä oli suuri vaikutus. Tuhkaongelmien vaivaamassa huhtikuussa matkustajamäärien kehitys edelliseen vuoteen verrattuna oli Helsingissä -27 %, Tukholmassa -23 %, Oslossa -23 % ja Kööpenhaminassa -19 %. Kriisin jälkeen ollaan kaukana ensimmäisen neljänneksen vauhdista. Tammi-kesäkuun matkustajamäärien kehitys on ollut nopeinta Kööpenhaminassa (+6 %) ja Oslossa (+2 %). Sen sijaan sekä Tukholma että Helsinki näyttävät vielä negatiivisia numeroita (-1 %). Suomen lentoliikenteessä vuoden ensimmäinen neljännes oli vielä hitaan kasvun kautta (+0,3 %). Toisella neljänneksellä vauhti kääntyi selkeästi negatiiviseksi (-4,2 %). Erityisesti kotimaan liikenne koki kovia (-14,4 %) kun taas kansainvälinen liikenne selvisi olosuhteisiin nähden ehkä jopa yllättävän hyvin (0,0 %). Kokonaisliikenteen vaatimaton kehitys on johtanut siihen, että toisen neljänneksen matkustajaluvuissa on palattu vuoden 2005 tasolle. Kansainvälisen liikenteen osalta Suomen ja EU:n välinen matkustajamäärä jatkoi vaatimatonta kehitystään. Ensimmäisellä neljänneksellä yllettiin vielä 1,4 % kasvuun, mutta toisella neljänneksellä muutos painui 2,5 % negatiivisen puolelle. Erityisesti Espanjan ja Saksan liikenteen kehitys on vaimeaa, kun taas Latvian ja Ranskan liikenne on menestynyt hyvin. EU:n ulkopuolisiin maihin tapahtuva liikenne kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä jopa 11,3 %, mutta toisella neljännek- Matkustajat kohteittain Q2/2010 (Q2/2009) EU, 57% (56%) Kotimaa, 26% (29%) Muu Eurooppa, 8% (7%) Aasia, 7% (6%) Muut, 2% (2%) 1 ACI Europe edustaa yli 400 lentoasemaa 46 Euroopan maassa. 2 Tukholma-Arlanda, Kööpenhamina, Oslo-Gardermoen ja Helsinki-Vantaa.

5 sellä kasvuvauhti hiipui lukemaan 5,3 %. Keskimääräistä vahvempia kohdemaita olivat Turkki, Venäjä ja Norja. Aasian liikenteen matkustajamäärien kasvu oli ensimmäisellä neljänneksellä vielä 3,5 % tasolla, mutta toisella neljänneksellä kehitysvauhdiksi muodostui peräti 14,6 %. Erityisesti Etelä-Korean ja Japanin liikenteen muutokset selittävät myönteistä kehitystä. Suomessa tapahtuvat kaupallisen lentoliikenteen laskeutumiset vähenivät edelleen toisella vuosineljänneksellä (-5,4 %). Kotimaan liikenteessä vähentymistä tapahtui peräti 11,8 % kun taas kansainvälisellä puolella koettiin lisäystä 0,3 %. Tonneissa ilmaistu keskimääräinen konekoko on kasvanut 3,0 %. Tämä on seurausta Aasian ja Euroopan liikenteen osuuden kasvusta kotimaan liikenteen kustannuksella. Suomen ilmatilassa tapahtuvien ylilentojen systemaattinen vuosineljänneksestä toiseen jatkunut kasvu koki ensimmäisellä neljänneksellä muutoksen painumalla lievälle miinukselle (-0,2 %). Toinen neljännes palautti asiat päiväjärjestykseen varovaisella kasvulla (+2,3 %). Vuoden alkupuoliskon lukema kääntyi siten positiiviseksi (+1,1 %). Konsernirakenteessa tapahtuneet muutokset Finavia-konserniin kuuluva Airpro Oy on allekirjoitetulla kauppakirjalla ostanut RTG Ground Handling Oy:n. Yrityskaupan myötä RTG Ground Handling Oy:sta tulee Airpro Oy:n tytäryhtiö. Molemmat yhtiöt jatkavat toimintaansa erillisinä yhtiöinä. Yrityskauppa tukee Finavia-konsernin strategiaa, jonka tavoitteena on varmistaa lentoliikenteen palvelut kaikilla lentoasemaverkoston lentoasemilla. Samalla kauppa on osa Airpron liiketoimintastrategiaa, jonka tavoitteena on varmistaa yrityksen kannattava kasvu. Tämä mahdollistaa asiakkaille tarjottavien palvelujen turvallisuuden, laadun ja kustannustehokkuuden myös tulevaisuudessa. Kesäkuun 30. päivä Finavia-konserni toteutti seuraavat muutokset Vantaalla sijaitsevien kiinteistöosakeyhtiöiden omistuksissa. Koy Lentäjäntie 1 omistusosuutta pienennettiin 51,2 prosentista 37,2 prosenttiin ja vastaavasti Koy Lentäjäntie 3 60,9 prosentin omistusosuutta lisättiin siten, että koko osakekanta siirtyi Finavia-konsernin omistukseen. Q Q Matkustajat yhteensä* ,2 % -8,5 % Kotimaa ,4 % -15,7 % Kansainvälinen ,0 % -5,1 % Q1-Q Q1-Q Q1- Q1- Matkustajat yhteensä* ,0 % -8,3 % Kotimaa ,1 % -12,6 % Kansainvälinen ,9 % -6,2 % * Lähtevät, saapuvat ja vaihtomatkustajat. Milj. matkustajaa 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Kotimaa Matkustajat Q2 / (sis. lähtevät, saapuvat ja vaihtomatkustajat) Kansainvälinen Q2/00 Q2/01 Q2/02 Q2/03 Q2/04 Q2/05 Q2/06 Q2/07 Q2/08 Q2/09 Q2/10

6 Näkymät loppuvuodelle 2010 Finavia on saanut päätökseen toukokuussa käynnistetyt yt-neuvottelut. Henkilöstöä vähennetään n. 100 vuosina Suurin osa vähennystarpeesta toteutetaan eläköitymisillä ja yhteisesti sovittavilla irtautumispaketeilla. Silti myös irtisanomisia on tulossa. Yt-neuvottelut aloitettiin lentoliikennetoimialan heikosta kysyntätilanteesta ja vulkaanisen tuhkan aiheuttamista lentoliikenteen rajoituksista johtuvista taloudellisista syistä sekä toiminnan tehostamisesta ja organisaatiomuutoksista johtuvista tuotannollisista syistä. Järjestelyillä pyritään parantamaan Finavian kustannustehokkuutta pidemmällä aikavälillä. Koska vähennykset jaksottuvat kahdelle vuodelle, kustannussäästöt realisoituvat kokonaisuudessaan vasta vuonna Eurocontrolin Statfor-yksikkö 3 arvioi toukokuun lopussa ilmestyneessä lyhyen aikavälin ( ) ennusteessaan, että Islannin tulivuorikriisi vähensi Euroopan lentoliikenteen operaatioiden 4 määrän kasvua tänä vuonna yhdellä prosenttiyksiköllä. Lähtien siitä olettamuksesta ettei tulivuorikriisi enää tämän vuoden aikana toistu, ennustetaan koko Eurocontrolin ESRA-toimialueelle (38 valtiota) vuoden 2010 kasvuksi 0,8 %. Vastaava EU-alueen (27 valtiota) kasvu olisi marginaalisesti pienempi eli 0,5 %. Itäisen Euroopan alueella ennustettu kasvu on huomattavasti yleistä kehitystä voimakkaampaa ja kasvuprosentit liikkuvat pääsääntöisesti 5-7 % tuntumassa. Pohjoismaiden osalta volyymien kasvun ennustetaan olevan suurinta Tanskassa (3,2 %) ja pienintä Islannissa (-11,0 %). Näiden ääripäiden väliin jäävien valtioiden kasvuluvut ovat lähes samalla tasolla kuin helmikuisessa Eurocontrolin ennusteessa, eli Norja (1,9 %), Ruotsi (-0,3 %) ja Suomi (-0,5 %). Ajanjaksolla Finavian lentoasemilta peruuntui arviolta lentoa ja yhteensä noin saapuvaa ja lähtevää matkustajaa joutui turvautumaan muihin matkustustapoihin. Kaikkien konserniyhtiöiden liikevaihto on vahvasti sidoksissa lentoliikenteeseen. Konsernin tappio edellä mainitulla ajanjaksolla oli noin 6 miljoonaa euroa. Konserni on varautunut lentoliikenteen kysynnän hitaaseen toipumiseen. Omassa toiminnassa keskitytään palvelujen kehittämiseen ja toiminnan tehostamiseen viemällä säästöohjelmaa eteenpäin. Lentoliikenteen tämänhetkisen kehittymisen perusteella konserni arvioi koko vuoden toiminnallisen tuloksen olevan positiivinen. 3 Eurocontrolin alaisuudessa toimiva Statfor tuottaa tilastoja ja ennusteita Euroopan lentoliikenteestä sekä seuraa ja analysoi lentoliikennetoimialan kehitystä. Yksikkö tuottaa lyhyen aikavälin ennusteita lento-operaatioiden kehityksestä yleensä neljä kertaa vuodessa. 4 IFR-operaatiot yhteensä (sis. ylilennot). Q Q Laskeutumiset ,5 % -11,5 % Kaupallinen ,4 % -9,0 % Kotimaa ,8 % -7,2 % Kansainvälinen ,3 % -10,7 % Muu ilm ailu ,4 % -13,3 % Laskeutuvat tonnit ,0 % -14,4 % Kaupallinen ,6 % -12,8 % Muu ilmailu ,1 % -26,9 % Ylilennot ,3 % 2,9 % Keskim. konekoko (Mtow-tonnit) Kaupallinen liikenne 53,6 52,0 3,0 % -4,1 % Kaikki 24,4 24,7-1,5 % -3,1 % Q1-Q Q1-Q Q1- Q1- Laskeutumiset ,1 % -7,6 % Kaupallinen ,9 % -5,8 % Kotimaa ,6 % -1,6 % Kansainvälinen ,3 % -9,6 % Muu ilm ailu ,4 % -9,3 % Laskeutuvat tonnit ,2 % -10,1 % Kaupallinen ,8 % -9,4 % Muu ilmailu ,0 % -17,7 % Ylilennot ,1 % 5,6 % Keskim. konekoko (Mtow-tonnit) Kaupallinen liikenne 53,1 53,0 0,1 % -3,7 % Kaikki 28,2 28,5-1,1 % -2,8 %