Hyvää joulua! Silmänpaineen alennusta suntti-implantin avulla. Hyvä käsihygienia lisää potilasturvallisuutta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvää joulua! Silmänpaineen alennusta suntti-implantin avulla. Hyvä käsihygienia lisää potilasturvallisuutta"

Transkriptio

1 Suomen Silmähoitajat ry Finlands Ögonskötare rf 4/2014 Silmänpaineen alennusta suntti-implantin avulla Hyvä käsihygienia lisää potilasturvallisuutta Turun koulutuspäivät saivat runsaasti ruusuja Hyvää joulua! Sote-uudistuksessa kollegiaalisuus on entistä tärkeämpää: monimuotoisen toiminnan sujuminen käytännön työn osaajien kesken edellyttää hyvää yhteistyökykyä. Sivu 10

2 Lopeta arvailu. Ala mittaaminen! Pyydä koekäyttö tänään! Uusi OCULUS Keratograph 5M Enemmän kuin pelkkä topografi! OCULUS Keratograph 5M on kehittynyt sarveiskalvon topografi sisäänrakennetulla keratometrillä ja värikameralla, joka on optimoitu silmän kuvaamiseen. Ainutlaatuiset ominaisuudet mahdollistavat meibomian rauhasten tutkimisen, Break Up Time n ja kyynelmeniskin mittaamisen, lipidikerroksen arvioimisen ja automaattisen bulbaarisen punaisuuden luokittelun. Se on myös yhteensopiva useimpien sähköisten ohjelmistojen (EMR) kanssa. Korkealaatuinen Placidorenkaisiin perustuva sarveiskalvon topografi, oikea keratometria sisäänrakennetulla keratometrillä ja aikainen keratoconuksen havannointi osoitinikkunan avulla. Ensimmäinen ja ainoa teknologia bulbaarisen ja limbaalisen punaisuuden automaattinen mittaus ja luokittelu, havaitsee ohuet verisuonet sidekalvolla. HD kamera valittavalla valaistuksella ja muunneltavalla suurennuksella korkeatasoisten kuvien ja videoiden ottamiseen silmän ulko-osista. Pöytä ja imac ovat saatavana lisävarusteina. Morfologinen arviointi rauhassolukolle Meibomian rauhasten toimintahäiriön havaitsemiseksi. Ylä- ja alaluomien meibomian rauhasten 3D näyttö. Ilman kontaktia oleva, nopea ja automaattinen kyynelfilmin break up time lle ja kyynelmeniskin korkeuden määrittäminen, lipidikerroksen ja hiukkasten virtauksen näyttäminen. Monipuolinen ja laajennettava tietokanta pehmeille ja puolikoville piilolinsseille mahdollistaa fluoresiinikuvien simuloinnin ja vertailun parhaan linssin löytämiseen nopeasti ja tehokkaasti. 2 Silmähoitaja Optiikka Juurinen Oy Rajatie 4 A Vantaa

3 Sisältö Ideoita ja hyviä käytäntöjä Tampereelta Lappiin...4 Päijät-Häme tutki Molteno3-implantaatiota...6 Mikrobit kuriin käsihygienialla...8 CLES+T-mittari symposiumin teemana...9 Mitä on arjen kollegiaalisuus?...10 Liki 200 silmähoitajaa kohtasi Turussa...12 Yhteistyötä ja osaamisen jakamista...17 Kansainvälisiä tuulia ESONT-kongressissa...18 Kongressituliaisia käytännön työhön...21 Palstat Puheenjohtajalta...3 Minun työni...11 Palaute on lahja Ensimmäinen kaksivuotiskauteni puheenjohtajana lähestyy loppuaan. Kuluneet kaksi vuotta ovat olleet työntäyteisiä, kiinnostavia ja opettavaisia. Olen tutustunut uusiin ihmisiin ja oppinut paljon yhdistystoiminnasta. Puheenjohtajana aloittaessani minulla ei ollut muuta kokemusta yhdistystoiminnasta kuin kaksi vuotta hallituksen varajäsenenä. Valinta puheenjohtajaksi tuli minulle yllätyksenä, enkä ollut siihen mitenkään valmistautunut. Aluksi minut valtasi epätoivo, enhän minä osaa. Mitä minun kuuluu tehdä? Näiden kahden vuoden jälkeen olen kuitenkin tyytyväinen, että sain mahdollisuuden toimia puheenjohtajana silmähoitajayhdistyksessä. Niin antoisaa aikaa tämä on ollut. Silmähoitajapäivillä Turussa vuosikokous valitsi minut jatkokaudelle. Kiitän luottamuksesta ja aloitan uuden kauden innolla ensi tammikuussa. Saimme hallitukseen myös kaksi uutta jäsentä. Haluan toivottaa heidät tervetulleeksi mukaan hallitustyöhön. Silmähoitajayhdistyksen hallituksen tämän vuoden suurin haaste, Silmähoitajapäivät, on menestyksekkäästi hoidettu. Saimme erittäin hyvää palautetta, josta olemme iloisia. Mieltäni lämmittää se, että jäsenistö tuli paikan päällä juttelemaan ja antoi positiivista palautetta jo koulutuspäivien aikana. Toivon edelleenkin, että tulette juttelemaan ja kertomaan ajatuksianne ja toiveitanne. Pyrimme aina kehittämään koulutuspäiviä parempaan suuntaan ja vastaamaan jäsenistön toiveisiin. Muistakaa myös, että palautetta voi esittää aina yhdistyksen nettisivujen kautta, oli asia mikä tahansa. Negatiivinenkin palaute kannattaa antaa, sillä sen perusteella voimme kehittää toimintaa. Jouluihmisenä minun päiväni ovat alkaneet täyttyä jouluisilla ajatuksilla. Joulu on hiipinyt pikkuhiljaa kotiin kynttilän valona ja joulun tuoksuina. Nyt on aika rauhoittua joulun viettoon. Tunnelmallista ja rauhaisaa joulunaikaa! Tumma taivas jouluyönä, tähdet tuikkii valovyönä. Ilmassa on ripaus taikaa. Rauhallista joulunaikaa! KATI NIEMINEN puheenjohtaja Puheenjohtajalta Silmähoitaja on Suomen Silmähoitajat ry:n valtakunnallinen jäsenlehti, joka postitetaan osoitteellisena kaikille yhdistyksen jäsenille. Jakelu kattaa yliopistolliset sairaalat, keskus- ja aluesairaalat, terveydenhuoltoalan oppilaitokset sekä lukuisat yksityiset terveydenhuollon toimipisteet. Lehti sisältyy jäsenetuna yhdistyksen jäsenmaksuun. JULKAISIJA Suomen Silmähoitajat ry Finlands Ögonskötare rf PÄÄTOIMITTAJA Merja Korhonen, Supantie 7, Kärkölä, puh TOIMITUS JA ILMOITUKSET Viestintä-Karttimo, Kiviniemen rantatie 9, Kiviniemi, puh , karttimo.fi ULKOASU Mari Lähteenmaa TOIMITUSNEUVOSTO Johanna Alaloukusa, Sari Juvonen, Merja Korhonen, Satu Lähde, Erja Malvalehto-Inkerö, Kati Nieminen, Jouni Väätänen PAINOPAIKKA Oy Fram Ab, Vaasa KANSI Ella Karttimo AIKATAULU 2015 numero aineistot ilmestyy 1/2014 xx. xx. 2/2014 xx. xx. 3/2014 xx. xx. Silmähoitaja 3

4 Ideoita ja hyviä käytä Tampereelta Lappiin Lapin keskussairaalan kolme silmähoitajaa tutustui 5. syyskuuta Taysin Silmäkeskukseen. Tuliaisina oli ideoita omaa uutta yksikköä ja työtä varten: Mielenkiintoista oli nähdä, miten suuressa sairaalassa hoidetaan ja tutkitaan isoja potilasmääriä joustavasti ja ystävällisesti. Silmiinpistävää oli yhteen hiileen puhaltamisen meininki ja eri tiimien yhteiset tavoitteet". Saavuimme illalla myöhään potilashotelliin ja saimme samalla ihailla hienoa iltavalaistusta silmäyksikön ulkoseinässä. Aamulla meidät otettiin lämpimästi vastaan ja saimme palvelupäällikkö Sirpa Miettuselta kattavan infon silmäyksikön toiminnasta. Tämän jälkeen meille esiteltiin vuonna 2011 avatun silmäkeskuksen upeat tilat, laitteet ja osa henkilökuntaa. Avoimet tutkimushuoneet jäivät mieleen, sillä perinteisesti silmäpotilaat on tutkittu suljettujen ovien takana yksityisyyttä suojellen. Tässä tilassa käytettiin muun muassa autoreftatokeratometria, joka on tulossa koekäyttöön myös Lapin keskussairaalaan. Saimme paljon uusia ideoita ja ajatuksia suunnitelmissa olevaa omaa ja yhtenäistä silmäklinikkaa varten. Lounaan jälkeen kukin meistä perehtyi oman vastuualueensa asioihin. Kuvauskäytäntöjä Valokuvauslaboratoriossa toimi kaksi toimenpidekoulutettua valokuvaajaa kokopäiväisesti. Kyseisenä päivänä oli paljon diabeteskuvauksia. Yksikön käytössä oli potilastietojärjestelmään liitettävä Forum-ohjelma, jonne voidaan tallentaa näkökentät ja valokuvat. Ohjelman hankkiminen on suunnitteilla myös Lapin keskussairaalaan. Kuvauskäytännöt ja laitteet olivat samat kuin Rovaniemellä, paitsi strereopapillakuvia ei otettu, vaan yksittäinen 40 asteen papillakuva riitti. Glaukoomapotilailta otettiin silmänpohjasta myös värikuva hermosäie- ja papillakuvan lisäksi. Humphrey-laitteita oli useita, koska potilasmäärät olivat valtavia. Tutkimushuoneessa oli useita potilaita yhtä aikaa. Työpaikkakoulutettu glaukoomahoitaja, joka ei välttämättä edes kohtaa potilasta, tulkitsee näkökenttiä ja kuvia. Toiminta vaikutti tehokkaalta ja vaativalta, mutta mielenkiintoiselta ja haastavalta. Lasiaisinjektioita Asiantuntijahoitaja Jukka Välimäen kanssa kävimme läpi kostean ikärappeuman hoitoon liittyvää vuoden 2011 kehittämisprojektia ja yksikön lasiaisinjektiotoimenpiteitä käytännössä. Hoitokäytännöt olivat pääsääntöisesti samanlaisia kuin Rovaniemellä, mutta Taysin Silmäkeskuksessa hoitajat pistävät lasiaisinjektioita. Kymmenen sairaanhoitajaa on koulutettu ja perehdytetty pistämään injektioita itsenäisesti. Koulutus oli kestänyt noin viisi kuukautta. Tavoitteena on ollut muun muassa hoitoviiveen lyhentäminen ja lääkäriresurssien vapauttaminen muihin tehtäviin. Asiasta on ollut alustavaa keskustelua myös Lapin keskussairaalan silmätautien poliklinikalla. Lisääntyvät potilasmäärät ja lääkärivaje vaikuttavat siihen, että hoitajien antamat pistokset saattavat lisääntyä muissakin sairaaloissa. On ensiarvoisen tärkeää, että hoitajan saatavilla on lääkäri, jota voi konsultoida. Hoitajat ovat kuitenkin aika vastuullisessa asemassa. Tampereella hoitajat ovat sopineet erilliskorvauksen tehtävän siirrosta. Karsastuksesta Karsastuspoliklinikan toiminnasta kertoi Taysin Silmäkeskuksen asiantuntijahoitaja Satu Lähde. Hän on toiminut vuodesta 1999 lähtien erityisesti karsastuksen ja silmien yhteistoiminnan parissa. Tiimiin kuuluu myös optikko, joka voitoimia lääkärin työparina ja tehdä visuskontrolleja. Lasten silmien tutkiminen otetaan huomioon jo ennen vastaanotolle saapumista. Kirjallisen ohjeen avulla häntä voidaan valmistaa tuleviin silmätutkimuksiin harjoitella silmän peittämistä ja kertoa silmätipoista, jotka ovat monille lapsille käynnin pelottavin asia. Silmäkeskuksessa stereonäköä tutkitaan Lang II -taululla. Rovaniemellä on käytössä myös TNP ja Titmus (kärpänen ja poro). Silmien tutkimiseen kuuluvat myös Hirschbergin testi, peittokoe lähelle ja kauas, silmien liikkeet, konvergenssi ja visus. Visus tutkitaan viimeisenä, koska silmän peittäminen vaikuttaa peittokokeen ja kulmamittauksen tulokseen. Tutkimuksessa käytetään LH- ja E-taulua sekä projektorin kuvia. Hoitaja tekee myös prismapeittokokeen, jonka avulla saadaan mitattua karsastuskulmat. Lapin keskussairaalassa kulmat katsotaan synoptoforilla, ja ainoastaan lääkäri käyttää prismaa. Silmäkeskuksessa käytetään myös Bagolin juovalaseja, joiden avulla määritellään prismavahvuudet. Hoitaja tai optikko huolehtii 4 Silmähoitaja

5 Pirkko Hietanen-Kangas Ulla Lehmonen Tuija Maisonvaara ntöjä Iltavalaistusta silmäyksikön ulkoseinässä. Lapsipotilaat on huomioitu niin odotustiloissa kuin hoitohuoneissakin. Pirkko Hietanen-Kangas, Ulla Lehmonen ja Tuija Maisonvaara. myös Fresnel-sovitukset ja ottaa autorefraktiot Plusoptix-laitteella ilman silmien laajennuksia. Ortoptista hoitoa ei anneta. Silmäpoliklinikan ja leikkaussalin toiminta samoissa tiloissa vaikuttaa käytännön kannalta sujuvalta. Tähän pyritään myös Lapin keskussairaalan tulevien vuosien tilasuunnitelmissa, kun nykyisin olemme sekä fyysisesti että hallinnollisesti eri yksiköitä. Suuri kiitos Suomen Silmähoitajat ry:lle ja ilink Oy:lle saamistamme apurahoista. Pirkko Hietanen-Kangas, Ulla Lehmonen ja Tuija Maisonvaara ovat Lapin keskussairaalan silmähoitajia. Silmäkeskuksen aula. Taustalla seinän korkuinen videoteos. Silmähoitaja 5

6 Molteno3-implantaa ensisijaisena glaukoo Päijät-Hämeen keskussairaalassa tehty tutkimus antaa viitteitä, että Molteno3-implantaatio alentaa merkittävästi painetta silmissä, joita ei ole aiemmin silmänpaineleikattu. Myös komplikaatiot ovat vähäisiä ja hallittavissa. Perinteisesti glaukoomaimplantteja on käytetty potilaiden hoidossa, kun muu kirurgia on epäonnistunut ja sen toimivuudesta myöhäisvaiheeseen edenneessä glaukoomassa on paljon tutkimustietoa. Nyt on voitu myös osoittaa, että implanttikirurgian vaikutuksia voi verrata trabekulektomiaan niillä potilailla, joiden glaukooma ei ole vielä edennyt myöhäisvaiheeseen. Implanttikirurgian soveltuvuus ensisijaiseksi toimenpiteeksi on ollut vielä epäselvää, vaikka toimenpiteet ovatkin yleistyneet. Lisätutkimusta Päijät-Hämeessä Implantteja on tutkittu uveiittiglaukoomissa sekä edenneessä primaarissa avo- ja sulkukulmaglaukoomassa. Halusimme Päijät-Hämeen keskussairaalassa selvittää lisää Molteno3-implantin käyttöä ensisijaisena glaukoomakirurgisena toimenpiteenä. Tutkimme aiempien sairaskertomusten perusteella hoitotulokset 106 peräkkäisen silmän (97 potilaan) Molteno3-implantaatiosta, jotka kaikki oli tehty ensisijaisena glaukoomaleikkauksena. Aiempi kaihileikkaus ei ollut tutkimukseen osallistumisen este. Neljään silmään oli tehty aiemmin myös vitrektomia. Leikkausta pidettiin indisoituna, kun avokulmaglaukoomapotilaan näkö oli vaarantunut korkean paineen vuoksi maksimaalisesta lääkehoidosta ja mahdollisesta lasertrabekuloplastiasta huolimatta, silmään oli aiemmin tehty kaihileikkaus tai toiseen silmään epäonnistunut trabekulektomia. Sulkukulmaglaukoomapotilaalla piti olla tehtynä YAG-iridotomia ja kaihileikkaus. Leikkauksen jälkeen potilaita seurattiin vähintään vuosi. Leikkaus katsottiin epäonnistuneeksi, jos silmänpaine oli kolmen kuukauden seurannan jälkeen kahdella peräkkäisellä kontrollikäynnillä yli 21mmHg, laskenut alle 20 prosenttiin lähtötasosta tai oli 5mmHg tai sitä alempi. Myös valontajun menettäminen silmästä tai tarve uuteen glaukoomakirurgiseen toimenpiteeseen seuranta-aikana katsottiin epäonnistumiseksi. Ellei epäonnistumista näillä kriteereillä ollut, lääkkeettä hoituvan silmän leikkaus katsottiin onnistuneeksi. Lääkkeen kanssa tavoitepaineeseen hoituva silmä oli osittain onnistunut. Tutkimuksen keskimääräinen seuranta-aika oli 35 kuukautta. Kaksi potilaista kuoli ensimmäisen seurantavuoden aikana ja heidät suljettiin pois tulosten arviosta. Kolmelle silmälle jouduttiin tekemään uusi glaukoomaleikkaus seuranta-aikana. Muuttuja Ikä 51,3 Silmänpaine (mmhg) 35,2 Lääkeaineiden määrä 4,0 Aiempi LTP (%) 34 Oma mykiö:keinomykiö:afakia (%) 41:56:3 Miehet:naiset 53:47 Tutkimusväestön perustiedot leikkauspäivänä määritettynä. Leikkauksen epäonnistumisen syy lkm (%) Silmänpaineen liiallinen lasku 4 (4) Uusi glaukoomaleikkaus 3 (3) Silmänpaineen liian vähäinen lasku 2 (2) Valontajun menetys silmästä 2 (2) Ensisijainen syy, jonka perusteella Molteno3-implantaatio todettiin epäonnistuneeksi seuranta-aikana. Tilastollisesti merkittäviä tuloksia Silmänpaine ennen leikkausta oli keskimäärin 35,2mmHg ja viimeisellä seurantakäynnillä 14,2mmHg. Pudotus oli tilastollisesti merkitsevä. Ennen Molteno3-implantaatiota leikattavan silmän keskimääräinen lääkitys koostui neljästä vaikuttavasta lääkeaineesta ja viimeisellä seurantakäynnillä 1,3 lääkeaineesta. Myös tämä lasku oli tilastollisesti merkitsevä. Aiempi kaihileikkaus, sukupuoli, aiempi LTP, ikä, preoperatiivinen silmänpaine tai preoperatiivisesti käytettyjen lääkkeiden määrä ei tutkimuksessamme vaikuttanut loppusilmänpaineeseen. Onnistuneiden ja osittain onnistuneiden leikkausten määrät olivat 97, 94 ja 91 prosenttia yhden, kahden ja kolmen vuoden kuluttua leikkauksesta. Viimeisellä seurantakäynnillä leikkaus oli onnistunut 36:ssa, osittain onnistunut 54:ssä ja epäonnistunut 10 prosentissa silmistä. Onnistumiseen ei vaikuttanut aiempi kaihileikkaus, sukupuoli, aiempi LTP, ikä, preoperatiivinen silmänpaine tai preoperatiivisesti käytettyjen lääkkeiden määrä. Preoperatiivisen ja viimeisen seurantakäynnin välillä näöntarkkuus pysyi yhden rivin sisällä lähtötilanteesta 60:ssa, parani 6 Silmähoitaja

7 tio makirurgiana Komplikaatio lkm (%) Varhainen hypotonia 20 (19) Kaihi 9 (9) Suonikalvon irtauma 8 (8) Putken esiintulo 4 (4) Matala etukammio 4 (4) Putken kosketus endoteeliin tai iirikseen 4 (4) Kapseloitunut filtraatiokumpu 3 (3) Bulloottinen keratopatia 2 (2) Makulaturvotus 2 (2) Maligni glaukooma 2 (2) Ohimenevä kahtena näkeminen 1 (1) Verkkokalvon irtauma 1 (1) Ftiisi 1 (1) Verkkokalvon keskuslaskimon tukos 1 (1) Haavan vuotaminen 1 (1) Kroonisen uveiitin vaikeutuminen 1 (1) Silikoniöljyn pääsy etukammioon 1 (1) Sarveiskalvohaavauma 1 (1) Komplikaatioita yhteensä 66 Komplikaatioita saaneiden silmien määrä 47 (44) ARI-PEKKA YLILEHTO Toimenpide lkm Kaihileikkaus 3 Vitrektomia 3 Anti-VEGF-injektio lasiaiseen 2 Putken esiintulon peitto 2 Etukammion muodostus 1 Läpäisevä sarveiskalvosiirto 1 Steroidi-implantin injisointi lasiaistilaan 1 Alkoholi-injektio silmän vieruskudokseen 1 Silikoniöljyn poisto etukammiosta 1 Kirurginen putkea sulkevan ompeleen avaus 1 Toimenpiteiden kokonaismäärä 16 Seuranta-aikana komplikaatioiden hoitamiseksi tarvitut lisätoimenpiteet. Kaikki havaitut komplikaatiot seuranta-aikana. Yhdessä silmässä saatettiin havaita myös useampia komplikaatioita. 16:ssa ja heikkeni 24 prosentissa silmistä. Humprey C24-2-näkökenttätutkimuksessa MD-indeksi laski -11,3dB:stä -12,1dB:iin. Muutos oli tilastollisesti merkitsevä. Kaikkien tutkimussilmien näkökenttää tosin ei oltu määritetty kyseisellä menetelmällä eri syistä. Leikkauksen aikana ei ollut komplikaatioita. Leikkauksen jälkeen komplikaatioita tavattiin 44 prosentissa silmistä. Yleisin komplikaatio oli varhainen hypotonia. Kuitenkin vaikeiden komplikaatioiden esiintyvyys oli tutkimuksessa matala. Kirjoitus perustuu Päijät-Hämeen keskussairaalassa tehdyn tutkimuksen pohjalta laadittuun tieteelliseen julkaisuun: Juha O. Välimäki and Ari-Pekka A. Ylilehto, Molteno3 Implantation as Primary Glaucoma Surgery, Journal of Ophthalmology, vol. 2014, Article ID , 6 pages, doi: /2014/ Käyrä kuvaa onnistuneiden ja osittain onnistuneiden toimenpiteiden osuutta kaikista 106 silmästä Molteno3-implantaation seuranta-aikana. Silmähoitaja 7

8 Hyvä käsihygienia työntekijän velvollisuus ja potilaan oikeus Hyvä ja oikea-aikainen käsihygienia lisäävät potilasturvallisuutta, joka on terveydenhuollon työntekijän velvollisuus ja potilaan oikeus. Käsiemme pinnalla on suuri määrä mikrobeja. Ne jaotellaan joko ihon pintaosassa sijaitsevaan niin sanottuun väliaikaiseen mikrobistoon tai ihon syvemmissä osissa sijaitsevaan pysyvään mikrobistoon. Väliaikainen mikrobisto kerätään helposti käsiin potilaita koskettamalla esimerkiksi verenpaineen mittaamisen yhteydessä tai muussa hoitotoimenpiteessä. Ihon syvemmissä osissa sijaitsevat mikrobit estävät vieraiden mikrobien asettumista pysyvästi käsiin. Käsihygienian tavoitteena potilasturvallisuuden näkökulmasta on poistaa väliaikainen mikrobisto potilaskontaktien välillä. Jos väliaikaista mikrobistoa ei käsistä poisteta, mikrobit mukaan lukien antibiooteille vastustuskykyiset mikrobit siirtyvät seuraavassa potilaskosketuksessa uuteen potilaaseen. Terveille ihmisille näistä mikrobeista on harvoin haittaa, mutta vastustuskyvyltään alentuneille ja iäkkäille potilaille ne saattavat aiheuttaa vaikean infektion. Mikrobit kuriin käsihygienialla Mikrobit siirtyvät ihmisestä toiseen myös sairaalan ulkopuolella. Marketin ostoskärryjen kahvoista saamme käsiimme suuria määriä erilaisia mikrobeja. Kun pesee kädet vedellä ja saippualla heti kaupasta kotiuduttuaan, voi välttyä monelta kausiluontoiselta virustaudilta, kuten noron aiheuttamalta oksennus- ja ripulitaudilta. On tärkeää tiedostaa, että sairaalassa liikkuvat mikrobit ovat yleensä huomattavasti haitallisempia kuin sairaalan ulkopuolella olevat. Poliklinikoilla, toimenpideyksiköissä ja vuodeosastoilla käy päivittäin potilaita, jotka Desinfektiotekniikkaa voi testata laitteella, jonka ultraäänivalon ja testihuuhteeseen lisätyn reagenssin avulla voi nähdä ne käsien alueet, joihin huuhdetta ei ole levittynyt. Alueet, joihin huuhdetta ei ole levittynyt, näkyvät tummina. ovat terveydenhuoltopalveluita runsaasti käyttäviä asiakkaita. He ovat usein puolustuskyvyiltään alentuneita ja ovat saaneet runsaasti erilaisia hoitoja. He ovat täten potentiaalisia moniresistentin mikrobin kantajia. Vaikka potilaat istuvatkin samoissa odotustiloissa, he tuskin koskettelevat toisiaan, varsinkaan toistensa infektioportteja, kuten kanyyleja tai haavoja, eivätkä täten siirrä mikrobistoaan toiselle potilaalle. Tämän vuoksi useita potilaita päivän aikana hoitavien ja koskevien terveydenhuollon työntekijöiden on huolehdittava käsien kautta siirtyvien mikrobien hävittämisestä käsihygienian avulla. Käsihuuhde käyttäjän mukaan Väliaikainen mikrobisto poistetaan käsistä helpoiten alkoholipohjaisen käsihuuhteen ahkeralla käytöllä. Käsihuuhteet sisältävät ihoa hoitavia ainesosia, joten mitä enemmän huuhteita käytät, sitä paremmassa kunnossa pysyvät kätesi. Huuhteista tulee olla saatavilla useita eri vaihtoehtoja, että jokaisen työntekijän käsille löytyy sopivin huuhde. Enemmän geeliä sisältävät huuhteet saattavat tuntua toisesta tahmealta ja toisesta juoksevammat liian vähän hoitavilta. Kuivaihoisen kannattaa rasvata käsiään säännöllisesti myös perusvoiteilla. Käsien ihon ehjänä pitäminen on erityisen tärkeää, koska ihon rikkeymissä ja haavaumissa on runsaasti mikrobeja. Kädet ovat terveydenhuollon ammattilaisen tärkein työväline ja viestivät omistajansa ammattitaidosta. Kunnossa pidetty käsien iho, lyhyet kynnet ja koruttomat sormet sekä käsien desinfektio potilaan nähden en- 8 Silmähoitaja

9 HELENA OJANPERÄ Satu Kajander-Unkuri CLES+Tarviointimittari symposiumin aiheena Clinical Learning Environment and Supervision sekä Nurse Teacher (CLES+T) -arviointimittaria käyttävien tutkijoiden symposiumi pidettiin marraskuussa Alicantessa Espanjassa. Kliinisen oppimisympäristön laatua mittavaa CLES+T on kehitetty Mikko Saarikosken väitöskirjatyönä. nen häneen koskettamista lisäävät varmasti potilasturvallisuuden tunnetta. Desinfektio on tekniikkalaji Käsien desinfektiohieronnan teho perustuu oikeaan tekniikkaan. Käsihuuhdetta tulee ottaa riittävästi, käsien koosta riippuen 1 2 painallusta pumppupullosta, jotta kädet kastuvat kunnolla. Huuhdetta hierotaan siten, että molempien käsien kaikki alueet, sormenpäät, sormenvälit ja peukalon syrjät tulee käsiteltyä. Käsiä hierotaan yhteen kunnes ne ovat kuivat. Desinfektiotekniikkaa voi testata esimerkiksi OYS:ssa infektioiden torjuntayksiköltä lainattavan testauslaatikon avulla. Laitteessa olevan ultraäänivalon ja testihuuhteeseen lisätyn reagenssin avulla voi nähdä ne käsien alueet, joihin huuhdetta ei ole levittynyt. Kun hoidamme potilaita terveydenhuollon ammattilaisina, kädet tulee desinfioida ennen potilaskosketusta ja sen jälkeen samoin ennen aseptisia toimenpiteitä ja tilanteissa, jos kätemme ovat tahriintuneet eritteisiin. Tällöin näkyvä lika pestään käsistä saippuavedellä ennen desinfiointia. Myös potilaan välittömän hoitoympäristön koskettamisen jälkeen ja ennen siirtymistä toisen potilaan luo kädet tulee desinfioida. Näin huolehdimme tartuntatien katkaisusta. Potilasturvallisuudesta huolehtiminen on terveydenhuollon työntekijän velvollisuus ja potilasturvallisuus on potilaan oikeus. Huolehtikaamme siis hyvästä ja oikea-aikaisesta käsihygieniasta. Hygieniahoitaja Helena Ojanperä on Oulun yliopistollisen sairaalan infektioiden torjuntayksikön osastonhoitaja. Kahden päivän symposiumissa jaettiin tutkimustuloksia eri puolilta maailmaa. Kaukaisimmat tutkijat tulivat Filippiineiltä. Arviointimittarista on tällä hetkellä 29 kieliversiota. Sitä käytetään yleisesti myös Suomen yliopistollisissa ja keskussairaaloissa mittaamaan oppimisympäristön laatua ja opiskelijoiden kokemuksia saamastaan ohjauksesta. Yleisesti käytetään myös mittarin T-osiota, joka mittaa hoitotyön opettajan osuutta harjoittelun laadussa. Vaikka mittari on kehitetty hoitotyön opiskelijoille, se taipuu ja mittaa myös lääkäriopiskelijoiden kokemuksia. Näistä tuloksista symposiumissa kertoivat sekä ruotsalaiset että norjalaiset tutkijat. Lisäksi mittaria on viime vuosien aikana käytetty lisääntyvässä määrin hoitotyön opiskelijoilla myös perusterveydenhuollossa. Oma esitykseni symposiumissa keskittyi valmistumassa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatilliseen pätevyyteen. Käytin väitöskirjatutkimuksessani CLES-mittaria taustamuuttujana. Halusin selvittää, millainen yhteys kliinisellä oppimisympäristöllä ja sairaanhoitajien toteuttamalla ohjauksella on sairaanhoitajaopiskelijan ammatilliseen pätevyyteen. Ohjaussuhde ja harjoitteluyksikön pedagoginen ilmapiiri olivat yhteydessä ammatilliseen pätevyyteen. Tästä on julkaistu artikkeli muun muassa Silmähoitaja-lehdessä 2/2014. Oikeus olla opiskelija Yksi mielenkiintoisimmista oli Margit Eckardtin esitys symposiumin jälkimmäisenä päivänä. Hän oli analysoinut Suomessa käytössä olevan avoimen kysymyksen: Mitä muuta haluaisit kertoa ohjatusta harjoittelustasi? Vastauksia vuodelta 2012 HUSin osalta eettisyyden näkökulmasta. Yksi tärkeimmistä asioista opiskelijoille on edelleen se, että heillä on oikeus olla opiskelija ja heillä on oikeus tulla puhutelluksi omalla nimellään. He eivät ole kasvottomia olentoja, joilla on kädet ja jalat, mutta ei nimeä eikä identiteettiä. Tämä oman nimen käyttö olisi ohjaajille aika pieni vaiva, mutta sillä saataisiin suuri hyöty. Symposiumissa tehtiin myös katsausta tulevaan, miten tutkijoiden tulisi edetä kliinisen oppimisympäristön tutkimuksessa. Koimme kaikki, että on tärkeää lisätä laadullista tutkimusta, mutta myös mitata oppimistuloksia. Kiitän lämpimästi Suomen Silmähoitajia ja Santen Oy:tä apurahasta, joka teki osallistumiseni symposiumiin mahdolliseksi. TtM Satu Kajander-Unkuri on Savonia ammattikorkeakoulun hoitotyön lehtori ja Turun yliopiston TtT-opiskelija. Silmähoitaja 9

10 Kollegiaalisuus arjen työssä mitä se on? IRMELI STENROOS Kollegiaalisuus-sana on tuttu kaikille terveydenhuoltoalalla työskenteleville. Se on merkittävä työyhteisön toimivuuden ja hyvinvoinnin taustatekijä. Käytännössä kollegiaalisuus on usein pieniä arkisia asioita, joihin ei välttämättä tule kiinnitettyä suurempaa huomiota. Mitä se oikeastaan merkitsee? Kollegiaalisuus-teema on ollut yksi viime aikojen puheenaiheista sairaanhoitajien keskuudessa. Sairaanhoitajien kollegiaalisuusohjeet julkaistiin Sairaanhoitajapäivillä Idea kirjallisten ohjeiden laatimisesta tuli jäsenistöltä. Ohjeiden tarkoituksena on tukea sairaanhoitajien kollegiaalisuutta. Ne velvoittavat toimimaan kollegiaalisesti toisiamme kohtaan. Ohjeet perustuvat ammattietiikkaan. Toisen kunnioitus, arvostus ja oikeudenmukainen kohtelu arjen työssä tukevat sairaanhoitajan ammatillista työskentelyä ja tähtäävät yhteiseen tavoitteeseen eli potilaan parhaaseen mahdolliseen hoitoon. Ohjeissa korostuu selkeästi osaamista vahvistava vaikutus. Työtä on mukavampi tehdä, kun puhutaan asiallisesti työtoverien kesken. Jos yhteistyö ei toimi, voi osaamista jäädä hyödyntämättä. Harva osaa kaikkea Silmähoitajankin työ vaatii nykyisin niin laaja-alaista osaamista, että harva on asiantuntija aivan kaikessa. Syvällisempi osaaminen tietyillä alueilla kuten tiimityöskentelyssä on parempi keskittää, ja jakaa osaamista ja konsultoida puolin ja toisin. Eri ammattiryhmilläkin on laajempaa osaamista. Tähänkin tarvitaan toimivaa kollegiaalisuutta. Opiskelijaa on tärkeää tukea työharjoittelussa ja antaa rakentavaa palautetta uralle kehittymiseen. Työharjoittelujaksoista jää usein koko elämän muistettavia kokemuksia. Silloin saatu käytännön kokemus on merkittävä askel opiskelijalle kehityksessä kohti ammattilaisuutta. Millainen kollega olen? Joskus on hyvä pysähtyä miettimään, millainen kollega olen työyhteisössä, jossa toimii muitakin ammattiryhmiä. Millainen olen esimiehenä tai yhdistystoiminnassa? Jaanko osaamistani toiselle? Miten minua uskalletaan lähestyä ja uskalletaanko kysyä apua? Annanko tarvittaessa tukea? Vienkö kaiken olemassa olevan tilan ympäriltäni vai annanko tilaa myös toisille? Sote-uudistuksessa kollegiaalisuus on entistä tärkeämpää: monimuotoisen toiminnan sujuminen käytännön työn osaajien kesken edellyttää hyvää yhteistyökykyä. Irmeli Stenroos työskentelee Turun yliopistollisen sairaalan silmätautien poliklinikalla. Hän on Suomen Silmähoitajien hallituksen varajäsen. Suomen Silmähoitajat ry:n hallitus toivottaa Silmähoitaja-lehden lukijoille Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2015! 10 Silmähoitaja

11 Hyvä työilmapiiri ja yhteiset juttutuokiot auttavat jaksamaan, Sari Rosnell sanoo. Hoitaja joustaa ja muuntautuu Silmähoitaja-lehden Minun työni -sarja esittelee silmähoitajia työnsä ääressä. Tässä lehdessä kysymyksiin vastaa silmähoitaja Sari Rosnell Turusta. Missä työskentelet ja mitä teet? Olen toiminut vuodesta 2005 lähtien Turun yliopistollisen keskussairaalan silmäklinikalla. Tällä hetkellä toimipaikkani on vuodeosasto, mutta työskentelen myös päiväkirurgisessa yksikössä ja poliklinikkavastaanotoilla. Olen klinikan kirjaamisyhdyshenkilö, ja pyrin olemaan ajan tasalla kaikissa kirjaamiseen liittyvissä asioissa. Uudistuksia ja versionvaihdoksia pukkaa tiuhaan tahtiin, niinpä perehtyminen uusiin asioihin muun ohella on ajoittain haastavaa. Millainen on tyypillinen työpäiväsi? Vuodeosastolla päivä alkaa päivystys- ja elektiiviseen leikkaukseen tulevien potilaiden vastaanottamisella. Leikkauskierrolla arvioidaan, ehditäänkö kaikki potilaat operoida. Perumisia on saatu kuriin iltapäivisin lisätyönä tehtävien toimenpiteiden ansiosta. Suurin osa potilaista kotiutuu ensimmäisenä postoperatiivisena päivänä. Hoitaja kotiuttaa osastonlääkärin tutkimat potilaat, antaa Minun työni tiputusohjausta, käy läpi kotihoito-ohjeita ja järjestää tarvittaessa jatkohoitopaikkaa. Päivän aikana laitetaan tietysti silmätippoja, puhdistetaan silmiä ja ohjataan asentohoitoa tarpeen mukaan. Vuodeosastolla hoidetaan päikipotilaita vauvasta vaariin. Ensi kesänä silmäklinikkamme muuttaa uusiin remontoituihin tiloihin, minkä jälkeen on tarkoitus hoitaa kaikki päikipotilaat omassa yksikössään. Osastolla tutkitaan myös polikliinisia kontrollipotilaita, jolloin hoitaja toimii tutkimushuoneessa lääkärin apuna, varaa kontrolliaikoja, ohjaa ja haastattelee potilaita. Heikkonäköiset potilaat tarvitsevat ohjausta ja tukea muuttuvissa tilanteissa. Mikä on muuttunut? Työ on muuttunut koko ajan hektisemmäksi. Hoitojaksot ovat lyhyitä. Potilasvirta on suurentunut, mutta henkilökuntaa ei ole lisätty. Klinikkamme lisää hoitajien itsenäisiä vastaanottoja; ensi vuonna on tarkoitus aloittaa hoitajien tekemät silmänsisäiset injektiot. Työtehtäviä on siis siirretty lääkäreiltä hoitajille. Omat kiinnostuksen kohteesi? Organisaatio määrää tällä hetkellä pitkälti kiinnostuksen kohteet. Atk-ohjelman versionvaihdos ja siirtyminen Kantaan vievät voimavaroja. Tulevan muuton suunnittelu on täysillä käynnissä. Silmätauteihin liittyvät kiinnostuksen aiheet odottavat nyt seesteisempiä aikoja. Miten kehität osaamistasi? Haen tietoa kirjallisuudesta ja netistä. Lääkäreiden kanssa keskustelen ajoittain toimenpiteistä ja uudistuksista. Silmä- ja sairaanhoitajapäivät ovat talon ulkopuoliset koulutukset, joissa olen käynyt. Klinikkamme jokaviikkoisessa kokouksessa käsitellään ajankohtaisia asioita. Mitkä asiat koet haasteena? Organisaatio uudistuu jatkuvasti. Harvoin arvioidaan, onko edellisistäkään uudistuksista ollut hyötyä. Hoitajilta vaaditaan joustamista ja muuntautumiskykyä. Aamuvuoroon tullessa voi toimipiste olla aivan muu kuin edeltävänä päivänä on suunniteltu. Vaihdot johtuvat usein äkillisistä sairastumisista. Hoitajien on kyettävä työskentelemään lähes kaikissa toimipisteissä. Haastavana pidän myös kollegojen motivoimista erilaisiin kirjaamisuudistuksiin ja versionvaihdoksiin. Mitä on työnilo? Työniloa tuo potilaiden tai omaisten hyvä palaute tai hoitoonsa tyytyväinen potilas. Myös hyvä työilmapiiri ja yhteiset juttutuokiot auttavat jaksamaan. On mahtavaa, jos työkaverit jaksavat innostua kirjaamisasioista ja pohtia yhdessä potilaiden hoitoa. Miten huolehdit hyvinvoinnistasi? Perheen kanssa on mukava touhuta kaikenlaista. Lapsista huokuu ihana elämänilo ja työmurheet unohtuvat lasten saapuessa kotiin. Koiran kanssa lenkkeily pakottaa ulos luontoon kelillä kuin kelillä. Jumpassa saa tuulettaa aivoja kovan musiikin pauhatessa. Ruuanlaitto ja leipominen ilahduttavat kaikkia. Sinulle tärkeä elämänohje? Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Silmähoitaja 11

12 Turku 2014 Tämänvuotisille koulutuspäiville Turkuun saapui liki 200 silmähoitajaa eri puolilta Suomea. Silmähoitajapäivät Turussa koulutusta, keskus Lähes 200 silmähoitajaa kokoontui vuosittaisille Silmähoitajapäiville Turkuun Radisson Blu Marina Palace -hotelliin marraskuuta. Osallistujat olivat eri puolilta Suomea sekä julkisen että yksityisen terveydenhuollon toimipisteistä. Mistä on hyvät Silmähoitajapäivät tehty? Luennoista, paneelista, postereista ja iltajuhlista. Niistä on hyvät Silmähoitajapäivät tehty. Perjantaina tervetuliaissanat lausui Silmähoitajayhdistyksen puheenjohtaja Kati Nieminen. Hän toimi myös päivän puheenjohtajana. Myös TYKS:n ylihoitaja Liisa Iire toivotti osallistujat tervetulleiksi Turkuun. Puheessaan hän käsitteli sitä, kuinka tärkeä ja merkityksellinen näköaisti on ihmiselle. Silmä on kooltaan pieni, mutta merkitykseltään suuri. Hän kehotti osallistujia olemaan ylpeitä silmähoitajan erityisosaamisesta sekä muistamaan jokapäiväisessä työssä työnilon ja myönteisen asenteen. Glaukooman hoidosta Perjantaiaamupäivän luennot käsittelivät glaukoomaa ja sen kirurgista hoitoa. Aiheesta luennoi HUS:n erikoislääkäri Pasi Allinen. Hän kertoi, kuinka jo 1600-luvulla ymmärrettiin, että pitkään jatkuessaan kohonnut silmänpaine aiheuttaa näön heikkenemistä ja sokeutta. Suomessa on noin glaukoomaa sairastavaa ja vuosittain tehdään noin uutta glaukoomadiagnoosia. Edelleenkin paineen lasku on ainoa glaukooman hoitokeino. Paineenalennusleikkaus on ajankohtainen, kun silmänpainetta on laskettu silmätipoin tai laserhoidoin, mutta niiden teho jäänyt riittämättömäksi tai kun lääkkeet aiheuttavat hankalia sivuvaikutuksia. Glaukooman kirurginen hoito alkoi luvulta, jolloin kehitettiin iridektomia. Nykyisin trabekulektomia on maailman yleisin glaukoomaleikkaus ja syvä sklerektomia puolestaan maailman paras glaukoomaleikkaus, Allinen luennoi. Paineleikkauksen tavoitteena on pysäyttää glaukooman eteneminen lääkkeittä tai siedettävällä lääkityksellä. Allinen ihastutti yleisöä luentoonsa liittämillään videoklipeillä, jotka esittelivät ja havainnollistivat tavallisimpia paineenalennusleikkauksia. Glaukoomayhdistyksen varapuheenjohtaja Ritva Kivimäki kertoi, että yhdistys on perustettu 1998 ja siinä on tällä hetkellä noin 300 jäsentä. Yhdistyksen keskeiset toimintamuodot ovat tiedon jakaminen ja vertaistukiryhmätoiminta. Lisätietoa yhdistyksestä löytyy osoitteesta Vuosikokousvalintoja Ennen lounasta pidettiin vielä Suomen Silmähoitajat ry:n vuosikokous, johon osallistui 41 jäsentä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Riitta Hiltunen Kokous hyväksyi vuoden 2013 toimintakertomuksen ja myönsi yhdistyksen hallitukselle tili- ja vastuuvapauden. Kokous hyväksyi myös toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle Yhdistyksen jäsenmaksuksi vahvistettiin 25 euroa vuodessa. Lisäksi päätettiin, että jatkossa Silmähoitajalehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Kokous valitsi Silmähoitajayhdistyksen puheenjohtajaksi kahdeksi seuraavaksi vuo- 12 Silmähoitaja

13 JOHANNA ALALOUKUSA Silmähoitajapäivät kiinnostavat vuosi vuodelta yhä useampaa näytteilleasettajaa, jotka esittelevät tuotteitaan ja palveluitaan. teluja ja kollegoja deksi yksimielisesti Kati Niemisen. Hallituksen varsinaisina jäseninä jatkavat seuraavat kaksi vuotta myös Erja Malvalehto-Inkerö ja Johanna Alaloukusa. Uusiksi varsinaisiksi jäseniksi valittiin Irmeli Stenroos ja Kirsti Rantala. Hallituksen varajäseninä jatkavat Jaana Hakola ja Heidi Talvensaari. Uudeksi varajäseneksi valittiin Petra Westerholm. Tekomykiöistä ja ikärappeumasta Maittavan lounaan jälkeen erikoislääkäri Ville Hemiö luennoi multifokaalilinsseistä (MIOL). Hemiön mukaan tekomykiöllä on mahdollista nähdä hyvin sekä lähelle että kauas (kaksi tarkennuspistettä). Hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi potilasvalinta on erittäin tärkeä ja MIOL-leikkaus pitää tehdä yhtä aikaa molempiin silmiin. MIOL-leikkauksen jälkeen potilailla esiintyy haloilmiötä ja kontrastiherkkyyden heikentymistä kuten myös IOL-leikkauksien jälkeen. Erikoistuva lääkäri Tuomo Lehtosen aiheena oli ikärappeuman (AMD) hoitopolku Turussa. Aluksi hän kertoi kuulijoille perustietoa kosteasta ikärappeumasta ja sen patogeneesistä. Toisin kuin kuivaan ikärappeumaan kosteaan ikärappeumaan on olemassa hoito, verisuonikasvutekijän (anti-vegflääkkeet) injisoiminen silmän lasiaiseen. Tämä niin sanottu pistoshoito on yleisesti tehokasta ja turvallista sekä parantaa potilaan elämänlaatua. Hoidossa käytettävät tavallisimmat valmisteet ovat Avastin (bevatsumabi), Lucentis (ranibitsumabi) ja Eylea (afliberatsepti). Myös Lehtonen elävöitti luentoaan havainnollistavien videoklippien avulla. Hallitus Puheenjohtaja Kati Nieminen, Pori Varsinainen jäsen Erja Malvalehto-Inkerö, Rovaniemi Johanna Alaloukusa, Oulu Merja Korhonen, Kärkölä Sari Juvonen, Tampere Irmeli Stenroos, Turku Kirsti Rantala, Tampere Pistoshoidon käytäntöjä Perjantain koulutuksellisen osuuden päätti mielenkiintoinen pistospaneeli, jonka veti Riitta-Liisa Alm. Paneelissa olivat mukana Seija Rahkola (SatSHP, Pori), Nina Viherkoski-Valtonen (VSSHP, Turku), Satu Lähde (PSHP, Tampere), Mirja Kivelä (PPSHP, Oulu) ja Teija Aurala, (HUS, Helsinki). Panelistit keskustelivat pistoshoitojen käytänteistä. Yleisö seurasi ja kommentoi keskustelua kiinnostuneena. Helsingissä ja Varajäsen Riitta Varamäki, Seinäjoki Heidi Talvensaari, Helsinki Aulikki Mäki-Jouppila, Seinäjoki Riitta-Liisa Alm, Tornio Petra Westerholm, Pori Jaana Hakola, Rovaniemi Silmähoitaja 13

14 Turku 2014 Luentojen lomassa osallistujilla oli mahdollisuus tutustua silmähoitotyötä ja sen kehittämistä esitteleviin postereihin. Silmähoitajat pitivät iltatilaisuutta onnistune hauskaa ja sai nauraa. Tampereella tehtävään koulutetut sairaanhoitajat pistävät lasiaisinjektiot, mutta Oulussa, Turussa ja Porissa pistäminen on vielä lääkärin tehtävä. Sekä Helsingissä että Tampereella sairaanhoitajat saavat lasiaispistoksista lisäkorvauksen: Helsingissä hieman yli 200 euroa kuukaudessa ja Tampereella 5 6 prosenttia peruspalkasta, käytännössä hiukan yli 100 euroa kuukaudessa. Pistoksia tehdään sekä leikkaussalissa että toimenpidehuoneessa. Pistosmäärä vaihtelee noin 20:sta aina 35 40:een päivässä. Yleisin pistoshoidoissa käytetty lääke on Avastin. Pistoväli vaihtelee tavallisimmin neljästä kuuteen, joskus seitsemään viikkoon. Pistoksia annetaan kolmesta kuuteen pistoksen sarjana. Sugillaatiot ovat tavallisimmat komplikaatiot. Endoftalmiitit ovat jokaisessa sairaalassa harvinaisia, eivätkä ne ole lisääntyneet Helsingissä ja Tampereella sairaanhoitajien aloitettua pistämisen. Jokaisella paikkakunnalla potilaat saavat sekä kirjallista että suullista ohjausta ennen pistoshoidon aloittamista ja sen aikana. Oulussa ja Porissa potilaiden pitää antaa kirjallinen suostumus Avastinin käyttöön. Kaikilla panelisteilla oli kokemus, että potilaat kieltäytyvät hyvin harvoin Avastinin käytöstä. Potilas täyttää kirjallisen kyselyn terveydentilastaan ja tuo sen pistoshoitoon tullessaan ainakin Oulussa, Tampereella ja Helsingissä. Osassa sairaaloista potilaat ohjataan käymään pistosta edeltävänä iltana suihkussa ja pesemään tällöin myös hiuksensa. Missään panelistien edustamassa sairaalassa ei käytetty antibioottia pistosta edeltävästi, mutta Turussa, Porissa ja Tampereella pistoksen jälkeen silmään laitettiin kloramfenikol-tippaa tai voidetta. Oulussa ja Helsingissä pistoksen jälkeen käytettiin ainoastaan kostutusgeeliä (Oftagel). Silmän puuduttamiseen käytettiin Obucainia, Oxb:tä jattetracainia sekä myös niiden erilaisia yhdistelmiä. Luomien pesuun käytettiin Travahexiä, Betadinea ja 80-prosenttista alkoholia. Avastin tuli jokaisessa sairaalassa apteekista pakattuna valmiiseen kerta-annosruiskuun. Invitria-ohjuria käytettiin pistoapuna Turussa, Oulussa, Porissa ja Tampereella. Kirjaamiskäytänteet ja hoitoisuusluokitukset vaihtelivat eri sairaaloissa. Luentojen lomassa osallistujilla oli mahdollisuus tutustua näyttelyalueella alan yrityksien ja palveluntuottajien tuotteisiin ja toimintaan sekä silmähoitotyötä ja sen kehittämistä esitteleviin postereihin. Perjantaipäivä päättyi iltajuhlaan niin ikään Radisson Marina Blu Palacessa. Herkullisen illallisen ja keskustelujen lomassa illallisvieraita viihdyttivät humaltuva tarjoilija ja stand up -koomikko. Silmänpohjakuvia ja kivunhoitoa Mistä on hyvä Silmähoitajapäivät tehty? Keskusteluista, kollegoista, näyttelystä, verkostoitumisesta. Niistä on hyvä Silmähoitajapäivät tehty. Lauantaipäivän aluksi Matti Halkosaari Essmed Oy:stä luennoi näkökenttien tutkimisesta. Hänen jälkeensä Innz Oy:n Dheeraj Bansal luennoi silmän OCT-kuvauksesta ja silmänpohjakuvien tulkinnan yksityiskohdista. Tohtori Bansal paneutui erityisesti silmänpohja- ja OCT-kuvin tapahtuvaan kostean ikärappeuman (AMD) etenemisen seurantaan. Kliinisen hoitotieteen professorin Sanna Salanterän aiheena oli kivun hoitotyö osana potilaan kokonaishoitoa. Kivun hoito on monitasoinen ja monisyinen asia. Salanterä kehotti kuuntelemaan tarkasti potilaan kuvausta kivusta, sillä kivun luonne auttaa diagnoosin tekemisessä. Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus) on julkaissut suosituksen aikuispotilaan kirurgisen toimenpiteen jälkeisen lyhytkestoisen kivun hoitotyöstä, johon voi tutustua tarkemmin Hotuksen internet-sivuilla hotus-fi/suositukset). Lapsen näöstä SMILE-leikkauksiin Lounaan jälkeen sairaanhoitaja Satu Lähde kertoi lapsen näön kehittymisestä ja näöntarkkuuden tutkimisesta eri menetelmillä. Tämän jälkeen erikoislääkäri Markku Leinonen luennoi lapsen toiminnallisen näön tutkimisesta. Hän havainnollisti esitystään mielenkiintoisin videoklipein. Osastonhoitaja Carita Karlssonin aiheena oli silmähoitajien osaamisprofiili ja sen hyödyntäminen työelämässä muun muassa kehittämisen ja johtamisen apuvälineenä. Päivän päätti erikoislääkäri Harri Koskelan luento SMILE-leikkauksista taittovirheki- 14 Silmähoitaja

15 ena: ruoka oli erinomaista, tila viihtyisä, ohjelma Kuvat: Riitta-Liisa Alm Risuja ja ruusuja Turun Silmähoitajapäiville osallistui molempina päivinä 190 osallistujaa. Palautteita jätettiin kiitettävästi: paperisena 121 ja nettisivun kautta kuusi eli yhteensä 127 palautetta. Hienoa! Palautteen jättäneistä selvä enemmistö oli toiminut silmähoitajana alle viisi vuotta erikoissairaanhoidossa. PERJANTAIN ehdottomasti parhaana luentona pidettiin Pasi Allisen alustusta glaukooman kirurgisesta hoidosta. Palautteen jättäneistä osallistujista 101 piti tätä luentoa päivän parhaana. Toiseksi parhaana luentona perjantaina pidettiin pistospaneelia, johon osallistui hoitajia eri kaupungeista. Paneelia luonnehdittiin hyväksi ja antoisaksi. Se toi hyvin esiin eri hoitokäytännöt ja toisten sairaaloiden käytäntöjä pistoshoidosta. Toivottiin kuitenkin, että paneelille olisi varattu enemmän aikaa. Perjantain kaikkia luentoja pidettiin hyvinä, selkeinä ja mielenkiintoisina. Luennoissa esitetyt videot todettiin myös hyviksi. rurgiassa. Hän kertoi, että leikkaus on hyvin turvallinen menetelmä ja se on ollut käytössä Suomessa noin kahden vuoden ajan. Menetelmä tuottaa stabiileja ja hyvin ennustettavissa olevia hoitotuloksia. Myös hän havainnollisti esitystään videoklipein. Tervetuloa Ouluun! Lauantaina puheenjohtajana toiminut Jaana Hakola kiitti osallistujia ja toivotti kaikki tervetulleiksi ensi vuonna Ouluun, jossa järjestetään seuraavat Silmähoitajapäivät. Samalla vietetään yhdistyksen 25-vuotisjuhlia. Johanna Alaloukusa on Suomen Silmähoitajat ry:n sihteeri. LAUANTAIN parhaana pidettiin Matti Halkosaaren Näkökenttien tutkiminen -luentoa. Sanna Salanterän alustus Kivun hoitotyö osana potilaan kokonaishoitoa oli osallistujien mielestä päivän toiseksi paras luento. Kolmanneksi parhaana pidettiin Dheeraj Bansalin luentoa OCT:stä. Kivun hoitotyö -luentoon olisi toivottu enemmän aikaa, samoin näkökenttäluentoon. Vaikka Bansalin luentoa pidettiin kolmanneksi parhaana, sai se jonkin verran kritiikkiä englannin kielestä ja toivottiin, että luento olisi ollut suomenkielinen. Radisson Blu Marina Palace hotellia piti 105 vastaajaa erittäin hyvänä koulutuspäivien pitopaikkana. Ruoka sai paljon kiitosta ja sitä pidettiin erittäin hyvänä. Palvelu oli hyvää ja tilat toimivat. Erityisen paljon myönteistä palautetta sai se, että kaikki toiminnot olivat samassa rakennuksessa. Lähes kaikki vastaajat pitivät iltatilaisuutta erittäin onnistuneena. Ruoka oli erinomaista, tila kaunis ja viihtyisä. Ohjelma oli hyvää, hauskaa, mahtavaa ja ajan hermolla. Kiitettiin siitä, että sai nauraa. Iltajuhlassa oli mukavaa rentouttavaa yhdessäoloa ja samalla mahdollisuus tutustua muihin silmähoitajiin ympäri Suomea. Silmähoitaja 15

16 Turku 2014 Kuvat: Riitta-Liisa Alm Perjantain parhaana luentona pidettiin Pasi Allisen alustusta glaukooman kirurgisesta hoidosta. Myös pistospaneeli sai hyvän vastaanoton. Sille olisi toivottu vielä enemmän aikaa. Vasemmalta paneelin asiantuntijat Seija Rahkola, Nina Viherkoski-Valtonen, Satu Lähde, Mirja Kivelä ja Teija Aurala. Matti Halkosaaren luento näkökenttien tutkimisesta oli osallistujien mielestä lauantain parasta antia. Toivottiin, että ruoka ja viinit olisi esitelty ja ruokailun aikana olisi ollut taustamusiikkia. Kolme iltajuhlaan osallistunutta vastaajaa piti ohjelmaa mauttomana ja tökerönä. LUENTOAIHEITA ensi vuodelle ehdotettiin paljon. Toivottiin muun muassa luentoja karsastuksesta, kaihista, diabeteksesta, näönkuntoutuksesta ja takaosakirurgiasta. Lisää luentoja näkökentistä ja OCT:sta suomeksi. Vuodeosastolla hoidettavan silmäpotilaan hoidosta ja poliklinikkahoitajan työstä toivottiin myös luentoja. Otamme huomioon näitä toiveita ensi vuoden silmähoitajapäiviä suunnitellessamme. JOKA VUOSI Silmähoitajapäivien palautteissa on muutama palaute samantyyppisistä asioista. Yleensä aina joku toivoo, että koulutuspäivät olisivat torstai ja perjantai. Samoin esitetään toivomuksia kaupungeista, joissa koulutuspäivät järjestettäisiin. Myös ajankohta herättää aina mielipiteitä. Näihin asioihin ei silmähoitajayhdistyksen hallitus juurikaan voi vaikuttaa. Omat päivät pidetään aina syksyllä samaan aikaan kuin silmälääkäriyhdistyksen silmälääkäripäivät. Jotta mahdollisimman moni yhdistyksen jäsen pääsisi koulutuspäiville, on tämä mahdollista vain samaan aikaan, kun lääkärit ovat omilla päivillään. Ainakaan vielä ei silmähoitajayhdistys ole päässyt ajankohtaan vaikuttamaan. Koulutuspäivät järjestetään aina paikkakunnilla, joilla on yliopistosairaala. Yleensä katsotaan, että yliopistokaupungeissa on riittävät resurssit päivien järjestämiseen. Paikkakunta valitaan kiertävän listan mukaan. Poikkeuksiakin on tehty. Kun oli esimerkiksi Suomen vuoro järjestää pohjoismaiset silmähoitajapäivät, Tampere jäi väliin, ja silmähoitaja- ja silmälääkäripäivät järjestettiin Helsingissä. Usein myös toivotaan, että silmähoitajien ja -lääkärien koulutuspäivät olisivat samassa paikassa. Näin on joskus ollut, mutta aina tämäkään ei ole mahdollista. Kaikista kaupungeista ei löydy sopivia tiloja, joihin me kaikki mahtuisimme. Monesti silmähoitajat haluaisivat käydä tutustumassa silmälääkäripäivien näyttelyyn. Tämä ei suinkaan ole kiellettyä, vaikka näyttely olisikin eri paikassa kuin silmähoitajapäivät. Silmähoitajayhdistys on kuitenkin saanut vuosi vuodelta enemmän myös omia näytteilleasettajia, ja siitä meidän kannattaa olla ylpeitä. Halusin tässä perustella muutamia asioita, jotka vuosittain ovat esillä palautteissa. Tämä sen vuoksi, ettei tule sellainen olo, että annetuista palautteista ei välitetä. Yleisesti tämän vuoden silmähoitajapäivien järjestelyihin oltiin erittäin tyytyväisiä ja palaute oli pääosin positiivista. Tämä kannustaa suunnittelemaan seuraavia päiviä Ouluun, jossa juhlimmekin 25-vuotiasta silmähoitajayhdistystä. Kati Nieminen on Suomen Silmähoitajat ry:n puheenjohtaja. 16 Silmähoitaja

17 Yhteistyötä ja osaamisen jakamista Kysymykset ja kuva: Riitta-Liisa Alm Tampereen yliopistollisen sairaalan Silmäkeskuksen osastonhoitaja, vastikään eläkepäiville asettunut Päivi Mattila oli perustamassa Suomen silmähoitajien omaa yhdistystä 25 vuotta sitten. Miten kaikki sai alkunsa? Silloinen professorimme ja ylilääkärimme Lotta Salminen yllytti meitä hoitajia perustamaan silmähoitajille oman yhdistyksen. Keitä oli mukana? Vetovastuuseen lähti leikkaussalihoitajamme Marja-Liisa Taubert. Perustamiskokouksessa Tampereella meitä oli muistini mukaan neljä taysilaista: Marja-Liisan lisäksi vuodeosaston osastonhoitaja Anja Marttila, silmäpolin osastonhoitaja Eila Välimaa. Itse olin tuolloin karsastuspolin osastonhoitaja. Äänivaltansa yhdistyksen perustamiseen oli lähettänyt myös Kuopion yliopiston opetushoitaja Terttu Myöhänen. Miten valmistauduitte yhdistyksen perustamiseen? Marja-Liisa oli ennenkin ollut yhdistystoiminnassa aktiivinen ja tiesi, miten toimitaan. Miten rahoitus järjestyi? Vuonna 1990 taysilaiset järjestivät valtakunnalliset silmähoitajien opintopäivät Tampereella. Näille päiville tehtiin silmäklinikassa kaihileikatun potilaan kotihoidosta opetusvideo, jota myytiin opintopäivillä. Myös muu opintopäivistä kertynyt raha oli alkupääomana. Milloin ja missä pidettiin ensimmäiset silmähoitajapäivät? Vuonna 1991 Helsingissä. Niitä alettiin pitää silmälääkäreiden syysopintopäivien kanssa samanaikaisesti ja samalla paikkakunnalla, jotta mahdollisimman moni voisi osallistua. Millaisia yksityiskohtia tulee mieleesi yhdistyksen perustamisesta tai koulutuspäivien järjestämisestä? Aluksi meillä oli hyvin vähän kuluja sen vuoksi, että itse teimme kaiken talkoilla. Itse olin muun muassa tilintarkastajana useamman vuoden. Alusta asti hallitus on suunnitellut ja toteuttanut hienoja opintopäiviä. Viime vuosien kehitys tehdä yhdessä työtä potilaiden hyväksi on ollut hieno asia, Päivi Mattila sanoo. Olet tehnyt pitkän päivätyön silmäsairaanhoitajana. Mitä se sisältää? Opintieni alkoi 40 vuotta sitten Lahden diakonissalaitoksella. Jo sieltä sain kipinän erikoisalalle, jossa ehdin tehdä työtä yli 30 vuotta: vuodeosaston sairaanhoitajana 10 vuotta, TAYSin Karsastuspoliklinikan osastonhoitajana lähes 10 vuotta ja Silmätautien poliklinikan osastonhoitajana 14 vuotta. Diakonissan koulutustani arvostan erityisesti. Vuonna 1990 valmistuin myös terveydenhoitajaksi. Minkälainen TAYS oli työpaikkana? TAYS oli kaikkina työvuosinani kehittyvä, uudistumaan pyrkivä työpaikka, joka antoi mahdollisuudet kehittyä omassa työssä. Sujuiko yhteistyö eri ammattiryhmien välillä? Se oli työurani alussa kovin muodollista ja eriytynyttä. Viime vuosien kehitys tehdä yhdessä työtä potilaiden hyväksi on ollut hieno asia. Mikä asia tai muutos on ollut urallasi merkittävintä? Suurin muutos on ollut hoitajien työn muuttuminen avustamisesta itsenäiseen työskentelyyn. Mitä mieltä olet tämän päivän silmäsairaanhoitajakoulutuksesta? Silmäsairaanhoitajien koulutus on työpaikkojen ja työntekijän vastuulla. Arvostan erityisesti sitä, että hoitajat kouluttavat toinen toistaan, että kaikkea osaamista jaetaan. Osaamista odottaa potilas ja siitä syntyy työtyytyväisyys ja työn ilo. Onko silmähoitajan koulutustaso riittävä? Onko kehitettävää? Kehitettävää olisi paljonkin. Verkkokoulutus on tätä päivää jospa joku tai jotkut tekisivät verkkoon silmähoitajakoulutuksen! Silmähoitajille voisi kuvata osaamisen tasoja, joille itse kukin voisi pyrkiä. Aloittelijasta asiantuntijaksi. Silmähoitaja-lehti on tärkeä tiedon välittäjä, edelleen lisää artikkeleita: näin meillä toimitaan. On myös hyödyllistä tutustua muiden maiden silmähoitajakoulutuksiin; niihin, joissa on erillinen erikoistuminen kuten Ruotsissa. Olet osallistunut moneen kehittämisprojektiin ja toimintatavan muutokseen. Viimeksi olit kehittämässä sairaanhoitajien koulutusta ja perehdytit lasiaisinjektioiden pistämiseen. Miten kaikki sai alkunsa? TAYSissa vieraili tutkimusryhmä, joka kertoi, että silmäpistoksia tekevät Tanskassa sairaanhoitajat. Sairaanhoitaja Jukka Välimäki oli halukas tutustumismatkaan, jolta hän palasi tuoden toiminnan kuvauksen kuvien kanssa ja kiinnostuneena aloittamaan toimintaa myös meillä. Ylilääkärimme Anja Tuulonen innostui asiaan, niinpä perustettiin projekti selvittämään asiaa. Miten toimintatavan muutos ja tehtävänsiirto sujuivat? Neljän kuukauden projektilla aloitimme toiminnan ja projektin päättyessä se oli valmis jatkumaan normaalitoimintana. Halukkaat, ensin neljä sairaanhoitajaa, lähtivät mukaan. Hoitajien antamat silmäpistokset vapauttivat tehtävästä lääkärin muihin tehtäviin. Mikä muutoksessa sujui hyvin ja missä olisi kehittämistä? Hyvää oli se, että muutos oli huolellisesti tehty projektisuunnitelma, jota noudatettiin. Tärkeää oli myös se, että ylilääkäri oli asian takana ja hoitotyön esimiehet tukena. Terveisesi silmähoitajille? Teemme työtä hienolla erikoisalalla. Yhteistyöllä, toinen toistamme kunnioittaen ja potilaan parhaaksi toimien ilo työstä on parhain. Silmähoitaja 17

18 ExCel-kongressikeskuksen edessä vasemmalta Riitta-Liisa Alm, Erja Malvalehto-Inkerö, Johanna Alaloukusa, Kati Nieminen, Jouni Väätänen, Jaana Hakola ja Heidi Talvensaari. Kansainvälisiä tuulia Lontoon ESONT- Silmähoitotyön kansainvälinen koulutustapahtuma järjestettiin tänä vuonna ExCel-kongressikeskuksessa Itä-Lontoossa syyskuuta. ESONT-ESCRS-kongressi kerää joka vuosi yhteen tuhansia lääkäreitä, hoitajia ja teknikoita ympäri maailman. Kongressin nettisivut aukesivat touko kesäkuun vaihteessa. Nettisivujen kautta ilmoittauduimme kongressiin ja maksoimme ilmoittautumismaksut kursseille. Internet-sivuilta seurasimme sinne ilmestynyttä uutta tietoa koulutuspäivistä ja luentoaiheista. Ohjelma tarkentui kesän aikana ja lopullinen ohjelma ilmestyi vasta heinä elokuussa. 18 Silmähoitaja

19 Kuvat: Riitta-Liisa Alm Oftalmologisten laitteiden- ja työvälineiden laaja näyttely oli osa kongressikokonaisuutta. Heidi Talvensaari Riitta-Liisa Alm kongressissa Tänä vuonna silmähoitajayhdistyksen hallituksesta oli matkalla mukana sekä varsinaisia että varajäseniä. Lisäksi tapasimme kongressikeskuksessa suomalaisia sairaanhoitajia ja lääkäreitä. Kuljimme hotelliltamme kongressikeskukseen metrolla. Vaihtoehtona oli myös gondolihissi London Cable Car tai Emirates. Ensimmäisenä päivänä menimme Thamesjoen yli tietysti gondolihissillä, koska hieno aurinkoinen sää ja maisemat siivittivät matkaamme. Kongressikeskuksessa pääsimme heti aistimaan ja näkemään kansainvälistä tunnelmaa. Sunnuntaina oli ESCRS -kongressin virallinen avajaistilaisuus. Avauspuheen piti itävaltalainen silmälääkäri, tohtori Günther Grabner, jonka esitys oli mielenkiintoinen katsaus kaihikirurgian kehittymisestä nykypäivään. Tilaisuus oli juhlava ja hyvä aloitus kongressille. Monipuolinen ja laaja ohjelma Luennot, oftalmologisten laitteiden- ja työvälineiden laaja näyttely sekä posterit ja videoesittelyt olivat kaikki samassa kongressitilassa lääkäreiden ESCRS-tapahtuman kanssa. Osallistumismaksulla pääsi kuuntelemaan suurinta osaa luennoista ja sai itse valita kiinnostuksen mukaan, mitä luentoja halusi seurata. Sairaanhoitajien ja teknikoiden ohjelma alkoi lauantaina eriaiheisilla kursseilla, joista osa oli lisämaksullisia. Kurssitarjottimella oli muun muassa rakolampun käyttö, OCT, kaihileikkaus, silmänpituuden mittaus ja IOL-laskenta, näkökenttätutkimukset sekä refraktiivisen kirurgian kurssi hoitajille ja teknikoille Kiinnostava luentotarjonta Sunnuntai oli tiivis luentopäivä. Kuulimme mielenkiintoisia esityksiä sairaanhoitajien ja valokuvaajien laajennetuista tehtävänkuvauksista englantilaisissa sairaaloissa. Richard Hancock kertoi Liverpoolin Aintreen yliopistollisen sairaalan uudesta toimintatavasta. Siellä silmäsairauksiin erikoistunut valokuvaaja seuloo ikärappeumapotilaiden OCT-kuvia ja ohjaa eteenpäin konsulttilääkärille injektiohoitoihin tai ei-hoidettavien ryhmään. Toiminta aloitettiin vuonna 2010 pilottitutkimuksena, joka on nyt vakiintunut uudeksi toimintatavaksi. Melanie Mason Moorfieldsin silmäsairaalasta Lontoosta kertoi keratokonuspotilaiden sarveiskalvon cross-linking-hoidosta, jota te- Silmähoitaja 19

20 kevät ja johtavat sairaanhoitajat. Asiantuntija-ortoptisti Tom Howard esitteli glaukooman liikkuvan tutkimus- ja kuvantamisyksikön, joka on kehitetty ja otettu käyttöön Royal Devon ja Exeterin sairaalassa Lounais-Englannissa. Glaukoomapotilaiden määrä lisääntyy Englannissa joka vuosi. Potilaat ovat entistä iäkkäämpiä ja huolissaan omasta terveydestään. Lisäksi odotusajat sairaalan poliklinikalle ovat pitkiä. Liikkuva yksikkö pystyy saavuttamaan sellaiset alueet ja väestöryhmät, joiden hoidon tarve on suuri. Lisäksi kallis kalusto tulee paremmin hyödynnettyä. Yksikkö toimii ostoskeskusten pihaan parkkeerattavassa isossa rekassa, jonka kuljettajina toimivat koulutetut hoitajat. Ongelmiakin oli: suurin pulma oli sähkö, jonka saanti on ollut vaikea välillä järjestää häiriöttömästi. Lisäksi huonot sääolot aiheuttavat hieman pulmia sekä potilaille että mobiiliyksikölle. Postereita ja pistospaneeli Posterit olivat sähköisinä nähtävillä ja niihin pääsi rauhassa tutustumaan tietokoneilta Posterikylässä (Poster Village). HYKS:n lasten silmäyksikön näkökulmasta kiinnosti lapsiin liittynyt posteri, Retinoblastoomapotilaiden hoito Debrecen yliopistosairaalassa Unkarissa. Hoitolinjat näyttivät olevan samankaltaiset kuin Suomessa. Samana päivänä oli kansainvälinen paneelikeskustelu sairaanhoitajan tekemistä silmänsisäisistä pistoksista. Paneelia veti ruotsalainen ESONT-yhdyshenkilö ja silmäsairaanhoitaja Susanne Albrecht. Aihe herätti vilkasta keskustelua ja kysymyksiä sekä kokemusten jakoa. Esimerkiksi kanadalainen hoitaja oli erittäin kiinnostunut kuulemaan hoitajavetoisesta pistostoiminnasta. Tämäntyyppistä vastuuta ei siellä ole vielä ajateltu hoitajille. Susanne Albrecht kertoi, että Tampereella TAYS:n Silmäkeskuksessa on koulutettu hoitajia antamaan silmäpistoksia hyvin tuloksin. Myös Ruotsin Umeåssa on aloitettu hoitajavetoinen pistostoiminta Tampereelta haettujen oppien mukaan. Italian puheenjohtajaedustaja epäili paneelissa, että Etelä-Euroopassa tuskin otetaan käyttöön vastaavanlaista toimintaa. Iltapäivän luentojen aiheita oli muun muassa silmäsairaanhoitajan rooli Englannissa. Lene Martin Karoliinisesta instituutista ja Lontoon yliopistosta piti kaksi hyvää ja havainnollistavaa esitystä näön tutkimisesta ja lasten glaukoomasta. Norjasta oli esitys näkövammaisen potilaan näönkuntoutuksesta. Ensi vuonna Espanjaan! Sunnuntai-iltana oli ESONT-kongressilaisten gaalajuhla, joka pidettiin Ivory Housessa lähellä Lisää ESONTtunnelmia Silmähoitajalehdessä 1/2015. Tower Bridgeä. Ohjelman teema olivat keskiaikaiset pidot: illallisruoka tarjoiltiin teeman mukaisesti suurilta vadeilta ja padoista. Kuuntelimme keskiaikaisia lauluja ja soittoa. Seurasimme tanssijoita, osa pääsi itsekin tanssimaan esiintyjien kanssa. Oli akrobaatteja ja jonglöörejä, ja näimme myös hurjan miekkailunäytöksen. Ensi vuonna ESONT- ESCRS-kongressi järjestetään Barcelonassa Espanjassa syyskuuta. Kannattaa lähteä mukaan kansainväliseen kongressiin kuuntelemaan ja tutustumaan eri maiden silmäsairauksien hoitolinjoihin ja erilaisiin käytäntöihin. Matkan valmistelu kannattaa aloittaa ajoissa ja apurahoja voi anoa taas ensi keväänä Suomen Silmähoitajat ry:ltä. Silmähoitaja Heidi Talvensaari toimii Hyksin Lasten- ja Karsastusyksikössä. Hän on Suomen Silmähoitaja ry:n hallituksen varajäsen ja ESONT-yhdyshenkilö. Länsi- Pohjan keskussairaalan silmäpoliklinikalla työskentelevä Riitta-Liisa Alm on myös hallituksen varajäsen. Ensimmäisenä päivänä matka kongressikeskukseen taittui Thamesjoen yli gondolihissillä. Gaalajuhlan teemana olivat keskiaikaiset pidot: ruokaa, laulua, soittoa sekä tanssia ja näyttäviä esityksiä. 20 Silmähoitaja

GKS-päivät 2016 Palaute

GKS-päivät 2016 Palaute GKS-päivät 2016 Palaute GKS-PÄIVÄT 2016 Koulutuspäivät pidettiin Helsingissä, Biomedicumissa 22.-23.9.2016 Osallistujia oli yhteensä 232 Palautekyselyyn vastasi 156 henkilöä (67%) Valtaosa vastaajista

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

Marraskuun tapahtumat

Marraskuun tapahtumat Marraskuu on jo onnellisesti takanapäin ja joulu on ihan kohta ovella. Marraskuun tapahtumat Ennen syyskokouksen alkua Tuulia Alanen-Brandt piti mielenkiintoisen luennon vartalon mittalinjoista ja esitteli

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry S i v u 2 DIABETESHOITAJAT RY VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1.YHDISTYS... 2 3.HALLINTO... 3 5.2. Yhteistyö... 4 5.3. Tiedotus... 4 5.4. Toimikuntatyöskentely... 5 6.1.

Lisätiedot

3. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

3. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Suomen hydrologian yhdistys (SHY) VUOSIKOKOUS 15.5.2014 klo. 17.30-18:43 Suomen ympäristökeskus, Mechelininkatu 34a, Helsinki Läsnäolijat: Johanna Korhonen, Hannu Marttila, Harri Koivusalo, Ari Jolma,

Lisätiedot

Havainnoinnilla käsihygienian parempaan toteutukseen?

Havainnoinnilla käsihygienian parempaan toteutukseen? Havainnoinnilla käsihygienian parempaan toteutukseen? Terveyskeskusten ja pitkäaikaislaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 4.5.215 Hygieniahoitaja Tuula Keränen, puh 4 59497 Potilaalla on oikeus

Lisätiedot

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat;

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat; 17.8.2011 Jäsenkirje 2/2011 Hyvää loppu kesää! Vuosikokous pidettiin Helsingissä 11.3.2011. Puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi valittiin Pekka Honkanen ja kansainvälisenä sihteerinä toimivaksi

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta. Kun tiedetään hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta. Kun tiedetään hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys Hygieniayhdyshenkilön rooli hoitoon liittyvien infektioiden seurannassa Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 16.-17.3.2016 Hygieniahoitaja Raija Järvinen, infektioiden torjuntayksikkö, OYS p. 040 5060997/raija.jarvinen@ppshp.fi

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys SELVITYKSIÄ 2:2017 Helsinki 2017 ISSN 1799-7860 (Verkkojulkaisu) ISSN-L 1799-7860 ISBN 978-952-5978-57-5 (pdf) 2 KUVAILULEHTI

Lisätiedot

KhYHKÄ Käsihygienian yhtenäinen käytäntö touko joulukuu 2015

KhYHKÄ Käsihygienian yhtenäinen käytäntö touko joulukuu 2015 KhYHKÄ Käsihygienian yhtenäinen käytäntö touko joulukuu 215 Käsihygienian yhtenäinen käytäntö KhYHKÄ Hoitotyön Tutkimussäätiön (Hotus) ja OYS:n kehittämä (211) taustalla WHO:n Five Moments ohjelma perustuu

Lisätiedot

Mitä mieltä ovat tri Rossi, nurse Betty ja potilas Jack? - käsihygieniakyselyjen tulokset

Mitä mieltä ovat tri Rossi, nurse Betty ja potilas Jack? - käsihygieniakyselyjen tulokset Mitä mieltä ovat tri Rossi, nurse Betty ja potilas Jack? - käsihygieniakyselyjen tulokset Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 30.9.2016 klo 8-15.30 LS 10, OYS Hygieniahoitaja Raija Järvinen p. 0405060997

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta

Lisätiedot

Yhdistystiedote 1/2016

Yhdistystiedote 1/2016 Yhdistystiedote 1/2016 Tärkeimmät: Aivoituksen aineistopäivä on pe 29.1. Raha-automaattiyhdistys (RAY) myönsi meille jälleen jäsenjärjestöavustuksen Jäsenmäärä kasvoi 2015 vuonna 12% Ystäväkurssilla vielä

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220.

Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220. 1 2 3 4 1 Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion Seniorit ry TOIMINTAKERTOMUS 1.7.2013 30.6.2014 YLEISTÄ Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220. Toimintaa

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin Hoitosuositus Tutkimusnäytöllä tuloksiin Leikki-ikäinen lapsi tarvitsee mahdollisuuksia puhua ja käsitellä toimenpiteen herättämiä tunteita. Kuva: Shutterstock Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Henkilöstön joustava liikkuvuus - valtakunnalliset koulutuspäivät 11. 12.11.2015. Rosqvist Eerika, koulutussuunnittelija, sh, TtT

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita Tarja Kaija hygieniahoitaja tarja.kaija@ppshp.fi p. 3152574 Moniresistentit mikrobit Bakteeriviljelynäyte haavalta MRSA VRE losteviljelynäyte ESBL

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016 23.3.2016 Keväinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Kevät keikkuen tulevi ja niin myös Mua-yhdistyksen keväinen jäsenkirje. Tässä kirjeessä on tietoa

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

Minikampus Moniammatillinen opetuspoliklinikka. Opetushoitaja Eija Huovinen Jyväskylän yliopisto, Agora 8.12.2015

Minikampus Moniammatillinen opetuspoliklinikka. Opetushoitaja Eija Huovinen Jyväskylän yliopisto, Agora 8.12.2015 Minikampus Moniammatillinen opetuspoliklinikka Opetushoitaja Eija Huovinen Jyväskylän yliopisto, Agora 8.12.2015 KSSHP MONIAMMATILLINEN OPETUSPOLIKLINIKKA/ PIENTOIMENPITEET Jyväskylässä kirurgian kandien

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

Ylikylässä PÖYTÄKIRJA 2/2015 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS

Ylikylässä PÖYTÄKIRJA 2/2015 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS Ylikylässä 12.9.2015 PÖYTÄKIRJA 2/2015 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS 1 Kokouksen avaus Sukuneuvoston puheenjohtaja,, avasi kokouksen klo 18.28 ja toivotti kaikki tervetulleeksi Haavikon

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Suomen on aatteellinen yhdistys, jonka kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue koko Suomi. Vuosi 2016 on Yhdistyksen juhlavuosi, jolloin se täyttää 50 vuotta. Sitä juhlistetaan

Lisätiedot

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

toteutetaan koko hoitoprosessin ajan, ei pelkästään juuri ennen leikkausta tai välittömästi sen jälkeen päiväkirurgisen potilaan hoidossa korostuvat

toteutetaan koko hoitoprosessin ajan, ei pelkästään juuri ennen leikkausta tai välittömästi sen jälkeen päiväkirurgisen potilaan hoidossa korostuvat Potilasohjaus ohjaa laki: potilaalla tiedonsaantioikeus potilaalla itsemääräämisoikeus laadullista -> näyttöön perustuvaa tavoitteena on potilaan hyvinvointi, edistää potilaan tietoutta omasta toiminnastaan

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

Kosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö. 2) Mitä terveysalan ammattitutkintoja olet suorittanut ja milloin?

Kosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö. 2) Mitä terveysalan ammattitutkintoja olet suorittanut ja milloin? LIITE 1/1 Kosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö I Aluksi selvitämme taustatietoja sairaanhoitajista ja heidän työpaikoistaan/yksiköistään. Kirjoita vastauksesi kysymyksien kohdalla oleville riveille

Lisätiedot

VALTUUSKUNNAN KEVÄTKOKOUS 2009

VALTUUSKUNNAN KEVÄTKOKOUS 2009 pöytäkirja 1/09 Suomen Eläinlääkäriliitto ry Finlands Veterinärförbund rf VALTUUSKUNNAN KEVÄTKOKOUS 2009 Aika: 26.4.2009 klo 9.12 10.20 Paikka: Radisson SAS Marina Palace Hotel, Linnankatu 32, Turku Läsnä:

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t Oulun- ja Lapin yliopistot Oulun seudun-, Kemi-Tornion- ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut yhteistyö korkeakoulujen yhteisten Päihdetyön opintojen toteuttamiseksi alkanut vuoden 2008 alussa Rahoitus ESR,

Lisätiedot

JAKSO MITEN MATKA ALKAA?

JAKSO MITEN MATKA ALKAA? Otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117 asiakaspalvelu@otava.fi Tilaukset Kirjavälitys Oy Puh. 010 345 1520 Faksi 010 345 1454 kvtilaus@kirjavalitys.fi 1. painos 2015 Kati Aavikko, Satu Arjanne, Sanna Halivaara

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry Toimintakertomus 2015 Sisällys 1. Yhdistyksen tarkoitus 1 2. Hallitus 1 3. Yhdistyksen kokoukset 1 4. Toiminta 2 5. Tiedottaminen 2 6. Talous 3 1 1. YHDISTYKSEN

Lisätiedot

Aika lauantai 14.11.2015 klo 12.05-12.55 Paikka Ruissalon Kylpylä, Ruissalon puistotie 640, Turku

Aika lauantai 14.11.2015 klo 12.05-12.55 Paikka Ruissalon Kylpylä, Ruissalon puistotie 640, Turku 16.11.2015 1(5) YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS Aika lauantai 14.11.2015 klo 12.05-12.55 Paikka Ruissalon Kylpylä, Ruissalon puistotie 640, Turku 1 Kokouksen avaus 2 Läsnäolijoiden toteaminen 3

Lisätiedot

RUHA WOLLEY ry seurana.

RUHA WOLLEY ry seurana. KAUSIJULKAISU 2012-2013 27. kausi Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija www.netikka.net/ruha.wolley -1- - 2 - RUHA WOLLEY ry seurana. Seura on aloittanut toimintansa vuonna 1986 ja on siitä yhtäjaksoisesti

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

PÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP Tuula Manner TOTEK

PÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP Tuula Manner TOTEK PÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP 12.12.2016 Tuula Manner TOTEK Päiväkirurgia Päiväkirurginen toimenpide tehdään leikkaussalissa, ja se edellyttää laskimosedaatiota, yleisanestesiaa tai

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS Anne Mohn Suunnittelija (ma), TtM, sh, th Potilasohjaus symposium 17.10.2016 PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT: Selvittää

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

TTYHY:n jäsenkysely 2014

TTYHY:n jäsenkysely 2014 TTYHY:n jäsenkysely 2014 1. Oletko saanut yhdistyksestä tarvitsemaasi apua tai palvelua? Kerrotko missä onnistuimme tai mitä jäit kaipaamaan. en Rakenneuudistus: työsopimukseen lisätty koeaika tiettyyn

Lisätiedot

Suonteen kalastusalueen vuosikokous. 25.4.2014 klo 12.00 PÄYTÄKIRJA

Suonteen kalastusalueen vuosikokous. 25.4.2014 klo 12.00 PÄYTÄKIRJA Suonteen kalastusalueen vuosikokous 25.4.2014 klo 12.00 PÄYTÄKIRJA SUONTEEN KALASTUSALUEEN VARSINAINEN VUOSIKOKOUS AIKA: Perjantai 25.4.2014 alkaen klo 12.00 PAIKKA: Lamminmäen tila, Joutsa 1. Kokouksen

Lisätiedot

HOITOTYÖN OPISKELIJOIDEN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN

HOITOTYÖN OPISKELIJOIDEN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN HOITOTYÖN OPISKELIJOIDEN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Koskela Tarja, sairaanhoitaja (YAMK), Oulun yliopistollinen sairaala Mustakangas Satu, sairaanhoitaja (AMK), Oulun yliopistollinen sairaala

Lisätiedot

ISS Proko Oy

ISS Proko Oy ISS Proko Oy 14.2.2013 LAPIN YLIOPISTO SISÄILMARYHMÄ SISÄILMARYHMÄN KOKOUS NRO 9 PÖYTÄKIRJA Aika: 14.2.2013 klo 10.00 Paikka: Lapin yliopisto, Fellin iso kabinetti Läsnä: Liite 1 1 Kokouksen avaus Projektipäällikkö

Lisätiedot

Paasitorni, Paasivuorenkatu 5 A, Tarja Halonen - sali. Läsnä Paikalla 27 osaston varsinaista jäsentä sekä 1 eläkelläisjäsen.

Paasitorni, Paasivuorenkatu 5 A, Tarja Halonen - sali. Läsnä Paikalla 27 osaston varsinaista jäsentä sekä 1 eläkelläisjäsen. SYYSKOKOUS Aika 23.11.2016 klo. 18.00 20.35 Paikka, Tarja Halonen - sali Läsnä Paikalla 27 osaston varsinaista jäsentä sekä 1 eläkelläisjäsen. Liite:1 1 Kokouksen avaus Ammattiosaston puheenjohtaja Kenneth

Lisätiedot

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013 Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.15.2.2013 1. Olen Opiskelija Opettaja tai muuta henkilökuntaa 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 2. Sukupuoli Nainen 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014

Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014 Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014 Valmistelutyöryhmä Hallintoylihoitaja Pirjo Aalto (puheenjohtaja) Professori Marja Kaunonen (varapuheenjohtaja) Ylihoitaja Sari Lepistö Ylihoitaja Marita Saari

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( )

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( ) LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU (1.10-31.12.2015) PÄIVI SOVA, LKS APTEEKKI, PROVIISORI ESIMIESINFO 5.9.2016 PROSESSI 1 TEHTY TYÖ Arviointeja tehtiin noin 100. Näistä 75 tehtiin

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

KYÄ JOKU ROTI OLLAP PITÄÄ Työsuojeluhallinto, valtakunnallinen Työsuojelunäyttely hoito- ja hoiva-alan alan ergonomiaosasto: Ergonomiaohjaus ja sen vaikuttavuus hoitohenkilöstön kokemana Raili Antila Marja-Liisa

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

JYTY JÄMSÄ RY. Aktiivista ja valveutunutta yhdistystoimintaa jo vuodesta 1965 TOIMINTAKERTOMUS

JYTY JÄMSÄ RY. Aktiivista ja valveutunutta yhdistystoimintaa jo vuodesta 1965 TOIMINTAKERTOMUS JYTY JÄMSÄ RY Aktiivista ja valveutunutta yhdistystoimintaa jo vuodesta 1965 TOIMINTAKERTOMUS 2015 1 1. HALLINTO 1.1 Hallitus Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri Ulla Mäkiaho Riitta Leiman Ulla Peltonen

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Pirjo Immonen-Räihä Perusterveydenhuollon yksikön johtaja, VSSHP, SATSHP Geriatrian erikoislääkäri,

Lisätiedot

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 7 ) KIRKKONEUVOSTO 2/2011 23.2.2011

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 7 ) KIRKKONEUVOSTO 2/2011 23.2.2011 SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 7 ) Aika Keskiviikko 23.2.2011 klo 18.30 19.45 Paikka Olavin toimintakeskus, Kokoustila Katiska, Uotintie 7 Läsnä puheenjohtaja Jarmo Heinonen Hannu Hyttinen Riitta Jutila

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS

SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS 1(5) SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS Teille on varattu kaihileikkausaika oheisen ajanvarauskirjeen mukaan Vaasan keskussairaalan silmäyksikköön, joka sijaitsee A-rakennuksessa, 6. kerroksessa. Sairaanhoitaja soittaa

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjänaiset:

Keski-Suomen Yrittäjänaiset: Tervehdys kaikille ihanat Yrittäjänaiset. Vuosi alkaa olla lopuillaan ja on aika pikkuhiljaa rauhoittua Joulun viettoon, kukin tavallaan. Mennyt vuosi yhdistyksellämme oli varsin vaiherikas lukuisine tapahtumineen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin.

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin. Nefa-Jyväskylä Ry. Esityslista Historian ja etnologian laitos 6/2014 Historica PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto nefa-hallitus@lists.jyu.fi 7.5.2014 Hallituksen kokous Aika: 7.5.2014 Klo 16.00 Paikka: Yliopiston

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 4/2016 PUHEENJOHTAJALTA. Hienoa on ollut kokea, miten hyvällä vireellä ja fiiliksellä yrittäjät ovat olleet liikkeellä!

JÄSENTIEDOTE 4/2016 PUHEENJOHTAJALTA. Hienoa on ollut kokea, miten hyvällä vireellä ja fiiliksellä yrittäjät ovat olleet liikkeellä! Raastuvankatu 12-14 D 65100 VAASA info@vaasanyrittajat.com 15.12.2016 PUHEENJOHTAJALTA Sinulle jäsenyrittäjämme, haluan puheenjohtajana tuoda vuoden viimeisen tervehdyksen. Ensinnäkin kiitän saamastani

Lisätiedot

Vuosikokouspöytäkirja

Vuosikokouspöytäkirja Vuosikokouspöytäkirja RKL Naisten klubin vuosikokous 2012 Paikka: Aika: Läsnä: Hanasaaren kurssikeskus kokoustila Stig (2 krs.) lauantaina 17. marraskuuta 2012 klo 16.00 alkaen, Helena Railama, Marja Aaltonen,

Lisätiedot