Hyvää joulua! Silmänpaineen alennusta suntti-implantin avulla. Hyvä käsihygienia lisää potilasturvallisuutta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvää joulua! Silmänpaineen alennusta suntti-implantin avulla. Hyvä käsihygienia lisää potilasturvallisuutta"

Transkriptio

1 Suomen Silmähoitajat ry Finlands Ögonskötare rf 4/2014 Silmänpaineen alennusta suntti-implantin avulla Hyvä käsihygienia lisää potilasturvallisuutta Turun koulutuspäivät saivat runsaasti ruusuja Hyvää joulua! Sote-uudistuksessa kollegiaalisuus on entistä tärkeämpää: monimuotoisen toiminnan sujuminen käytännön työn osaajien kesken edellyttää hyvää yhteistyökykyä. Sivu 10

2 Lopeta arvailu. Ala mittaaminen! Pyydä koekäyttö tänään! Uusi OCULUS Keratograph 5M Enemmän kuin pelkkä topografi! OCULUS Keratograph 5M on kehittynyt sarveiskalvon topografi sisäänrakennetulla keratometrillä ja värikameralla, joka on optimoitu silmän kuvaamiseen. Ainutlaatuiset ominaisuudet mahdollistavat meibomian rauhasten tutkimisen, Break Up Time n ja kyynelmeniskin mittaamisen, lipidikerroksen arvioimisen ja automaattisen bulbaarisen punaisuuden luokittelun. Se on myös yhteensopiva useimpien sähköisten ohjelmistojen (EMR) kanssa. Korkealaatuinen Placidorenkaisiin perustuva sarveiskalvon topografi, oikea keratometria sisäänrakennetulla keratometrillä ja aikainen keratoconuksen havannointi osoitinikkunan avulla. Ensimmäinen ja ainoa teknologia bulbaarisen ja limbaalisen punaisuuden automaattinen mittaus ja luokittelu, havaitsee ohuet verisuonet sidekalvolla. HD kamera valittavalla valaistuksella ja muunneltavalla suurennuksella korkeatasoisten kuvien ja videoiden ottamiseen silmän ulko-osista. Pöytä ja imac ovat saatavana lisävarusteina. Morfologinen arviointi rauhassolukolle Meibomian rauhasten toimintahäiriön havaitsemiseksi. Ylä- ja alaluomien meibomian rauhasten 3D näyttö. Ilman kontaktia oleva, nopea ja automaattinen kyynelfilmin break up time lle ja kyynelmeniskin korkeuden määrittäminen, lipidikerroksen ja hiukkasten virtauksen näyttäminen. Monipuolinen ja laajennettava tietokanta pehmeille ja puolikoville piilolinsseille mahdollistaa fluoresiinikuvien simuloinnin ja vertailun parhaan linssin löytämiseen nopeasti ja tehokkaasti. 2 Silmähoitaja Optiikka Juurinen Oy Rajatie 4 A Vantaa

3 Sisältö Ideoita ja hyviä käytäntöjä Tampereelta Lappiin...4 Päijät-Häme tutki Molteno3-implantaatiota...6 Mikrobit kuriin käsihygienialla...8 CLES+T-mittari symposiumin teemana...9 Mitä on arjen kollegiaalisuus?...10 Liki 200 silmähoitajaa kohtasi Turussa...12 Yhteistyötä ja osaamisen jakamista...17 Kansainvälisiä tuulia ESONT-kongressissa...18 Kongressituliaisia käytännön työhön...21 Palstat Puheenjohtajalta...3 Minun työni...11 Palaute on lahja Ensimmäinen kaksivuotiskauteni puheenjohtajana lähestyy loppuaan. Kuluneet kaksi vuotta ovat olleet työntäyteisiä, kiinnostavia ja opettavaisia. Olen tutustunut uusiin ihmisiin ja oppinut paljon yhdistystoiminnasta. Puheenjohtajana aloittaessani minulla ei ollut muuta kokemusta yhdistystoiminnasta kuin kaksi vuotta hallituksen varajäsenenä. Valinta puheenjohtajaksi tuli minulle yllätyksenä, enkä ollut siihen mitenkään valmistautunut. Aluksi minut valtasi epätoivo, enhän minä osaa. Mitä minun kuuluu tehdä? Näiden kahden vuoden jälkeen olen kuitenkin tyytyväinen, että sain mahdollisuuden toimia puheenjohtajana silmähoitajayhdistyksessä. Niin antoisaa aikaa tämä on ollut. Silmähoitajapäivillä Turussa vuosikokous valitsi minut jatkokaudelle. Kiitän luottamuksesta ja aloitan uuden kauden innolla ensi tammikuussa. Saimme hallitukseen myös kaksi uutta jäsentä. Haluan toivottaa heidät tervetulleeksi mukaan hallitustyöhön. Silmähoitajayhdistyksen hallituksen tämän vuoden suurin haaste, Silmähoitajapäivät, on menestyksekkäästi hoidettu. Saimme erittäin hyvää palautetta, josta olemme iloisia. Mieltäni lämmittää se, että jäsenistö tuli paikan päällä juttelemaan ja antoi positiivista palautetta jo koulutuspäivien aikana. Toivon edelleenkin, että tulette juttelemaan ja kertomaan ajatuksianne ja toiveitanne. Pyrimme aina kehittämään koulutuspäiviä parempaan suuntaan ja vastaamaan jäsenistön toiveisiin. Muistakaa myös, että palautetta voi esittää aina yhdistyksen nettisivujen kautta, oli asia mikä tahansa. Negatiivinenkin palaute kannattaa antaa, sillä sen perusteella voimme kehittää toimintaa. Jouluihmisenä minun päiväni ovat alkaneet täyttyä jouluisilla ajatuksilla. Joulu on hiipinyt pikkuhiljaa kotiin kynttilän valona ja joulun tuoksuina. Nyt on aika rauhoittua joulun viettoon. Tunnelmallista ja rauhaisaa joulunaikaa! Tumma taivas jouluyönä, tähdet tuikkii valovyönä. Ilmassa on ripaus taikaa. Rauhallista joulunaikaa! KATI NIEMINEN puheenjohtaja Puheenjohtajalta Silmähoitaja on Suomen Silmähoitajat ry:n valtakunnallinen jäsenlehti, joka postitetaan osoitteellisena kaikille yhdistyksen jäsenille. Jakelu kattaa yliopistolliset sairaalat, keskus- ja aluesairaalat, terveydenhuoltoalan oppilaitokset sekä lukuisat yksityiset terveydenhuollon toimipisteet. Lehti sisältyy jäsenetuna yhdistyksen jäsenmaksuun. JULKAISIJA Suomen Silmähoitajat ry Finlands Ögonskötare rf PÄÄTOIMITTAJA Merja Korhonen, Supantie 7, Kärkölä, puh TOIMITUS JA ILMOITUKSET Viestintä-Karttimo, Kiviniemen rantatie 9, Kiviniemi, puh , karttimo.fi ULKOASU Mari Lähteenmaa TOIMITUSNEUVOSTO Johanna Alaloukusa, Sari Juvonen, Merja Korhonen, Satu Lähde, Erja Malvalehto-Inkerö, Kati Nieminen, Jouni Väätänen PAINOPAIKKA Oy Fram Ab, Vaasa KANSI Ella Karttimo AIKATAULU 2015 numero aineistot ilmestyy 1/2014 xx. xx. 2/2014 xx. xx. 3/2014 xx. xx. Silmähoitaja 3

4 Ideoita ja hyviä käytä Tampereelta Lappiin Lapin keskussairaalan kolme silmähoitajaa tutustui 5. syyskuuta Taysin Silmäkeskukseen. Tuliaisina oli ideoita omaa uutta yksikköä ja työtä varten: Mielenkiintoista oli nähdä, miten suuressa sairaalassa hoidetaan ja tutkitaan isoja potilasmääriä joustavasti ja ystävällisesti. Silmiinpistävää oli yhteen hiileen puhaltamisen meininki ja eri tiimien yhteiset tavoitteet". Saavuimme illalla myöhään potilashotelliin ja saimme samalla ihailla hienoa iltavalaistusta silmäyksikön ulkoseinässä. Aamulla meidät otettiin lämpimästi vastaan ja saimme palvelupäällikkö Sirpa Miettuselta kattavan infon silmäyksikön toiminnasta. Tämän jälkeen meille esiteltiin vuonna 2011 avatun silmäkeskuksen upeat tilat, laitteet ja osa henkilökuntaa. Avoimet tutkimushuoneet jäivät mieleen, sillä perinteisesti silmäpotilaat on tutkittu suljettujen ovien takana yksityisyyttä suojellen. Tässä tilassa käytettiin muun muassa autoreftatokeratometria, joka on tulossa koekäyttöön myös Lapin keskussairaalaan. Saimme paljon uusia ideoita ja ajatuksia suunnitelmissa olevaa omaa ja yhtenäistä silmäklinikkaa varten. Lounaan jälkeen kukin meistä perehtyi oman vastuualueensa asioihin. Kuvauskäytäntöjä Valokuvauslaboratoriossa toimi kaksi toimenpidekoulutettua valokuvaajaa kokopäiväisesti. Kyseisenä päivänä oli paljon diabeteskuvauksia. Yksikön käytössä oli potilastietojärjestelmään liitettävä Forum-ohjelma, jonne voidaan tallentaa näkökentät ja valokuvat. Ohjelman hankkiminen on suunnitteilla myös Lapin keskussairaalaan. Kuvauskäytännöt ja laitteet olivat samat kuin Rovaniemellä, paitsi strereopapillakuvia ei otettu, vaan yksittäinen 40 asteen papillakuva riitti. Glaukoomapotilailta otettiin silmänpohjasta myös värikuva hermosäie- ja papillakuvan lisäksi. Humphrey-laitteita oli useita, koska potilasmäärät olivat valtavia. Tutkimushuoneessa oli useita potilaita yhtä aikaa. Työpaikkakoulutettu glaukoomahoitaja, joka ei välttämättä edes kohtaa potilasta, tulkitsee näkökenttiä ja kuvia. Toiminta vaikutti tehokkaalta ja vaativalta, mutta mielenkiintoiselta ja haastavalta. Lasiaisinjektioita Asiantuntijahoitaja Jukka Välimäen kanssa kävimme läpi kostean ikärappeuman hoitoon liittyvää vuoden 2011 kehittämisprojektia ja yksikön lasiaisinjektiotoimenpiteitä käytännössä. Hoitokäytännöt olivat pääsääntöisesti samanlaisia kuin Rovaniemellä, mutta Taysin Silmäkeskuksessa hoitajat pistävät lasiaisinjektioita. Kymmenen sairaanhoitajaa on koulutettu ja perehdytetty pistämään injektioita itsenäisesti. Koulutus oli kestänyt noin viisi kuukautta. Tavoitteena on ollut muun muassa hoitoviiveen lyhentäminen ja lääkäriresurssien vapauttaminen muihin tehtäviin. Asiasta on ollut alustavaa keskustelua myös Lapin keskussairaalan silmätautien poliklinikalla. Lisääntyvät potilasmäärät ja lääkärivaje vaikuttavat siihen, että hoitajien antamat pistokset saattavat lisääntyä muissakin sairaaloissa. On ensiarvoisen tärkeää, että hoitajan saatavilla on lääkäri, jota voi konsultoida. Hoitajat ovat kuitenkin aika vastuullisessa asemassa. Tampereella hoitajat ovat sopineet erilliskorvauksen tehtävän siirrosta. Karsastuksesta Karsastuspoliklinikan toiminnasta kertoi Taysin Silmäkeskuksen asiantuntijahoitaja Satu Lähde. Hän on toiminut vuodesta 1999 lähtien erityisesti karsastuksen ja silmien yhteistoiminnan parissa. Tiimiin kuuluu myös optikko, joka voitoimia lääkärin työparina ja tehdä visuskontrolleja. Lasten silmien tutkiminen otetaan huomioon jo ennen vastaanotolle saapumista. Kirjallisen ohjeen avulla häntä voidaan valmistaa tuleviin silmätutkimuksiin harjoitella silmän peittämistä ja kertoa silmätipoista, jotka ovat monille lapsille käynnin pelottavin asia. Silmäkeskuksessa stereonäköä tutkitaan Lang II -taululla. Rovaniemellä on käytössä myös TNP ja Titmus (kärpänen ja poro). Silmien tutkimiseen kuuluvat myös Hirschbergin testi, peittokoe lähelle ja kauas, silmien liikkeet, konvergenssi ja visus. Visus tutkitaan viimeisenä, koska silmän peittäminen vaikuttaa peittokokeen ja kulmamittauksen tulokseen. Tutkimuksessa käytetään LH- ja E-taulua sekä projektorin kuvia. Hoitaja tekee myös prismapeittokokeen, jonka avulla saadaan mitattua karsastuskulmat. Lapin keskussairaalassa kulmat katsotaan synoptoforilla, ja ainoastaan lääkäri käyttää prismaa. Silmäkeskuksessa käytetään myös Bagolin juovalaseja, joiden avulla määritellään prismavahvuudet. Hoitaja tai optikko huolehtii 4 Silmähoitaja

5 Pirkko Hietanen-Kangas Ulla Lehmonen Tuija Maisonvaara ntöjä Iltavalaistusta silmäyksikön ulkoseinässä. Lapsipotilaat on huomioitu niin odotustiloissa kuin hoitohuoneissakin. Pirkko Hietanen-Kangas, Ulla Lehmonen ja Tuija Maisonvaara. myös Fresnel-sovitukset ja ottaa autorefraktiot Plusoptix-laitteella ilman silmien laajennuksia. Ortoptista hoitoa ei anneta. Silmäpoliklinikan ja leikkaussalin toiminta samoissa tiloissa vaikuttaa käytännön kannalta sujuvalta. Tähän pyritään myös Lapin keskussairaalan tulevien vuosien tilasuunnitelmissa, kun nykyisin olemme sekä fyysisesti että hallinnollisesti eri yksiköitä. Suuri kiitos Suomen Silmähoitajat ry:lle ja ilink Oy:lle saamistamme apurahoista. Pirkko Hietanen-Kangas, Ulla Lehmonen ja Tuija Maisonvaara ovat Lapin keskussairaalan silmähoitajia. Silmäkeskuksen aula. Taustalla seinän korkuinen videoteos. Silmähoitaja 5

6 Molteno3-implantaa ensisijaisena glaukoo Päijät-Hämeen keskussairaalassa tehty tutkimus antaa viitteitä, että Molteno3-implantaatio alentaa merkittävästi painetta silmissä, joita ei ole aiemmin silmänpaineleikattu. Myös komplikaatiot ovat vähäisiä ja hallittavissa. Perinteisesti glaukoomaimplantteja on käytetty potilaiden hoidossa, kun muu kirurgia on epäonnistunut ja sen toimivuudesta myöhäisvaiheeseen edenneessä glaukoomassa on paljon tutkimustietoa. Nyt on voitu myös osoittaa, että implanttikirurgian vaikutuksia voi verrata trabekulektomiaan niillä potilailla, joiden glaukooma ei ole vielä edennyt myöhäisvaiheeseen. Implanttikirurgian soveltuvuus ensisijaiseksi toimenpiteeksi on ollut vielä epäselvää, vaikka toimenpiteet ovatkin yleistyneet. Lisätutkimusta Päijät-Hämeessä Implantteja on tutkittu uveiittiglaukoomissa sekä edenneessä primaarissa avo- ja sulkukulmaglaukoomassa. Halusimme Päijät-Hämeen keskussairaalassa selvittää lisää Molteno3-implantin käyttöä ensisijaisena glaukoomakirurgisena toimenpiteenä. Tutkimme aiempien sairaskertomusten perusteella hoitotulokset 106 peräkkäisen silmän (97 potilaan) Molteno3-implantaatiosta, jotka kaikki oli tehty ensisijaisena glaukoomaleikkauksena. Aiempi kaihileikkaus ei ollut tutkimukseen osallistumisen este. Neljään silmään oli tehty aiemmin myös vitrektomia. Leikkausta pidettiin indisoituna, kun avokulmaglaukoomapotilaan näkö oli vaarantunut korkean paineen vuoksi maksimaalisesta lääkehoidosta ja mahdollisesta lasertrabekuloplastiasta huolimatta, silmään oli aiemmin tehty kaihileikkaus tai toiseen silmään epäonnistunut trabekulektomia. Sulkukulmaglaukoomapotilaalla piti olla tehtynä YAG-iridotomia ja kaihileikkaus. Leikkauksen jälkeen potilaita seurattiin vähintään vuosi. Leikkaus katsottiin epäonnistuneeksi, jos silmänpaine oli kolmen kuukauden seurannan jälkeen kahdella peräkkäisellä kontrollikäynnillä yli 21mmHg, laskenut alle 20 prosenttiin lähtötasosta tai oli 5mmHg tai sitä alempi. Myös valontajun menettäminen silmästä tai tarve uuteen glaukoomakirurgiseen toimenpiteeseen seuranta-aikana katsottiin epäonnistumiseksi. Ellei epäonnistumista näillä kriteereillä ollut, lääkkeettä hoituvan silmän leikkaus katsottiin onnistuneeksi. Lääkkeen kanssa tavoitepaineeseen hoituva silmä oli osittain onnistunut. Tutkimuksen keskimääräinen seuranta-aika oli 35 kuukautta. Kaksi potilaista kuoli ensimmäisen seurantavuoden aikana ja heidät suljettiin pois tulosten arviosta. Kolmelle silmälle jouduttiin tekemään uusi glaukoomaleikkaus seuranta-aikana. Muuttuja Ikä 51,3 Silmänpaine (mmhg) 35,2 Lääkeaineiden määrä 4,0 Aiempi LTP (%) 34 Oma mykiö:keinomykiö:afakia (%) 41:56:3 Miehet:naiset 53:47 Tutkimusväestön perustiedot leikkauspäivänä määritettynä. Leikkauksen epäonnistumisen syy lkm (%) Silmänpaineen liiallinen lasku 4 (4) Uusi glaukoomaleikkaus 3 (3) Silmänpaineen liian vähäinen lasku 2 (2) Valontajun menetys silmästä 2 (2) Ensisijainen syy, jonka perusteella Molteno3-implantaatio todettiin epäonnistuneeksi seuranta-aikana. Tilastollisesti merkittäviä tuloksia Silmänpaine ennen leikkausta oli keskimäärin 35,2mmHg ja viimeisellä seurantakäynnillä 14,2mmHg. Pudotus oli tilastollisesti merkitsevä. Ennen Molteno3-implantaatiota leikattavan silmän keskimääräinen lääkitys koostui neljästä vaikuttavasta lääkeaineesta ja viimeisellä seurantakäynnillä 1,3 lääkeaineesta. Myös tämä lasku oli tilastollisesti merkitsevä. Aiempi kaihileikkaus, sukupuoli, aiempi LTP, ikä, preoperatiivinen silmänpaine tai preoperatiivisesti käytettyjen lääkkeiden määrä ei tutkimuksessamme vaikuttanut loppusilmänpaineeseen. Onnistuneiden ja osittain onnistuneiden leikkausten määrät olivat 97, 94 ja 91 prosenttia yhden, kahden ja kolmen vuoden kuluttua leikkauksesta. Viimeisellä seurantakäynnillä leikkaus oli onnistunut 36:ssa, osittain onnistunut 54:ssä ja epäonnistunut 10 prosentissa silmistä. Onnistumiseen ei vaikuttanut aiempi kaihileikkaus, sukupuoli, aiempi LTP, ikä, preoperatiivinen silmänpaine tai preoperatiivisesti käytettyjen lääkkeiden määrä. Preoperatiivisen ja viimeisen seurantakäynnin välillä näöntarkkuus pysyi yhden rivin sisällä lähtötilanteesta 60:ssa, parani 6 Silmähoitaja

7 tio makirurgiana Komplikaatio lkm (%) Varhainen hypotonia 20 (19) Kaihi 9 (9) Suonikalvon irtauma 8 (8) Putken esiintulo 4 (4) Matala etukammio 4 (4) Putken kosketus endoteeliin tai iirikseen 4 (4) Kapseloitunut filtraatiokumpu 3 (3) Bulloottinen keratopatia 2 (2) Makulaturvotus 2 (2) Maligni glaukooma 2 (2) Ohimenevä kahtena näkeminen 1 (1) Verkkokalvon irtauma 1 (1) Ftiisi 1 (1) Verkkokalvon keskuslaskimon tukos 1 (1) Haavan vuotaminen 1 (1) Kroonisen uveiitin vaikeutuminen 1 (1) Silikoniöljyn pääsy etukammioon 1 (1) Sarveiskalvohaavauma 1 (1) Komplikaatioita yhteensä 66 Komplikaatioita saaneiden silmien määrä 47 (44) ARI-PEKKA YLILEHTO Toimenpide lkm Kaihileikkaus 3 Vitrektomia 3 Anti-VEGF-injektio lasiaiseen 2 Putken esiintulon peitto 2 Etukammion muodostus 1 Läpäisevä sarveiskalvosiirto 1 Steroidi-implantin injisointi lasiaistilaan 1 Alkoholi-injektio silmän vieruskudokseen 1 Silikoniöljyn poisto etukammiosta 1 Kirurginen putkea sulkevan ompeleen avaus 1 Toimenpiteiden kokonaismäärä 16 Seuranta-aikana komplikaatioiden hoitamiseksi tarvitut lisätoimenpiteet. Kaikki havaitut komplikaatiot seuranta-aikana. Yhdessä silmässä saatettiin havaita myös useampia komplikaatioita. 16:ssa ja heikkeni 24 prosentissa silmistä. Humprey C24-2-näkökenttätutkimuksessa MD-indeksi laski -11,3dB:stä -12,1dB:iin. Muutos oli tilastollisesti merkitsevä. Kaikkien tutkimussilmien näkökenttää tosin ei oltu määritetty kyseisellä menetelmällä eri syistä. Leikkauksen aikana ei ollut komplikaatioita. Leikkauksen jälkeen komplikaatioita tavattiin 44 prosentissa silmistä. Yleisin komplikaatio oli varhainen hypotonia. Kuitenkin vaikeiden komplikaatioiden esiintyvyys oli tutkimuksessa matala. Kirjoitus perustuu Päijät-Hämeen keskussairaalassa tehdyn tutkimuksen pohjalta laadittuun tieteelliseen julkaisuun: Juha O. Välimäki and Ari-Pekka A. Ylilehto, Molteno3 Implantation as Primary Glaucoma Surgery, Journal of Ophthalmology, vol. 2014, Article ID , 6 pages, doi: /2014/ Käyrä kuvaa onnistuneiden ja osittain onnistuneiden toimenpiteiden osuutta kaikista 106 silmästä Molteno3-implantaation seuranta-aikana. Silmähoitaja 7

8 Hyvä käsihygienia työntekijän velvollisuus ja potilaan oikeus Hyvä ja oikea-aikainen käsihygienia lisäävät potilasturvallisuutta, joka on terveydenhuollon työntekijän velvollisuus ja potilaan oikeus. Käsiemme pinnalla on suuri määrä mikrobeja. Ne jaotellaan joko ihon pintaosassa sijaitsevaan niin sanottuun väliaikaiseen mikrobistoon tai ihon syvemmissä osissa sijaitsevaan pysyvään mikrobistoon. Väliaikainen mikrobisto kerätään helposti käsiin potilaita koskettamalla esimerkiksi verenpaineen mittaamisen yhteydessä tai muussa hoitotoimenpiteessä. Ihon syvemmissä osissa sijaitsevat mikrobit estävät vieraiden mikrobien asettumista pysyvästi käsiin. Käsihygienian tavoitteena potilasturvallisuuden näkökulmasta on poistaa väliaikainen mikrobisto potilaskontaktien välillä. Jos väliaikaista mikrobistoa ei käsistä poisteta, mikrobit mukaan lukien antibiooteille vastustuskykyiset mikrobit siirtyvät seuraavassa potilaskosketuksessa uuteen potilaaseen. Terveille ihmisille näistä mikrobeista on harvoin haittaa, mutta vastustuskyvyltään alentuneille ja iäkkäille potilaille ne saattavat aiheuttaa vaikean infektion. Mikrobit kuriin käsihygienialla Mikrobit siirtyvät ihmisestä toiseen myös sairaalan ulkopuolella. Marketin ostoskärryjen kahvoista saamme käsiimme suuria määriä erilaisia mikrobeja. Kun pesee kädet vedellä ja saippualla heti kaupasta kotiuduttuaan, voi välttyä monelta kausiluontoiselta virustaudilta, kuten noron aiheuttamalta oksennus- ja ripulitaudilta. On tärkeää tiedostaa, että sairaalassa liikkuvat mikrobit ovat yleensä huomattavasti haitallisempia kuin sairaalan ulkopuolella olevat. Poliklinikoilla, toimenpideyksiköissä ja vuodeosastoilla käy päivittäin potilaita, jotka Desinfektiotekniikkaa voi testata laitteella, jonka ultraäänivalon ja testihuuhteeseen lisätyn reagenssin avulla voi nähdä ne käsien alueet, joihin huuhdetta ei ole levittynyt. Alueet, joihin huuhdetta ei ole levittynyt, näkyvät tummina. ovat terveydenhuoltopalveluita runsaasti käyttäviä asiakkaita. He ovat usein puolustuskyvyiltään alentuneita ja ovat saaneet runsaasti erilaisia hoitoja. He ovat täten potentiaalisia moniresistentin mikrobin kantajia. Vaikka potilaat istuvatkin samoissa odotustiloissa, he tuskin koskettelevat toisiaan, varsinkaan toistensa infektioportteja, kuten kanyyleja tai haavoja, eivätkä täten siirrä mikrobistoaan toiselle potilaalle. Tämän vuoksi useita potilaita päivän aikana hoitavien ja koskevien terveydenhuollon työntekijöiden on huolehdittava käsien kautta siirtyvien mikrobien hävittämisestä käsihygienian avulla. Käsihuuhde käyttäjän mukaan Väliaikainen mikrobisto poistetaan käsistä helpoiten alkoholipohjaisen käsihuuhteen ahkeralla käytöllä. Käsihuuhteet sisältävät ihoa hoitavia ainesosia, joten mitä enemmän huuhteita käytät, sitä paremmassa kunnossa pysyvät kätesi. Huuhteista tulee olla saatavilla useita eri vaihtoehtoja, että jokaisen työntekijän käsille löytyy sopivin huuhde. Enemmän geeliä sisältävät huuhteet saattavat tuntua toisesta tahmealta ja toisesta juoksevammat liian vähän hoitavilta. Kuivaihoisen kannattaa rasvata käsiään säännöllisesti myös perusvoiteilla. Käsien ihon ehjänä pitäminen on erityisen tärkeää, koska ihon rikkeymissä ja haavaumissa on runsaasti mikrobeja. Kädet ovat terveydenhuollon ammattilaisen tärkein työväline ja viestivät omistajansa ammattitaidosta. Kunnossa pidetty käsien iho, lyhyet kynnet ja koruttomat sormet sekä käsien desinfektio potilaan nähden en- 8 Silmähoitaja

9 HELENA OJANPERÄ Satu Kajander-Unkuri CLES+Tarviointimittari symposiumin aiheena Clinical Learning Environment and Supervision sekä Nurse Teacher (CLES+T) -arviointimittaria käyttävien tutkijoiden symposiumi pidettiin marraskuussa Alicantessa Espanjassa. Kliinisen oppimisympäristön laatua mittavaa CLES+T on kehitetty Mikko Saarikosken väitöskirjatyönä. nen häneen koskettamista lisäävät varmasti potilasturvallisuuden tunnetta. Desinfektio on tekniikkalaji Käsien desinfektiohieronnan teho perustuu oikeaan tekniikkaan. Käsihuuhdetta tulee ottaa riittävästi, käsien koosta riippuen 1 2 painallusta pumppupullosta, jotta kädet kastuvat kunnolla. Huuhdetta hierotaan siten, että molempien käsien kaikki alueet, sormenpäät, sormenvälit ja peukalon syrjät tulee käsiteltyä. Käsiä hierotaan yhteen kunnes ne ovat kuivat. Desinfektiotekniikkaa voi testata esimerkiksi OYS:ssa infektioiden torjuntayksiköltä lainattavan testauslaatikon avulla. Laitteessa olevan ultraäänivalon ja testihuuhteeseen lisätyn reagenssin avulla voi nähdä ne käsien alueet, joihin huuhdetta ei ole levittynyt. Kun hoidamme potilaita terveydenhuollon ammattilaisina, kädet tulee desinfioida ennen potilaskosketusta ja sen jälkeen samoin ennen aseptisia toimenpiteitä ja tilanteissa, jos kätemme ovat tahriintuneet eritteisiin. Tällöin näkyvä lika pestään käsistä saippuavedellä ennen desinfiointia. Myös potilaan välittömän hoitoympäristön koskettamisen jälkeen ja ennen siirtymistä toisen potilaan luo kädet tulee desinfioida. Näin huolehdimme tartuntatien katkaisusta. Potilasturvallisuudesta huolehtiminen on terveydenhuollon työntekijän velvollisuus ja potilasturvallisuus on potilaan oikeus. Huolehtikaamme siis hyvästä ja oikea-aikaisesta käsihygieniasta. Hygieniahoitaja Helena Ojanperä on Oulun yliopistollisen sairaalan infektioiden torjuntayksikön osastonhoitaja. Kahden päivän symposiumissa jaettiin tutkimustuloksia eri puolilta maailmaa. Kaukaisimmat tutkijat tulivat Filippiineiltä. Arviointimittarista on tällä hetkellä 29 kieliversiota. Sitä käytetään yleisesti myös Suomen yliopistollisissa ja keskussairaaloissa mittaamaan oppimisympäristön laatua ja opiskelijoiden kokemuksia saamastaan ohjauksesta. Yleisesti käytetään myös mittarin T-osiota, joka mittaa hoitotyön opettajan osuutta harjoittelun laadussa. Vaikka mittari on kehitetty hoitotyön opiskelijoille, se taipuu ja mittaa myös lääkäriopiskelijoiden kokemuksia. Näistä tuloksista symposiumissa kertoivat sekä ruotsalaiset että norjalaiset tutkijat. Lisäksi mittaria on viime vuosien aikana käytetty lisääntyvässä määrin hoitotyön opiskelijoilla myös perusterveydenhuollossa. Oma esitykseni symposiumissa keskittyi valmistumassa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatilliseen pätevyyteen. Käytin väitöskirjatutkimuksessani CLES-mittaria taustamuuttujana. Halusin selvittää, millainen yhteys kliinisellä oppimisympäristöllä ja sairaanhoitajien toteuttamalla ohjauksella on sairaanhoitajaopiskelijan ammatilliseen pätevyyteen. Ohjaussuhde ja harjoitteluyksikön pedagoginen ilmapiiri olivat yhteydessä ammatilliseen pätevyyteen. Tästä on julkaistu artikkeli muun muassa Silmähoitaja-lehdessä 2/2014. Oikeus olla opiskelija Yksi mielenkiintoisimmista oli Margit Eckardtin esitys symposiumin jälkimmäisenä päivänä. Hän oli analysoinut Suomessa käytössä olevan avoimen kysymyksen: Mitä muuta haluaisit kertoa ohjatusta harjoittelustasi? Vastauksia vuodelta 2012 HUSin osalta eettisyyden näkökulmasta. Yksi tärkeimmistä asioista opiskelijoille on edelleen se, että heillä on oikeus olla opiskelija ja heillä on oikeus tulla puhutelluksi omalla nimellään. He eivät ole kasvottomia olentoja, joilla on kädet ja jalat, mutta ei nimeä eikä identiteettiä. Tämä oman nimen käyttö olisi ohjaajille aika pieni vaiva, mutta sillä saataisiin suuri hyöty. Symposiumissa tehtiin myös katsausta tulevaan, miten tutkijoiden tulisi edetä kliinisen oppimisympäristön tutkimuksessa. Koimme kaikki, että on tärkeää lisätä laadullista tutkimusta, mutta myös mitata oppimistuloksia. Kiitän lämpimästi Suomen Silmähoitajia ja Santen Oy:tä apurahasta, joka teki osallistumiseni symposiumiin mahdolliseksi. TtM Satu Kajander-Unkuri on Savonia ammattikorkeakoulun hoitotyön lehtori ja Turun yliopiston TtT-opiskelija. Silmähoitaja 9

10 Kollegiaalisuus arjen työssä mitä se on? IRMELI STENROOS Kollegiaalisuus-sana on tuttu kaikille terveydenhuoltoalalla työskenteleville. Se on merkittävä työyhteisön toimivuuden ja hyvinvoinnin taustatekijä. Käytännössä kollegiaalisuus on usein pieniä arkisia asioita, joihin ei välttämättä tule kiinnitettyä suurempaa huomiota. Mitä se oikeastaan merkitsee? Kollegiaalisuus-teema on ollut yksi viime aikojen puheenaiheista sairaanhoitajien keskuudessa. Sairaanhoitajien kollegiaalisuusohjeet julkaistiin Sairaanhoitajapäivillä Idea kirjallisten ohjeiden laatimisesta tuli jäsenistöltä. Ohjeiden tarkoituksena on tukea sairaanhoitajien kollegiaalisuutta. Ne velvoittavat toimimaan kollegiaalisesti toisiamme kohtaan. Ohjeet perustuvat ammattietiikkaan. Toisen kunnioitus, arvostus ja oikeudenmukainen kohtelu arjen työssä tukevat sairaanhoitajan ammatillista työskentelyä ja tähtäävät yhteiseen tavoitteeseen eli potilaan parhaaseen mahdolliseen hoitoon. Ohjeissa korostuu selkeästi osaamista vahvistava vaikutus. Työtä on mukavampi tehdä, kun puhutaan asiallisesti työtoverien kesken. Jos yhteistyö ei toimi, voi osaamista jäädä hyödyntämättä. Harva osaa kaikkea Silmähoitajankin työ vaatii nykyisin niin laaja-alaista osaamista, että harva on asiantuntija aivan kaikessa. Syvällisempi osaaminen tietyillä alueilla kuten tiimityöskentelyssä on parempi keskittää, ja jakaa osaamista ja konsultoida puolin ja toisin. Eri ammattiryhmilläkin on laajempaa osaamista. Tähänkin tarvitaan toimivaa kollegiaalisuutta. Opiskelijaa on tärkeää tukea työharjoittelussa ja antaa rakentavaa palautetta uralle kehittymiseen. Työharjoittelujaksoista jää usein koko elämän muistettavia kokemuksia. Silloin saatu käytännön kokemus on merkittävä askel opiskelijalle kehityksessä kohti ammattilaisuutta. Millainen kollega olen? Joskus on hyvä pysähtyä miettimään, millainen kollega olen työyhteisössä, jossa toimii muitakin ammattiryhmiä. Millainen olen esimiehenä tai yhdistystoiminnassa? Jaanko osaamistani toiselle? Miten minua uskalletaan lähestyä ja uskalletaanko kysyä apua? Annanko tarvittaessa tukea? Vienkö kaiken olemassa olevan tilan ympäriltäni vai annanko tilaa myös toisille? Sote-uudistuksessa kollegiaalisuus on entistä tärkeämpää: monimuotoisen toiminnan sujuminen käytännön työn osaajien kesken edellyttää hyvää yhteistyökykyä. Irmeli Stenroos työskentelee Turun yliopistollisen sairaalan silmätautien poliklinikalla. Hän on Suomen Silmähoitajien hallituksen varajäsen. Suomen Silmähoitajat ry:n hallitus toivottaa Silmähoitaja-lehden lukijoille Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2015! 10 Silmähoitaja

11 Hyvä työilmapiiri ja yhteiset juttutuokiot auttavat jaksamaan, Sari Rosnell sanoo. Hoitaja joustaa ja muuntautuu Silmähoitaja-lehden Minun työni -sarja esittelee silmähoitajia työnsä ääressä. Tässä lehdessä kysymyksiin vastaa silmähoitaja Sari Rosnell Turusta. Missä työskentelet ja mitä teet? Olen toiminut vuodesta 2005 lähtien Turun yliopistollisen keskussairaalan silmäklinikalla. Tällä hetkellä toimipaikkani on vuodeosasto, mutta työskentelen myös päiväkirurgisessa yksikössä ja poliklinikkavastaanotoilla. Olen klinikan kirjaamisyhdyshenkilö, ja pyrin olemaan ajan tasalla kaikissa kirjaamiseen liittyvissä asioissa. Uudistuksia ja versionvaihdoksia pukkaa tiuhaan tahtiin, niinpä perehtyminen uusiin asioihin muun ohella on ajoittain haastavaa. Millainen on tyypillinen työpäiväsi? Vuodeosastolla päivä alkaa päivystys- ja elektiiviseen leikkaukseen tulevien potilaiden vastaanottamisella. Leikkauskierrolla arvioidaan, ehditäänkö kaikki potilaat operoida. Perumisia on saatu kuriin iltapäivisin lisätyönä tehtävien toimenpiteiden ansiosta. Suurin osa potilaista kotiutuu ensimmäisenä postoperatiivisena päivänä. Hoitaja kotiuttaa osastonlääkärin tutkimat potilaat, antaa Minun työni tiputusohjausta, käy läpi kotihoito-ohjeita ja järjestää tarvittaessa jatkohoitopaikkaa. Päivän aikana laitetaan tietysti silmätippoja, puhdistetaan silmiä ja ohjataan asentohoitoa tarpeen mukaan. Vuodeosastolla hoidetaan päikipotilaita vauvasta vaariin. Ensi kesänä silmäklinikkamme muuttaa uusiin remontoituihin tiloihin, minkä jälkeen on tarkoitus hoitaa kaikki päikipotilaat omassa yksikössään. Osastolla tutkitaan myös polikliinisia kontrollipotilaita, jolloin hoitaja toimii tutkimushuoneessa lääkärin apuna, varaa kontrolliaikoja, ohjaa ja haastattelee potilaita. Heikkonäköiset potilaat tarvitsevat ohjausta ja tukea muuttuvissa tilanteissa. Mikä on muuttunut? Työ on muuttunut koko ajan hektisemmäksi. Hoitojaksot ovat lyhyitä. Potilasvirta on suurentunut, mutta henkilökuntaa ei ole lisätty. Klinikkamme lisää hoitajien itsenäisiä vastaanottoja; ensi vuonna on tarkoitus aloittaa hoitajien tekemät silmänsisäiset injektiot. Työtehtäviä on siis siirretty lääkäreiltä hoitajille. Omat kiinnostuksen kohteesi? Organisaatio määrää tällä hetkellä pitkälti kiinnostuksen kohteet. Atk-ohjelman versionvaihdos ja siirtyminen Kantaan vievät voimavaroja. Tulevan muuton suunnittelu on täysillä käynnissä. Silmätauteihin liittyvät kiinnostuksen aiheet odottavat nyt seesteisempiä aikoja. Miten kehität osaamistasi? Haen tietoa kirjallisuudesta ja netistä. Lääkäreiden kanssa keskustelen ajoittain toimenpiteistä ja uudistuksista. Silmä- ja sairaanhoitajapäivät ovat talon ulkopuoliset koulutukset, joissa olen käynyt. Klinikkamme jokaviikkoisessa kokouksessa käsitellään ajankohtaisia asioita. Mitkä asiat koet haasteena? Organisaatio uudistuu jatkuvasti. Harvoin arvioidaan, onko edellisistäkään uudistuksista ollut hyötyä. Hoitajilta vaaditaan joustamista ja muuntautumiskykyä. Aamuvuoroon tullessa voi toimipiste olla aivan muu kuin edeltävänä päivänä on suunniteltu. Vaihdot johtuvat usein äkillisistä sairastumisista. Hoitajien on kyettävä työskentelemään lähes kaikissa toimipisteissä. Haastavana pidän myös kollegojen motivoimista erilaisiin kirjaamisuudistuksiin ja versionvaihdoksiin. Mitä on työnilo? Työniloa tuo potilaiden tai omaisten hyvä palaute tai hoitoonsa tyytyväinen potilas. Myös hyvä työilmapiiri ja yhteiset juttutuokiot auttavat jaksamaan. On mahtavaa, jos työkaverit jaksavat innostua kirjaamisasioista ja pohtia yhdessä potilaiden hoitoa. Miten huolehdit hyvinvoinnistasi? Perheen kanssa on mukava touhuta kaikenlaista. Lapsista huokuu ihana elämänilo ja työmurheet unohtuvat lasten saapuessa kotiin. Koiran kanssa lenkkeily pakottaa ulos luontoon kelillä kuin kelillä. Jumpassa saa tuulettaa aivoja kovan musiikin pauhatessa. Ruuanlaitto ja leipominen ilahduttavat kaikkia. Sinulle tärkeä elämänohje? Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Silmähoitaja 11

12 Turku 2014 Tämänvuotisille koulutuspäiville Turkuun saapui liki 200 silmähoitajaa eri puolilta Suomea. Silmähoitajapäivät Turussa koulutusta, keskus Lähes 200 silmähoitajaa kokoontui vuosittaisille Silmähoitajapäiville Turkuun Radisson Blu Marina Palace -hotelliin marraskuuta. Osallistujat olivat eri puolilta Suomea sekä julkisen että yksityisen terveydenhuollon toimipisteistä. Mistä on hyvät Silmähoitajapäivät tehty? Luennoista, paneelista, postereista ja iltajuhlista. Niistä on hyvät Silmähoitajapäivät tehty. Perjantaina tervetuliaissanat lausui Silmähoitajayhdistyksen puheenjohtaja Kati Nieminen. Hän toimi myös päivän puheenjohtajana. Myös TYKS:n ylihoitaja Liisa Iire toivotti osallistujat tervetulleiksi Turkuun. Puheessaan hän käsitteli sitä, kuinka tärkeä ja merkityksellinen näköaisti on ihmiselle. Silmä on kooltaan pieni, mutta merkitykseltään suuri. Hän kehotti osallistujia olemaan ylpeitä silmähoitajan erityisosaamisesta sekä muistamaan jokapäiväisessä työssä työnilon ja myönteisen asenteen. Glaukooman hoidosta Perjantaiaamupäivän luennot käsittelivät glaukoomaa ja sen kirurgista hoitoa. Aiheesta luennoi HUS:n erikoislääkäri Pasi Allinen. Hän kertoi, kuinka jo 1600-luvulla ymmärrettiin, että pitkään jatkuessaan kohonnut silmänpaine aiheuttaa näön heikkenemistä ja sokeutta. Suomessa on noin glaukoomaa sairastavaa ja vuosittain tehdään noin uutta glaukoomadiagnoosia. Edelleenkin paineen lasku on ainoa glaukooman hoitokeino. Paineenalennusleikkaus on ajankohtainen, kun silmänpainetta on laskettu silmätipoin tai laserhoidoin, mutta niiden teho jäänyt riittämättömäksi tai kun lääkkeet aiheuttavat hankalia sivuvaikutuksia. Glaukooman kirurginen hoito alkoi luvulta, jolloin kehitettiin iridektomia. Nykyisin trabekulektomia on maailman yleisin glaukoomaleikkaus ja syvä sklerektomia puolestaan maailman paras glaukoomaleikkaus, Allinen luennoi. Paineleikkauksen tavoitteena on pysäyttää glaukooman eteneminen lääkkeittä tai siedettävällä lääkityksellä. Allinen ihastutti yleisöä luentoonsa liittämillään videoklipeillä, jotka esittelivät ja havainnollistivat tavallisimpia paineenalennusleikkauksia. Glaukoomayhdistyksen varapuheenjohtaja Ritva Kivimäki kertoi, että yhdistys on perustettu 1998 ja siinä on tällä hetkellä noin 300 jäsentä. Yhdistyksen keskeiset toimintamuodot ovat tiedon jakaminen ja vertaistukiryhmätoiminta. Lisätietoa yhdistyksestä löytyy osoitteesta Vuosikokousvalintoja Ennen lounasta pidettiin vielä Suomen Silmähoitajat ry:n vuosikokous, johon osallistui 41 jäsentä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Riitta Hiltunen Kokous hyväksyi vuoden 2013 toimintakertomuksen ja myönsi yhdistyksen hallitukselle tili- ja vastuuvapauden. Kokous hyväksyi myös toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle Yhdistyksen jäsenmaksuksi vahvistettiin 25 euroa vuodessa. Lisäksi päätettiin, että jatkossa Silmähoitajalehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Kokous valitsi Silmähoitajayhdistyksen puheenjohtajaksi kahdeksi seuraavaksi vuo- 12 Silmähoitaja

13 JOHANNA ALALOUKUSA Silmähoitajapäivät kiinnostavat vuosi vuodelta yhä useampaa näytteilleasettajaa, jotka esittelevät tuotteitaan ja palveluitaan. teluja ja kollegoja deksi yksimielisesti Kati Niemisen. Hallituksen varsinaisina jäseninä jatkavat seuraavat kaksi vuotta myös Erja Malvalehto-Inkerö ja Johanna Alaloukusa. Uusiksi varsinaisiksi jäseniksi valittiin Irmeli Stenroos ja Kirsti Rantala. Hallituksen varajäseninä jatkavat Jaana Hakola ja Heidi Talvensaari. Uudeksi varajäseneksi valittiin Petra Westerholm. Tekomykiöistä ja ikärappeumasta Maittavan lounaan jälkeen erikoislääkäri Ville Hemiö luennoi multifokaalilinsseistä (MIOL). Hemiön mukaan tekomykiöllä on mahdollista nähdä hyvin sekä lähelle että kauas (kaksi tarkennuspistettä). Hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi potilasvalinta on erittäin tärkeä ja MIOL-leikkaus pitää tehdä yhtä aikaa molempiin silmiin. MIOL-leikkauksen jälkeen potilailla esiintyy haloilmiötä ja kontrastiherkkyyden heikentymistä kuten myös IOL-leikkauksien jälkeen. Erikoistuva lääkäri Tuomo Lehtosen aiheena oli ikärappeuman (AMD) hoitopolku Turussa. Aluksi hän kertoi kuulijoille perustietoa kosteasta ikärappeumasta ja sen patogeneesistä. Toisin kuin kuivaan ikärappeumaan kosteaan ikärappeumaan on olemassa hoito, verisuonikasvutekijän (anti-vegflääkkeet) injisoiminen silmän lasiaiseen. Tämä niin sanottu pistoshoito on yleisesti tehokasta ja turvallista sekä parantaa potilaan elämänlaatua. Hoidossa käytettävät tavallisimmat valmisteet ovat Avastin (bevatsumabi), Lucentis (ranibitsumabi) ja Eylea (afliberatsepti). Myös Lehtonen elävöitti luentoaan havainnollistavien videoklippien avulla. Hallitus Puheenjohtaja Kati Nieminen, Pori Varsinainen jäsen Erja Malvalehto-Inkerö, Rovaniemi Johanna Alaloukusa, Oulu Merja Korhonen, Kärkölä Sari Juvonen, Tampere Irmeli Stenroos, Turku Kirsti Rantala, Tampere Pistoshoidon käytäntöjä Perjantain koulutuksellisen osuuden päätti mielenkiintoinen pistospaneeli, jonka veti Riitta-Liisa Alm. Paneelissa olivat mukana Seija Rahkola (SatSHP, Pori), Nina Viherkoski-Valtonen (VSSHP, Turku), Satu Lähde (PSHP, Tampere), Mirja Kivelä (PPSHP, Oulu) ja Teija Aurala, (HUS, Helsinki). Panelistit keskustelivat pistoshoitojen käytänteistä. Yleisö seurasi ja kommentoi keskustelua kiinnostuneena. Helsingissä ja Varajäsen Riitta Varamäki, Seinäjoki Heidi Talvensaari, Helsinki Aulikki Mäki-Jouppila, Seinäjoki Riitta-Liisa Alm, Tornio Petra Westerholm, Pori Jaana Hakola, Rovaniemi Silmähoitaja 13

14 Turku 2014 Luentojen lomassa osallistujilla oli mahdollisuus tutustua silmähoitotyötä ja sen kehittämistä esitteleviin postereihin. Silmähoitajat pitivät iltatilaisuutta onnistune hauskaa ja sai nauraa. Tampereella tehtävään koulutetut sairaanhoitajat pistävät lasiaisinjektiot, mutta Oulussa, Turussa ja Porissa pistäminen on vielä lääkärin tehtävä. Sekä Helsingissä että Tampereella sairaanhoitajat saavat lasiaispistoksista lisäkorvauksen: Helsingissä hieman yli 200 euroa kuukaudessa ja Tampereella 5 6 prosenttia peruspalkasta, käytännössä hiukan yli 100 euroa kuukaudessa. Pistoksia tehdään sekä leikkaussalissa että toimenpidehuoneessa. Pistosmäärä vaihtelee noin 20:sta aina 35 40:een päivässä. Yleisin pistoshoidoissa käytetty lääke on Avastin. Pistoväli vaihtelee tavallisimmin neljästä kuuteen, joskus seitsemään viikkoon. Pistoksia annetaan kolmesta kuuteen pistoksen sarjana. Sugillaatiot ovat tavallisimmat komplikaatiot. Endoftalmiitit ovat jokaisessa sairaalassa harvinaisia, eivätkä ne ole lisääntyneet Helsingissä ja Tampereella sairaanhoitajien aloitettua pistämisen. Jokaisella paikkakunnalla potilaat saavat sekä kirjallista että suullista ohjausta ennen pistoshoidon aloittamista ja sen aikana. Oulussa ja Porissa potilaiden pitää antaa kirjallinen suostumus Avastinin käyttöön. Kaikilla panelisteilla oli kokemus, että potilaat kieltäytyvät hyvin harvoin Avastinin käytöstä. Potilas täyttää kirjallisen kyselyn terveydentilastaan ja tuo sen pistoshoitoon tullessaan ainakin Oulussa, Tampereella ja Helsingissä. Osassa sairaaloista potilaat ohjataan käymään pistosta edeltävänä iltana suihkussa ja pesemään tällöin myös hiuksensa. Missään panelistien edustamassa sairaalassa ei käytetty antibioottia pistosta edeltävästi, mutta Turussa, Porissa ja Tampereella pistoksen jälkeen silmään laitettiin kloramfenikol-tippaa tai voidetta. Oulussa ja Helsingissä pistoksen jälkeen käytettiin ainoastaan kostutusgeeliä (Oftagel). Silmän puuduttamiseen käytettiin Obucainia, Oxb:tä jattetracainia sekä myös niiden erilaisia yhdistelmiä. Luomien pesuun käytettiin Travahexiä, Betadinea ja 80-prosenttista alkoholia. Avastin tuli jokaisessa sairaalassa apteekista pakattuna valmiiseen kerta-annosruiskuun. Invitria-ohjuria käytettiin pistoapuna Turussa, Oulussa, Porissa ja Tampereella. Kirjaamiskäytänteet ja hoitoisuusluokitukset vaihtelivat eri sairaaloissa. Luentojen lomassa osallistujilla oli mahdollisuus tutustua näyttelyalueella alan yrityksien ja palveluntuottajien tuotteisiin ja toimintaan sekä silmähoitotyötä ja sen kehittämistä esitteleviin postereihin. Perjantaipäivä päättyi iltajuhlaan niin ikään Radisson Marina Blu Palacessa. Herkullisen illallisen ja keskustelujen lomassa illallisvieraita viihdyttivät humaltuva tarjoilija ja stand up -koomikko. Silmänpohjakuvia ja kivunhoitoa Mistä on hyvä Silmähoitajapäivät tehty? Keskusteluista, kollegoista, näyttelystä, verkostoitumisesta. Niistä on hyvä Silmähoitajapäivät tehty. Lauantaipäivän aluksi Matti Halkosaari Essmed Oy:stä luennoi näkökenttien tutkimisesta. Hänen jälkeensä Innz Oy:n Dheeraj Bansal luennoi silmän OCT-kuvauksesta ja silmänpohjakuvien tulkinnan yksityiskohdista. Tohtori Bansal paneutui erityisesti silmänpohja- ja OCT-kuvin tapahtuvaan kostean ikärappeuman (AMD) etenemisen seurantaan. Kliinisen hoitotieteen professorin Sanna Salanterän aiheena oli kivun hoitotyö osana potilaan kokonaishoitoa. Kivun hoito on monitasoinen ja monisyinen asia. Salanterä kehotti kuuntelemaan tarkasti potilaan kuvausta kivusta, sillä kivun luonne auttaa diagnoosin tekemisessä. Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus) on julkaissut suosituksen aikuispotilaan kirurgisen toimenpiteen jälkeisen lyhytkestoisen kivun hoitotyöstä, johon voi tutustua tarkemmin Hotuksen internet-sivuilla hotus-fi/suositukset). Lapsen näöstä SMILE-leikkauksiin Lounaan jälkeen sairaanhoitaja Satu Lähde kertoi lapsen näön kehittymisestä ja näöntarkkuuden tutkimisesta eri menetelmillä. Tämän jälkeen erikoislääkäri Markku Leinonen luennoi lapsen toiminnallisen näön tutkimisesta. Hän havainnollisti esitystään mielenkiintoisin videoklipein. Osastonhoitaja Carita Karlssonin aiheena oli silmähoitajien osaamisprofiili ja sen hyödyntäminen työelämässä muun muassa kehittämisen ja johtamisen apuvälineenä. Päivän päätti erikoislääkäri Harri Koskelan luento SMILE-leikkauksista taittovirheki- 14 Silmähoitaja

15 ena: ruoka oli erinomaista, tila viihtyisä, ohjelma Kuvat: Riitta-Liisa Alm Risuja ja ruusuja Turun Silmähoitajapäiville osallistui molempina päivinä 190 osallistujaa. Palautteita jätettiin kiitettävästi: paperisena 121 ja nettisivun kautta kuusi eli yhteensä 127 palautetta. Hienoa! Palautteen jättäneistä selvä enemmistö oli toiminut silmähoitajana alle viisi vuotta erikoissairaanhoidossa. PERJANTAIN ehdottomasti parhaana luentona pidettiin Pasi Allisen alustusta glaukooman kirurgisesta hoidosta. Palautteen jättäneistä osallistujista 101 piti tätä luentoa päivän parhaana. Toiseksi parhaana luentona perjantaina pidettiin pistospaneelia, johon osallistui hoitajia eri kaupungeista. Paneelia luonnehdittiin hyväksi ja antoisaksi. Se toi hyvin esiin eri hoitokäytännöt ja toisten sairaaloiden käytäntöjä pistoshoidosta. Toivottiin kuitenkin, että paneelille olisi varattu enemmän aikaa. Perjantain kaikkia luentoja pidettiin hyvinä, selkeinä ja mielenkiintoisina. Luennoissa esitetyt videot todettiin myös hyviksi. rurgiassa. Hän kertoi, että leikkaus on hyvin turvallinen menetelmä ja se on ollut käytössä Suomessa noin kahden vuoden ajan. Menetelmä tuottaa stabiileja ja hyvin ennustettavissa olevia hoitotuloksia. Myös hän havainnollisti esitystään videoklipein. Tervetuloa Ouluun! Lauantaina puheenjohtajana toiminut Jaana Hakola kiitti osallistujia ja toivotti kaikki tervetulleiksi ensi vuonna Ouluun, jossa järjestetään seuraavat Silmähoitajapäivät. Samalla vietetään yhdistyksen 25-vuotisjuhlia. Johanna Alaloukusa on Suomen Silmähoitajat ry:n sihteeri. LAUANTAIN parhaana pidettiin Matti Halkosaaren Näkökenttien tutkiminen -luentoa. Sanna Salanterän alustus Kivun hoitotyö osana potilaan kokonaishoitoa oli osallistujien mielestä päivän toiseksi paras luento. Kolmanneksi parhaana pidettiin Dheeraj Bansalin luentoa OCT:stä. Kivun hoitotyö -luentoon olisi toivottu enemmän aikaa, samoin näkökenttäluentoon. Vaikka Bansalin luentoa pidettiin kolmanneksi parhaana, sai se jonkin verran kritiikkiä englannin kielestä ja toivottiin, että luento olisi ollut suomenkielinen. Radisson Blu Marina Palace hotellia piti 105 vastaajaa erittäin hyvänä koulutuspäivien pitopaikkana. Ruoka sai paljon kiitosta ja sitä pidettiin erittäin hyvänä. Palvelu oli hyvää ja tilat toimivat. Erityisen paljon myönteistä palautetta sai se, että kaikki toiminnot olivat samassa rakennuksessa. Lähes kaikki vastaajat pitivät iltatilaisuutta erittäin onnistuneena. Ruoka oli erinomaista, tila kaunis ja viihtyisä. Ohjelma oli hyvää, hauskaa, mahtavaa ja ajan hermolla. Kiitettiin siitä, että sai nauraa. Iltajuhlassa oli mukavaa rentouttavaa yhdessäoloa ja samalla mahdollisuus tutustua muihin silmähoitajiin ympäri Suomea. Silmähoitaja 15

16 Turku 2014 Kuvat: Riitta-Liisa Alm Perjantain parhaana luentona pidettiin Pasi Allisen alustusta glaukooman kirurgisesta hoidosta. Myös pistospaneeli sai hyvän vastaanoton. Sille olisi toivottu vielä enemmän aikaa. Vasemmalta paneelin asiantuntijat Seija Rahkola, Nina Viherkoski-Valtonen, Satu Lähde, Mirja Kivelä ja Teija Aurala. Matti Halkosaaren luento näkökenttien tutkimisesta oli osallistujien mielestä lauantain parasta antia. Toivottiin, että ruoka ja viinit olisi esitelty ja ruokailun aikana olisi ollut taustamusiikkia. Kolme iltajuhlaan osallistunutta vastaajaa piti ohjelmaa mauttomana ja tökerönä. LUENTOAIHEITA ensi vuodelle ehdotettiin paljon. Toivottiin muun muassa luentoja karsastuksesta, kaihista, diabeteksesta, näönkuntoutuksesta ja takaosakirurgiasta. Lisää luentoja näkökentistä ja OCT:sta suomeksi. Vuodeosastolla hoidettavan silmäpotilaan hoidosta ja poliklinikkahoitajan työstä toivottiin myös luentoja. Otamme huomioon näitä toiveita ensi vuoden silmähoitajapäiviä suunnitellessamme. JOKA VUOSI Silmähoitajapäivien palautteissa on muutama palaute samantyyppisistä asioista. Yleensä aina joku toivoo, että koulutuspäivät olisivat torstai ja perjantai. Samoin esitetään toivomuksia kaupungeista, joissa koulutuspäivät järjestettäisiin. Myös ajankohta herättää aina mielipiteitä. Näihin asioihin ei silmähoitajayhdistyksen hallitus juurikaan voi vaikuttaa. Omat päivät pidetään aina syksyllä samaan aikaan kuin silmälääkäriyhdistyksen silmälääkäripäivät. Jotta mahdollisimman moni yhdistyksen jäsen pääsisi koulutuspäiville, on tämä mahdollista vain samaan aikaan, kun lääkärit ovat omilla päivillään. Ainakaan vielä ei silmähoitajayhdistys ole päässyt ajankohtaan vaikuttamaan. Koulutuspäivät järjestetään aina paikkakunnilla, joilla on yliopistosairaala. Yleensä katsotaan, että yliopistokaupungeissa on riittävät resurssit päivien järjestämiseen. Paikkakunta valitaan kiertävän listan mukaan. Poikkeuksiakin on tehty. Kun oli esimerkiksi Suomen vuoro järjestää pohjoismaiset silmähoitajapäivät, Tampere jäi väliin, ja silmähoitaja- ja silmälääkäripäivät järjestettiin Helsingissä. Usein myös toivotaan, että silmähoitajien ja -lääkärien koulutuspäivät olisivat samassa paikassa. Näin on joskus ollut, mutta aina tämäkään ei ole mahdollista. Kaikista kaupungeista ei löydy sopivia tiloja, joihin me kaikki mahtuisimme. Monesti silmähoitajat haluaisivat käydä tutustumassa silmälääkäripäivien näyttelyyn. Tämä ei suinkaan ole kiellettyä, vaikka näyttely olisikin eri paikassa kuin silmähoitajapäivät. Silmähoitajayhdistys on kuitenkin saanut vuosi vuodelta enemmän myös omia näytteilleasettajia, ja siitä meidän kannattaa olla ylpeitä. Halusin tässä perustella muutamia asioita, jotka vuosittain ovat esillä palautteissa. Tämä sen vuoksi, ettei tule sellainen olo, että annetuista palautteista ei välitetä. Yleisesti tämän vuoden silmähoitajapäivien järjestelyihin oltiin erittäin tyytyväisiä ja palaute oli pääosin positiivista. Tämä kannustaa suunnittelemaan seuraavia päiviä Ouluun, jossa juhlimmekin 25-vuotiasta silmähoitajayhdistystä. Kati Nieminen on Suomen Silmähoitajat ry:n puheenjohtaja. 16 Silmähoitaja

17 Yhteistyötä ja osaamisen jakamista Kysymykset ja kuva: Riitta-Liisa Alm Tampereen yliopistollisen sairaalan Silmäkeskuksen osastonhoitaja, vastikään eläkepäiville asettunut Päivi Mattila oli perustamassa Suomen silmähoitajien omaa yhdistystä 25 vuotta sitten. Miten kaikki sai alkunsa? Silloinen professorimme ja ylilääkärimme Lotta Salminen yllytti meitä hoitajia perustamaan silmähoitajille oman yhdistyksen. Keitä oli mukana? Vetovastuuseen lähti leikkaussalihoitajamme Marja-Liisa Taubert. Perustamiskokouksessa Tampereella meitä oli muistini mukaan neljä taysilaista: Marja-Liisan lisäksi vuodeosaston osastonhoitaja Anja Marttila, silmäpolin osastonhoitaja Eila Välimaa. Itse olin tuolloin karsastuspolin osastonhoitaja. Äänivaltansa yhdistyksen perustamiseen oli lähettänyt myös Kuopion yliopiston opetushoitaja Terttu Myöhänen. Miten valmistauduitte yhdistyksen perustamiseen? Marja-Liisa oli ennenkin ollut yhdistystoiminnassa aktiivinen ja tiesi, miten toimitaan. Miten rahoitus järjestyi? Vuonna 1990 taysilaiset järjestivät valtakunnalliset silmähoitajien opintopäivät Tampereella. Näille päiville tehtiin silmäklinikassa kaihileikatun potilaan kotihoidosta opetusvideo, jota myytiin opintopäivillä. Myös muu opintopäivistä kertynyt raha oli alkupääomana. Milloin ja missä pidettiin ensimmäiset silmähoitajapäivät? Vuonna 1991 Helsingissä. Niitä alettiin pitää silmälääkäreiden syysopintopäivien kanssa samanaikaisesti ja samalla paikkakunnalla, jotta mahdollisimman moni voisi osallistua. Millaisia yksityiskohtia tulee mieleesi yhdistyksen perustamisesta tai koulutuspäivien järjestämisestä? Aluksi meillä oli hyvin vähän kuluja sen vuoksi, että itse teimme kaiken talkoilla. Itse olin muun muassa tilintarkastajana useamman vuoden. Alusta asti hallitus on suunnitellut ja toteuttanut hienoja opintopäiviä. Viime vuosien kehitys tehdä yhdessä työtä potilaiden hyväksi on ollut hieno asia, Päivi Mattila sanoo. Olet tehnyt pitkän päivätyön silmäsairaanhoitajana. Mitä se sisältää? Opintieni alkoi 40 vuotta sitten Lahden diakonissalaitoksella. Jo sieltä sain kipinän erikoisalalle, jossa ehdin tehdä työtä yli 30 vuotta: vuodeosaston sairaanhoitajana 10 vuotta, TAYSin Karsastuspoliklinikan osastonhoitajana lähes 10 vuotta ja Silmätautien poliklinikan osastonhoitajana 14 vuotta. Diakonissan koulutustani arvostan erityisesti. Vuonna 1990 valmistuin myös terveydenhoitajaksi. Minkälainen TAYS oli työpaikkana? TAYS oli kaikkina työvuosinani kehittyvä, uudistumaan pyrkivä työpaikka, joka antoi mahdollisuudet kehittyä omassa työssä. Sujuiko yhteistyö eri ammattiryhmien välillä? Se oli työurani alussa kovin muodollista ja eriytynyttä. Viime vuosien kehitys tehdä yhdessä työtä potilaiden hyväksi on ollut hieno asia. Mikä asia tai muutos on ollut urallasi merkittävintä? Suurin muutos on ollut hoitajien työn muuttuminen avustamisesta itsenäiseen työskentelyyn. Mitä mieltä olet tämän päivän silmäsairaanhoitajakoulutuksesta? Silmäsairaanhoitajien koulutus on työpaikkojen ja työntekijän vastuulla. Arvostan erityisesti sitä, että hoitajat kouluttavat toinen toistaan, että kaikkea osaamista jaetaan. Osaamista odottaa potilas ja siitä syntyy työtyytyväisyys ja työn ilo. Onko silmähoitajan koulutustaso riittävä? Onko kehitettävää? Kehitettävää olisi paljonkin. Verkkokoulutus on tätä päivää jospa joku tai jotkut tekisivät verkkoon silmähoitajakoulutuksen! Silmähoitajille voisi kuvata osaamisen tasoja, joille itse kukin voisi pyrkiä. Aloittelijasta asiantuntijaksi. Silmähoitaja-lehti on tärkeä tiedon välittäjä, edelleen lisää artikkeleita: näin meillä toimitaan. On myös hyödyllistä tutustua muiden maiden silmähoitajakoulutuksiin; niihin, joissa on erillinen erikoistuminen kuten Ruotsissa. Olet osallistunut moneen kehittämisprojektiin ja toimintatavan muutokseen. Viimeksi olit kehittämässä sairaanhoitajien koulutusta ja perehdytit lasiaisinjektioiden pistämiseen. Miten kaikki sai alkunsa? TAYSissa vieraili tutkimusryhmä, joka kertoi, että silmäpistoksia tekevät Tanskassa sairaanhoitajat. Sairaanhoitaja Jukka Välimäki oli halukas tutustumismatkaan, jolta hän palasi tuoden toiminnan kuvauksen kuvien kanssa ja kiinnostuneena aloittamaan toimintaa myös meillä. Ylilääkärimme Anja Tuulonen innostui asiaan, niinpä perustettiin projekti selvittämään asiaa. Miten toimintatavan muutos ja tehtävänsiirto sujuivat? Neljän kuukauden projektilla aloitimme toiminnan ja projektin päättyessä se oli valmis jatkumaan normaalitoimintana. Halukkaat, ensin neljä sairaanhoitajaa, lähtivät mukaan. Hoitajien antamat silmäpistokset vapauttivat tehtävästä lääkärin muihin tehtäviin. Mikä muutoksessa sujui hyvin ja missä olisi kehittämistä? Hyvää oli se, että muutos oli huolellisesti tehty projektisuunnitelma, jota noudatettiin. Tärkeää oli myös se, että ylilääkäri oli asian takana ja hoitotyön esimiehet tukena. Terveisesi silmähoitajille? Teemme työtä hienolla erikoisalalla. Yhteistyöllä, toinen toistamme kunnioittaen ja potilaan parhaaksi toimien ilo työstä on parhain. Silmähoitaja 17

18 ExCel-kongressikeskuksen edessä vasemmalta Riitta-Liisa Alm, Erja Malvalehto-Inkerö, Johanna Alaloukusa, Kati Nieminen, Jouni Väätänen, Jaana Hakola ja Heidi Talvensaari. Kansainvälisiä tuulia Lontoon ESONT- Silmähoitotyön kansainvälinen koulutustapahtuma järjestettiin tänä vuonna ExCel-kongressikeskuksessa Itä-Lontoossa syyskuuta. ESONT-ESCRS-kongressi kerää joka vuosi yhteen tuhansia lääkäreitä, hoitajia ja teknikoita ympäri maailman. Kongressin nettisivut aukesivat touko kesäkuun vaihteessa. Nettisivujen kautta ilmoittauduimme kongressiin ja maksoimme ilmoittautumismaksut kursseille. Internet-sivuilta seurasimme sinne ilmestynyttä uutta tietoa koulutuspäivistä ja luentoaiheista. Ohjelma tarkentui kesän aikana ja lopullinen ohjelma ilmestyi vasta heinä elokuussa. 18 Silmähoitaja

19 Kuvat: Riitta-Liisa Alm Oftalmologisten laitteiden- ja työvälineiden laaja näyttely oli osa kongressikokonaisuutta. Heidi Talvensaari Riitta-Liisa Alm kongressissa Tänä vuonna silmähoitajayhdistyksen hallituksesta oli matkalla mukana sekä varsinaisia että varajäseniä. Lisäksi tapasimme kongressikeskuksessa suomalaisia sairaanhoitajia ja lääkäreitä. Kuljimme hotelliltamme kongressikeskukseen metrolla. Vaihtoehtona oli myös gondolihissi London Cable Car tai Emirates. Ensimmäisenä päivänä menimme Thamesjoen yli tietysti gondolihissillä, koska hieno aurinkoinen sää ja maisemat siivittivät matkaamme. Kongressikeskuksessa pääsimme heti aistimaan ja näkemään kansainvälistä tunnelmaa. Sunnuntaina oli ESCRS -kongressin virallinen avajaistilaisuus. Avauspuheen piti itävaltalainen silmälääkäri, tohtori Günther Grabner, jonka esitys oli mielenkiintoinen katsaus kaihikirurgian kehittymisestä nykypäivään. Tilaisuus oli juhlava ja hyvä aloitus kongressille. Monipuolinen ja laaja ohjelma Luennot, oftalmologisten laitteiden- ja työvälineiden laaja näyttely sekä posterit ja videoesittelyt olivat kaikki samassa kongressitilassa lääkäreiden ESCRS-tapahtuman kanssa. Osallistumismaksulla pääsi kuuntelemaan suurinta osaa luennoista ja sai itse valita kiinnostuksen mukaan, mitä luentoja halusi seurata. Sairaanhoitajien ja teknikoiden ohjelma alkoi lauantaina eriaiheisilla kursseilla, joista osa oli lisämaksullisia. Kurssitarjottimella oli muun muassa rakolampun käyttö, OCT, kaihileikkaus, silmänpituuden mittaus ja IOL-laskenta, näkökenttätutkimukset sekä refraktiivisen kirurgian kurssi hoitajille ja teknikoille Kiinnostava luentotarjonta Sunnuntai oli tiivis luentopäivä. Kuulimme mielenkiintoisia esityksiä sairaanhoitajien ja valokuvaajien laajennetuista tehtävänkuvauksista englantilaisissa sairaaloissa. Richard Hancock kertoi Liverpoolin Aintreen yliopistollisen sairaalan uudesta toimintatavasta. Siellä silmäsairauksiin erikoistunut valokuvaaja seuloo ikärappeumapotilaiden OCT-kuvia ja ohjaa eteenpäin konsulttilääkärille injektiohoitoihin tai ei-hoidettavien ryhmään. Toiminta aloitettiin vuonna 2010 pilottitutkimuksena, joka on nyt vakiintunut uudeksi toimintatavaksi. Melanie Mason Moorfieldsin silmäsairaalasta Lontoosta kertoi keratokonuspotilaiden sarveiskalvon cross-linking-hoidosta, jota te- Silmähoitaja 19

20 kevät ja johtavat sairaanhoitajat. Asiantuntija-ortoptisti Tom Howard esitteli glaukooman liikkuvan tutkimus- ja kuvantamisyksikön, joka on kehitetty ja otettu käyttöön Royal Devon ja Exeterin sairaalassa Lounais-Englannissa. Glaukoomapotilaiden määrä lisääntyy Englannissa joka vuosi. Potilaat ovat entistä iäkkäämpiä ja huolissaan omasta terveydestään. Lisäksi odotusajat sairaalan poliklinikalle ovat pitkiä. Liikkuva yksikkö pystyy saavuttamaan sellaiset alueet ja väestöryhmät, joiden hoidon tarve on suuri. Lisäksi kallis kalusto tulee paremmin hyödynnettyä. Yksikkö toimii ostoskeskusten pihaan parkkeerattavassa isossa rekassa, jonka kuljettajina toimivat koulutetut hoitajat. Ongelmiakin oli: suurin pulma oli sähkö, jonka saanti on ollut vaikea välillä järjestää häiriöttömästi. Lisäksi huonot sääolot aiheuttavat hieman pulmia sekä potilaille että mobiiliyksikölle. Postereita ja pistospaneeli Posterit olivat sähköisinä nähtävillä ja niihin pääsi rauhassa tutustumaan tietokoneilta Posterikylässä (Poster Village). HYKS:n lasten silmäyksikön näkökulmasta kiinnosti lapsiin liittynyt posteri, Retinoblastoomapotilaiden hoito Debrecen yliopistosairaalassa Unkarissa. Hoitolinjat näyttivät olevan samankaltaiset kuin Suomessa. Samana päivänä oli kansainvälinen paneelikeskustelu sairaanhoitajan tekemistä silmänsisäisistä pistoksista. Paneelia veti ruotsalainen ESONT-yhdyshenkilö ja silmäsairaanhoitaja Susanne Albrecht. Aihe herätti vilkasta keskustelua ja kysymyksiä sekä kokemusten jakoa. Esimerkiksi kanadalainen hoitaja oli erittäin kiinnostunut kuulemaan hoitajavetoisesta pistostoiminnasta. Tämäntyyppistä vastuuta ei siellä ole vielä ajateltu hoitajille. Susanne Albrecht kertoi, että Tampereella TAYS:n Silmäkeskuksessa on koulutettu hoitajia antamaan silmäpistoksia hyvin tuloksin. Myös Ruotsin Umeåssa on aloitettu hoitajavetoinen pistostoiminta Tampereelta haettujen oppien mukaan. Italian puheenjohtajaedustaja epäili paneelissa, että Etelä-Euroopassa tuskin otetaan käyttöön vastaavanlaista toimintaa. Iltapäivän luentojen aiheita oli muun muassa silmäsairaanhoitajan rooli Englannissa. Lene Martin Karoliinisesta instituutista ja Lontoon yliopistosta piti kaksi hyvää ja havainnollistavaa esitystä näön tutkimisesta ja lasten glaukoomasta. Norjasta oli esitys näkövammaisen potilaan näönkuntoutuksesta. Ensi vuonna Espanjaan! Sunnuntai-iltana oli ESONT-kongressilaisten gaalajuhla, joka pidettiin Ivory Housessa lähellä Lisää ESONTtunnelmia Silmähoitajalehdessä 1/2015. Tower Bridgeä. Ohjelman teema olivat keskiaikaiset pidot: illallisruoka tarjoiltiin teeman mukaisesti suurilta vadeilta ja padoista. Kuuntelimme keskiaikaisia lauluja ja soittoa. Seurasimme tanssijoita, osa pääsi itsekin tanssimaan esiintyjien kanssa. Oli akrobaatteja ja jonglöörejä, ja näimme myös hurjan miekkailunäytöksen. Ensi vuonna ESONT- ESCRS-kongressi järjestetään Barcelonassa Espanjassa syyskuuta. Kannattaa lähteä mukaan kansainväliseen kongressiin kuuntelemaan ja tutustumaan eri maiden silmäsairauksien hoitolinjoihin ja erilaisiin käytäntöihin. Matkan valmistelu kannattaa aloittaa ajoissa ja apurahoja voi anoa taas ensi keväänä Suomen Silmähoitajat ry:ltä. Silmähoitaja Heidi Talvensaari toimii Hyksin Lasten- ja Karsastusyksikössä. Hän on Suomen Silmähoitaja ry:n hallituksen varajäsen ja ESONT-yhdyshenkilö. Länsi- Pohjan keskussairaalan silmäpoliklinikalla työskentelevä Riitta-Liisa Alm on myös hallituksen varajäsen. Ensimmäisenä päivänä matka kongressikeskukseen taittui Thamesjoen yli gondolihissillä. Gaalajuhlan teemana olivat keskiaikaiset pidot: ruokaa, laulua, soittoa sekä tanssia ja näyttäviä esityksiä. 20 Silmähoitaja

Suomen Silmähoitajat r.y. Finlands Ögonskötare rf

Suomen Silmähoitajat r.y. Finlands Ögonskötare rf Suomen Silmähoitajat r.y. Finlands Ögonskötare rf 20 v. Luento Koulutuspäivillä Oulussa 1.10.2010 6.10.2010 Riitta Lindelöf 1 YHDISTYS Perustettu 08 12 90 perustamiskokous Tampereella Kotipaikka Tampere

Lisätiedot

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 28.11.2012

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 28.11.2012 MITÄ KÄSIHYGIENIALLA TARKOITETAAN? Käsihygienialla tarkoitetaan käsiin kohdistuvia toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään infektioiden ja niitä aiheuttavien mikrobien siirtymistä käsien välityksellä.

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Lasiaisinjektiohoitajan tehtäväkuvaus Päijät-Hämeen keskussairaalan silmätautien klinikassa

Lasiaisinjektiohoitajan tehtäväkuvaus Päijät-Hämeen keskussairaalan silmätautien klinikassa Lasiaisinjektiohoitajan tehtäväkuvaus Päijät-Hämeen keskussairaalan silmätautien klinikassa Injektiohoitajat Sh Merja Korhonen Sh Kati-Marjukka Pohjonen Valokuvaus ja editointi Sh Maritta Jaatinen Alkutilanne

Lisätiedot

Keinoja käsihygienian tehostamiseen

Keinoja käsihygienian tehostamiseen Koulutus Harjoittelu Roolimalli Seuranta Palaute Tekniset välineet Palkitseminen Tavoitteen asettaminen Tulosvastuu Saatavuus Muistuttajat: posterit, esitteet, äänimerkit, näytönsäästäjät KhYHKÄ-toimintamalli

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

TILKAN SILMÄSAIRAALA Coronaria

TILKAN SILMÄSAIRAALA Coronaria TILKAN SILMÄSAIRAALA Coronaria HARMAAKAIHI Yleisöluento Tilkan Silmäsairaala 24.11.2015 Silmäkirurgi Kaisu Järvinen KOTIMAINEN CORONARIA Vuonna 1988 perustettu suomalainen, terveys- ja hyvinvointipalveluihin

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Uudet toimintakonseptit ja tulokset. Professori Anja Tuulonen Vastuualuejohtaja

Uudet toimintakonseptit ja tulokset. Professori Anja Tuulonen Vastuualuejohtaja Uudet toimintakonseptit ja tulokset Professori Anja Tuulonen Vastuualuejohtaja Nähdään yhdessä pidemmälle Toiminta uusiin tiloihin 2.1.12 Perustehtävä (Silmä)hyvinvoinnin edistäminen Sairauksien parantaminen

Lisätiedot

Hurjat vai kurjat. käsihuuhdekulutusluvut?

Hurjat vai kurjat. käsihuuhdekulutusluvut? Victor Oys Hurjat Huuhdeluvut? Hurjat vai kurjat huuhdekulutukset käsihuuhdekulutusluvut? Alueellinen koulutus 7.10.2011 hygieniahoitaja Tuula Keränen Infektioiden torjuntayksikkö p.08-3152898 Käsihuuhdekulutuksen

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

Suomen MS-hoitajat ry. Jäsentiedote 1/2015 www.ms-hoitajat.net

Suomen MS-hoitajat ry. Jäsentiedote 1/2015 www.ms-hoitajat.net Suomen MS-hoitajat ry Jäsentiedote 1/2015 www.ms-hoitajat.net 2 15 VUOTISJUHLASEMINAARI K aksi hienoa koulutustapahtumaa on taas takana. Kiitos teille osallistuneille päivien onnistumisesta! Jäsentiedote

Lisätiedot

Marraskuun tapahtumat

Marraskuun tapahtumat Marraskuu on jo onnellisesti takanapäin ja joulu on ihan kohta ovella. Marraskuun tapahtumat Ennen syyskokouksen alkua Tuulia Alanen-Brandt piti mielenkiintoisen luennon vartalon mittalinjoista ja esitteli

Lisätiedot

LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan

LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1 Tietoja LUCENTIS-valmisteesta Tässä esitteessä kerrotaan silmänpohjan kosteasta ikärappeumasta ja sen hoidossa

Lisätiedot

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa moniammatilliset simulaatiot Kellomäki Marjaana, TtM, kliinisen hoitotyön opettaja, hoitotyön kehittämis-, opetus ja tutkimusyksikkö,

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Vakanssinumero 45 30.6.2009

Vakanssinumero 45 30.6.2009 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tulosalue Sote:n yhteiset palvelut, Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut, Perhepalvelut sekä Vanhuspalvelut Toimialan esitys Entinen virka- /työsuhteinen tehtävä Vakanssinumero

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry S i v u 2 DIABETESHOITAJAT RY VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1.YHDISTYS... 2 3.HALLINTO... 3 5.2. Yhteistyö... 4 5.3. Tiedotus... 4 5.4. Toimikuntatyöskentely... 5 6.1.

Lisätiedot

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010 LIITE 1. POTILASPALAUTE VUOSINA 2006 2010 Palautemäärät 2010 Vuosi Spontaanin palautteen määrä kpl (luvut sis. myös sähköisen palautteen) 2006 2454 2007 2278 2008 1766 2009 1894 2010 1614 LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Suositusten lähtökohdat Määräaikaistarkastusten minimointi

Lisätiedot

3. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

3. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Suomen hydrologian yhdistys (SHY) VUOSIKOKOUS 15.5.2014 klo. 17.30-18:43 Suomen ympäristökeskus, Mechelininkatu 34a, Helsinki Läsnäolijat: Johanna Korhonen, Hannu Marttila, Harri Koivusalo, Ari Jolma,

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat;

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat; 17.8.2011 Jäsenkirje 2/2011 Hyvää loppu kesää! Vuosikokous pidettiin Helsingissä 11.3.2011. Puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi valittiin Pekka Honkanen ja kansainvälisenä sihteerinä toimivaksi

Lisätiedot

Suomen anestesiasairaanhoitajat ry. ( koonnut Jari Simonen 1996): Anestesiologisesta sairaanhoi - dosta perioperatiiviseen hoitotyöhön

Suomen anestesiasairaanhoitajat ry. ( koonnut Jari Simonen 1996): Anestesiologisesta sairaanhoi - dosta perioperatiiviseen hoitotyöhön ANESTESIAKURSSI 2014 6.3.2014 Mitä Anestesiakurssi on antanut anestesiasairaanhoitajille Kaija Viinamäki,Oh (eläkk) TYKS ANESTESIASAIRAANHOIDON HISTORIAA -tärkeimpiä tapahtumia koottu kirjoista: A.R. Klossner:

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Suomen on aatteellinen yhdistys, jonka kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue koko Suomi. Vuoden 2015 aikana Yhdistys jatkaa anestesiasairaanhoitajien osaamisen ja koulutuksen

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

Töissä. TEKSTI KUVAT

Töissä. TEKSTI KUVAT 26 Töissä. TEKSTI KUVAT 27 Havainnointitutkimuksessa vain 63 prosenttia henkilökunnasta desinfioi kätensä ennen potilaskontaktia. Sitä vastoin 79 prosenttia meni käsihuuhdepurkille potilaskontaktin jälkeen.

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen

LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1 Tietoja LUCENTIS-valmisteesta Tässä esitteessä kerrotaan diabeettisen

Lisätiedot

Päihdelääketieteen Päivät 2015

Päihdelääketieteen Päivät 2015 Päihdelääketieteen Päivät 2015 Alkoholiongelmasta tuli alkoholin käyttöhäiriö - mikä muuttui? 5.-6.3.2015 Sokos Hotel Presidentti Helsinki Päihdelääketieteen päivät 2015 käsittelee jatkuvasti kehittyvää

Lisätiedot

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014 Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuden kehittäminen Sosterissa S o s t e r i n a r v o t Säädöstausta Turvallisuuskulttuuri

Lisätiedot

Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas

Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas Hygieniayhdyshenkilönä osastolla NE3 Neurologian vuodeosasto, potilaspaikkoja 22-24 (2 ylipaikkaa)

Lisätiedot

Päihdelääketieteen Päivät 2015

Päihdelääketieteen Päivät 2015 Päihdelääketieteen Päivät 2015 Alkoholiongelmasta tuli alkoholin käyttöhäiriö - mikä muuttui? 5.-6.3.2015 Sokos Hotel Presidentti Helsinki Päihdelääketieteen päivät 2015 käsittelee jatkuvasti kehittyvää

Lisätiedot

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys 1 Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014 Sisällys 1. Puheenjohtajan palsta 2. Tulevia koulutustilaisuuksia 3. Yhteistyökumppanin tiedotus, Spira Oy Hallituksen kokouksen esityslistalle

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin Hoitosuositus Tutkimusnäytöllä tuloksiin Leikki-ikäinen lapsi tarvitsee mahdollisuuksia puhua ja käsitellä toimenpiteen herättämiä tunteita. Kuva: Shutterstock Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus.

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus. Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus Töölön sairaala TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Topeliuksenkatu 5, Helsinki Vuodeosasto puh. 09-47187442

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Työpaperi T17 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009-2011 (VeTe) Hoitotyön henkilöstövoimavarojen

Lisätiedot

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus)

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus) 1/5 Vuosikokouksen 2014 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet ja suvun toiminnasta kiinnostuneet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kandien kesätyöt 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Kandien kesätöitä tutkittiin Lääkäriliiton Opiskelijatutkimuksen

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220.

Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220. 1 2 3 4 1 Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion Seniorit ry TOIMINTAKERTOMUS 1.7.2013 30.6.2014 YLEISTÄ Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220. Toimintaa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Sijainti: TYKS Kantasairaala Kiinamyllynkatu 4-8, Turku Rakennus 3 (U-sairaala 10. krs. käynti osastolle kanttiinin puoleisilla hisseillä ja poliklinikalle

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS A N E S T E S I A H O I TA JA N T Y Ö K E S K I SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS T YÖPISTEET v Leikkaussalit (3 leikkausosastoa) v Kiertohoitajuus v Heräämöt x 3 v Silmäyksikkö

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Suomen on aatteellinen yhdistys, jonka kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue koko Suomi. Vuosi 2016 on Yhdistyksen juhlavuosi, jolloin se täyttää 50 vuotta. Sitä juhlistetaan

Lisätiedot

Silmän takaosapotilaan hoito ja ohjaus. Johanna Lindgren HUS Silmäklinikka osasto S7 27.8.11

Silmän takaosapotilaan hoito ja ohjaus. Johanna Lindgren HUS Silmäklinikka osasto S7 27.8.11 Silmän takaosapotilaan hoito ja ohjaus Johanna Lindgren HUS Silmäklinikka osasto S7 27.8.11 HUS Silmäklinikka Takaosakirurgiset silmäpotilaat Ablatio eli verkkokalvon irtauma Diabeettinen vitrectomia

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys 2013

Asiakastyytyväisyys 2013 Hallitus 3.3.2014, OHEISMATERIAALI 2 Asiakastyytyväisyys 2013 Vastausmäärät kyselyittäin, koko HUS: Vuodeosastot 3909 Lähetepoliklinikat 2332 Tehovalvonta, heräämö, päiväkirurgia 1935 Psykiatria 634 Synnytyssalit

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa 10. 11.5.2012 Yleissairaalapsykiatrian päivien ohjelma Torstai 10.5.2012 8.15 9.15 Ilmoittautuminen, aamukahvi 9.15 9.30 Yleissairaalapsykiatrian päivien avaus;

Lisätiedot

Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun musiikkiopisto, Mestarinkatu 2, Turku. 3 kerros.

Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun musiikkiopisto, Mestarinkatu 2, Turku. 3 kerros. Turun seudun musiikkiopiston kannatusyhdistys- Understödsföreningen för Åbonejdens musikinstitut Mestarinkatu 2, 20810 Turku Hallituksen kokous 1/2010 Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun

Lisätiedot

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Sari Riihonen/T.Juurakko 24.11.2011 1(4)

Sari Riihonen/T.Juurakko 24.11.2011 1(4) KOLHON KYLÄYHDISTYS RY KOKOUSKUTSU Sari Riihonen/T.Juurakko 24.11.2011 1(4) SYYSKOKOUS Aika 24.11. klo 18.00 19.30 Paikka Läsnä Kolhon koulu Kokoukseen otti osaa 19 henkilöä, joiden nimilista on pöytäkirjan

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17. Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012 Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.00 Paikka: Hotel Kalevala Väinämöinen 9 88900 Kuhmo Ohjelma: Kainuun

Lisätiedot

Yhdistystiedote 1/2016

Yhdistystiedote 1/2016 Yhdistystiedote 1/2016 Tärkeimmät: Aivoituksen aineistopäivä on pe 29.1. Raha-automaattiyhdistys (RAY) myönsi meille jälleen jäsenjärjestöavustuksen Jäsenmäärä kasvoi 2015 vuonna 12% Ystäväkurssilla vielä

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Tiedonkulun ja tiedon hallinnan edistäminen HaiProlla Tyksin kirurgian poliklinikalla

Tiedonkulun ja tiedon hallinnan edistäminen HaiProlla Tyksin kirurgian poliklinikalla Tiedonkulun ja tiedon hallinnan edistäminen HaiProlla Tyksin kirurgian poliklinikalla VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOIJAVERKOSTON SEMINAARI Työpaja 3 Sisätaudit ja Kirurgia 28.10 Vaasa, Hotelli Silveria Mervi

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke 1(5) Kohti parasta mahdollista ja vaikuttavaa toiminnan johtamista! Aika torstaina 16.9.2010 klo 8.40-16.00 Järjestäjä Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe Puheenjohtaja:

Lisätiedot

Minikampus Moniammatillinen opetuspoliklinikka. Opetushoitaja Eija Huovinen Jyväskylän yliopisto, Agora 8.12.2015

Minikampus Moniammatillinen opetuspoliklinikka. Opetushoitaja Eija Huovinen Jyväskylän yliopisto, Agora 8.12.2015 Minikampus Moniammatillinen opetuspoliklinikka Opetushoitaja Eija Huovinen Jyväskylän yliopisto, Agora 8.12.2015 KSSHP MONIAMMATILLINEN OPETUSPOLIKLINIKKA/ PIENTOIMENPITEET Jyväskylässä kirurgian kandien

Lisätiedot

ALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA

ALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA ALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA Sh Eija Ringvall Tules/Artro Tyks Kirurginen sairaala Alaraajapotilaan ortopedinen hoito -koulutus Kevät 2015 Artro-prosessin vuodeosasto 23 vuodepaikkaa Viikko-osasto, auki

Lisätiedot

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Verkkostartti 2 x 1,5 h Verkkotyöskenteltyöskenteltyöskentely Verkko- Verkko- 1. 2. 3. Lähipäivä Lähipäivä Lähipäivä * 25 h * 21 h

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 Miten infektiontorjunnan laatua voidaan mitata ja arvioida pitkäaikaishoitolaitoksissa Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 NÄKÖKULMIA LAATUUN JA LAADUN

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Savonian opiskelijaintra Reppu Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Sisältö: - mistä lähdettiin - Reppu nyt - Ajatuksia tulevaisuudesta Savonia pähkinänkuoressa Yksi Suomen suurimmista ja monialaisimmista

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN HYKS lautakunta 21.1.2014 Liite 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN Löydätte yksikkönne tulokset kalvosarjan alussa ja tämän jälkeen vertailut. Erot voidaan vastauksien määrien (N) mukaan

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Poikkeuksia em. rajoihin, jos

Poikkeuksia em. rajoihin, jos Harmaakaihin leikkaushoito Minna Sandberg-Lall, LT Silmätautiopin dosentti Silmäkirurgi Suomen Silmälääkäriyhdistyksen varapuheenjohtaja 1 Harmaakaihi Kehittyy useimmiten iän myötä ilman ulkoista syytä

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry Toimintakertomus 2015 Sisällys 1. Yhdistyksen tarkoitus 1 2. Hallitus 1 3. Yhdistyksen kokoukset 1 4. Toiminta 2 5. Tiedottaminen 2 6. Talous 3 1 1. YHDISTYKSEN

Lisätiedot