MARKKINA-ANALYYSI HUOMATTAVASTA MARKKINAVOIMASTA YKSITTÄISEEN MATKAVIESTIN- VERKKOON LASKEVAN PUHELIIKENTEEN MARKKINALLA AHVENANMAAN ALUEELLA

Transkriptio

1 739/937/ (17) Viestintämarkkinat ja -palvelut Markkinaselvitysyksikkö MARKKINA-ANALYYSI HUOMATTAVASTA MARKKINAVOIMASTA YKSITTÄISEEN MATKAVIESTIN- VERKKOON LASKEVAN PUHELIIKENTEEN MARKKINALLA AHVENANMAAN ALUEELLA 1 LÄHTÖKOHDAT HUOMATTAVAN MARKKINAVOIMAN TARKASTELULLE 1.1 Teleyritys jota markkina-analyysi koskee Viestintämarkkinalain (393/2003) 17 1 momentin mukaan n on kilpailutilanteen selvittämiseksi tehtävä merkityksellisiksi määritellyistä tukku- ja vähittäismarkkinoista säännöllisin väliajoin markkinaanalyysi. Merkityksellisiä viestintämarkkinoita määritellessään viestintämarkkinalain 16 velvoittaa a ottamaan huomioon EY:n komission suosituksen ennakkosääntelyn alaisiksi tulevista merkityksellisistä tuote- ja palvelumarkkinoista sähköisen viestinnän alalla. 1 Suosituksessa on määritelty laskeva puheliikenne yksittäiseen matkaviestinverkkoon omaksi relevantiksi markkinakseen (markkina n:o 16). Kyseessä on ns. tukkutason markkina. Viestintämarkkinalain 43 3 momentin mukaan laskevalla liikenteellä tarkoitetaan teleyrityksen puhelinverkon käyttöä, kun yhteys muodostetaan toisen teleyrityksen puhelinverkosta teleyrityksen puhelinverkkoon. Laskeva liikenne on liikennettä yhteenliittämispisteestä puhelun vastaanottajalle. Teleyritykset tarvitsevat laskevan liikenteen palveluja tuottaakseen liittymäasiakkailleen puhelupalveluja. Yhteenliittäminen yleensä ja laskevan liikenteen palvelut sen osana ovat edellytys sille, että teleyritys pystyy tarjoamaan viestintäpalveluja eri televerkkoihin liittyneiden tilaajien välillä. Tarjotakseen verkossa toimiville tilaajilleen mahdollisuuden viestintään toiseen verkkoon liittyneiden tilaajien kanssa, teleyrityksen on hankittava laskevan liikenteen palveluja muilta teleyrityksiltä. Viestintämarkkinalain 17 1 momentin mukaan n on päätöksellään määrättävä teleyritys huomattavan markkinavoiman (HMV) yritykseksi, jos sillä markkina-analyysin perusteella havaitaan olevan tietyillä markkinoilla yksin tai yhdessä muiden kanssa sellaista taloudellista vaikutusvaltaa, jonka turvin se voi toimia huomattavassa määrin riippumattomana kilpailijoista, kuluttajista tai muista käyttäjistä. Pykälän 3 momentin mukaan n on muutettava huomattavaa markkinavoimaa koskevaa päätöstä, jos markkina-analyysin perusteella markkinoiden kilpailutilanteessa havaitaan tapahtuneen merkityksellisiä muutoksia. Ålands Mobiltelefon Ab (jäljempänä myös Ålands Mobiltelefon ja ÅMT) rakentaa ja ylläpitää matkaviestinverkkoa ja myy matkaviestinpalveluita 1 Komission suositus sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY mukaisesti ennakkosääntelyn alaisiksi tulevista merkityksellistä tuote- ja palvelumarkkinoista sähköisen viestinnän alalla 2003/311/EY, EUVL L , s. 45.

2 739/937/ (17) Ahvenanmaan alueella. Sen omistavat yhdessä Finnet-ryhmään kuuluvat Ålands Telefonandelslag ja Mariehamns Telefon Ab. Ålands Mobiletelefon Ab:n liikevaihto vuonna 2006 oli noin 7 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa oli kaksi henkilöä. 1.2 Sääntelytilanne laskevan liikenteen markkinalla Suomessa on antanut viestintämarkkinalain nojalla Suomessa toimiville matkaviestinverkkoyrityksille päätökset, joissa on katsottu, että kullakin Suomessa toimivalla matkaviestinverkkoyrityksellä - Elisa Oyj, DNA Oy ja TeliaSonera Finland Oyj - on viestintämarkkinalain 17 1 momentissa tarkoitettu huomattava markkinavoima yrityksen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen markkinoilla. Ahvenanmaalla toimivalla Ålands Mobiltelefon Ab:llä on voimassa annettu päätös huomattavasta markkinavoimasta yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen markkinalla. Kaikki kyseisellä markkinalla annetut päätökset ovat lainvoimaisia. 2 JULKINEN KUULEMINEN 2.1 Kansallinen kuuleminen varasi teleyrityksille sekä teleyrityksiä ja käyttäjiä edustaville tahoille tilaisuuden esittää käsityksensä viraston huomattavaa markkinavoimaa yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen markkinoilla Ålands Mobiltelefon Ab:tä koskevasta markkina-analyysistä. Määräaika lausuntojen antamiselle päättyi sai 4 kappaletta asiaa koskevia lausuntoja. Elisa Oyj ja TeliaSonera Finland Oyj olivat pääosin yhtä mieltä n markkina-analyysistä ja Ålands Mobiltelefon Ab:n velvoitteista. Molemmat edellä mainitut teleyritykset kuitenkin yhtyivät n analyysiin ja velvoitteiden pitämiseen ennallaan vain sillä edellytyksellä, että Ålands Mobiltelefon Ab:n laskevan liikenteen hintataso pysyy tulevaisuudessakin samalla tasolla muiden suomalaisten matkaviestinverkkoyritysten kanssa. DNA Oy toteaa lausunnossaan, että Ålands Mobiltelefon Ab:tä tulisi säännellä symmetrisesti muiden suomalaisten matkaviestinverkkoyritysten kanssa. Täten DNA Oy:n mukaan Ålands Mobiltelefon Ab:lle tulisi n esittämien velvoitteiden lisäksi asettaa myös velvollisuus kustannussuuntautuneeseen hinnoitteluun, kustannuslaskentajärjestelmän käyttöön sekä eriyttämisvelvollisuus. Kilpailuviraston lausunnon mukaan n analyysiä ja tehtyjä johtopäätöksiä voidaan pitää perusteltuina eikä Kilpailuvirastolla ollut huomautettavaa markkina-analyysistä.

3 739/937/ (17) 2.2 Kansainvälinen kuuleminen ei ole muuttanut markkina-analyysiään saatujen lausuntojen perusteella. korostaa kuitenkin, että se tulee tarkasti seuraamaan Ålands Mobiltelefon Ab:n laskevan liikenteen hinnoittelua suhteessa muiden suomalaisten matkaviestinverkkoyritysten laskevan liikenteen hinnoitteluun. Mikäli Ålands Mobiltelefonin hinnoittelu poikkeaa oleellisesti muiden matkaviestinverkkoyritysten hinnoittelusta, harkitsee kustannussuuntautuneisuusvelvoitteen soveltamista myös Ålands Mobiltelefon Ab:n tapauksessa. Viestintämarkkinalain 21 :n mukaan n on varattava Euroopan yhteisöjen komissiolle ja Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden sääntelyviranomaisille tilaisuus antaa lausuntonsa kuukauden määräajassa ennen ETA-valtioiden väliseen kauppaan vaikuttavaa markkina-analyysiä. Viestintämarkkinalain 22 :n mukaan markkina-analyysi voidaan kuitenkin tehdä komissiota ja ETA-valtioiden sääntelyviranomaisia kuulematta, jos toimenpiteellä ei ole merkittävää vaikutusta ETA-valtioiden välisiin markkinoihin. Viestintämarkkinalain perusteluissa markkinavaikutuksilla viitataan niin sanotun kauppakriteerin täyttymiseen. Ålands Mobiltelefon Ab on sekä tilaajamäärältään että liikevaihdoltaan muihin suomalaisiin ja eurooppalaisiin operaattoreihin verrattuna hyvin pieni 2. Myös Ålands Mobiltelefon Ab:n matkaviestinverkkoon laskevasta liikenteestä saamat tulot olivat vuonna 2006 vähäisiä muihin verkkoyrityksiin verrattuna. Edelleen kaikesta laskevasta liikenteestä vain pieni osa on peräisin ulkomaisista matkaviestinverkoista, joten huomattavan markkinavoiman päätöksen ennallaan pitämisen vaikutuksia jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ei voida pitää merkittävinä. Ålands Mobiltelofon Ab:a koskeva markkina-analyysin vaikutukset eivät n näkemyksen mukaan ylitä kauppakriteeriä. Tästä syystä ei erikseen varannut Euroopan yhteisöjen komissiolle ja ETA-valtioiden sääntelyviranomaisille tilaisuutta antaa lausuntoansa Ålands Mobiltelefon Ab:n matkaviestinverkkoon laskevaa liikennettä koskevasta markkina-analyysistä. 3 RELEVANTIT MARKKINAT 3.1 Matkaviestinmarkkinoilla Ahvenanmaalla ja Manner-Suomessa toimivat verkkoyritykset Ålands Mobilltelefon Ab:n lisäksi TeliaSonera Finland Oyj (jäljempänä myös TeliaSonera) toimii Ahvenanmaalla matkaviestinverkkoyrityksenä. Kummallakin yrityksellä on alueella toimilupa sekä GSM että UMTS - toimintaan. Muilla Manner-Suomessa toimivilla matkaviestinyrityksillä, DNA Finland Oy:llä (jäljempänä myös DNA) ja Elisa Oyj:llä (jäljempänä myös Elisa) on sopimus kansallisesta verkkovierailusta (roaming) ÅMTn 2 Ålands Mobiltelefon Ab:n liikevaihto vuonna 2006 oli noin seitsemän miljoonaa euroa ja sen palveluksessa oli kaksi henkilöä. Matkaviestinasiakkaita yhtiöllä on noin

4 739/937/ (17) kanssa. Elisan ja DNA:n asiakkaat voivat Ahvenanmaalla ollessaan soittaa puheluita samoin hinnoin kuin muualla Suomessa. Kaikki Suomessa toimivat matkaviestinverkkoyritykset ovat vertikaalisesti integroituneita, ja valtaosa kunkin yrityksen verkkoon kytketyistä asiakkaista on verkkoyritysten kanssa samaan konserniin kuuluvien palveluyritysten liittymäasiakkaita. Ålands Mobiltelefonin markkinaosuus Ahvenanmaan alueella on noin % TeliaSoneran ollessa alueen toiseksi suurin matkaviestinoperaattori 3. n keräämien markkinatietojen perusteella matkaviestinverkkoyritysten osuudet loppuasiakkaiden matkaviestinliittymistä koko Suomen alueella jakautuivat vuoden 2007 toisen neljänneksen lopussa siten, että Soneran verkkoon oli liittyneenä noin 41 % loppuasiakkaista, Elisan noin 39 % ja DNA:n noin 20 %. Ålands Mobiltelefonin markkinaosuus koko Suomessa on alle yhden prosenttiyksikön. 3.2 Hyödykemarkkinat Matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen palvelun ostaminen edellyttää viestintäverkon yhteenliittämistä matkaviestinverkkoon. Yhteenliittäminen ja laskevan liikenteen palvelujen ostaminen edellyttää esimerkiksi yhdysjohtoliitännän käyttöönottoa ja ylläpitoa sekä YKM-liitännän kytkentää, muutosta ja ylläpitoa. Matkaviestinverkkoyritykset perivät muilta verkkoyrityksiltä tukkutasolla minuuttiperusteisia korvauksia omaan verkkoonsa laskevasta puheliikenteestä. DNA, Elisa ja TeliaSonera ovat ilmoittaneet lle alla olevasta taulukosta ilmenevistä laskevan liikenteen hinnoista vuoteen 2008 asti. Myös Ålands Mobiltelefon Ab laski hintansa 8,2 sentin tasolle vuodelle 2007 ja on ilmoittanut laskevansa laskevan liikenteen hinnan vuodelle ,0 senttiin. Manner-Suomessa toimivat verkkoyritykset ovat myös sopineet, että vuoden 2009 marraskuuhun asti Elisalla ja TeliaSoneralla on tasahinta ja DNA ylittää tämän hinnan 0,5 sentillä. Marraskuun 2009 jälkeen sovelletaan tasahintaa, jota ei ole vielä määritelty. Operaattori / Vuosi T DNA Finland a Oy Elisa Oyj u l TeliaSonera Finland Oyj u Ålands Mobiltelefon k Ab k 10 8,4 6,8 10 8,2 7,0 6,6 8,2 6,0 5,1 5,1 6,0 Taulukko 1: Matkaviestinverkkoihin laskevan liikenteen hinnat 3 Teoriassa liikenne ohjautuu tietyn yrityksen verkosta sen omaan verkkoon ja muihin verkkoihin yritysten loppuasiakasmarkkinaosuuksia vastaavalla todennäköisyydellä, jolloin yksittäisen verkkoyrityksen nouseva ja laskeva liikenne ovat tasapainossa. Käytännössä laskevan liikenteen kokonaismarkkinoiden osuudet eivät jakaudu Suomessa täysin yhtäläisesti loppuasiakasmarkkinoiden kanssa. Erot liikenteen jakautumisista johtuvat esimerkiksi erityyppisistä asiakasprofiileista loppuasiakasmarkkinoilla.

5 739/937/ (17) Kysynnän korvattavuus Tarjonnan korvattavuus Yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen tukkumarkkinan kysyntä on johdettavissa muiden verkkoyritysten verkkoihin kytkeytyneiden loppuasiakkaiden muodostamasta puhelupalvelujen vähittäiskysynnästä. Yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskeva liikenne käsittää sen osuuden puhelusta, joka laskee kohdeverkossa puhelun vastaanottajan liittymään. Matkaviestinverkkoon laskevassa liikenteessä on aina kysymys liikenteestä yhteenliitettyjen verkkojen välillä. Jotta liikenne voisi laskeutua tiettyyn verkkoon, tulee sen tulla jostakin muusta verkosta. Kunkin suomalaisen matkaviestinverkkoyrityksen merkittävimmät asiakkaat laskevan liikenteen markkinalla ovat toiset kotimaiset matkaviestinverkkoyritykset. Merkittävä osa ÅMT:n liittymiin päätyvästä liikenteestä on peräisin sen omilta asiakkailta johtuen yhtiön korkeasta markkinaosuudesta Ahvenanmaan alueella. Yhtiön verkkoon muista verkoista laskeutuva liikenne on jakautunut siten, että noin 70 % laskeutuu muista matkaviestinverkosta ja noin 30 % muista verkoista (kiinteät verkot, ulkomaiset verkot). Kun puhelu soitetaan DNA:n tai Elisan ÅMT:n verkossa verkkovierailevalle asiakkaalle, maksaa kyseisen asiakkaan operaattori ÅMT:lle tukkutasolla laskevan liikenteen korvauksen. Käytäntö on vastaava myös kansainvälisessä verkkovierailussa. Kysynnän korvattavuudella tarkoitetaan ostajan mahdollisuutta vaihtaa palveluntarjoajaa. Kysynnän korvattavuutta voidaan arvioida tarkastelemalla, onko markkinoilla kilpailevia tuotteita, joihin asiakkaat voivat vaihtaa, kun kyseisen tuotteen hinta nousee merkittävällä ja pysyvällä tavalla. Matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen korvauksen määrittää se matkaviestinverkkoyritys, jonka matkaviestinverkkoon puhelulla tavoiteltu loppukäyttäjä on liittynyt. Kutsuva tilaaja ei voi valita puhelua toiseen, mahdollisesti edullisempaan matkaviestinverkkoon. Kysynnän korvautuminen tukkutasolla ei ole mahdollista, koska soittajan operaattori ei voi ostaa laskevan liikenteen palvelua muulta kuin siltä matkaviestinverkkoyritykseltä, jonka verkkoon puhelun vastaanottaja on liittynyt. Tarjonnan korvattavuudella tarkoitetaan muiden kuin kyseisten tuotteiden valmistajien tai palvelujen tarjoajien mahdollisuutta heti tai lyhyellä aikavälillä siirtyä näiden tuotteiden valmistukseen tai palvelujen tarjontaan ilman huomattavia kustannuksia. Tarjonnan korvattavuutta voidaan arvioida tarkastelemalla kilpailevien yritysten markkinoille tuloa, kun arvioitavan tuotteen hinta nousee merkittävällä ja pysyvällä tavalla. Matkaviestinpalveluja tarjotaan loppukäyttäjille Suomessa tällä hetkellä GSM-teknologiaan perustuvien ns. 2G - 2.5G (GPRS, EDGE-teknologiat) - verkkojen ja UMTS-teknologiaan perustuvien ns. 3G - matkaviestinverkkojen välityksellä. Suomessa ei ole yhtään pelkästään

6 739/937/ (17) 3.3 Maantieteelliset markkinat UMTS-verkkoa operoivaa matkaviestinverkkoyritystä, vaan kaikki yritykset operoivat sekä GSM- että UMTS-verkkoja. Suomessa yritysten GSMja UMTS-verkot on rakennettu saumattomasti siten, että tietyn matkaviestinverkkoyrityksen verkossa kulkeva puhelu voi siirtyä yhden puhelun aikana yrityksen GSM-verkosta UMTS-verkkoon tai UMTS-verkosta GSMverkkoon. Laskevan liikenteen hinnoittelussa ei ole eroa sen mukaan, laskeeko puhelu GSM- tai UMTS-verkkoon, eikä kutsuva tilaaja tai soittavan puolen verkkoyritys voi tietää, laskeeko puhelu GSM- vai UMTS-verkkoon. Tulevaisuudessa matkaviestinverkkoihin laskevan liikenteen rajapinnoissa voi tapahtua muutoksia sekä langattoman verkko- ja päätelaiteteknologian että IP-pohjaisen yhteenliittämisen kehityksen myötä. Matkaviestinpalveluja tarjotaan Suomessa käytännössä yksinomaan GSM/UMTSverkkojen välityksellä. Vaihtoehtoisilla teknologioilla toteutetulla kilpailevalla tarjonnalla ei tällä hetkellä voida korvata GSM/UMTS - verkkoyritysten laskevan liikenteen tarjontaa. tulee seuraamaan tarkasti markkinoiden kehitystä. Jokainen laskevan liikenteen palvelua tarjoava matkaviestinverkko muodostaa oman relevantin markkinansa. Tietyssä matkaviestinverkossa tarjottua laskevan liikenteen palvelua ei ole mahdollista korvata jossain toisessa matkaviestinverkossa tarjotulla laskevan liikenteen palvelulla. Näin ollen relevanttien markkinoiden maantieteellinen ulottuvuus on perusteltua rajata kunkin verkon sijainnin ja maantieteellisen kattavuuden mukaan. Ahvenanmaan maakunnassa toimivat ÅMT ja TeliaSonera. 3.4 Laskevan liikenteen markkinoihin vaikuttavat lainsäädännön muutokset n antaman HMV-päätöksen jälkeen Liikenne kiinteästä verkosta matkaviestinverkkoon Viestintämarkkinalain 43 :ssä on rajoitettu osittain matkaviestinverkkoyritysten velvollisuutta tarjota tukkutason yhteenliittämistuotteita muille teleyrityksille. n HMV-yrityksille asettamat velvoitteet eivät voimassa olevan lainsäädännön mukaan koske kaikkea kiinteästä verkosta matkaviestinverkkoon laskevaa liikennettä. Matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen hinnoitteluvelvollisuutta kaventaa viestintämarkkinalain 43, jonka 4 momentin mukaan laskevaa liikennettä ei tarvitse hinnoitella erikseen silloin, kun yhteys muodostetaan kiinteästä puhelinverkosta matkaviestinverkkoon, paitsi jos yhteys on valittu tunnuksella tai ensisijaisvalinnalla. Ennen voimaantullutta viestintämarkkinalain muutosta ( /47) laskevaa liikennettä ei tarvinnut lainkaan hinnoitella erikseen silloin, kun yhteys muodostettiin kiinteästä puhelinverkosta matkaviestinverkkoon. Aiemman lainsäädännön voimassa ollessa matkaviestinpalveluyritys, jonka liittymäasiakkaalle puhelu oli soitettu, hinnoitteli itsenäisesti kiinteästä verkosta soitetun puhelun matkaviestinosuuden, eikä hinta kuulunut sääntelyn piiriin. Voimassa olevan lain mukaan kiinteästä puhelinverkosta

7 739/937/ (17) 3.5 Yhteenveto relevanteista markkinoista matkaviestinverkkoon soitetun puhelun laskevan liikenteen hinta on säännelty, mikäli puhelu soitetaan käyttäen puhelukohtaista operaattorivalintaa tai ensisijaisvalintasopimusta. Muissa tapauksissa matkaviestinpalveluyritys hinnoittelee edelleen puhelun matkaviestinosuuden, eikä hinta tällöin kuulu sääntelyn piiriin. n keräämistä markkinatiedoista käy ilmi, että ensisijaisvalintaa käyttävien puheluiden osuus kaikista kiinteästä verkosta matkaviestinverkkoihin päätyvistä puheluista on vakiintunut Manner-Suomessa noin 50 prosentin tasolle. Ahvenanmaalla sääntelyn piiriin kuuluvan kiinteistä verkoista laskevan liikenteen osuus on huomattavasti pienempi, alle 10 prosenttia. Relevanttina hyödykemarkkinana on laskeva puheliikenne yksittäiseen matkaviestinverkkoon. Yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen hyödykemarkkinaan kuuluu kaikista muista verkoista yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskeva puheliikenne yhteenliittämispisteestä puhelun vastaanottajalle. Merkitystä ei siten ole sillä, laskeeko puhelu matkaviestinverkkoon esimerkiksi toisesta kotimaisesta tai ulkomaisesta matkaviestinverkosta tai kotimaisesta tai ulkomaisesta kiinteästä televerkosta. Lisäksi markkinaan kuuluvat laskevan liikenteen toteuttamiselle tarpeelliset yhteenliittämistuotteet ja palvelut. Laskevan liikenteen välittämiseksi tarpeen ovat esimerkiksi yhdysjohtoliitännän käyttöönotto ja ylläpito, YKM-liitännän kytkentä, muutos ja ylläpito sekä muut mahdolliset laskevan liikenteen toteuttamiselle välttämättömät tuotteet ja palvelut. Markkinaan kuuluu kaikki matkaviestinverkkoon laskeva puheliikenne käytettävästä verkkoteknologiasta riippumatta. Euroopan komissio on antamassaan lausunnossa 4 ja korkein hallintooikeus antamissaan päätöksissä 5 hyväksynyt n aiemmassa tarkastelussa tekemän komission suosituksen mukaisen markkinamäärittelyn. katsoo, että viraston tekemän edellisen yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen markkinaa koskevan tarkastelun jälkeen markkinatilanteessa ei Ahvenanmaan alueella ole tapahtunut sellaisia muutoksia, joiden perusteella olisi syytä poiketa komission markkinasuosituksesta. 4 MARKKINA-ANALYYSI JA MARKKINAVOIMAN TARKASTELU 4.1Yritysten markkinavoiman arviointi Markkinaosuus Tiettyyn matkaviestinverkkoon liittyneen loppukäyttäjän voi tavoittaa vain kyseiseen matkaviestinverkkoon päättyvän puhelun avulla. Näin ollen yksittäiseen tiettyyn matkaviestinverkkoon laskevaa liikennettä ei ole mahdollista korvata johonkin muuhun verkkoon laskevalla liikenteellä. 4 Komission antama, puitedirektiivin 2002/21/EY 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu lausunto, SG(2003)D/233787, nkomissiolle notifioimista matkaviestinverrkkoihin laskevaa liikennettä koskevista päätösluonnoksista. 5 Kts. KHO taltio 2738 (2005:67)

8 739/937/ (17) Ostajan tasapainottava neuvotteluvoima Kukin matkaviestinverkkoyritys hallitsee kaikkea verkkoonsa päättyvää liikennettä. Koska jokainen matkaviestinverkko muodostaa oman relevantin markkinansa, on jokaisella matkaviestinverkkoyrityksellä 100 prosentin markkinaosuus laskevan liikenteen tarjoamisessa omassa verkossaan, mikä yksinäänkin on vahva indikaattori huomattavasta markkinavoimasta. 6 Markkinaosuuden lisäksi huomattavan markkinavoiman arvioinnissa on kuitenkin otettava huomioon myös muut, komission markkina-analyysiä ja huomattavan markkinavoiman arviointia koskevissa ohjeissa mainitut tekijät. Yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen markkinoilla merkitystä on erityisesti sillä, rajoittaako ostajien tasapainottava neuvotteluvoima matkaviestinverkkoyritysten markkinavoimaa. Lisäksi laskevan liikenteen markkinan arvioinnissa tulee kiinnittää erityistä huomiota yritysten sääntelyasemaan ja sen vaikutuksiin. Neuvotteluvoimaa koskevan analyysin yhteydessä arvioidaan markkinan toimintaa myös sääntelemättömässä tilanteessa 7. Tuotetta tai palvelua ostavalla asiakkaalla on tasapainottavaa ostajavoimaa, jos se on myyjän liiketoiminnan kannalta niin merkittävä, että se pystyy rajoittamaan myyjän markkinavoimaa. 100 prosentin markkinaosuus ei automaattisesti johda huomattavaan markkinavoimaan laskevan liikenteen markkinalla, vaan hinnoitteluvoimaa saattaa rajoittaa ostajien tasapainottava neuvotteluvoima. Kullakin matkaviestinverkkoyrityksellä on kannustin periä muilta yrityksiltä korkeaa hintaa omaan verkkoonsa laskevasta liikenteestä maksimoidakseen yhdysliikenteestä saamiaan tuloja. Vastaavasti kullakin matkaviestinverkkoyrityksellä on kannustin pyrkiä vähentämään yhdysliikenteestä maksamiaan menoja maksamalla muille verkkoyrityksille mahdollisimman alhaista hintaa verkostaan ulos lähtevästä liikenteestä. Sääntelemättömässä tilanteessa kaikilla matkaviestinverkkoyrityksillä on kannustin nostaa laskevan liikenteen hinta monopolistiselle tasolle. Mikäli jokin yritys yksipuolisesti korottaa sääntelemättömässä tilanteessa laskevan liikenteen hintaansa, muut yritykset voivat tasapainottaa yhdysliikenteen nettotulojaan vastaamalla korotukseen nostamalla omaa laskevan liikenteen hintaansa. Matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen markkina toimii käytännössä siten, että jokainen yritys joutuu hinnoittelupäätöksissään huomioimaan muiden, vastavuoroista palvelua tarjoavien kilpailijoiden mahdollisuudet 6 Euroopan komissio on Saksan kansalliselle viestintäviranomaiselle antamassa päätöksessä C(2005) 1442, joka koski yksittäiseen kiinteään verkkoon laskevan liikenteen markkinan analysointia todennut: "The 100% market share of network operators in the market for call termination on their individual public telephone network provided at a fixed location raises a strong presumption of SMP, save in exceptional circumstances which need to be clearly and unambiguously demonstrated by the NRA. " 7 Ns. greenfield-analyysin avulla tutkitaan sitä, toimisiko kilpailu sääntelyn poistamisesta huolimatta. Toisin sanoen varmistetaan se, että huomattavan markkinavoiman asema ja siihen liittyvät sääntelyvelvoitteet poistetaan vain tilanteissa, joissa markkinat ovat tulleet kilpailluiksi, eikä markkinoilla oleva kilpailu johdu markkinoiden sääntelystä. Greenfield-analyysissa on lisäksi huomioitava, että tulevaisuuteen suuntautuvassa arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös markkinaa ja sillä toimivia yrityksiä koskeva HMV-asemasta riippumaton sääntely.

9 739/937/ (17) reagoida hinnoitteluun omilla yhteenliittämishinnoillaan. Suomessa matkaviestinverkkoyritykset ovat käytännössä neuvotelleet laskevan liikenteen hinnoista keskenään ja muut toimijat (säännellyt kiinteän verkon verkkoyritykset sekä ulkomaiset teleyritykset 8 ) ovat käytännössä olleet hinnanottajan asemassa. Matkaviestinverkkoyritysten keskinäiseen neuvotteluasemaan on vaikuttanut olennaisilta osin kunkin yrityksen sääntelyllinen asema. Loppukäyttäjien neuvotteluasema ja sen vaikutus verkkoyritysten markkinavoimaanlaskevan liikenteen markkinoilla Laskevan liikenteen markkina on tukkumarkkina, jossa tietyn verkkoyrityksen kysyntä on johdettavissa muiden verkkoyritysten verkkoihin liittyneiden loppuasiakkaiden vähittäiskysynnästä. Useimpien muiden maiden tavoin Suomessakin vallitsee käytäntö, jonka mukaan soittaja maksaa puhelun ja palveluntarjoaja perii loppuasiakkaalta maksun vain soitetuista, ei vastaanotetuista puheluista. Tehdessään liittymäsopimusta loppuasiakkaat valitsevat samalla verkon, johon heidän liittymänsä kytketään. Liittymän valintaa koskevat päätökset tehdään yleisesti vain niiden kriteerien perusteella, jotka vaikuttavat suoraan loppuasiakkaan omiin etuihin. Ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä ovat muiden ohella liittymän ominaisuudet, palvelujen hinnoittelu ja laatutekijöihin liittyvät mielikuvat. Loppuasiakkaat eivät voi käytännössä rajoittaa yhteenliittämispalvelua tarjoavan matkaviestinverkkoyrityksen hinnoitteluvoimaa esimerkiksi soittamalla toisen matkaviestinyrityksen liittymästä tai toisesta kiinteän verkon liittymästä, koska kohdeverkon verkkoyritys perii kaikilta osapuolilta yhtä suuren laskevan liikenteen korvauksen. Matkaviestinyritysten vähittäishinnat eivät Suomessa ole suoraan yhteydessä verkkojen välisiin yhteenliittämishintoihin. Matkaviestinverkkoyritysten perimissä laskevan liikenteen hinnoissa on Suomessa yrityskohtaisia eroja. Matkaviestinpalvelujen vähittäistarjonnassa ovat yleistyneet liittymät, joissa puhelut kaikkiin verkkoihin ovat samanhintaisia. Hinnoittelumallit, joissa jollekin verkolle asetetaan korkeampi hinta kuin toisille, eivät ole loppuasiakasmarkkinoilla yleistyneet. Matkaviestinyritysten loppuasiakashinnoittelun käytäntöjä on rajoittanut erityisesti numeron siirrettävyys. Aiemmin kullekin yritykselle annetusta numerotunnuksesta pystyi päättelemään, minkä teleyrityksen verkkoon puhelu päätyi. Nykyisin asiakas voi harvoin olla varma, minkä matkaviestinyrityksen verkkoon puhelu päätyy. Yhteenveto loppuasiakkaiden neuvotteluasemasta ja sen vaikutuksista Loppukäyttäjät eivät ole pääsääntöisesti tietoisia tukkutason hinnoittelukäytännöstä ja verkkoyritysten perimistä laskevan liikenteen hinnoista. Verkkoyrityksen tukkutasolla perimät laskevan liikenteen korvaukset ei- 8 on ja antanut suomessa toimiville kiinteän verkon verkkoyrityksille päätökset, joissa katsottiin, että kullakin kyseisistä yrityksistä on HMV-asema yrityksen verkkoon laskevan puheliikenteen markkinoilla. Pääsääntöisesti kaikkien Eurooppalaisten teleyritysten on katsottu olevan HMV-asemassa kunkin yrityksen verkkoon laskevan liikenteen markkinoilla ja laskevan liikenteen hintoihin kohdistuu niiden alentamista koskevia paineita käytännössä kaikissa Euroopan valtioissa.

10 739/937/ (17) vät vaikuta loppuasiakkaiden ostopäätöksiin. Käytäntö, jossa soittaja maksaa puhelun, ei luo tukkutasolla verkkoyrityksille painetta kilpailla laskevan liikenteen hinnoilla. Loppukäyttäjillä ei siten ole soittaja maksaa -järjestelmissä edes välillistä neuvotteluvoimaa suhteessa verkkoyritysten määrittämiin laskevan liikenteen korvauksiin. Vähittäiskysynnän joustamattomuus tukkuhintojen suhteen luo matkaviestinverkkoyritykselle kannustimet ja mahdollisuudet tukkuhintojen nostamiseen. Suomalaisten kiinteän verkon verkkoyritysten neuvotteluvoima suhteessa matkaviestinverkkoyrityksiin Kiinteiden ja matkaviestinverkkojen välinen liikenne ei ole samalla tavoin vastavuoroista kuin matkaviestinverkkojen välinen liikenne. Kiinteän verkon ja matkaviestinverkkojen laskevan liikenteen hinnat eroavat toisistaan merkittävästi 9. Jos matkaviestinverkkoyritysten laskeva liikenne olisi sääntelemätöntä, matkaviestinverkkoyrityksillä olisi kannustin nostaa laskevan liikenteen hintojen yleinen taso kollusiivisesti monopolistiselle tasolle maksimoidakseen voittojaan. Kiinteästä verkosta matkaviestinverkkoon soitettujen puhelujen hinnat ovat korkeita verrattuna matkaviestinverkosta matkaviestinverkkoon tai kiinteästä verkosta kiinteään verkkoon soitettujen puhelujen hintoihin. Taulukossa 2 on vertailtu matkapuhelimesta matkapuhelimeen soitettujen puhelujen vähittäishintatasoa kiinteän verkon liittymästä matkapuhelimeen joko operaattorivalinnalla (ESV) tai ilman operaattorivalintaa soitetuissa puheluissa. Taulukon hinnat ovat suuntaa-antavia. Puhelutyyppi Hinta Matkapuhelimesta matkapuhelimeen 0,08 Kiinteästä puhelimesta matkapuhelimeen (ESV) 0,15 + pvm Kiinteästä puhelimesta matkapuhelimeen 0,25 + pvm Taulukko 2. Vähittäishintavertailu matkapuhelimesta matkapuhelimeen ja kiinteästä liittymästä matkapuhelimeen soitetuista puheluista. Lähde: Mannersuomalaisten ja ahvenanmaalaisten operaattoreiden internet-sivut. Taulukon 1 vertailusta nähdään selvästi, että kiinteästä puhelinliittymästä matkaviestinliittymään soitettujen puhelujen hintataso operaattorivalintaa (joko puhelukohtaista valintaa tai ensisijaisvalintaa) käyttäen on merkittävästi alhaisempi kuin sääntelyn piiriin kuulumattomien puhelujen. 10 Jokaisen matkaviestinverkkoyrityksen verkkoon kiinteästä verkosta laskevasta liikenteestä osassa matkapuhelumaksun tai laskevan liikenteen hinnan maksajana on samaan yritysryhmään kuuluva teleyritys. Matkaviestinverkkoyrityksillä on kuitenkin kannustimet periä kiinteästä verkosta laskeutuvista puheluista kilpailullista hintaa korkeampaa hintaa, koska 9 Kiinteisiin verkkoihin laskevan liikenteen hinnat ovat Suomessa noin 2 snt/min 10 Suomessa on perinteisesti ollut käytössä hinnoittelumalli, jossa asiakkaan puhelumaksu koostuu kahdesta erillisestä osasta. Mallissa kiinteän verkon operaattori on hinnoitellut vain puhelun kiinteän verkon liittymästä yhteenliittämispisteeseen ja matkaviestinpalveluoperaattori on hinnoitellut puhelun matkaviestinosuuden. Matkaviestinpalveluoperaattorin perimä hinta ei ole kuulunut sääntelyn piiriin voimaantulleen muutoksen mukaan laskeva liikenne on tullut hinnoitella erikseen tilanteissa, joissa yhteys kiinteästä verkosta matkaviestinverkkoon on valittu puhelukohtaisella operaattoritunnuksella tai ensisijaisvalinnalla.

11 739/937/ (17) matkaviestinverkko tai -palveluyrityksen perimä kustannus kanavoituu suoraan kiinteästä verkosta matkaviestinverkkoon soitetun puhelun loppuasiakashintaan. Muiden Suomessa toimivien matkaviestinyritysten tavoin ÅMT on vertikaalisesti integroitunut, eikä sen tulonmuodostuksen kannalta ei ole olennaista eroa, laskuttaako matkaviestinasiakkaan liittymään laskeutuvan puhelun verkko- vai palveluyritys. Matkaviestinpalveluyritysten perimät hinnat kiinteän verkon liittymistä matkaviestinliittymiin soitettaessa ovat sekä Manner-Suomessa että Ahvenenmaalla lähes kolminkertaisia nykyisiin laskevan liikenteen hintoihin verrattuna. Tämä on osaltaan selvä osoitus siitä, että matkaviestinyritykset ovat käyttäneet hyväkseen niillä olevaa markkinavoimaa suhteessa kiinteän verkon asiakkaisiin. Koska kuluttaja ei edellä mainituista syistä (kts. loppuasiakkaiden neuvotteluvoima) todennäköisesti tiedä, mihin verkkoon kiinteästä verkosta soitettu puhelu laskee, kiinteän verkon osuutta koskeva ESV-sopimuksilla käyty kilpailu ei n näkemyksen mukaan vähennä merkittävästi yritysten kannustimia laskevan liikenteen hinnan nostamiselle 11. Ahvenanmaan alueella ensisijaisvalintasopimuksilla ei ole ollut merkittävää vaikutusta ja valtaosa ÅMT:n verkkoon kiinteistä verkoista laskeutuvasta liikenteestä on sääntelemätöntä, palveluoperaattorin hinnoittelemaa liikennettä. Kiinteän verkon verkkoyritysten ostajanvoima ei rajoita matkaviestinverkkoyritysten hinnoittelua. Kuten toisista matkaviestinverkoista laskevankin liikenteen kohdalla, ainoa merkittävä tasapainottavan ostajavoiman lähde tulee mahdollisuudesta reagoida kilpailijan hinnannostoon vastavuoroisella oman hinnan nostamisella. Kilpailullisilla markkinoilla tavattavia kannusteita laskevan liikenteen hinnoilla kilpailemiseen ei ole. Säännellyillä kiinteän verkon yrityksillä ei ole mahdollisuutta reagoida matkaviestinverkkoyritysten hinnannostoon nostamalla omaa laskevan liikenteen hintaansa. Lisäksi on huomattava, että Ahvenanmaan alueen kiinteän verkon markkinoita hallitsevat ÅMT:n omistajayritykset Ålands Telefonandelslag Ab ja Mariehamns Telefon Ab. Näin ollen koko konsernin tulonmuodostuksen kannalta kiinteän verkon ja matkaviestinverkon välisellä epäsymmetrisyydellä laskevan liikenteen hinnoissa ei ole vaikutusta suurimmassa osassa kiinteästä verkosta ÅMT:n verkkoon laskevasta liikenteestä. Muiden teleyritysten neuvotteluvoima suhteessa suomalaisiin matkaviestinverkkoyrityksiin Liikennettä laskeutuu yksittäiseen matkaviestinverkkoon myös muista lähteistä kuin kotimaisista kiinteistä puhelinverkoista ja kotimaisista matkaviestinverkoista, kuten IP-verkosta sekä ulkomailta. Näiden verkkojen ja matkaviestinverkkojen välinen liikenne ei ole samalla tavoin vastavuoroista kuin matkaviestinverkkojen välinen liikenne. Näitä palveluita tarjoavat yritykset eivät osallistu suomalaisten yritysten välisiin yhteenliit- 11 Operaattorit voivat tarjota matkaviestinnän päästä päähän -hinnoittelua koskevia ESV-sopimuksia myös kilpailevien operaattorien liittymäasiakkaille. Operaattorien tarjouksissa puhelut on pääosin hinnoiteltu vastaanottajan käyttämästä matkaviestinverkosta riippumattomaksi. ESV-sopimuksissa matkapuhelimiin soitettujen puhelujen hinnat ovat n. 0,15 + paikallisverkkomaksu.

12 739/937/ (17) tämisneuvotteluihin. Esimerkiksi ulkomaanpuhelujen markkinat ovat kussakin maassa kansalliset ja suomalaisten matkaviestinverkkoyritysten laskevan liikenteen tukkuhinnat kanavoituvat ulkomaisten loppuasiakkaiden maksettaviksi. Kiinteän verkon teleyritysten tavoin yritykset ottavat laskevan liikenteen hinnat annettuina eikä niillä käytännössä ole tasapainottavaa ostajanvoimaa suomalaisiin matkaviestinverkkoyrityksiin nähden. Esimerkiksi ulkomaisten teleyritysten perimät laskevan liikenteen hinnat eivät vaikuta suomalaisten yritysten tukkuhinnoitteluun. Sääntelyn vaikutukset matkaviestinverkkoyritysten neuvotteluasemaan Matkaviestinverkkoyritysten verkkoihin laskevan liikenteen hinnat ovat käytännössä määräytyneet Suomessa matkaviestinverkkoyritysten välisissä neuvotteluissa. Yritysten sääntelyllisellä asemalla on kuitenkin ollut merkittävä vaikutus kunkin yrityksen neuvotteluasemaan ja viime kädessä yritysten sopimiin laskevan liikenteen hintoihin. Tilanteessa, jossa sääntely kohdistuisi epäsymmetrisesti vain yhteen tai osaan markkinoilla toimivista yrityksistä, ilman velvoitteita toimivilla yrityksillä olisi mahdollisuus käyttää hyväkseen markkinavoimaa ja hinnoitella laskevan liikenteen palvelut kilpailullista hintaa korkeammalle tasolle, koska säänneltyjen yritysten hinnoittelua ja neuvotteluasemaa rajoittaisivat joka tapauksessa niitä koskevat velvoitteet. Kuvio 1 osoittaa laskevan liikenteen hintojen kehityksen tammikuusta 2003 kesäkuuhun ,14 Terminointihinnat ,12 0,10 0,08 0,06 0,04 0,02 0,00 Q22004 Q32004 Q42004 Q12005 Q22005 Q32005 Q42005 Q12006 Q22006 Q32006 Q42006 Q12007 Q22007 TeliaSonera Elisa DNA Kuvio 1. Laskevan liikenteen hinnat neljänneksittäin Ålands Mobiltelefon Ab

13 739/937/ (17) 4.2 Muiden komission markkina-analyysiohjeissa mainittujen markkinavoiman arviointiin liittyvien tekijöiden vaikutus Komission markkina-analyysiä koskevien ohjeiden kohdassa 78 mainittuja markkinavoiman arviointikriteerejä ovat edellä käsiteltyjen markkinaosuuden ja tasapainottavan neuvotteluvoiman puuttumisen tai heikkouden lisäksi yrityksiin liittyvät ominaisuudet, kuten yrityksen koko, vaikeasti toisinnettavan infrastruktuurin hallinta, tekninen etulyöntiasema tai paremmuus, helppo tai etuoikeutettu mahdollisuus hyödyntää pääomamarkkinoita ja rahoituslähteitä, tuotteiden/palveluiden monipuolisuus, mittakaavaedut, tuotevarioinnin edut, vertikaalinen integraatio tai pitkälle kehittynyt jakelu- ja myyntiverkosto. Muita tekijöitä ovat potentiaalisen kilpailun puuttuminen ja laajentumisen esteet. n näkemyksen mukaan yhdelläkään suomalaisella matkaviestinverkkoyrityksellä ei yllä mainittujen yrityksiin liittyvien tekijöiden suhteen voida katsoa olevan sellaista asemaa, että se olennaisesti vähentäisi kyseisen matkaviestinverkkoyrityksen markkinavoimaa yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen markkinoilla. Yritysten väliset erot (esimerkiksi erot koossa tai volyymeissä) voisivat sääntelemättömässä tilanteessa vaikuttaa jossain määrin yrityksen neuvotteluasemaan kyseessä olevalla laskevan liikenteen markkinalla. Kuten edellä on esitetty (ks. kuvio 1.), esimerkiksi volyymiltään suurempien yritysten ostajanvoima ei säännellyllä markkinalla ole estänyt pienempien, lievemmän sääntelyn alaisten yritysten mahdollisuutta käyttää markkinavoimaa laskevan liikenteen markkinoilla. Ålands Mobiltelefon Ab on laskevan liikenteen tarjoamisen lisäksi myös erittäin vahva muiden verkkotuotteiden tarjoaja toimialueellaan ja sillä on laaja hyödykevalikoima, jota se markkinoi muille teleyrityksille. Ålands Mobiltelefon Ab on myös omistajiensa kautta osa Finnet-ryhmää, jolla on pitkä kokemus teletoiminnan harjoittamisesta ja vakiintuneet asiakassuhteet merkittävään osaan suomalaisista kuluttajista ja yrityksistä. Finnetryhmä on myös horisontaalisesti integroitunut ja toimii mm. kauko- ja ulkomaanpuhelumarkkinoilla. Edellä mainitut seikat vahvistavat Ålands Mobiltelefon Ab:n asemaa markkinoilla. Potentiaalinen kilpailu ja laajentumismahdollisuudet Yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevaa puheliikennettä ei voida tällä hetkellä korvata millään muulla tuotteella tai palvelulla. Tulevaisuudessa osa matkaviestinliittymiin laskevasta liikenteestä on todennäköisesti IPliikennettä verkkojen konvergoitumisen ja IP-pohjaisen yhteenliittämisen myötä. Tämä edellyttää päätelaitteiden ja verkkojen kehitystä siten, että ne toimivat saumattomasti useita eri teknologioita hyväksi käyttäen. Tällaisessa tilanteessa matkaviestinverkkoyritys ei enää olisi ainoa tietylle käyttäjälle päätyvän puhelun tarjoaja. Tällä hetkellä matkaviestinpalveluja tarjotaan Suomessa kuitenkin käytännössä yksinomaan GSM/UMTS-verkkojen välityksellä. Vaihtoehtoisia verkkoja ei ole vielä rakennettu eikä markkinoilla ole päätelaitteita siinä määrin, että potentiaalinen kilpailu rajoittaisi matkaviestinverkkoyritysten

14 739/937/ (17) 4.3 Yhteenveto markkina-analyysistä markkinavoimaa käsillä olevan tarkastelujakson aikana. Koska nykyisille matkaviestinverkoille korvaavia korkean mobiliteetin mahdollistavia verkkoja ei ole, yleisesti korkea laskevan liikenteen hintataso saattaa vaikeuttaa esimerkiksi uusien kiinteän puhelinverkon tai IP-pohjaisia puhepalveluja tarjoavien yritysten markkinoille tuloa. Markkinoille tulevat yritykset ottavat käytännössä laskevan liikenteen hinnat annettuna. Alalla jo toimivalla yrityksellä ei ole laajentumismahdollisuuksia relevantilla markkinalla. Vaikka yritys voi kasvattaa asiakasmääräänsä ja verkkoonsa laskevan liikenteen volyymia tai laajentaa maantieteellistä toiminta-aluettaan, se ei voi kasvattaa 100 prosentin osuuttaan omaan verkkoonsa laskevasta liikenteestä. katsoo, että Ålands Mobiltelefon Ab:llä on huomattava markkinavoima yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen markkinoilla. Kysynnän joustamattomuus tukkuhintojen suhteen luo matkaviestinverkkoyritykselle kannustimet ja mahdollisuudet tukkuhintojen nostamiseen. ÅMT:llä, kuten muillakin matkaviestinverkkoyrityksillä, on 100 prosentin markkinaosuus omaan verkkoonsa laskevasta liikenteestä, joka luon vahvan olettaman yrityksellä olevasta huomattavasta markkinavoimasta. Markkina-analyysin perusteella ei myöskään ole löydetty sellaista tasapainottavaa ostajavoimaa tai muita olennaisia tekijöitä, jotka estäisivät sääntelyn puuttuessa Ålands Mobiltelefonia toimimasta riippumattomasti asiakkaistaan ja kuluttajista. Edellä esitetyn perusteella katsoo, että Ålands Mobiltelefon Ab:llä on edelleen viestintämarkkinalain 17 1 momentissa tarkoitettu huomattava markkinavoima Ålands Mobiltelefon Ab:n matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen markkinalla. 5 ÅLANDS MOBILTELEFON AB:N VELVOLLISUUDET HUOMATTAVAN MARKKINAVOIMAN YRITYK- SENÄ on vuonna 2004 tekemänsä markkina-analyysin perusteella asettanut päätöksellään 12 Ålands Mobiltelefon Ab:lle viestintämarkkinalain 18 :n nojalla seuraavat velvollisuudet: 1. Yhteenliittämisvelvollisuus, VML 39.2 Yhtiöllä on velvollisuus liittää matkaviestintäverkko tai viestintäpalvelu yhteen toisen teleyrityksen viestintäverkon tai viestintäpalvelun kanssa. 2. Toimitusehtojen ja hinnaston julkaisuvelvollisuus, VML 33 Yhtiöllä on velvollisuus julkaista laskevan liikenteen sekä kaikkien laskevan liikenteen välittämisen toteuttamiselle tarpeellisten yhteenliittämistuotteiden ja palvelujen (sisältäen esimerkiksi yhdysjohtoliitännän käyt- 12 n päätös dnro 1136/934/2004.

15 739/937/ (17) töönoton ja ylläpidon, YKM-liitännän kytkennän, muutoksen ja ylläpidon) toimitusehdot ja hinnastot. Toimitusehdot ja hinnastot on julkaistava yhtiön internet-sivuilla ja pidettävä lisäksi pyynnöstä toisen teleyrityksen saatavissa paperimuodossa. 3. Hinnoittelua ja muita ehtoja koskevat velvollisuudet, VML 37 ja 84 Yhtiöllä on velvollisuus hinnoitella laskevan liikenteen sekä kaikkien laskevan liikenteen välittämisen toteuttamiselle tarpeellisten yhteenliittämistuotteista ja -palveluista (sisältäen esimerkiksi yhdysjohtoliitännän käyttöönoton ja ylläpidon, YKM-liitännän kytkennän, muutoksen ja ylläpidon) perityt korvaukset siten, että korvaukset ovat syrjimättömiä, sekä muutoinkin noudattaa syrjimättömiä ehtoja. Perustelut velvollisuuksien voimassa pitämiselle Viestintämarkkinalain mukaan n tulee pyrkiä ratkaisemaan vähittäismarkkinoiden kilpailuongelmia ensisijaisesti asettamalla tukkumarkkinoilla toimiville HMV-yrityksille velvoitteita. Matkaviestinverkkoyrityksille asetetut HMV-velvollisuudet ovat tarpeen matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen markkinoilla vallitsevasta kilpailun puutteesta johtuvien ongelmien lieventämiseksi ja niiden tarkoituksena on edistää kilpailua pitkällä aikavälillä puhepalvelujen tarjonnan loppuasiakasmarkkinoilla. Kukin matkaviestinverkkoyritys hallitsee kaikkien verkkoonsa liittyneiden loppuasiakkaiden liittymiin päättyvää liikennettä ja kullakin matkaviestinverkkoyrityksellä on markkina-analyysissä osoitetuin tavoin mahdollisuus toimia riippumattomasti kilpailijoistaan ja asiakkaistaan. Ostajan neuvotteluvoima tai loppuasiakkaiden kysyntä ei ns. soittaja maksaa - järjestelmässä vaikuta yritysten laskevan liikenteen hinnoittelupäätöksiin. Täten tilanteessa, jossa laskevan liikenteen palvelun tarjoamiseen ei kohdistuisi sääntelyä, matkaviestinverkkoyrityksillä olisi kannustin ja mahdollisuus hinnoitella laskevan liikenteen palvelu siten, että se muodostuisi kohtuuttoman kalliiksi. Matkaviestinnän merkitys on Suomessa kasvanut voimakkaasti, minkä myötä matkaviestinverkkoyritysten asema yhteenliittämiskumppaneina on kasvanut entisestään. Kieltäytymällä yhteenliittämisestä tai hinnoittelemalla yhteenliittämisen kohtuuttoman kalliiksi huomattavan markkinavoiman omaavilla matkaviestinverkkoyrityksillä olisi mahdollisuus vaikeuttaa viestintämarkkinoilla jo toimivien yritysten tai sinne pyrkivien yritysten asemaa. Asetettujen velvoitteiden avulla voidaan osaltaan varmistaa sekä alalla jo toimivien että sinne pyrkivien yritysten tasapuolinen asema. Muu kuin vastavuoroinen liikenne matkaviestinverkkoyritysten välillä on käytännössä suoraa tuloa matkaviestinverkkoyrityksille. Matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen hinnoittelu vaikuttaa käytännössä suoraan esimerkiksi kiinteästä verkosta matkaviestinverkkoon soitettujen puhelujen vähittäishinnoitteluun. Markkina-analyysissä osoitetuin tavoin kiinteästä verkosta matkaviestinverkkoon soitettujen puhelujen hinnat voivat olla jopa kol-

16 739/937/ (17) minkertaisia matkaviestinten välillä soitettujen puhelujen hintoihin verrattuna. Sääntelemättömässä tilanteessa monopolistisista laskevan liikenteen hinnoista koituvat haitat kanavoituisivat viime kädessä kuluttajien maksettaviksi. Yhteenliittämisvelvollisuuden voimassaolo on tarpeen telepalvelujen yhteentoimivuuden varmistamiseksi. Laskevan liikenteen palvelut tietyssä verkossa ovat edellytys sille, että muiden teleyritysten verkkoihin liittyneet loppuasiakkaat voivat harjoittaa viestintää kyseiseen verkkoon liittyneiden asiakkaiden kanssa. Toisessa verkossa toimiva teleyritys tarvitsee laskevan liikenteen palveluja puhelun kohdeverkosta voidakseen tarjota laadukkaita ja laajasti toimivia palveluja asiakkailleen. Koska on asettanut yhteenliittämisvelvollisuuden, yrityksen on noudatettava VML ja 45 :n säännöksiä, jos yhteenliittämisvelvollisuuden sisällöstä ei muutoin päästä sopimukseen. Asetetusta yhteenliittämisvelvollisuudesta seuraa, että yrityksen on noudatettava 44 :ssä säädettyä määräalennusten kieltoa. Osapuolet eivät voi keskinäisellä sopimuksella poiketa 44 :n säännöksestä. Voimassaolevat julkaisuvelvollisuudet ovat tarpeen yhteenliittämistä koskevien sopimusneuvottelujen edistämiseksi ja ne helpottavat yhteenliittämisehtojen kohtuullisuuden ja syrjimättömyyden valvontaa. Julkaisuvelvollisuus kohdistuu laskevan liikenteen palvelun lisäksi myös sen toteuttamiseksi tarpeellisiin tuotteisiin ja palveluihin. Julkaisuvelvollisuuden toteuttaminen internetissä lisää laskevan liikenteen hinnoittelun läpinäkyvyyttä ja on tarpeen erityisesti uusien alalle tulevien yritysten ja ulkomaisten yritysten kannalta. Tietojen julkaiseminen esimerkiksi vain yritysten ja viranomaisten käytössä olevilla extranet-sivuilla aiheuttaisi tarpeettomia esimerkiksi sivuston ylläpitämisestä ja sivuston käyttöoikeuksien päivittämisestä koostuvia kustannuksia. Ålands Mobiltelelfon Ab:n tulee hinnoitella yhteenliittämisestä perimänsä hinta siten, että se kohtelee kaikkia yrityksiä tasapuolisesti riippumatta siitä, tuleeko laskevan liikenteen hinnoin hinnoiteltu puhelu yrityksen verkkoon matkaviestinverkosta, kiinteästä verkosta tai ulkomaisista verkoista. Ilman syrjimättömyysvelvoitetta verkkoyrityksellä olisi mahdollisuus käyttää huomattavaa markkinavoimaansa käyttämällä kilpailevia teleyrityksiä syrjiviä ehtoja. Ottaen huomioon matkaviestinverkon verkon merkitys yhteenliittämiskohteena muille teleyrityksille, voisi verkkoyritys merkittävästi vaikeuttaa muiden puhepalveluja tarjoavien tai tarjoamaan pyrkivien yritysten toimintaa estämällä verkkonsa käytön käyttämällä syrjiviä toimitusehtoja. Viestintämarkkinalain 84 2 momentin mukaan syrjimättömillä ehdoilla tarkoitetaan ehtoja, jotka kohtelevat samanlaisessa tilanteessa olevia teleyrityksiä samalla tavalla. Jos teleyritys käyttää tiettyä palvelua itse tai tarjoaa sitä tytäryhtiölleen tai muulle sellaiselle taholle, sen on tarjottava vastaavaa palvelua vastaavin ehdoin myös kilpailevalle teleyritykselle. Hinnoitteluvelvollisuutta kaventaa viestintämarkkinalain 43, jonka 3 momentin mukaan teleyrityksen on hinnoiteltava erikseen toiselta teleyri-

17 739/937/ (17) tykseltä perittävä korvaus puhelinverkon käytöstä yhteyden muodostamiseen silloin, kun yhteys muodostetaan toisen teleyrityksen puhelinverkosta teleyrityksen puhelinverkkoon. Pykälän 4 momentin nojalla laskevaa liikennettä ei tarvitse kuitenkaan hinnoitella erikseen silloin, kun yhteys muodostetaan kiinteästä puhelinverkosta matkaviestinverkkoon, paitsi jos yhteys on valittu tunnuksella tai ensisijaisvalinnalla. Käytännössä viestintämarkkinalain mukainen hinnoitteluvelvollisuus koskee siis matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen osalta toisesta matkaviestinverkosta, ulkomailta ja muista verkoista tulevaa liikennettä sekä kiinteästä verkosta tulevaa liikennettä niissä tapauksissa, joissa yhteys on valittu tunnuksella tai ensisijaisvalinnalla. Komissio on aiemmissa matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen markkinaa koskevissa lausunnoissaan todennut, että viestintämarkkinalain säännökset, jotka jättävät ilman tunnusta tai ensisijaisvalintaa kiinteästä verkosta matkaviestinverkkoon soitetut puhelut matkaviestinverkkoihin laskevaa liikennettä koskevan sääntelyn ulkopuolelle, ovat yhteisön oikeuden vastaisia. Lisäksi komissio on lausunnossaan pyytänyt virastoa seuraamaan matkaviestinverkkoihin laskevan liikenteen hintojen kehitystä ja harkitsemaan ennakkoon asettavia hintoja (ex-ante) koskevan hintasääntelyvelvollisuuden ja tätä tukevan kustannuslaskentajärjestelmän asettamista, mikäli yritysten väliset neuvottelut eivät johda tulevaisuudessa kustannussuuntautuneisiin hintoihin eivätkä ratkaise laskevan liikenteen hintojen osittaista epäsymmetrisyyttä. Edellä mainituin perustein katsoo, että Ålands Mobiltelefon Ab:n voimassa olevat HMV-velvollisuudet ovat tarpeen matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen markkinoilla vallitsevasta kilpailun puutteesta johtuvien ongelmien lieventämiseen. Yhtiön voimassa olevat velvollisuudet ovat kohtuullisia ja oikeasuhtaisia, kun otetaan analyysistä ilmenevin tavoin huomioon toiminnan luonne, markkinoilla havaitut ongelmat ja velvoitteilla tavoiteltavat päämäärä. Markkina-analyysin perusteella markkinoiden kilpailutilanteessa ei voida havaita tapahtuneen sellaisia merkityksellisiä muutoksia, jotka edellyttäisivät Ålands Mobiltelefon Ab:lle annetun huomattavaa markkinavoimaa koskevan päätöksen muuttamista miltään osin. tulee edelleen seuraamaan matkaviestinverkkoihin laskevan liikenteen markkinan kehitystä tarkoin. Mikäli ÅMT:n laskevan liikenteen hintojen taso poikkeaa jatkossa olennaisesti muiden suomalaisten matkaviestinyritysten hintatasosta, harkitsee kustannussuuntautuneisuutta edellyttävien hinnoitteluvelvoitteiden soveltamista myös ÅMT:n tapauksessa.