PÄÄTÖSLUONNOS HUOMATTAVASTA MARKKINAVOIMASTA YKSITTÄISEEN MATKAVIESTINVERK- KOON LASKEVAN PUHELIIKENTEEN MARKKINOILLA

Transkriptio

1 1 (24) Viestintämarkkinat ja -palvelut Taloudellinen valvonta PÄÄTÖSLUONNOS HUOMATTAVASTA MARKKINAVOIMASTA YKSITTÄISEEN MATKAVIESTINVERK- KOON LASKEVAN PUHELIIKENTEEN MARKKINOILLA 1 LÄHTÖKOHDAT HUOMATTAVAN MARKKINAVOIMAN TARKASTELULLE Viestintämarkkinalain (393/2003) 17 1 momentin mukaan n on kilpailutilanteen selvittämiseksi tehtävä merkityksellisiksi määritellyistä tukku- ja vähittäismarkkinoista säännöllisin väliajoin markkinaanalyysi. Merkityksellisiä viestintämarkkinoita määritellessään viestintämarkkinalain 16 velvoittaa a ottamaan huomioon komission suosituksen 1. Suosituksessa on määritelty laskeva puheliikenne yksittäiseen matkaviestinverkkoon omaksi relevantiksi markkinakseen. Kyseessä on ns. tukkutason markkina, joka sisältyy EY:n komission suositukseen ennakkosääntelyn alaisiksi tulevista merkityksellisistä tuote- ja palvelumarkkinoista sähköisen viestinnän alalla (markkina n:o 16). Viestintämarkkinalain 43 3 momentin mukaan laskevalla liikenteellä tarkoitetaan teleyrityksen puhelinverkon käyttöä, kun yhteys muodostetaan toisen teleyrityksen puhelinverkosta teleyrityksen puhelinverkkoon. Laskeva liikenne on liikennettä yhteenliittämispisteestä puhelun vastaanottajalle. Teleyritykset tarvitsevat laskevan liikenteen palveluja tuottaakseen liittymäasiakkailleen puhelupalveluja. Yhteenliittäminen yleensä ja laskevan liikenteen palvelut sen osana ovat edellytys sille, että teleyritys pystyy tarjoamaan viestintäpalveluja eri televerkkoihin liittyneiden tilaajien välillä. Tarjotakseen verkossa toimiville tilaajilleen mahdollisuuden viestintään toiseen verkkoon liittyneiden tilaajien kanssa, teleyrityksen on hankittava laskevan liikenteen palveluja muilta teleyrityksiltä. Viestintämarkkinalain 17 1 momentin n on päätöksellään määrättävä teleyritys huomattavan markkinavoiman (HMV) yritykseksi, jos sillä markkina-analyysin perusteella havaitaan olevan tietyillä markkinoilla yksin tai yhdessä muiden kanssa sellaista taloudellista vaikutusvaltaa, jonka turvin se voi toimia huomattavassa määrin riippumattomana kilpailijoista, kuluttajista tai muista käyttäjistä. Pykälän 3 momentin mukaan n on muutettava huomattavaa markkinavoimaa koskevaa päätöstä, jos markkina-analyysin perusteella markkinoiden kilpailutilanteessa havaitaan tapahtuneen merkityksellisiä muutoksia. 1 Komission suositus sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY mukaisesti ennakkosääntelyn alaisiksi tulevista merkityksellistä tuote- ja palvelumarkkinoista sähköisen viestinnän alalla 2003/311/EY, EUVL L , s

2 2 (24) 2 SÄÄNTELYTILANNE LASKEVAN LIIKENTEEN MARKKINALLA SUOMESSA n aiemmat laskevan puheliikenteen markkinaa koskevat päätökset on antanut voimaantulleen viestintämarkkinalain nojalla Suomessa toimiville matkaviestinverkkoyrityksille päätökset, joissa on katsottu, että kullakin Suomessa toimivalla matkaviestinverkkoyrityksellä - Elisa Oyj (silloinen Radiolinja Origo Oy), nykyisin DNA Verkot nimellä toimiva Finnet Verkot Oy, Sonera Mobile Networks Oy ja Ahvenanmaan maakunnassa toimiva Ålands Mobiltelefon Ab (jäljempänä myös Elisa, Finnet, Sonera ja ÅMT) - on viestintämarkkinalain 17 1 momentissa tarkoitettu huomattava markkinavoima yrityksen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen markkinoilla määräsi kyseisissä päätöksissä, että niitä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, ellei valitusviranomainen toisin määrää. asetti kyseisille matkaviestinverkkoyrityksille Viestintämarkkinalain 18 :n nojalla yhteenliittämisvelvollisuuden, velvollisuuden toimitusehtojen ja hinnaston julkaisuun ja velvollisuuden hinnoitella laskevan liikenteen sekä kaikkien laskevan liikenteen välittämisen toteuttamiselle tarpeellisista yhteenliittämistuotteista ja -palveluista perityt korvaukset siten, että korvaukset ovat syrjimättömiä. Lisäksi valtakunnallisesti toimiville Finnetille, Elisalle ja Soneralle asetettiin kullekin velvollisuus hinnoitella laskeva liikenne sekä kaikki laskevan liikenteen välittämisen toteuttamiselle tarpeellisista yhteenliittämistuotteista ja - palveluista perityt korvaukset siten, että korvaukset ovat kustannussuuntautuneita, sekä velvollisuus käyttää kustannuslaskentajärjestelmää ja eriyttämisvelvollisuus 2. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut Korkein hallinto-oikeus on antamillaan päätöksillä (taltionrot 2738, 2739 ja 2740) kumonnut n Finnet Verkot Oy:lle, Sonera Mobile Networks Oy:lle ja Radiolinja Origo Oy:lle antamat huomattavaa markkinavoimaa koskevat päätökset yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen markkinoilla Suomessa. Korkein hallinto-oikeus on hyväksynyt n markkinamäärittelyn, mutta katsonut, ettei n päätöksissä ole riittävän laajasti ja yksityiskohtaisesti arvioitu kaikkia niitä tekijöitä, jotka on otettava huomioon harkittaessa, onko kullakin valtakunnallisella matkaviestinverkkoyrityksellä huomattava markkinavoima. Korkein hallinto-oikeus on päätöksissään katsonut, että markkinaosuuden lisäksi huomattavan markkinavoiman arvioinnissa on otettava huomioon myös useita muita, komission markkina-analyysia ja huomattavan markkinavoiman arviointia koskevi- 2 Ennen uuden Viestintämarkkinalain voimaantuloa vuonna 2003 HMV-asema oli määritelty matkaviestinmarkkinoilla Liikenne- ja viestintäministeriön vuonna 1997 antamilla päätöksillä Suomessa Soneralle ja Elisalle. HMV-asema perustui matkaviestinmarkkinoilla silloisessa lainsäädännössä edellytyksenä olleelle 25 prosentin tai sitä suuremmalle markkinaosuudelle loppuasiakasmarkkinoilla. HMV-asema koski koko matkaviestintää ja HMV-yrityksiä koskivat telemarkkinalaissa (1997/396) ja liikenneministeriön päätöksissä (erityisesti LVM:n päätös televerkkojen ja -palveluiden yhteenliittämisestä /1393) HMV-yrityksiä koskeviksi määritellyt velvollisuudet, jotka laskevan liikenteen osalta vastasivat sisällöltään pitkälti n antamissa päätöksissä asettamia velvoitteita

3 3 (24) en ohjeiden kohdassa 78 esimerkinomaisesti mainittuja tekijöitä 3, muun muassa mahdollisen markkinaosuutta tasapainottavan neuvotteluvoiman puuttuminen tai heikkous ja myös se, onko muiden verkkoyritysten neuvotteluvoimaa rajoitettu huomattavan markkinavoiman yritykselle asetetuilla velvollisuuksilla. Korkein hallinto-oikeus on palauttanut Elisaa, Finnettiä ja Soneraa koskevat asiat n uudelleen käsiteltäviksi. Korkein hallintooikeus on päätöksissään määrännyt, että n kumottuja päätöksiä on noudatettava, kunnes asiat on ratkaistu ssa uudestaan tai määrää sitä ennen toisin. n ÅMT:lle antama päätös, jossa on katsottu ÅMT:llä olevan HMV-asema ja asetettu ÅMT:lle päätöksessä yksilöidyt velvoitteet, on tullut lainvoimaiseksi keväällä katsoo, ettei ÅMT:n matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen markkinoiden kilpailutilanteessa ole tapahtunut merkityksellisiä muutoksia kyseisen ajankohdan jälkeen, eikä ÅMT:lle annettua päätöstä ole syytä muuttaa. 3 ASIAN SELVITTÄMINEN VIESTINTÄVIRASTOSSA 3.1 Julkinen kuuleminen Kansallinen kuuleminen on selvittänyt yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen markkinan markkinatilannetta kevään 2006 aikana. pyysi matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen markkinoilla tarjoajina ja ostajina toimivilta yrityksiltä kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia markkinatietoja tammi-helmikuussa varasi teleyrityksille sekä teleyrityksiä ja käyttäjiä edustaville tahoille tilaisuuden esittää käsityksensä viraston huomattavaa markkinavoimaa yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen markkinoilla koskevasta perustelumuistiosta. Perustelumuistiossa katsottiin, että Elisalla, Finnetillä ja Soneralla on kullakin huomattava markkinavoima yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen markkinoilla ja esitettiin, että kyseisille yrityksille tulee kullekin asettaa velvollisuudet yhteenliittämiseen, toimitusehtojen ja hinnaston julkaisuun, hinnoittelun kustannussuuntautuneisuuteen ja hinnoittelun ja muiden ehtojen syrjimättömyyteen, kustannuslaskentajärjestelmän käyttöön ja eriyttämiseen. Määräaika lausuntojen antamiselle päättyi sai 8 kappaletta asiaa koskevia lausuntoja. 3 Komission markkina-analyysia koskevien ohjeiden (2002/C165/03, EUVL C ) kohdan 78 mukaan suuret markkinaosuudet luovat ainoastaan mahdollisuuden sille, että kyseinen operaattori voi olla määräävässä asemassa. Kohdan mukaan kansallisten sääntelyviranomaisten olisi tehtävä perusteellinen ja kattava analyysi merkityksellisten markkinoiden taloudellisista piirteistä ennen kuin ne tekevät päätöksen huomattavan markkinavoiman olemassaolosta

4 4 (24) Lausunnonantajien kommentit markkinamäärittelystä Elisa pitää lausunnossaan verkkokohtaista markkinamäärittelyä jossain määrin keinotekoisena. Sekä Sonera että Elisa katsovat lausunnoissaan, että tarjonnan korvattavuutta arvioitaessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota langattomien verkko- ja päätelaite teknologioiden kehitykseen. Kilpailuvirasto toteaa lausunnossaan, ettei sillä ole matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen osalta aiempaa tapauskäytäntöä. Kilpailuvirasto toteaa kuitenkin, että ei ole yksiselitteisen selvää, että kyseessä olevat markkinat tulisi määritellä verkkokohtaisesti. Lausunnonantajien kommentit markkinavoiman arvioinnista Sekä Elisa että Sonera ovat pitäneet viraston analyysia lähtökohdiltaan oikeana. Molemmat yritykset ovat todenneet lausunnoissaan, että markkinalle asetetun sääntelyn tai sääntelemättömyyden tulee olla symmetristä. Lisäksi yritykset toteavat lausunnoissaan, että päätösluonnoksessa on otettu oikealla tavalla huomioon epäsymmetrisen sääntelyn vaikutukset markkinoilla. Kilpailuvirasto pitää myönteisenä n omaksumaa lähestymistapaa, jossa kiinnitetään huomiota myös palveluja ostavien asiakkaiden tasapainottavaan neuvotteluvoimaan. Finnet katsoo lausunnossaan, ettei ole osoittanut, että Finnetillä olisi HMV-asema. Finnet katsoo, että arviointi on ollut puutteellista erityisesti liikennemäärien, verkkojen sisäliikenteen ja kapasiteetin käyttöasteen merkityksen osalta. Finnet toteaa lausunnossaan, että muiden operaattoreiden ostajanvoima ja mahdollisuus vastatoimien käyttöön rajoittavat Finnetin markkinavoimaa. Finnet viittaa lausunnossaan muiden matkaviestinverkkomarkkinoilla toimivien yritysten suurempiin volyymeihin, taloudellisiin resursseihin, parempaan rahoitukselliseen asemaan, yritysten käytettävissä oleviin taajuuksiin sekä tutkimus- ja kehitystoimintamahdollisuuksiin. Finnet-liitto ry toteaa lausunnossaan, että matkaviestinverkkoyritykset voivat kasvattaa matkaviestinverkkoon laskevaa liikennettä VoIP - palvelun avulla ja, että VoIP - puhelujen osalta markkinatilannetta tulisi tarkastella uudelleen. Lausunnonantajien kommentit esitetyistä velvoitteista Sekä Elisa että Sonera katsovat, että n päätösluonnos on oikea siltä osin kuin kaikille matkaviestinverkkoon laskevaa liikennettä tarjoaville teleyrityksille asetetaan yhtäläiset velvoitteet. Molemmat yritykset katsovat myös, että sääntelyä tulisi jatkossa lieventää. Elisa katsoo, että koska kysymys on yritysten välisistä tukkuhinnoista, julkaisuvelvollisuus tulisi toteuttaa siten, että hinnastot ja toimitusehdot julkaistaisiin internetin sijasta esimerkiksi operaattoreiden ja viranomaisten käytössä olevilla extranet-sivuilla

5 5 (24) Finnet katsoo lausunnossaan, ettei virasto ole asianmukaisella tavalla huomioinut velvoitteiden oikeasuhtaisuutta, tarkoituksenmukaisuutta ja suhteellisuutta. Finnet toteaa lausunnossaan, että sen hinnoittelu on ollut aiemminkin kohtuullista huolimatta siitä, ettei yrityksellä ole ollut voimassa olevia velvoitteita. Finnet toteaa, että sille riittäisi muita matkaviestinverkkoyrityksiä pienempänä yrityksenä velvoitteeksi hinnankorotusilmoitusvelvollisuus. Finnet viittaa lausunnossaan mm. Iso-Britannian, Irlannin ja Ruotsin tilanteisiin ja toteaa, että kyseisissä maissa toimiville pienemmille operaattoreille on asetettu suurempia operaattoreita lievempiä velvoitteita. Finnet katsoo myös, että kustannuslaskentajärjestelmän käyttöä ja eriyttämistä koskevat velvoitteet ovat kohtuuttomia suhteessa Finnetin markkinavoimaan ja taloudellisiin resursseihin. Finnet-liitto ry katsoo lausunnossaan, että kiinteästä verkosta matkaviestinverkkoon on soitetut puhelut, joita ei ole valittu puhelukohtaisella operaattoritunnuksella tai ensisijaisverkkovalinnalla tulisi pikimmiten saattaa kustannussuuntautuneen hinnoittelun piiriin. Finnet-liiton mielestä kiinteästä verkosta soitettujen puhelujen erilainen sääntelyllinen tilanne on estänyt kilpailun toimivuutta. on ottanut huomioon saadut lausunnot ja tehnyt tarkennuksia markkinamäärittelyä, markkina-analyysia ja velvoitteita koskeviin perusteluihin. 4 RELEVANTIT MARKKINAT 4.1 Matkaviestinmarkkinoilla valtakunnallisesti toimivat verkkoyritykset Suomessa Suomessa toimii kolme valtakunnallista matkaviestinverkkoyritystä: Sonera, Elisa ja Finnet. Kyseiset yritykset operoivat toimialueillaan kattavia GSM-verkkoja ja osan toimialueista kattavia 3G-verkkoja. Vuonna 2005 Finnetin matkaviestinliiketoiminnan liikevaihto oli noin 290 M, Elisan noin 740 M ja Soneran noin 1070 M 4. Kukin Suomessa toimiva matkaviestinverkkoyritys tarjoaa yhteenliittämis- ja laskevan liikenteen palveluja muille televerkkoyrityksille. Matkaviestinverkkoihin laskeva puheliikenteen markkina on taloudellisesti erittäin merkittävä. Markkinan arvo vuonna 2005 oli yhteensä yli 450 miljoonaa euroa. Merkittävä osa kokonaisliikenteestä on matkaviestinverkkoyritysten toisiltaan pääsääntöisesti vastavuoroisesta liikenteestä laskuttamia minuutteja. Kaikki Suomessa toimivat matkaviestinverkkoyritykset ovat vertikaalisesti integroituneita, ja valtaosa kunkin yrityksen verkkoon kytketyistä asiakkaista on verkkoyritysten kanssa saamaan konserniin kuuluvien palveluyritysten liittymäasiakkaita. n keräämien markkinatietojen perusteella matkaviestinverkkoyritysten osuudet loppuasiakkaiden matkaviestinliittymistä Suomessa jakautuivat vuoden 2005 lopussa siten, että Soneran verkkoon oli liittyneenä noin 48 % loppuasiakkaista, Elisan noin 36 % ja Finnetin noin 16 %. Soneran osuus kaikkiin Suomen valtakunnallisiin matkaviestinverkkoihin yhteensä laskevasta liikenteestä vuo- 4 Lähde: Yritysten vuosikertomukset 00181

6 6 (24) den 2005 viimeisellä neljänneksellä oli noin 43 %, Elisan osuus (Saunalahti mukaan luettuna) oli noin 39 % ja Finnetin noin 18 % Hyödykemarkkinat Kysynnän korvattavuus Matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen palvelun ostaminen edellyttää viestintäverkon yhteenliittämistä matkaviestinverkkoon. Yhteenliittäminen ja laskevan liikenteen palvelujen ostaminen edellyttää esimerkiksi yhdysjohtoliitännän käyttöönottoa ja ylläpitoa, YKM-liitännän kytkentää, muutosta ja ylläpitoa. Matkaviestinverkkoyritykset perivät muilta verkkoyrityksiltä tukkutasolla minuuttiperusteisia korvauksia omaan verkkoonsa laskevasta puheliikenteestä alkaen yritysten laskevan liikenteen hinnat ovat olleet seuraavat: Finnet 10 snt/min, Elisa 8,4 snt/min ja Sonera 6,8 snt/min. Laskevan puheliikenteen toteuttamiseksi välttämättömästä yhteenliittämisestä peritään usein kertaluonteisia yhteenliittämiseen liittyviä korvauksia. Yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen tukkumarkkinan kysyntä on johdettavissa muiden verkkoyritysten verkkoihin kytkeytyneiden loppuasiakkaiden muodostamasta puhelupalvelujen vähittäiskysynnästä. Yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskeva liikenne käsittää sen osuuden puhelusta, joka laskee kohdeverkossa puhelun vastaanottajan liittymään. Matkaviestinverkkoon laskevassa liikenteessä on aina kysymys liikenteestä yhteenliitettyjen verkkojen välillä. Jotta liikenne voisi laskeutua tiettyyn verkkoon, tulee sen tulla jostakin muusta verkosta. Kunkin suomalaisen matkaviestinverkkoyrityksen merkittävimmät asiakkaat laskevan liikenteen markkinalla ovat toiset kotimaiset matkaviestinverkkoyritykset. Vuonna 2005 noin 68 % suomalaisiin matkaviestinverkkoihin laskevasta liikenteestä tuli toisista kotimaisista matkaviestinverkoista, kotimaisista kiinteistä verkoista 22 % ja muista verkoista alle 10 %. Kysynnän korvattavuudella tarkoitetaan ostajan mahdollisuutta vaihtaa palveluntarjoajaa. Kysynnän korvattavuutta voidaan arvioida tarkastelemalla, onko markkinoilla kilpailevia tuotteita, joihin asiakkaat voivat vaihtaa, kun kyseisen tuotteen hinta nousee merkittävällä ja pysyvällä tavalla. Matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen korvauksen määrittää se matkaviestinverkkoyritys, jonka matkaviestinverkkoon puhelulla tavoiteltu loppukäyttäjä on liittynyt. Kutsuva tilaaja ei voi valita puhelua toiseen, mahdollisesti edullisempaan matkaviestinverkkoon. Kysynnän korvautuminen tukkutasolla ei ole mahdollista, koska soittajan operaattori ei voi 5 Teoriassa liikenne ohjautuu tietyn yrityksen verkosta sen omaan verkkoon ja muihin verkkoihin yritysten loppuasiakasmarkkinaosuuksia vastaavalla todennäköisyydellä, jolloin yksittäisen verkkoyrityksen nouseva ja laskeva liikenne ovat tasapainossa. Käytännössä laskevan liikenteen kokonaismarkkinoiden osuudet eivät jakaudu Suomessa täysin yhtäläisesti loppuasiakasmarkkinoiden kanssa. Erot liikenteen jakautumisista johtuvat esimerkiksi erityyppisistä asiakasprofiileista loppuasiakasmarkkinoilla. Lisäksi sekä Saunalahdella että DNA:lla on ollut valikoimissaan liittymä, jossa loppukäyttäjälle hyvitetään jokaisesta vastaanotetusta puhelusta. Laskevan liikenteen määriä on verrattu vuoden 2005 viimeisen neljänneksen osalta, koska koko vuodelta kumuloituneeseen liikennemäärään ovat vaikuttaneet yritysjärjestelyistä johtuneet muutokset asiakasmäärissä

7 7 (24) Tarjonnan korvattavuus 4.3 Maantieteelliset markkinat ostaa laskevan liikenteen palvelua muulta kuin siltä matkaviestinverkkoyritykseltä, jonka verkkoon puhelun vastaanottaja on liittynyt. Tarjonnan korvattavuudella tarkoitetaan muiden kuin kyseisten tuotteiden valmistajien tai palvelujen tarjoajien mahdollisuutta heti tai lyhyellä aikavälillä siirtyä näiden tuotteiden valmistukseen tai palvelujen tarjontaan ilman huomattavia kustannuksia. Tarjonnan korvattavuutta voidaan arvioida tarkastelemalla kilpailevien yritysten markkinoille tuloa, kun arvioitavan tuotteen hinta nousee merkittävällä ja pysyvällä tavalla. Matkaviestinpalveluja tarjotaan loppukäyttäjille Suomessa tällä hetkellä GSM-teknologiaan perustuvien ns. 2G - 2.5G (GPRS, EDGE-teknologiat) verkkojen välityksellä ja UMTS-teknologiaan perustuvien ns. 3G matkaviestinverkkojen välityksellä. Suomessa ei ole yhtään pelkästään UMTSverkkoa operoivaa matkaviestinverkkoyritystä, vaan kaikki yritykset operoivat sekä GSM- että UMTS-verkkoja. Suomessa yritysten GSM- ja UMTS-verkot on rakennettu Suomessa saumattomasti siten, että tietyn matkaviestinverkkoyrityksen verkossa kulkeva puhelu voi siirtyä yhden puhelun aikana yrityksen GSM-verkosta UMTS-verkkoon tai UMTSverkosta GSM-verkkoon. Laskevan liikenteen hinnoittelussa ei ole eroa sen mukaan, laskeeko puhelu GSM- tai UMTS-verkkoon, eikä kutsuva tilaaja tai soittavan puolen verkkoyritys voi tietää, laskeeko puhelu GSMvai UMTS-verkkoon. Tulevaisuudessa matkaviestinverkkoihin laskevan liikenteen rajapinnoissa voi tapahtua muutoksia sekä langattoman verkko- ja päätelaiteteknologian kehityksen että IP-pohjaisen yhteenliittämisen kehityksen myötä. Matkaviestinpalveluja tarjotaan Suomessa käytännössä yksinomaan GSM/UMTS-verkkojen välityksellä. Vaihtoehtoisilla teknologioilla toteutetulla kilpailevalla tarjonnalla ei tällä hetkellä voida korvata GSM/UMTS - verkkoyritysten laskevan liikenteen tarjontaa. tulee seuraamaan tarkasti markkinoiden kehitystä. Jokainen laskevan liikenteen palvelua tarjoava matkaviestinverkko muodostaa oman relevantin markkinansa. Tietyssä matkaviestinverkossa tarjottua laskevan liikenteen palvelua ei ole mahdollista korvata jossain toisessa matkaviestinverkossa tarjotulla laskevan liikenteen palvelulla. Näin ollen relevanttien markkinoiden maantieteellinen ulottuvuus on perusteltua rajata kunkin verkon sijainnin ja maantieteellisen kattavuuden mukaan. Käytännössä kaikki valtakunnalliset matkaviestinverkot kattavat koko manner-suomen alueen. Ahvenanmaan maakunnassa toimivat ÅMT ja Sonera. 4.4 Yhteenveto relevanteista markkinoista 00181

8 8 (24) Relevanttina hyödykemarkkinana on laskeva puheliikenne yksittäiseen matkaviestinverkkoon. Yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen hyödykemarkkinaan kuuluu kaikista muista verkoista yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskeva puheliikenne yhteenliittämispisteestä puhelun vastaanottajalle. Merkitystä ei siten ole sillä, laskeeko puhelu matkaviestinverkkoon esimerkiksi toisesta kotimaisesta tai ulkomaisesta matkaviestinverkosta tai kotimaisesta tai ulkomaisesta kiinteästä televerkosta. Lisäksi markkinaan kuuluvat laskevan liikenteen toteuttamiselle tarpeelliset yhteenliittämistuotteet ja palvelut. Laskevan liikenteen välittämiseksi tarpeen ovat esimerkiksi yhdysjohtoliitännän käyttöönotto ja ylläpito, YKM-liitännän kytkentä, muutos ja ylläpito sekä muut mahdolliset laskevan liikenteen toteuttamiselle välttämättömät tuotteet ja palvelut. Markkinaan kuuluu kaikki matkaviestinverkkoon laskeva puheliikenne käytettävästä verkkoteknologiasta riippumatta. Komissio on antamassaan lausunnossa 6 ja korkein hallinto-oikeus antamissaan päätöksissä hyväksynyt n edellisessä tarkastelussa tekemän komission suosituksen mukaisen markkinamäärittelyn. katsoo, että viraston tekemän edellisen yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen markkinaa koskevan tarkastelun jälkeen markkinatilanteessa ei Suomessa ole tapahtunut sellaisia muutoksia, joiden perusteella olisi syytä poiketa komission markkinasuosituksesta. 5 MARKKINA-ANALYYSI JA PÄÄTÖS HUOMATTAVASTA MARKKINAVOIMASTA 5.1 Markkina-analyysin lähtökohdat Markkinoilla tapahtuneet rakenteelliset muutokset n antamien päätösten jälkeen Matkaviestinverkkomarkkinoilla on vuoden 2004 alun jälkeen tapahtunut jonkin verran laskevan liikenteen tarjontaan vaikuttaneita muutoksia. Saunalahti Group Oyj (myöhemmin Saunalahti) siirtyi palveluoperaattoritoimintamallista virtuaalioperaattoritoimintamalliin (MVNO) vuoden 2005 ensimmäisen neljänneksen loppuun mennessä ja solmi omat yhteenlittämissopimukset eri markkinatoimijoiden kanssa. Saunalahti toimi kesään 2005 asti virtuaalioperaattorina sekä Elisan että Soneran matkaviestinverkoissa. katsoi tekemiensä selvitysten jälkeen antamassaan päätösluonnoksessa, että toimiluvan omaavista matkaviestinverkkoyrityksistä omistuksellisesti riippumattomana kahdessa matkaviestinverkossa virtuaaliverkko-operaattorina toimivaa Saunalahtea tuli käsitellä yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen markkinaa arvioitaessa kuten itsenäistä matkaviestinverkkoyritystä, koska Saunalahti toimi las- 6 Komission antama, puitedirektiivin 2002/21/EY 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu lausunto, SG(2003)D/233787, nkomissiolle notifioimista edellisistä matkaviestinverrkkoihin laskevaa liikennettä koskevista päätösluonnoksista

9 9 (24) kevan liikenteen korvauksia periessään tosiasiallisesti itsenäisen matkaviestinverkkoyrityksen tavoin 7. Saunalahti irtisanoi virtuaalioperaattorisopimuksensa Soneran kanssa ja jatkoi toimintaa yksinomaan Elisan verkossa syksystä 2005 alkaen. Elisa teki julkisen ostotarjouksen kaikista Saunalahden osakkeista. Saunalahti konsolidoitiin Elisaan Saunalahden asema matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen markkinalla muuttui olennaisesti, kun sen toiminta toimiluvan omaavista matkaviestinverkkoyrityksistä omistuksellisesti riippumattomana yrityksenä päättyi Saunalahden siirryttyä Elisan määräysvaltaan. poisti Saunalahden huomattavaa markkinavoimaa yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen markkinoilla koskevan asian, käsittelystä Saunalahti on sittemmin jatkanut operaattoritoimintaa omana osakeyhtiönään Elisan matkaviestinverkossa. Laskevan liikenteen puhepalvelu on homogeeninen tuote, eikä sillä ole laskevan liikenteen markkinan analysoinnin kannalta merkitystä, laskeeko puhelu Elisa Oyj:n matkaviestinverkossa Elisan liittymään, Saunalahden liittymään tai jonkin muun Elisan radioverkossa toimivan palveluoperaattorin liittymään. katsoo, että laskevan liikenteen markkinaa koskevan, kilpailuoikeudellisin periaattein tehtävän analyysin kannalta sillä ei ole merkitystä, miten samaan yritysryhmään tai konserniin kuuluvat yritykset ovat organisoineet toimintansa. Jäljempänä Saunalahtea ei käsitellä itsenäisenä yksikkönä, vaan osana Elisaa, koska markkinavoiman lähde on konsernin hallinnoima matkaviestinverkko kokonaisuudessaan. Yllä mainituilla matkaviestinmarkkinoilla tapahtuneilla muutoksilla ei ole vaikutusta yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen markkinan ominaispiirteisiin. Laskevan liikenteen markkinoihin vaikuttavat lainsäädännön muutokset n antamien päätösten jälkeen Viestintämarkkinalain 43 :ssä on rajoitettu osittain matkaviestinverkkoyritysten velvollisuutta tarjota tukkutason yhteenliittämistuotteita muille teleyrityksille. n HMV-yrityksille asettamat velvoitteet eivät voimassa olevan lainsäädännön mukaan koske kaikkea kiinteästä verkosta matkaviestinverkkoon laskevaa liikennettä. Matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen hinnoitteluvelvollisuutta kaventaa viestintämarkkinalain 43, jonka 4 momentin mukaan laskevaa liikennettä ei tarvitse hinnoitella erikseen silloin, kun yhteys muodostetaan kiinteästä puhelinverkosta matkaviestinverkkoon, paitsi jos yhteys on valittu tunnuksella tai ensisijaisvalinnalla. Ennen voimaantullutta 7 valmisteli viestintämarkkinalain mukaisesti Saunalahtea koskevan päätösluonnoksen (dnro 444/934/2005), jossa virasto katsoi markkina-analyysin perusteella, että matkaviestinverkko-operaattoreista riippumattomana toimivalla Saunalahdella oli huomattavaa markkinavoimaa yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen markkinoilla Suomessa. järjesti päätösluonnoksesta kansalliset lausuntokierrokset ja Elisan vuosikertomus

10 10 (24) viestintämarkkinalain muutosta ( /47) laskevaa liikennettä ei tarvinnut lainkaan hinnoitella erikseen silloin, kun yhteys muodostettiin kiinteästä puhelinverkosta matkaviestinverkkoon. Aiemman lainsäädännön voimassa ollessa matkaviestinpalveluyritys, jonka liittymäasiakkaalle puhelu oli soitettu, hinnoitteli itsenäisesti kiinteästä verkosta soitetun puhelun matkaviestinosuuden, eikä hinta kuulunut sääntelyn piiriin. Voimassa olevan lain mukaan kiinteästä puhelinverkosta matkaviestinverkkoon soitetun puhelun laskevan liikenteen hinta on säännelty, mikäli puhelu soitetaan käyttäen puhelukohtaista operaattorivalintaa tai ensisijaisvalintasopimusta. Muissa tapauksissa matkaviestinpalveluyritys hinnoittelee edelleen puhelun matkaviestinosuuden, eikä hinta tällöin kuulu sääntelyn piiriin. Kuten alla oleva kuvio osoittaa, vuoden 2005 viimeisellä neljänneksellä noin puolet kiinteästä verkosta matkaviestimiin soitetuista puheluista soitettiin operaattoritunnusta tai ensisijaisvalintaa käyttäen. Operaattorivalinnalla kiinteän verkon liittymistä soitetun liikenteen osuus kaikesta kiinteistä verkoista matkaviestinverkkoihin laskeutuvasta liikenteestä vuonna % 45 % 40 % 35 % Osuus 30 % 25 % 20 % Yhteensä 15 % 10 % 5 % 0 % Vuosineljännes Kuvio 1. Laskevan liikenteen hinnoin hinnoitellun liikenteen osuus kaikesta kiinteistä verkoista matkaviestinverkkoihin laskevasta liikenteestä (% puheluminuuteista). Säännösten muutosten vaikutukset markkinaolosuhteisiin Laskevan liikenteen hinnoittelun merkitys vertikaalisesti integroituneiden matkaviestinyritysten tulonmuodostuksessa on kasvanut merkittävästi lainsäädännön muutoksesta johtuen. Enää noin 50 % kiinteistä verkoista soitetuista puheluista on sääntelyn piiriin kuulumattomia, ja siten matkaviestinpalveluyrityksen hinnoittelemia. Matkaviestinmarkkinoilla tapahtuneilla lainsäädännön muutoksilla ei kuitenkaan ole vaikutusta relevanttiin markkinaan ja sen ominaispiirteisiin. Laskevaa liikennettä on kaikki liikenne yhteenliittämispisteestä tilaajalle 00181

11 11 (24) 5.2 Yritysten markkinavoiman arviointi Markkinaosuus Ostajan tasapainottava neuvotteluvoima riippumatta siitä, laskuttaako liikenteestä verkko- vai palveluyritys. Teknisesti liikenne kulkee verkossa samalla tavoin. 9 Tiettyyn matkaviestinverkkoon liittyneen loppukäyttäjän voi tavoittaa vain kyseiseen matkaviestinverkkoon päättyvän puhelun avulla. Näin ollen yksittäiseen tiettyyn matkaviestinverkkoon laskevaa liikennettä ei ole mahdollista korvata johonkin muuhun verkkoon laskevalla liikenteellä. Kukin matkaviestinverkkoyritys hallitsee kaikkea verkkoonsa päättyvää liikennettä. Koska jokainen matkaviestinverkko muodostaa oman relevantin markkinansa, on jokaisella matkaviestinverkkoyrityksellä 100 prosentin markkinaosuus laskevan liikenteen tarjoamisessa omassa verkossaan, mikä yksinäänkin on vahva indikaattori huomattavasta markkinavoimasta. 10 Markkinaosuuden lisäksi huomattavan markkinavoiman arvioinnissa on kuitenkin otettava huomioon myös muut, komission markkina-analyysiä ja huomattavan markkinavoiman arviointia koskevissa ohjeissa mainitut tekijät. Yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen markkinoilla merkitystä on erityisesti sillä, rajoittaako ostajien tasapainottavaneuvotteluvoima matkaviestinverkkoyritysten markkinavoimaa. Lisäksi laskevan liikenteen markkinan arvioinnissa tulee kiinnittää erityistä huomiota yritysten sääntelyasemaan ja sen vaikutuksiin. Neuvotteluvoimaa koskevan analyysin yhteydessä arvioidaan markkinan toimintaa myös sääntelemättömässä tilanteessa 11. Tuotetta tai palvelua ostavalla asiakkaalla on tasapainottavaa ostajavoimaa, jos se on myyjän liiketoiminnan kannalta niin merkittävä, että se pystyy rajoittamaan myyjän markkinavoimaa. 100 prosentin markkinaosuus ei automaattisesti johda huomattavaan markkinavoimaan laskevan liikenteen markkinalla, vaan hinnoitteluvoimaa saattaa rajoittaa ostajien tasapainottava neuvotteluvoimaa. Kullakin matkaviestinverkkoyrityksellä on kannustin periä muilta yrityksiltä korkeaa hintaa omaan verkkoonsa laskevasta liikenteestä maksi- 9 Erona näissä tapauksissa on se, verkkoyrityksen laskuttamassa liikenteessä puhelu tilastoidaan yhteenliittämisrajapinnassa tukkuhinnoittelua varten. Palveluyrityksen laskuttamassa liikenteessä taas matkaviestinverkko lähettää puhelun hintaa vastaavan määrän veloitussykäyksiä kiinteän verkon teleyritykselle yhteenliittämisrajapinnan kautta. Kiinteän verkon teleyritys lisää puhelun hintaan oman paikallisverkkomaksunsa. 10 Euroopan komissio on Saksan kansalliselle viestintäviranomaiselle antamassa päätöksessä C(2005) 1442, joka koski yksittäiseen kiinteään verkkoon laskevan liikenteen markkinan analysointia todennut: "The 100% market share of network operators in the market for call termination on their individual public telephone network provided at a fixed location raises a strong presumption of SMP, save in exceptional circumstances which need to be clearly and unambiguously demonstrated by the NRA. " 11 Ns. greenfield-analyysin avulla tutkitaan sitä, toimisiko kilpailu sääntelyn poistamisesta huolimatta. Toisin sanoen varmistetaan se, että huomattavan markkinavoiman asema ja siihen liittyvät sääntelyvelvoitteet poistetaan vain tilanteissa, joissa markkinat ovat tulleet kilpailluiksi, eikä markkinoilla oleva kilpailu johdu markkinoiden sääntelystä. Greenfieldanalyysissa on lisäksi huomioitava, että tulevaisuuteen suuntautuvassa arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös markkinaa ja sillä toimivia yrityksiä koskeva HMV-asemasta riippumaton sääntely

12 12 (24) moidakseen yhdysliikenteestä saamiaan tuloja. Vastaavasti kullakin matkaviestinverkkoyrityksellä on kannustin pyrkiä vähentämään yhdysliikenteestä maksamiaan menoja maksamalla muille verkkoyrityksille mahdollisimman alhaista hintaa verkostaan ulos lähtevästä liikenteestä. Sääntelemättömässä tilanteessa kaikilla matkaviestinverkkoyrityksillä on kannustin nostaa laskevan liikenteen hinta monopolistiselle tasolle. Mikäli jokin yritys yksipuolisesti korottaa sääntelemättömässä tilanteessa laskevan liikenteen hintaansa, muut yritykset voivat tasapainottaa yhdysliikenteen nettotulojaan vastaamalla korotukseen nostamalla omaa laskevan liikenteen hintaansa. Matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen markkina toimii käytännössä siten, että jokainen yritys joutuu hinnoittelupäätöksissään huomioimaan muiden, vastavuoroista palvelua tarjoavien kilpailijoiden mahdollisuudet reagoida hinnoitteluun omilla yhteenliittämishinnoillaan. Suomessa matkaviestinverkkoyritykset ovat käytännössä neuvotelleet laskevan liikenteen hinnoista keskenään ja muut toimijat (säännellyt kiinteän verkon verkkoyritykset sekä ulkomaiset teleyritykset 12 ) ovat käytännössä olleet hinnanottajan asemassa. Matkaviestinverkkoyritysten keskinäiseen neuvotteluasemaan on vaikuttanut olennaisilta osin kunkin yrityksen sääntelyllinen asema. Loppukäyttäjien neuvotteluasema ja sen vaikutus verkkoyritysten markkinavoimaanlaskevan liikenteen markkinoilla Laskevan liikenteen markkina on tukkumarkkina, jossa tietyn verkkoyrityksen kysyntä on johdettavissa muiden verkkoyritysten verkkoihin liittyneiden loppuasiakkaiden vähittäiskysynnästä. Useimpien muiden maiden tavoin Suomessakin vallitsee käytäntö, jonka mukaan soittaja maksaa puhelun, ja palveluntarjoaja perii loppuasiakkaalta maksun vain soitetuista, ei vastaanotetuista puheluista. Tehdessään liittymäsopimusta loppuasiakkaat valitsevat samalla verkon, johon heidän liittymänsä kytketään. Liittymän valintaa koskevat päätökset tehdään yleisesti vain niiden kriteerien perusteella, jotka vaikuttavat suoraan loppuasiakkaan omiin etuihin. Ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä ovat muiden ohella liittymän ominaisuudet, palvelujen hinnoittelu ja laatutekijöihin liittyvät mielikuvat. Loppuasiakkaat eivät voi käytännössä rajoittaa yhteenliittämispalvelua tarjoavan matkaviestinverkkoyrityksen hinnoitteluvoimaa esimerkiksi soittamalla toisen matkaviestinyrityksen liittymästä tai toisesta kiinteän verkon liittymästä, koska kohdeverkon verkkoyritys perii kaikilta osapuolilta yhtä suuren laskevan liikenteen korvauksen. Matkaviestinyritysten vähittäishinnat eivät Suomessa ole suoraan yhteydessä verkkojen välisiin yhteenliittämishintoihin. Matkaviestinverkkoyritysten perimissä laskevan liikenteen hinnoissa on Suomessa yrityskohtai- 12 antoi kaikille suomessa toimiville kiinteän verkon verkkoyrityksille päätökset, joissa katsottiin, että kullakin kyseisistä yrityksistä on HMV-asema yrityksen verkkoon laskevan puheliikenteen markkinoilla. Pääsääntöisesti kaikkien Eurooppalaisten teleyritysten on katsottu olevan HMV-asemassa kunkin yrityksen verkkoon laskevan liikenteen markkinoilla ja laskevan liikenteen hintoihin kohdistuu niiden alentamista koskevia paineita käytännössä kaikissa Euroopan valtioissa

13 13 (24) sia eroja. Matkaviestinpalvelujen vähittäistarjonnassa ovat yleistyneet liittymät, joissa puhelut kaikkiin verkkoihin ovat samanhintaisia. Hinnoittelumallit, joissa jollekin verkolle asetetaan korkeampi hinta kuin toisille, eivät ole loppuasiakasmarkkinoilla yleistyneet. Matkaviestinyritysten loppuasiakashinnoittelun käytäntöjä on rajoittanut erityisesti numeron siirrettävyys. Aiemmin kullekin yritykselle annetusta numerotunnuksesta pystyi päättelemään, minkä teleyrityksen verkkoon puhelu päätyi. Suomessa numeron siirrettävyys on ollut poikkeuksellisen suosittua ja matkaviestinyritysten asiakasvaihtuvuusluvut ovat olleet noin % 13. Pelkästään vuonna 2005 numeroita siirrettiin noin 1,5 miljoonaa kappaletta, joista numeroaan useampaan kertaan siirtäneitä oli huomattava määrä 14. Kuluttajat niin kiinteästä verkosta kuin matkaviestinverkosta soittaessaan eivät siten pääsääntöisesti tiedä, mihin verkkoon puhelu päätyy. Yhteenveto loppuasiakkaiden neuvotteluasemasta ja sen vaikutuksista Loppukäyttäjät eivät ole pääsääntöisesti tietoisia tukkutason hinnoittelukäytännöstä ja verkkoyritysten perimistä laskevan liikenteen hinnoista. Verkkoyrityksen tukkutasolla perimät laskevan liikenteen korvaukset eivät vaikuta loppuasiakkaiden ostopäätöksiin. Käytäntö, jossa soittaja maksaa puhelun, ei luo tukkutasolla verkkoyrityksille painetta kilpailla laskevan liikenteen hinnoilla. Loppukäyttäjillä ei siten ole soittaja maksaa -järjestelmissä edes välillistä neuvotteluvoimaa suhteessa verkkoyritysten määrittämiin laskevan liikenteen korvauksiin. Vähittäiskysynnän joustamattomuus tukkuhintojen suhteen luo matkaviestinverkkoyritykselle kannustimet ja mahdollisuudet tukkuhintojen nostamiseen. Suomalaisten kiinteän verkon verkkoyritysten neuvotteluvoima suhteessa matkaviestinverkkoyrityksiin Kiinteiden ja matkaviestinverkkojen välinen liikenne ei ole samalla tavoin vastavuoroista kuin matkaviestinverkkojen välinen liikenne. Kiinteän verkon ja matkaviestinverkkojen laskevan liikenteen hinnat eroavat toisistaan merkittävästi 15. Jos matkaviestinverkkoyritysten laskeva liikenne olisi sääntelemätöntä, matkaviestinverkkoyrityksillä olisi kannustin nostaa laskevan liikenteen hintojen yleinen taso kollusiivisesti monopolistiselle tasolle maksimoidakseen voittojaan. Kiinteästä verkosta matkaviestinverkkoon soitettujen puhelujen hinnat ovat korkeita verrattuna matkaviestinverkosta matkaviestinverkkoon tai kiinteästä verkosta kiinteään verkkoon soitettujen puhelujen hintoihin. Taulukossa 1 on vertailtu matkapuhelimesta matkapuhelimeen soitettujen puhelujen vähittäishintatasoa kiinteän verkon liittymästä matkapuhelimeen joko operaattorivalinnalla (ESV) tai ilman operaattorivalintaa soitetuissa puheluissa. Taulukon hinnat ovat suuntaa-antavia. 13 Lähde: teleyritysten osavuosikatsaukset ja vuosikertomukset 14 Lähde: Numpac Oy 15 Kiinteisiin verkkoihin laskevan liikenteen hinnat ovat Suomessa yleisesti noin 1,5 snt/min 00181

14 14 (24) Taulukko 1. Vähittäishintavertailu matkapuhelimesta matkapuhelimeen ja kiinteästä liittymästä matkapuhelimeen soitetuista puheluista. Lähde: Operaattoreiden internet-sivut. Taulukon 1 vertailusta nähdään selvästi, että kiinteästä puhelinliittymästä matkaviestinliittymään soitettujen puhelujen hintataso operaattorivalintaa (joko puhelukohtaista valintaa tai ensisijaisvalintaa käyttäen) on merkittävästi alhaisempi kuin sääntelyn piiriin kuulumattomien ns. segmenttihinnoiteltujen puhelujen 16 Kiinteän verkon yritykset eivät käytännössä ole osallistuneet matkaviestinverkkoyritysten laskevan liikenteen hinnoittelua koskeviin neuvotteluihin Suomessa, vaan ovat toimineet ns. hinnanottajina. Kiinteän verkon yritykset ja matkaviestinyritykset ovat omitusrakenteiltaan yhteydessä toisiinsa Suomessa. Elisa ja Sonera toimivat kummatkin sekä kiinteän verkon että matkaviestinverkon verkkoyrityksinä. Finnet Verkot on paikallisten Finnet-yhtiöiden omistuksessa. Lisäksi kiinteän verkon puhepalveluita tarjoaa Suomessa muutama edellä mainituista suurista ryhmittymistä itsenäinen teleyritys. Markkinat ovat jakautuneet operaattoriryhmittymien välillä siten, että Elisan markkinaosuus kiinteän verkon liittymistä on noin 34 %, Finnet-ryhmän yritysten noin 32 %, Soneran noin 31 % ja muiden noin 3 %. Jokaisen matkaviestinverkkoyrityksen verkkoon kiinteästä verkosta laskevasta liikenteestä osassa matkapuhelumaksun tai laskevan liikenteen hinnan maksajana on samaan yritysryhmään kuuluva teleyritys. Matkaviestinverkkoyrityksillä on kuitenkin kannustimet periä kiinteästä verkosta laskeutuvista puheluista kilpailullista hintaa korkeampaa hintaa, koska matkaviestinverkko tai -palveluyrityksen perimä kustannus kanavoituu suoraan kiinteästä verkosta matkaviestinverkkoon soitetun puhelun loppuasiakashintaan. Matkaviestinyritykset ovat Suomessa pitkälti vertikaalisesti integroituneita konserneja, joiden tulonmuodostuksen kannalta sillä ei ole olennaista eroa, laskuttaako verkko- vai palveluyritys matkaviestinasiakkaan liittymään laskeutuvan puhelun. Matkaviestinpalveluyritysten perimät hinnat kiinteän verkon liittymistä matkaviestinliittymiin soitettaessa ovat lähes kolminkertaisia nykyisiin laskevan liikenteen hintoihin verrattuna. Tämä on osaltaan selvä osoitus siitä, että matkaviestinyritykset ovat käyttäneet hyväkseen niillä olevaa markkinavoimaa suhteessa kiinteän verkon asiakkaisiin. Koska kuluttaja ei edellä mainituista syistä (kts. loppuasiakkaiden neuvotteluvoima) todennäköisesti tiedä, mihin verkkoon kiinteästä verkosta soitettu puhelu laskeutuu, kiinteän verkon osuutta koskeva ESV- 16 Suomessa on perinteisesti ollut käytössä niin sanottu segmenttihinnoittelu, jossa asiakkaan puhelumaksu koostuu kahdesta erillisestä osasta. Segmenttihinnoittelussa kiinteän verkon operaattori on hinnoitellut vain puhelun kiinteän verkon liittymästä yhteenliittämispisteeseen ja matkaviestinpalveluoperaattori on hinnoitellut puhelun matkaviestinosuuden. Matkaviestinpalveluoperaattorin perimä hinta ei ole kuulunut sääntelyn piiriin voimaantulleen muutoksen mukaan laskeva liikenne on tullut hinnoitella erikseen tilanteissa, joissa yhteys kiinteästä verkosta matkaviestinverkkoon on valittu puhelukohtaisella operaattoritunnuksella tai ensisijaisvalinnalla

15 15 (24) sopimuksilla käyty kilpailu ei n näkemyksen mukaan vähennä merkittävästi yritysten kannustimia laskevan liikenteen hinnan nostamiselle 17. Kiinteän verkon verkkoyritysten ostajanvoima ei rajoita matkaviestinverkkoyritysten hinnoittelua. Kuten toisista matkaviestinverkoista laskevankin liikenteen kohdalla, ainoa merkittävä tasapainottavan ostajavoiman lähde tulee mahdollisuudesta reagoida kilpailijan hinnannostoon vastavuoroisella oman hinnan nostamisella. Kilpailullisilla markkinoilla tavattavia kannusteita laskevan liikenteen hinnoilla kilpailemiseen ei ole. Säännellyillä kiinteän verkon yrityksillä ei ole mahdollisuutta reagoida matkaviestinverkkoyritysten hinnannostoon nostamalla omaa laskevan liikenteen hintaansa. Muiden teleyritysten neuvotteluvoima suhteessa suomalaisiin matkaviestinverkkoyrityksiin Liikennettä laskeutuu yksittäiseen matkaviestinverkkoon myös muista lähteistä kuin kotimaisista kiinteistä puhelinverkoista ja kotimaisista matkaviestinverkoista, kuten IP-verkosta sekä ulkomailta. Näiden verkojen ja matkaviestinverkkojen välinen liikenne ei ole samalla tavoin vastavuoroista kuin matkaviestinverkkojen välinen liikenne. Näitä palveluita tarjoavat yritykset eivät osallistu Suomalaisten yritysten välisiin yhteenliittämisneuvotteluihin. Esimerkiksi ulkomaanpuhelujen markkinat ovat kussakin maassa kansalliset ja Suomalaisten matkaviestinverkkoyritysten laskevan liikenteen tukkuhinnat kanavoituvat ulkomaisten loppuasiakkaiden maksettaviksi. Kiinteän verkon teleyritysten tavoin yritykset ottavat laskevan liikenteen hinnat annettuina eikä niillä käytännössä ole tasapainottavaa ostajanvoimaa suomalaisiin matkaviestinverkkoyrityksiin nähden. Esimerkiksi ulkomaisten teleyritysten perimät laskevan liikenteen hinnat eivät vaikuta suomalaisten yritysten tukkuhinnoitteluun. Sääntelyn vaikutukset matkaviestinverkkoyritysten neuvotteluasemaan Matkaviestinverkkoyritysten verkkoihin laskevan liikenteen hinnat ovat käytännössä määräytyneet Suomessa matkaviestinverkkoyritysten välisissä neuvotteluissa. Yritysten sääntelyllisellä asemalla on kuitenkin ollut merkittävä vaikutus kunkin yrityksen neuvotteluasemaan ja viime kädessä yritysten sopimiin laskevan liikenteen hintoihin. Tilanteessa, jossa sääntely kohdistuisi epäsymmetrisesti vain yhteen tai osaan markkinoilla toimivista yrityksistä, ilman velvoitteita toimivilla yrityksillä olisi mahdollisuus käyttää hyväkseen markkinavoimaa ja hinnoitella laskevan liikenteen palvelut kilpailullista hintaa korkeammalle tasolle, koska säänneltyjen yritysten hinnoittelua ja neuvotteluasemaa rajoittaisivat joka tapauksessa niitä koskevat velvoitteet. 17 Operaattorit voivat tarjota matkaviestinnän päästä päähän -hinnoittelua koskevia ESV-sopimuksia myös kilpailevien operaattorien liittymäasiakkaille. Operaattorien tarjouksissa puhelut on pääosin hinnoiteltu vastaanottajan käyttämästä matkaviestinverkosta riippumattomaksi. ESV-sopimuksissa matkapuhelimiin soitettujen puhelujen hinnat ovat n. 0,15 + paikallisverkkomaksu

16 16 (24) Kuvio 2 osoittaa laskevan liikenteen hintojen kehityksen maaliskuusta 2004 maaliskuuhun Laskevan liikenteen hinnat ,14 0,12 0,10 Euroa 0,08 0,06 0,04 0,02 Sonera Elisa Finnet 0,00 maalis.04 touko.04 syys.04 marras.04 tammi.05 maalis.05 touko.05 syys.05 marras.05 tammi.06 maalis.06 Kuvio 2. Laskevan liikenteen hinnat kuukausittain 03/ /2006 Suomessa matkaviestinverkkoihin laskevan liikenteen markkinalla on nähty yksi laskevan liikenteen hinnankorotus, kun Finnet Verkot nosti yhteenliittämishintaansa 0,11 eurosta 0,12 euroon (noin 9 %) joulukuussa Hinnannosto oli voimassa kesäkuuhun on tarkastellut Finnetin hinnannoston vaikutuksia liittymäkohtaiseen laskevan liikenteen määrään ennen hinnannostoa ja sen jälkeen. Vuoden 2005 kahdella ensimmäisellä neljänneksellä Finnetin verkkoon laskeutui asiakasta kohden oleellisesti enemmän liikennettä kuukaudessa kuin vuonna 2004 keskimäärin kuukausittain. Samana aikana tapahtunut keskimääräinen kasvu liikenteen kokonaisvolyymeissä ei riitä selittämään Finnetin laskevan liikenteen määrän suurta suhteellista kasvua muihin matkaviestinverkkoyrityksiin verrattuna. On selvää, etteivät Finnetin yhteenliittämispalveluja ostaneet yritykset pystyneet reagoimaan hinnannostoon ohjaamalla liikennettään muihin verkkoihin, eikä Finnetin kysyntä laskenut 9 prosenttiyksikön hinnankorotuksen seurauksena 18. Finnetin hinnannostolle tehty testi markkinavoimalle osoittaa paitsi sen, ettei loppuasiakasmarkkinoilta syntyvä kysyntä reagoi hintamuutoksiin yhteenliittämismaksuissa myös sen, että Finnet on pystynyt lievempien velvoitteiden vallitessa käyttämään markkinavoimaa. n arvion mukaan Finnetin hinnannoston mahdollisti erityisesti markkinaa koskeva epäsymmetrinen sääntely. Kun Finnet korotti laskevan liikenteen hintaansa vuoden 2004 loppupuolella Elisalla ja Soneralla oli voimassa olevat velvollisuudet hinnoitella laskevan liikenteen palvelut kustannussuuntautuneesti ja syrjimättömästi. Finnetin osalta ti- 18 Finnetin noin 9 prosentin ja puolen vuoden hinnankorotus vastaa luonteeltaan kilpailuoikeudellisten arvioiden markkinamäärittelyissä käytetyn ns. monopolitestin (SSNIP-testi) hinnankorotuksen määritelmää. Monopolitestillä tutkitaan, voiko hypoteettinen monopoli nostaa tarkasteltavan tuotteen hintaa kannattavasti merkittävällä (5-10 %) ja ei-hetkellisellä tavalla

17 17 (24) lanne oli se, ettei sillä ollut voimassa vastaavia HMV-asemasta johtuvia velvoitteita. Kaikkien valtakunnallisten matkaviestinverkkoyritysten laskevan liikenteen hinnat laskivat yritysten keskinäisten neuvottelujen jälkeen n arvion mukaan hintojen laskuun vaikutti merkittävästi se, että ssa selvitettiin syksyn 2004 ja kevään 2005 aikana viraston oma-aloitteisten selvitysten ja matkaviestinverkkoyritysten tekemien toimenpidepyyntöjen johdosta yritysten laskevan liikenteen hinnoittelun säännöstenmukaisuutta. Selvitysten ollessa käynnissä Elisalla ja Soneralla oli tällöin voimassa olevat velvollisuudet laskevan liikenteen hintojen kustannussuuntautuneisuuteen ja syrjimättömyyteen. Finnetin hintojen säännöstenmukaisuutta koskevat selvitykset perustuivat toimenpidepyyntöihin, joissa oli viitattu viestintämarkkinalain 40 3 momentin säännökseen, jonka mukaan yrityksen yhteenliittämisvelvolliselta teleyritykseltä perimä korvaus yrityksen puhelinverkon käytöstä ei saa olla kohtuuton. Lain esitöiden mukaan korvausta on pidettävä kohtuuttomana, jos se poikkeaa selvästi yleisestä hintatasosta. Lisäksi Finnetin sääntelyasemaan liittyi epävarmuutta, koska Finnettiä koskeva HMV-päätös oli korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyssä 19. n arvion mukaan pelkästään muiden matkaviestinverkkoyritysten tasapainottava ostajanvoima ei ilman edellä mainittuja tekijöitä olisi pakottanut Finnettiä hintojen alennukseen. Osoitus Finnetin neuvotteluvoimasta on myös se, että vaikka kaikkien matkaviestiverkkoyritysten laskevan liikenteen hinnat laskivat , yritysten hintojen väliset erot säilyivät Finnetin eduksi ja kasvoivat merkittävästi Finnetin hinnannostoa edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna. Osoituksena pienemmän teleyrityksen hinnoitteluvoimasta voidaan pitää myös Saunalahden toimintaa yhteenliittämismarkkinoilla Saunalahden toimiessa itsenäisenä virtuaalioperaattorina. Toimiessaan virtuaalioperaattorina Saunalahti peri laskevasta liikenteestä yleistä tasoa korkeampia hintoja. Myös Saunalahden esimerkki osoittaa, että pienemmälläkin teleyrityksellä on riittävä neuvotteluvoima yksipuolisen markkinavoiman hyväksikäyttöön, mikäli teleyritysten sääntelyasemassa on olennaisia eroja. Markkinavoimaa laskevan liikenteen hinnoittelussa voi olla mahdollista hyödyntää myös vähittäismarkkinoiden kilpailussa. Esimerkkinä tästä voidaan mainita se, että erilaisen sääntelyaseman omaavat keskimääräistä tasoa korkeampia laskevan liikenteen hintoja perineet yritykset ovat tuoneet markkinoille liittymiä, joissa loppuasiakas saa vastaanotetuista puheluista joko rahallisen korvauksen tai muun hyvityksen. Yritykset ovat tällä tavoin pyrkineet lisäämään laskevan liikenteen kysyntäänsä. Tämä on osaltaan osoitus siitä, että yksittäiseen matkaviestinverk- 19 Finnetin on tullut noudattaa muiden matkaviestinverkkoyritysten kanssa symmetrisiä HMV-velvoitteita korkeimman hallinto-oikeuden antaman päätöksen jälkeen, jossa korkein hallinto-oikeus määräsi, että Finnetin on noudatettava n kumottua päätöstä, kunnes asiat on ratkaistu ssa uudestaan tai määrää sitä ennen toisin

18 18 (24) koon laskevan liikenteen markkina ei ole vallinneissa sääntelyolosuhteissa toiminut hinnan ja kysytyn määrän suhteen normaalin kilpailullisen markkinan tavoin. Alhaisempia laskevan liikenteen hintoja perivillä matkaviestinyrityksillä ei ole ollut vastaavanlaista mahdollisuutta tuoda kannattavasti markkinoille vastaavantyyppisiä liittymiä. Yhteenveto yritysten sääntelyllisen aseman vaikutuksista Edellä esitetyt esimerkit osoittavat, että sääntelyllisellä asemalla on merkittävä vaikutus teleyritysten neuvotteluvoimaan laskevan liikenteen markkinalla. Erilaisen sääntelyaseman omaavat yritykset ovat käytännössä pystyneet hyödyntämään sääntelyasemasta johtuvaa markkinavoimaa toiminnassaan. Mikäli säänneltyjen tai suurempien yritysten ostajanvoima rajoittaisi erilaisen sääntelyaseman omaavien usein pienempien yritysten hinnoitteluvoimaa laskevan liikenteen markkinoilla, eivät sääntelemättömät tai pienemmät yritykset voisi käytännössä korottaa tai periä yleistä tasoa korkeampia vastavuoroiseen yhteenliittämiseen liittyviä laskevan liikenteen hintoja Muiden komission markkina-analyysiohjeissa mainittujen markkinavoiman arviointiin liittyvien tekijöiden vaikutus Komission markkina-analyysia koskevien ohjeiden kohdassa 78 mainittuja markkinavoiman arviointikriteerejä ovat edellä käsiteltyjen markkinaosuuden ja tasapainottavan neuvotteluvoiman puuttumisen tai heikkouden lisäksi yrityksiin liittyvät ominaisuudet, kuten yrityksen koko, vaikeasti toisinnettavan infrastruktuurin hallinta, tekninen etulyöntiasema tai paremmuus, helppo tai etuoikeutettu mahdollisuus hyödyntää pääomamarkkinoita ja rahoituslähteitä, tuotteiden/palveluiden monipuolisuus, mittakaavaedut, tuotevarioinnin edut, vertikaalinen integraatio tai pitkälle kehittynyt jakelu- ja myyntiverkosto. Muita tekijöitä ovat potentiaalisen kilpailun puuttuminen ja laajentumisen esteet. n näkemyksen mukaan yhdelläkään suomalaisella matkaviestinverkkoyrityksellä ei yllä mainittujen yrityksiin liittyvien tekijöiden suhteen voida katsoa olevan sellaista asemaa, että se olennaisesti vähentäisi kyseisen matkaviestinverkkoyrityksen markkinavoimaa yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen markkinoilla. Yritysten väliset erot (esimerkiksi erot koossa tai volyymeissä) voisivat sääntelemättömässä tilanteessa vaikuttaa jossain määrin yrityksen neuvotteluasemaan kyseessä olevalla laskevan liikenteen markkinalla. Kuten edellä on osoitettu, esimerkiksi volyymiltään suurempien yritysten ostajan voima ei säännellyllä markkinalla ole estänyt pienempien, lievemmän sääntelyn alaisten, yritysten mahdollisuutta käyttää markkinavoimaa laskevan liikenteen markkinoilla. Potentiaalinen kilpailu ja laajentumismahdollisuudet Yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevaa puheliikennettä ei voida tällä hetkellä korvata millään muulla tuotteella tai palvelulla. Tulevaisuudessa osa matkaviestinliittymiin laskevasta liikenteestä on todennäköisesti IPliikennettä verkkojen konvergoitumisen ja IP-pohjaisen yhteenliittämisen 00181