Kestävää kehitystä työelämän sosiaalisilla innovaatioilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kestävää kehitystä työelämän sosiaalisilla innovaatioilla"

Transkriptio

1 Tuomo Alasoini Tuomo Alasoini toimii Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesissä teknologiajohtajana vastuualueenaan Työelämän innovaatiot ja kehittäminen sekä Työelämän kehittämisohjelmassa (Tykes) projektipäällikkönä. Hän on valmistunut diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1982 (tuotantotalous) ja suorittanut valtiotieteen tohtorin tutkinnon Helsingin yliopistossa vuonna 1990 (sosiologia). Alasoini on toiminut vuodesta 1995 lähtien myös sosiologian dosenttina Helsingin yliopistossa. Kestävää kehitystä työelämän sosiaalisilla innovaatioilla Johdanto Teknologinen kehitys ja teknologiset innovaatiot vaativat tyypillisesti tuekseen näitä täydentäviä sosiaalisia innovaatioita. Teknologisen ja sosiaalisen innovaation välinen raja ei ole aina edes kovin selvä. Käytännössä kaikilla innovaatioilla on sosiaalinen ulottuvuus. Innovaatiot syntyvät sosiaalisten verkostojen ja niissä tapahtuvan vuorovaikutuksen kautta. Sosiaaliset tekijät vaikuttavat myös siihen, kuinka innovaatioiden käyttöönotto yrityksissä tai yhteiskunnassa laajemmin tapahtuu. Työelämän sosiaalisilla innovaatioilla tarkoitetaan kirjoituksessa erityisesti sellaisia uudenlaisia johtamisen ja työn organisoinnin käytäntöjä, joiden avulla yritykset pystyvät parantamaan tuloksellisuuttaan. Radikaaleimmat innovaatiot ulottuvat vielä käytäntöjä syvemmälle, aina käytäntöjen taustalla oleviin ja niitä ohjaaviin periaatteisiin saakka. Työelämän sosiaaliset innovaatiot liittyvät usein teknologisiin innovaatioihin, mutta eivät suinkaan aina. Tuloksellisuus ei ole sekään yksiselitteinen käsite. Tuloksellisuutta tarkastellaan kirjoituksessa dynaamisesta ja moniarvoisesta näkökulmasta. Lähtökohtana on työelämän sosiaalisten innovaatioiden merkitys taloudellisesti, inhimillisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen kannalta. Eri tuloksellisuusnäkökulmien tarkastelun jälkeen kirjoituksessa käydään läpi merkittävimpiä muutostekijöitä, jotka synnyttävät lähivuosina tarvetta työelämän sosiaalisiin innovaatioihin suomalaisissa yrityksissä. Keskeisiä 2010-luvun muutostekijöitä Suomessa ovat väestörakenne, ihmisten työtä koskevat arvostukset sekä teknis-taloudellinen kehitys. Seuraavaksi eritellään tärkeimpiä alueita, joilla kestävää tuloksellisuuden kehitystä edistäviä työelämän sosiaalisia innovaatioita tulisi syntyä. Kirjoituksessa käsitellään neljää tällaista aluetta. Lopuksi tuodaan vielä esiin johtamisen innovaatioiden tärkeys kestävän tuloksellisuuden kehityksen kannalta. 43

2 Tuloksellisuus dynaamisena ja kestävän kehityksen mukaisena käsitteenä Tuloksellisuudesta puhuttaessa ja tuloksellisuutta tutkittaessa on oltu tyypillisesti kiinnostuneita yritysten toiminnallisesta tai taloudellisesta tuloksesta. Tutkimusten perusteella on pystytty erottamaan korkeatuottoisille (high-performance) organisaatioille ominaisia johtamisen ja työn organisoinnin käytäntöjä. Tällaiset käytännöt ovat liittyneet yleensä kolmelle osa-alueelle: osaamiseen, motivaatioon ja mahdollisuuksiin hyödyntää osaamista. Näiden käytäntöjen vaikutusmekanismeista vallitsee kuitenkin edelleen erilaisia näkemyksiä tutkijoiden kesken. Tuloksellisuutta voidaan tarkastella myös monipuolisemmin ja sisällyttää käsitteeseen työelämän laatuun ja työhyvinvointiin liittyviä näkökohtia. Perusteluna on tällöin voinut olla, että henkilöstö on yritykselle siinä määrin tärkeä sidosryhmä, että on perusteltua sisällyttää sille tärkeitä asioita tuloksellisuuden käsitteen alle. Toinen perustelu on voinut olla, että toiminnallisen ja taloudellisen tuloksen sekä henkilöstön hyvinvoinnin välillä on keskinäinen riippuvuus. Hyvinvoivaa henkilöstöä on pidetty yhtenä organisaation hyvän tuloksen mahdollistajana tai suorastaan sen edellytyksenä. Tutkimuksissa, joissa tuloksellisuutta on arvioitu tällaisesta näkökulmasta, on korostettu edellisessä kohdassa mainittujen tekijöiden rinnalla myös sitoutumista ja työkykyä edistävien johtamisen ja työn organisoinnin käytäntöjen merkitystä. Korkeatuottoisten organisaatioiden sijasta on usein puhuttukin korkean sitoutumisen (high-involvement, high-commitment) organisaatioista. Työelämän muutostiheyden kasvaessa voi tällainenkin näkökulma osoittautua johtamisen ja työn organisoinnin kehittämisessä liian kapeaksi. Yrityksillä, jotka etsivät kilpailuetua yhä enemmän kyvystä uudistaa tuotteitaan ja palvelujaan sekä niiden tuottamisen tapoja nopeasti ja tehokkaasti, avainkysymykseksi nousee innovaatioiden tuottamiskyvyn turvaaminen pitkällä aikavälillä. Suhteellisen pysyvien korkeatuottoisten tai korkean sitoutumisen käytäntöjen sijasta tärkeämmäksi nousee kyky uudistaa toimintaa ympäristön muutoksiin taitavasti tarttumalla. Tähän kykeneviä organisaatioita on kutsuttu esimerkiksi oppiviksi, innovatiivisiksi, tietoa luoviksi tai strategisesti ketteriksi. Tällöin voidaan puhua jo dynaamisesta näkökulmasta tuloksellisuuteen. Dynaaminen näkökulma tarkastelee yrityksen kykyä hallita kaksijakoista innovaatioita ja organisatorista oppimista samanaikaisesti aikaansaavaa uuden tiedon tuottamisen prosessia. Dynaaminen tuloksellisuus voidaan mieltää myös moniarvoisemmin kuin pelkkänä pitkällä aikavälillä ilmenevänä taloudellisena menestymisenä. Siihen voidaan sisällyttää myös inhimillisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen näkökulmat. Näiden merkitys korostuu jatkossa myös yritysten omista intresseistä käsin, kun työvoiman tarjonta kääntyy pitkäksi aikaa laskuun, ihmisten arvot muuttuvat ja ilmastonmuutoksesta uhkaa tulla merkittävämpi huomioon otettava tekijä yritysten toimintamahdollisuuksien kannalta. Tutkimuksessa ja arkipuheessa ei ole kuitenkaan vielä syntynyt vakiintuneita tapoja kuvata tällaisia kestävän kehityksen organisaatioita. Taulukossa 1 on kuvattu neljää erilaista näkökulmaa tuloksellisuuteen käyttämällä jakoperusteina tuloksellisuuden määrittelyn arvopohjaa ja aikaperspektiiviä. Yksiarvoinen tuloksellisuuden määrittelyn tapa viittaa näkemykseen, jossa organisaatiota tarkastellaan yksinomaan sen tuottamasta taloudellisesta välinearvosta käsin. Moniarvoinen tapa pitää sisällään myös muita näkökohtia. Staattinen aikaperspektiivi viittaa hetkelliseen poikkileikkauskuvaan organisaation tuloksellisuudesta, dynaaminen taas tuloksellisuuden ilmenemiseen pitkällä aikavälillä. Edellä viitattiin jo siihen, että työelämän muutostiheyden lisääntyessä huomion tulisi johtamisen ja työn organisoinnin kehittämisessä siirtyä entistä enemmän moniarvoisesti määriteltävän dynaamisen tuloksellisuuden suuntaan. Tällöin myös kehittämisen vaikuttavuuden arvioinnissa käytettäviä mittareita tulisi arvioida uudelleen. 44

3 Taulukko 1. Erilaisia näkökulmia organisaation tuloksellisuuteen Tuloksellisuuden aikaperspektiivi STAATTINEN DYNAAMINEN Tuloksellisuuden määrittelyn arvopohja YKSI- ARVOINEN A. Kohde: toiminnallinen tai taloudellinen tulos (korkeatuottoinen organisaatio) C. Kohde: kyky tuottaa innovaatioita, organisatorinen oppiminen, taloudellinen sopeutumiskyky tms. (oppiva, innovatiivinen, tietoa luova tai strategisesti ketterä organisaatio) MONI- ARVOINEN B. Kohde: toiminnallinen tai taloudellinen tulos, työelämän laatu ja työhyvinvointi (korkean sitoutumisen organisaatio) D. Kohde: kehityksen kestävyys, ml. myös inhimillinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys (kestävän kehityksen organisaatio) Taulukko 1. Erilaisia näkökulmia organisaation tuloksellisuuteen Työelämän muutostekijöitä 2010-luvulla Työelämän muutostekijöitä 2010-luvulla Kestävästä kehityksestä on helppoa puhua yleisellä, abstraktilla tasolla. Puhuttaessa Kestävästä kehityksestä on helppoa puhua yleisellä, abstraktilla tasolla. Puhuttaessa kestävästä kehityksestä kestävästä organisaation kehityksestä tuloksellisuuden organisaation arvioinnin tuloksellisuuden perustana tai organisaation arvioinnin omaa perustana kehittämistä tai ohjaavana organisaation strategisena omaa ja kehittämistä toiminnallisena ohjaavana periaatteena, strategisena muuttuu asia ja toiminnallisena monimutkaisemmaksi. periaatteena, Tätä varten tarvitaan näkemystä siitä, miten yritysten ympäristö on lähitulevaisuudessa muuttumassa ja millaisia muuttuu paineita asia monimutkaisemmaksi. näistä muutoksista aiheutuu Tätä yrityksille. varten tarvitaan näkemystä siitä, miten yritysten ympäristö on lähitulevaisuudessa muuttumassa ja millaisia paineita näistä muutoksista Väestörakenteen muutos aiheutuu yrityksille. Väestön rakenne muuttuu Suomessa huomattavasti tulevina vuosikymmeninä. Työmarkkinoilta poistuvien ikäluokkien koko on jo kasvanut sinne tulevien uusien ikäluokkien kokoa suuremmaksi Väestörakenteen ja se säilyy suurempana muutos aina 2030-luvulle asti. Epätasainen väestökehitys johtaa Suomessa myös huoltosuhteen (15 64-vuotiaiden osuus suhteessa tätä nuorempaan ja iäkkäämpään väestöön) selvään heikkenemiseen moneksi vuosikymmeneksi eteenpäin. Huoltosuhde palaa Suomessa 2020-luvulla Väestön itse asiassa rakenne samalle muuttuu tasolle, jolla Suomessa se oli aikoinaan, huomattavasti kun Suomi kuului tulevina Venäjän vuosikymmeninä. keisarikuntaan. Tällöin Työmarkkinoilta huoltosuhdetta poistuvien heikensi kuitenkin ikäluokkien lasten koko suuri osuus, on jo nyt kasvanut iäkkäimmän sinne väestönosan. tulevien uusien Väestörakenteen raju muutos ei ole kuitenkaan mikään maailmanloppu, vaan parhaimmillaan uudenlaisen ajan alku. Tähän vaikuttaa erityisesti kolme tärkeää ehdollistavaa tekijää. Näistä ensimmäinen on se, kuinka suuri osa iäkkäämmästä väestöstä jatkaa työelämässä vielä 65 vuotta täytettyään. Mitä useampi jatkaa terveenä ja motivoituna pidempään, sitä vähemmän dramaattinen muutos on Suomelle. Toinen tekijä koskee sitä, että Suomesta tulee väestön ikääntymisessä edelläkävijämaa Euroopassa. Suomeen syntyvät luontaiset edellytykset esimerkiksi terveyspalvelujen ja laajempien hyvinvoin- 45

4 tipalvelujen pilottimarkkinoille juuri poikkeuksellisen epätasaisen väestökehityksen johdosta. Tämä on merkittävä mahdollisuus uudelle innovatiiviselle yritystoiminnalle. Kolmas tekijä koskee väestörakenteen muutoksesta aiheutuvan murroksen suuruutta Suomen työmarkkinoilla. Työmarkkinoilta vuosina poistuvien ihmisten määrä vastaa lähes 40 prosenttia maan vuoden 2005 työllisten määrästä. Heidän tilalleen astuvat keskimäärin paremmin koulutetut nuoret. Nuorennusleikkaus ei ole kuitenkaan mikään puhdas tekninen operaatio, vaan se asettaa suuria paineita johtamisen ja työnteon tapojen kehittämiselle. Arvomuutos Ansiotyö on ollut viime vuosikymmeninä tärkeä identiteetin perusta suomalaisille. Ansiotyö on pitänyt hyvin puoliaan tärkeänä elämänsisältönä, mutta on samalla menettänyt suhteellista asemaansa perhe-elämälle ja vapaa-ajalle. Merkittävä osa suomalaisista olisi nykyään valmis vaihtamaan työntekoon käytettyä aikaa lisääntyväksi vapaa-ajaksi tai perheen parissa vietetyksi muuksi ajaksi myös omasta palkastaan tinkien. Samalla työn sisällöllisten piirteiden tärkeys suhteessa palkkaan on kasvanut sekä miesten että naisten keskuudessa. Muutosta selittää osaltaan koulutustason nousu ja tähän liittyvä elinkeino- ja ammattirakenteen muutos. Kyse näyttäisi olevan kuitenkin myös syvällisemmästä muutoksesta uusien ikäluokkien arvostuksissa. Lähivuosien keskeinen muutos Suomen työelämässä on sotien jälkeisten suurten ikäluokkien vähittäinen siirtyminen työelämän ulkopuolelle ja uuden ja 1990-luvuilla syntyneiden, ns. Y-sukupolveen kuuluvien sisäänmarssi työelämään. Y-sukupolveen kuuluvien osuus työllisistä on nyt noin 20 prosenttia, mutta se kasvaa lähimmän kymmenen vuoden aikana noin 45 prosenttiin. Eri sukupolvilla on omia erityispiirteitään. Uuden sukupolven osalta tällaisena pidetään uudenlaista suhdetta työhön. Työssä tulisi olla mukavaa, työn tulisi vastata omia arvostuksia ja työn ja vapaa-ajan tulisi niveltyä yhteen mahdollisimman hyvin. Y-sukupolven edustajista suuri osa on myös ns. diginatiiveja. He ovat tottuneet käyttämään taitavasti uusia vuorovaikutteisiin web 2.0 -teknologioihin perustuvia sosiaalisia medioita ja tätä kautta osallistumaan itse aktiivisesti erilaisten asioiden käsittelyyn. Työelämässä toimiessaan Y-sukupolvi on kuitenkin vielä paljolti kirjoittamaton lehti. Teknis-taloudellinen muutos Talouden globalisaation edetessä kehittyneisiin teollisuusmaihin sijoittuvien yritysten on entistä vaikeampaa löytää kilpailuetua yksin kustannustehokkuudesta tai edes tuotteiden ja palvelujen korkeasta tasosta. Yhä tärkeämmiksi kilpailuedun lähteiksi yrityksille ovat nousseet asiakasjoustavuus ja nopeus. Nopeimmin kehittyvillä aloilla, kuten erityisesti ICT-sektorilla, myös kyvystä kehittää jatkuvasti tuotteita ja palveluja on tullut uusi tärkeä kilpailuedun lähde monille yrityksille. ICT on samanaikaisesti toiminut myös tärkeänä edellytyksenä talouden globalisaation uusimmalle vaiheelle toimintoja integroivien ja koordinoivien ominaisuuksiensa ansiosta. ICT on merkittävästi edesauttanut arvoverkostojen yhä pidemmälle ulottuvaa maantieteellistä hajauttamista. Toimintojen ulkoistamista ei tapahdu enää vain ala-, yritys- tai yksikkökohtaisesti, vaan jopa yksittäisten toimintojen ja tehtävien tasolla. Suomen kaltaiseen kehittyneeseen teollisuusmaahan jää globalisoituvissa arvoverkostoissa todennäköisimmin korkeatuottoisia, korkeaa osaamista vaativia toimintoja ja tehtäviä kuin rutiininomaisia. Tämä koskee kuitenkin nimenomaan sellaisia toimintoja ja tehtäviä, joiden sisältöä ei voida muuntaa digitaaliseen muotoon ja joiden tuloksia ei voida siirtää elektronisesti. Ratkaisevaa on, missä määrin toiminnot ja tehtävät edellyttävät itsenäistä tai yhteisöllistä ongelmanratkaisua ja tämän edellyttämää kokonaisvaltaista sitoutumista. Muita toimintojen ja tehtävien Suomessa pysy- 46

5 mistä edistäviä tekijöitä ovat näiden edellyttämän osaamisen ainutlaatuisuus, osaamiseen sisältyvän yksilö- tai yhteisötasoisen hiljaisen tiedon suuri määrä sekä toimintojen ja tehtävien edellyttämä fyysinen tai sosiaalinen vuorovaikutus. Teknis-taloudellinen muutos asettaa suuria paineita monille kansallisen tason instituutioille. Suomessa on vallinnut viime vuosina vahva kansallinen yhteisymmärrys monista maan kilpailukykyä koskevista asioista. Viime vuosilta on kuitenkin monia merkkejä entisenlaisen konsensusajattelun heikkenemistä ja kriittisyyden kasvusta globalisaatiota ja sen lieveilmiöitä kohtaan. Tähän liittyen myös suomalaisten näkemykset työelämän muutoksen suunnasta ovat muuttuneet pessimistisemmiksi. Kestävän tuloksellisuuden elementtejä Suomessa on kansainvälisessä vertailussa tärkeitä vahvuuksia, joita taitavasti ja määrätietoisesti hyödyntämällä voidaan auttaa maassa sijaitsevia yrityksiä kohtaamaan edellä kuvattuja muutostekijöitä menestyksellisesti. Tällaisia vahvuuksia ovat erityisesti suomalaisten korkea koulutus- ja osaamistaso, ihmisten välinen vahva luottamus ja tämän taustalla oleva tasa-arvoinen yhteiskunta sekä ennakkoluulottomuus uusien teknologioiden omaksumista ja käyttöä kohtaan. Kansainväliset vertailut osoittavat kuitenkin, että vahvoista infrastruktuuritekijöistä huolimatta Suomessa näyttäisi vallitsevan jonkinlainen suorituskykyvaje suhteessa infrastruktuuriin ja sen hyväksi viime vuosina tehtyihin panostuksiin. Huomio kiinnittyy tällöin yhtäältä makrotasoisiin institutionaalisen tason innovaatioihin ja toisaalta mikrotasoisiin työelämän sosiaalisiin innovaatioihin. Erityisesti millä alueilla tarvitaan jatkossa kestävää tuloksellisuuden kehitystä tukevia sosiaalisia innovaatioita suomalaisessa työelämässä? Seuraavassa erotetaan neljä tällaista aluetta. Oppiva ja osallistava organisaatio Yritykset voivat pyrkiä parantamaan lyhyen aikavälin tuloksellisuuttaan monin eri tavoin. Nopeimpana keinona tähän on kustannusten karsiminen rajulla kädellä. Pitkän aikavälin kestävä tuloksellisuus tietovaltaistuvassa taloudessa perustuu kuitenkin ensisijaisesti vahvaan osaamiseen. Varmin keino menestyä on saavuttaa edelläkävijän asema joillain markkinoilla tai teknologia-alueilla. Edelläkävijän asema ei voi kuitenkaan yleensä rakentua vain joidenkin yksittäisten tuote- tai palvelukokonaisuuksien varaan. Yrityksen tulee kyetä uudistamaan jatkuvasti tuotteita ja palvelujaan sekä niiden tuottamisen tapoja. Kestävä tuloksellisuuden kehitys edellyttää, paitsi kykyä tuottaa innovaatioita tehokkaalla tavalla, myös kykyä oppia tekemään tätä koko ajan taitavammin. Kestävälle tuloksellisuuden kehitykselle on ominaista, että innovaatioiden tuottaminen ja orga-. nisatorinen oppiminen kietoutuvat läheisesti toisiinsa osaksi yhteistä uuden tiedon tuottamisen prosessia. Innovaatiot syntyvät tyypillisesti vuorovaikutteisten prosessien kautta, joissa yritykset toimivat läheisessä yhteistyössä asiakkaiden, verkoston muiden yritysten ja erilaisten erikoistuneiden tiedon tuottajaorganisaatioiden kuten konsulttiyhtiöiden, yliopistojen tai tutkimus- ja oppilaitosten kanssa. Uuden tiedon tuotanto näyttäytyy prosessina, joka yhtäältä synnyttää tuote- ja palveluinnovaatioita, mutta samalla tuottaa myös laaja-alaista oppimista ja tätä kautta parantaa yrityksen omaa innovaatiokyvykkyyttä tulevaisuutta ajatellen. Tällainen näkemys poikkeaa perinteisestä innovaatioiden syntyä ja oppimista työpaikalla koskevasta näkemyksestä. Perinteisesti näitä on tarkasteltu kahtena erillisenä prosessina: yhtäältä asiantuntijalähtöisenä innovaatioiden tuottamisena ja toisaalta koulutukseen tai työssä harjaantumiseen perustuvana tiedon hankintana. Kestävää tuloksellisuutta ylläpitävä organisatorinen oppiminen on sitä intensiivisempää, mitä kattavammin yrityksen henkilöstö osallistuu tuotteiden ja palvelujen sekä niiden tuottamisen tapo- 47

6 hakevien yritysten tavassa tuottaa innovaatioita korostuvat erityisesti neljä piirrettä: interaktiivisuus, nopeasyklisyys, avoimuus ja integroituneisuus (taulukko 2). Näistä viimeksi mainittu piirre integroituneisuus merkitsee myös sitä, että innovatiivinen ja oppiva organisaatio on samalla henkilöstöä osallistava organisaatio. jen kehittämiseen. Tällaisille yrityksille ei ole ominaista ainoastaan innovaatioiden tuottamisaktiivisuuden lisääntyminen, vaan myös itse tavan tuottaa innovaatioita tulee muuttua. Jatkuvasta kehittymisestä ja innovaatioista kilpailuetua hakevien yritysten tavassa tuottaa innovaatioita korostuvat erityisesti Taulukko neljä 2. piirrettä: Innovaatioprosessien interaktiivisuus, nopeasyklisyys, korostuvia avoimuus piirteitä ja oppivissa integroituneisuus ja osallistavissa (taulukko 2). Näistä viimeksi mainittu piirre integroituneisuus merkitsee myös sitä, että innovatiivinen ja oppiva organisaatioissa. organisaatio on samalla henkilöstöä osallistava organisaatio. INTERAKTIIVISUUS NOPEASYKLISYYS Innovaatiot syntyvät erilaista tietoa ja osaamista omaavien toimijoiden monipuolisen vuorovaikutuksen kautta. Innovaatioprosessit nopeutuvat ja innovaatiotoiminnassa korostuu jatkuva yhteydenpito asiakkaiden, käyttäjien ja arvoverkoston muiden toimijoiden kanssa. AVOIMUUS Innovaatiot syntyvät avoimissa ja hajautetuissa verkostoissa. INTEGROITUNEISUUS Innovaatiotoimintaa ei voi erottaa organisaation muusta toiminnasta irralliseksi toiminnakseen. Taulukko 2. Innovaatioprosessien korostuvia piirteitä oppivissa ja osallistavissa organisaatioissa. Koherenssinäkökulma työhyvinvointiin Koherenssinäkökulma työhyvinvointiin Henkilöstön kattava osallistuminen yrityksen kehittämis- ja innovaatiotoimintaan edistää kestävää tuloksellisuutta organisatorisen oppimisen näkökulman ohella myös työhyvinvoinnin näkökulmasta. Vaikutusmahdollisuuksien puute ja välineellinen suhtautuminen työhön ovat tyypillisiä teollisen ajan tayloristisesti tai byrokraattisesti organisoidun työn ongelmia. Oppivan ja osallistavan organisaation tärkein piirre työhyvinvoinnin näkökulmasta ei ole kuitenkaan, millaisiin rakenteellisiin muutoksiin kuten lisääntyvään itseohjautuvuuteen, parempiin oppimismahdollisuuksiin tai kasvavaan sosiaaliseen vuorovaikutukseen se työtehtävien sisällöissä mahdollisesti johtaa. Muutoksesta on tulossa innovaatioilla kilpailevissa yrityksissä enemmän tai vähemmän jatkuvaa. Työtehtävien sisällöllisten ominaisuuksien kuten työn kehittävyyden tai kuormittavuuden kannalta optimaalista hyvää tilaa on entistä vaikeampaa pyrkiä määrittelemään joidenkin työn rakennepiirteiden kautta. Tärkeämmäksi tekijäksi työhyvinvoinnin kannalta tulee se, missä määrin ihmiset kykenevät osallistumaan mielekkääksi kokemallaan tavalla muutosprosesseihin. Osallistavan innovaatiotoiminnan tärkein merkitys työhyvinvoinnin näkökulmasta koskeekin sitä, kuinka ihmisten on mahdollista kokea osallisuutta muutosten yhteydessä. Osallisuus koskee ennen kaikkea prosesseja, joiden kautta organisaatio tuottaa uutta relevanttia tietoa: oppii ja luo innovaatioita samanaikaisesti. Osallisuus viittaa mahdollisuuteen kokea olevansa toimija, ei vain kohde, muutoksen yhteydessä. Osallisuuden merkitystä voidaan tarkastella Antonovskyn henkisen koherenssin käsitteen kautta. Työelämän nopea, jopa jatkuva, muutos uhkaa ihmisten edellytyksiä nähdä elämä (tai työelämä) omalta osaltaan sen enempää ymmärrettävänä, hallittavana kuin merkityksellisenä. Tilanteessa, jossa muutoksesta syntyvät haasteet ylittävät ihmisen käytettävissä olevat voimavarat, syntyy negatiivista stressiä ja tätä kautta kielteisiä vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. Koherenssin puute on 48

7 uudenlainen näkökulma erityisesti moderniin tietovaltaiseen työhön sisältyviin hyvinvoinnin ongelmiin. Osallisuudella on henkistä koherenssia kohentavia vaikutuksia kaikkien kolmen ulottuvuuden osalta. Osallisuus uuden tiedon tuottamisen prosesseissa auttaa ensiksikin lisäämään ihmisen ymmärrystä oman organisaationsa ja sen ympäristön tapahtumista parantamalla hänen mahdollisuuksiaan löytää loogisia yhteyksiä erilaisten asioiden ja ilmiöiden väliltä. Osallisuus auttaa myös lisäämään hallinnan tunnetta asioista ja tapahtumista, joilla on vaikutuksia ihmisen ja hänen työnsä kannalta. Hallinnan tunteen pitää tietysti heijastaa myös jonkinlaista realistista hallinnan mahdollisuutta, jotta se voisi säilyä pitkällä aikavälillä. Kolmanneksi, osallisuus auttaa löytämään merkityksellisyyttä niistä asioista, joita omassa organisaatiossa ja sen ympäristössä on meneillään. Tämä lisää mahdollisuuksia antaa positiivisia arvolatauksia eri asioille ja sitoutua niihin vahvemmin. Osallisuuden kokemisen merkitys hyvinvointitekijänä korostuu Y-sukupolven vallatessa työelämän. Y-sukupolveen kuuluvat nuoret ovat tottuneita nopeaan ja epähierarkkiseen vuorovaikutukseen sekä läpinäkyvyyteen ja avoimuuteen jo ennen astumistaan työelämään. Osallisuus uuden tiedon tuottamisen prosesseihin verkostoituneissa yhteisöissä on luonteva ja osittain jopa itsestään selvänä pidetty tapa tehdä myös työelämässä toimittaessa. Henkilöstöjohtaminen innovaatiotoiminnan tukena Henkilöstöjohtamisella voidaan tukea kehittämis- ja innovaatiotoimintaa yrityksissä kahdella tasolla. Henkilöstöjohtamisen roolina on yhtäältä edistää osallistavan innovaatiotoiminnan yleisiä edellytyksiä vaikuttamalla esimerkiksi henkilöstön osaamiseen, mahdollisuuksiin hyödyntää osaamistaan, motivaatioon ja sitoutumiseen. Innovaatioprosessien eri vaiheissa organisaatiolta ja henkilöstöltä edellytetään kuitenkin erilaisia valmiuksia. Tätä varten organisaatiolla pitää olla käytettävissään myös innovaatioprosessin ja siihen kytkeytyvän organisatorisen oppimisen eri vaiheisiin kohdistuvia räätälöityjä henkilöstöjohtamisen käytäntöjä. Yrityksillä, joiden innovaatiotoiminta lähestyy edellä kuvattuja piirteitä (taulukko 2), voi innovaatioprosessin jakaminen selviin erillisiin vaiheisiin olla käytännössä vaikeaa. Yleisellä tasolla inno-. vaatioprosessissa voidaan kuitenkin erottaa kaksi osaa: sumea avoin, ideoiva ja mahdollisuuksia kartoittava alkuvaihe sekä strukturoidumpi, innovaation varsinaiseen käyttöönottoon johtava loppuvaihe. Erityisesti prosessin alkuvaihe, johon sisältyy uuden tiedon etsimistä ja luomista, edellyttää organisaatiolta ja henkilöstöltä avoimuutta, aloitteellisuutta, luovuutta, itsenäisyyttä, ennakkoluulottomuutta, suvaitsevaisuutta ja ajankäytännöllistä väljyyttä. Uuden tiedon tärkeänä lähteenä ovat asiakkaat ja käyttäjät. Näiltä saatavan tiedon kokoamista ja analysointia voidaan systematisoida. Uuden tiedon etsiminen ja luominen eivät kuitenkaan rajoitu vain tällaiseen tietoon. Uuden tiedon etsimisessä ja luomisessa tarvitaan myös menettelytapoja ja valmiuksia, joilla voidaan kyseenalaistaa organisaation ja sen arvoverkoston nykyisiä toimintakäytäntöjä sekä tehdä näkyväksi ympäristön muutoksesta yleisemmin kuin suoraan asiakkaiden tai käyttäjien kautta esiin nousevia uudenlaisia mahdollisuuksia. Nimenomaan tämän innovaatiotoiminnan vaiheen tukemisesta yrityksillä on vanhastaan vähiten osaamista. Osaamisen kehittämiseen tällä alueella sisältyykin kestävään tuloksellisuuteen pyrkivien yritysten näkökulmasta lupaavia mahdollisuuksia. Menestyksellisessä innovaatiotoiminnassa ei voida kuitenkaan unohtaa myöskään prosessin loppuvaiheen merkitystä. Loppuvaiheeseen sisältyy tiedon soveltamista ja juurruttamista osaksi organisaation toimintaa. Tämä edellyttää alkuvaihetta suurempaa kurinalaisuutta ja kykyä saada koko organisaatio toimimaan uusien yhteisten menettelytapojen ja toimintakäytäntöjen mukaisella tavalla. Prosessin eri vaiheiden erilaisiin vaatimuksiin vastaamaan kykenevää organisaatiota on kuvattu kirjallisuudessa mm. kaksikätisen organisaation ja hypertekstiorganisaation käsitteillä. Näillä on 49

8 viitattu organisaatioon, joka kykenee yhdistämään toiminnassaan tasapainoisella tavalla uuden etsimisen sekä rutiinien hyödyntämisen ja vähittäisen kehittämisen. Kestävään tuloksellisuuteen kykenevien yritysten on hallittava myös tästä nousevat vaatimukset. Työllisyyslupauksesta työllistyvyyslupaukseen Osallistava innovaatiotoiminta edellyttää yritysten henkilöstöltä aloitteellisuutta, luovuutta ja vahvaa sitoutumista. Yritykset voivat kuitenkin antaa henkilöstölleen entistä harvemmin tämän vastineeksi lupauksen varmasta tai elinikäisestä työpaikasta. Sitoutumista ja oman osaamisen intensiivistä hyödyntämistä innovaatiotoiminnassa on vaikea saada aikaan myöskään yksin taloudellisten kannustimien avulla. Taloudellisten kannustimien merkitys todennäköisesti vähenee jatkossa sitoutumista edistävänä tekijänä ihmisten arvostaessa yhä enemmän työn sisällöllisiä piirteitä. Yritykset joutuvat näin kehittämään uudenlaisia tapoja varmistaa henkilöstön sitoutuminen joustavuutta ja ketteryyttä vaativassa, nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Yksi keino tähän on luopua työllisyyslupauksesta työllistyvyyteen kohdistuvan lupauksen hyväksi. Työllistyvyyslupaus tarkoittaa, että yritys tarjoaa työntekijöille edellytyksiä työn kautta tapahtuvaan oppimiseen ja kehittymiseen, mikä mahdollistaa työntekijöiden pitkän aikavälin työllistyvyyden joko kyseisessä yrityksessä tai työmarkkinoilla yleisemmin. Lupaus työllistyvyydestä edellyttää mahdollisuuksia haasteellisiin työtehtäviin tai muuten koulutuksen kautta tapahtuvaan oppimiseen. Oppimisen mahdollistavan kehitysjännitteen sisällyttäminen ihmisten työtehtäviin vaatii yrityksen henkilöstöjohtamiselta strategista ja dynaamista otetta: todellista panostamista strategiseen henkilöstövoimavarojen johtamiseen (SHRM). Työllistyvyyslupauksen voidaan ajatella olevan yksi elementti osana uudenlaista työnantajan ja työntekijän välistä psykologista sopimusta. Aiempi psykologinen sopimus rakentui vaihtokaupalle, jossa henkilöstön lojaalisuus omaa työnantajaa kohtaan ja oman työnantajan riittävän hyvä taloudellinen menestyminen takasivat automaattisesti työsuhteen jatkumisen ja suotuisan ansioiden kehityksen. Uudenlaisessa kilpailutilanteessa tätä tärkeimmäksi työntekijän kauppatavaraksi tulee oman arvontuottamiskyvyn osoittaminen ja viime kädessä myös kyky sen kehittämiseen. Kestävän tuloksellisuuden edellyttämä organisatorinen oppiminen ei ole pitkällä aikavälillä mahdollista ilman vahvaa panostusta myös organisaatiossa työskentelevien ihmisten oppimiseen. Pelkkä lupaus työllistyvyydestä ei kuitenkaan riitä. Työvoiman tarjonnan supistuessa Suomessa 2010-luvulla yritysten on otettava entistä vakavammin huomioon ihmisten tarpeet työskennellä omaan elämäntilanteeseen tai -tyyliin soveltuvalla tavalla. Yritysten on kehitettävä valmiuttaan solmia työntekijöiden kanssa yksilöllisiä työnteon tapoja koskevia ratkaisuja. Työntekijälähtöisistä joustoista, jotka mahdollistavat työn sekä perhe-elämän ja vapaa-ajan paremman niveltämisen yhteen, tulee uuden psykologisen sopimuksen toinen tärkeä rakennuspilari. Työn tietovaltaistuminen mahdollistaa työn tekemisen yhä pidemmälle menevän irrottamisen ajasta ja paikasta. Suomella on hyvät mahdollisuudet toimia edelläkävijänä myös tässä asiassa hyvän teknologisen infrastruktuurin ja yhteiskunnassa vallitsevan vahvan ihmisten välisen luottamuksen ansiosta. Suomi on ollut itse asiassa jo koko 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen johtava maa Euroopassa paikallisesti sovittujen työaikajoustojen laajuudessa. Lopuksi Kestävä, moniarvoisesti määritelty tuloksellisuus edellyttää yritykseltä kykyä yhdistää toiminnassaan innovaatioiden tuottaminen ja organisatorinen oppiminen. Tämä edellyttää tyypillisesti johtamisajattelun merkittävää uudistumista. Johtamisen uudistaminen on tärkeää, koska se voi tuottaa pitkäaikaisia kilpailuetuja ja koska se vaikuttaa välillisesti moneen muuhunkin asiaan työpaikalla. 50

9 2010-luvulla tarvitaan johtamisen periaatteisiin ei vain käytäntöihin kohdistuvia innovaatioita. Johtamisen periaatteisiin kohdistuvissa innovaatioissa uudelleen arvioinnin kohteena on myös johtamisen ihmiskäsitys, kuten erityisesti se mitkä tekijät viime kädessä motivoivat ihmisiä hyviin suorituksiin. Tietoteollisen ajan organisaatioita ei voi ohjata kuin mekaanisia koneita. Uudessa näkökulmassa johtamiseen tulee heijastua nykyistä tasapainoisemmalla tavalla perinteisempi ja tyypillisesti hallitsevampi rationaalinen näkökulma sekä organisaatiota arvoyhteisönä tarkasteleva normatiivinen näkökulma. Yhtenä johtamisen innovaatioiden lähteenä kestävän tuloksellisuuden edistämisessä tulisi jatkossa olla kirjoituksen viittaamalla tavalla strategisen henkilöstövoimavarajohtamisen ja innovaatiojohtamisen näkökulmien nykyistä läheisempi vuorovaikutus. 51

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Kuinka ihmisten johtamista ja töiden organisointia pitää kehittää?

Hyvinvointia työstä Kuinka ihmisten johtamista ja töiden organisointia pitää kehittää? Hyvinvointia työstä Kuinka ihmisten johtamista ja töiden organisointia pitää kehittää? Tuomo Alasoini Teknologiajohtaja, Tekes tuomo.alasoini(at)tekes.fi Vanhushuoltosuhteen (65+/15 64-vuotiaat) kehitys

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 Iästä voimaa työhön työhyvinvointisuunnittelija

Lisätiedot

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Kohti seuraavaa sataa

Kohti seuraavaa sataa Kohti seuraavaa sataa Suomen keskeiset kysymykset 2020-luvulla 8.12.2017 POSTERINÄYTTELYN TULOKSIA Keskeiset kysymykset TOP 10 Miten irtikytketään hyvinvointi luonnonvarojen kestämättömästä käytöstä ja

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Innovatiivinen osallistava työorganisaatio millaisilla toimintatavoilla suomalaiset työpaikat voivat menestyä globaalissa kilpailussa?

Innovatiivinen osallistava työorganisaatio millaisilla toimintatavoilla suomalaiset työpaikat voivat menestyä globaalissa kilpailussa? Innovatiivinen osallistava työorganisaatio millaisilla toimintatavoilla suomalaiset työpaikat voivat menestyä globaalissa kilpailussa? Tuomo Alasoini Teknologiajohtaja, Tekes tuomo.alasoini(at)tekes.fi

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja

Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Mitä uuden kirjastolain pitäisi mahdollistaa? Kirjastolain uudistamisen tavoitteena on turvata

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen MARJAANA SEPPÄNEN M A R J A A N A. S E P P Ä N E N @ U L A P L A N D. F I K I I T O K S E T : A N N E L I P O H J O L A J A M E

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Sosiaalisena innovaationa

Sosiaalisena innovaationa FUAS-tulevaisuusseminaari 30 31.1.2014 Långvik Leena Treuthardt PUHEENVUORONI KÄSITTELEE FUASIA Sosiaalisena innovaationa 1 Innovaatio ja sosiaalinen innovaatio? Innovaatioista on tavallisesti puhuttu

Lisätiedot

Innovaatioista. Vesa Taatila 17.1.2014

Innovaatioista. Vesa Taatila 17.1.2014 Innovaatioista Vesa Taatila 17.1.2014 Sisältöä Mikä innovaatio on? Miten innovaatiot syntyvät? Miksi USA tuottaa enemmän innovaatioita kuin EU? Mitkä asiat tappavat innovaatiot? Miksi innovaatioita? Muutos

Lisätiedot

Inno-Vointi -projektin alkuseminaarin avaus

Inno-Vointi -projektin alkuseminaarin avaus Inno-Vointi -projektin alkuseminaarin avaus Tuomo Alasoini tuomo.alasoini(at)tekes.fi Tekesin rooli työelämän tutkimuksessa ja kehittämisessä Suomen innovaatiopolitiikkaa ohjaa nykyään kansalliseen innovaatiostrategiaan

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Miltä suomalaisen työelämän tilanne näyttää tänään?

Miltä suomalaisen työelämän tilanne näyttää tänään? Miltä suomalaisen työelämän tilanne näyttää tänään? Suomalainen työelämämalli eurooppalaisessa vertailussa Tuomo Alasoini tuomo.alasoini[at]tekes.fi Millainen on suomalainen työelämämalli ja mikä siinä

Lisätiedot

Työelämän muutostrendit Kohteena 2010-luku

Työelämän muutostrendit Kohteena 2010-luku Työelämän muutostrendit Kohteena 2010-luku Tuomo Alasoini Teknologiajohtaja, Tekes tuomo.alasoini(at)tekes.fi Suomen työelämään 2010-luvulla kohdistuvia keskeisiä muutoksia Työvoiman määrä supistuu Työvoiman

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun.

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun. Utta r asiaan 2, 1 / 6 5.6.2013 HE INOL AN E L INKE I NOT OIM IKUNN AN NÄ KE MYS HEINOLAN ELINKE INOSTRATE GIAN PERUSTE ET Heinolan elinkeinopolitiikka muutosten keskellä Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta

Lisätiedot

Tekesin uusi työorganisaatioiden kehittämisohjelma

Tekesin uusi työorganisaatioiden kehittämisohjelma Tekesin uusi työorganisaatioiden kehittämisohjelma Alustavia ajatuksia Tuomo Alasoini Yksikön johtaja, Tekes tuomo.alasoini(at)tekes.fi Ohjaava visio Suomessa on Euroopan paras työelämä vuonna 2020. Euroopan

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuus ja työhyvinvointi Toimihenkilöiden työsuhdepäivät 0.2.20 M/S Silja Symphony Johtaja Jukka Ahtela EK 2 3 Suomi on palvelutalous

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Älykäs johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen

Älykäs johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen Älykäs muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen Pohjois-Savon liitto 11.3.2015 Pentti Sydänmaanlakka - Johtamisen suurimmat haasteet - Älykäs vai älytön organisaatio? - Älykäs

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA Matti Tiusanen Johtaja, hallituksen puheenjohtaja Motiwell tutkimuspalvelut www.motiwell.fi Työntekijät eivät enää sitoudu yrityksiin vaan mielekkääksi

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Energiaa työhön Case: Innostuksen spiraali Anna Vanhala, kehittämiskonsultti

Energiaa työhön Case: Innostuksen spiraali Anna Vanhala, kehittämiskonsultti VALTION TYÖSUOJELUHENKILÖSTÖN VERKOSTOITUMISPÄIVÄ 7.10.2014 Energiaa työhön Case: Innostuksen spiraali Anna Vanhala, kehittämiskonsultti Työterveyslaitos - Terveen työelämän edistäjä Edistämme työn terveellisyyttä

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille 2016-2020 Minusta ja meistä tulee jotain. KuntaKesu on kehittämisprosessi, joka on ohjaava johtamisen työkalu

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Sote-liikelaitoksen visio ja arvot

Sote-liikelaitoksen visio ja arvot Sote-liikelaitoksen visio ja arvot Hankejohtaja Mira Uunimäki ja projektipäällikkö Tiina Karppinen Sote-virkamieskoordinaatioryhmä 24.1.2019 Ohjeet Projektin eteneminen ja työvaiheet Työskentely alkanut

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Mielenterveys ja työ. Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos

Mielenterveys ja työ. Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos Mielenterveys ja työ Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos Maailma muuttuu, työ muuttuu Nykypäivän työelämässä pitää koko ajan aloittaa alusta, näyttää jatkuvasti osaavansa ja olevansa hyvä. Työssä

Lisätiedot

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Taito 2016 - Oppimisen ydintä etsimässä Tampere 11.5.2016 Pirjo Ståhle Tietojohtamisen professori Aalto-yliopisto Elintaso 16 kertaa korkeampi Elinaika

Lisätiedot

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 ammattkoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Helsinki 3.9.2015 Ylijohtaja Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022

Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022 Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022 1 muuttuva toimintaympäristö Huomioimme toiminnassamme globalisaation, yhteiskunnalliset muutokset ja nopeasti muuttuvat lähiympäristön tarpeet. Olemme aktiivinen

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Tulevaisuus haastaa opettajuuden

Tulevaisuus haastaa opettajuuden Tulevaisuus haastaa opettajuuden Peruskoulupäivät 21.11.2014 Helsinki Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Opetushallitus For learning and competence Opettajien työtyytyväisyys

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 21.4.2017 ESITYS VALIOKUNNASSA Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama 20.4.2017 1 Kestävä

Lisätiedot

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 19.3.2015 CRnet/TPohjola 1 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

13.1.2015. Järjestöt rakenteiden murroksessa. Esitykseni rakenne. Mikä muuttuu? Yhden päivän uutiset

13.1.2015. Järjestöt rakenteiden murroksessa. Esitykseni rakenne. Mikä muuttuu? Yhden päivän uutiset Järjestöt rakenteiden murroksessa Rehtori, dos. Jorma Niemelä KYT-juhla, Jyväskylä Esitykseni rakenne 1. Maailman muutos: Muutoksen ennakointia terveydenhuollossa, sosiaalipalveluissa ja koulutuksessa

Lisätiedot

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Päivän ohjelma: 10.00 Tervetuliaiskahvit 10.30 Tilannekatsaus: Missä mennään arviointimallin uudistuksessa

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Verkostot kehittämistyössä

Verkostot kehittämistyössä Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn

Lisätiedot

LUOTTAMUS KILPAILUETUNA VERKOSTOTALOUDESSA

LUOTTAMUS KILPAILUETUNA VERKOSTOTALOUDESSA LUOTTAMUS KILPAILUETUNA VERKOSTOTALOUDESSA UUDISTA JA UUDISTU-messut Vanha Satama 250903 Prof. Kirsimarja Blomqvist Lappeenranta University of Technology TeliaSonera Finland LÄHTÖKOHDAT 1. Verkostosuhteet

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Vastuullisuussuunnitelma 2018

Vastuullisuussuunnitelma 2018 Vastuullisuussuunnitelma 2018 Kelan vastuullisuussuunnitelma perustuu Kelan yhteiskunnalliseen asemaan. Olemme kansallisesti merkittävä toimija, ja toimintamme heijastuu laajasti koko yhteiskuntaan. Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI. Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari Hautaniemi, Tampereen yliopisto Mikko Aro, Turun yliopisto

JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI. Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari Hautaniemi, Tampereen yliopisto Mikko Aro, Turun yliopisto Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan osaaminen, työ ja hyvinvointi -jaoston esiselvitys 4 Osaamisen merkitys työvoimavarojen, JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja laatu

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja laatu Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja laatu Oppiminen tulevaisuudessa, 10.10.2017, Turku Arviointineuvos, KT Hannele Seppälä Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Vuorovaikutusta ja vaikuttavuutta

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

A lyka s kunta - avoin, luova, virheet tunnistava ja uutta oppiva

A lyka s kunta - avoin, luova, virheet tunnistava ja uutta oppiva A lyka s kunta - avoin, luova, virheet tunnistava ja uutta oppiva Jari Stenvall Professori Johtamiskorkeakoulu/ Tampereen yliopisto Jari.stenvall@uta.fi Sisältö Miltä älykkäiden kuntien kehittämispolitiikka

Lisätiedot