Henkilökohtainen budjetti. Arja Peiponen VTL, THM, emba Vanhuspalvelujohtaja

Transkriptio

1 Henkilökohtainen budjetti Arja Peiponen VTL, THM, emba Vanhuspalvelujohtaja

2 Sosiaaliviraston Vanhusten vanhuspalvelut visio vuoteen 2020 Omannäköinen vanhuus!

3 Asiakaskeskeinen palveluverkko -hanke Lauttasaaren asiakaskeskeinen palveluverkko hanke on vanhusten palveluihin kehitettävä uuden innovatiivisen kokonaisuuden yhteensovittamis- ja kehittämishanke julkisen, yksityisen, kolmannen sektorin ja vapaaehtoisten toimijoiden yhteistyönä Hankkeen taustalla on Vanhustyön keskusliiton tutkimus Omaishoito yhteistyönä

4 Taustaa Monipuolinen vanhustenkeskus Tavoitteena on yhdistää nykyinen kolmiportainen ympärivuorokautinen hoito ja hoiva yhdeksi kokonaisuudeksi Ideana on, ettei vanhuksen hoidon tarpeen kasvaessa tarvitse siirtyä toiseen hoitopaikkaan, vaan hoitoresursurssit siirtyvät Monipuolisen vanhustenkeskuksen kokeilu toteutettiin vuosina Riistavuoren vanhustenkeskuksessa Helsingissä

5 Monipuolinen vanhustenkeskus Monipuolinen vanhustenkeskus toimintamalli tarkoittaa monipuolisia, ennaltaehkäiseviä ja kuntoutumista edistäviä palveluita palvelukeskustoiminnoista ympärivuorokautiseen hoitoon ja hoivaan, yhdessä alueellisessa rakenteellisessa kokonaisuudessa. Toimintamallin kehittelyn loppuvaiheessa syntyi ajatus seinättömästä vanhustenkeskuksesta = asiakaskeskeinen palveluverkkoverkkohanke

6 Asiakaskeskeinen palveluverkko -hanke Hankkeessa korostuvat arjen toimivuuteen perustuvat asiakaslähtöiset työprosessit, palvelujen organisointi asiakkaan palveluketjujen mukaisesti ja organisaation kehittäminen palveluverkoston näkökulmasta. Hankkeessa tavoitellaan verkostonäkökulman laajentamista ja verkostojen rajapintojen selkeyttämistä, joka avaa yrityksille uusia toimintamahdollisuuksia.

7 Asiakaskeskeinen palveluverkko -hanke Hankkeessa toteutuu ns. public private people partnership periaate seinättömässä vanhustenkeskuksessa Asiakkaan palvelut muodostavat kokonaisuuden, joita ei erotella palvelujen tuottajan mukaan Palveluohjauksen avustuksella asiakas saa tarvitsemansa palvelukokonaisuuden

8 Asiakaskeskeinen palveluverkko -hanke Hankkeessa luodaan henkilökohtainen budjetointi (Personal Budget) -ideaan perustuvaa toimintamalli ja sitä tukeva uudenlainen Care Manager (CM) palveluohjausmalli. CM toimintaa kehitetään asiakasohjauksen lisäksi asiakkaan palveluverkostojen johtamiseen.

9 Asiakaskeskeinen palveluverkko -hanke Lähtökohtana ovat asiakas ja hänen tarpeensa Päämääränä on mahdollistaa ulkopuolista tukea tarvitsevien henkilöiden turvallinen asuminen kotona Hankkeessa kehitetään monipuolisesti palvelusetelin uusia käyttöalueita Hankkeessa tutkitaan nykylainsäädännön mahdollistamat puitteet henkilökohtaisen budjetin käyttöönottoon ja mahdolliset vallitsevan lainsäädännön muutostarpeet

10 Asiakaskeskeinen palveluverkko -hanke Hankkeen kohderyhmänä ovat Lauttasaaressa asuvat: omaishoitoperheet, joissa hoidettava on yli 65 - vuotias (yht. n. 50 perhettä) sekä kotihoidon tukipalveluasiakkaat (siivous, ateriapalvelu, kauppapalvelu, turvapuhelin, pyykkipalvelu, kylvetysapu, apteekin annosjakelu) ja tilapäiset asiakkaat (yhteensä n. 50 asiakasta)

11 Omaishoito Helsingissä Vuonna 2010 Helsingissä oli omaishoidon tuen piirissä 1978 yli 65-vuotiasta henkilöä. Omaishoidon tuen saajien määrä on yli kaksinkertaistunut reilussa kymmenessä vuodessa. Yli 65-vuotiaiden omaishoitoperheiden palvelujen ohjaajina toimii Helsingissä 14 omaishoidontuen sosiaaliohjaajaa suomenkielisten palveluissa ja yksi ruotsinkielisissä palveluissa. Yhden omaishoidon sosiaaliohjaajan asiakasmäärä on noin 130.

12 Omaishoito Helsingissä Omaishoitoperheille tarjotaan erilaista tukea ja palveluja, mm: Omaishoidon toimintakeskustoimintaa (4 toimintakeskusta) Ns. tuuraajapalvelu (10 tuuraajaa) Sijaisomaishoitajatoiminta Omaishoidon lomituksen palveluseteli

13 Asiakaskeskeinen palveluverkko -hanke Lauttasaari-hanke on mukana Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä - ohjelmassa Ohjelman tavoitteena uudistaa julkisen sektorin järjestämisvastuulla olevaa sosiaali- ja terveyspalvelutuotantoa ja edistää palvelujen saatavuutta, laatua sekä vaikuttavuutta. Ohjelman avulla pyritään kehittämään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää uudistavia, asiakaslähtöisiä yhteistyö- ja toimintamalleja.

14 Asiakaskeskeinen palveluverkko -hanke Helsingin kaupungin elinkeinotoimen Yritysmyönteinen kumppani hanke ja Helsingin yrittäjät ry vetoinen Palveleva Helsinki hanke ovat kiinteästi mukana hankkeessa Palvelumuotoilun (service design) keinoja käytetään hyväksi kehittämisessä ja palvelumuotoilun avulla hanketta visualisoidaan eri tavoin

15 Service Design - Palvelumuotoilu Palvelumuotoilu on uusi ja kehittyvä muotoilun osaamisala, jolla tarkoitetaan palvelujen innovointia, kehittämistä ja suunnittelua muotoilun menetelmin käyttäjälähtöisesti. Palvelumuotoilu on elämyksellisten, haluttavien ja käytettävien palvelujen kehittämistä ja johtamista, jossa suunnitellaan palvelun aineellisista ja aineettomista tekijöistä johdonmukainen yli kanavarajojen kulkeva kokonaisuus. Linkkejä: (Lähde: Koivisto, Mikko (2007): Mitä on palvelumuotoilu? Taideteollinen korkeakoulu)

16 Asiakaskeskeinen palveluverkko -hanke Palvelumuotoilua käytetään hyödyksi projektin kaikissa vaiheissa Toimintamallin suunnittelussa ja toteutuksessa asiakkaiden sekä kaupungin, yritysten, kolmannen sektorin ja vapaaehtoisten kanssa projektin hallinnoinnissa Palvelumuotoilun avulla muodostetaan palveluntuottajien verkosto

17 Asiakaskeskeinen palveluverkko -hanke Hankkeella on myös kansainvälistä uutuusarvoa ja mielenkiintoa. Hankkeelle haetaan WDC statusta. Hanketta arvioidaan monipuolisesti hankkeen kokonaisuuden, eri toimijoiden ja heidän työnsä sekä asiakashyödyn ja asiakastoiminnan näkökulmasta. Tärkeä osa hankkeen tuloksia on hankkeen ja sen arvioinnin perusteella laadittava erilainen julkaisutoiminta.

18 Henkilökohtainen budjetti (Personal Budget / Health Budget) Uudenlaisena toimintamallina se lisää kansalaisten omaa päätäntävaltaa palvelujen hankinnassa Tarkoituksena on tutkia henkilökohtaisen budjetin käyttömahdollisuutta Helsingissä on alustavasti tarkasteltu omaishoitoperheiden nykyistä palvelujen käyttöä, tulotasoa ja jatkossa selvitetään halukkuutta ottaa henkilökohtainen budjetti käyttöön vaihtoehtona nykyisille palveluille

19 Esimerkki Personal Budgets (UK) Personal Budgets -kokeilu v Surrey County Council, Etelä-Englanti Tavoitteena lisätä asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja vaikutusmahdollisuuksia oman palvelunsa järjestämiseen parantaa palvelujen saatavuutta käyttää palveluun tarkoitettu raha luovasti ja joustavasti resurssien läpinäkyvä ja tasavertainen allokointi käyttö nykyisen rahakehyksen puitteissa riittävä valvonta julkisen rahan käytön varmistamiseksi yksilöllisen budjetin rakentaminen asiakkaan tarpeista käsin

20 Kokemuksia henkilökohtaisen budjetin käytöstä (UK) Iso-Britanniassa National Health Service (NHS) on käynnistänyt vuonna 2009 kolme vuotta kestävän kokeilun henkilökohtaisen terveys/hyvinvointibudjetin toteuttamiseksi. Kokemukset rohkaisevia asiakkaat tuntevat olonsa sitoutuneemmiksi palveluun ja suhtautuvat positiivisemmin. Tehokkaampia, joustavampia, räätälöityjä palveluita ja palvelupaketteja. Lisää asiakkaiden palveluiden valinnanvapautta ja kontrollia omiin palveluihin ja omaan elämänhallintaan, kun palvelut on järjestetty asiakkaan valinnan ja kiinnostusten mukaan. Paikallisesti tarjottavien palveluiden rooli tärkeä valikoiman takaamiseksi.

21 Henkilökohtainen budjetti Englannissa nuoremmat ikäryhmät innokkaampia käyttämään henkilökohtaista budjettia Henkilökohtainen budjetti muuttaa palveluohjaajien työn painopistettä rahoituksen suunnittelu haaste asiakkaiden kustannustietous kasvoi, kun saivat itse valita palveluntuottajan asiakkaan oman valinnan mahdollisuus lisää tyytyväisyyttä Henkilökohtaisen budjetin käyttö ei ratkaise kaikkien palvelutarpeita, mutta tuo parannuksia ja helpottaa asiakkaiden elämää

22 Tutkimusyhteistyö Tutkimuslaitosta/korkeakoulua (Kuopion yliopisto) alihankkijana käyttäen arvioidaan hanketta ja tutkitaan sen vaikuttavuutta. Tutkimusalihankkijana toimii myös Sosiaalija terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti (Sotera), joka on Aalto-yliopiston Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston yhteydessä toimiva tutkimusyksikkö.

23 Hankkeen organisointi Hankkeen aikataulu Hanke käynnistynyt käytännössä 2/ 2011, suunnittelu ja alustava kartoitusvaihe tehty jo henkilöä (projektipäällikkö, projektityöntekijä) palkattuina työntekijöinä Valmisteleva ryhmä Projektiryhmä Ohjausryhmä Erilaiset teemakohtaiset työryhmät Vertailukehittämistahot Vastuutaho Helsingin kaupunki/ sosiaalivirasto/ vanhuspalvelut

24 Hankkeen rahoitus Helsingin kaupunki 50 % Tekes 50 % Yhteensä enintään euroa

25 Helsingin kaupunki Hankkeen toimijat - sosiaaliviraston vanhusten palvelujen vastuualue (mm. omaishoito ja sosiaaliohjaus) terveyskeskus (kotihoito, terveysasema) kulttuuri- ja liikuntatoimi elinkeinopalvelu (Yritysmyönteinen kumppani hanke) hyvinvointiverkosto (eri hallintokunnat) Helsingin Yrittäjät ry:n Palveleva Helsinki hanke Yksityisiä yrityksiä ja yrittäjiä Järjestöjä, säätiöitä, evankelis-luterilainen seurakunta, vapaaehtoistyön yhteisöjä Tutkimusyhteistyötahot (mm. Aalto-yliopisto, Itä-Suomen yliopiston KWRC) Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kansainväliset verkostot (mm. ENSA European Network for Social Authorities) Vertailukehittämistahot (mm. Kainuun AKI Aktiiviasiakas hanke, kuusikkokunnat) Keskeinen kohde: Lauttasaaren alueen omaishoidon ja kotihoidon palvelut

26 Lauttasaari-hanke ASIANTUNTIJAT PALVELUT rajattu palvelutarjotin ALOITUSINFO LAADUNHALLINTA yms. PALVELUOHJAUS -neuvonta, uudet asiakkaat TOIMIJAVERKOSTO -yritykset ja yrittäjät SOPIMUSLAINSÄÄDÄNTÖ HENKILÖKOHTAINEN BUDJETTI -Omaishoidon palvelut, kotihoidon palvelut ym. PALVELUSETELI PALVELUKORTTI kokonaisrahoituksen järjestäminen vertailukehittäminen

27 Palveluverkosto nyt HELSINGIN KAUPUNKI Liikuntapalvelut Terveyskeskus -Kotihoito (KOHO) Sosiaalivirasto -Vanhuspalvelut (VAVA) Elinkeinopalvelut -Yritysmyönteinen kumppani-hanke (HYMY ja HYMY SOTEKU) - Service Design Yrityksiä Kulttuuripalvelut Kolmas sektori Vapaaehtoistoimijat Case Lauttasaaren ASIAKASKEINEN PALVELUVERKKO Verkoston kutoja PALVELEVA HELSINKI -hanke Aalto-yliopisto/ Sotera -Tutkimus ja arviointi OMAISHOIDON PALVELUT KODINHOITOPALVELUT Kuopion yliopiston KWRC -Tutkimus ja arviointi

28 Palveluverkosto 2013 HELSINGIN KAUPUNKI SOCIAL ENTERPRISES Vapaaehtoistoimijat Liikuntapalvelut Kulttuuripalvelut Terveyskeskus -Kotihoito (KOHO) Sosiaalivirasto -Vanhuspalvelut (VAVA) Elinkeinopalvelut -Yritysmyönteinen kumppani-hanke (HYMY ja HYMY SOTEKU) - Service Design Yritysverkosto Kolmas sektori CARE MANAGER palvelunohjaus-malli Tutkimus ja arviointi PERSONAL BUDGET -palveluseteli OMAISHOITAJAPERHEET KOTIHOITOASIAKKAAT PALVELEVA HELSINKI -hanke Case Lauttasaaren ASIAKASKEINEN PALVELUVERKKO SEINÄTÖN VANHUSTEN KESKUS

29 Hankkeen aikataulu Kevät 2011: Asiakkaiden palvelutarpeiden kartoittaminen Care Manager -toimintamallin hahmottaminen Palvelutuottajien verkoston rakentaminen Syksy 2011: Asiakkaiden palveluverkosto/ rajattu palvelutarjotin Care Manager -toimintamalli Personal Budget -rahoitus- ja toimintamalli Palveluverkoston toimintamalli Vuosi 2012: Pilotoinnit Vuosi 3/2013: Loppuraportointi ja arviointi sekä kehittämisehdotukset Hanke päättyy Vertailukehittäminen Vaikuttavuuden arviointi eri tasoilla

30 Käytetyt lähteet Eloniemi-Sulkava U. ym: Omaishoito yhteistyönä. Iäkkäiden omaishoitoperheiden tukimallin vaikuttavuus. Tutkimusraportti 14. vanhustyön keskusliitto 2007 Glendinning C. ym: Evaluation of the Individual Budgets Pilot Programme. Final report. Ibsen (Indiviual Budgets Evaluation Network) October 2008 Peiponen A, Hinttala M-L: Monipuolinen vanhustenkeskus toimintamalli. Työryhmän loppuraportti (julkaisematon lähde)

31 Kiitos! Lisätietoja: Susanna Hyvärinen, projektipäällikkö Hanna Torppa, projektityöntekijä Helena Soini, vanhustyön kehittämispäällikkö Arja Peiponen, vanhuspalvelujohtaja etunimi.sukunimi@hel.fi