kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 4/2011

Transkriptio

1 kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 4/2011 Pekka Plathan & liikenne- ja viestintäministeriön uusi loisto s. 18 > Green Lease vuokrasopimuskin vihertyy s. 6 > Sisäilma kuntoon. Turun virastotalo näyttää mallia. s. 10 > Toimitilastrategialla tilankäyttö haltuun s. 16

2 Ei vettä rantaa rakkaampaa Komentajakapteeni Jarmo Partanen on tottunut työskentelemään veden läheisyydessä. Vaikka Partasen työpaikka Puolustusvoimissa on palveltujen 23 vuoden ajan vaihtunut, yhdistävä tekijä on info Puolustusvoimat Puolustusvoimat muodostuvat maavoimista, merivoimista, ilmavoimista, Pääesikunnasta ja sen alaisista laitoksista sekä Maanpuolustuskorkeakoulusta. Puolustusvoimissa palvelee runsaat henkilöä, joista sotilaita ja siviilejä Puolustusvoimat kouluttaa vuosittain noin varusmiestä ja vuodesta 2008 alkaen noin reserviläistä. ollut meri. Työpaikka on aina ollut saaressa. Merisotakoulun huoltopäällikön tehtävistä elokuussa Maanpuolustuskorkeakouluun siirtynyt Partanen toteaa, että upseeriuran työpaikoista Santahamina on ensimmäinen, jonne ei mennä lautalla, laivalla tai veneellä.»saarihan Santahaminakin on, mutta tänne pääsee siltaa pitkin. Aiemmat toimipaikat ovat olleet Isosaari, Katajaluoto ja Suomenlinna.» Huoltopäällikön käytännönläheinen työ on Jarmo Partaselle mieluisa. Ensimmäiset huollon kurssit hän suoritti jo 90-luvulla ja on myöhemmin täydentänyt osaamistaan muun muassa Kiinteistöalan koulutuskeskuksessa.»huoltopäällikön toimenkuva on laaja ja vaatii runsaasti erilaista osaamista. Muun muassa huollon viisi toimialaa, hankinnat ja tilahallinta kuuluvat työhön.» Kiinteistöpuoli on yksi iso asia Partasen toimenkuvassa, joka myös lähtökohtaisesti saneli komentajakapteenin täsmäsiirron Santahaminaan. Peruslähtökohtana on huolehtia siitä, että tilat vastaavat toimintaa.»koko ajan suunnitellaan toimitiloja ja tilatarpeita tarkasti. Jatkossa haluaisimme, että mahdollisimman paljon Maanpuolustuskorkeakoulun toiminnoista keskitettäisiin Santahaminan kampuksen alueelle.» 2 kontrahti 3/2011

3 lempipaikka Teksti Tuija Holttinen Kuva Jari Härkönen Elokuussa Suomenlinnan huoltopäällikön töistä Santahaminaan siirtyneelle Jarmo Partaselle Santahaminan maastot ja rannat ovat tuttua aluetta.»tältä saarelta valmistuin vuonna 1988.» kontrahti 3/2011 3

4 6 Green Lease on ekologinen vuokrasopimus. Rauhallista joulunaikaa ja onnea uudelle vuodelle! Fridfull jul och gott nytt år! Tuemme tänä jouluna Hope-yhdistyksen toimintaa. Yhdistys auttaa Suomen Fridfull jul och gott nytt år! vähävaraisia ja kaltoinkohdeltuja lapsia. Rauhallista joulunaikaa ja onnea uudelle vuodelle! Best wishes for a peaceful Christmas and a Happy New Year! 8 Senaatti-kiinteistöt valjastaa maaalueita myytäväksi. 16 Toimitilastrategia luo raamit tilatoiminnalle. sisältö Turun virastotalossa kohennetaan sisäilmaa. Liikenne- ja viestintäministeriön tilat päivitettiin vastaamaan nykyajan vaatimuksia. Senaatti-kiinteistöjen Heikki Laitakarin mukaan valtio myy kiinteistöjä käypään hintaan. 4 kontrahti 4/2011

5 pääkirjoitus Vakiopalstat Lempipaikka 2 Avaimet toimiviin ratkaisuihin 16 Talous 24 Kurkistus ulos 26 Työhyvinvointi 28 Historia 30 Kolumni 31 Uutiset 32 Resumé 34 kontrahti Kontrahti on Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy tammikuussa Tilaukset ja osoitteenmuutokset: katri.tulander@senaatti.fi Päätoimittaja: Outi Tarkka Puhelin Toimituskunta: Jari Auer, Marjatta Erwe, Karl Gädda, Tuomo Hahl, Kaj Hedvall, Petri Porkka ja Satu Simpanen-Ahlgren. Toimitus: Legendium Oy, puhelin Toimituspäällikkö: Marjo Tiirikka Ulkoasu: Markku Jokinen Repro: Faktor Oy Paino: Libris Oy Paperi: Galerie Art Silk 115/150 g/m 2 Kannessa: Ylijohtaja Pekka Plathan, liikenne- ja viestintäministeriö. Kuva: Jari Härkönen Senaatti-kiinteistöt, Lintulahdenkatu 5 A, PL 237, Helsinki Valtakunnallinen vaihde fax Sähköpostiosoitteemme: etunimi.sukunimi@senaatti.fi Senaatti-kiinteistöt on liikelaitos, joka valtion sisäisenä toimitilaasiantuntijana tuottaa ja tarjoaa tiloja ja niihin liittyviä palveluja ensisijaisesti valtionhallinnolle. Toiminta perustuu yhteiskuntavastuulliseen liiketoimintaan, hyvään palveluun, pitkäaikaisiin asiakkuuksiin ja kumppanuuteen. Toimitilojen vuokraus, investoinnit sekä kiinteistöjen ja palvelujen kehittäminen muodostavat liiketoiminnan perustan. Toimistotyötilan arvaamaton tulevaisuus Tämän päivän peruskorjattavat ja uudisrakennettavat toimistotalot ovat tarkoitetut kestämään vuosikymmeniä eteenpäin. Ratkaisuja tehdessämme olemme suuremman epävarmuuden edessä kuin koskaan ennen. Mitä energiaratkaisuja vuoden kuluttua käytetään tai vaaditaan käytettäväksi? Ovatko normit, joilla rakennamme tänään ollenkaan riittävät ja muuntokelpoiset tulevaa ajatellen? Ehkä vielä suurempi kysymys on, tarvitaanko nykymuotoisia toimistotaloja nykyisessä laajuudessaan ollenkaan. Ainoa keinoa suojautua mahdolliselta virheinvestoinnilta ja epävarmuudelta on rakentaa tilat mahdollisemman monikäyttöisiksi ja joustaviksi. Ja ennen kaikkea käyttää tilaa jo tänä päivänä mahdollisemman tehokkaasti. Olemassa olevat, toimistotyyppisen työn tulevaisuuden ennustekuvat lähtevät ajatuksesta, että toimistotyö ja sen tekijät toimivat verkoissa ja työpaikat sijaitsevat kustannustehokkaimmissa rakenteissa. Teknologia muuttaa työn, jota tänään kutsumme etätyöksi, virtuaaliseksi läsnäoloksi. Se tarkoittaa, että toisiinsa kontaktissa olevat osapuolet näkevät, onko vastapuoli varattu, milloin hän vapautuu tai minkä tyyppistä työvaihetta hän parhaillaan suorittaa. Digitaalisen työtilan yhteydenpito tulee kuvan ja äänen avulla olemaan erittäin rikasta ja aidon tuntuista aivan kuin istuisimme fyysisesti yhdessä. Väitetään, ettemme pysty nykyisen videokonferenssitekniikan perusteella kuvittelemaan kontaktitilanteiden ja ihmishahmojen luonnollisuutta tulevaisuudessa. Ilmastonmuutoksen asettamat, sinänsä välttämättömät muutokset mahdollistavat ekologisemman maailman. Siihen haasteeseen uudet työnteon muodot, tilaa ja energiaa säästävät työpaikkaratkaisut ja matkustushaittojen pienentyminen sopivat enemmän kuin hyvin. Vaikka tulevaisuutta ei voi ennustaa, täytyy sitä kuitenkin visioida. Saimme sidosryhmiltämme ja asiakkailtamme tähän visiointityöhön arvokasta tietoa kyselyllä, jossa pyysimme näkemyksiä tulevaisuuden työympäristöistä ja yhteiskuntavastuusta. Lähetimme sen yli henkilölle. Kiitämme kaikkia kyselyyn vastanneita. Hyödynnämme vastauksianne toimintamme ja yhteiskuntavastuutyön kehittämisessä. Visiomme mukaan haluamme olla askeleen edellä odotuksia. Ilman skenaa rioita tulevaisuudesta se ei ole mahdollista. Toivotan teille kaikille oikein rauhallista joulunaikaa ja kiitän kuluneesta vuodesta Aulis Kohvakka Toimitusjohtaja kontrahti 4/2011 5

6 ympäristö»green Lease on mielenkiintoinen oppimiskokemus», sanoo TEM:n johtaja Hannes Aulu. Vuokrasopimuskin vihertyy Green Lease eli ekologinen vuokrasopimus kannustaa vuokralaista ja vuokranantajaa entistä energiatehokkaampaan ja ympäristöystävällisempään toimintaan. Teksti Vesa Ville Mattila Kuva Matti Immonen Työ- ja elinkeinoministeriö on ensimmäisenä valtion organisaationa tehnyt Green Lease -sopimuksen Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Kiinnostus kestävää kehitystä tukevaa vuokraustoimintaa kohtaan on kasvanut viime vuosina niin kansainvälisesti kuin Suomessakin.»Vihreiden arvojen ensimmäisessä aallossa kiinteistö- ja rakennusalalle rantautuivat ekosuunnittelu ja -rakentaminen, toisessa ympäristöluokitukset ja -järjestelmät. Green Lease on viimeisin virtaus tässä kehityksessä», sanoo Senaatti-kiinteistöjen asiakaspäällikkö Juha Niemelä. Vuosina Senaatti-kiinteistöt toteutti yhteistyössä Pöyryn kanssa ekologisen vuokrasopimusmallin kehityshankkeen. Sen pohjalta suunniteltiin Green Lease -sopimus työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Vuokralainen voi vaikuttaa Green Lease -sopimus perustuu siihen, että omistaja ja vuokraaja tunnistavat kiinteistön energiatehokkaat, ympäristöystävälliset ominaisuudet ja mahdollisuudet sekä haluavat edistää niiden hyödyntämistä. Vuokrasopimuksessa sovitaan esimerkiksi sellaisten ympäristöystävällisten materiaalien ja teknisten ratkaisujen käytöstä tai energiansäästöstä, jotka pienentävät rakennuksen ekologista jalanjälkeä ja käyttökustannuksia. Ekologinen vuokrasopimus auttaa vuokralaista vaikuttamaan toimitilakustannuksiinsa. 6 kontrahti 4/2011

7 Green Lease -sopimus auttaa: selvittämään energiankulutus- ja ympäristötiedot kulutusraporttien ja mittaroinnin avulla, kohdistamaan kustannuksia tarkasti ja oikeudenmukaisesti: vuokralainen voi ekotehokkaalla toiminnallaan alentaa vuokran määrää ja rakentamaan yhteistoimintamallin ympäristötavoitteiden ja toteutumien säännölliseen seurantaan. Green Lease -sopimus mahdollistaa: energiaa säästävät kiinteistön käyttötoimenpiteet ja kannattavat investoinnit, hyvitys- ja investointimalleihin perustuvan säästöjen oikeudenmukaisen jakamisen, alentuneet käyttökustannukset ja kiinteistön arvon nousun.»kolme neljäsosaa kokonaisvuokrasummasta on pääomavuokraa. Loppuosa hoitokuluista on ylläpitovuokraa, joka jakaantuu kiinteisiin ja liikkuviin kuluihin. Green Lease voi vaikuttaa ylläpitovuokran liikkuviin osiin eli sähkö-, vesi-, lämpö- ja jätemaksuihin», Niemelä huomauttaa. Vaikka Green Lease saattaa johtaa toimenpiteisiin, jotka alentavat kymmeniä prosentteja esimerkiksi sähkölaskua, sen merkitys vuosittaiseen kokonaisvuokraan nähden jää ehkä muutamaan prosenttiin.»suhteellisen helposti saatavat prosentit kannattaa kuitenkin poimia. Kaupan päälle omistaja ja vuokraaja saavat muita merkittäviä etuja: imagohyödyn, kustannusten kohdistumisen oikeudenmukaisesti ja jopa kiinteistön arvonnousun», Niemelä muistuttaa. Mittausta, porkkanaa ja vähän keppiäkin Mitä ei voi mitata, sitä ei voi hallita, saati ohjata. Green Lease varmasti lisää mittarointia ja raportointia. Lämpö-, sähkö- ja vesikustannuksille kannattaa rakentaa budjettiarviot seuraavalle vuosijaksolle. Samalla kulutusta tulee tarkastella vaikkapa puolen vuoden välein. Hoitokuluissa saatu säästö ja ylimenevä osuus jaetaan omistajan ja vuokralaisen välillä. Se motivoi molempia osapuolia toimimaan ja hyödyntämään tietotaitoaan kulutuksen vähentämiseksi. Kiinteistön omistaja voi edelleen tarjota porkkanaa ja keppiä kiinteistönhuoltoyhtiölle.»omistajan ja vuokralaisen välisen sopimuksen lisäksi Green Lease on mahdollista määritellä laajemmaksi ympäristöystävällisyyteen tähtääväksi konseptiksi. Silloin siihen saattavat sisältyä muun muassa toimintasuositukset ja rakennuksen investointiohjelmat», Niemelä mainitsee. TEM teki ensimmäisenä sopimuksen Kun Senaatti-kiinteistöt peruskorjaa työja elinkeinoministeriön (TEM) Helsingin Eteläesplanadilla sijaitsevan kiinteistön, sinne asennetaan runsaasti uutta talotekniikkaa mittaroimaan muun muassa energiankulutusta.»mittarointi mahdollistaa liikkuvaan ylläpitovuokraan kuuluvien kustannustekijöiden seuraamisen. Se puolestaan tarjoaa tilaisuuden kokeilla Green Lease -sopimusta osana energiatehokkuussuunnitelmamme toteuttamista», taustoittaa TEM:n johtaja Hannes Aulu. Käytännössä Green Leasen yksityiskohdat alkavat tarkentua vuodesta 2014 lähtien. Eteläesplanadin kiinteistön valmistuttua Green Lease on täysimääräisesti käytössä vuodesta 2017 alkaen. Jo nyt Aulu ennakoi kiintoisaa oppimiskokemusta.»tärkeintä on uusi lähestymis- ja ajattelutapa ei heti saatava suuri säästö. Tulokset näemme vasta ajan myötä eikä säästöjä saa repiä heikentämällä viihtyvyyttä.»»kannustavaa on se, että Green Lease voi hyödyttää molempia osapuolia.»»suhteellisen helposti saatavat säästöprosentit kannattaa poimia.» kontrahti 4/2011 7

8 ympäristö Keskustakortteli eheyttää Pasilan Keski-Pasilasta vapautuvan ratapiha-alueen suunnittelu- ja toteutuskilpailu etenee hyvää vauhtia. Suunnittelutyön lähtökohtana on ekologisuus. Teksti Olli Manninen Kuva Outi Törmälä Keski-Pasilan ratapiha-alueen suunnittelu- ja toteutuskilpailun jatkoon pääsevät valitaan vuoden vaihteessa. Vaihtoehdoista soveliain valitaan ensi syksyyn mennessä. Noin kerrosneliömetrin Pasilan keskusta korttelin kehittämisestä vastaavat maanomistajina yhteistyössä Helsingin kaupunki, Senaatti-kiinteistöt ja Liikenne virasto. Senaatti-kiinteistöjen johtavan asiantuntijan Antti Karin mukaan Pasilan keskustakortteliin tuli runsaasti varteenotettavia ehdotuksia, joista parhaat valitaan jatkokierrokselle.»tavoitteena on luoda innovatiivinen ja toimiva liiketilojen, palveluiden ja asuntojen kokonaisuus, jossa on huomioitu tyylikäs arkkitehtuuri ja liikkumisen helppous. Kaupunkikuva, toiminnalliset liikekonseptit, liikenteellinen toimivuus ja ekologiset kriteerit ovat keskeisiä teemoja alueen suunnitelmia arvioitaessa», Kari kertoo. pakeskuksille, joissa on usein paljon lasikatettuja tiloja ja läpikulkuliikennettä. Näin tiukkoja ekokriteereitä ei ole aiemmin toteutettu Suomessa vastaavissa hankkeissa», Kari sanoo. Kaikki tiet vievät Pasilaan Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston projektipäällikkö Timo Lepistö pitää Pasilan alueen tulevaisuuden rakennushankkeita erittäin ratkaisevina keskustan kehittämisen näkökulmasta. Keskustakortteli yhdistää erillisinä saarekkeina olevat nykyiset Länsi- ja Itä-Pasilan. Toimisto- ja asuintornien alue huikeine Vaativat ekokriteerit Keski-Pasilan keskustakorttelin suunnittelussa on ekologisilla kriteereillä tärkeä rooli. Alueesta halutaan luoda kestävän kehityksen mukaisen rakentamisen suunnannäyttäjä. Ekokriteerien yleiset tavoitteet ovat energiatehokkuus, rakennusten pitkä käyttöikä ja kestävän kehityksen mukaisten periaatteiden noudattaminen rakentamisessa. Tilaratkaisujen halutaan olevan muunneltavia ja monikäyttöisiä, arkkitehtuurin monimuotoista ja ajatonta. Rakennusteknisiltä järjestelmiltä vaaditaan ekologisuutta. Rakennusten tulee säästää energiaa ja hyödyntää päivänvaloa. Rakennusmateriaalien hiilijalanjälkeen, kestävyyteen, huollettavuuteen sekä alkuperän etäisyyteen rakennuspaikalta tulee kiinnittää huomiota.»tavoitteena on luoda vaativimman A-luokan mukaisia rakennusratkaisuja, mikä tulee olemaan todellinen haaste kaup- 8 kontrahti 4/2011

9 pilvenpiirtäjineen sekä Pohjois-Pasilaan kaavailtu asuin- ja toimistoalue luovat Pasilasta Helsingin toisen ydinkeskustan.»pasilasta tulee Helsingin kantakaupungin kumppani, purkaantumisventtiili, jonka avulla lisärakentamista ja liiketiloja saadaan hyvien yhteyksien varrelle. Pasilasta on muotoutumassa monipuolinen elämyskeskus, joka varmasti ohjailee kantakaupungin, pohjoisemman Helsingin ja laajemminkin pääkaupunkiseudun liikennevirtoja.»»messukeskus, Hartwall Areena, Olympiastadion, Pisara-rata ja metroyhteys lentokentälle luovat Pasilasta kohtaamispaikan, joka sykkii läpi vuorokauden», Lepistö sanoo. Juuri erinomaiset liikenneyhteydet tekevät Pasilan alueesta houkuttelevan kehittämiskohteen kaupungin näkökulmasta.»kaupunkisuunnittelu on pitkäjänteistä suunnittelua, jossa lähtökohtana ovat kohdealueen tavoitteet. Alueen ominaispiirteet vaikuttavat olennaisesti siihen, tehdäänkö alueesta keskustamaista vai asuntomaista aluetta. Kun Helsingissä on käynnissä useita asuinaluehankkeita, on luontevaa luoda Pasilasta vahvemmin liiketilojen sekä kaupallisten ja julkisten palvelujen keskittymä», hän arvioi. Kaupunkisuunnitteluun vaikuttavat myös tilan käyttö ja sen skaalautuvuus sekä maisemalliset ja ympäristölliset näkökulmat.»pasilaan kaavailtujen pilvenpiirtäjien kohdalla on erityishuomiota kiinnitettävä myös tuulioloihin. Ylikorkea rakentaminen sinänsä herättää maisemallisia intohimoja. On arvioitava tarkkaan, miltä pilvenpiirtäjät näyttävät eri suunnilta katsottaessa.»»keskustakortteli tulee yhdistämään Länsija Itä-Pasilan», Timo Lepistö osoittaa. Töölönlahti loppusuoralla Lähes 30 vuotta sitten alkanut Töölönlahden alueen kehittäminen on yksi Senaatti-kiinteistöjen historian mittavimmista hankkeista, joita valtio on kehittänyt yhdessä Helsingin kaupungin kanssa. Senaatti-kiinteistöt kehittää ja kaavoittaa valtion omistamia maa-alueita omia rakennushankkeitaan varten sekä myyntikohteiksi. Valtion ei ole tarkoituksenmukaista omistaa sellaisia maita tai rakennuksia, joita se ei tarvitse.»mittavat alueet pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteesta on entistä valtion omaisuutta, jota on luovutettu muun muassa Helsingin kaupungille erilaisin sopimuksin», toteaa Senaatti-kiinteisöjen johtava asiantuntija Erkki Vaalasranta. Valtio ja Helsingin kaupunki sopivat vuonna 1986 maanomistusten jakamisesta Kamppi-Töölönlahden alueella. Valtio luovutti Töölönlahdelta kolme tonttia sekä puistot ja muut yleiset alueet Helsingin kaupungille, joka puolestaan luovutti valtiolle Eduskunnan pikkuparlamentin alueen. Helsingin kaupunki sai Kamppi- Töölönlahden rakennusoikeudesta 62 prosenttia ja valtiolle jäi 38 prosentin osuus.»töölönlahden radanvarsitonttien kauppahinnat myynnistä yksityisille ovat noin 85 miljoonaa euroa», Vaalasranta kertoo. Kiasma, Musiikkitalo, Eduskuntatalon pikkuparlamentin lisärakennus ja rautatieaseman laajennus ovat pääosin valtion toteuttamia hankkeita sopimusalueella. Helsingin kaupunki on puolestaan myynyt valtiolta saamansa radanvarsitontin UPM-Kymmenelle ja aiemmin jo Sanomatalon tontin. Keskinäinen vakuutusyhtiö Etera on voittanut Senaatti-kiinteistöjen tarjouskilpailut kolmesta muusta radanvarsikorttelista. Etera on valinnut näihin toimistokeskittymiin uudet vuokralaiset, joista kaksi, Alma Media ja KPMG, on julkistettu. Töölönlahden rannan tuntumassa oleviin kortteleihin rakennetaan jonkin verran myös asuntoja. Osana vuoden 1986 sopimusta valtio on luovuttanut Helsingin kaupungin omistukseen lisäksi tontin, jolle on varattu tilat keskustakirjastohanketta varten. kontrahti 4/2011 9

10 Paremman sisäilman puolesta Senaatti-kiinteistöt tekee työtä hyvän sisäilman puolesta sekä omissa kohteissaan että laajemmissa kehityshankkeissa. Turun Virastotalo toimii Senaatti-kiinteistöjen sisäilmaklinikka Syklin pilottikohteena. Teksti Matti Välimäki Kuvat Maria Grönroos Turun virastotalon kolmannessa kerroksessa riittää tilaa ja väljyyttä. Peruskorjaukseen kuuluvat purkutyöt on tehty, jäljellä ovat vain betoniset seinät ja tukirakenteet. Ratkaisu on osaltaan varmistamassa sitä, että uusissa tiloissa ei kärsittäisi sisäilman ongelmista. Turun virastotalo ei ole hometalo rakennuksesta ei ole löytynyt homekasvustoja. Sisäilman ongelmia talossa on kuitenkin ollut.»yksi virastotalon keskeinen ongelma on ilmanvaihdon riittämättömyys. Oireiluina on esiintynyt myös kurkun karheutta ja nuhaisuutta», talon vuokralaisiin kuuluvan Lounais-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Kari Holsti kertoo. Myös Varsinais-Suomen maanmittaustoimiston maanmittausjohtaja Jaakko Haapala sekä Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylitarkastaja Mikko Helasvuo vahvistavat, että virastotalon sisäilmassa on ollut ongelmia.»poissaoloja, hengitystie- ja iho-oireita, pahimmin altistuneet ovat saaneet asiasta lääkärinlausunnot», Mikko Helasvuo kuvailee. Peruskorjaus etenee nyt isossa talossa siipi siiveltä. Ne ELY-keskuksen työntekijät, jotka työskentelivät aiemmin virastotalossa ovat peruskorjauksen ajan muualla väistötiloissa, kuten myös esimerkiksi osa maanmittaustoimiston väestä. Peruskorjauksen ajaksi taloon jääneiden työskentelyolosuhteista pidetään huolta muun muassa siten, että korjausosa ja väistötilat on erotettu toisistaan tiiviillä seinärakenteilla. Talon remontoitavassa osassakin pölyisiin tiloihin kuljetaan monien välittäjätilojen ja paine-erojen kautta. 10 kontrahti 4/2011

11 Turun virastotalon korjaukset etenevät vaiheittain. Hanke jatkuu vuoteen 2013.»Sykli toimii sisäilmaryhmien katto-organisaationa.» Senaatti-kiinteistöt remontoi rakennuksiaan vuosittain noin 250 miljoonalla eurolla. Noin 20 miljoonaa kohdistuu suoraan tai välillisesti sisäilman parantamiseen.»monet rakennuksen sisäympäristön muutokset, kuten uudet tilajärjestelyt, voivat kohentaa samalla myös sisäilmaa. Ilmanvaihtolaitteistojen uusiminen parantaa usein sekä rakennuksen energiatehokkuutta että sisäilmaa.»»ylipäätään, kun rakennuksia peruskorjataan, huomiota pitää kiinnittää myös sisäilmaan liittyviin kysymyksiin», Jukka Riikonen korostaa. Sisäilmaongelmien skaala on laaja Turun virastotalo ei ole aivan ainutlaatuinen tapaus. Johtaja Jukka Riikonen Senaatti-kiinteistöistä arvioi, että kun Senaatti-kiinteistöillä on noin rakennusta, sisäilmaongelmia on noin kolmessasadassa.»ongelmia on samassa suhteessa kuin Suomen rakennuskannassa muutenkin. On myös syytä muistaa, että sisäilmaongelmien skaala on varsin laaja, sillä ilmiö pitää sisällään niin vedon, puutteellisen ilmanvaihdon kuin erilaiset kosteus- ja homeongelmatkin», Riikonen huomauttaa.»ongelmia selittävät osin takavuosien puutteelliset rakennustekniikat, esimerkiksi 60- ja 70-lukujen elementtitaloissa betonin ja villan välistä puuttuu usein tuuletusrako. Vanhemmissa taloissa ongelmia saattaa aiheuttaa myös esimerkiksi kreosiitti, piki, josta tulee päästöjä. Monissa vanhoissa taloissa katot ja perustusten kosteuseristeet ovat jo hapertuneet. Päälle tulevat vielä varsinaiset suunnittelu- ja rakennusvirheet, joita voi olla uudemmissakin taloissa.» Sykli tukee, kehittää ja jakaa tietoa Senaatti-kiinteistöihin on perustettu sisäympäristöklinikka, Sykli, joka kokoontuu kuukausittain Riikosen johdolla. Sen tavoitteena on tukea Senaatti-kiinteistöjen sisäistä työskentelyä valtion kiinteistöjen sisäilmaongelmien ennaltaehkäisyssä ja ongelmanratkaisussa. Syklin yhtenä tehtävänä on alueille annettavan asiantuntijatuen kehittäminen.»turun virastotalo toimii Syklin asiantuntija tuen pilottikohteena. Se toimii myös muiden valtion virastotalojen pilottikohteena», Jukka Riikonen kertoo. Kuivan maan ruotsinlaivasta entistä ehompi Turun virastotalo on rakennettu vuonna Talossa on hulppeat bruttoneliötä, jotka pitävät sisällään muun muassa toimistoneliötä sekä auditorion, ruokasalin, liikuntasalin ja kokous- kontrahti 4/

12 keskuksen, yhteensä noin neliötä. Peruskor jauksen jälkeen rakennuksessa tulee työskentelemään yli 600 henkeä.»turun virastotalo on kuin Ruotsinlaiva kuivalla maalla», talon käyttäjät itse kuvailevat. Senaatti-kiinteistöjen projektipäällikkö Tarja Hietamäki ja johtava asiantuntija Sinikka Selänne kertovat, että virastotalon peruskorjaus käynnistyi julkisivuremontilla. Mikrobitutkimusten perusteella ryömintätilat korjattiin kokonaan, sinne tehtiin erillinen ilmanvaihto ja myös rakennuksen salaojitusta parannettiin. Sisätilojen remonttia ohjaa ennen kaikkea pyrkimys sisäilman parantamiseen mutta samalla kiinnitetään erityishuomiota tilankäytön tehostamiseen sekä tilojen muuntojoustavuuteen.»oleellinen muutos tulee olemaan siirtyminen keskitetystä ilmanvaihdosta moderniin hajautettuun ilmanvaihtojärjestelmään.»»uskon, että se tulee varmistamaan ilmanvaihdon riittävyyden joka paikassa Jaakko Haapala (vas.), Mikko Helasvuo, Sinikka Selänne, Tarja Hietamäki ja Kari Holsti tutkivat remontin etenemistä. isoa rakennuskompleksia. Järjestelmä on myös aikaisempaa joustavampi ja säädettävämpi», Tarja Hietamäki huomauttaa.»pahoin altistuneille allergikoille on tulossa omia tiloja, joissa altistumista yritetään ehkäistä paitsi tehokkaalla ilmanvaihdolla ja tarkoituksenmukaisilla materiaaleilla myös muun muassa kulkujärjestelyillä sekä työtapojen muutoksilla, esimerkiksi paperittomuudella.» Hietamäki ja Selänne ovat tyytyväisiä Syklin tarjoamaan asiantuntija-apuun ja taustatukeen.»olemme kysyneet sieltä aina, kun jokin asia on ollut epäselvä. Olemme saaneet hyviä vinkkejä muun muassa valittavista lattiamateriaaleista ja siitä, mihin asti ja miten peruskorjauksen yhteydessä vanhaa materiaalia puhdistetaan», Sinikka Selänne kertoo.»syklin kautta on tullut myös pilottihanke, jossa testaamme rakenteisiin integroitavia kosteusanturoita», Tarja Hietamäki huomauttaa. Avointa ja aktiivista tiedottamista Turun virastotaloon on myös perustettu sisäilmatyöryhmä, jossa ovat edustettuina talon käyttäjät, työterveyshuolto, Työterveyslaitos, Senaatti-kiinteistöt sekä sisäilma-asiantuntija. Sykli toimii ikään kuin katto-organisaationa kaikille Senaatti-kiinteistöjen kohteissa toimiville sisäilmaryhmille. Talon käyttäjät kertovat, että sisäilmatyöryhmä on ollut hyvä foorumi saada äänensä kuuluviin ja saada tietoa. He korostavatkin erityisesti aktiivisen ja avoimen viestinnän merkitystä:»on tärkeää, että talon käyttäjät saavat tiedon, että kaikki mahdollinen tehdään ongelmien ratkomiseksi. Tärkeää on myös, että tiedotus on nopeaa ja ajantasaista. Se 12 kontrahti 4/2011

13 »Sisäilmatyöryhmä on ollut hyvä foorumi saada äänensä kuuluviin.» on silloin omiaan hillitsemään käytäväpuheita, vääriä käsityksiä ja turhia pelkoja», maanmittausjohtaja Jaakko Haapala painottaa.»tärkeää on myös jatkuvuus ja seuranta. Sisäilmatyöryhmä jatkaa työtänsä sen jälkeenkin kun peruskorjaus valmistuu», Kari Holsti mainitsee. Sinikka Selänne kertoo, että projektia varten on laadittu perusteellinen viestintäsuunnitelma. Idea tähän tuli Syklin kautta.»on tärkeää, että kaikki saavat tiedon oikein ja samanaikaisesti.»»olemme myös järjestäneet kaikille avoimia infotilaisuuksia ja paneelikeskusteluja. Ennen tilaisuuksia olemme esimerkiksi käyneet yhdessä asiantuntijoiden kanssa läpi sitä, miten ammattitermejä voisi kääntää mahdollisimman ymmärrettäväksi niin, että viesti välittyy myös asiaan vihkiytymättömille», Sinikka Selänne kertoo. Senaatti-kiinteistöt on monessa mukana Turun virastotalossa on tehty paljon sisäilmaongelman kohentamiseksi. Johtaja kontrahti 4/

14 Uusi remontoitu tila käytetään tehokkaasti hyödyksi. Myös muutokset onnistuvat helposti. Jukka Riikonen kertoo, että Syklin ja sen pilottikohteen lisäksi liikkeellä ollaan myös monella muulla rintamalla. Osana kansallisia sisäilmatalkoita ja kosteus- ja hometalkoita Senaatti-kiinteistöt on kehittämässä erilaisia käytäntöön vietäviä toimintamalleja.»olemme käynnistämässä esimerkiksi yhdessä Yliopistokiinteistöt Oy:n, THL:n ja Työterveyslaitoksen kanssa hanketta, jolla pyritään ennakoimaan ja ehkäisemään sisäilmaongelmia.» Senaatti-kiinteistöt on kehitellyt yhdessä ISS:n kanssa myös ennakoivan sisäilman laatukortin. Siinä keskeisenä ideana on huolehtia siitä, että kiinteistön ylläpidon toimenpiteet eivät pääsisi synnyttämään sisäilman ongelmia.»tekes on myös juuri päättänyt tukea Elvyttävä korjausrakentaminen -hankettamme. Siinä on tarkoituksena löytää kunnossapito- ja korjausmenettelyjä, joilla korjataan energiatehokkaasti, mutta aiheuttamatta sisäilmaongelmia.» Työsuojelurahaston kanssa käynnissä on myös hanke nimeltä»stressinhallintakeinojen hyödyntäminen korjausrakentamisessa.»»siinä keskeisenä ideana on miettiä, miten osallistaa ihmisiä mukaan korjausprosessiin, niin että he todellakin uskovat, että kun korjaustoimenpiteet ovat onnistuneet, niin ongelmia ei enää ole», Jukka Riikonen kertoo. Asenne ratkaisee Käynnissä olevien hankkeidenkin valossa ollaan jo edetty pitkälle takavuosien tilanteesta. Ainakin siitä asenteesta jos vähän kärjistetään että kun joku mainitsi jotain sisäilman ongelmista, joku toinen saattoi arvella, että vika ei ole rakennuksessa vaan korvien välissä. Tarja Hietamäen mielestä on hyvä, että tarvittaessa voi aina turvautua Syklin asiantuntija-apuun. Myös Jukka Riikonen arvioi, että asennepuolella on menty eteenpäin, mutta tehtävää riittää toki edelleenkin.»kun koulutamme hankehenkilöitämme ja kiinteistöpäällikköjämme, teknisen tiedon jakamisen lisäksi korostamme myös oikean asenteen merkitystä.» Jaakko Haapala liputtaa nopean ja ajantasaisen tiedotuksen puolesta. Se hillitsee turhia pelkoja.»jos talon käyttäjät kertovat oireilusta, asiaan pitää reagoida nopeasti. Taloa on lähdettävä tutkimaan», Jukka Riikonen korostaa. Lisätietoja: kontrahti 4/2011

15 Kosteusvaurio koskettaa koko työyhteisöä Pitkittyvän sisäilmaongelman ratkaiseminen voi pistää koko työyhteisön hyvinvoinnin koetukselle. Asian onnistunut läpivieminen vaatii ennen kaikkea läpinäkyvää viestintää ja osallistavaa työotetta. Teksti Marjo Tiirikka Kuva Shutterstock Sisäilmaongelma ei koske vain seiniä vaan koko työyhteisöä. Vaikka vain muutama oireilisi, huoli terveydestä rassaa todennäköisesti kaikkia. Siksi työyhteisö näkökulma pitää asiantuntijan mielestä ottaa aina esiin sisäilmaongelmia ratkottaessa.»kysehän on ihmisistä ja heidän huolestaan, tunteistaan, näkemyksistään ja odotuksistaan. Ihmisten huoltakin pitää hoitaa, jotta luottamus säilyy», sanoo Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Marjaana Lahtinen. Sisäilmaongelmien kuten esimerkiksi home- tai kosteusongelman korjaaminen muuttaa työyhteisön arkea. Se aiheuttaa yhteistyölle ja vuorovaikutukselle haasteita etenkin silloin, kun joudutaan muuttamaan väistötiloihin. Koko prosessin huolellinen suunnittelu on ensiarvoisen tärkeää: Mitä arjen uudelleenjärjestely edellyttää? Vaatiiko yhteistyön sujuminen kenties virtuaalityökalujen hyödyntämistä? Suhtautuminen sisäilmaongelmiin on muuttunut Lahtisen mukaan selvästi parempaan suuntaan, eikä niiden merkitystä terveydelle enää vähätellä. Asian käsittelemiseenkin on tullut uusia välineitä ja toimintamalleja. Viime aikoina on myös oivallettu viestinnän tärkeä merkitys prosessin onnistuneelle läpiviemiselle. Haloo, tapahtuuko mitään? Marjaana Lahtisen mukaan keskeinen haaste sisäilmaongelman ratkaisemiselle löytyy jo prosessin alkupäästä.»oireilun oikeita syitä ei ole aina helppoa löytää. Tilankäyttäjien ja asianhoitajien pitäisi päästä syistä kuitenkin riittävään yksimielisyyteen, koska muuten ei ratkaisutavoistakaan päästä yhteisymmärrykseen.» Hyvin usein home- ja kosteusongelman selvittäminen, tutkiminen ja korjaussuunnitelmien tekeminen vie aikaa. Tämä ei näy tilan käyttäjien arkeen. Työntekijästä saattaakin tuntua, ettei mitään tapahdu.»sisäilmaongelman käsittely pitää tehdä läpinäkyväksi. Työntekijöille on koko ajan tiedotettava, missä mennään. Hyvä ohje on, että kerrotaan aina kun tapahtuu ja varsinkin silloin, kun mitään ei näytä tapahtuvan.» Vaikeiden sisäilmaongelmien ratkaisuun perustetaan yleensä sisäilmaryhmä, johon kuuluvat kiinteistönomistaja, johdon edustajia, työsuojeluihmisiä, työterveyshuolto ja henkilöstön edustajia.»luottamusta herättää jo se, että ryhmässä on sekä kiinteistöstä että ihmisistä välittäviä osapuolia.» Työrukkasena toimivan työryhmän pitäisi miettiä viestinnän vastuuttaminen. Lahtinen painottaa tiivistä ja nimenomaan vuorovaikutteista viestintää. Keskustelutilaisuudet eivät saisi jäädä tutkijoiden yksinpuheluiksi, vaan mieltä askarruttavia asioita voi seuloa etukäteen vaikkapa sähköpostikyselyllä.»ihmisten pitää kokea tulevansa kuulluksi, ja työotteen on oltava osallistavaa ja kokemuksellista. Hankalan sisäilmaongelman korjaamisessa työntekijät voidaan viedä vaikka paikan päälle katsomaan, mitä on purettu ja mitä aiotaan tehdä.» Kaikki voittavat Hyvä sisäilma on kaikkien voitto. Lahtinen suosittelee, että työntekijöille kerrotaan seurannan järjestämisestä jo prosessin alussa. Se viestii asiaan suhtauduttavan vakavasti ja pitkäjänteisesti. Työntekijöiden on puolestaan hyvä muistaa, että oireet eivät ehkä korjausten jälkeen lopu kertaheitolla vaan sekin vie aikansa. Pitkällä tähtäimellä kiinteistönomistajalla, työnantajalla ja työntekijällä on sisäilmaongelmien korjaamisessa samat tavoitteet.»kiinteistönomistaja haluaa rakennuksen arvon säilyvän ja työnantaja haluaa, että työt tulevat tehdyiksi. Työntekijät puolestaan haluavat työskennellä hyvissä olosuhteissa. Kyse on siis win-win-periaatteesta», Marjaana Lahtinen sanoo. Lisätietoa: Marjaana Lahtinen et al.: Selätä sisäilmastokiista viesti viisaasti. Työterveyslaitos. Tampere, Marjaana Lahtinen, Sanna Lappalainen, Kari Reijula: Sisäilman hyväksi. Toimintamalli vaikeiden sisäilmaongelmien ratkaisuun. Työterveyslaitos. Helsinki, kontrahti 4/

16 avaimet toimiviin ratkaisuihin Toimitilastrategialla järkevämpää tilankäyttöä Vuoteen 2015 valtionhallinnosta poistuu henkilöä, mikä merkitsee m 2 vähennystä toimitiloista. Miten luotsataan virasto tai hallinnonala tulevaisuuteen ottamalla huomioon palvelut ja tehtävät sekä asetetut tilatavoitteiden säästöt? Teksti Minna Saano Kuva Shutterstock Senaatti-kiinteistöt on ollut mukana laatimassa toimitilastrategioita usealle asiakkaalleen valtionhallinnossa. Toimitilastrategioiden laatiminen on yksi Senaatti-kiinteistöjen asiantuntijapalveluista. Toimitilastrategioille on selvää tarvetta ja tähän vastatakseen Senaatti-kiinteistöt on kehittämässä asiakkaidensa käyttöön toimitilastrategian laadintaan mallin työkalun toimitilojen johtamiseen. Malli sisältää yksityiskohtaisia ohjeita ja linjauksia hallitun toimitila johtamisen tueksi ja säästövelvoitteiden saavuttamiseksi. Strategia konkretisoituu yksilöllisesti laadituksi ohjeis tukseksi, jonka sisällön asiakas tuottaa omista tarpeistaan lähtien.»toimitilastrategiassa on selkeästi esillä ne asiat, joiden perusteella asiakas pystyy tekemään päätöksiä lähtötilanteen pohjalta; kuinka paljon on tiloja, mitkä irtisanomisajat ovat tiedossa ja kuinka paljon henkilöstömäärä muuttuu. Sen jälkeen edetään ohjeiden mukaisesti tarkastelemaan tulevaisuutta ja niitä Toimitila-, vuokrasopimus-, ympäristö-, laatu- ja toimi ti lapalvelutavoitteet määritellään asiakkaan strategiasta johtaen. 16 kontrahti 4/2011

17 Toimitilastrategia tarpeeseen: Tsaarinajan rakennuksista etätyön mahdollisuuksiin toimenpiteitä, joilla sitä voidaan muokata halutunlaiseksi. Toisin sanoen, strategiassa luodaan ne raamit, joiden puitteissa eri toiminnot tulevaisuudessa toimivat», kertoo johtava asiantuntija Petri Porkka Senaatti-kiinteistöistä. Toimitilastrategioita ei lähdetä tekemään pelkästään säästöjen takia, vaan strategiaan liittyy myös muun muassa terveellisyys- ja turvallisuusnäkökohtia.»tilojen tehostaminen on myös mahdollisuus. Monia asioita voidaan järjestellä entistä paremmin toimiviksi, ja osastojen ja työntekijöiden väliset yhteydet voidaan muokata paremmin toimintaa tukeviksi», Porkka muistuttaa. Laaja asiantuntemus asiakkaan käytössä Ohjeistuksen, valmiin rungon ja aikataulutettujen tehtävien avulla asiakas voi itse kirjoittaa virastolleen toimitilastrategian.»kun asiakas itse paneutuu kirjoitustyöhön, joutuu hän samalla pohtimaan asioita monesta näkökulmasta, saa kokonaiskäsityksen ja se koetaan omaksi strategiaksi», Porkka sanoo. Senaatti-kiinteistöjen asiantuntijat ovat tukena koko prosessin ajan. Heillä on hyvä tietämys asiakkaan tiloista ja niiden mahdollisuuksista.»sen lisäksi, että tunnemme asiakkaamme, voimme tarjota laajan asiantuntemuksen monelta saralta ja hyödyntää osaamistamme strategioiden suunnittelussa.» Senaatti-kiinteistöt toimii valtion sisäisenä toimitilojen ja niihin liittyvien tilapalvelujen tarjoajana.»se helpottaa ja nopeuttaa toimimista», muistuttaa Porkka. Tutustu Tekesin työympäristöjohtamisen/ toimi tilastrategiaan: > Palvelut > Työympäristökehittäminen > Projekteja Aluehallintovirastot perustettiin vuonna Uusia virastoja perustettaessa vanhoja yhdistettiin ja organisaatioita muutettiin. Järjestelyjen myötä tuli tarve miettiä toimipaikat uudestaan. Kun hallitusohjelman vaikuttavuus- ja tuottavuusohjelman mukaisesti henkilöstön määrä jatkossa vähenee, huonontaa se virastojen nykyistä tilatehokkuutta.»toimitilat on tarkoitus saada tukemaan ydintoimintaa ja sopeuttaa ne muuttuneisiin toimintatapoihin. Lisäksi joudumme säästämään kiinteistä menoista, joten meillä oli monta syytä toimitilastrategian laadintaan», kertoo ylitarkastaja Kari Holsti Lounais-Suomen aluehallintovirastosta. Hyvät työtilat henkilöstölle Yhteistyöhön lähdettiin Senaatti-kiinteistöjen kanssa.»yksi johtolanka, jota lähdettiin seuraamaan, oli tilatehokkuus. Osassa toimipisteitä luku on lähellä valtiovarainministeriön asettamaa tilatehokkuustavoitetta 25 m²/henkilö, mutta sitten on vastaavasti tsaarin ajalta peräisin olevia kulttuurihistoriallisia rakennuksia, joissa luku on lähempänä 70 m² /henkilö», Holsti kertoo.»tilatehokkuuden lisäksi otimme huomioon myös turvallisuus- ja terveellisyysnäkökulmat. Ikääntyvän henkilöstömme työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että jäljelle jääviin rakennuksiin panostetaan entistä enemmän.» Toimitilastrategiaan oleellisesti vaikuttivat myös muutoksessa olevat työtavat; aluehallintovirastojen toimitiloissa suorat asiakaskontaktit paikan päällä ovat vähentyneet, sähköistyminen on vähentänyt tulevaa ja lähtevää paperipostia, ja etätyön mahdollisuudet ovat lisääntyneet. Työhuone ei välttämättä ole niin tärkeä kuin aikaisemmin. Kun näihin lähtökohtiin lisättiin henkilöstön väkimäärän väheneminen viiden vuoden tähtäimellä, on myös voitu miettiä toimitilojen tarvetta 5 10 vuoden päähän. Säästyneet vuokrat toimintoihin»senaatti-kiinteistöt on alan asiantuntija kiinteistöasioissa sekä toimitilojen käytössä. Sen osaaminen on ollut meille merkittävänä tukena. Emmehän me AVIssa ole kiinteistöalan ammattilaisia, vaan hallinnolliset kuviot ovat meidän spesialiteettimme», Holsti toteaa. Eduksi on ollut myös Senaatti-kiinteistöjen kokonaisvaltainen näkemys kaikista valtion toimijoista, mikä edesauttaa yhteisten ratkaisujen löytämistä.»jos AVI ja ELY eivät jollakin paikkakunnalla hoksaa käyttää tiloja tehokkaasti, on Senaatti-kiinteistöt asiantuntijana saattamassa yhteen näitä virastoja.» Toimitilastrategiaa ennakoiden AVIt ovat jo tehneet ratkaisuja; on tehty uudelleenjärjestelyjä, luovuttu pienistä toimipaikoista, irtisanottu vuokrasopimuksia ja vaihdettu tiloja eri virastojen kesken.»joudumme kamppailemaan suurten resurssiongelmien kanssa toimintamäärärahojen vähetessä. Toimitilojen vuokrat ovat niitä harvoja keinoja, joista pystymme nipistämään. Toimitilastrategialla on kokonaisuudelle monenlaista merkitystä», toteaa Holsti. kontrahti 3/

18 uusi loisto Arvokiinteistön Liikenne- ja viestintäministeriön Eteläesplanadi 16:n toimitilojen perus korjauksessa arvokiinteistö päivitettiin vastaamaan toimistojen nykyvaatimuksia. Samalla tuotiin esiin rakennuksen alkuperäinen tyyli ja loisto. Teksti Maarit Seeling Kuvat Jari Härkönen Liikenne- ja viestintäministeriön Eteläesplanadi 16:n toimitilojen peruskorjaus valmistui viime heinäkuussa. Paluumuuton jälkeen ministeriön kaikki toiminnot sijaitsevat nyt Eteläesplanadin kahdessa kiinteistössä, Eteläesplanadi 16:ssa ja 18:ssa. Liikenne- ja viestintäministeriön yleisen osaston päällikkö, ylijohtaja Pekka Plathan sekä turvallisuusjohtaja Rauli Parmes ovat tyytyväisiä lopputulokseen. Arkkitehtonisesti ja historiallisesti arvokkaaksi luokiteltu rakennus asetti uudistuksille omat reunaehtonsa. Rajoituksista huolimatta kiinteistössä pystyttiin kuitenkin toteuttamaan useita työ- ja edustuskäyttöä palvelevia muutoksia. Vuodesta 1978 eli koko sen ajan kun kiinteistö on ollut ministeriön käytössä, Eteläesplanadilla työskennellyt Rauli Peruskorjaus päivitti lvm:n toimistotekniikan. 18 kontrahti 4/2011

19

20 »Ratkaisuilla on lisätty ennen kaikkea tilojen muuntojoustavuutta.» Parmes toteaa, että valmistuneessa remontissa korjattiin kerralla kaikki asiat, joista henkilöstö oli vuosien mittaan valittanut ja kokenut ongelmallisiksi.»tilavaatimukset ovat toisenlaiset kuin muutama vuosikymmen sitten. Ilman remonttia tuskin olisimme pystyneet pitämään tätä rakennusta kovin pitkää enää edes käytössä», Parmes pohtii. Uudet tilat muunneltavia Suojelutavoitteiden lisäksi päätöksiä ohjasi valtion toimitilastrategia ja tavoite tilankäytön tehostamisesta. Ministeriö teki remontin linjaukset yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Suunnittelutyöryhmässä oli mukana henkilöstöryhmien edustus.»työn aikana otettiin huomioon kaikki mahdolliset toiveet. Jouduimme tekemään paljon kompromisseja. Uskon, että olemme päätyneet parhaaseen, toteutettavissa olleeseen vaihtoehtoon», Parmes pohtii. Uudistusten myötä ministeriö pysyi tiivistämään työpisteiden sijoittelua ja luopumaan osasta naapurikiinteistössä käytössä olleista tiloista. Silti käyttöön saatiin aikaisempaa enemmän erilaisia neuvottelu- ja yhteistiloja.»isoimmat uudistukset tehtiin tiloihin, joita oli muutettu jo aiemmin. Jälkikäteen rakennettuja seiniä purettiin sieltä mistä voitiin. Talon ongelma on ehkä tietynlainen sokkeloisuus. Avotyötilaratkaisu on toteutettu siellä, missä se on ylipäänsä mahdollista», Plathan kertoo. Rauli Parmes täsmentää, että ratkaisuilla on lisätty ennen kaikkea tilojen muuntojoustavuutta. Yksittäisiä työhuoneita voidaan helposti laajentaa tiimityötiloiksi. Työympäristön avoimuutta ja valoisuutta lisättiin käyttämällä lasiseiniä ja -ovia aina kuin mahdollista. Tilat voidaan tarvittaessa ottaa nyt myös muuhun käyttöön. Talotekniikka uusiksi Rakennuksen LVI- ja sähköjärjestelmät sekä muu talotekniikka korjattiin alusta loppuun. Kaikki valaisimet uusittiin tai kunnostettiin. Plathan toteaa remontin jälkeen huomanneensa, mitä toimiva ilmanvaihto merkitsee.»töitä jaksaa tehdä paremmin, kun ilma vaihtuu. Lämpötilojen osalta Viihtyisä ruokala on oiva paikka kohtaamisille. Tilat ovat avarat ja valoisat. Kuvassa on osastosihteeri Marita Lindgren. 20 kontrahti 4/2011