ILKKA-hanke Alueellinen hulevesisuunnitelma Turku, Kaarina, Lieto, Raisio ja Rusko ILKKA-hanke, Turku RAPORTTI
|
|
- Eveliina Aho
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ILKKA-hanke Alueellinen hulevesisuunnitelma Turku, Kaarina, Lieto, Raisio ja Rusko ILKKA-hanke, Turku RAPORTTI
2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET MENETELMÄT 8 3. SUUNNITTELUALUE JA SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT HULEVESIEN HALLINTA MAANKÄYTTÖ JA VALUNTAKERTOIMET MAANKÄYTÖN MUUTOSTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VEDENLAATU JA KUORMITUS ONGELMAKOHTEET KAPASITEETTITARKASTELU TOIMENPIDESUOSITUKSET HALLINTAMENETELMÄT HULEVESIEN VÄHENTÄMINEN HULEVESIEN HYÖDYNTÄMINEN SYNTYPAIKALLAAN HULEVESIEN JOHTAMINEN HIDASTAVILLA JA VIIVYTTÄVILLÄ JÄRJESTELMILLÄ HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN HIDASTUS- JA VIIVYTYSALUEILLA HULEVEDET JOHDETAAN HULEVESIVIEMÄRISSÄ SUORAAN VASTAANOTTAVAAN VESISTÖÖN HULEVESIEN LAADUN PARANTAMINEN ALUEELLISET HALLINTAMENETELMÄT UUSIEN KAAVA-ALUEIDEN HULEVESIEN VIIVYTYSTILAVUUS KUSTANNUKSET KIIREELLISYYSJÄRJESTYS JA JATKOSUUNNITTELUTARVE LÄHTÖKOHTIA JA ESIMERKKEJÄ YLEISKAAVOITUKSELLE YLEISKAAVAN SISÄLLÖN ESITTÄMISEN VÄLINEET ESIMERKKEJÄ HULEVESIEN HUOMIOIMISESTA KAAVOITUKSESSA HULEVESIEN HUOMIOIMINEN TURUN KAUPUNKISEUDUN YLEISKAAVOITUKSESSA VALUMA-ALUEET PIUHANOJA 35 2
3 6.1.1 KUUANOJA VÄLIALUE ALHAISTENOJA RAISION-RUSKONJOKI VÄHÄJOKI,RUSKONJOKI VÄLIALUEET PERNO -PANSIO- SATAMA PERNO PANSIO SATAMA KUNINKOJA KUNINKOJAN PÄÄUOMA VETIKONOJA SAUKONOJA KOVASOJA AURAJOKI AURAJOKI VÄHÄJOKI (AURAJOKI) PIIPANOJA PAATTISTENJOKI JA MAARIAN ALLAS TOPINOJA LAUSTEENOJA JAANINOJA SAVIJOKI VÄLIALUEET: VÄHÄHEIKKILÄ JA UITTAMO RAUVOLANOJA TORPPALANOJA LADJAKOSKENOJA VÄLIALUEET: VAARNIEMI, ALA-LEMU, YLI-LEMU, KORISTO JA KÄRKI YHTEENVETO LÄHTEET
4 Liiteluettelo LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 LIITE 6 LIITE 7 LIITE 8 LIITE 9 LIITE 10 LIITE 11 LIITE 12 LIITE 13 LIITE 14 LIITE 15 LIITE 16 LIITE 17 LIITE 18 LIITE 19 LIITE 20 LIITE 21 LIITE 22 LIITE 23 LIITE 24 LIITE 25 LIITE 26 LIITE 27 LIITE 28 LIITE 29 LIITE 30 LIITE 31 LIITE 32 LIITE 33 LIITE 34 LIITE 35 LIITE 36 LIITE 37 LIITE 38 LIITE 39 LIITE 40 Kapasiteettitarkastelu Muutosalueet ja viivytystarpeen arviointi Yhteenveto valuma-alueiden valuntakertoimista Piuhanojan ja Kuuanojan valuma-alueet, nykytilanne Piuhanojan ja Kuuanojan valuma-alueet, toimenpiteet Piuhanojan ja Kuuanojan valuma-alueet, yleiskaavamerkinnät Alhaistenojan, Pernon ja Pansion valuma-alueet, nykytilanne Alhaistenojan, Pernon ja Pansion valuma-alueet, toimenpiteet Alhaistenojan, Pernon ja Pansion valuma-alueet, yleiskaavamerkinnät Raisionjoen valuma-alue, nykytilanne Raisionjoen valuma-alue, toimenpiteet Raisionjoen valuma-alue, yleiskaavamerkinnät Vähäjoen, Kololanojan ja Ruskonjoen valuma-alueet, nykytilanne Vähäjoen, Kololanojan ja Ruskonjoen valuma-alueet, toimenpiteet Vähäjoen, Kololanojan ja Ruskonjoen valuma-alueet, yleiskaavamerkinnät Kuninkojan, Vetikonojan, Makslanojan, Saukonojan ja Kovasojan valuma-alueet, nykytilanne Kuninkojan, Vetikonojan, Makslanojan, Saukonojan ja Kovasojan valuma-alueet, toimenpiteet Kuninkojan, Vetikonojan, Makslanojan, Saukonojan ja Kovasojan valuma-alueet, yleiskaavamerkinnät Aurajoen ja sataman valuma-alueet, nykytilanne Aurajoen ja sataman valuma-alueet, toimenpiteet Aurajoen ja sataman valuma-alueet, yleiskaavamerkinnät Aurajoen valuma-alue, nykytilanne Aurajoen valuma-alue, toimenpiteet Aurajoen valuma-alue, yleiskaavamerkinnät Vähäjoen, Piipanojan, Maarian altaan ja Topinojan valuma-alueet, nykytilanne Vähäjoen, Piipanojan, Maarian altaan ja Topinojan valuma-alueet, toimenpiteet Vähäjoen, Piipanojan, Maarian altaan ja Topinojan valuma-alueet, yleiskaavamerkinnät Paattistenjoen valuma-alue, nykytilanne Paattistenjoen valuma-alue, toimenpiteet Paattistenjoen valuma-alue, yleiskaavamerkinnät Lausteenojan valuma-alue, nykytilanne Lausteenojan valuma-alue, toimenpiteet Lausteenojan valuma-alue, yleiskaavamerkinnät Jaaninojan valuma-alue, nykytilanne Jaaninojan valuma-alue, toimenpiteet Jaaninojan valuma-alue, yleiskaavamerkinnät Savijoen valuma-alue, nykytilanne Savijoen valuma-alue, toimenpiteet Savijoen valuma-alue, yleiskaavamerkinnät Vähäheikkilän ja Uittamon valuma-alueet, nykytilanne 4
5 LIITE 41 LIITE 42 LIITE 43 LIITE 44 LIITE 45 Vähäheikkilän ja Uittamon valuma-alueet, toimenpiteet Vähäheikkilän ja Uittamon valuma-alueet, yleiskaavamerkinnät Rauvolanojan, Torppalanojan, Ladjakoskenojan, Ala-Lemun, Yli-Lemun, Koriston, Kärjen ja välitilojen valuma-alueet, nykytilanne Rauvolanojan, Torppalanojan, Ladjakoskenojan, Ala-Lemun, Yli-Lemun, Koriston, Kärjen ja välitilojen valuma-alueet, toimenpiteet Rauvolanojan, Torppalanojan, Ladjakoskenojan, Ala-Lemun, Yli-Lemun, Koriston, Kärjen ja välitilojen valuma-alueet, yleiskaavamerkinnät 5
6 1. JOHDANTO Hulevedet ovat rakennetuilta alueilta syntyviä valuntavesiä. Alueellisella hulevesien hallintasuunnitelmalla pyritään tunnistamaan hulevesiin kohdistuvat muutospaineet maankäytön muuttuessa sekä parantamaan suunnittelualueen hulevesien hallintaa. Työ on laadittu Turun, Liedon, Raision Ruskon sekä Kaarinan alueille, joille rakentaminen keskittyy tulevaisuudessa. Työryhmään ovat kuuluneet: Pasi Aromäki Kaarina Kaupunginarkkitehti Jouni Saario Kaarina Ympäristöpäällikkö Henna Paajanen Lieto Kunnallistekniikkapäällikkö Aki Teini Lieto Vesihuoltopäällikkö Juha Virola Raisio Toimistoarkkitehti Maria Uusitalo Raisio Suunnitteluinsinööri Markku Toivonen Turku Ympäristötoimialan johtaja Irina Nordman Turku Liikelaitosjohtaja Olli-Pekka Mäki Turku Ympäristönsuojelusuunnittelija Anna Räisänen Turku Projektityöntekijä, Ympäristötoimiala Tuuli Vesanto Turku Maisema-arkkitehti Tapio Siirto Turku Infrapalvelujohtaja Eila Kesti Turku Vastaava rakennuttaja, Infrapalvelut Timo Juvonen Varsinais-Suomen liitto Ympäristösuunnittelija Maria Timonen Varsinais-Suomen Suunnittelija ELY-keskus Pöyry Finland Oy työryhmään kuuluivat Reijo Kuivamäki (DI), Leena Sänkiaho (DI), Jouni Korkiamäki (ins. AMK), Ulla Koivisto (tek. kand), Annina Sarlos (MARK), Hanna Hirvenjousi (hortonomi AMK) ja Soile Turkulainen (FM). Tämä hulevesisuunnitelma on laadittu maankäytön suunnittelun tarpeisiin. Suunnitelmassa on esitetty toimenpide-ehdotuksia, joilla pyritään ratkaisemaan nykyisiä hulevesiongelmia samoin kuin varautumaan maankäytön muutoksen tuomiin hulevesivaikutuksiin. Tämä suunnitelma tulee huomioida kaavoituksessa (MRL 9 ja MRA 1 )sekä tarpeen mukaan myös muussa maankäytön suunnittelussa. Suunnitelma on laadittu yleiskaavatasolla, ja asemakaavatasoisessa suunnittelussa tässä esitettyjä toimenpiteitä tulee tarkentaa. Tarkastelut ja toimenpiteet on esitetty valuma-alueittain. Suunnitelmassa on tuotu esiin alueelliset erityispiirteet, jotka vaikuttavat hulevesien hallintamenetelmien valintaan. Osalla toimenpide-ehdotuksista on merkitystä myös tulvasuojelun kannalta. Koska alueiden rakenteellisilla muutoksilla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia hulevesien johtamiseen ja käsittelyyn, toimenpide-ehdotukset tulee huomioida aluekokonaisuuksina kaavoitusprosesseissa. Maankäytön suunnittelussa ilmenevissä ristiriitatilanteissa hulevesivaikutuksia tulee arvioida paitsi tarkasteltavalla kohdealueella, myös muilla mahdollisilla vaikutusalueilla kohdealueen ympärillä. Esitetyt toimenpiteet ovat suosituksia eivätkä sitovia aluevarauksia. 6
7 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Alueellisessa hulevesisuunnitelmassa on selvitetty lähtökohdat yleiskaavatasoiselle hulevesien hallinnalle. Tavoitteena on tunnistaa suunnittelualueelle parhaiten soveltuvat hulevesien hallintamenetelmät, jotka voidaan huomioida yleiskaavoituksessa sekä yleiskaavojen pohjalta laadittavissa asemakaavoissa. Suunnittelualue kattaa noin 213 km 2 alueen, josta Turussa sijaitsee 122 km 2, Kaarinassa 29 km 2, Liedossa 25 km 2, Raisiossa 27 km 2 ja Ruskolla 10 km 2. Kaupunkialueilla kuivatus on perinteisesti toteutettu hulevesiviemäreillä tai sekaviemäreillä, mutta näiden menetelmien on todettu lisäävän ongelmia vastaanottavissa vesistöissä. Tiivistyvässä kaupungissa verkostojen kapasiteetti saattaa jäädä riittämättömäksi rakennettujen pintojen lisääntyessä. Yleiskaavatasoisessa hulevesisuunnitelmassa varaudutaan laajojen alueiden rakentamisesta aiheutuvaan muutokseen. Suunnittelu on suuntaa-antavaa, sillä esimerkiksi alueiden tulevasta tiiveydestä tai rakennusten sijoittelusta ei ole saatavilla tarkkaa tietoa. Suunnittelun lähtökohtana on käytetty Turun vuonna 2009 laatimaa hulevesiohjelmaa. Ohjelmassa on asetettu seuraavat periaatteet hulevesien hallinnan toteutukselle: 1. Ehkäistään hulevesien syntyä imeyttämällä niitä valuma-alueella. 2. Käsitellään hulevedet ensisijaisesti paikallisesti. 3. Vedenhankinnan kannalta tärkeillä pohjavesialueilla (luokka I) imeytetään puhtaita hulevesiä mahdollisimman paljon. 4. Lisätään hulevesien käsittelyä ja johtamista avoimissa, näkyvissä ja mahdollisimman luonnonmukaisissa järjestelmissä (ojat, tasausaltaat, lammet jne.) ja varataan siihen kaavoituksessa ja yleisten alueiden suunnittelussa tarvittavat reitit ja alueet. 5. Hidastetaan, viivytetään ja tasataan hulevesivirtaamia. 6. Suunnitellaan ja rakennetaan alueita hallitulle hulevesien tulvimiselle. 7. Rakennetaan uusien ja muotoillaan olemassa olevien avo-ojien uomia luonnonmukaisemmiksi ja säilytetään olemassa olevia puroja ja avo-ojia mahdollisuuksien mukaan. 8. Jatketaan kaupunkipurojen tilan parantamista kaupunkimaisen moninaiskäytön periaatteiden pohjalta. 9. Vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkon toiminta-alueella olevilta kiinteistöiltä hulevedet johdetaan ensisijaisesti hulevesiviemäriin. 10. Vähennetään hulevesiin joutuvia ympäristölle haitallisia aineita puuttumalla ensisijaisesti päästölähteisiin. 11. Haitallisia aineita sisältävät hulevedet puhdistetaan, jos kuormitus ylittää vastaanottavan vesistön herkkyystason. Työ on laadittu valuma-aluekohtaisena tarkasteluna. Tarkastelu on jaettu nykytilaselvitykseen, maankäytön muutosten vaikutusten arviointiin sekä toimenpidesuositusten laadintaan. Toimenpiteiden laadinnan perustana on käytetty Turun hulevesiohjelmassa esitettyä prioriteettijärjestystä. 7
8 2.1 MENETELMÄT Kirjallisuuslähteet Valuma-alueiden nykytilaselvitykset perustuvat pääosin kirjallisuuslähteistä saatuihin tietoihin. Apuna on käytetty esimerkiksi Ympäristöhallinnon selvityksiä sekä kuntien esimerkiksi kaavoitusta varten laatimia puro- ja luontoselvityksiä. Toimenpide-ehdotuksissa ja ohjeissa on viitattu pääosin Kuntaliiton vuonna 2012 laatimaan Hulevesioppaaseen. Paikkatietoanalyysit Valuma-alueiden ja -kertoimien määrittely laadittiin paikkatietomenetelmillä. Paikkatieto-ohjelmia käytettiin myös karttojen laadintaan. Kaavoitustiedot Maankäytön muutosta on arvioitu Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 (RM35) selvityksessä esitettyjen kohteiden perusteella, yleiskaavatasoisilla kaavoitustiedoilla sekä asemakaavoilla. Turun osalta on hyödynnetty vuonna 2008 laadittua Viherverkkosuunnitelmaa, jossa on esitetty ojille ja puroille suoja-alueita. Haastattelut Haastatteluita käytettiin nykytilan ongelmakohteiden selvittämiseen sekä kaavoituksen vaikutusten arviointiin. Kapasiteettitarkastelu Kapasiteettitarkastelu perustuu nykyisen hulevesiverkoston tietoihin. Tarkastelussa on huomioitu erityisesti tärkeimmät rummut ja verkosto-osuudet. Kapasiteettitarkastelussa arvioitiin putkien mitoitusohjeisiin perustuen teoreettinen maksimikapasiteetti. Hulevesiverkostoja tai avouomia ei ole mallinnettu. Hulevesien hallintaratkaisujen mitoitukseen käytetään keskimäärin kerran 50 vuodessa toistuvaa rankkasadetilannetta. Maastokäynnit Maastokäynnillä tutustuttiin suunnittelualueeseen sekä arvioitiin joidenkin toimenpiteiden osalta niiden soveltuvuus maastoon. 8
9 3. SUUNNITTELUALUE JA SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Sijainti Suunnittelualue kattaa noin 213 km 2 alueen, josta Turussa sijaitsee 122 km 2, Kaarinassa 29 km 2, Liedossa 25 km 2, Raisiossa 27 km 2 ja Ruskolla 10 km 2 (Kuva 1). Suunnittelualueella sijaitsevat hankkeeseen osallistuvien kuntien keskeisimmät kasvukohteet. Kuva 1 Suunnittelualue (Lähde: Maastotietokanta Maanmittauslaitos, 2013) 9
10 Topografia Suunnittelualue rajautuu lännessä ja etelässä mereen. Piuhanojan, Raisionjoen, Paattistenjoen ja Aurajoen laaksot muodostavat suunnittelualueella alavia laaksoja. Kaakko-luodesuuntainen harju Skanssista lentokentälle ja kalliosaarekkeet muodostavat alueen korkeimmat kohteet (Kuva 2). Korkeuserot vaihtelevat merenpinnasta noin 90 metriin. Valuma-alueiden määrittelyyn käytettiin laserkeilattua 2mx2m pintamallia (Maanmittauslaitos, 2012) ja kartoissa on esitetty Maastotietokannan korkeuskäyrät (Maanmittauslaitos, 2012). Kuva 2 Suunnittelualueen topografia (Lähde: Korkeusmalli 2 m Maanmittauslaitos, 2013) 10
11 Maaperä Maaperäaineistona käytettiin Geologian tutkimuskeskuksen maaperäkarttaa (Geologian tutkimuskeskus, 2012), joka kuvaa maaperätietoa yhden metrin syvyydeltä (Kuva 3). Suunnittelualueella esiintyy pääosin savea sekä kalliota. Kaakkois-luodesuuntaisella harjumuodostumalla esiintyy hiekkaa ja suoalueilla turvetta. Osalla alueista ei ole saatavissa maaperätietoja. Esimerkiksi satama-alueet ovat pääosin täyttömaata, eikä alkuperäistä maaperätietoa ole siten esitetty karttaaineistossa. 11
12 Kuva 3 Suunnittelualueen maaperä (Lähde: Maaperäkartta 1: GTK) Pintavedet Kuva 4 Rannikon kallioita (Kuva Annina Sarlos) Suunnittelualue rajautuu etelässä ja lännessä mereen ja kuuluu Saaristomeren rannikkoalueen vesistöalueeseen. Suunnittelualueella sijaitsee osittain vain yksi järvi, Littoistenjärvi, ja kolme patoallasta: Maarian allas, Haunisten allas sekä Raisionjoen patoallas. Alueen halki kulkee neljä jokea: Piuhanoja, Ruskonjoki, jonka nimi vaihtuu kuntien rajalla Raisionjoeksi, Aurajoki ja Paattistenjoki. Muut uomat ovat joko puroja tai noroja (Kuva 5). Tiedot vesistöistä on koottu pääosin ympäristöhallinnon OIVA ja HERTTA - ympäristö- ja paikkatietopalvelusta. Hankkeessa hyödynnettiin myös alueelta laadittuja pintavesiselvityksiä. 12
13 Munittulan pohjavesialue Antintalon pohjavesialue Lentokentän pohjavesialue Huhtamäen pohjavesialue Kupittaan pohjavesialue Kaarningon pohjavesialue Kuva 5 Suunnittelualueen valuma-aluejako, pintavedet, pohjavesialueet, hulevesiverkostot sekä luonnonsuojelualueet (Maastotietokanta Maanmittauslaitos, 2013, OIVA-tietokanta, 2013) 13
14 Kuva 6 Aurajoen ranta, Turku (Kuva Annina Sarlos) Pohjavedet Suunnittelualueella sijaitsee kuusi pohjavesialuetta: Munittula 1,81km 2, Antintalo 2,81 km 2, Lentokenttä 0,95 km 2, Huhtamäki 1,41 km 2 ja Kaarninko 2,2 km 2 (yhteensä 8,5 km 2 ). Kupittaan paineelliselle pohjavesialueelle ei ole tehty rajausta. Hulevesien hallintaan liittyvät paineet painottuvat Kupittaan, Lentokentän, Huhtamäen ja Kaarningon pohjavesialueille (Kuva 5). Tiedot pohjavesistä on koottu ympäristöhallinnon OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelusta. Hankkeessa hyödynnettiin myös alueelta laadittuja pohjavesiselvityksiä esimerkiksi vuonna 2009 laadittua Turun, Kaarinan ja Ruskon pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaa (Joronen, 2009). Luonnonsuojelukohteet Luonnonsuojelukohteet, luonnonsuojeluohjelmien kohteet ja Natura-alueet saatiin ympäristöhallinnon OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelusta. Lisäksi lähteenä on alueelta laadittuja luonto- ja puroselvityksiä. Työssä huomioitiin erityisesti kohteet, joilla hulevesien hallinta saattaa aiheuttaa ongelmia ja suunnittelussa tunnistettiin hulevesien hallinnan kannalta merkittävät kohteet (Kuva 5). 14
15 Kuva 7 Raisionlahden suojelualue (Kuva Annina Sarlos) Maankäyttö Nykyinen maankäyttö perustuu maanmittauslaitoksen maastotietokannan paikkatietoaineistoon (2012) sekä asemakaavatietoihin. Hulevesiverkosto Suunnittelualueella on lähes 900 km hulevesiverkostoa. Lisäksi alueen kuivatus on hoidettu avoojin sekä rummuilla. Näistä osa on kuntien, osa vesilaitosten ja osa liikenneviraston vastuulla. Turun keskustan sekaviemärin pituus on noin 55 km. Tiedot hulevesiverkostosta saatiin hankkeeseen osallistuneilta kunnilta, VR:n rumpurekisteristä ja ELY-keskuksen rekistereistä. 15
16 4. HULEVESIEN HALLINTA Hulevesien muodostumiseen ja valuntaominaisuuksiin vaikuttavat esimerkiksi läpäisemättömien pintojen määrä, maaperä ja pintojen kaltevuus. Tietyltä alueelta muodostuvaa valuntaa ja hulevesivirtaamaa arvioidaan määrittämällä alueelle valuntakerroin. Valuma-alueilta selvitettiin alueen nykyiseen maankäyttöön perustuvat valuntakertoimet sekä tulevaan maankäyttöön perustuvat valuntakertoimet. Maankäyttöön perustuen arvioitiin suuntaa-antavasti alueilta aiheutuva vesistökuormitus nykytilanteessa sekä tulevalla maankäytöllä. 4.1 MAANKÄYTTÖ JA VALUNTAKERTOIMET Nykyiseen maankäyttöön perustuva valuntakerroin määriteltiin käyttämällä maastotietokannasta saatuja rakennusten sekä teiden sijaintitietoja. Paikkatieto-ohjelmalla laskettiin rakennusten pintaalat sekä teiden pituudet. Teiden leveyksiksi arvioitiin 10m. Piha-alueiden pinta-alojen arviot perustuivat oletukseen, että pihan pinta-ala on kaksi kertaa yhtä suuri kuin kattopinta-ala. Kerrointa voidaan kasvattaa teollisuus- ja liikekeskuksille, joilla piha-alueet ovat huomattavasti rakennuksia laajempia. Esimerkiksi lentokentän ja logistiikkakeskusten alueille kerroin on arvioitu erikseen. Valuntakertoimet laskettiin taulukossa 1 esitettyjen kertoimien mukaan. Taulukko 1 Valuntakertoimen arvointi, nykytila Maankäyttö Valuntakerroin Rakennus 1,0 Tie 0,8 Piha 0,6 Muut alueet, rakentamattomat alueet 0,1 Menetelmän on todettu olevan tarkkuudeltaan sopiva tässä mittakaavassa tehtyyn tarkasteluun. 4.2 MAANKÄYTÖN MUUTOSTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Maankäytön muutosten vaikutus valuntakertoimiin käytiin läpi aluekohtaisesti. Alueille arvioitiin nykyinen ja rakentamisen jälkeinen valuntakerroin. Tulevan valuntakertoimen määritys perustuu taulukossa 2 esitettyihin maankäyttöalueille annettuihin arvoihin. Arviot ovat suuntaa-antavia, sillä yleiskaavatasoisten kaavoitustietojen perusteella ei voida tietää esimerkiksi tulevaa katettujen pintojen pinta-alaa. 16
17 Taulukko 2 Valuntakertoimen määrittäminen maankäytön mukaan Maankäyttö Valuntakerroin Harva pientaloalue 0,1-0,2 Tiivis pientaloalue 0,15-0,25 Hyvin tiivis pientaloalue 0,2-0,3 Rivi- tai pienkerrostaloalue, väljä kerrostaloalue Tiivis kerrostaloalue, teollisuusja liikealueet, koulut 0,3-0,5 0,4-0,6 Hyvin tiivis kerrostaloalue 0,5-0,8 Puisto 0,15-0,25 Metsä 0,05-0,2 Liikennealue asfaltoitu 0,7-0,8 Liikennealue sora 0,35-0,4 Pelto, niitty, nurmi 0,15-0,35 Sorakentät 0,2-0,4 Vesi VEDENLAATU JA KUORMITUS Kuormituksen muutos on esitetty sanallisesti käsiteltyjen muutosalueiden yhteydessä, mikäli muutoksen on todettu olevan merkittävä. Arvio perustuu kirjallisuustietoihin, taulukon 3 mukaisiin suuntaa antaviin maankäytön mukaisiin kuormitusarvoihin sekä mahdollisiin pistekuormittajiin. Lisäksi huomioidaan alueilla mahdollisesti suoritetut vedenlaatumittaukset. 17
18 Taulukko 3 Eri maankäyttömuotojen arvoidut ominaiskuormitusarvot kiintoaineelle (SS), fosforillle (P), typelle (N), lyijlle (Pb), kuparille (Cu) ja sinkille (Zn) (Kuusisto, 2002 mukaan) X ONGELMAKOHTEET Suunnittelualueen ongelmakohteet tunnistettiin sekä työpajoissa haastattelemalla kuntien edustajia että Turun alueelle tehdyssä erillisessä hankkeessa. Ongelmakohteita on tunnistettu myös kapasiteettitarkastelun yhteydessä ja maastomallilla tarkastellen. Ongelmakohteet käsitellään valuma-aluekohtaisesti ja esitetään toimenpide kartoilla valuma-aluekohtaisesti. Turun kaupunki on laatinut erillisessä hankkeessa selvityksen hulevesien ongelmakohteista, jossa ongelmakohteet on jaettu kuuteen kategoriaan tulvatyypin mukaan: hulevesitulva, ylläpito-ongelma, ylläpitoongelma/hulevesitulva, hulevesiviemäri puuttuu, katurakenteen ongelmat ja meritulva. Näistä on pyritty tunnistamaan alueelliset ongelmat, jotka voidaan ratkaista yleiskaavatasoisella suunnittelulla. 4.5 KAPASITEETTITARKASTELU Kapasiteettitarkastelu perustuu verkostotietoihin sekä suunnittelualueella laadittuihin hulevesiselvityksiin. Tarkastelussa on huomioitu valuma-alueilta merkittävimmät rummut ja verkoston osuudet. Ne on esitetty numeroituina valuma-aluekohtaisissa nykytilakartoissa ja niiden tarkemmat kapasiteettitiedot liitteessä 1. Verkostossa on useita virtaussuuntaan nähden nousevia putkiosuuksia tai rumpuja ja putkia, joilla ei ole saatavissa korkotietoja. Näiden osalta kapasiteetti on arvioitu kyseiselle putkikoolle suunnitteluohjeissa esitettyjen minimikaltevuuksien mukaan. Suunnittelualueella on lisäksi useita verkosto-osuuksia, jotka purkavat mereen. Merenpinnan korkeudella on vaikutusta putkien täyttöasteeseen ja veden virtausnopeuteen. 18
19 5. TOIMENPIDESUOSITUKSET Arvio tarvittavista toimenpiteistä tehtiin sekä alueellisille hallintamenetelmille (Kappale 5.2) että uusille kaava-alueille (Kappale 5.3). Pääperiaatteena on, että alueellisilla menetelmillä vastataan nykyisiin ongelmiin ja parannetaan hulevesien johtamista nykyisissä avouomissa. Kaava-alueiden sisäisillä toimenpiteillä pyritään säilyttämään virtaamaolosuhteet rakentamista edeltävällä tasolla. Turun kaupungin hulevesiohjelmassa on esitetty prioriteettijärjestys, jonka mukaan hulevesiä tulee ensisijaisesti käsitellä ja johtaa: I Ensisijaisesti hulevedet käsitellään ja hyödynnetään syntypaikallaan. Jos maaperän laatu ja muut olosuhteet sallivat, hulevedet imeytetään syntypaikalla. Jos hulevesiä ei voi imeyttää, mahdollisuuksien mukaan huleveden virtaamaa hidastetaan tai viivytetään viheralueella ennen sen pois johtamista. II Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hidastavalla ja viivyttävällä järjestelmällä. Jos hulevesiä ei voi imeyttää tai viivyttää syntypaikallaan, vaan vedet on johdettava viheralueilta eteenpäin, se tehdään hidastaen ja viivyttäen vesien kulkua ojien, tasausaltaiden ja lampien avulla, joissa vesi pääsee imeytymään maahan, pidättymään kasvillisuuteen ja haihtumaan ilmaan. III Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hulevesiviemärissä viheralueilla sijaitseville hidastus- ja viivytysalueille ennen ojiin tai vesistöön (puroihin) johtamista. Jos hulevesiä ei voi imeyttää eikä johtaa viheralueilta eteenpäin hidastavalla ja viivyttävällä järjestelmällä, vedet johdetaan putkella eteenpäin. Hulevedet kuitenkin käsitellään jollakin vesiä hidastavalla ja viivyttävällä järjestelmällä ennen kuin ne johdetaan lopullisesti kaupunkipuroon. IV Hulevedet johdetaan hulevesiviemärissä suoraan vastaanottavaan vesistöön. Jos hulevesiä ei voi imeyttää eikä viivyttää viheralueilla ennen vastaanottavaa vesistöä, ne johdetaan putkella suoraan vesistöön. Toimenpidesuosituksissa on pyritty noudattamaan prioriteettijärjestystä - huomioiden alueiden erityispiirteet sekä suunnittelutarkkuus. Yleiskaavatasolla voidaan vaikuttaa erityisesti hulevesien viivyttämiseen ja imeyttämiseen sekä avouomien käyttämiseen hulevesien johtamiseen. Taulukossa 4 on esitetty menetelmiä, joilla voidaan hallita hulevesien määrää ja niiden vaikutusta hulevesitulvien ehkäisyyn, virtaaman tasaamiseen ja eroosion ehkäisyyn sekä pohjaveden muodostumiseen. Taulukossa 4 on esitetty hallintamenetelmille kaavoituksen suunnittelutaso, joilla menetelmän suunnittelu tehdään. Uusilla alueilla tulisi suosia läpäiseviä päällysteitä ja viherkattoja, mutta niiden vaikutuksen arvioiminen voidaan huomioida vasta asemakaavatasolla. Myös hulevesien johtamismenetelmiin vaikutetaan asemakaavatasoisessa suunnittelussa, jossa voidaan tehdä tarkempia kuivatussuunnitelmia ja aluevarauksia esimerkiksi viherpainanteille. Eri menetelmiä on kuvattu kappaleessa 5.1, mutta yksityiskohtaisempaa lisätietoa käytettävistä menetelmistä ja niiden mitoituksesta on saatavilla esimerkiksi Kuntaliiton Hulevesioppaasta (2012). 19
20 Taulukko 4 Hulevesien määrällinen hallinta (Kuntaliitto, 2012). Hulevesitulvien estäminen Virtaamien tasaaminen ja eroosion ehkäisy Imeytyminen ja pohjaveden muodostuminen Suunnittelutaso A =asemakaava Y = yleiskaava Hulevesien vähentäminen Läpäisevät päällysteet A Viherkatot A Imeytyskaivannot Y/A Imetyspainanteet Y/A Hulevesien johtaminen Kourut A Viherpainanteet A Rakennetut kanavat ja purot Hulevesien viivyttäminen Y/A Kosteikot Y Lammikot Y Viivytyspainanteet Y Viivytyskaivannot ja säiliöt Y 3 Merkittävä positiivinen vaikutus 1 Alhainen positiivinen vaikutus 2 Keskitasoinen positiivinen vaikutus 5.1 HALLINTAMENETELMÄT HULEVESIEN VÄHENTÄMINEN Pintavalunnan pienentäminen toteutetaan käytännössä vähentämällä läpäisemättömiä pintoja. Alueiden suunnittelulla, esimerkiksi teiden tai rakennusten sijoittelulla, voidaan vaikuttaa merkittävästi läpäisemättömän pinnan määrään. Markkinoilla on saatavilla myös erilaisia läpäiseviä päällysteitä ja viherkattoja (Kuva 8). Näillä menetelmillä voidaan pienentää sateista syntyvää välitöntä valuntaa ja lisätä huleveden ns. painannesäilyvyyttä. Kun kyseessä on pieni tai keskisuuri sadetapahtuma, voidaan pinnoitteilla vaikuttaa merkittävästi valuntaan, mutta rankkasadetilanteissa hyöty jää pieneksi. Tämän takia läpäisevien materiaalien lisäksi alueilla tarvitaan myös tulvareitit ja ylivuotorakenteet. Mitoitus ja vaikutukset voidaan arvioida korttelitasoisissa suunnitelmissa. 20
21 Kuva 8 Viherkattokasveja ja läpäisevä kivetys (Kuva: Leena Sänkiaho) HULEVESIEN HYÖDYNTÄMINEN SYNTYPAIKALLAAN Hulevettä voidaan hyödyntää syntypaikallaan esimerkiksi imeyttämällä vettä pohjavedeksi tai käyttämällä hulevettä kasteluvetenä. Hulevesien imeyttäminen pohjavedeksi voidaan toteuttaa alueilla, joilla maaperä on vettä läpäisevää. Imeytys voidaan toteuttaa joko maanpäällisillä avoimilla tai maanalaisilla teknisillä imeytysrakenteilla. Maanpäälliset imeytysrakenteet voivat olla esimerkiksi kenttiä, painanteita ja altaita. Maanalaiset menetelmät voidaan toteuttaa esimerkiksi kaivoilla tai maanalaisilla säiliöillä. Imeytymistä voidaan parantaa poistamalla kiintoaine imetysrakennetta ennen sijaitsevalla laskeutusaltaalla, tasauskaivolla tai kasvillisuuden peittämällä pintavalutuskaistalla. Biosuodatuksella, jossa imeytysrakenteen pinnalla on orgaaninen maakerros ja kasvillisuutta, voidaan parantaa veden laatua ja imeytymistä maaperään. Imeytysrakenteet voivat toimia myös suodattimina, joista vedet johdetaan salaojia pitkin eteenpäin. Tällöin tavoitteena on hulevesien viivytys ja laadun parantaminen. Imetysrakenteet tulee varustaa ylivuotorakenteilla ja tulvareiteillä. Hulevesien imeyttämisen toimivuuden arviointi yleiskaavatasolla voidaan tehdä yleispiirteisesti maaperä- ja pohjavesitietojen perusteella. Suunnittelualueella sijaitsee kuusi pohjavesialuetta, joilla imeyttämismahdollisuudet ja riskit tulee arvioida alueiden maankäytön suunnittelussa. Imeytysrakenteen tarkemmassa mitoituksessa huomioidaan tarvittava viivytystilavuus, pohjaveden pinnan taso sekä maaperän vedenläpäisevyysominaisuudet. Yleiskaavatasolla voidaan arvioida tilantarve ja imeytykseen soveltuvat alueet. Sadeveden hyötykäyttömahdollisuudet kaupunkialueilla ovat rajalliset. Vettä voidaan hyödyntää kasvukaudella istutusten kasteluvetenä tai vedet voidaan johtaa esimerkiksi sadepuutarhoihin (Kuva 9). Kasteluveden hyötykäyttö voidaan toteuttaa myös erilaisten viivytysratkaisujen yhteyteen. Hyötykäyttömahdollisuuksien arviointi voidaan toteuttaa asemakaavatasolla. Suomessa sadeveden kerääminen ja käyttö kotitalouksissa esimerkiksi wc:n huuhteluvetenä ei ole teknistaloudellisesti kannattavaa alueilla, joilla on keskitetty vesihuolto. 21
22 Kuva 9 Sadepuutarha (Kuva Leena Sänkiaho) HULEVESIEN JOHTAMINEN HIDASTAVILLA JA VIIVYTTÄVILLÄ JÄRJESTELMILLÄ Hulevesien johtamisjärjestelmät, joilla hulevesiä voidaan viivyttää, ovat esimerkiksi viherpainanteet tai avo-ojat. Avo-ojien muotoilulla, kuten pohjapadoilla tai ojan mutkittelulla, voidaan vaikuttaa virtaamaan. Ojien yhteyteen on syytä myös varata alueita, joille tulvatilanteissa vedet voivat hallitusti tulvia. Yleiskaavatasolla voidaan vaikuttaa erityisesti hulevesien johtamiseen puroissa ja kanavissa sekä osoittaa alueita, joilla virtaamaa voidaan hidastaa tai viivyttää. Tulvatasanteiden säästäminen tai rakentaminen purojen varteen lisäävät purojen kapasiteettia ja vähentävät tulvariskiä sekä ala- että yläjuoksulla. Yleiskaavatasolla voidaan esittää näiden alueiden sijainti. 22
23 Kuva 10 Avokanava ja vikerpainanne hulevesien johtamiseen (Kuvat Leena Sänkiaho) HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN HIDASTUS- JA VIIVYTYSALUEILLA Prioriteettijärjestyksen mukaan hulevesiä tulee hidastaa tai viivyttää ennen vesien johtamista vastaanottaviin vesistöihin, mikäli niitä ei voida imeyttää syntysijoillaan. Hidastavia ja viivyttäviä rakenteita ovat esimerkiksi lammet, kosteikot (Kuva 11), painanteet (Kuva 12) ja maanalaiset tekniset viivytysrakenteet. Rakenteet voivat olla joko kiinteistökohtaisia tai niihin voidaan koota hulevesiä laajemmalta alueelta. Ensisijaisena vaihtoehtona hulevesien viivyttämiseen pidetään kosteikkoa, jolla on eniten veden laatua parantavia ominaisuuksia. Yleiskaavatasolla voidaan arvioida aluekohtaisten rakenteiden tilavuus sekä osoittaa kohteet, jotka soveltuvat parhaiten hulevesien hallintaan. Viivytystilavuuksien hajauttamista kiinteistöille suositellaan, sillä siten voidaan jakaa hulevesien hallinnan kustannuksia sekä vastuuta myös kiinteistöille ja toteuttaa menetelmät rakentamisen edellyttämässä tahdissa. 23
24 Kuva 11 Hulevesilampi, jossa pysyvä vedenpinta ja hulevesikosteikko (Kuvat Leena Sänkiaho) Kuva 12 Kiinteistökohtaisia hulevesipainanteita (Kuvat Leena Sänkiaho) HULEVEDET JOHDETAAN HULEVESIVIEMÄRISSÄ SUORAAN VASTAANOTTAVAAN VESISTÖÖN Perinteisesti hulevedet on johdettu suoraan vastaanottavaan vesistöön hulevesiviemäreillä tai peratuilla ja suoristetuilla avo-ojilla. Turun keskusta-alueella on vielä sekaviemäreitä hulevesiverkoston rinnalla. Hulevesien johtamista hulevesiputkistossa vastaanottavaan vesistöön voidaan harkita vain tapauksissa, joissa hulevedet ovat riittävän hyvälaatuisia ja purkuvesistö kestää lisääntyvän virtaaman. Hulevesiviemärin lisäksi on aina suunniteltava riittävä tulvareitti mitoitusta suurempien virtaamien varalta. Suunnittelualueella erityisesti alavilla alueilla tulee hulevesien johtamista viemäreissä välttää. Hulevesiverkosto sijoitetaan yleisesti yli metrin syvyyteen maanpinnasta. Meren lähellä alavilla alueilla hulevesiverkostot saatetaan joutua sijoittamaan meren pinnan alapuolelle, jolloin virtaama on riippuvainen purkuvesistön vedenpinnan tasosta. Tämä tulee huomioida putkien mitoituksessa sekä tulvariskejä ja kustannuksia arvioitaessa. Virtaamaa voidaan parantaa pumppaamalla, mutta silloin rakentamis- ja käyttökustannukset lisääntyvät. Toimenpide-ehdotuksissa huomioidaan alueet, joiden kuivatukseen merenpinnan korkeudella on vaikutusta. 24
Alueellinen hulevesisuunnitelma 1.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy
Alueellinen hulevesisuunnitelma 1.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy 2.4.2014 Leena Sänkiaho, Pöyry Finland Oy 1 Suunnittelun lähtökohdat Valuma-aluelähtöinen selvitys Yleiskaavataso Asemakaavatasoisissa
LisätiedotTurun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma
Kunnat yhteistyössä Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Tuuli Vesanto / Turun kaupunki / kaupunkisuunnittelu / 17.9.2015 Kuvat: Anna Räisänen ja Tuuli Vesanto Taustaa Turun kaupungin hulevesiohjelma
LisätiedotTurun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma
Kunnat yhteistyössä Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Anna Räisänen / Turun kaupunki / kaupunkisuunnittelu / 30.9.2015 Kuvat: Anna Räisänen ja Tuuli Vesanto Kuvaa ei voi näyttää nyt. Taustaa
LisätiedotILKKA-hanke Alueellinen hulevesisuunnitelma Turku, Kaarina, Lieto, Raisio ja Rusko ILKKA-hanke, Turku RAPORTTI
ILKKA-hanke Alueellinen hulevesisuunnitelma Turku, Kaarina, Lieto, Raisio ja Rusko ILKKA-hanke, Turku RAPORTTI Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 6 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 7 2.1 MENETELMÄT
LisätiedotHulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy
Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Pöyry Finland Oy 2.4.2014, Pöyry Finland Oy 1 Perinteinen Kokonaisvaltainen Tavoitteet Menetelmät Tulvasuojelu Kuivatus Esteettisyys Maankäytön tehostaminen
LisätiedotTurun kaupungin hulevesiohjelman ja hulevesityöryhmän esittely Olli-Pekka Mäki 1
Turun kaupungin hulevesiohjelman ja hulevesityöryhmän esittely 3.4.2014 Olli-Pekka Mäki 1 Hulevesiohjelman taustaa Hulevesiohjelman laatiminen perustuu Turun ja Helsingin Itämerihaasteen toimenpideohjelmaan
LisätiedotHulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla
Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Olli Jaakonaho, Uudenmaan ELY-keskus SEMINAARI HULEVESIEN HALLINNASTA VANTAANJOEN VALUMA ALUEELLA KAAVOITUS, RAKENTEET, TOIMIVUUS JA HUOLTO
LisätiedotAlueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma
Alueen nykytila Suunnittelualue on Sulan osayleiskaava-alue, joka on pinta-alaltaan n. 510 hehtaaria. Alueesta noin hieman alle 200 ha on asemakaavoitettu asumisen ja työpaikkojen alueiksi. Kaavoittamattomat
LisätiedotRAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Jankan tilan asemakaavan 8646 hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID
RAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Jankan tilan asemakaavan 8646 hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID 1 974 144 Sisällysluettelo Sivu 1 (5) 1 SUUNNITTELUALUE 2 1.1 Topografia ja maaperä 2 1.2 Valuma-alue
LisätiedotJONTAKSEN PUUTARHAKYLÄ HULEVESISELVITYS
Vastaanottaja Rose-Marie Backström Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.3.2016 JONTAKSEN PUUTARHAKYLÄ HULEVESISELVITYS JONTAKSEN PUUTARHAKYLÄ HULEVESISELVITYS Päivämäärä 2.3.2016 Laatija Nathan Gaasenbeek
LisätiedotRAPORTTI 25.6.2014. LAPUAN KAUPUNKI Keskustan osayleiskaavojen ja Alangon asemakaava-alueen hulevesiselvitys
RAPORTTI 25.6.2014 LAPUAN KAUPUNKI Keskustan osayleiskaavojen ja Alangon asemakaava-alueen hulevesiselvitys 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään
LisätiedotRaportti VISULAHDEN HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA
Raportti VISULAHDEN HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA 5.1.2018 SISÄLLYSLUETTELO Visulahden alueen nykytilan kuvaus... 1 Alueen yleiskuvaus... 1 Vesistöt... 1 Maaperä... 1 Hulevesien hallintasuunnitelma...
LisätiedotRAPORTTI 16X TAMPEREEN KAUPUNKI Peltolammin asemakaavan 8608 Hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID
RAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Peltolammin asemakaavan 8608 Hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID 1 486 244 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään
LisätiedotHulevesiselvitys, Automiehenkatu 8
Hulevesiselvitys, Automiehenkatu 8 Asemakaavan 8648 muutos Elina Teuho 1.0 19.6.2017 Tarkistanut ja hyväksynyt: Perttu Hyöty 19.6.2017 YKK62642 Hulevesiselvitys, Automiehenkatu 8 19.6.2017 1 (4) SISÄLTÖ
LisätiedotHulevesiallas case Espoon Ringside Golf
Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf Viheralan hulevesipäivä 6.11.2012 Lahti, FCG 6.11.2012 Page 1 Hulevesien viivyttäminen keskitetyillä ratkaisuilla 6.11.2012 Page 2 Hulevesien viivytystarve Rakentaminen
LisätiedotHÄMEENLINNAN HULEVESISTRATEGIA
HÄMEENLINNAN HULEVESISTRATEGIA Jouko Kettunen 15.4.2010 http://www.hameenlinna.fi/pages/21158/hulevesistrategia.pdf LÄHTÖKOHDAT HULEVESISTRATEGIALLE Moreenin elinkeinoalueelle oli syntynyt suuri logistiikan
LisätiedotEtelä-Siilinjärven yleiskaavan hulevesiselvitys. Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö Siilinjärven kunta
Etelä-Siilinjärven yleiskaavan hulevesiselvitys Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö Siilinjärven kunta Etelä-Siilinjärvi -Vuorela, Toivala ja Jännevirta Etelä-Siilinjärven yleiskaava - hulevedet Tavoitteena
LisätiedotLIITE ESPOON KAUPUNKI. Keran osayleiskaava-alueen hulevesiselvitys
LIITE 2 26.5.2014 ESPOON KAUPUNKI Keran osayleiskaava-alueen hulevesiselvitys Sisältö 2 1 JOHDANTO 3 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet 3 2 SUUNNITTELUALUE 3 2.1 Pinnanmuodot ja maaperä 4 3 VALUMA-ALUEET
LisätiedotPorttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki
Porttipuiston kauppakeskuksen tontin alustava hulevesiselvitys Vantaa, Helsinki Maaliskuu 2008 Porttipuiston kauppakeskus, Vantaa, Helsinki 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 HULEVESIMÄÄRÄT...
LisätiedotRAPORTTI VVO KODIT OY Näsilinnankatu 40, täydennysrakentaminen Asemakaavan 8597 hulevesiselvitys Donna ID
RAPORTTI VVO KODIT OY Näsilinnankatu 40, täydennysrakentaminen Asemakaavan 8597 hulevesiselvitys Donna ID 1559459 Sivu 1 (5) Sisällysluettelo 1 ALUEEN KUVAUS 2 1.1 Suunnittelualue 2 1.2 Topografia ja
LisätiedotRAPORTTI 16X TAMPEREEN KAUPUNKI Härmälän Ilmailunkadun asemakaavan nro 8513 hulevesiselvitys ja - suunnitelma Donna ID
RAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Härmälän Ilmailunkadun asemakaavan nro 8513 hulevesiselvitys ja - suunnitelma Donna ID 1 157 799 Sivu 1 (13) Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS 2 1.1 Suunnittelualue
LisätiedotHULEVESISELVITYS PERKKOONKATU 1, TAMPERE RN:O TYÖ: TARATEST OY
TYÖ: 12235 1.2.2017 HULEVESISELVITYS PERKKOONKATU 1, TAMPERE RN:O 837 325 6525 0001 TARATEST OY Turkkirata 9 A 33960 Pirkkala p. 03 368 3322 www.taratest.fi Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 2. Suunnittelualueen
LisätiedotVAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS
Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä Luonnos 14.8.2013 Viite 1510006406 VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA, VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS
LisätiedotRAPORTTI 16X TAMPEREEN KAUPUNKI Härmälän päiväkodin asemakaavan 8552 Hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID
RAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Härmälän päiväkodin asemakaavan 8552 Hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID 1 327 102 Sivu 1 (5) Sisällysluettelo 1 ALUEEN KUVAUS 2 1.1 Suunnittelualue 2 1.2 Topografia
LisätiedotMERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.
Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN
LisätiedotHulevesien kokonaisvaltainen hallinta ja hulevesistrategia
Hulevesien kokonaisvaltainen hallinta ja hulevesistrategia Hulevesien hallinta tulevaisuudessa Kuntatalo 4.9.2007 Versio 1.1 Satu Lehtikangas 28.8.2007 2007 Hulevesien kokonaisvaltainen hallinta Suunnittelu
LisätiedotLahden kaupungin hulevesiohjelma
Lahden kaupungin hulevesiohjelma Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Viheralan Hulevesipäivä Sibelius-talo 06.11.2012 Lahden kaupungin visio: Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki
LisätiedotHulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella
Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella Rakennetun, vettä läpäisemättömän pinnan lisääntyminen muuttaa sadevesien luontaista kiertoa ja äärevöittää hydrologisia olosuhteita. Se kasvattaa pintavalunnan
LisätiedotLAPPEENRANNAN ENERGIAVERKOT OY Korvenkylän vesihuoltotarkastelu
RAPORTTI 4.6.2014 LAPPEENRANNAN ENERGIAVERKOT OY Korvenkylän vesihuoltotarkastelu 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry
LisätiedotKaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö
Kaavoitus ja pohjavedet Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö 7.10.2015 Kaavoitus ja pohjavedet, sisältö: Maankäytön suunnittelujärjestelmä Suomessa Esimerkkejä
LisätiedotKeskisenkatu 7, kaavavaiheen hulevesiselvitys. NCC Rakennus Oy
Keskisenkatu 7, kaavavaiheen hulevesiselvitys NCC Rakennus Oy 30.4.2013 Keskisenkatu 7, kaavavaiheen hulevesiselvitys 2 (7) 30.4.2013 SISÄLTÖ ALKUSANAT... 3 1 LÄHTÖKOHDAT... 3 1.1 Selvityksen tavoitteet...
LisätiedotVesi kaavassa, yleiskaava
FCG Suunnittelukeskus Oy Vesi kaavassa, yleiskaava Etelä-Suomen lääninhallitus 25.9 klo 9.00-12.00 Versio 1.0 Lauri Solin 24.9.2007 2007 Vesi kaavassa, yleiskaava Mustionjoen osayleiskaavat, Karjaan kaupunki
LisätiedotRAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Ali-Huikkaantie 13 asemakaavan 8531 hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID
RAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Ali-Huikkaantie 13 asemakaavan 8531 hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID 2 060 630 Sisällysluettelo Sivu 1 (6) 1 SUUNNITTELUALUE 2 1.1 Topografia ja maaperä 2 1.2 Valuma-alue
LisätiedotTekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa
Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Kuntien 7. ilmastokonferenssi, 8.5.2014 Jaana Suur-Askola Uponor infra Oy Tuotehallintapäällikkö Hulevesien muodostuminen Hulevesi on erilaisilta pinnoilta valuvaa
LisätiedotHULEVESISELVITYS ASEMAKAAVOITUSTA VARTEN
HULVSISLVITYS ASMAKAAVOITUSTA VARTN YMMRSTAN LIIKUNTAHALLIN TONTTI (55048/1) 08.07.2016 SPOO PÄIVITTTY 07.09.2016 Tontin pintamateriaalikaaviot täsmennetty, lisätty tontin laajennettu vaihtoehto. SISÄLLYS:
LisätiedotIGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola
IGS-FIN allasseminaari 11.10.2016 Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola 1 Hulevedet Hulevesi on rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muulle pinnalle kertyviä sade-
LisätiedotIMATRAN KAUPUNKI Korvenkannan hulevesitarkastelu
RAPORTTI 28.5.2014 IMATRAN KAUPUNKI Korvenkannan hulevesitarkastelu 2 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKI Viialan Nuijatie 31:n asemakaavan nro 8627 hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID
RAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Viialan Nuijatie 31:n asemakaavan nro 8627 hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID 1 576 083 Sivu 1 (16) Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS 2 1.1 Suunnittelualue
LisätiedotYlöjärven kaupunki. Kolmenkulman hulevesisuunnitelman täydentäminen. Raportti
Ylöjärven kaupunki Kolmenkulman hulevesisuunnitelman Raportti 7.12.2015 7.12.2015 1 (5) Sisältö 1 JOHDANTO... 2 1.1 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet... 2 2 SUUNNITTELUALUE JA SEN NYKYTILA... 2 2.1
LisätiedotPalomäenkatu 23:n asemakaavan nro hulevesiselvitys- ja suunnitelma. Asemakaavaluonnosvaiheen suunnitelma. Suunnittelupalvelut
Palomäenkatu 23:n asemakaavan nro. 8528 hulevesiselvitys- ja suunnitelma Asemakaavaluonnosvaiheen suunnitelma Donna id: 1435805 Infran hankenumero: 4044918 Tampereen Infra Pekka Heinonen Tampereen Infra
LisätiedotHulevesien luonnonmukainen käsittely
1 Hulevesien luonnonmukainen käsittely Hulevesien hallinta maankäytön suunnittelussa 27.2.2013 OULU MAISEMA-ARKKITEHTI ANTTI-JAAKKO KOSKENNIEMI 2 HULEVESIEN HALLINTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA Esityksen
LisätiedotKortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011. Työnro 416079
Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011 Työnro 416079 MAAPERÄ- JA HULEVESISELVITYS KORTEKUMPU, KANGASALA SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT...3 1.1 Selvityksen sisältö ja tekijät...
LisätiedotViisarinmäen kaava-alueen hulevesiselvitys
TOIVAKAN KUNTA Viisarinmäen kaava-alueen hulevesiselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28204 Raportti 1 (5) Saviranta Sonja Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Valuma-alueet ja -reitit... 1
LisätiedotHULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan
Ilmastonmuutos ja kulttuuriympäristö II Mistä tarvitsemme tietoa? 25.11.2009 HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Hannu Vikman, Hannu Vikman Consulting Termejä Hulevesi: Rakennetuilla
LisätiedotKESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Loppuraportti 1 (8) Sisällysluettelo
LisätiedotMarja-Vantaan hulevesien hallinta
Marja-Vantaan hulevesien hallinta Huleveden käsittelystä ja viivytyksestä tulvareitteihin Marika Orava, suunnitteluinsinööri, DI Marja-Vantaan sijainti Marika Orava 2 Marja-Vantaa * Kotikaupunki n. 30
LisätiedotHulevedet ja maankäytön suunnittelu
Hulevedet ja maankäytön suunnittelu Riitta Tornivaara Ruikka Hulevesifoorumi/ SYKE, Helsinki 1 Verkkojulkaisuna http://www.ymparisto.fi/uus/julkaisut Painettuna Edita Publishing Oy, www.edita.fi/netmarket
LisätiedotASKO II ALUEEN KUNNALLISTEKNINEN YLEISSUUNNITELMA & HULEVESIEN HALLINNAN SUUNNITELMA
ASKO II ALUEEN KUNNALLISTEKNINEN YLEISSUUNNITELMA & HULEVESIEN HALLINNAN SUUNNITELMA ASUKASTILAISUUS 20.4.2017 RAVINTOLA WERSTAS, LAHTI OSMO NIIRANEN MARJO VALTANEN RADANVARREN TULEVA MAANKÄYTTÖ KAAVA-ALUEEN
LisätiedotKalevan airut asemakaavan nro 8479 hulevesiselvitys- ja suunnitelma ASEMAKAAVAN EHDOTUSVAIHEEN RAPORTTI. Suunnittelupalvelut
Kalevan airut asemakaavan nro 8479 hulevesiselvitys- ja suunnitelma ASEMAKAAVAN EHDOTUSVAIHEEN RAPORTTI Donna id: 1616211 Infran hankenumero: 4050406 Tampereen Infra Pekka Heinonen 24.8.2016 Tampereen
LisätiedotKaavoitus ja hulevesien hallinta Järvenpäässä. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula
Kaavoitus ja hulevesien hallinta Järvenpäässä Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula 9.11.2016 9.11.2016 2 Lähtökohdat Järvenpään kaupungin hulevesisuunnitelma Hyväksytty kaupunkikehityslautakunnassa v. 2013
LisätiedotHANNUSJÄRVEN VALU- MA-ALUE SELVITYS, NY- KYTILANNE
Vastaanottaja Espoon kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 08/2013 HANNUSJÄRVEN VALU- MA-ALUE SELVITYS, NY- KYTILANNE HANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUE SELVITYS, NYKYTILANNE Tarkastus Hanna-Leena Ventin
LisätiedotYleiskaavatason hulevesien hallintasuunnitelma case Östersundom
Yleiskaavatason hulevesien hallintasuunnitelma case Östersundom Pienvesitapaaminen 2.6.2014 Perttu Hyöty Ympäristösi parhaat tekijät Hulevesien hallinnan kokonaisuus Selvitysalue kasvaa Tarkkuustaso kasvaa
LisätiedotHulevesiratkaisuiden huomioiminen aluesuunnittelussa ja hulevesien vesistövaikutukset
Hulevesiratkaisuiden huomioiminen aluesuunnittelussa ja hulevesien vesistövaikutukset Heidi Vilminko 7.5.2019 Sisältö 1. Hulevedet ja niiden vesistövaikutukset 2. Hulevesien huomioiminen kaavoituksessa
LisätiedotOrimattila, Pennalan hulevesialtaiden mitoitustarkastelu
Pöyry Finland Oy PL 50 (Jaakonkatu 3) FI-01621 Vantaa Finland Kotipaikka Vantaa, Finland Y-tunnus 0625905-6 Puh. +358 10 3311 Faksi +358 10 33 26600 www.poyry.fi Orimattila, Pennalan hulevesialtaiden LUONNOS
LisätiedotTYÖKALUJEN KEHITTÄMINEN HULEVEDEN VIEMÄRÖINNISTÄ PERITTÄVÄN KORVAUKSEN MÄÄRITTÄMISEEN JA KOHDENTAMISEEN
TYÖKALUJEN KEHITTÄMINEN HULEVEDEN VIEMÄRÖINNISTÄ PERITTÄVÄN KORVAUKSEN MÄÄRITTÄMISEEN JA KOHDENTAMISEEN VESIHUOLTO 2015 Turku Leena Sänkiaho SISÄLTÖ Työn tausta ja tavoitteet Määritelmät Pilot-kunnat ja
LisätiedotHULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN RUDUKSEN TUOTTEILLA
Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.12.2015 HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN RUDUKSEN TUOTTEILLA Tarkastus Päivämäärä 30.12.2015 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Niina Siitonen Jari Laihonen, Kimmo Hell,
LisätiedotJÄRVENPÄÄN KAUPUNKI PIETILÄN SVENGIPUISTON HULEVESIALLAS
JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 20601255 22.9.2017 1 JOHDANTO Kaava-alueelta hulevesiä puretaan Komppikujaa pitkin koilliseen, Hakiantieltä länteen ja Svengipuiston viivytysrakenteen kautta etelään. Tässä tarkastelussa
LisätiedotEsittelypaja: Ratko ristiriitoja eri intressit kohtaavat hulevesisuunnittelussa
Esittelypaja: Ratko ristiriitoja eri intressit kohtaavat hulevesisuunnittelussa Kuvitteellisessa Purola kaupungissa on hyvin monenlaista maankäyttöä. Kaupungista löytyy asuinalueita, teollisuusaluetta,
LisätiedotHULEVESISELVITYS. Liite 6 TYÖNUMERO: KOUVOLAN KAUPUNKI MIEHONKANKAAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS (VAIHE I)
Liite 6 TYÖNUMERO: 20602005 KOUVOLAN KAUPUNKI MIEHONKANKAAN OSAYLEISKAAVAN (VAIHE I) SWECO YMPÄRISTÖ OY Turku Muutoslista VALMIS FIANRY FIANRY FIJSUH LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT
LisätiedotRankkasateiden vaikutus hulevesiverkostoon -haasteita ja ratkaisuehdotuksia. MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2010 Perttu Hyöty, FCG
Rankkasateiden vaikutus hulevesiverkostoon -haasteita ja ratkaisuehdotuksia MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2010 Perttu Hyöty, FCG Hulevesien määrä tulee kasvamaan Syitä on kaksi: kaupunkirakenteen
LisätiedotKAARINAN KAUPUNKI Verkakylän hulevesisuunnitelma 16X
28.4.2016 KAARINAN KAUPUNKI Verkakylän hulevesisuunnitelma 16X268236-003 1 Yhteystiedot Pöyry Finland Oy Terhi Renko Arto Muhonen PL 50 (Jaakonkatu 3) 01621 Vantaa Kotipaikka Vantaa Y-tunnus 0625905-6
LisätiedotMERINIITYN JA TEHDASKADUN HULEVESISELVITYS
SALON KAUPUNKI MERINIITYN JA TEHDASKADUN HULEVESISELVITYS Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29948 Raportti 1 (12) Syvälä Riitta/ Pekka Raukola Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Työn lähtökohdat
LisätiedotYLEISKAAVOJEN HULEVESIMÄÄRÄYKSET
YLEISKAAVOJEN HULEVESIMÄÄRÄYKSET hule-1 Alueelle rakennettava hulevesien viivytykseen ja puhdistamiseen varattava alue. Alueelle tulee johtaa Särkijärven valuma-alueelle sijoittuvilta rakennettaviksi tarkoitetuilta
LisätiedotOnko tietoa hulevesistä? Hulevesitiedon nykytila ja kehittämistarpeet
Onko tietoa hulevesistä? Hulevesitiedon nykytila ja kehittämistarpeet Vesihuoltopäivät 2017 Jyväskylä 11.5.2017 Aninka Urho, HSY Lauri Harilainen, SITO Sito Parhaan ympäristön tekijät Esityksen sisältö
LisätiedotYIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA 13.05.2009
LIITE 7 12552 YIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA 13.05.2009 Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki, Puh. (09) 477 7510, Fax (09) 4777 5111 Suunnittelu-
LisätiedotHULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA
HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA Vesihuolto 2015 2040 seminaari Tampere 22.10.2015 Teija Hakalahti Sirén Erityisasiantuntija, FT Vapo Oy Clean Waters teija.hakalahti siren@vapo.fi Vankka kokemus hajautetun
LisätiedotALTIAN ALUE HULEVESISELVITYS
Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä 28.6.2012 Viite 82143065 ALTIAN ALUE HULEVESISELVITYS HOLLOLAN PORTTI, ALTIAN ALUE HULEVESISELVITYS Päivämäärä 7.6.2012, päivitetty
LisätiedotHÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER
16WWE1027.B711 11.5.2011 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER Kirstulan alueen asemakaavan muutokseen liittyvä Rautamonojan hulevesimitoitus 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä
LisätiedotOY TEBOIL AB KOKINKYLÄNTIE, ESPOO HULEVESIEN HALLINTASUUNNI- TELMASELOSTUS, VERSIO B. Oy Teboil Ab. Hulevesien hallintasuunnitelmaselostus
Vastaanottaja Oy Teboil Ab Asiakirjatyyppi Hulevesien hallintasuunnitelmaselostus Päivämäärä Tammikuu 2017 OY TEBOIL AB KOKINKYLÄNTIE, ESPOO HULEVESIEN HALLINTASUUNNI- TELMASELOSTUS, VERSIO B Tarkastus
LisätiedotYleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen hulevesisuunnittelu
Yleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen hulevesisuunnittelu POSELY 26.11.2015 Pia Kinnunen, Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät Maankäyttö aiheuttaa huleveden muodostumisen Hulevesien hallinnan suunnittelu
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKI Kalevanrinteen yleissuunnitelma-alue 8433 ja asemakaava-alueet 8477, 8478 ja 8479 RAPORTTI
RAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Kalevanrinteen yleissuunnitelma-alue 8433 ja asemakaava-alueet 8477, 8478 ja 8479 Hulevesiselvitys ja suunnitelma Donna ID 638 408 Revisio B Alkuperäinen Dokumentin pvm Laatija/asema/allekirj.
LisätiedotHulevesien suunnittelu ja rakentaminen Kakessa, kohteena Gräsanoja
Hulevesien suunnittelu ja rakentaminen Kakessa, kohteena Gräsanoja Kake -> Kaupunkitekniikan keskus Kake Infrapalvelut Investoinnit Kaupunkimittaus ja Geotekniikka Hallinto 20.11.2017 2 Kake & Hulevedet
LisätiedotRAPORTTI PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Seunalantien alueen asemakaavan hulevesiselvitys
RAPORTTI PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Seunalantien alueen asemakaavan hulevesiselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 ALUEEN NYKYTILANNE... 2 2.1 Alueen ominaispiirteet... 2 2.2 Hulevesien hallinnan nykytilanne...
LisätiedotPäijänrannan asemakaava
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A JÄMSÄN KAUPUNKI Päijänrannan asemakaava Hulevesiselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2.6.2014 P17610 Hulevesiselvitys 1 (8) Antti Smolander 2.6.2014 Sisällysluettelo
LisätiedotLIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS
Vastaanottaja Lidl Asiakirjatyyppi Tulvariskiselvitys Päivämäärä 28.5.2018 Viite 1510038898 LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS LIDL, LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS Päivämäärä 28.5.2018 Laatija Hyväksyjä Kuvaus Anni
LisätiedotBiopidätys (viherpainanteet, sadepuutarhat, biosuodatus)... 2
1 (10) Liite 1 Hulevesien hallintamenetelmien tyyppi- ja esimerkkikuvia. Sisältö Biopidätys (viherpainanteet, sadepuutarhat, biosuodatus)... 2 Läpäisevät pinnoitteet... 4 Viherkatot... 6 Huleveden viivyttäminen
LisätiedotHulevesien hallinta. esiselvitys organisointimalleista. Jukka Meriluoto Suunnittelukeskus Oy
Hulevesien hallinta esiselvitys organisointimalleista Jukka Meriluoto Suunnittelukeskus Oy Työn tarkoitus Työ on esiselvitys tausta aineistoksi vesihuoltolain muutostyöhön Tavoitteet tunnistaa nykyiset
LisätiedotLuonto kaupunkisuunnittelussa
Luonto kaupunkisuunnittelussa Esimerkkejä Turusta Turun kaupunki Kaupunkisuunnittelu Tuuli Vesanto / 11.10.2017 Aiheet: 1. LUONTOARVOT YLEISKAAVOITUKSESSA 2. HULEVEDET JA LUONNON MONIMUOTOISUUS 3. TURUN
LisätiedotÖvergårdsvägen. Soukankaari
K8 K86 K87 K7 K68K7 K69 K70 L6 :50 P5 K P P0 5 0 008 00 09 0 0 0 0 96.00 96.00.00 9.5 9.58.00 0.90 0.00 0.90 6.00.00.00.79 9.9 5.85 7.00 8.08 6.00 8.00 0.9.00 6.00 K 6.66 r0.00 5.00.00 r60.00 r5.00.0 95.67
LisätiedotHulevesien hallinta Vantaalla
Hulevesien hallinta Vantaalla yhteistyö ja hulevesiratkaisujen valintaperusteita 25.11.2014 Marika rava vesihuollon suunnittelupäällikkö Vantaan hulevesityöryhmä Maankäytön, ympäristön ja rakentamisen
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös
LisätiedotSUURPELLON HULEVESIEN HALLINTA VALUMA-ALUETASOLTA KORTTELITASOLLE
SUURPELLON HULEVESIEN HALLINTA VALUMA-ALUETASOLTA KORTTELITASOLLE ESITYKSEN SISÄLTÖ Taustatietoa Suurpellosta Lähtökohtana valumaaluetason tarkastelu Hallinta yleisillä alueilla Korttelitason hallintamenetelmät
LisätiedotKYSELY HULEVESITULVISTA Yhteenveto hulevesitulvariskien alustavaa arviointia varten kunnille tehtävän kyselyn vastauksista Vastausajankohta 26.11.2010 13:53:34 Yhteystietolomake 2) Kunnan nimi? 1. Imatra
LisätiedotHeikki Setälä ja URCA-konsortio
Kaupunkien valuntavesien huomioiminen aluesuunnittelussa Kaupunkien valuntavesien Heikki Setälä huomioiminen Ja URCA-konsortio aluesuunnittelussa Heikki Setälä ja URCA-konsortio SA:n johtoryhmän kysymys:
LisätiedotRAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila
Kaavatunnus 1/6 1-153 Asianumero RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila Asemakaavan muutos koskee tiloja 543-414-1-219 ja -220 Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelin 1130 tontit
Lisätiedotäärä ja laatu Suomessa
Hulevesien hallinta tulevaisuudessa 4.9.2007 Kuntaliitto Huleveden määm äärä ja laatu Suomessa Nora Sillanpää nora.sillanpaa@tkk.fi Vesitalouden ja vesirakennuksen laboratorio 1 Aiheita 1. Yleistä taajamahydrologian
LisätiedotHEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.
HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo
LisätiedotYlivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu
9M409026 6.4.2009 Ylivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Environment
LisätiedotKORTTELI 25155: STARKKI/LAHTI HULEVESISUUNNITELMA
KORTTELI 25155: STARKKI/LAHTI HULEVESISUUNNITELMA 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA 2.1 Maankäyttö 2.2 Valuma-alueet ja virtausreitit 2.3 Maaperä ja pohjavedet 3 SUUNNITELLUN MAANKÄYTÖN
LisätiedotIlmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011. Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö
Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011 Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö ILMASTONMUUTOS Kansallinen ilmastostrategia 2001 ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTA JA HILLINTÄ ILMASTONMUUTOKSEEN
LisätiedotTURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1.
Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS 26.1.2012 Ramboll Finland Oy, Kotipaikka Espoo, Y-tunnus 0101197-5,
LisätiedotRuskon Laakerintien kaupan suuryksikkö
Ruskon Laakerintien kaupan suuryksikkö Hulevesitarkastelu 20.12.2016 20.12.2016 Page 1 Valuma-alue Päivi Määttä Suunnittelualue sijoittuu Perämeren rannikkoalueen valuma-alueelle (84), missä edelleen Kuivasojan
LisätiedotIsonkyrön keskustan asemakaavamuutoksen ja Lapinmäen asemakaavan hulevesisuunnitelma
ISONKYRÖN KUNTA Isonkyrön keskustan asemakaavamuutoksen ja Lapinmäen asemakaavan hulevesisuunnitelma Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26653 Raportti 1 (12) Krankkala Emmaleena Sisällysluettelo
LisätiedotVesi asema- ja rantaasemakaavassa
Vesi asema- ja rantaasemakaavassa Vantaanjoki-neuvottelukunnan seminaari Etelä-Suomen lääninhallituksen auditorio Yliarkkitehti Anne Jarva 1 Vesi asema- ja ranta-asemakaavassa Asemakaavan ja ranta-asemakaavan
LisätiedotMitä hulevesi on? - hulevesien vaikutus pinta- ja pohjavesiin. Limnologi Eeva Nuotio Espoon ympäristökeskus
Mitä hulevesi on? - hulevesien vaikutus pinta- ja pohjavesiin Limnologi Eeva Nuotio Espoon ympäristökeskus eeva.k.nuotio@espoo.fi Sisältö Mitä hulevedet ovat? Miksi hulevesien hallintaa? - Pohjavedet -
LisätiedotHulevesien hallinta Lahden kaupungissa ja hallintokoneistossa Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut
Hulevesien hallinta Lahden kaupungissa ja hallintokoneistossa Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Kuntien 7. ilmastokonferenssi 8.-9.5.2014 Tampere-talo Hulevesi on rakennetulla alueella maan pinnalta,
LisätiedotTammelan hulevesiselvitys
Tammelan hulevesiselvitys Puhutaan Tammelan pihoista ja vesistä tilaisuus 13.6.2016 Perttu Hyöty, Sito Oy When infrastructure counts. Selvitysalue ja lähtökohtia työlle 2 Selvitysalueen muodostaa Tammelan
LisätiedotHulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina
Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina Maisema-arkkitehti Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus, HULEGREEN-hanke Hulevedet haltuun Lounais-Suomessa -seminaari 17.9.2015 Turku
LisätiedotHULEVESISELVITYS Nanson Kiinteistöt Oy
HULEVESISELVITYS Nanson Kiinteistöt Oy 12.6.2018 LVI-suunnittelu KRAMOX Kalle Uuramo, Puh. 040 5919902 kalle.uuramo@kramox.fi Nanson Kiinteistöt Oy Hulevesiselvitys 2/17 Sisällys 1. JOHDANTO... 4 2. ALUEEN
LisätiedotEspoon hulevesiohjelma. Katariina Peltola
Espoon hulevesiohjelma Katariina Peltola 7.11.2017 Hulevesiohjelma Valtuuston ohjeellisena hyväksymä hulevesiohjelma valmistui vuonna 2011. Päivitystyö käynnissä syksyllä 2017 Löytyy Espoon Internet sivuilta:
Lisätiedot