ILKKA-hanke Alueellinen hulevesisuunnitelma Turku, Kaarina, Lieto, Raisio ja Rusko ILKKA-hanke, Turku RAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ILKKA-hanke Alueellinen hulevesisuunnitelma Turku, Kaarina, Lieto, Raisio ja Rusko ILKKA-hanke, Turku RAPORTTI"

Transkriptio

1 ILKKA-hanke Alueellinen hulevesisuunnitelma Turku, Kaarina, Lieto, Raisio ja Rusko ILKKA-hanke, Turku RAPORTTI

2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET MENETELMÄT 8 3. SUUNNITTELUALUE JA SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT HULEVESIEN HALLINTA MAANKÄYTTÖ JA VALUNTAKERTOIMET MAANKÄYTÖN MUUTOSTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VEDENLAATU JA KUORMITUS ONGELMAKOHTEET KAPASITEETTITARKASTELU TOIMENPIDESUOSITUKSET HALLINTAMENETELMÄT HULEVESIEN VÄHENTÄMINEN HULEVESIEN HYÖDYNTÄMINEN SYNTYPAIKALLAAN HULEVESIEN JOHTAMINEN HIDASTAVILLA JA VIIVYTTÄVILLÄ JÄRJESTELMILLÄ HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN HIDASTUS- JA VIIVYTYSALUEILLA HULEVEDET JOHDETAAN HULEVESIVIEMÄRISSÄ SUORAAN VASTAANOTTAVAAN VESISTÖÖN HULEVESIEN LAADUN PARANTAMINEN ALUEELLISET HALLINTAMENETELMÄT UUSIEN KAAVA-ALUEIDEN HULEVESIEN VIIVYTYSTILAVUUS KUSTANNUKSET KIIREELLISYYSJÄRJESTYS JA JATKOSUUNNITTELUTARVE LÄHTÖKOHTIA JA ESIMERKKEJÄ YLEISKAAVOITUKSELLE YLEISKAAVAN SISÄLLÖN ESITTÄMISEN VÄLINEET ESIMERKKEJÄ HULEVESIEN HUOMIOIMISESTA KAAVOITUKSESSA HULEVESIEN HUOMIOIMINEN TURUN KAUPUNKISEUDUN YLEISKAAVOITUKSESSA VALUMA-ALUEET PIUHANOJA 35 2

3 6.1.1 KUUANOJA VÄLIALUE ALHAISTENOJA RAISION-RUSKONJOKI VÄHÄJOKI,RUSKONJOKI VÄLIALUEET PERNO -PANSIO- SATAMA PERNO PANSIO SATAMA KUNINKOJA KUNINKOJAN PÄÄUOMA VETIKONOJA SAUKONOJA KOVASOJA AURAJOKI AURAJOKI VÄHÄJOKI (AURAJOKI) PIIPANOJA PAATTISTENJOKI JA MAARIAN ALLAS TOPINOJA LAUSTEENOJA JAANINOJA SAVIJOKI VÄLIALUEET: VÄHÄHEIKKILÄ JA UITTAMO RAUVOLANOJA TORPPALANOJA LADJAKOSKENOJA VÄLIALUEET: VAARNIEMI, ALA-LEMU, YLI-LEMU, KORISTO JA KÄRKI YHTEENVETO LÄHTEET

4 Liiteluettelo LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 LIITE 6 LIITE 7 LIITE 8 LIITE 9 LIITE 10 LIITE 11 LIITE 12 LIITE 13 LIITE 14 LIITE 15 LIITE 16 LIITE 17 LIITE 18 LIITE 19 LIITE 20 LIITE 21 LIITE 22 LIITE 23 LIITE 24 LIITE 25 LIITE 26 LIITE 27 LIITE 28 LIITE 29 LIITE 30 LIITE 31 LIITE 32 LIITE 33 LIITE 34 LIITE 35 LIITE 36 LIITE 37 LIITE 38 LIITE 39 LIITE 40 Kapasiteettitarkastelu Muutosalueet ja viivytystarpeen arviointi Yhteenveto valuma-alueiden valuntakertoimista Piuhanojan ja Kuuanojan valuma-alueet, nykytilanne Piuhanojan ja Kuuanojan valuma-alueet, toimenpiteet Piuhanojan ja Kuuanojan valuma-alueet, yleiskaavamerkinnät Alhaistenojan, Pernon ja Pansion valuma-alueet, nykytilanne Alhaistenojan, Pernon ja Pansion valuma-alueet, toimenpiteet Alhaistenojan, Pernon ja Pansion valuma-alueet, yleiskaavamerkinnät Raisionjoen valuma-alue, nykytilanne Raisionjoen valuma-alue, toimenpiteet Raisionjoen valuma-alue, yleiskaavamerkinnät Vähäjoen, Kololanojan ja Ruskonjoen valuma-alueet, nykytilanne Vähäjoen, Kololanojan ja Ruskonjoen valuma-alueet, toimenpiteet Vähäjoen, Kololanojan ja Ruskonjoen valuma-alueet, yleiskaavamerkinnät Kuninkojan, Vetikonojan, Makslanojan, Saukonojan ja Kovasojan valuma-alueet, nykytilanne Kuninkojan, Vetikonojan, Makslanojan, Saukonojan ja Kovasojan valuma-alueet, toimenpiteet Kuninkojan, Vetikonojan, Makslanojan, Saukonojan ja Kovasojan valuma-alueet, yleiskaavamerkinnät Aurajoen ja sataman valuma-alueet, nykytilanne Aurajoen ja sataman valuma-alueet, toimenpiteet Aurajoen ja sataman valuma-alueet, yleiskaavamerkinnät Aurajoen valuma-alue, nykytilanne Aurajoen valuma-alue, toimenpiteet Aurajoen valuma-alue, yleiskaavamerkinnät Vähäjoen, Piipanojan, Maarian altaan ja Topinojan valuma-alueet, nykytilanne Vähäjoen, Piipanojan, Maarian altaan ja Topinojan valuma-alueet, toimenpiteet Vähäjoen, Piipanojan, Maarian altaan ja Topinojan valuma-alueet, yleiskaavamerkinnät Paattistenjoen valuma-alue, nykytilanne Paattistenjoen valuma-alue, toimenpiteet Paattistenjoen valuma-alue, yleiskaavamerkinnät Lausteenojan valuma-alue, nykytilanne Lausteenojan valuma-alue, toimenpiteet Lausteenojan valuma-alue, yleiskaavamerkinnät Jaaninojan valuma-alue, nykytilanne Jaaninojan valuma-alue, toimenpiteet Jaaninojan valuma-alue, yleiskaavamerkinnät Savijoen valuma-alue, nykytilanne Savijoen valuma-alue, toimenpiteet Savijoen valuma-alue, yleiskaavamerkinnät Vähäheikkilän ja Uittamon valuma-alueet, nykytilanne 4

5 LIITE 41 LIITE 42 LIITE 43 LIITE 44 LIITE 45 Vähäheikkilän ja Uittamon valuma-alueet, toimenpiteet Vähäheikkilän ja Uittamon valuma-alueet, yleiskaavamerkinnät Rauvolanojan, Torppalanojan, Ladjakoskenojan, Ala-Lemun, Yli-Lemun, Koriston, Kärjen ja välitilojen valuma-alueet, nykytilanne Rauvolanojan, Torppalanojan, Ladjakoskenojan, Ala-Lemun, Yli-Lemun, Koriston, Kärjen ja välitilojen valuma-alueet, toimenpiteet Rauvolanojan, Torppalanojan, Ladjakoskenojan, Ala-Lemun, Yli-Lemun, Koriston, Kärjen ja välitilojen valuma-alueet, yleiskaavamerkinnät 5

6 1. JOHDANTO Hulevedet ovat rakennetuilta alueilta syntyviä valuntavesiä. Alueellisella hulevesien hallintasuunnitelmalla pyritään tunnistamaan hulevesiin kohdistuvat muutospaineet maankäytön muuttuessa sekä parantamaan suunnittelualueen hulevesien hallintaa. Työ on laadittu Turun, Liedon, Raision Ruskon sekä Kaarinan alueille, joille rakentaminen keskittyy tulevaisuudessa. Työryhmään ovat kuuluneet: Pasi Aromäki Kaarina Kaupunginarkkitehti Jouni Saario Kaarina Ympäristöpäällikkö Henna Paajanen Lieto Kunnallistekniikkapäällikkö Aki Teini Lieto Vesihuoltopäällikkö Juha Virola Raisio Toimistoarkkitehti Maria Uusitalo Raisio Suunnitteluinsinööri Markku Toivonen Turku Ympäristötoimialan johtaja Irina Nordman Turku Liikelaitosjohtaja Olli-Pekka Mäki Turku Ympäristönsuojelusuunnittelija Anna Räisänen Turku Projektityöntekijä, Ympäristötoimiala Tuuli Vesanto Turku Maisema-arkkitehti Tapio Siirto Turku Infrapalvelujohtaja Eila Kesti Turku Vastaava rakennuttaja, Infrapalvelut Timo Juvonen Varsinais-Suomen liitto Ympäristösuunnittelija Maria Timonen Varsinais-Suomen Suunnittelija ELY-keskus Pöyry Finland Oy työryhmään kuuluivat Reijo Kuivamäki (DI), Leena Sänkiaho (DI), Jouni Korkiamäki (ins. AMK), Ulla Koivisto (tek. kand), Annina Sarlos (MARK), Hanna Hirvenjousi (hortonomi AMK) ja Soile Turkulainen (FM). Tämä hulevesisuunnitelma on laadittu maankäytön suunnittelun tarpeisiin. Suunnitelmassa on esitetty toimenpide-ehdotuksia, joilla pyritään ratkaisemaan nykyisiä hulevesiongelmia samoin kuin varautumaan maankäytön muutoksen tuomiin hulevesivaikutuksiin. Tämä suunnitelma tulee huomioida kaavoituksessa (MRL 9 ja MRA 1 )sekä tarpeen mukaan myös muussa maankäytön suunnittelussa. Suunnitelma on laadittu yleiskaavatasolla, ja asemakaavatasoisessa suunnittelussa tässä esitettyjä toimenpiteitä tulee tarkentaa. Tarkastelut ja toimenpiteet on esitetty valuma-alueittain. Suunnitelmassa on tuotu esiin alueelliset erityispiirteet, jotka vaikuttavat hulevesien hallintamenetelmien valintaan. Osalla toimenpide-ehdotuksista on merkitystä myös tulvasuojelun kannalta. Koska alueiden rakenteellisilla muutoksilla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia hulevesien johtamiseen ja käsittelyyn, toimenpide-ehdotukset tulee huomioida aluekokonaisuuksina kaavoitusprosesseissa. Maankäytön suunnittelussa ilmenevissä ristiriitatilanteissa hulevesivaikutuksia tulee arvioida paitsi tarkasteltavalla kohdealueella, myös muilla mahdollisilla vaikutusalueilla kohdealueen ympärillä. Esitetyt toimenpiteet ovat suosituksia eivätkä sitovia aluevarauksia. 6

7 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Alueellisessa hulevesisuunnitelmassa on selvitetty lähtökohdat yleiskaavatasoiselle hulevesien hallinnalle. Tavoitteena on tunnistaa suunnittelualueelle parhaiten soveltuvat hulevesien hallintamenetelmät, jotka voidaan huomioida yleiskaavoituksessa sekä yleiskaavojen pohjalta laadittavissa asemakaavoissa. Suunnittelualue kattaa noin 213 km 2 alueen, josta Turussa sijaitsee 122 km 2, Kaarinassa 29 km 2, Liedossa 25 km 2, Raisiossa 27 km 2 ja Ruskolla 10 km 2. Kaupunkialueilla kuivatus on perinteisesti toteutettu hulevesiviemäreillä tai sekaviemäreillä, mutta näiden menetelmien on todettu lisäävän ongelmia vastaanottavissa vesistöissä. Tiivistyvässä kaupungissa verkostojen kapasiteetti saattaa jäädä riittämättömäksi rakennettujen pintojen lisääntyessä. Yleiskaavatasoisessa hulevesisuunnitelmassa varaudutaan laajojen alueiden rakentamisesta aiheutuvaan muutokseen. Suunnittelu on suuntaa-antavaa, sillä esimerkiksi alueiden tulevasta tiiveydestä tai rakennusten sijoittelusta ei ole saatavilla tarkkaa tietoa. Suunnittelun lähtökohtana on käytetty Turun vuonna 2009 laatimaa hulevesiohjelmaa. Ohjelmassa on asetettu seuraavat periaatteet hulevesien hallinnan toteutukselle: 1. Ehkäistään hulevesien syntyä imeyttämällä niitä valuma-alueella. 2. Käsitellään hulevedet ensisijaisesti paikallisesti. 3. Vedenhankinnan kannalta tärkeillä pohjavesialueilla (luokka I) imeytetään puhtaita hulevesiä mahdollisimman paljon. 4. Lisätään hulevesien käsittelyä ja johtamista avoimissa, näkyvissä ja mahdollisimman luonnonmukaisissa järjestelmissä (ojat, tasausaltaat, lammet jne.) ja varataan siihen kaavoituksessa ja yleisten alueiden suunnittelussa tarvittavat reitit ja alueet. 5. Hidastetaan, viivytetään ja tasataan hulevesivirtaamia. 6. Suunnitellaan ja rakennetaan alueita hallitulle hulevesien tulvimiselle. 7. Rakennetaan uusien ja muotoillaan olemassa olevien avo-ojien uomia luonnonmukaisemmiksi ja säilytetään olemassa olevia puroja ja avo-ojia mahdollisuuksien mukaan. 8. Jatketaan kaupunkipurojen tilan parantamista kaupunkimaisen moninaiskäytön periaatteiden pohjalta. 9. Vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkon toiminta-alueella olevilta kiinteistöiltä hulevedet johdetaan ensisijaisesti hulevesiviemäriin. 10. Vähennetään hulevesiin joutuvia ympäristölle haitallisia aineita puuttumalla ensisijaisesti päästölähteisiin. 11. Haitallisia aineita sisältävät hulevedet puhdistetaan, jos kuormitus ylittää vastaanottavan vesistön herkkyystason. Työ on laadittu valuma-aluekohtaisena tarkasteluna. Tarkastelu on jaettu nykytilaselvitykseen, maankäytön muutosten vaikutusten arviointiin sekä toimenpidesuositusten laadintaan. Toimenpiteiden laadinnan perustana on käytetty Turun hulevesiohjelmassa esitettyä prioriteettijärjestystä. 7

8 2.1 MENETELMÄT Kirjallisuuslähteet Valuma-alueiden nykytilaselvitykset perustuvat pääosin kirjallisuuslähteistä saatuihin tietoihin. Apuna on käytetty esimerkiksi Ympäristöhallinnon selvityksiä sekä kuntien esimerkiksi kaavoitusta varten laatimia puro- ja luontoselvityksiä. Toimenpide-ehdotuksissa ja ohjeissa on viitattu pääosin Kuntaliiton vuonna 2012 laatimaan Hulevesioppaaseen. Paikkatietoanalyysit Valuma-alueiden ja -kertoimien määrittely laadittiin paikkatietomenetelmillä. Paikkatieto-ohjelmia käytettiin myös karttojen laadintaan. Kaavoitustiedot Maankäytön muutosta on arvioitu Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 (RM35) selvityksessä esitettyjen kohteiden perusteella, yleiskaavatasoisilla kaavoitustiedoilla sekä asemakaavoilla. Turun osalta on hyödynnetty vuonna 2008 laadittua Viherverkkosuunnitelmaa, jossa on esitetty ojille ja puroille suoja-alueita. Haastattelut Haastatteluita käytettiin nykytilan ongelmakohteiden selvittämiseen sekä kaavoituksen vaikutusten arviointiin. Kapasiteettitarkastelu Kapasiteettitarkastelu perustuu nykyisen hulevesiverkoston tietoihin. Tarkastelussa on huomioitu erityisesti tärkeimmät rummut ja verkosto-osuudet. Kapasiteettitarkastelussa arvioitiin putkien mitoitusohjeisiin perustuen teoreettinen maksimikapasiteetti. Hulevesiverkostoja tai avouomia ei ole mallinnettu. Hulevesien hallintaratkaisujen mitoitukseen käytetään keskimäärin kerran 50 vuodessa toistuvaa rankkasadetilannetta. Maastokäynnit Maastokäynnillä tutustuttiin suunnittelualueeseen sekä arvioitiin joidenkin toimenpiteiden osalta niiden soveltuvuus maastoon. 8

9 3. SUUNNITTELUALUE JA SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Sijainti Suunnittelualue kattaa noin 213 km 2 alueen, josta Turussa sijaitsee 122 km 2, Kaarinassa 29 km 2, Liedossa 25 km 2, Raisiossa 27 km 2 ja Ruskolla 10 km 2 (Kuva 1). Suunnittelualueella sijaitsevat hankkeeseen osallistuvien kuntien keskeisimmät kasvukohteet. Kuva 1 Suunnittelualue (Lähde: Maastotietokanta Maanmittauslaitos, 2013) 9

10 Topografia Suunnittelualue rajautuu lännessä ja etelässä mereen. Piuhanojan, Raisionjoen, Paattistenjoen ja Aurajoen laaksot muodostavat suunnittelualueella alavia laaksoja. Kaakko-luodesuuntainen harju Skanssista lentokentälle ja kalliosaarekkeet muodostavat alueen korkeimmat kohteet (Kuva 2). Korkeuserot vaihtelevat merenpinnasta noin 90 metriin. Valuma-alueiden määrittelyyn käytettiin laserkeilattua 2mx2m pintamallia (Maanmittauslaitos, 2012) ja kartoissa on esitetty Maastotietokannan korkeuskäyrät (Maanmittauslaitos, 2012). Kuva 2 Suunnittelualueen topografia (Lähde: Korkeusmalli 2 m Maanmittauslaitos, 2013) 10

11 Maaperä Maaperäaineistona käytettiin Geologian tutkimuskeskuksen maaperäkarttaa (Geologian tutkimuskeskus, 2012), joka kuvaa maaperätietoa yhden metrin syvyydeltä (Kuva 3). Suunnittelualueella esiintyy pääosin savea sekä kalliota. Kaakkois-luodesuuntaisella harjumuodostumalla esiintyy hiekkaa ja suoalueilla turvetta. Osalla alueista ei ole saatavissa maaperätietoja. Esimerkiksi satama-alueet ovat pääosin täyttömaata, eikä alkuperäistä maaperätietoa ole siten esitetty karttaaineistossa. 11

12 Kuva 3 Suunnittelualueen maaperä (Lähde: Maaperäkartta 1: GTK) Pintavedet Kuva 4 Rannikon kallioita (Kuva Annina Sarlos) Suunnittelualue rajautuu etelässä ja lännessä mereen ja kuuluu Saaristomeren rannikkoalueen vesistöalueeseen. Suunnittelualueella sijaitsee osittain vain yksi järvi, Littoistenjärvi, ja kolme patoallasta: Maarian allas, Haunisten allas sekä Raisionjoen patoallas. Alueen halki kulkee neljä jokea: Piuhanoja, Ruskonjoki, jonka nimi vaihtuu kuntien rajalla Raisionjoeksi, Aurajoki ja Paattistenjoki. Muut uomat ovat joko puroja tai noroja (Kuva 5). Tiedot vesistöistä on koottu pääosin ympäristöhallinnon OIVA ja HERTTA - ympäristö- ja paikkatietopalvelusta. Hankkeessa hyödynnettiin myös alueelta laadittuja pintavesiselvityksiä. 12

13 Munittulan pohjavesialue Antintalon pohjavesialue Lentokentän pohjavesialue Huhtamäen pohjavesialue Kupittaan pohjavesialue Kaarningon pohjavesialue Kuva 5 Suunnittelualueen valuma-aluejako, pintavedet, pohjavesialueet, hulevesiverkostot sekä luonnonsuojelualueet (Maastotietokanta Maanmittauslaitos, 2013, OIVA-tietokanta, 2013) 13

14 Kuva 6 Aurajoen ranta, Turku (Kuva Annina Sarlos) Pohjavedet Suunnittelualueella sijaitsee kuusi pohjavesialuetta: Munittula 1,81km 2, Antintalo 2,81 km 2, Lentokenttä 0,95 km 2, Huhtamäki 1,41 km 2 ja Kaarninko 2,2 km 2 (yhteensä 8,5 km 2 ). Kupittaan paineelliselle pohjavesialueelle ei ole tehty rajausta. Hulevesien hallintaan liittyvät paineet painottuvat Kupittaan, Lentokentän, Huhtamäen ja Kaarningon pohjavesialueille (Kuva 5). Tiedot pohjavesistä on koottu ympäristöhallinnon OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelusta. Hankkeessa hyödynnettiin myös alueelta laadittuja pohjavesiselvityksiä esimerkiksi vuonna 2009 laadittua Turun, Kaarinan ja Ruskon pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaa (Joronen, 2009). Luonnonsuojelukohteet Luonnonsuojelukohteet, luonnonsuojeluohjelmien kohteet ja Natura-alueet saatiin ympäristöhallinnon OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelusta. Lisäksi lähteenä on alueelta laadittuja luonto- ja puroselvityksiä. Työssä huomioitiin erityisesti kohteet, joilla hulevesien hallinta saattaa aiheuttaa ongelmia ja suunnittelussa tunnistettiin hulevesien hallinnan kannalta merkittävät kohteet (Kuva 5). 14

15 Kuva 7 Raisionlahden suojelualue (Kuva Annina Sarlos) Maankäyttö Nykyinen maankäyttö perustuu maanmittauslaitoksen maastotietokannan paikkatietoaineistoon (2012) sekä asemakaavatietoihin. Hulevesiverkosto Suunnittelualueella on lähes 900 km hulevesiverkostoa. Lisäksi alueen kuivatus on hoidettu avoojin sekä rummuilla. Näistä osa on kuntien, osa vesilaitosten ja osa liikenneviraston vastuulla. Turun keskustan sekaviemärin pituus on noin 55 km. Tiedot hulevesiverkostosta saatiin hankkeeseen osallistuneilta kunnilta, VR:n rumpurekisteristä ja ELY-keskuksen rekistereistä. 15

16 4. HULEVESIEN HALLINTA Hulevesien muodostumiseen ja valuntaominaisuuksiin vaikuttavat esimerkiksi läpäisemättömien pintojen määrä, maaperä ja pintojen kaltevuus. Tietyltä alueelta muodostuvaa valuntaa ja hulevesivirtaamaa arvioidaan määrittämällä alueelle valuntakerroin. Valuma-alueilta selvitettiin alueen nykyiseen maankäyttöön perustuvat valuntakertoimet sekä tulevaan maankäyttöön perustuvat valuntakertoimet. Maankäyttöön perustuen arvioitiin suuntaa-antavasti alueilta aiheutuva vesistökuormitus nykytilanteessa sekä tulevalla maankäytöllä. 4.1 MAANKÄYTTÖ JA VALUNTAKERTOIMET Nykyiseen maankäyttöön perustuva valuntakerroin määriteltiin käyttämällä maastotietokannasta saatuja rakennusten sekä teiden sijaintitietoja. Paikkatieto-ohjelmalla laskettiin rakennusten pintaalat sekä teiden pituudet. Teiden leveyksiksi arvioitiin 10m. Piha-alueiden pinta-alojen arviot perustuivat oletukseen, että pihan pinta-ala on kaksi kertaa yhtä suuri kuin kattopinta-ala. Kerrointa voidaan kasvattaa teollisuus- ja liikekeskuksille, joilla piha-alueet ovat huomattavasti rakennuksia laajempia. Esimerkiksi lentokentän ja logistiikkakeskusten alueille kerroin on arvioitu erikseen. Valuntakertoimet laskettiin taulukossa 1 esitettyjen kertoimien mukaan. Taulukko 1 Valuntakertoimen arvointi, nykytila Maankäyttö Valuntakerroin Rakennus 1,0 Tie 0,8 Piha 0,6 Muut alueet, rakentamattomat alueet 0,1 Menetelmän on todettu olevan tarkkuudeltaan sopiva tässä mittakaavassa tehtyyn tarkasteluun. 4.2 MAANKÄYTÖN MUUTOSTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Maankäytön muutosten vaikutus valuntakertoimiin käytiin läpi aluekohtaisesti. Alueille arvioitiin nykyinen ja rakentamisen jälkeinen valuntakerroin. Tulevan valuntakertoimen määritys perustuu taulukossa 2 esitettyihin maankäyttöalueille annettuihin arvoihin. Arviot ovat suuntaa-antavia, sillä yleiskaavatasoisten kaavoitustietojen perusteella ei voida tietää esimerkiksi tulevaa katettujen pintojen pinta-alaa. 16

17 Taulukko 2 Valuntakertoimen määrittäminen maankäytön mukaan Maankäyttö Valuntakerroin Harva pientaloalue 0,1-0,2 Tiivis pientaloalue 0,15-0,25 Hyvin tiivis pientaloalue 0,2-0,3 Rivi- tai pienkerrostaloalue, väljä kerrostaloalue Tiivis kerrostaloalue, teollisuusja liikealueet, koulut 0,3-0,5 0,4-0,6 Hyvin tiivis kerrostaloalue 0,5-0,8 Puisto 0,15-0,25 Metsä 0,05-0,2 Liikennealue asfaltoitu 0,7-0,8 Liikennealue sora 0,35-0,4 Pelto, niitty, nurmi 0,15-0,35 Sorakentät 0,2-0,4 Vesi VEDENLAATU JA KUORMITUS Kuormituksen muutos on esitetty sanallisesti käsiteltyjen muutosalueiden yhteydessä, mikäli muutoksen on todettu olevan merkittävä. Arvio perustuu kirjallisuustietoihin, taulukon 3 mukaisiin suuntaa antaviin maankäytön mukaisiin kuormitusarvoihin sekä mahdollisiin pistekuormittajiin. Lisäksi huomioidaan alueilla mahdollisesti suoritetut vedenlaatumittaukset. 17

18 Taulukko 3 Eri maankäyttömuotojen arvoidut ominaiskuormitusarvot kiintoaineelle (SS), fosforillle (P), typelle (N), lyijlle (Pb), kuparille (Cu) ja sinkille (Zn) (Kuusisto, 2002 mukaan) X ONGELMAKOHTEET Suunnittelualueen ongelmakohteet tunnistettiin sekä työpajoissa haastattelemalla kuntien edustajia että Turun alueelle tehdyssä erillisessä hankkeessa. Ongelmakohteita on tunnistettu myös kapasiteettitarkastelun yhteydessä ja maastomallilla tarkastellen. Ongelmakohteet käsitellään valuma-aluekohtaisesti ja esitetään toimenpide kartoilla valuma-aluekohtaisesti. Turun kaupunki on laatinut erillisessä hankkeessa selvityksen hulevesien ongelmakohteista, jossa ongelmakohteet on jaettu kuuteen kategoriaan tulvatyypin mukaan: hulevesitulva, ylläpito-ongelma, ylläpitoongelma/hulevesitulva, hulevesiviemäri puuttuu, katurakenteen ongelmat ja meritulva. Näistä on pyritty tunnistamaan alueelliset ongelmat, jotka voidaan ratkaista yleiskaavatasoisella suunnittelulla. 4.5 KAPASITEETTITARKASTELU Kapasiteettitarkastelu perustuu verkostotietoihin sekä suunnittelualueella laadittuihin hulevesiselvityksiin. Tarkastelussa on huomioitu valuma-alueilta merkittävimmät rummut ja verkoston osuudet. Ne on esitetty numeroituina valuma-aluekohtaisissa nykytilakartoissa ja niiden tarkemmat kapasiteettitiedot liitteessä 1. Verkostossa on useita virtaussuuntaan nähden nousevia putkiosuuksia tai rumpuja ja putkia, joilla ei ole saatavissa korkotietoja. Näiden osalta kapasiteetti on arvioitu kyseiselle putkikoolle suunnitteluohjeissa esitettyjen minimikaltevuuksien mukaan. Suunnittelualueella on lisäksi useita verkosto-osuuksia, jotka purkavat mereen. Merenpinnan korkeudella on vaikutusta putkien täyttöasteeseen ja veden virtausnopeuteen. 18

19 5. TOIMENPIDESUOSITUKSET Arvio tarvittavista toimenpiteistä tehtiin sekä alueellisille hallintamenetelmille (Kappale 5.2) että uusille kaava-alueille (Kappale 5.3). Pääperiaatteena on, että alueellisilla menetelmillä vastataan nykyisiin ongelmiin ja parannetaan hulevesien johtamista nykyisissä avouomissa. Kaava-alueiden sisäisillä toimenpiteillä pyritään säilyttämään virtaamaolosuhteet rakentamista edeltävällä tasolla. Turun kaupungin hulevesiohjelmassa on esitetty prioriteettijärjestys, jonka mukaan hulevesiä tulee ensisijaisesti käsitellä ja johtaa: I Ensisijaisesti hulevedet käsitellään ja hyödynnetään syntypaikallaan. Jos maaperän laatu ja muut olosuhteet sallivat, hulevedet imeytetään syntypaikalla. Jos hulevesiä ei voi imeyttää, mahdollisuuksien mukaan huleveden virtaamaa hidastetaan tai viivytetään viheralueella ennen sen pois johtamista. II Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hidastavalla ja viivyttävällä järjestelmällä. Jos hulevesiä ei voi imeyttää tai viivyttää syntypaikallaan, vaan vedet on johdettava viheralueilta eteenpäin, se tehdään hidastaen ja viivyttäen vesien kulkua ojien, tasausaltaiden ja lampien avulla, joissa vesi pääsee imeytymään maahan, pidättymään kasvillisuuteen ja haihtumaan ilmaan. III Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hulevesiviemärissä viheralueilla sijaitseville hidastus- ja viivytysalueille ennen ojiin tai vesistöön (puroihin) johtamista. Jos hulevesiä ei voi imeyttää eikä johtaa viheralueilta eteenpäin hidastavalla ja viivyttävällä järjestelmällä, vedet johdetaan putkella eteenpäin. Hulevedet kuitenkin käsitellään jollakin vesiä hidastavalla ja viivyttävällä järjestelmällä ennen kuin ne johdetaan lopullisesti kaupunkipuroon. IV Hulevedet johdetaan hulevesiviemärissä suoraan vastaanottavaan vesistöön. Jos hulevesiä ei voi imeyttää eikä viivyttää viheralueilla ennen vastaanottavaa vesistöä, ne johdetaan putkella suoraan vesistöön. Toimenpidesuosituksissa on pyritty noudattamaan prioriteettijärjestystä - huomioiden alueiden erityispiirteet sekä suunnittelutarkkuus. Yleiskaavatasolla voidaan vaikuttaa erityisesti hulevesien viivyttämiseen ja imeyttämiseen sekä avouomien käyttämiseen hulevesien johtamiseen. Taulukossa 4 on esitetty menetelmiä, joilla voidaan hallita hulevesien määrää ja niiden vaikutusta hulevesitulvien ehkäisyyn, virtaaman tasaamiseen ja eroosion ehkäisyyn sekä pohjaveden muodostumiseen. Taulukossa 4 on esitetty hallintamenetelmille kaavoituksen suunnittelutaso, joilla menetelmän suunnittelu tehdään. Uusilla alueilla tulisi suosia läpäiseviä päällysteitä ja viherkattoja, mutta niiden vaikutuksen arvioiminen voidaan huomioida vasta asemakaavatasolla. Myös hulevesien johtamismenetelmiin vaikutetaan asemakaavatasoisessa suunnittelussa, jossa voidaan tehdä tarkempia kuivatussuunnitelmia ja aluevarauksia esimerkiksi viherpainanteille. Eri menetelmiä on kuvattu kappaleessa 5.1, mutta yksityiskohtaisempaa lisätietoa käytettävistä menetelmistä ja niiden mitoituksesta on saatavilla esimerkiksi Kuntaliiton Hulevesioppaasta (2012). 19

20 Taulukko 4 Hulevesien määrällinen hallinta (Kuntaliitto, 2012). Hulevesitulvien estäminen Virtaamien tasaaminen ja eroosion ehkäisy Imeytyminen ja pohjaveden muodostuminen Suunnittelutaso A =asemakaava Y = yleiskaava Hulevesien vähentäminen Läpäisevät päällysteet A Viherkatot A Imeytyskaivannot Y/A Imetyspainanteet Y/A Hulevesien johtaminen Kourut A Viherpainanteet A Rakennetut kanavat ja purot Hulevesien viivyttäminen Y/A Kosteikot Y Lammikot Y Viivytyspainanteet Y Viivytyskaivannot ja säiliöt Y 3 Merkittävä positiivinen vaikutus 1 Alhainen positiivinen vaikutus 2 Keskitasoinen positiivinen vaikutus 5.1 HALLINTAMENETELMÄT HULEVESIEN VÄHENTÄMINEN Pintavalunnan pienentäminen toteutetaan käytännössä vähentämällä läpäisemättömiä pintoja. Alueiden suunnittelulla, esimerkiksi teiden tai rakennusten sijoittelulla, voidaan vaikuttaa merkittävästi läpäisemättömän pinnan määrään. Markkinoilla on saatavilla myös erilaisia läpäiseviä päällysteitä ja viherkattoja (Kuva 8). Näillä menetelmillä voidaan pienentää sateista syntyvää välitöntä valuntaa ja lisätä huleveden ns. painannesäilyvyyttä. Kun kyseessä on pieni tai keskisuuri sadetapahtuma, voidaan pinnoitteilla vaikuttaa merkittävästi valuntaan, mutta rankkasadetilanteissa hyöty jää pieneksi. Tämän takia läpäisevien materiaalien lisäksi alueilla tarvitaan myös tulvareitit ja ylivuotorakenteet. Mitoitus ja vaikutukset voidaan arvioida korttelitasoisissa suunnitelmissa. 20

21 Kuva 8 Viherkattokasveja ja läpäisevä kivetys (Kuva: Leena Sänkiaho) HULEVESIEN HYÖDYNTÄMINEN SYNTYPAIKALLAAN Hulevettä voidaan hyödyntää syntypaikallaan esimerkiksi imeyttämällä vettä pohjavedeksi tai käyttämällä hulevettä kasteluvetenä. Hulevesien imeyttäminen pohjavedeksi voidaan toteuttaa alueilla, joilla maaperä on vettä läpäisevää. Imeytys voidaan toteuttaa joko maanpäällisillä avoimilla tai maanalaisilla teknisillä imeytysrakenteilla. Maanpäälliset imeytysrakenteet voivat olla esimerkiksi kenttiä, painanteita ja altaita. Maanalaiset menetelmät voidaan toteuttaa esimerkiksi kaivoilla tai maanalaisilla säiliöillä. Imeytymistä voidaan parantaa poistamalla kiintoaine imetysrakennetta ennen sijaitsevalla laskeutusaltaalla, tasauskaivolla tai kasvillisuuden peittämällä pintavalutuskaistalla. Biosuodatuksella, jossa imeytysrakenteen pinnalla on orgaaninen maakerros ja kasvillisuutta, voidaan parantaa veden laatua ja imeytymistä maaperään. Imeytysrakenteet voivat toimia myös suodattimina, joista vedet johdetaan salaojia pitkin eteenpäin. Tällöin tavoitteena on hulevesien viivytys ja laadun parantaminen. Imetysrakenteet tulee varustaa ylivuotorakenteilla ja tulvareiteillä. Hulevesien imeyttämisen toimivuuden arviointi yleiskaavatasolla voidaan tehdä yleispiirteisesti maaperä- ja pohjavesitietojen perusteella. Suunnittelualueella sijaitsee kuusi pohjavesialuetta, joilla imeyttämismahdollisuudet ja riskit tulee arvioida alueiden maankäytön suunnittelussa. Imeytysrakenteen tarkemmassa mitoituksessa huomioidaan tarvittava viivytystilavuus, pohjaveden pinnan taso sekä maaperän vedenläpäisevyysominaisuudet. Yleiskaavatasolla voidaan arvioida tilantarve ja imeytykseen soveltuvat alueet. Sadeveden hyötykäyttömahdollisuudet kaupunkialueilla ovat rajalliset. Vettä voidaan hyödyntää kasvukaudella istutusten kasteluvetenä tai vedet voidaan johtaa esimerkiksi sadepuutarhoihin (Kuva 9). Kasteluveden hyötykäyttö voidaan toteuttaa myös erilaisten viivytysratkaisujen yhteyteen. Hyötykäyttömahdollisuuksien arviointi voidaan toteuttaa asemakaavatasolla. Suomessa sadeveden kerääminen ja käyttö kotitalouksissa esimerkiksi wc:n huuhteluvetenä ei ole teknistaloudellisesti kannattavaa alueilla, joilla on keskitetty vesihuolto. 21

22 Kuva 9 Sadepuutarha (Kuva Leena Sänkiaho) HULEVESIEN JOHTAMINEN HIDASTAVILLA JA VIIVYTTÄVILLÄ JÄRJESTELMILLÄ Hulevesien johtamisjärjestelmät, joilla hulevesiä voidaan viivyttää, ovat esimerkiksi viherpainanteet tai avo-ojat. Avo-ojien muotoilulla, kuten pohjapadoilla tai ojan mutkittelulla, voidaan vaikuttaa virtaamaan. Ojien yhteyteen on syytä myös varata alueita, joille tulvatilanteissa vedet voivat hallitusti tulvia. Yleiskaavatasolla voidaan vaikuttaa erityisesti hulevesien johtamiseen puroissa ja kanavissa sekä osoittaa alueita, joilla virtaamaa voidaan hidastaa tai viivyttää. Tulvatasanteiden säästäminen tai rakentaminen purojen varteen lisäävät purojen kapasiteettia ja vähentävät tulvariskiä sekä ala- että yläjuoksulla. Yleiskaavatasolla voidaan esittää näiden alueiden sijainti. 22

23 Kuva 10 Avokanava ja vikerpainanne hulevesien johtamiseen (Kuvat Leena Sänkiaho) HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN HIDASTUS- JA VIIVYTYSALUEILLA Prioriteettijärjestyksen mukaan hulevesiä tulee hidastaa tai viivyttää ennen vesien johtamista vastaanottaviin vesistöihin, mikäli niitä ei voida imeyttää syntysijoillaan. Hidastavia ja viivyttäviä rakenteita ovat esimerkiksi lammet, kosteikot (Kuva 11), painanteet (Kuva 12) ja maanalaiset tekniset viivytysrakenteet. Rakenteet voivat olla joko kiinteistökohtaisia tai niihin voidaan koota hulevesiä laajemmalta alueelta. Ensisijaisena vaihtoehtona hulevesien viivyttämiseen pidetään kosteikkoa, jolla on eniten veden laatua parantavia ominaisuuksia. Yleiskaavatasolla voidaan arvioida aluekohtaisten rakenteiden tilavuus sekä osoittaa kohteet, jotka soveltuvat parhaiten hulevesien hallintaan. Viivytystilavuuksien hajauttamista kiinteistöille suositellaan, sillä siten voidaan jakaa hulevesien hallinnan kustannuksia sekä vastuuta myös kiinteistöille ja toteuttaa menetelmät rakentamisen edellyttämässä tahdissa. 23

24 Kuva 11 Hulevesilampi, jossa pysyvä vedenpinta ja hulevesikosteikko (Kuvat Leena Sänkiaho) Kuva 12 Kiinteistökohtaisia hulevesipainanteita (Kuvat Leena Sänkiaho) HULEVEDET JOHDETAAN HULEVESIVIEMÄRISSÄ SUORAAN VASTAANOTTAVAAN VESISTÖÖN Perinteisesti hulevedet on johdettu suoraan vastaanottavaan vesistöön hulevesiviemäreillä tai peratuilla ja suoristetuilla avo-ojilla. Turun keskusta-alueella on vielä sekaviemäreitä hulevesiverkoston rinnalla. Hulevesien johtamista hulevesiputkistossa vastaanottavaan vesistöön voidaan harkita vain tapauksissa, joissa hulevedet ovat riittävän hyvälaatuisia ja purkuvesistö kestää lisääntyvän virtaaman. Hulevesiviemärin lisäksi on aina suunniteltava riittävä tulvareitti mitoitusta suurempien virtaamien varalta. Suunnittelualueella erityisesti alavilla alueilla tulee hulevesien johtamista viemäreissä välttää. Hulevesiverkosto sijoitetaan yleisesti yli metrin syvyyteen maanpinnasta. Meren lähellä alavilla alueilla hulevesiverkostot saatetaan joutua sijoittamaan meren pinnan alapuolelle, jolloin virtaama on riippuvainen purkuvesistön vedenpinnan tasosta. Tämä tulee huomioida putkien mitoituksessa sekä tulvariskejä ja kustannuksia arvioitaessa. Virtaamaa voidaan parantaa pumppaamalla, mutta silloin rakentamis- ja käyttökustannukset lisääntyvät. Toimenpide-ehdotuksissa huomioidaan alueet, joiden kuivatukseen merenpinnan korkeudella on vaikutusta. 24

ILKKA-hanke Alueellinen hulevesisuunnitelma Turku, Kaarina, Lieto, Raisio ja Rusko ILKKA-hanke, Turku RAPORTTI

ILKKA-hanke Alueellinen hulevesisuunnitelma Turku, Kaarina, Lieto, Raisio ja Rusko ILKKA-hanke, Turku RAPORTTI ILKKA-hanke Alueellinen hulevesisuunnitelma Turku, Kaarina, Lieto, Raisio ja Rusko ILKKA-hanke, Turku RAPORTTI Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 6 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 7 2.1 MENETELMÄT

Lisätiedot

Turun kaupungin hulevesiohjelman ja hulevesityöryhmän esittely Olli-Pekka Mäki 1

Turun kaupungin hulevesiohjelman ja hulevesityöryhmän esittely Olli-Pekka Mäki 1 Turun kaupungin hulevesiohjelman ja hulevesityöryhmän esittely 3.4.2014 Olli-Pekka Mäki 1 Hulevesiohjelman taustaa Hulevesiohjelman laatiminen perustuu Turun ja Helsingin Itämerihaasteen toimenpideohjelmaan

Lisätiedot

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma Alueen nykytila Suunnittelualue on Sulan osayleiskaava-alue, joka on pinta-alaltaan n. 510 hehtaaria. Alueesta noin hieman alle 200 ha on asemakaavoitettu asumisen ja työpaikkojen alueiksi. Kaavoittamattomat

Lisätiedot

Etelä-Siilinjärven yleiskaavan hulevesiselvitys. Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö Siilinjärven kunta

Etelä-Siilinjärven yleiskaavan hulevesiselvitys. Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö Siilinjärven kunta Etelä-Siilinjärven yleiskaavan hulevesiselvitys Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö Siilinjärven kunta Etelä-Siilinjärvi -Vuorela, Toivala ja Jännevirta Etelä-Siilinjärven yleiskaava - hulevedet Tavoitteena

Lisätiedot

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus. Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN

Lisätiedot

Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella

Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella Rakennetun, vettä läpäisemättömän pinnan lisääntyminen muuttaa sadevesien luontaista kiertoa ja äärevöittää hydrologisia olosuhteita. Se kasvattaa pintavalunnan

Lisätiedot

RAPORTTI VVO KODIT OY Näsilinnankatu 40, täydennysrakentaminen Asemakaavan 8597 hulevesiselvitys Donna ID

RAPORTTI VVO KODIT OY Näsilinnankatu 40, täydennysrakentaminen Asemakaavan 8597 hulevesiselvitys Donna ID RAPORTTI VVO KODIT OY Näsilinnankatu 40, täydennysrakentaminen Asemakaavan 8597 hulevesiselvitys Donna ID 1559459 Sivu 1 (5) Sisällysluettelo 1 ALUEEN KUVAUS 2 1.1 Suunnittelualue 2 1.2 Topografia ja

Lisätiedot

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä Luonnos 14.8.2013 Viite 1510006406 VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA, VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

Lisätiedot

RAPORTTI 16X TAMPEREEN KAUPUNKI Härmälän Ilmailunkadun asemakaavan nro 8513 hulevesiselvitys ja - suunnitelma Donna ID

RAPORTTI 16X TAMPEREEN KAUPUNKI Härmälän Ilmailunkadun asemakaavan nro 8513 hulevesiselvitys ja - suunnitelma Donna ID RAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Härmälän Ilmailunkadun asemakaavan nro 8513 hulevesiselvitys ja - suunnitelma Donna ID 1 157 799 Sivu 1 (13) Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS 2 1.1 Suunnittelualue

Lisätiedot

IGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola

IGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola IGS-FIN allasseminaari 11.10.2016 Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola 1 Hulevedet Hulevesi on rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muulle pinnalle kertyviä sade-

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN ENERGIAVERKOT OY Korvenkylän vesihuoltotarkastelu

LAPPEENRANNAN ENERGIAVERKOT OY Korvenkylän vesihuoltotarkastelu RAPORTTI 4.6.2014 LAPPEENRANNAN ENERGIAVERKOT OY Korvenkylän vesihuoltotarkastelu 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry

Lisätiedot

HULEVESISELVITYS ASEMAKAAVOITUSTA VARTEN

HULEVESISELVITYS ASEMAKAAVOITUSTA VARTEN HULVSISLVITYS ASMAKAAVOITUSTA VARTN YMMRSTAN LIIKUNTAHALLIN TONTTI (55048/1) 08.07.2016 SPOO PÄIVITTTY 07.09.2016 Tontin pintamateriaalikaaviot täsmennetty, lisätty tontin laajennettu vaihtoehto. SISÄLLYS:

Lisätiedot

Viisarinmäen kaava-alueen hulevesiselvitys

Viisarinmäen kaava-alueen hulevesiselvitys TOIVAKAN KUNTA Viisarinmäen kaava-alueen hulevesiselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28204 Raportti 1 (5) Saviranta Sonja Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Valuma-alueet ja -reitit... 1

Lisätiedot

Hulevesien luonnonmukainen käsittely

Hulevesien luonnonmukainen käsittely 1 Hulevesien luonnonmukainen käsittely Hulevesien hallinta maankäytön suunnittelussa 27.2.2013 OULU MAISEMA-ARKKITEHTI ANTTI-JAAKKO KOSKENNIEMI 2 HULEVESIEN HALLINTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA Esityksen

Lisätiedot

Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011. Työnro 416079

Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011. Työnro 416079 Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011 Työnro 416079 MAAPERÄ- JA HULEVESISELVITYS KORTEKUMPU, KANGASALA SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT...3 1.1 Selvityksen sisältö ja tekijät...

Lisätiedot

Kaavoitus ja hulevesien hallinta Järvenpäässä. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kaavoitus ja hulevesien hallinta Järvenpäässä. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kaavoitus ja hulevesien hallinta Järvenpäässä Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula 9.11.2016 9.11.2016 2 Lähtökohdat Järvenpään kaupungin hulevesisuunnitelma Hyväksytty kaupunkikehityslautakunnassa v. 2013

Lisätiedot

Hulevedet ja maankäytön suunnittelu

Hulevedet ja maankäytön suunnittelu Hulevedet ja maankäytön suunnittelu Riitta Tornivaara Ruikka Hulevesifoorumi/ SYKE, Helsinki 1 Verkkojulkaisuna http://www.ymparisto.fi/uus/julkaisut Painettuna Edita Publishing Oy, www.edita.fi/netmarket

Lisätiedot

YLEISKAAVOJEN HULEVESIMÄÄRÄYKSET

YLEISKAAVOJEN HULEVESIMÄÄRÄYKSET YLEISKAAVOJEN HULEVESIMÄÄRÄYKSET hule-1 Alueelle rakennettava hulevesien viivytykseen ja puhdistamiseen varattava alue. Alueelle tulee johtaa Särkijärven valuma-alueelle sijoittuvilta rakennettaviksi tarkoitetuilta

Lisätiedot

Marja-Vantaan hulevesien hallinta

Marja-Vantaan hulevesien hallinta Marja-Vantaan hulevesien hallinta Huleveden käsittelystä ja viivytyksestä tulvareitteihin Marika Orava, suunnitteluinsinööri, DI Marja-Vantaan sijainti Marika Orava 2 Marja-Vantaa * Kotikaupunki n. 30

Lisätiedot

TYÖKALUJEN KEHITTÄMINEN HULEVEDEN VIEMÄRÖINNISTÄ PERITTÄVÄN KORVAUKSEN MÄÄRITTÄMISEEN JA KOHDENTAMISEEN

TYÖKALUJEN KEHITTÄMINEN HULEVEDEN VIEMÄRÖINNISTÄ PERITTÄVÄN KORVAUKSEN MÄÄRITTÄMISEEN JA KOHDENTAMISEEN TYÖKALUJEN KEHITTÄMINEN HULEVEDEN VIEMÄRÖINNISTÄ PERITTÄVÄN KORVAUKSEN MÄÄRITTÄMISEEN JA KOHDENTAMISEEN VESIHUOLTO 2015 Turku Leena Sänkiaho SISÄLTÖ Työn tausta ja tavoitteet Määritelmät Pilot-kunnat ja

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Viialan Nuijatie 31:n asemakaavan nro 8627 hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID

TAMPEREEN KAUPUNKI Viialan Nuijatie 31:n asemakaavan nro 8627 hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID RAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Viialan Nuijatie 31:n asemakaavan nro 8627 hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID 1 576 083 Sivu 1 (16) Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS 2 1.1 Suunnittelualue

Lisätiedot

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA Vesihuolto 2015 2040 seminaari Tampere 22.10.2015 Teija Hakalahti Sirén Erityisasiantuntija, FT Vapo Oy Clean Waters teija.hakalahti siren@vapo.fi Vankka kokemus hajautetun

Lisätiedot

HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN RUDUKSEN TUOTTEILLA

HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN RUDUKSEN TUOTTEILLA Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.12.2015 HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN RUDUKSEN TUOTTEILLA Tarkastus Päivämäärä 30.12.2015 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Niina Siitonen Jari Laihonen, Kimmo Hell,

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER 16WWE1027.B711 11.5.2011 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER Kirstulan alueen asemakaavan muutokseen liittyvä Rautamonojan hulevesimitoitus 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä

Lisätiedot

Päijänrannan asemakaava

Päijänrannan asemakaava S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A JÄMSÄN KAUPUNKI Päijänrannan asemakaava Hulevesiselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2.6.2014 P17610 Hulevesiselvitys 1 (8) Antti Smolander 2.6.2014 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

OY TEBOIL AB KOKINKYLÄNTIE, ESPOO HULEVESIEN HALLINTASUUNNI- TELMASELOSTUS, VERSIO B. Oy Teboil Ab. Hulevesien hallintasuunnitelmaselostus

OY TEBOIL AB KOKINKYLÄNTIE, ESPOO HULEVESIEN HALLINTASUUNNI- TELMASELOSTUS, VERSIO B. Oy Teboil Ab. Hulevesien hallintasuunnitelmaselostus Vastaanottaja Oy Teboil Ab Asiakirjatyyppi Hulevesien hallintasuunnitelmaselostus Päivämäärä Tammikuu 2017 OY TEBOIL AB KOKINKYLÄNTIE, ESPOO HULEVESIEN HALLINTASUUNNI- TELMASELOSTUS, VERSIO B Tarkastus

Lisätiedot

Hulevesien hallinta. esiselvitys organisointimalleista. Jukka Meriluoto Suunnittelukeskus Oy

Hulevesien hallinta. esiselvitys organisointimalleista. Jukka Meriluoto Suunnittelukeskus Oy Hulevesien hallinta esiselvitys organisointimalleista Jukka Meriluoto Suunnittelukeskus Oy Työn tarkoitus Työ on esiselvitys tausta aineistoksi vesihuoltolain muutostyöhön Tavoitteet tunnistaa nykyiset

Lisätiedot

KAARINAN KAUPUNKI Verkakylän hulevesisuunnitelma 16X

KAARINAN KAUPUNKI Verkakylän hulevesisuunnitelma 16X 28.4.2016 KAARINAN KAUPUNKI Verkakylän hulevesisuunnitelma 16X268236-003 1 Yhteystiedot Pöyry Finland Oy Terhi Renko Arto Muhonen PL 50 (Jaakonkatu 3) 01621 Vantaa Kotipaikka Vantaa Y-tunnus 0625905-6

Lisätiedot

MERINIITYN JA TEHDASKADUN HULEVESISELVITYS

MERINIITYN JA TEHDASKADUN HULEVESISELVITYS SALON KAUPUNKI MERINIITYN JA TEHDASKADUN HULEVESISELVITYS Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29948 Raportti 1 (12) Syvälä Riitta/ Pekka Raukola Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Työn lähtökohdat

Lisätiedot

Yleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen hulevesisuunnittelu

Yleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen hulevesisuunnittelu Yleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen hulevesisuunnittelu POSELY 26.11.2015 Pia Kinnunen, Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät Maankäyttö aiheuttaa huleveden muodostumisen Hulevesien hallinnan suunnittelu

Lisätiedot

Ylivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu

Ylivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu 9M409026 6.4.2009 Ylivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Environment

Lisätiedot

Heikki Setälä ja URCA-konsortio

Heikki Setälä ja URCA-konsortio Kaupunkien valuntavesien huomioiminen aluesuunnittelussa Kaupunkien valuntavesien Heikki Setälä huomioiminen Ja URCA-konsortio aluesuunnittelussa Heikki Setälä ja URCA-konsortio SA:n johtoryhmän kysymys:

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011 SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka Yleissuunnitelma Työ: E25011 Tampere 30.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi

Lisätiedot

SUURPELLON HULEVESIEN HALLINTA VALUMA-ALUETASOLTA KORTTELITASOLLE

SUURPELLON HULEVESIEN HALLINTA VALUMA-ALUETASOLTA KORTTELITASOLLE SUURPELLON HULEVESIEN HALLINTA VALUMA-ALUETASOLTA KORTTELITASOLLE ESITYKSEN SISÄLTÖ Taustatietoa Suurpellosta Lähtökohtana valumaaluetason tarkastelu Hallinta yleisillä alueilla Korttelitason hallintamenetelmät

Lisätiedot

KYSELY HULEVESITULVISTA Yhteenveto hulevesitulvariskien alustavaa arviointia varten kunnille tehtävän kyselyn vastauksista Vastausajankohta 26.11.2010 13:53:34 Yhteystietolomake 2) Kunnan nimi? 1. Imatra

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Kalevanrinteen yleissuunnitelma-alue 8433 ja asemakaava-alueet 8477, 8478 ja 8479 RAPORTTI

TAMPEREEN KAUPUNKI Kalevanrinteen yleissuunnitelma-alue 8433 ja asemakaava-alueet 8477, 8478 ja 8479 RAPORTTI RAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Kalevanrinteen yleissuunnitelma-alue 8433 ja asemakaava-alueet 8477, 8478 ja 8479 Hulevesiselvitys ja suunnitelma Donna ID 638 408 Revisio B Alkuperäinen Dokumentin pvm Laatija/asema/allekirj.

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011. Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011. Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011 Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö ILMASTONMUUTOS Kansallinen ilmastostrategia 2001 ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTA JA HILLINTÄ ILMASTONMUUTOKSEEN

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Maakuntakaava 3. Yleiskaava 4. Asemakaava 5. Rakennusjärjestys 6. Ohjelmoimattomat kaavoitustyöt 7. Kaavoitusohjelma 8. Liitekartat

Lisätiedot

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440 Kaarinan kaupunki Auvaisten asemakaavan laajennus osallistumis- ja arviointisuunnitelma DA: 112/2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

Ruskon Laakerintien kaupan suuryksikkö

Ruskon Laakerintien kaupan suuryksikkö Ruskon Laakerintien kaupan suuryksikkö Hulevesitarkastelu 20.12.2016 20.12.2016 Page 1 Valuma-alue Päivi Määttä Suunnittelualue sijoittuu Perämeren rannikkoalueen valuma-alueelle (84), missä edelleen Kuivasojan

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

Hulevesien hallinta Lahden kaupungissa ja hallintokoneistossa Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut

Hulevesien hallinta Lahden kaupungissa ja hallintokoneistossa Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Hulevesien hallinta Lahden kaupungissa ja hallintokoneistossa Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Kuntien 7. ilmastokonferenssi 8.-9.5.2014 Tampere-talo Hulevesi on rakennetulla alueella maan pinnalta,

Lisätiedot

MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ

MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ 15.1.2016 1 (5) YLEISTÄ Suunnitelma on laadittu MH-Kivi Oy:n tiloille 702-416-1-194

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905

Lisätiedot

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI 16.11.2011 Sisältö 1 TAUSTA... 2 2 HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVAN ARVIOINNIN PERUSTEET... 2 3 HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVAN ARVIOINNIN TOTEUTUS...

Lisätiedot

KORTTELI 25155: STARKKI/LAHTI HULEVESISUUNNITELMA

KORTTELI 25155: STARKKI/LAHTI HULEVESISUUNNITELMA KORTTELI 25155: STARKKI/LAHTI HULEVESISUUNNITELMA 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA 2.1 Maankäyttö 2.2 Valuma-alueet ja virtausreitit 2.3 Maaperä ja pohjavedet 3 SUUNNITELLUN MAANKÄYTÖN

Lisätiedot

Riihikosken jätevedenpuhdistamo

Riihikosken jätevedenpuhdistamo PÖYTYÄN KUNTA Riihikosken jätevedenpuhdistamo Sulkemissuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 29.4.2016 P29958 Sulkemissuunnitelma Tomi Kallio 29.4.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 PUHDISTAMON

Lisätiedot

Espoon hulevesien hallinta

Espoon hulevesien hallinta Espoon hulevesien hallinta Kuntaliitto 4.9.2007 Rakennusjärjestys 17 Hulevesien ja perustusten kuivatusvesien johtaminen Vesihuoltolaitosten toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä rakennettuun

Lisätiedot

Sisävesitutkimus ja pienvesien kunnostus Helsingissä. Purot Lammet ja järvet Lähteet hulevesi

Sisävesitutkimus ja pienvesien kunnostus Helsingissä. Purot Lammet ja järvet Lähteet hulevesi Sisävesitutkimus ja pienvesien kunnostus Helsingissä Purot Lammet ja järvet Lähteet hulevesi Purojen veden laadun tutkimus 35 puroa, joista vesinäytteitä haetaan nykyisin kerran vuodessa, keväällä Alkanut

Lisätiedot

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI HELSINGIN KAUPUNGISSA. Selostus arviointiaineiston nähtävillä oloa varten

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI HELSINGIN KAUPUNGISSA. Selostus arviointiaineiston nähtävillä oloa varten FCG Finnish Consulting Group Oy HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI HELSINGIN KAUPUNGISSA Selostus arviointiaineiston nähtävillä oloa varten FCG Finnish Consulting Group Oy Hulevesitulvariskien alustava

Lisätiedot

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 SEINÄJOEN KAUPUNKI NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

Niemenrannan ja Sellupuiston hulevesien hallintasuunnitelma

Niemenrannan ja Sellupuiston hulevesien hallintasuunnitelma Niemenrannan ja Sellupuiston hulevesien hallintasuunnitelma 20.11.2012 Hulevesien hallinta SUUNNITTELUN AIKAINEN ORGANISAATIO: Tilaaja: Konsultti: WSP Finland Oy Petri Saarikoski (projektipäällikkö Niemenranta2)

Lisätiedot

ISONNIEMEN TEOLLISUUS- ALUE, MÄNTTÄ-VILPPULA

ISONNIEMEN TEOLLISUUS- ALUE, MÄNTTÄ-VILPPULA Vastaanottaja Mänttä-Vilppulan kaupunki Asiakirjatyyppi Suunnitelmaselostus Päivämäärä Joulukuu 2015 ISONNIEMEN TEOLLISUUS- ALUE, MÄNTTÄ-VILPPULA HULEVESIEN HALLINTASUUNNI- TELMA ISONNIEMEN TEOLLISUUSALUE,

Lisätiedot

Sampo Alajärven osayleiskaava Hulevesiselvitys Vaihe 1

Sampo Alajärven osayleiskaava Hulevesiselvitys Vaihe 1 Hulevesiselvitys Vaihe 1 30.5.2014 30.5.2014 1 (14) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 2 2 HÄMEENLINNAN HULEVESISTRATEGIAN TAVOITTEET JA VAIKUTUS SUUNNITTELUALUEELLA... 2 3 SAMPO-ALAJÄRVI OSAYLEISKAAVA JA HULEVESIENHALLINNAN

Lisätiedot

Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, Riihimäki HULEVESI- SELVITYS 2.12.2011. Työnro 416710

Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, Riihimäki HULEVESI- SELVITYS 2.12.2011. Työnro 416710 Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, Riihimäki HULEVESI- SELVITYS 2.12.2011 Työnro 416710 Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, Riihimäki 18.11.2011

Lisätiedot

Luonnonmukaiset menetelmät tulvasuojelun suunnittelussa. Kristiina Nuottimäki

Luonnonmukaiset menetelmät tulvasuojelun suunnittelussa. Kristiina Nuottimäki Luonnonmukaiset menetelmät tulvasuojelun suunnittelussa Kristiina Nuottimäki Luonnonmukaiset menetelmät tulvasuojelun suunnittelussa Hulevesitulvat Geologian hyödyntäminen tulvasuojelussa Ratkaisut Hulevesitulvat

Lisätiedot

Pilaantuneet maat kaavoitusnäkökulmasta. Kaarina Laakso Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto MUTKU-päivät 11.3.2008

Pilaantuneet maat kaavoitusnäkökulmasta. Kaarina Laakso Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto MUTKU-päivät 11.3.2008 Pilaantuneet maat kaavoitusnäkökulmasta Kaarina Laakso Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto MUTKU-päivät 11.3.2008 Alueiden käytön suunnittelujärjestelmä (MRL 4 ) Kunnan alueiden käytön järjestämiseksi

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

Tammelan hulevesiselvitys

Tammelan hulevesiselvitys Tammelan hulevesiselvitys Tammelan kaupunkisuunnittelukahvila 2.2.2017 Perttu Hyöty, Sito Oy When infrastructure counts. Selvityksen tarkoitus ja selvitysalue 2 Tarkoituksena selvittää nykyisen hulevesijärjestelmän

Lisätiedot

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 )

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, Keski-Suomen liitto 1.6.2004 Jukka Reinikainen, YM MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Viranomaisvaikutus

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevedet haltuun Lounais-Suomessa - seminaari Turku 17.9.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Hulevesien hallinta lainsäädännössä Hulevesien hallinnasta

Lisätiedot

Yleiskaavoitus metsäalueiden. Ismo Pölönen Oikeustieteiden laitos Itä-Suomen yliopisto

Yleiskaavoitus metsäalueiden. Ismo Pölönen Oikeustieteiden laitos Itä-Suomen yliopisto Yleiskaavoitus metsäalueiden käytön ohjauksessa Ismo Pölönen Oikeustieteiden laitos Itä-Suomen yliopisto Osahanketta koskevat julkaisut Pölönen, Ismo & Malin, Kimmo: Yleiskaavoitus metsäalueiden käytön

Lisätiedot

TEKNINEN KESKUS NOKIAN KAUPUNKI HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI

TEKNINEN KESKUS NOKIAN KAUPUNKI HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI NOKIAN KAUPUNKI HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI 1 Aihe: Alue: Tekijä(t): Pvm: 17.11.2011 Tunnus ja diaarinumero: KAN 1253/2010 Hulevesitulvariskien alustava arviointi Nokian kaupunki suunnitteluinsinööri

Lisätiedot

Hulevedet ja Pohjavesi

Hulevedet ja Pohjavesi Hulevedet ja Pohjavesi Keski-Pasilan suunnittelu ja rakentaminen Malmin lentokenttäalueen suunnittelu ja rakentaminen 1 Keski-Pasilan rakentaminen - Pasilan ratapihakorttelit Keskustakortteli Pasilan Ratapihakorttelit

Lisätiedot

Hulevesien luonnonmukainen hallinta

Hulevesien luonnonmukainen hallinta Outi Salminen,TKK Vesitalous ja vesirakennus 1.10.2008 Hulevesien luonnonmukainen hallinta Käsitteestä pähkinänkuoressa Luonnonmukaisten suunnitteluperiaatteiden ja tekniikoiden avulla voidaan vähentää

Lisätiedot

Rakennuttajan näkökulma hulevesien suunnitteluun ja toteutukseen

Rakennuttajan näkökulma hulevesien suunnitteluun ja toteutukseen Kuvalähde: Ramboll Rakennuttajan näkökulma hulevesien suunnitteluun ja toteutukseen Miia Ajo SRV Yhtiöt Oyj Hulevedet 2.0 seminaari, Espoo 19.1.2017 Esityksen esimerkkialueet Vermontie (Siemensin alue,

Lisätiedot

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015 Isonkyrön kunta KYRÖÖNTIE Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015 muutos 26.6.2015 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ... 3 2. LÄHTÖTIEDOT... 4 3. SUUNNITELLUT PERUSRATKAISUT...

Lisätiedot

LIITE 2. Sisältö. Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta, esimerkkikuvia

LIITE 2. Sisältö. Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta, esimerkkikuvia Liite 2 1 (6) LIITE 2 Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta, esimerkkikuvia Sisältö Hulevesien hallintarakenteet yleisillä alueilla... 2 Eroosion hallinta... 3 Hulevesien hallinta työmaa-alueilla...

Lisätiedot

kaavoittamaton alue ajo + 108,0 20 KTY-10 e =0.5 hule-ohje as-1=1 1ap/60Km2 1ap/100Tm2 h-1=22 etä-1=2 rto PIENEN NEULAMÄENTIE ap ,5

kaavoittamaton alue ajo + 108,0 20 KTY-10 e =0.5 hule-ohje as-1=1 1ap/60Km2 1ap/100Tm2 h-1=22 etä-1=2 rto PIENEN NEULAMÄENTIE ap ,5 8 9 7 90 90 y 90 Matkuksentie 9 7 0 0 0 0 0 0 00 j jup- + 7. VL 8 luo- 8 8 7 7 +.0 0 0 +.0 9 TK- pp 9 9-990- 8 +.0 7 etä-= NEULALAMPI RATAPUISTO 7000 VL PIONEERI- PUISTO 8 e=0. hule-ohje as-= ap/0km ap/00tm

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2010 Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta

Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta - Tiedotus kaavan etenemisestä Fingrid Oyj / Mika Penttilä. Trafi - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta Ilmatieteen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI Päiväys 9.1.2014 KIVIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SEKÄ LUUMÄEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 Maija Paasonen-Kivekäs Sven Hallinin tutkimussäätiö Peltoalueiden kuivatus Kuivatusmenetelmät

Lisätiedot

VAASAN KAPPELINMÄEN-PILVI- LAMMEN VALUMA-ALUE- JA HULEVESISELVITYS 2011

VAASAN KAPPELINMÄEN-PILVI- LAMMEN VALUMA-ALUE- JA HULEVESISELVITYS 2011 VAASAN KAPPELINMÄEN-PILVI- LAMMEN VALUMA-ALUE- JA HULEVESISELVITYS 2011 Vaasan kaupunki Kaavoitus 2011 SISÄLLYS 1. Johdanto...3 2. Ekologinen hulevesien käsittely...4 2.1. Ekologinen hulevesien käsittely

Lisätiedot

29.03.2006 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T.

29.03.2006 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T. 29.3.26 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T. Tiihonen RATU/TKK:n osuus Laaditaan kahdentyyppisiä malleja: * taajamavesien

Lisätiedot

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Vesihuolto 2015-2040 seminaari Pirkanmaan ELY-keskus 22.10.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Vesihuollon kehittämisvelvollisuus Kunnan on

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin

Lisätiedot

Menetelmiä hulevesitulvariskien hallintaan

Menetelmiä hulevesitulvariskien hallintaan Menetelmiä hulevesitulvariskien hallintaan Kuninkaantammi Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu, Kuntaliitto ja SYKE Kimmo Kuisma, Talous- ja suunnittelukeskus 6.2.2009 Kimmo Kuisma Esityksen sisältö

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän

Lisätiedot

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma POLVIJÄRVEN KUNTA Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 8.11.2016 566-P29412 Suunnitelmaselostus 1 (4) 8.11.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

1. Aloite, hakija. 2. Suunnittelualue

1. Aloite, hakija. 2. Suunnittelualue 9 10 Uusikaupunki, Pyhämaa, Kari, Pöylä ym. LIITE 1 Ranta-asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n tarkoittama osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kari 895-487-1-66, Eteläranta 895-487-1-11, Pöylä

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA 1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut. Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015

Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut. Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015 Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015 Kirkkonummen kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta Lausunto Perikunta c/o Christian

Lisätiedot

ESPOON ASUNNOT ESPOON LOKIRINNE 1, HULEVESISELVITYS

ESPOON ASUNNOT ESPOON LOKIRINNE 1, HULEVESISELVITYS Vastaanottaja Espoon asunnot Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä Elokuu 2016 ESPOON ASUNNOT ESPOON LOKIRINNE 1, HULEVESISELVITYS Päivämäärä 31.8.2016 Laatija Kuvaus Ramboll Finland Oy Suunnitelmaselostus

Lisätiedot

Viranomaisneuvottelun muistio

Viranomaisneuvottelun muistio 1 (5) Pasi Ronkainen UPM-Kymmene Oyj Jänisjoen ranta-asemakaava, Tohmajärvi UPM-Kymmene Oyj, Kyyrönlammen ja Mäntylammen ympäristöjen ranta-asemakaava, Joensuu Tornator Oyj, Palojärven, Tekojärven ja Ala-Koitajoen

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma

Lisätiedot

Sekaviemäreistä luopumisen vaikeus kokemuksia sekaviemäriverkoston eriyttämisen yleissuunnittelusta

Sekaviemäreistä luopumisen vaikeus kokemuksia sekaviemäriverkoston eriyttämisen yleissuunnittelusta Sekaviemäreistä luopumisen vaikeus kokemuksia sekaviemäriverkoston eriyttämisen yleissuunnittelusta Vesihuoltopäivät 2016 Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko, Aulanko sali, klo 11:00 11:20 Pertti Leppänen,

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

KOLKAN POHJOISEN TEOLLISUUS- ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS

KOLKAN POHJOISEN TEOLLISUUS- ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS URAJALAN KUNTA KOLKAN POHJOISEN TEOLLISUUS ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS PALAUTERAPORTTI 08.02.2016 KAAVAEHDOTUS (28.09.2015 ) Saapuneet lausunnot: Palautteen antaja Pvm Urjalan kunnan rakennuslautakunta

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Juankosken kaupunki Tekijä(t): Ari Räsänen, Tiia Pelkonen Pvm: 14.10.2011 Tunnus ja diaarinumero:

Lisätiedot

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS Vastaanottaja Nokian kaupunki, Asko Riihimäki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.12.2013 KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS KOHMALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot