ILKKA-hanke Alueellinen hulevesisuunnitelma Turku, Kaarina, Lieto, Raisio ja Rusko ILKKA-hanke, Turku RAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ILKKA-hanke Alueellinen hulevesisuunnitelma Turku, Kaarina, Lieto, Raisio ja Rusko ILKKA-hanke, Turku RAPORTTI"

Transkriptio

1 ILKKA-hanke Alueellinen hulevesisuunnitelma Turku, Kaarina, Lieto, Raisio ja Rusko ILKKA-hanke, Turku RAPORTTI

2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET MENETELMÄT 8 3. SUUNNITTELUALUE JA SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT HULEVESIEN HALLINTA MAANKÄYTTÖ JA VALUNTAKERTOIMET MAANKÄYTÖN MUUTOSTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VEDENLAATU JA KUORMITUS ONGELMAKOHTEET KAPASITEETTITARKASTELU TOIMENPIDESUOSITUKSET HALLINTAMENETELMÄT HULEVESIEN VÄHENTÄMINEN HULEVESIEN HYÖDYNTÄMINEN SYNTYPAIKALLAAN HULEVESIEN JOHTAMINEN HIDASTAVILLA JA VIIVYTTÄVILLÄ JÄRJESTELMILLÄ HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN HIDASTUS- JA VIIVYTYSALUEILLA HULEVEDET JOHDETAAN HULEVESIVIEMÄRISSÄ SUORAAN VASTAANOTTAVAAN VESISTÖÖN HULEVESIEN LAADUN PARANTAMINEN ALUEELLISET HALLINTAMENETELMÄT UUSIEN KAAVA-ALUEIDEN HULEVESIEN VIIVYTYSTILAVUUS KUSTANNUKSET KIIREELLISYYSJÄRJESTYS JA JATKOSUUNNITTELUTARVE LÄHTÖKOHTIA JA ESIMERKKEJÄ YLEISKAAVOITUKSELLE YLEISKAAVAN SISÄLLÖN ESITTÄMISEN VÄLINEET ESIMERKKEJÄ HULEVESIEN HUOMIOIMISESTA KAAVOITUKSESSA HULEVESIEN HUOMIOIMINEN TURUN KAUPUNKISEUDUN YLEISKAAVOITUKSESSA VALUMA-ALUEET PIUHANOJA 35 2

3 6.1.1 KUUANOJA VÄLIALUE ALHAISTENOJA RAISION-RUSKONJOKI VÄHÄJOKI,RUSKONJOKI VÄLIALUEET PERNO -PANSIO- SATAMA PERNO PANSIO SATAMA KUNINKOJA KUNINKOJAN PÄÄUOMA VETIKONOJA SAUKONOJA KOVASOJA AURAJOKI AURAJOKI VÄHÄJOKI (AURAJOKI) PIIPANOJA PAATTISTENJOKI JA MAARIAN ALLAS TOPINOJA LAUSTEENOJA JAANINOJA SAVIJOKI VÄLIALUEET: VÄHÄHEIKKILÄ JA UITTAMO RAUVOLANOJA TORPPALANOJA LADJAKOSKENOJA VÄLIALUEET: VAARNIEMI, ALA-LEMU, YLI-LEMU, KORISTO JA KÄRKI YHTEENVETO LÄHTEET

4 Liiteluettelo LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 LIITE 6 LIITE 7 LIITE 8 LIITE 9 LIITE 10 LIITE 11 LIITE 12 LIITE 13 LIITE 14 LIITE 15 LIITE 16 LIITE 17 LIITE 18 LIITE 19 LIITE 20 LIITE 21 LIITE 22 LIITE 23 LIITE 24 LIITE 25 LIITE 26 LIITE 27 LIITE 28 LIITE 29 LIITE 30 LIITE 31 LIITE 32 LIITE 33 LIITE 34 LIITE 35 LIITE 36 LIITE 37 LIITE 38 LIITE 39 LIITE 40 Kapasiteettitarkastelu Muutosalueet ja viivytystarpeen arviointi Yhteenveto valuma-alueiden valuntakertoimista Piuhanojan ja Kuuanojan valuma-alueet, nykytilanne Piuhanojan ja Kuuanojan valuma-alueet, toimenpiteet Piuhanojan ja Kuuanojan valuma-alueet, yleiskaavamerkinnät Alhaistenojan, Pernon ja Pansion valuma-alueet, nykytilanne Alhaistenojan, Pernon ja Pansion valuma-alueet, toimenpiteet Alhaistenojan, Pernon ja Pansion valuma-alueet, yleiskaavamerkinnät Raisionjoen valuma-alue, nykytilanne Raisionjoen valuma-alue, toimenpiteet Raisionjoen valuma-alue, yleiskaavamerkinnät Vähäjoen, Kololanojan ja Ruskonjoen valuma-alueet, nykytilanne Vähäjoen, Kololanojan ja Ruskonjoen valuma-alueet, toimenpiteet Vähäjoen, Kololanojan ja Ruskonjoen valuma-alueet, yleiskaavamerkinnät Kuninkojan, Vetikonojan, Makslanojan, Saukonojan ja Kovasojan valuma-alueet, nykytilanne Kuninkojan, Vetikonojan, Makslanojan, Saukonojan ja Kovasojan valuma-alueet, toimenpiteet Kuninkojan, Vetikonojan, Makslanojan, Saukonojan ja Kovasojan valuma-alueet, yleiskaavamerkinnät Aurajoen ja sataman valuma-alueet, nykytilanne Aurajoen ja sataman valuma-alueet, toimenpiteet Aurajoen ja sataman valuma-alueet, yleiskaavamerkinnät Aurajoen valuma-alue, nykytilanne Aurajoen valuma-alue, toimenpiteet Aurajoen valuma-alue, yleiskaavamerkinnät Vähäjoen, Piipanojan, Maarian altaan ja Topinojan valuma-alueet, nykytilanne Vähäjoen, Piipanojan, Maarian altaan ja Topinojan valuma-alueet, toimenpiteet Vähäjoen, Piipanojan, Maarian altaan ja Topinojan valuma-alueet, yleiskaavamerkinnät Paattistenjoen valuma-alue, nykytilanne Paattistenjoen valuma-alue, toimenpiteet Paattistenjoen valuma-alue, yleiskaavamerkinnät Lausteenojan valuma-alue, nykytilanne Lausteenojan valuma-alue, toimenpiteet Lausteenojan valuma-alue, yleiskaavamerkinnät Jaaninojan valuma-alue, nykytilanne Jaaninojan valuma-alue, toimenpiteet Jaaninojan valuma-alue, yleiskaavamerkinnät Savijoen valuma-alue, nykytilanne Savijoen valuma-alue, toimenpiteet Savijoen valuma-alue, yleiskaavamerkinnät Vähäheikkilän ja Uittamon valuma-alueet, nykytilanne 4

5 LIITE 41 LIITE 42 LIITE 43 LIITE 44 LIITE 45 Vähäheikkilän ja Uittamon valuma-alueet, toimenpiteet Vähäheikkilän ja Uittamon valuma-alueet, yleiskaavamerkinnät Rauvolanojan, Torppalanojan, Ladjakoskenojan, Ala-Lemun, Yli-Lemun, Koriston, Kärjen ja välitilojen valuma-alueet, nykytilanne Rauvolanojan, Torppalanojan, Ladjakoskenojan, Ala-Lemun, Yli-Lemun, Koriston, Kärjen ja välitilojen valuma-alueet, toimenpiteet Rauvolanojan, Torppalanojan, Ladjakoskenojan, Ala-Lemun, Yli-Lemun, Koriston, Kärjen ja välitilojen valuma-alueet, yleiskaavamerkinnät 5

6 1. JOHDANTO Hulevedet ovat rakennetuilta alueilta syntyviä valuntavesiä. Alueellisella hulevesien hallintasuunnitelmalla pyritään tunnistamaan hulevesiin kohdistuvat muutospaineet maankäytön muuttuessa sekä parantamaan suunnittelualueen hulevesien hallintaa. Työ on laadittu Turun, Liedon, Raision Ruskon sekä Kaarinan alueille, joille rakentaminen keskittyy tulevaisuudessa. Työryhmään ovat kuuluneet: Pasi Aromäki Kaarina Kaupunginarkkitehti Jouni Saario Kaarina Ympäristöpäällikkö Henna Paajanen Lieto Kunnallistekniikkapäällikkö Aki Teini Lieto Vesihuoltopäällikkö Juha Virola Raisio Toimistoarkkitehti Maria Uusitalo Raisio Suunnitteluinsinööri Markku Toivonen Turku Ympäristötoimialan johtaja Irina Nordman Turku Liikelaitosjohtaja Olli-Pekka Mäki Turku Ympäristönsuojelusuunnittelija Anna Räisänen Turku Projektityöntekijä, Ympäristötoimiala Tuuli Vesanto Turku Maisema-arkkitehti Tapio Siirto Turku Infrapalvelujohtaja Eila Kesti Turku Vastaava rakennuttaja, Infrapalvelut Timo Juvonen Varsinais-Suomen liitto Ympäristösuunnittelija Maria Timonen Varsinais-Suomen Suunnittelija ELY-keskus Pöyry Finland Oy työryhmään kuuluivat Reijo Kuivamäki (DI), Leena Sänkiaho (DI), Jouni Korkiamäki (ins. AMK), Ulla Koivisto (tek. kand), Annina Sarlos (MARK), Hanna Hirvenjousi (hortonomi AMK) ja Soile Turkulainen (FM). Tämä hulevesisuunnitelma on laadittu maankäytön suunnittelun tarpeisiin. Suunnitelmassa on esitetty toimenpide-ehdotuksia, joilla pyritään ratkaisemaan nykyisiä hulevesiongelmia samoin kuin varautumaan maankäytön muutoksen tuomiin hulevesivaikutuksiin. Tämä suunnitelma tulee huomioida kaavoituksessa (MRL 9 ja MRA 1 )sekä tarpeen mukaan myös muussa maankäytön suunnittelussa. Suunnitelma on laadittu yleiskaavatasolla, ja asemakaavatasoisessa suunnittelussa tässä esitettyjä toimenpiteitä tulee tarkentaa. Tarkastelut ja toimenpiteet on esitetty valuma-alueittain. Suunnitelmassa on tuotu esiin alueelliset erityispiirteet, jotka vaikuttavat hulevesien hallintamenetelmien valintaan. Osalla toimenpide-ehdotuksista on merkitystä myös tulvasuojelun kannalta. Koska alueiden rakenteellisilla muutoksilla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia hulevesien johtamiseen ja käsittelyyn, toimenpide-ehdotukset tulee huomioida aluekokonaisuuksina kaavoitusprosesseissa. Maankäytön suunnittelussa ilmenevissä ristiriitatilanteissa hulevesivaikutuksia tulee arvioida paitsi tarkasteltavalla kohdealueella, myös muilla mahdollisilla vaikutusalueilla kohdealueen ympärillä. Esitetyt toimenpiteet ovat suosituksia eivätkä sitovia aluevarauksia. 6

7 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Alueellisessa hulevesisuunnitelmassa on selvitetty lähtökohdat yleiskaavatasoiselle hulevesien hallinnalle. Tavoitteena on tunnistaa suunnittelualueelle parhaiten soveltuvat hulevesien hallintamenetelmät, jotka voidaan huomioida yleiskaavoituksessa sekä yleiskaavojen pohjalta laadittavissa asemakaavoissa. Suunnittelualue kattaa noin 213 km 2 alueen, josta Turussa sijaitsee 122 km 2, Kaarinassa 29 km 2, Liedossa 25 km 2, Raisiossa 27 km 2 ja Ruskolla 10 km 2. Kaupunkialueilla kuivatus on perinteisesti toteutettu hulevesiviemäreillä tai sekaviemäreillä, mutta näiden menetelmien on todettu lisäävän ongelmia vastaanottavissa vesistöissä. Tiivistyvässä kaupungissa verkostojen kapasiteetti saattaa jäädä riittämättömäksi rakennettujen pintojen lisääntyessä. Yleiskaavatasoisessa hulevesisuunnitelmassa varaudutaan laajojen alueiden rakentamisesta aiheutuvaan muutokseen. Suunnittelu on suuntaa-antavaa, sillä esimerkiksi alueiden tulevasta tiiveydestä tai rakennusten sijoittelusta ei ole saatavilla tarkkaa tietoa. Suunnittelun lähtökohtana on käytetty Turun vuonna 2009 laatimaa hulevesiohjelmaa. Ohjelmassa on asetettu seuraavat periaatteet hulevesien hallinnan toteutukselle: 1. Ehkäistään hulevesien syntyä imeyttämällä niitä valuma-alueella. 2. Käsitellään hulevedet ensisijaisesti paikallisesti. 3. Vedenhankinnan kannalta tärkeillä pohjavesialueilla (luokka I) imeytetään puhtaita hulevesiä mahdollisimman paljon. 4. Lisätään hulevesien käsittelyä ja johtamista avoimissa, näkyvissä ja mahdollisimman luonnonmukaisissa järjestelmissä (ojat, tasausaltaat, lammet jne.) ja varataan siihen kaavoituksessa ja yleisten alueiden suunnittelussa tarvittavat reitit ja alueet. 5. Hidastetaan, viivytetään ja tasataan hulevesivirtaamia. 6. Suunnitellaan ja rakennetaan alueita hallitulle hulevesien tulvimiselle. 7. Rakennetaan uusien ja muotoillaan olemassa olevien avo-ojien uomia luonnonmukaisemmiksi ja säilytetään olemassa olevia puroja ja avo-ojia mahdollisuuksien mukaan. 8. Jatketaan kaupunkipurojen tilan parantamista kaupunkimaisen moninaiskäytön periaatteiden pohjalta. 9. Vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkon toiminta-alueella olevilta kiinteistöiltä hulevedet johdetaan ensisijaisesti hulevesiviemäriin. 10. Vähennetään hulevesiin joutuvia ympäristölle haitallisia aineita puuttumalla ensisijaisesti päästölähteisiin. 11. Haitallisia aineita sisältävät hulevedet puhdistetaan, jos kuormitus ylittää vastaanottavan vesistön herkkyystason. Työ on laadittu valuma-aluekohtaisena tarkasteluna. Tarkastelu on jaettu nykytilaselvitykseen, maankäytön muutosten vaikutusten arviointiin sekä toimenpidesuositusten laadintaan. Toimenpiteiden laadinnan perustana on käytetty Turun hulevesiohjelmassa esitettyä prioriteettijärjestystä. 7

8 2.1 MENETELMÄT Kirjallisuuslähteet Valuma-alueiden nykytilaselvitykset perustuvat pääosin kirjallisuuslähteistä saatuihin tietoihin. Apuna on käytetty esimerkiksi Ympäristöhallinnon selvityksiä sekä kuntien esimerkiksi kaavoitusta varten laatimia puro- ja luontoselvityksiä. Toimenpide-ehdotuksissa ja ohjeissa on viitattu pääosin Kuntaliiton vuonna 2012 laatimaan Hulevesioppaaseen. Paikkatietoanalyysit Valuma-alueiden ja -kertoimien määrittely laadittiin paikkatietomenetelmillä. Paikkatieto-ohjelmia käytettiin myös karttojen laadintaan. Kaavoitustiedot Maankäytön muutosta on arvioitu Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 (RM35) selvityksessä esitettyjen kohteiden perusteella, yleiskaavatasoisilla kaavoitustiedoilla sekä asemakaavoilla. Turun osalta on hyödynnetty vuonna 2008 laadittua Viherverkkosuunnitelmaa, jossa on esitetty ojille ja puroille suoja-alueita. Haastattelut Haastatteluita käytettiin nykytilan ongelmakohteiden selvittämiseen sekä kaavoituksen vaikutusten arviointiin. Kapasiteettitarkastelu Kapasiteettitarkastelu perustuu nykyisen hulevesiverkoston tietoihin. Tarkastelussa on huomioitu erityisesti tärkeimmät rummut ja verkosto-osuudet. Kapasiteettitarkastelussa arvioitiin putkien mitoitusohjeisiin perustuen teoreettinen maksimikapasiteetti. Hulevesiverkostoja tai avouomia ei ole mallinnettu. Hulevesien hallintaratkaisujen mitoitukseen käytetään keskimäärin kerran 50 vuodessa toistuvaa rankkasadetilannetta. Maastokäynnit Maastokäynnillä tutustuttiin suunnittelualueeseen sekä arvioitiin joidenkin toimenpiteiden osalta niiden soveltuvuus maastoon. 8

9 3. SUUNNITTELUALUE JA SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Sijainti Suunnittelualue kattaa noin 213 km 2 alueen, josta Turussa sijaitsee 122 km 2, Kaarinassa 29 km 2, Liedossa 25 km 2, Raisiossa 27 km 2 ja Ruskolla 10 km 2 (Kuva 1). Suunnittelualueella sijaitsevat hankkeeseen osallistuvien kuntien keskeisimmät kasvukohteet. Kuva 1 Suunnittelualue (Lähde: Maastotietokanta Maanmittauslaitos, 2013) 9

10 Topografia Suunnittelualue rajautuu lännessä ja etelässä mereen. Piuhanojan, Raisionjoen, Paattistenjoen ja Aurajoen laaksot muodostavat suunnittelualueella alavia laaksoja. Kaakko-luodesuuntainen harju Skanssista lentokentälle ja kalliosaarekkeet muodostavat alueen korkeimmat kohteet (Kuva 2). Korkeuserot vaihtelevat merenpinnasta noin 90 metriin. Valuma-alueiden määrittelyyn käytettiin laserkeilattua 2mx2m pintamallia (Maanmittauslaitos, 2012) ja kartoissa on esitetty Maastotietokannan korkeuskäyrät (Maanmittauslaitos, 2012). Kuva 2 Suunnittelualueen topografia (Lähde: Korkeusmalli 2 m Maanmittauslaitos, 2013) 10

11 Maaperä Maaperäaineistona käytettiin Geologian tutkimuskeskuksen maaperäkarttaa (Geologian tutkimuskeskus, 2012), joka kuvaa maaperätietoa yhden metrin syvyydeltä (Kuva 3). Suunnittelualueella esiintyy pääosin savea sekä kalliota. Kaakkois-luodesuuntaisella harjumuodostumalla esiintyy hiekkaa ja suoalueilla turvetta. Osalla alueista ei ole saatavissa maaperätietoja. Esimerkiksi satama-alueet ovat pääosin täyttömaata, eikä alkuperäistä maaperätietoa ole siten esitetty karttaaineistossa. 11

12 Kuva 3 Suunnittelualueen maaperä (Lähde: Maaperäkartta 1: GTK) Pintavedet Kuva 4 Rannikon kallioita (Kuva Annina Sarlos) Suunnittelualue rajautuu etelässä ja lännessä mereen ja kuuluu Saaristomeren rannikkoalueen vesistöalueeseen. Suunnittelualueella sijaitsee osittain vain yksi järvi, Littoistenjärvi, ja kolme patoallasta: Maarian allas, Haunisten allas sekä Raisionjoen patoallas. Alueen halki kulkee neljä jokea: Piuhanoja, Ruskonjoki, jonka nimi vaihtuu kuntien rajalla Raisionjoeksi, Aurajoki ja Paattistenjoki. Muut uomat ovat joko puroja tai noroja (Kuva 5). Tiedot vesistöistä on koottu pääosin ympäristöhallinnon OIVA ja HERTTA - ympäristö- ja paikkatietopalvelusta. Hankkeessa hyödynnettiin myös alueelta laadittuja pintavesiselvityksiä. 12

13 Munittulan pohjavesialue Antintalon pohjavesialue Lentokentän pohjavesialue Huhtamäen pohjavesialue Kupittaan pohjavesialue Kaarningon pohjavesialue Kuva 5 Suunnittelualueen valuma-aluejako, pintavedet, pohjavesialueet, hulevesiverkostot sekä luonnonsuojelualueet (Maastotietokanta Maanmittauslaitos, 2013, OIVA-tietokanta, 2013) 13

14 Kuva 6 Aurajoen ranta, Turku (Kuva Annina Sarlos) Pohjavedet Suunnittelualueella sijaitsee kuusi pohjavesialuetta: Munittula 1,81km 2, Antintalo 2,81 km 2, Lentokenttä 0,95 km 2, Huhtamäki 1,41 km 2 ja Kaarninko 2,2 km 2 (yhteensä 8,5 km 2 ). Kupittaan paineelliselle pohjavesialueelle ei ole tehty rajausta. Hulevesien hallintaan liittyvät paineet painottuvat Kupittaan, Lentokentän, Huhtamäen ja Kaarningon pohjavesialueille (Kuva 5). Tiedot pohjavesistä on koottu ympäristöhallinnon OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelusta. Hankkeessa hyödynnettiin myös alueelta laadittuja pohjavesiselvityksiä esimerkiksi vuonna 2009 laadittua Turun, Kaarinan ja Ruskon pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaa (Joronen, 2009). Luonnonsuojelukohteet Luonnonsuojelukohteet, luonnonsuojeluohjelmien kohteet ja Natura-alueet saatiin ympäristöhallinnon OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelusta. Lisäksi lähteenä on alueelta laadittuja luonto- ja puroselvityksiä. Työssä huomioitiin erityisesti kohteet, joilla hulevesien hallinta saattaa aiheuttaa ongelmia ja suunnittelussa tunnistettiin hulevesien hallinnan kannalta merkittävät kohteet (Kuva 5). 14

15 Kuva 7 Raisionlahden suojelualue (Kuva Annina Sarlos) Maankäyttö Nykyinen maankäyttö perustuu maanmittauslaitoksen maastotietokannan paikkatietoaineistoon (2012) sekä asemakaavatietoihin. Hulevesiverkosto Suunnittelualueella on lähes 900 km hulevesiverkostoa. Lisäksi alueen kuivatus on hoidettu avoojin sekä rummuilla. Näistä osa on kuntien, osa vesilaitosten ja osa liikenneviraston vastuulla. Turun keskustan sekaviemärin pituus on noin 55 km. Tiedot hulevesiverkostosta saatiin hankkeeseen osallistuneilta kunnilta, VR:n rumpurekisteristä ja ELY-keskuksen rekistereistä. 15

16 4. HULEVESIEN HALLINTA Hulevesien muodostumiseen ja valuntaominaisuuksiin vaikuttavat esimerkiksi läpäisemättömien pintojen määrä, maaperä ja pintojen kaltevuus. Tietyltä alueelta muodostuvaa valuntaa ja hulevesivirtaamaa arvioidaan määrittämällä alueelle valuntakerroin. Valuma-alueilta selvitettiin alueen nykyiseen maankäyttöön perustuvat valuntakertoimet sekä tulevaan maankäyttöön perustuvat valuntakertoimet. Maankäyttöön perustuen arvioitiin suuntaa-antavasti alueilta aiheutuva vesistökuormitus nykytilanteessa sekä tulevalla maankäytöllä. 4.1 MAANKÄYTTÖ JA VALUNTAKERTOIMET Nykyiseen maankäyttöön perustuva valuntakerroin määriteltiin käyttämällä maastotietokannasta saatuja rakennusten sekä teiden sijaintitietoja. Paikkatieto-ohjelmalla laskettiin rakennusten pintaalat sekä teiden pituudet. Teiden leveyksiksi arvioitiin 10m. Piha-alueiden pinta-alojen arviot perustuivat oletukseen, että pihan pinta-ala on kaksi kertaa yhtä suuri kuin kattopinta-ala. Kerrointa voidaan kasvattaa teollisuus- ja liikekeskuksille, joilla piha-alueet ovat huomattavasti rakennuksia laajempia. Esimerkiksi lentokentän ja logistiikkakeskusten alueille kerroin on arvioitu erikseen. Valuntakertoimet laskettiin taulukossa 1 esitettyjen kertoimien mukaan. Taulukko 1 Valuntakertoimen arvointi, nykytila Maankäyttö Valuntakerroin Rakennus 1,0 Tie 0,8 Piha 0,6 Muut alueet, rakentamattomat alueet 0,1 Menetelmän on todettu olevan tarkkuudeltaan sopiva tässä mittakaavassa tehtyyn tarkasteluun. 4.2 MAANKÄYTÖN MUUTOSTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Maankäytön muutosten vaikutus valuntakertoimiin käytiin läpi aluekohtaisesti. Alueille arvioitiin nykyinen ja rakentamisen jälkeinen valuntakerroin. Tulevan valuntakertoimen määritys perustuu taulukossa 2 esitettyihin maankäyttöalueille annettuihin arvoihin. Arviot ovat suuntaa-antavia, sillä yleiskaavatasoisten kaavoitustietojen perusteella ei voida tietää esimerkiksi tulevaa katettujen pintojen pinta-alaa. 16

17 Taulukko 2 Valuntakertoimen määrittäminen maankäytön mukaan Maankäyttö Valuntakerroin Harva pientaloalue 0,1-0,2 Tiivis pientaloalue 0,15-0,25 Hyvin tiivis pientaloalue 0,2-0,3 Rivi- tai pienkerrostaloalue, väljä kerrostaloalue Tiivis kerrostaloalue, teollisuusja liikealueet, koulut 0,3-0,5 0,4-0,6 Hyvin tiivis kerrostaloalue 0,5-0,8 Puisto 0,15-0,25 Metsä 0,05-0,2 Liikennealue asfaltoitu 0,7-0,8 Liikennealue sora 0,35-0,4 Pelto, niitty, nurmi 0,15-0,35 Sorakentät 0,2-0,4 Vesi VEDENLAATU JA KUORMITUS Kuormituksen muutos on esitetty sanallisesti käsiteltyjen muutosalueiden yhteydessä, mikäli muutoksen on todettu olevan merkittävä. Arvio perustuu kirjallisuustietoihin, taulukon 3 mukaisiin suuntaa antaviin maankäytön mukaisiin kuormitusarvoihin sekä mahdollisiin pistekuormittajiin. Lisäksi huomioidaan alueilla mahdollisesti suoritetut vedenlaatumittaukset. 17

18 Taulukko 3 Eri maankäyttömuotojen arvoidut ominaiskuormitusarvot kiintoaineelle (SS), fosforillle (P), typelle (N), lyijlle (Pb), kuparille (Cu) ja sinkille (Zn) (Kuusisto, 2002 mukaan) X ONGELMAKOHTEET Suunnittelualueen ongelmakohteet tunnistettiin sekä työpajoissa haastattelemalla kuntien edustajia että Turun alueelle tehdyssä erillisessä hankkeessa. Ongelmakohteita on tunnistettu myös kapasiteettitarkastelun yhteydessä ja maastomallilla tarkastellen. Ongelmakohteet käsitellään valuma-aluekohtaisesti ja esitetään toimenpide kartoilla valuma-aluekohtaisesti. Turun kaupunki on laatinut erillisessä hankkeessa selvityksen hulevesien ongelmakohteista, jossa ongelmakohteet on jaettu kuuteen kategoriaan tulvatyypin mukaan: hulevesitulva, ylläpito-ongelma, ylläpitoongelma/hulevesitulva, hulevesiviemäri puuttuu, katurakenteen ongelmat ja meritulva. Näistä on pyritty tunnistamaan alueelliset ongelmat, jotka voidaan ratkaista yleiskaavatasoisella suunnittelulla. 4.5 KAPASITEETTITARKASTELU Kapasiteettitarkastelu perustuu verkostotietoihin sekä suunnittelualueella laadittuihin hulevesiselvityksiin. Tarkastelussa on huomioitu valuma-alueilta merkittävimmät rummut ja verkoston osuudet. Ne on esitetty numeroituina valuma-aluekohtaisissa nykytilakartoissa ja niiden tarkemmat kapasiteettitiedot liitteessä 1. Verkostossa on useita virtaussuuntaan nähden nousevia putkiosuuksia tai rumpuja ja putkia, joilla ei ole saatavissa korkotietoja. Näiden osalta kapasiteetti on arvioitu kyseiselle putkikoolle suunnitteluohjeissa esitettyjen minimikaltevuuksien mukaan. Suunnittelualueella on lisäksi useita verkosto-osuuksia, jotka purkavat mereen. Merenpinnan korkeudella on vaikutusta putkien täyttöasteeseen ja veden virtausnopeuteen. 18

19 5. TOIMENPIDESUOSITUKSET Arvio tarvittavista toimenpiteistä tehtiin sekä alueellisille hallintamenetelmille (Kappale 5.2) että uusille kaava-alueille (Kappale 5.3). Pääperiaatteena on, että alueellisilla menetelmillä vastataan nykyisiin ongelmiin ja parannetaan hulevesien johtamista nykyisissä avouomissa. Kaava-alueiden sisäisillä toimenpiteillä pyritään säilyttämään virtaamaolosuhteet rakentamista edeltävällä tasolla. Turun kaupungin hulevesiohjelmassa on esitetty prioriteettijärjestys, jonka mukaan hulevesiä tulee ensisijaisesti käsitellä ja johtaa: I Ensisijaisesti hulevedet käsitellään ja hyödynnetään syntypaikallaan. Jos maaperän laatu ja muut olosuhteet sallivat, hulevedet imeytetään syntypaikalla. Jos hulevesiä ei voi imeyttää, mahdollisuuksien mukaan huleveden virtaamaa hidastetaan tai viivytetään viheralueella ennen sen pois johtamista. II Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hidastavalla ja viivyttävällä järjestelmällä. Jos hulevesiä ei voi imeyttää tai viivyttää syntypaikallaan, vaan vedet on johdettava viheralueilta eteenpäin, se tehdään hidastaen ja viivyttäen vesien kulkua ojien, tasausaltaiden ja lampien avulla, joissa vesi pääsee imeytymään maahan, pidättymään kasvillisuuteen ja haihtumaan ilmaan. III Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hulevesiviemärissä viheralueilla sijaitseville hidastus- ja viivytysalueille ennen ojiin tai vesistöön (puroihin) johtamista. Jos hulevesiä ei voi imeyttää eikä johtaa viheralueilta eteenpäin hidastavalla ja viivyttävällä järjestelmällä, vedet johdetaan putkella eteenpäin. Hulevedet kuitenkin käsitellään jollakin vesiä hidastavalla ja viivyttävällä järjestelmällä ennen kuin ne johdetaan lopullisesti kaupunkipuroon. IV Hulevedet johdetaan hulevesiviemärissä suoraan vastaanottavaan vesistöön. Jos hulevesiä ei voi imeyttää eikä viivyttää viheralueilla ennen vastaanottavaa vesistöä, ne johdetaan putkella suoraan vesistöön. Toimenpidesuosituksissa on pyritty noudattamaan prioriteettijärjestystä - huomioiden alueiden erityispiirteet sekä suunnittelutarkkuus. Yleiskaavatasolla voidaan vaikuttaa erityisesti hulevesien viivyttämiseen ja imeyttämiseen sekä avouomien käyttämiseen hulevesien johtamiseen. Taulukossa 4 on esitetty menetelmiä, joilla voidaan hallita hulevesien määrää ja niiden vaikutusta hulevesitulvien ehkäisyyn, virtaaman tasaamiseen ja eroosion ehkäisyyn sekä pohjaveden muodostumiseen. Taulukossa 4 on esitetty hallintamenetelmille kaavoituksen suunnittelutaso, joilla menetelmän suunnittelu tehdään. Uusilla alueilla tulisi suosia läpäiseviä päällysteitä ja viherkattoja, mutta niiden vaikutuksen arvioiminen voidaan huomioida vasta asemakaavatasolla. Myös hulevesien johtamismenetelmiin vaikutetaan asemakaavatasoisessa suunnittelussa, jossa voidaan tehdä tarkempia kuivatussuunnitelmia ja aluevarauksia esimerkiksi viherpainanteille. Eri menetelmiä on kuvattu kappaleessa 5.1, mutta yksityiskohtaisempaa lisätietoa käytettävistä menetelmistä ja niiden mitoituksesta on saatavilla esimerkiksi Kuntaliiton Hulevesioppaasta (2012). 19

20 Taulukko 4 Hulevesien määrällinen hallinta (Kuntaliitto, 2012). Hulevesitulvien estäminen Virtaamien tasaaminen ja eroosion ehkäisy Imeytyminen ja pohjaveden muodostuminen Suunnittelutaso A =asemakaava Y = yleiskaava Hulevesien vähentäminen Läpäisevät päällysteet A Viherkatot A Imeytyskaivannot Y/A Imetyspainanteet Y/A Hulevesien johtaminen Kourut A Viherpainanteet A Rakennetut kanavat ja purot Hulevesien viivyttäminen Y/A Kosteikot Y Lammikot Y Viivytyspainanteet Y Viivytyskaivannot ja säiliöt Y 3 Merkittävä positiivinen vaikutus 1 Alhainen positiivinen vaikutus 2 Keskitasoinen positiivinen vaikutus 5.1 HALLINTAMENETELMÄT HULEVESIEN VÄHENTÄMINEN Pintavalunnan pienentäminen toteutetaan käytännössä vähentämällä läpäisemättömiä pintoja. Alueiden suunnittelulla, esimerkiksi teiden tai rakennusten sijoittelulla, voidaan vaikuttaa merkittävästi läpäisemättömän pinnan määrään. Markkinoilla on saatavilla myös erilaisia läpäiseviä päällysteitä ja viherkattoja (Kuva 8). Näillä menetelmillä voidaan pienentää sateista syntyvää välitöntä valuntaa ja lisätä huleveden ns. painannesäilyvyyttä. Kun kyseessä on pieni tai keskisuuri sadetapahtuma, voidaan pinnoitteilla vaikuttaa merkittävästi valuntaan, mutta rankkasadetilanteissa hyöty jää pieneksi. Tämän takia läpäisevien materiaalien lisäksi alueilla tarvitaan myös tulvareitit ja ylivuotorakenteet. Mitoitus ja vaikutukset voidaan arvioida korttelitasoisissa suunnitelmissa. 20

21 Kuva 8 Viherkattokasveja ja läpäisevä kivetys (Kuva: Leena Sänkiaho) HULEVESIEN HYÖDYNTÄMINEN SYNTYPAIKALLAAN Hulevettä voidaan hyödyntää syntypaikallaan esimerkiksi imeyttämällä vettä pohjavedeksi tai käyttämällä hulevettä kasteluvetenä. Hulevesien imeyttäminen pohjavedeksi voidaan toteuttaa alueilla, joilla maaperä on vettä läpäisevää. Imeytys voidaan toteuttaa joko maanpäällisillä avoimilla tai maanalaisilla teknisillä imeytysrakenteilla. Maanpäälliset imeytysrakenteet voivat olla esimerkiksi kenttiä, painanteita ja altaita. Maanalaiset menetelmät voidaan toteuttaa esimerkiksi kaivoilla tai maanalaisilla säiliöillä. Imeytymistä voidaan parantaa poistamalla kiintoaine imetysrakennetta ennen sijaitsevalla laskeutusaltaalla, tasauskaivolla tai kasvillisuuden peittämällä pintavalutuskaistalla. Biosuodatuksella, jossa imeytysrakenteen pinnalla on orgaaninen maakerros ja kasvillisuutta, voidaan parantaa veden laatua ja imeytymistä maaperään. Imeytysrakenteet voivat toimia myös suodattimina, joista vedet johdetaan salaojia pitkin eteenpäin. Tällöin tavoitteena on hulevesien viivytys ja laadun parantaminen. Imetysrakenteet tulee varustaa ylivuotorakenteilla ja tulvareiteillä. Hulevesien imeyttämisen toimivuuden arviointi yleiskaavatasolla voidaan tehdä yleispiirteisesti maaperä- ja pohjavesitietojen perusteella. Suunnittelualueella sijaitsee kuusi pohjavesialuetta, joilla imeyttämismahdollisuudet ja riskit tulee arvioida alueiden maankäytön suunnittelussa. Imeytysrakenteen tarkemmassa mitoituksessa huomioidaan tarvittava viivytystilavuus, pohjaveden pinnan taso sekä maaperän vedenläpäisevyysominaisuudet. Yleiskaavatasolla voidaan arvioida tilantarve ja imeytykseen soveltuvat alueet. Sadeveden hyötykäyttömahdollisuudet kaupunkialueilla ovat rajalliset. Vettä voidaan hyödyntää kasvukaudella istutusten kasteluvetenä tai vedet voidaan johtaa esimerkiksi sadepuutarhoihin (Kuva 9). Kasteluveden hyötykäyttö voidaan toteuttaa myös erilaisten viivytysratkaisujen yhteyteen. Hyötykäyttömahdollisuuksien arviointi voidaan toteuttaa asemakaavatasolla. Suomessa sadeveden kerääminen ja käyttö kotitalouksissa esimerkiksi wc:n huuhteluvetenä ei ole teknistaloudellisesti kannattavaa alueilla, joilla on keskitetty vesihuolto. 21

22 Kuva 9 Sadepuutarha (Kuva Leena Sänkiaho) HULEVESIEN JOHTAMINEN HIDASTAVILLA JA VIIVYTTÄVILLÄ JÄRJESTELMILLÄ Hulevesien johtamisjärjestelmät, joilla hulevesiä voidaan viivyttää, ovat esimerkiksi viherpainanteet tai avo-ojat. Avo-ojien muotoilulla, kuten pohjapadoilla tai ojan mutkittelulla, voidaan vaikuttaa virtaamaan. Ojien yhteyteen on syytä myös varata alueita, joille tulvatilanteissa vedet voivat hallitusti tulvia. Yleiskaavatasolla voidaan vaikuttaa erityisesti hulevesien johtamiseen puroissa ja kanavissa sekä osoittaa alueita, joilla virtaamaa voidaan hidastaa tai viivyttää. Tulvatasanteiden säästäminen tai rakentaminen purojen varteen lisäävät purojen kapasiteettia ja vähentävät tulvariskiä sekä ala- että yläjuoksulla. Yleiskaavatasolla voidaan esittää näiden alueiden sijainti. 22

23 Kuva 10 Avokanava ja vikerpainanne hulevesien johtamiseen (Kuvat Leena Sänkiaho) HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN HIDASTUS- JA VIIVYTYSALUEILLA Prioriteettijärjestyksen mukaan hulevesiä tulee hidastaa tai viivyttää ennen vesien johtamista vastaanottaviin vesistöihin, mikäli niitä ei voida imeyttää syntysijoillaan. Hidastavia ja viivyttäviä rakenteita ovat esimerkiksi lammet, kosteikot (Kuva 11), painanteet (Kuva 12) ja maanalaiset tekniset viivytysrakenteet. Rakenteet voivat olla joko kiinteistökohtaisia tai niihin voidaan koota hulevesiä laajemmalta alueelta. Ensisijaisena vaihtoehtona hulevesien viivyttämiseen pidetään kosteikkoa, jolla on eniten veden laatua parantavia ominaisuuksia. Yleiskaavatasolla voidaan arvioida aluekohtaisten rakenteiden tilavuus sekä osoittaa kohteet, jotka soveltuvat parhaiten hulevesien hallintaan. Viivytystilavuuksien hajauttamista kiinteistöille suositellaan, sillä siten voidaan jakaa hulevesien hallinnan kustannuksia sekä vastuuta myös kiinteistöille ja toteuttaa menetelmät rakentamisen edellyttämässä tahdissa. 23

24 Kuva 11 Hulevesilampi, jossa pysyvä vedenpinta ja hulevesikosteikko (Kuvat Leena Sänkiaho) Kuva 12 Kiinteistökohtaisia hulevesipainanteita (Kuvat Leena Sänkiaho) HULEVEDET JOHDETAAN HULEVESIVIEMÄRISSÄ SUORAAN VASTAANOTTAVAAN VESISTÖÖN Perinteisesti hulevedet on johdettu suoraan vastaanottavaan vesistöön hulevesiviemäreillä tai peratuilla ja suoristetuilla avo-ojilla. Turun keskusta-alueella on vielä sekaviemäreitä hulevesiverkoston rinnalla. Hulevesien johtamista hulevesiputkistossa vastaanottavaan vesistöön voidaan harkita vain tapauksissa, joissa hulevedet ovat riittävän hyvälaatuisia ja purkuvesistö kestää lisääntyvän virtaaman. Hulevesiviemärin lisäksi on aina suunniteltava riittävä tulvareitti mitoitusta suurempien virtaamien varalta. Suunnittelualueella erityisesti alavilla alueilla tulee hulevesien johtamista viemäreissä välttää. Hulevesiverkosto sijoitetaan yleisesti yli metrin syvyyteen maanpinnasta. Meren lähellä alavilla alueilla hulevesiverkostot saatetaan joutua sijoittamaan meren pinnan alapuolelle, jolloin virtaama on riippuvainen purkuvesistön vedenpinnan tasosta. Tämä tulee huomioida putkien mitoituksessa sekä tulvariskejä ja kustannuksia arvioitaessa. Virtaamaa voidaan parantaa pumppaamalla, mutta silloin rakentamis- ja käyttökustannukset lisääntyvät. Toimenpide-ehdotuksissa huomioidaan alueet, joiden kuivatukseen merenpinnan korkeudella on vaikutusta. 24

Alueellinen hulevesisuunnitelma 1.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

Alueellinen hulevesisuunnitelma 1.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy Alueellinen hulevesisuunnitelma 1.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy 2.4.2014 Leena Sänkiaho, Pöyry Finland Oy 1 Suunnittelun lähtökohdat Valuma-aluelähtöinen selvitys Yleiskaavataso Asemakaavatasoisissa

Lisätiedot

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Kunnat yhteistyössä Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Tuuli Vesanto / Turun kaupunki / kaupunkisuunnittelu / 17.9.2015 Kuvat: Anna Räisänen ja Tuuli Vesanto Taustaa Turun kaupungin hulevesiohjelma

Lisätiedot

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Kunnat yhteistyössä Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Anna Räisänen / Turun kaupunki / kaupunkisuunnittelu / 30.9.2015 Kuvat: Anna Räisänen ja Tuuli Vesanto Kuvaa ei voi näyttää nyt. Taustaa

Lisätiedot

ILKKA-hanke Alueellinen hulevesisuunnitelma Turku, Kaarina, Lieto, Raisio ja Rusko ILKKA-hanke, Turku RAPORTTI

ILKKA-hanke Alueellinen hulevesisuunnitelma Turku, Kaarina, Lieto, Raisio ja Rusko ILKKA-hanke, Turku RAPORTTI ILKKA-hanke Alueellinen hulevesisuunnitelma Turku, Kaarina, Lieto, Raisio ja Rusko ILKKA-hanke, Turku RAPORTTI Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 6 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 7 2.1 MENETELMÄT

Lisätiedot

Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Pöyry Finland Oy 2.4.2014, Pöyry Finland Oy 1 Perinteinen Kokonaisvaltainen Tavoitteet Menetelmät Tulvasuojelu Kuivatus Esteettisyys Maankäytön tehostaminen

Lisätiedot

Turun kaupungin hulevesiohjelman ja hulevesityöryhmän esittely Olli-Pekka Mäki 1

Turun kaupungin hulevesiohjelman ja hulevesityöryhmän esittely Olli-Pekka Mäki 1 Turun kaupungin hulevesiohjelman ja hulevesityöryhmän esittely 3.4.2014 Olli-Pekka Mäki 1 Hulevesiohjelman taustaa Hulevesiohjelman laatiminen perustuu Turun ja Helsingin Itämerihaasteen toimenpideohjelmaan

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Olli Jaakonaho, Uudenmaan ELY-keskus SEMINAARI HULEVESIEN HALLINNASTA VANTAANJOEN VALUMA ALUEELLA KAAVOITUS, RAKENTEET, TOIMIVUUS JA HUOLTO

Lisätiedot

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma Alueen nykytila Suunnittelualue on Sulan osayleiskaava-alue, joka on pinta-alaltaan n. 510 hehtaaria. Alueesta noin hieman alle 200 ha on asemakaavoitettu asumisen ja työpaikkojen alueiksi. Kaavoittamattomat

Lisätiedot

RAPORTTI 25.6.2014. LAPUAN KAUPUNKI Keskustan osayleiskaavojen ja Alangon asemakaava-alueen hulevesiselvitys

RAPORTTI 25.6.2014. LAPUAN KAUPUNKI Keskustan osayleiskaavojen ja Alangon asemakaava-alueen hulevesiselvitys RAPORTTI 25.6.2014 LAPUAN KAUPUNKI Keskustan osayleiskaavojen ja Alangon asemakaava-alueen hulevesiselvitys 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään

Lisätiedot

Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf

Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf Viheralan hulevesipäivä 6.11.2012 Lahti, FCG 6.11.2012 Page 1 Hulevesien viivyttäminen keskitetyillä ratkaisuilla 6.11.2012 Page 2 Hulevesien viivytystarve Rakentaminen

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN ENERGIAVERKOT OY Korvenkylän vesihuoltotarkastelu

LAPPEENRANNAN ENERGIAVERKOT OY Korvenkylän vesihuoltotarkastelu RAPORTTI 4.6.2014 LAPPEENRANNAN ENERGIAVERKOT OY Korvenkylän vesihuoltotarkastelu 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry

Lisätiedot

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki Porttipuiston kauppakeskuksen tontin alustava hulevesiselvitys Vantaa, Helsinki Maaliskuu 2008 Porttipuiston kauppakeskus, Vantaa, Helsinki 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 HULEVESIMÄÄRÄT...

Lisätiedot

Lahden kaupungin hulevesiohjelma

Lahden kaupungin hulevesiohjelma Lahden kaupungin hulevesiohjelma Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Viheralan Hulevesipäivä Sibelius-talo 06.11.2012 Lahden kaupungin visio: Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki

Lisätiedot

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus. Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN

Lisätiedot

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö Kaavoitus ja pohjavedet Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö 7.10.2015 Kaavoitus ja pohjavedet, sisältö: Maankäytön suunnittelujärjestelmä Suomessa Esimerkkejä

Lisätiedot

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä Luonnos 14.8.2013 Viite 1510006406 VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA, VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

Lisätiedot

Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella

Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella Rakennetun, vettä läpäisemättömän pinnan lisääntyminen muuttaa sadevesien luontaista kiertoa ja äärevöittää hydrologisia olosuhteita. Se kasvattaa pintavalunnan

Lisätiedot

Vesi kaavassa, yleiskaava

Vesi kaavassa, yleiskaava FCG Suunnittelukeskus Oy Vesi kaavassa, yleiskaava Etelä-Suomen lääninhallitus 25.9 klo 9.00-12.00 Versio 1.0 Lauri Solin 24.9.2007 2007 Vesi kaavassa, yleiskaava Mustionjoen osayleiskaavat, Karjaan kaupunki

Lisätiedot

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Kuntien 7. ilmastokonferenssi, 8.5.2014 Jaana Suur-Askola Uponor infra Oy Tuotehallintapäällikkö Hulevesien muodostuminen Hulevesi on erilaisilta pinnoilta valuvaa

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Loppuraportti 1 (8) Sisällysluettelo

Lisätiedot

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Ilmastonmuutos ja kulttuuriympäristö II Mistä tarvitsemme tietoa? 25.11.2009 HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Hannu Vikman, Hannu Vikman Consulting Termejä Hulevesi: Rakennetuilla

Lisätiedot

Hulevesien luonnonmukainen käsittely

Hulevesien luonnonmukainen käsittely 1 Hulevesien luonnonmukainen käsittely Hulevesien hallinta maankäytön suunnittelussa 27.2.2013 OULU MAISEMA-ARKKITEHTI ANTTI-JAAKKO KOSKENNIEMI 2 HULEVESIEN HALLINTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA Esityksen

Lisätiedot

Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011. Työnro 416079

Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011. Työnro 416079 Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011 Työnro 416079 MAAPERÄ- JA HULEVESISELVITYS KORTEKUMPU, KANGASALA SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT...3 1.1 Selvityksen sisältö ja tekijät...

Lisätiedot

Rankkasateiden vaikutus hulevesiverkostoon -haasteita ja ratkaisuehdotuksia. MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2010 Perttu Hyöty, FCG

Rankkasateiden vaikutus hulevesiverkostoon -haasteita ja ratkaisuehdotuksia. MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2010 Perttu Hyöty, FCG Rankkasateiden vaikutus hulevesiverkostoon -haasteita ja ratkaisuehdotuksia MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2010 Perttu Hyöty, FCG Hulevesien määrä tulee kasvamaan Syitä on kaksi: kaupunkirakenteen

Lisätiedot

Esittelypaja: Ratko ristiriitoja eri intressit kohtaavat hulevesisuunnittelussa

Esittelypaja: Ratko ristiriitoja eri intressit kohtaavat hulevesisuunnittelussa Esittelypaja: Ratko ristiriitoja eri intressit kohtaavat hulevesisuunnittelussa Kuvitteellisessa Purola kaupungissa on hyvin monenlaista maankäyttöä. Kaupungista löytyy asuinalueita, teollisuusaluetta,

Lisätiedot

YIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA 13.05.2009

YIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA 13.05.2009 LIITE 7 12552 YIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA 13.05.2009 Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki, Puh. (09) 477 7510, Fax (09) 4777 5111 Suunnittelu-

Lisätiedot

HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN RUDUKSEN TUOTTEILLA

HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN RUDUKSEN TUOTTEILLA Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.12.2015 HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN RUDUKSEN TUOTTEILLA Tarkastus Päivämäärä 30.12.2015 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Niina Siitonen Jari Laihonen, Kimmo Hell,

Lisätiedot

ALTIAN ALUE HULEVESISELVITYS

ALTIAN ALUE HULEVESISELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä 28.6.2012 Viite 82143065 ALTIAN ALUE HULEVESISELVITYS HOLLOLAN PORTTI, ALTIAN ALUE HULEVESISELVITYS Päivämäärä 7.6.2012, päivitetty

Lisätiedot

Biopidätys (viherpainanteet, sadepuutarhat, biosuodatus)... 2

Biopidätys (viherpainanteet, sadepuutarhat, biosuodatus)... 2 1 (10) Liite 1 Hulevesien hallintamenetelmien tyyppi- ja esimerkkikuvia. Sisältö Biopidätys (viherpainanteet, sadepuutarhat, biosuodatus)... 2 Läpäisevät pinnoitteet... 4 Viherkatot... 6 Huleveden viivyttäminen

Lisätiedot

Hulevesien hallinta. esiselvitys organisointimalleista. Jukka Meriluoto Suunnittelukeskus Oy

Hulevesien hallinta. esiselvitys organisointimalleista. Jukka Meriluoto Suunnittelukeskus Oy Hulevesien hallinta esiselvitys organisointimalleista Jukka Meriluoto Suunnittelukeskus Oy Työn tarkoitus Työ on esiselvitys tausta aineistoksi vesihuoltolain muutostyöhön Tavoitteet tunnistaa nykyiset

Lisätiedot

Hulevesien hallinta Vantaalla

Hulevesien hallinta Vantaalla Hulevesien hallinta Vantaalla yhteistyö ja hulevesiratkaisujen valintaperusteita 25.11.2014 Marika rava vesihuollon suunnittelupäällikkö Vantaan hulevesityöryhmä Maankäytön, ympäristön ja rakentamisen

Lisätiedot

Ylivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu

Ylivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu 9M409026 6.4.2009 Ylivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Environment

Lisätiedot

SUURPELLON HULEVESIEN HALLINTA VALUMA-ALUETASOLTA KORTTELITASOLLE

SUURPELLON HULEVESIEN HALLINTA VALUMA-ALUETASOLTA KORTTELITASOLLE SUURPELLON HULEVESIEN HALLINTA VALUMA-ALUETASOLTA KORTTELITASOLLE ESITYKSEN SISÄLTÖ Taustatietoa Suurpellosta Lähtökohtana valumaaluetason tarkastelu Hallinta yleisillä alueilla Korttelitason hallintamenetelmät

Lisätiedot

äärä ja laatu Suomessa

äärä ja laatu Suomessa Hulevesien hallinta tulevaisuudessa 4.9.2007 Kuntaliitto Huleveden määm äärä ja laatu Suomessa Nora Sillanpää nora.sillanpaa@tkk.fi Vesitalouden ja vesirakennuksen laboratorio 1 Aiheita 1. Yleistä taajamahydrologian

Lisätiedot

Heikki Setälä ja URCA-konsortio

Heikki Setälä ja URCA-konsortio Kaupunkien valuntavesien huomioiminen aluesuunnittelussa Kaupunkien valuntavesien Heikki Setälä huomioiminen Ja URCA-konsortio aluesuunnittelussa Heikki Setälä ja URCA-konsortio SA:n johtoryhmän kysymys:

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina

Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina Maisema-arkkitehti Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus, HULEGREEN-hanke Hulevedet haltuun Lounais-Suomessa -seminaari 17.9.2015 Turku

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011. Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011. Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011 Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö ILMASTONMUUTOS Kansallinen ilmastostrategia 2001 ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTA JA HILLINTÄ ILMASTONMUUTOKSEEN

Lisätiedot

Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, Riihimäki HULEVESI- SELVITYS 2.12.2011. Työnro 416710

Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, Riihimäki HULEVESI- SELVITYS 2.12.2011. Työnro 416710 Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, Riihimäki HULEVESI- SELVITYS 2.12.2011 Työnro 416710 Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, Riihimäki 18.11.2011

Lisätiedot

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI HELSINGIN KAUPUNGISSA. Selostus arviointiaineiston nähtävillä oloa varten

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI HELSINGIN KAUPUNGISSA. Selostus arviointiaineiston nähtävillä oloa varten FCG Finnish Consulting Group Oy HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI HELSINGIN KAUPUNGISSA Selostus arviointiaineiston nähtävillä oloa varten FCG Finnish Consulting Group Oy Hulevesitulvariskien alustava

Lisätiedot

Hulevesiohjeistus Hollolaan ja Nastolaan

Hulevesiohjeistus Hollolaan ja Nastolaan Hulevesiohjeistus Hollolaan ja Nastolaan Sisältö Johdanto... 3 Hulevesien hallinnan prioriteettijärjestystä sovelletaan alueiden suunnittelussa... 5 Prioriteettijärjestys... 5 I Hulevedet käsitellään ja

Lisätiedot

Hulevesien hallinta Lahden kaupungissa ja hallintokoneistossa Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut

Hulevesien hallinta Lahden kaupungissa ja hallintokoneistossa Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Hulevesien hallinta Lahden kaupungissa ja hallintokoneistossa Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Kuntien 7. ilmastokonferenssi 8.-9.5.2014 Tampere-talo Hulevesi on rakennetulla alueella maan pinnalta,

Lisätiedot

TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1.

TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS 26.1.2012 Ramboll Finland Oy, Kotipaikka Espoo, Y-tunnus 0101197-5,

Lisätiedot

Hulevesien hallintaratkaisut tänään mitoitus ja menetelmät

Hulevesien hallintaratkaisut tänään mitoitus ja menetelmät Hulevesien hallintaratkaisut tänään mitoitus ja menetelmät SEMINAARI HULEVESIEN HALLINNASTA VANTAANJOEN VALUMA ALUEELLA Perttu Hyöty, Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät Sadannasta valunnaksi Interseptio

Lisätiedot

S-Market Epilä HULEVESISELVITYS. Tampere. Projektinumero 2014-44. Email: kylanpaa.hannu@gmail.com hannu.kylanpaa@raksu.net

S-Market Epilä HULEVESISELVITYS. Tampere. Projektinumero 2014-44. Email: kylanpaa.hannu@gmail.com hannu.kylanpaa@raksu.net Projektinumero 2014-44 HULEVESISELVITYS S-Market Epilä Tampere HRK Suunnittelu / HRK Konsultointi Oy Y-tunnus 2281508-3 Kotipaikka Tampere Osoite: Tasanteenkatu 67 B 33610 Tampere Puh. 0400 237 518 Email:

Lisätiedot

Tyyntä myrskyn edellä

Tyyntä myrskyn edellä Tyyntä myrskyn edellä - hulevesien ja hulevesitulvien hallinta - viitekehyksenä ajankohtaiset lakimuutokset - kunnan vastuut - kustannustehokkuus Henry Westlin, Vantaan kaupungininsinööri Ulla-Maija Rimpiläinen,

Lisätiedot

Virtausmalli ja sen käyttö - Pintamalli ja uoman eroosioherkkyys-

Virtausmalli ja sen käyttö - Pintamalli ja uoman eroosioherkkyys- Virtausmalli ja sen käyttö - Pintamalli ja uoman eroosioherkkyys- Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Vesiensuojelun tehostaminen; kunnostusojitus ja ojitusmätästys Vesiensuojelun kustannustehokkuus

Lisätiedot

MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ

MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ 15.1.2016 1 (5) YLEISTÄ Suunnitelma on laadittu MH-Kivi Oy:n tiloille 702-416-1-194

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

VAASAN KAPPELINMÄEN-PILVI- LAMMEN VALUMA-ALUE- JA HULEVESISELVITYS 2011

VAASAN KAPPELINMÄEN-PILVI- LAMMEN VALUMA-ALUE- JA HULEVESISELVITYS 2011 VAASAN KAPPELINMÄEN-PILVI- LAMMEN VALUMA-ALUE- JA HULEVESISELVITYS 2011 Vaasan kaupunki Kaavoitus 2011 SISÄLLYS 1. Johdanto...3 2. Ekologinen hulevesien käsittely...4 2.1. Ekologinen hulevesien käsittely

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

Espoon hulevesien hallinta

Espoon hulevesien hallinta Espoon hulevesien hallinta Kuntaliitto 4.9.2007 Rakennusjärjestys 17 Hulevesien ja perustusten kuivatusvesien johtaminen Vesihuoltolaitosten toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä rakennettuun

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011 SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka Yleissuunnitelma Työ: E25011 Tampere 30.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi

Lisätiedot

HULEVESIEN HALLINTA KUOPIOSSA

HULEVESIEN HALLINTA KUOPIOSSA HULEVESIEN HALLINTA KUOPIOSSA Suunnittelu/Petri Juntunen 1 Esityksen sisällys 1. Taustaa 2. Hulevesien hallinnan tavoitteet ja periaatteet Kuopiossa 3. Esimerkkejä a) Hulevesien hallinta Keilankannan alueella

Lisätiedot

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI 16.11.2011 Sisältö 1 TAUSTA... 2 2 HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVAN ARVIOINNIN PERUSTEET... 2 3 HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVAN ARVIOINNIN TOTEUTUS...

Lisätiedot

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440 Kaarinan kaupunki Auvaisten asemakaavan laajennus osallistumis- ja arviointisuunnitelma DA: 112/2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 118-AK1502 SAUVON KUNTA KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio 0.9 11.3.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (10) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI YDINKESKUSTAN OSAYLEIS- KAAVAN HULEVESISELVITYS, VAIHE 1

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI YDINKESKUSTAN OSAYLEIS- KAAVAN HULEVESISELVITYS, VAIHE 1 Vastaanottaja Ylöjärven kaupunki Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä 31.10.2013 YLÖJÄRVEN KAUPUNKI YDINKESKUSTAN OSAYLEIS- KAAVAN HULEVESISELVITYS, VAIHE 1 YDINKESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS,

Lisätiedot

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Marjo Valtanen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos,

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä 30.6.2014 Viite 1510007986 NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS NASTOLAN KUNTA ESISELVITYS Päivämäärä 30.6.20014

Lisätiedot

LIITTEET YMPÄRISTÖSUUNNITELMA HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA JA TEKNISTEN VERKOS- TOJEN YLEISSUUNNITELMA -RAPORTTI

LIITTEET YMPÄRISTÖSUUNNITELMA HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA JA TEKNISTEN VERKOS- TOJEN YLEISSUUNNITELMA -RAPORTTI LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 YMPÄRISTÖSUUNNITELMA KATUKARTTA HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA JA TEKNISTEN VERKOS- TOJEN YLEISSUUNNITELMA -RAPORTTI 19 LIITE 1 Ympäristön yleissuunnitelma: - Yleissuunnitelma

Lisätiedot

CliPLivE - Climate Proof Living Environment

CliPLivE - Climate Proof Living Environment SOUTH-EAST FINLAND-RUSSIA ENPI CBC 2007-2013 Riskikartat Itämeren rannikkoalueella CliPLivE - Climate Proof Living Environment Yleistä projektista Kesto: Helmikuu 2012 Elokuu 2014 Rahoittaja: EU:n Kaakkois-Suomi

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

TEKNINEN KESKUS NOKIAN KAUPUNKI HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI

TEKNINEN KESKUS NOKIAN KAUPUNKI HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI NOKIAN KAUPUNKI HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI 1 Aihe: Alue: Tekijä(t): Pvm: 17.11.2011 Tunnus ja diaarinumero: KAN 1253/2010 Hulevesitulvariskien alustava arviointi Nokian kaupunki suunnitteluinsinööri

Lisätiedot

Hulevesien luonnonmukainen hallinta

Hulevesien luonnonmukainen hallinta Outi Salminen,TKK Vesitalous ja vesirakennus 1.10.2008 Hulevesien luonnonmukainen hallinta Käsitteestä pähkinänkuoressa Luonnonmukaisten suunnitteluperiaatteiden ja tekniikoiden avulla voidaan vähentää

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

Lasse Rekola ympäristöasiantuntija

Lasse Rekola ympäristöasiantuntija Seminaari hulevesien hallinnasta Vantaanjoen valuma-alueella 25.11.2014 Maakuntakaava ja maankäytön muutos vesien huomioon ottaminen ja paikkatietoaineistot Lasse Rekola ympäristöasiantuntija Yhteen sovittaa

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy 107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (14) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet Kuva: Petra Korkiakoski Sivu 1 15.11.2013 Esityksen sisältö Valuma-aluetason suunnitelmien sisältö Ojien inventointi ja kunnostustarpeen arviointi

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevedet haltuun Lounais-Suomessa - seminaari Turku 17.9.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Hulevesien hallinta lainsäädännössä Hulevesien hallinnasta

Lisätiedot

LIITE 2. Sisältö. Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta, esimerkkikuvia

LIITE 2. Sisältö. Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta, esimerkkikuvia Liite 2 1 (6) LIITE 2 Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta, esimerkkikuvia Sisältö Hulevesien hallintarakenteet yleisillä alueilla... 2 Eroosion hallinta... 3 Hulevesien hallinta työmaa-alueilla...

Lisätiedot

HULEVESIEN HALLINNAN ESIMERKKISUUNNITELMAT

HULEVESIEN HALLINNAN ESIMERKKISUUNNITELMAT FCG Finnish Consulting Group Oy VANTAAN KAUPUNKI HULEVESIEN HALLINNAN ESIMERKKISUUNNITELMAT PÄHKINÄRINNE 4 Suunnitelmaselostus 0225-P11790 7.12.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Suunnitelmaselostus

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

Hulevedet ja Pohjavesi

Hulevedet ja Pohjavesi Hulevedet ja Pohjavesi Keski-Pasilan suunnittelu ja rakentaminen Malmin lentokenttäalueen suunnittelu ja rakentaminen 1 Keski-Pasilan rakentaminen - Pasilan ratapihakorttelit Keskustakortteli Pasilan Ratapihakorttelit

Lisätiedot

Riihikosken jätevedenpuhdistamo

Riihikosken jätevedenpuhdistamo PÖYTYÄN KUNTA Riihikosken jätevedenpuhdistamo Sulkemissuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 29.4.2016 P29958 Sulkemissuunnitelma Tomi Kallio 29.4.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 PUHDISTAMON

Lisätiedot

Pilaantuneet maat kaavoitusnäkökulmasta. Kaarina Laakso Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto MUTKU-päivät 11.3.2008

Pilaantuneet maat kaavoitusnäkökulmasta. Kaarina Laakso Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto MUTKU-päivät 11.3.2008 Pilaantuneet maat kaavoitusnäkökulmasta Kaarina Laakso Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto MUTKU-päivät 11.3.2008 Alueiden käytön suunnittelujärjestelmä (MRL 4 ) Kunnan alueiden käytön järjestämiseksi

Lisätiedot

Vantaan hulevesi- ja vesistötulvien hallinta. Antti Auvinen 20.10.2015

Vantaan hulevesi- ja vesistötulvien hallinta. Antti Auvinen 20.10.2015 Vantaan hulevesi- ja vesistötulvien hallinta Antti Auvinen 20.10.2015 SISÄLTÖ KÄSITTEITÄ... 3 1. JOHDANTO... 4 2. TULVIIN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ JA OHJEISTUS... 6 2.1. LAKI TULVARISKIEN HALLINNASTA... 6

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN HULEVESISTRATEGIA

HELSINGIN KAUPUNGIN HULEVESISTRATEGIA HELSINGIN KAUPUNGIN HULEVESISTRATEGIA Helsingin kaupungin rakennusvirastn julkaisut 2008:9 / Katu- ja puist-sast 1 Helsingin kaupungin hulevesistrategia STRATEGIAN PÄÄMÄÄRÄ Hulevesitulva Prissa 12.8.2007

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

29.03.2006 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T.

29.03.2006 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T. 29.3.26 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T. Tiihonen RATU/TKK:n osuus Laaditaan kahdentyyppisiä malleja: * taajamavesien

Lisätiedot

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17 Hirsjärvi Kosteikkosuunnitelma Työnum. 17 Suunnittelukohteen nimi ja osoite Pvm. Hirsjärvi Kiinteistötunnus: 834-413-1-117 31.10.2013 Työn ja piirustuksen numero Piirustuksen sisältö Työnumero: 17 Kosteikkosuunnitelma

Lisätiedot

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Hydrogeologi Timo Kinnunen, Uudenmaan ELY-keskus 11.4.2013 Esityksen sisältö Lämpökaivoihin liittyviä ympäristöriskejä Lämpökaivon rakentamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Sisältö Työn tavoitteet Suunnitteluperusteet Kustannuslaskentaperusteet Mahdollisten

Lisätiedot

82142989 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALAN OSAYLEIS- KAAVAN HULEVESISELVITYS

82142989 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALAN OSAYLEIS- KAAVAN HULEVESISELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä 8.12.2014 Viite 82142989 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALAN OSAYLEIS- KAAVAN HULEVESISELVITYS Päivämäärä 8.12.2014 Laatija Hyväksyjä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

Tampere/ Kissanmaa/ 8480

Tampere/ Kissanmaa/ 8480 ID- numero 796 678 Hulevesiselvitys 24.01.2013 päivitetty 15.7.2014 2 (14) SISÄLLYSLUETTELO 1 Työn lähtökohdat...3 1.1 Selvityksen sisältö ja tekijät...3 1.2 Hulevesiin liittyvää sanastoa...3 2 Nykyinen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 172-RAK1506 SALON KAUPUNKI VAKURIN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.6.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (5) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan

Lisätiedot

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015 Isonkyrön kunta KYRÖÖNTIE Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015 muutos 26.6.2015 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ... 3 2. LÄHTÖTIEDOT... 4 3. SUUNNITELLUT PERUSRATKAISUT...

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 Maija Paasonen-Kivekäs Sven Hallinin tutkimussäätiö Peltoalueiden kuivatus Kuivatusmenetelmät

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos (Peräpellontien katualue) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26016 Turku, 4.1.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Asemakaavan ehdotus koskee kortteleita 1031-1034 ja 1410 ja niihin liittyviä viheralueita. Asemakaavalla muodostuu uusi kortteli.

Asemakaavan ehdotus koskee kortteleita 1031-1034 ja 1410 ja niihin liittyviä viheralueita. Asemakaavalla muodostuu uusi kortteli. ORIMATTILAN KAUPUNKI RAUHALA PAKAANTIEN ASEMAKAAVAMUUTOS 2011 ORIMATTILAN KAUPUNKI RAUHALA PAKAANTIE KAAVASELOSTUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavaehdotuksen selostus, joka koskee 20.6.2011 päivättyä asemakaavakarttaa.

Lisätiedot