SATAMAYHTEISÖN INFORMAATIOKESKUS TIEDONVÄLITYKSEN TEHOSTAJANA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SATAMAYHTEISÖN INFORMAATIOKESKUS TIEDONVÄLITYKSEN TEHOSTAJANA"

Transkriptio

1 SATAMAYHTEISÖN INFORMAATIOKESKUS TIEDONVÄLITYKSEN TEHOSTAJANA Mobiilisatama (MOPO) -hanke, työpaketti 1:n tuloksia Antti Posti, Jani Häkkinen, Jonne Hyle ja Ulla Tapaninen 0

2

3 Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 2. Satamasidonnaiset informaatiovirrat ja -järjestelmät 3. Port Community System (PCS) -järjestelmät 4. PCS-järjestelmän soveltuvuus Suomen satamatoimintaympäristöön 5. Johtopäätökset

4 1. Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus

5 Tutkimuksen tausta Merikuljetukset ovat ylivoimaisesti tärkein kuljetusmuoto sekä maailman että Suomen tavaraliikenteessä, mikä tekee satamista tärkeän osan globaaleja toimitusketjuja. Satamissa toimitusketjujen hallinnan merkitys korostuu toimijoiden ja prosessien heterogeenisyydestä johtuen. Erityisesti informaatiovirtojen hallinta on haasteellista monitahoisessa satamatoimintaympäristössä. Kansainvälisesti tarkasteltuna useilla satamilla on käytössään satamasidonnaista tiedonvälitystä tehostavia kokonaisvaltaisia Port Community System (PCS) -järjestelmiä. Suomesta puuttuu tällainen kokonaisvaltainen ja yritysten tarpeet huomioiva PCSjärjestelmä, vaikkakin meriliikennettä palveleva PortNet-järjestelmä sisältää tyypillisiä PCS-järjestelmien toimintoja. Satamayhteisöä kokonaisvaltaisesti palveleva informaatiokeskus voisi ratkaisevasti tehostaa Suomen satamien toimintaa ja auttaa turvaamaan kuljetusreittimme kilpailukyvyn keskellä kiristyvää kansainvälistä kilpailua. Satamayhteisön informaatiokeskusten suuresta potentiaalista huolimatta PCSjärjestelmiä ja niiden soveltuvuutta Suomen satamatoimintaympäristöön ei ole juurikaan tutkittu aiemmin.

6 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Kuvata satamasidonnaisten toimitusketjujen informaatiovirtoja. Tehdä yleiskatsaus Suomen satamatoimintaympäristössä nykyisin käytössä olevista sähköisistä informaatiojärjestelmistä. Tehdä kartoitus maailmanlaajuisesti käytössä olevista satamien Port Community System (PCS) -järjestelmistä ja niiden keskeisistä piirteistä. Kirjallisuusselvitys Kirjallisuusja Internet -kartoitus Selvittää Suomen satamatoimijoiden tiedonvaihdon nykytilaa ja pullonkauloja sekä PCS-järjestelmän soveltuvuutta Suomen satamatoimintaympäristöön. Asiantuntijahaastattelut ja -tapaamiset Antaa suosituksia Suomen satamatoimintaympäristöön soveltuvasta satamayhteisön informaatiokeskuksesta ja sen palvelusisällöstä (bruttolista).

7 Tutkimuksen toteutus Kirjallisuusselvitys satamasidonnaisista informaatiovirroista ja -järjestelmistä informaatiovirtakuvausten perustana MKK:n TYLOGE- ja TUKKE-projektien, Jonne Hylen (2010) insinöörityön sekä parin muun tutkimuksen (esim. FIRUCASE- ja BaSIM-hankkeet) tulokset. informaatiojärjestelmien osalta lähteinä käytetty pääasiassa aiempia tutkimuksia ja palvelujen kehittämien/tarjoajien Internet-sivustoja Kirjallisuus- ja Internet-kartoitus PCS-järjestelmistä lehti- ja konferenssiartikkelit tutkimusraportit satamien ja PCS-järjestelmien kehittäjien Internet-sivustot. Asiantuntijahaastattelut ja -tapaamiset Suomen näkökulman selvittämiseksi yhteensä 17 asiantuntijaa eri organisaatioista haastateltavat asiantuntijat valittiin siten, että saatiin kokonaisnäkemys Suomen satamayhteisön informaatiotarpeista ja -ongelmista sekä tiedonvaihdossa käytetyistä järjestelmistä

8 2. Satamasidonnaiset informaatiovirrat ja -järjestelmät

9 Yleiskuvaus satamasidonnaisesta kuljetusketjusta Kuljetusliike Kuljetusliike Varustamo Kuljetusliike Kuljetusliike Raaka-ainetoimittaja Tavarantoimittaja Lähtösatama Kohdesatama Jälleenmyyjä Loppuasiakas Satamaoperaattori Huolintaliike Kierrätysvirta Satamanpitäjä Tulli Lukuisat muut toimijat (esim. luotsaajat, jäänmurto, hinaus, rajavartiosto) Lähde: Pulli et al. 2009

10 Satamasidonnaisessa toimitusketjussa on lukuisia erilaisia toimijoita Satamaorganisaatiot Satamanpitäjät - satama- ja liikelaitokset - omistajayhtiöt Satamaoperaattorit Sataman käyttäjät/asiakkaat Varustamot Kuljetusyritykset Tavaran lähettäjät ja vastaanottajat Matkustajat Palvelujen tuottajat Laivanselvitys Huolinta Laivamuonitus Polttoainehuolto Huolto ja korjaus Hinaus Luotsaus Jäänmurto Merimiespalvelu- ja lähetys Viranomaiset Merenkulku Tulli Poliisi Ympäristö Rajavartiosto Lähde: Meriliitto 2010

11 Satamasidonnaiset logistiset virrat Satamasidonnaiset logistiset virrat Materiaalivirrat Rahavirrat Informaatiovirrat Osapuolten välisiin sopimuksiin liittyvät informaatiovirrat Viranomaismääräysten ja lakien edellyttämät informaatiovirrat Lastiin ja kuljetukseen liittyvien palveluiden informaatiovirrat Lähde: Kondratowicz et al. 2007

12 Satamasidonnaisessa toimitusketjussa liikkuu todella paljon erilaisia tietovirtoja CMR- ja CIM-rahtikirjat huolintaohje kauppalasku konossementti lastaus-/purkausraportti manifesti pakkausluettelo passitusasiakirjat pilkutusviite reefer-konttien kytkentätiedot saapumisilmoitus SAD-lomake jne.

13 Esimerkki: tiedonkulku tavaran lähettäjän, vastaanottajan ja kuljettajan välillä Lähde: LOGY Competence Oy, Logistiikan peruskurssi

14 Esimerkki: Yhdessä kuljetustilauksessa tarvittavia tietoja Myyjä Kuljetustilaus Kuljetustilauksen vahvistus Rahtikirja Rahtilasku Lähetyksen seurantatieto Poikkeamailmoitus Tarjouspyyntö Tarjous Ennuste Tilaus Tilausvahvistus Lähtöilmoitus Lähetysluettelo kauppalasku Ostaja Kuljetustilaus Kuljetustilauksen vahvistus Rahtikirja Rahtilasku Lähetyksen seurantatieto Poikkeamailmoitus Kuljetusliike/terminaali Kuljetusliike/terminaali Rahtikirja Lähetyksen seurantatieto Poikkeamailmoitus Rahtikirja Lähetyksen seurantatieto Poikkeamailmoitus Tilitystiedot Maksutiedot Rahtikirja Lähetyksen seurantatieto Poikkeamailmoitus Rahdinkuljettaja Lähde: Kortesmäki 2005

15 Satamasidonnaisen tavaratoimituksen prosessikuvaus Satamayhteisössä tapahtuvan tiedonvaihdon nykytilan ja ongelmakohtien hahmottamiseksi tutkimuksessa muodostettiin kuvaus tyypillisestä satamasidonnaisesta tavaratoimitusprosessista. Yksityiskohtaisena esimerkkinä laadittiin seikkaperäinen prosessikuvaus Suomen kautta itään suuntautuvan transito- eli kauttakulkuliikenteen materiaali- ja tietovirtaprosesseista konttikuljetusten osalta Kotkassa toimivan huolintaliikkeen näkökulmasta tarkasteltuna. Laaditut prosessikuvaukset toivat esiin satamasidonnaisessa tiedonvaihdossa havaittavissa olevia pullonkauloja, jotka paitsi hidastavat tavaratoimitusten käsittelyä myös kuluttavat turhia resursseja.

16 Yleiskuvaus itätransiton tietovirtaprosessista

17 Satamasidonnaisen tiedonvälityksen pullonkauloja Perinteisten kommunikointitapojen käyttämisen yleisyys (esim. paperiset asiakirjat, puhelin, faksi ja sähköposti). Bilateraalinen ja manuaalinen kommunikointi. Tieto ei aina tavoita kaikkia sitä tarvitsevia osapuolia (esim. poikkeamat alusten ETA-tiedoista). Asiakirjojen suuri lukumäärä ja kirjavuus. Single Window -ratkaisujen vähäisyys. Raja-asemien (FIN-RU) tietojärjestelmät eivät kommunikoi riittävästi keskenään. Tietovaatimukset ja toimintatavat valtioiden, satamien ja toimijoiden välillä vaihtelevat.

18 Suomen satamatoimintaympäristön nykyisiä tietojärjestelmiä ja sähköisiä palveluja 1/2 Järjestelmän nimi AIS GOFREP IBNet IBPlott LRIT PDS PortEnSys PortNet RailTrace Käyttötarkoitus Automaattinen merenkulun alusten tunnistusjärjestelmä, jonka avulla on mahdollista saada reaaliajassa ja maantieteellisesti laajalta alueelta tarkkaa tietoa aluksista ja niiden liikkeistä. Suomenlahden alusliikenteen ilmoittautumisjärjestelmä. Jäänmurtajalaivaston toiminnan seurantaan ja ohjaamiseen tarkoitettu järjestelmä. IBNet-järjestelmän laajennus karttapohjaiseen satelliittikuvien ja laivaliikennetilanteen esittämiseen. Maailmanlaajuinen AIS-järjestelmää täydentävä alusten jäljitys- ja tunnistusjärjestelmä. Yhdeksässä Suomen satamassa käytössä oleva satamien tuotannonohjaus-, laskutus-, asiakkaiden hallinta- ja raportointijärjestelmä. Ohjelmisto sataman maa- ja meriliikenteestä ilmaan aiheutuvien päästöjen laskemiseksi ja simuloimiseksi. Meriliikenteen tietojärjestelmä alusten ja niiden lastien tietojen välittämiseen MKL:lle, tullille ja satamille kunkin aluskäynnin yhteydessä. Internetin yli toimiva Turun rautatieliikenteen yliopisto seurantajärjestelmä MERENKULKUALAN Euroopan ja Venäjän KOULUTUS- väliselle JA TUTKIMUSKESKUS liikenteelle.

19 Suomen satamatoimintaympäristön nykyisiä tietojärjestelmiä ja sähköisiä palveluja 2/2 Järjestelmän nimi Rautatieliikenteen sähköiset palvelut SafeSeaNet Tullin sähköiset palvelut Visy Gate VTS Yrityskohtaiset järjestelmät Käyttötarkoitus VR Transpointin tarjoamat sähköiset palvelut, joiden avulla voidaan mm. hallinnoida ja lähettää useita kuljetuksiin liittyviä dokumentteja, tilata kuljetuskapasiteettia sekä seurata kuljetusten etenemistä Eurooppalainen sovellusalusta merenkulkuun liittyvien tietojen vaihtamiseksi jäsenmaiden viranomaisten välillä Mahdollistaa ilmoitusten sähköisen lähettämisen tullille joko Internet-palvelun kautta tai sanomapohjaisesti. Kulunvalvonta- ja aluevalvontajärjestelmä, joka tunnistaa automaattisesti liikennettä ja ohjaa portteja esimerkiksi satama- ja teollisuusalueilla. Alusliikennepalvelu, jonka tehtävänä on parantaa merenkulun turvallisuutta, edistää alusliikenteen sujuvuutta sekä ennaltaehkäistä onnettomuuksia ja niistä mahdollisesti syntyviä ympäristöhaittoja. Vaihtelee toimijoittain ja toimialoittain. Esim. satamaoperaattorien toiminnanohjaus- ja suunnittelujärjestelmät, tietoliikennesanomat, huolintasovellukset, kuljetusliikkeiden suunnittelujärjestelmät, varustamojen tietoportaalit. Taulukon lähteet: IDABC 2005; IMO 2010; Liikennevirasto Turun 2010a, yliopisto 2010b, 2010c, 2010d; Satamatieto Oy 2010; Tullihallitus 2010; Visy Oy; VR MERENKULKUALAN Transpoint 2010 & 2011; KOULUTUS- VTT 2010 JA TUTKIMUSKESKUS

20 3. Port Community System (PCS) -järjestelmät

21 Tekijä(t) ja vuosi Aksentijević, Tijan & Hlaća 2009 Keceli, Choi, Cha & Aydogdu 2008a ja 2008b Keceli, Choi, Cha, Aydogdu & Kim 2008c Long 2009 Rodon & Ramis-Pujol 2006 SKEMA 2009 Smit 2004 Srour, Oosterhout, Baalen & Zuidwijk 2007 Tijan, Kos & Ogrizović 2009 PCS-järjestelmistä tehtyjä tutkimuksia Tutkimuksen tavoitteet Artikkelissa tutkitaan tietoturvaperiaatteita, jotka tulee ottaa huomioon PCSjärjestelmiä kehitettäessä. Artikkelit selvittävät PCS-järjestelmien hyväksymiseen ja omaksumiseen vaikuttavia tekijöitä Busanin satama-alueella toimivissa meri- ja maakuljetusyrityksissä. Tutkimuksessa arvioidaan Koreassa käytössä olevan PORT-MIS-järjestelmän teknisiä puolia käyttäjien näkökulmasta. Artikkelissa käydään läpi Felixstowen satamassa käytössä olevan PCS-järjestelmän historiaa ja valoitetaan sen avulla PCS-järjestelmillä saavutettavissa olevia hyötyjä. Artikkelissa kuvataan PCS-järjestelmien ja yleensäkin yritysten informaatioinfrastruktuurien integroimisen monimutkaisuutta. Tutkimuksessa tehdään kartoitus Euroopan merisatamien raportointikäytännöistä ja niiden yhteydessä hyödynnetyistä tietojärjestelmistä (pitäen sisällään myös PCSjärjestelmät). Tutkimuksessa analysoidaan Antwerpenin, Hampurin ja Rotterdamin sataman PCSjärjestelmiä niiden arkkitehtuurin perusteella sekä verrataan näitä järjestelmiä keskenään eroavaisuuksien ja samankaltaisuuksien löytämiseksi. Artikkelissa esitetään PCS-järjestelmien eri kehitysvaiheista kokemuksen kautta opittuja käytäntöjä kansainvälisen tarkastelun avulla. Artikkelissa esitetään PCS-järjestelmistä rakenteellinen analyysi, jossa päähuomio on kiinnitetty PCS-järjestelmien tietoturvallisuuteen. Artikkelissa analysoidaan onnettomuuksista toipumista ja liiketoiminnan jatkuvuutta PCS-järjestelmien näkökulmasta.

22 Satamien informaatiojärjestelmien luokittelu Järjestelmätyyppi Port Community System (PCS) Port Single Window (PSW) National Single Window (NSW) Harbour Authority System (HAS) Harbours Information & Control System (HICS) Single Point of Contact (SPC) Cargo Community System (CCS) Kuvaus B2B- ja kaupallisluonteinen, mutta sisältää usein myös B2G- ja G2G-palveluja Satamakohtainen, B2G-luonteinen Kansallinen, B2G-luonteinen Satamanpitäjille suunnattu Viranomaispainotteinen Viranomaispainotteinen (esim. tullit) Konttiterminaalijärjestelmä Lähde: mukaillen SKEMA (2009)

23 Satamayhteisön informaatiokeskus (eng. Port Community System tai Port Community Information System, PCS) PCS-määritelmiä kirjallisuudessa: PCS on keskitetysti toimiva tiedonsiirtojärjestelmä, jonka avulla voidaan siirtää tietoa ja tarjota muita palveluja tätä tietoa hyödyntämällä. Tieto on kaikkien sellaisten toimijoiden käytettävissä, jotka ovat kiinnostuneet merikuljetuksiin liittyvästä tiedosta. Informaatiokeskuksella vältetään kahdenvälistä tiedonvaihtoa. (Grizell 2001) PCS on sähköinen sovellusalusta, joka yhdistää useita eri organisaatioiden ja niiden muodostaman merisatamayhteisön operoimia järjestelmiä toisiinsa. (Rodon & Ramis-Pujol 2006) PCS voidaan määritellä osana maailmanlaajuisia toimitusketjuja toimivaksi kokonaisvaltaiseksi ja maantieteellisesti rajatuksi informaatiokeskukseksi, joka palvelee ensisijaisesti erilaisten satamasidonnaisten yritysten intressejä. (Srour et al. 2007)

24 Satamayhteisön informaatiokeskus (eng. Port Community System, PCS) Satamayhteisön informaatiokeskus on luotettava yhden luukun periaatteella toimiva sähköinen tiedonohjausjärjestelmä, joka integroi saumattomasti satamayhteisön toimijat globaaliin tavaratoimitusverkostoon välittäen relevanttia tietoa satamasidonnaisille toimijoille satamatyypistä, kuljetusmuodosta ja kaupankäyntialueesta riippumatta.

25 Perinteinen tiedonvälitys vs. PCS-järjestelmän ohjaama tiedonvälitys bilateraaliset yhteydet toimijoiden välillä kommunikointi usein faksilla, puhelimella, sähköpostilla tai EDI-sanomilla heikkoutena manuaalisuus, heikko skaalautuvuus ja tiedon uudelleen hyödyntämisen puute tiedonvälitys tapahtuu keskitetysti ja usein automatisoidusti Single Window -toimintatapa vähentää bilateraalisten yhteyksien ja tiedonsiirron tarvetta hyvä skaalautuvuus

26 Esimerkkejä maailmalla olevien PCS-järjestelmien tarjoamista palveluista erilaisten selvitysten ja ilmoitusten lähettäminen yritysten ja viranomaisten välillä tieto saapuvista ja lähtevistä lasteista, konteista ja aluksista alus-, maantie- ja rautatiesuunnittelu rahdinhuolinta alusten liikkeiden seuranta vaarallisten lastien seuranta ja valvonta palvelupyynnöt laskutus raportointi ja tilastointi jne.

27 Esimerkki Hampurin sataman DAKOSY-järjestelmästä Lähde: DAKOSY 2010

28 PCS-järjestelmien hyötyjä 1/2 prosessien yksinkertaistuminen ja nopeutuminen tehokkuuden parantuminen asiakirjojen ja paperityön väheneminen palvelujen parantuminen ja palveluvalikoiman monipuolistuminen läpinäkyvyyden lisääntyminen ja suunnittelun helpottuminen tiedon laadun paraneminen ja virheiden vähentyminen tiedon optimaalinen uudelleen hyödyntäminen häiriötilanteisiin sopeutuminen asiakastyytyväisyyden parantuminen. (Lähteinä mm. DAKOSY 2010; Goose 2007; KL-Net 2003; Long 2009; Portbase 2010)

29 PCS-järjestelmien mitattuja hyötyjä 2/2 Korean kansallisella PORT-MIS-järjestelmällä on saavutettu noin 100 miljoonan USD:n vuosittaiset logistiset kustannussäästöt mm. henkilöstövähennysten, paperidokumenteista luopumisen, tietojen yhdistämisen ja tiedonsiirron automatisoinnin kautta. (KL-Net 2003) Singaporen sataman TradeNet-järjestelmän ansiosta sataman tuottavuus on parantunut % ja henkilöstökulut ovat alentuneet peräti 50 %. (Hines-Smith 2005) Rotterdamin ja Amsterdamin satamien Portbase-järjestelmän Lastiilmoitus EDI -palvelulla on pystytty vähentämään vuosittaista paperimäärää noin 750 metrin korkuisella paperipinolla. (Portbase 2010) Useissa Yhdysvaltojen satamissa käytössä olevalla emodaljärjestelmällä on pystytty lyhentämään jonotusaikoja terminaalin portilla minuutilla ja vähentämään hiilidioksidipäästöjä noin 200 tonnilla vuosittain. (Goose 2007)

30 Kartoitus: PCS-järjestelmät maailmalla Maailmanlaajuisesti on käytössä ainakin 35 erilaista PCS-järjestelmää, joista osa on satamakohtaisia, osa kansallisia ja osa on käytössä muutoin useammassa satamassa (joko samassa tai eri valtiossa). PCS-järjestelmiä on perustettu käytännössä jokaiseen globaalin kaupankäynnin piirissä olevaan maanosaan. Informaatiokeskukset keskittyvät suuriin ja varsinkin paljon kontteja käsitteleviin satamiin ( 1 milj. TEU / vuosi). Informaatiokeskuksia on erityisen paljon Länsi-Euroopassa sekä Aasian etelä-, itä- ja kaakkoisosissa sijaitsevissa satamissa. Itämeren alueella PCS-järjestelmiä näyttäisi olevan käytössä melko vähäisesti. Ruotsissa Göteborgin satamassa on käytössä PCS-järjestelmä sekä Puolaan Gdanskin ja Gdynian satamiin PCS-järjestelmän perustaminen on ollut ainakin jossain vaiheessa suunnitteilla. Venäjän satamissa yhden luukun periaatteella toimivia tietojärjestelmiä ei näyttäisi juurikaan olevan käytössä.

31 Kartoitus: PCS-järjestelmät maailmalla Lähde: Rodrigue 2009

32 Kartoitus: PCS-järjestelmät maailmalla Nro PCS-järjestelmän nimi Satama(t) Valtio 1 ADEMAR Le Havre Ranska 2 BHT Bremen Saksa 3 DAKOSY Hampuri Saksa 4 Destin8 Felixstowe, Harwich, Ipswich, Immingham, Hull, Teesport, Tyne, Iso-Britannia Grangemouth, Aberdeen, Glasgow, Liverpool, Bristol, Thamesport, the Medway Ports, Tilbury, Greenock, Great Yarmouth ja noin 70 sisämaan tullauspaikkaa 5 Easyport Yantai Kiina 6 EDI Kobe Japani 7 EDI systems Yokohama Japani 8 emodal Useita satamia ja terminaaleja Yhdysvallat 9 FIRST New York ja New Jersey Yhdysvallat 10 GASYNET Kansallinen järjestelmä Madagascar 11 Harbour View Mm. Melbourne, Tansania ja useat Belgian satamat Mm. Australia, Tansania ja Belgia 12 ICTSI Useita satamia Filippiinit 13 Indian Port Community System Kansallinen järjestelmä Intia 14 KleinPort Useita satamia mm. Amerikassa, Australiassa ja Euroopassa (joissakin Mm. Australia, Kanada, Qatar ja Yhdysvallat satamissa kokonaisvaltaisia PCS-järjestelmiä ja joissakin osittaisia järjestelmiä) 15 Nanhai Port Community System Nanhai Kiina 16 PACE Lontoo Iso-Britannia 17 PLUS Göteborg, Johor, Mombasa ja Muscat Ruotsi, Malesia, Kenia ja Oman 18 Port Klang Community System Klang Malesia 19 Portbase Amsterdam ja Rotterdam Alankomaat 20 PortBIS Kansallinen järjestelmä Australia 21 PortIC Barcelona Espanja 22 Port-MIS Kansallinen järjestelmä Korea 23 PortNet Kansallinen järjestelmä Suomi 24 PORTNET Seattle ja Singapore Yhdysvallat ja Singapore 25 PortXcs Zeeland Alankomaat 26 PROTIS Marseille Ranska 27 SaudiEDI Kansallinen järjestelmä Saudi-Arabia 28 Seagha Antwerpen Belgia 29 SPIN Southampton Iso-Britannia 30 Tradelink Hong Kong Kiina 31 TradeNet Kansallinen järjestelmä Ghana, Mauritius, Mongolia, Mosambik (tekeillä), Norsunluurannikko, Panama, Saudi-Arabia Singapore ja Trinidad & Tobago (tekeillä) 32 TradeXchange Singapore Singapore 33 Valenciaportpcs.net Valencia Espanja 34 ViPOS Bremerhaven Saksa 35 Useita tietojärjestelmiä Useita satamia Dubai 36 Tekeillä oleva PCS-järjestelmä Ploce Kroatia

33 Kartoitus: PCS-järjestelmät maailmalla Ensimmäiset PCS-järjestelmät on perustettu maailmalla jo noin 30 vuotta sitten. PCS-järjestelmien suhteellisen pitkästä historiasta johtuen eri satamissa käytössä olevat PCS-ratkaisut eroavat toisistaan sekä tekniseltä toteutukseltaan että palvelusisällöltään. Informaatiokeskusten taustalla vaikuttavat myös kansalliset hallintokulttuurit, lait ja asetukset sekä kaupankäyntitavat, mikä osaltaan vaikuttaa eri informaatiokeskusten toimintamalliin. Useat PCS-järjestelmät on perustettu alun perin palvelemaan ensisijaisesti satamanpitäjien ja viranomaisten tarpeita (G2G ja B2G), mutta monet järjestelmät ovat laajentuneet kattamaan myös liike-elämän tarpeita (B2B). PCS-järjestelmiä on usein ollut perustamassa sataman hallinnointiyhtiö ja informaatiokeskuksen omistava taho on usein julkisyhteisöllinen toimija. Useimmissa tapauksissa PCS-järjestelmien perustamisprosessia näyttäisi johtavan satamayhtiö, mutta informaatiokeskuksen pyörittäminen on yleensä siirtynyt myöhemmin yksityiselle yritykselle tai yhdistykselle. Maailmalla olevat PCS-järjestelmät ovat usein käyttöönottovaiheessa vapaaehtoisia käyttäjille ja usein peräti sponsoroituja, mutta järjestelmät saattavat muuttua myöhemmin maksullisiksi ja/tai jopa pakollisiksi.

34 PCS-järjestelmän perustamisessa huomioitavia asioita PCS-järjestelmän tulee vastata oikeisiin ongelmiin ja tarpeisiin keskeisten sidosryhmien sitouttaminen järjestelmään järjestelmän rahoituksen ja hallinnon organisointi eri toimijoiden tarpeiden ja resurssien huomioiminen kustannusten ja hyötyjen tasapuolinen jakaminen järjestelmällä saavutettavien hyötyjen selkeä osoittaminen järjestelmän arkkitehtuurin valinta tapauskohtaisesti modulaarinen käyttöönotto takaa yleensä parhaan lopputuloksen uusiin toimintatapoihin sopeutuminen/sopeuttaminen järjestelmän tuottamien hyötyjen mitattavuus järjestelmän kehittäminen on jatkuva prosessi. (Lähteinä mm. Rodon & Ramis-Pujol 2006; Srour et al. 2007; Tijan et al. 2009)

35 4. PCS-järjestelmän soveltuvuus Suomen satamatoimintaympäristöön

36 Asiantuntijahaastatteluissa esiin tulleita satamayhteisön tiedonvaihtoon liittyviä kehitysideoita paperisten asiakirjojen korvaaminen vastaavilla sähköisillä poikkeamatietojen (esim. laivojen myöhästymiset) välittäminen kaikille tietoa tarvitseville toimijoille ympäri vuorokauden (24/7) toimivalle tiedonvälityspalvelulle nähdään tarvetta tiedonvälityksen tasapuolistaminen tiedon pitäisi olla reaaliaikaisempaa maaliikennepuolen ja sataman välisen tiedonvälityksen parantaminen web-lomakkeiden laaja-alaisempi käyttö toimintojen ennakkosuunnittelun parantaminen sataman toimintaohjeiden harmonisointi koetaan tarpeelliseksi Single Window -palveluiden lisääminen sataman läpimenoaikojen lyhentäminen informaatiotaulun käyttöönotto tullivuorojärjestelmän kehittäminen rekkajonojen välttämiseksi eri toimijoiden palveluaikojen parempi saatavuus.

37 Asiantuntijoiden suhtautuminen PCS-järjestelmää kohtaan Käytännössä kaikki tutkimuksessa haastatellut asiantuntijat suhtautuivat myönteisesti satamayhteisön informaatiokeskuksen kaltaisen tietojärjestelmän kehittämiseen Suomeen. Useimmat asiantuntijat eivät kuitenkaan nähneet informaatiokeskukselle akuuttia tarvetta, sillä toimijat pitävät satamasidonnaisen tiedonvälityksen ja informaatiojärjestelmien vallitsevaa tilaa varsin hyvänä ja toimivana. Suomalaiset satamatoimijat eivät selvästikään tunnista toimintansa mahdollisia parannuskohteita, vaan ne ovat tottuneet nykytilanteeseen ja nykyisin käyttämiinsä tiedonvälitystapoihin, eivätkä täten välttämättä halua muutosta vallitsevaan tilanteeseen. Suomessa ei myöskään tunneta kovin hyvin maailmalla käytössä olevia PCS-ratkaisuja eikä niiden sisältämien palveluiden tarjoamia mahdollisia hyötyjä.

38 Asiantuntijahaastatteluissa esiin tulleita haasteita satamayhteisön informaatiokeskuksen kehittämiselle Tietoturva: Kenellä on oikeus mihinkin tietoon? Miten tietojen luottamuksellisuus voidaan varmistaa? Mitä tietoa kukakin toimija on kenellekin velvollinen lähettämään? Antaako jonkun kontin omistaja luvan välittää konttia koskevia tietoja useille toimijoille? Onko sellainen esimerkiksi mahdollista, että väärä henkilö hakisi laittomasti kuljetusyksikön satamasta saamillaan tiedoilla? Tiedon tuottamisen ja käyttämisen käyttöoikeudet: Kuka hoitaa tietojen päivittämisen järjestelmään? Miten varmistetaan, että tieto on aina ajantasaista? Toimijoiden luotettavuuden saavuttaminen: Miten järjestelmän kehitystyöhön ja käyttämiseen saadaan mukaan riittävästi satamasidonnaisia toimijoita? Miten järjestelmään liittyvät toimijat saadaan luottamaan toisiinsa ja teknisiin ratkaisuihin? Hyötyjen osoittaminen: Pystytäänkö järjestelmän tuottama lisäarvo osoittamaan selkeästi? Miten todellisia hyötyjä voidaan mitata objektiivisesti? Viranomaistoiminnan ja lainsäädännön asettamat rajoitteet. Toimintakulttuurin vaihtaminen on haasteellista: Miten paperit ja toimistojen luukuilla käynnit pystytään vaihtamaan sähköisiin ratkaisuihin joustavasti? Tulli ja sähköinen ilmoittaminen sekä sen tuomat mahdollisuudet ja haasteet. Järjestelmän rajapinnat kansainvälisiin järjestelmiin: Miten eri maiden ja toimijoiden järjestelmät saadaan keskustelemaan keskenään?

39 Suomeen soveltuvalle PCS-ratkaisulle asetettavia keskeisiä vaatimuksia viranomaispalvelujen ja e-kaupankäynnin (G2G, B2G ja B2B) yhdistyminen (lisäarvopalvelut) olemassa olevien parhaiden käytäntöjen yhdistäminen (rajapinnat ja harmonisointi) toiminta yhden luukun periaatteella kaikkia satamasidonnaisia toimijoita koosta riippumatta palveleva järjestelmä ottaa huomioon eri kuljetusmuodot ja niiden tarpeet palvelun jatkuva saatavuus (24/7) ubiikit ja mobiilit palvelut reaaliaikaiset tietopäivitykset monikielisyys yhteydet kansainvälisiin järjestelmiin.

40 Bruttolista Suomeen visioidun satamayhteisön informaatiokeskuksen mahdollisesta palvelusisällöstä aikataulutiedot (kuljetusmuodoittain) arkistointipalvelu asiakirjapankki ja sähköiset lomakkeet asiakirjojen sähköinen välittäminen asiointiohjeet häiriö- ja poikkeamatilanteiden hallinta informaatiotaulu kartta- ja reittipalvelut kulunvalvonta käyttäjien hallinta laskutus, maksuliikenne ja verotus maantiekuljetusten suunnittelu ja hallinta neuvontapalvelu osoitetiedot ja palveluajat palvelupyynnöt rajaliikennetilanteen seuranta rautatiekuljetusten suunnittelu ja hallinta satamainfo sähköinen liiketoiminta sää- ja kelitiedot talviolosuhteisiin tarkoitetut palvelut tavaratoimituskohtainen kommunikointikanava tavaratoimitusten seuranta tilastointi- ja raportointipalvelut tullauspalvelu varaus- ja vuokrauspalvelu viestien lähettäminen ja tiedostojen siirto

41 5. Johtopäätökset

42 Johtopäätökset Suomen satamatoimintaympäristössä on käytössä melko kehittyneet informaatiopalvelut, mutta ne ovat asiakkaan näkökulmasta varsin pirstoutuneet. Maailmalla olevat PCS-järjestelmät ovat keskittyneet suuriin ( 1 milj. TEU) konttisatamiin, joihin verrattuna Suomen satamat ovat melko pieniä. Satamayhteisön informaatiokeskuksia voidaan hyödyntää toki muunkinlaisia tavaravirtoja kuin kontteja käsittelevissä satamissa. Itse asiassa mitä monipuolisempia sataman tavaravirrat ovat, sitä kattavamman palvelutarjonnan satamayhteisön informaatiokeskus tarvitsee. Jos pienemmätkin suomalaiset satamat ja niissä operoivat toimijat halutaan kytkeä osaksi PCS-järjestelmää, niin kansallisen järjestelmän perustaminen vaikuttaisi järkevimmältä ratkaisulta. Toisaalta voidaan luoda visio myös koko Itämeren aluetta palvelevasta PCSratkaisusta, jonka kautta olisi helppoa kommunikoida globaalissa logistisessa toimintaympäristössä. Jatkotutkimusaiheena tulee selvittää tarkemmin Suomeen visioidun PCSjärjestelmän rajapinnat, palvelusisältö, tekniset ratkaisut, eri toteutusvaihtoehdot kustannusarvioineen sekä teknisen ja hallinnollisen ylläpidon organisointi ja kustannusten jako.

43 Esityksessä käytetyt lähteet 1/4 Aksentijević, S., Tijan, E. & Hlaća, B. (2009). Importance of organizational information security in port community systems. Information System Security, MIPRO 2009, 32nd International Convention. Boertien, N., Goedvolk, E-J., Hammink, E., Hulsebosch, B., Kolff, T., Koolwaaij, J., Linde, M., Middelkoop, E., Oosterhout, M., Posthuma, P., Salden, W. & Zandbelt, H. (2002). Blueprint for a virtual port, an integrated view on next generation Internet in the Port of Rotterdam. Virtuele Haven Consortium, 7th June, DAKOSY (2010). DAKOSY AG:n Internet-sivut. [Viitattu ]. Saatavissa: <http://www.dakosy.de> Goose, G. (2007). Virtual Container Yards to Decrease Congestion and Improve Effi-ciency. Innovative Technology and Programs, Long Beach Convention Center, Febru-ary 27, 2007, emodal-esityskalvot. Grizell, P. (2001). The Economic Potentials for a Port Community System in the Ports of the Netherland. MSc Thesis, Erasmus University Rotterdam. Hines-Smith, L. M. (2005). The Jamaica Trade Point story: From stress to success. Ja-maica Promotions Corporation (JAMPRO). [Viitattu ]. Saatavissa: <http://unpan1.un.org/intradoc/groups/public/documents/other/unpan pdf> Hyle, J. (2010). Tiedonkulun sähköistämismahdollisuuksien kartoittaminen ja priorisointi eri toimijoiden välillä huolitsijan näkökulmasta. Insinöörityö, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Logistiikan koulutusohjelma / merikuljetukset ja satamaoperaatiot. [Viitattu ]. Saatavissa: <https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/13983/jonne_hyle.pdf?sequence=1> IDABC (2005). SAFESEANET: Safe Sea Network. [Viitattu ]. Saatavissa: <http://ec.europa.eu/idabc/en/document/2282/5926.html> IMO (2010). Long range identification and tracking (LRIT). [Viitattu ]. Saatavissa: <http://www.imo.org/safety/mainframe.asp?topic_id=905> Keceli, Y., Choi, H., Cha, Y. & Aydogdu, Y. V. (2008a). A Study on Adoption of Port Community Systems According to Organization size. Third 2008 International Conference on Convergence and Hybrid Information Technology (ICCIT08), Vol. 1, pp , November, 2008, Busan, South Korea. Keceli, Y., Choi, H.R., Cha, Y.S., Aydogdu, Y.V. (2008b) A Study on User Acceptance of Port Community Systems, International Conference on Value Chain Sustainability (ICOVACS 2008), November, 2008, Izmir, Turkey.

44 Esityksessä käytetyt lähteet 2/4 KL-Net (2003). Introduction of Port Management Information System in Korea. APLF Logistics Conference 2003, Seoul: Korea Logistics Network Corporationin esityskalvot. [Viitattu ]. Saatavissa: <http://www.aplf.net/files/down/b1m.pdf> Kondratowicz, L., Kalinowski, M., Kowalczyk, U., Czermańska, R., Metyk, H., Zima-kowski, M., Wrona, A., Piotrowicz, J., Kubicki, T., Stola, B., Łuczak, B., Burchacz, M., Śliwczyński, B., Wałcerz, S., Dowgielewicz, T., Langer, J., Dębicki, T., Kawecki, T. & Foltyński, M. (2007). Baltic Sea Motorway supporting information services. Baltic Sea Information Motorways (BaSIM), Work Package 4, Final Report. [Viitattu ]. Saatavissa: <http://www.basim.org/documents/final/basim_final_report_wp4.pdf> Kortesmäki, J. (2005). Sähköinen tiedonsiirto kuljetus- ja huolintaprosessien tehostajana. Tutkintotyöraportti, Tampereen ammattikorkeakoulu. Liikennevirasto (2010a). PortNet. [Viitattu ]. Saatavissa: <http://portal.fma.fi/sivu/www/fma_fi/merenkulun_palvelut/liikenteen_ohjaus/portnet> Liikennevirasto (2010b). AIS Alusten automaattinen tunnistusjärjestelmä. [Viitattu ]. Saatavissa: <http://portal.fma.fi/sivu/www/fma_fi/merenkulun_palvelut/ liikenteen_ohjaus/alusliikennepalvelut/ais> Liikennevirasto (2010c). Suomenlahden alusliikenteen pakollinen ilmoittautumisjär-jestelmä (GOFREP). [Viitattu ]. Saatavissa: <http://portal.fma.fi/sivu/www/ fma_fi/merenkulun_palvelut/liikenteen_ohjaus/alusliikennepalvelut/gofrep> Liikennevirasto (2010d). VTS Vessel Traffic Service. [Viitattu ]. Saatavissa: <http://portal.fma.fi/sivu/www/fma_fi/merenkulun_palvelut/liikenteen_ohjaus/alusliikennepalvelut/vts> LOGY Competence Oy, Logistiikan peruskurssi. Tehostuuko toimitusketju tietotekniikan avulla? Logistics 10 -seminaari, , Wanha Satama. Pekka Aaltosen Powerpoint-esitys. [Viitattu ]. Saatavissa: <http://tapahtumat.wanhasatama.com/service.cntum?servicetype=document&documentname=145514/ Tehostuuko+toimitusketju+tietotekniikan+avulla..pdf> Long, A. (2009). Port Community systems. World Customs Journal, Volume 3, Number 1, April [Viitattu ]. Saatavissa: <http://www.worldcustomsjournal.org/media/wcj/-2009/1/long.pdf> Meriliitto (2010). Satamat. Meriliiton Internet-sivut. [Viitattu ]. Saatavissa: <http://www.meriliitto.fi/?page_id=34>

PortNetin vaikuttavuuden arviointi

PortNetin vaikuttavuuden arviointi PortNetin vaikuttavuuden arviointi FITS-kevättapaaminen 10.4.2003 Raine Hautala & Pekka Leviäkangas 10.4.2003 PortNet > Kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva sovellus > PortNet-palvelulla

Lisätiedot

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1 1 (6) B MDP in Futures Studies Australia 1 1 Iran 2 1 3 Itävalta 1 1 Latvia 1 1 Puola 1 1 Suomi 2 6 8 4 20 Tsekki 1 1 Valko-Venäjä 1 1 Venäjä 1 1 2 Viro 1 1 Z_tieto puuttuu 6 3 4 17 30 MDP in Futures Studies

Lisätiedot

Portnetin kehittäminen kohti kansallista Single Windowkonseptia

Portnetin kehittäminen kohti kansallista Single Windowkonseptia Portnetin kehittäminen kohti kansallista Single Windowkonseptia 23.1.2012 - Taustaa Ilmoitusmuodollisuusdirektiivi 2010/65/EU ->lokakuu 2010 Direktiivi on implementoitava kansallisesti 19.5.2012 mennessä

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

MERIKOTKA tutkimustoiminta

MERIKOTKA tutkimustoiminta MERIKOTKA tutkimustoiminta 29.11.2007 Ulla Tapaninen, professori Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.merikotka.fi mkk.utu.fi Strategiset perusteet Lähtökohdat meriliikenteen

Lisätiedot

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15. Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15. Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15 Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopiston

Lisätiedot

Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin. Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus

Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin. Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus Teemat Suomenlahden alusliikenne ja alusliikennepalvelu Missä tietoa tarvitaan ja mitä tietoa välitetään merenkulkijoille?

Lisätiedot

Merikotka tutkimuskeskuksen logistiikan tutkimustoiminta

Merikotka tutkimuskeskuksen logistiikan tutkimustoiminta Merikotka tutkimuskeskuksen logistiikan tutkimustoiminta 18.2.2010 professori Ulla Tapaninen Merenkulun logistiikan tutkimus / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus / Kotka

Lisätiedot

TRANSGOF LOPPUSEMINAARI Jenni Kuronen

TRANSGOF LOPPUSEMINAARI Jenni Kuronen TRANSGOF LOPPUSEMINAARI 29.11.2007 Jenni Kuronen 0 TRANSGOF projekti alkanut 1.1.2006, päättyy 31.12.2007 kolme osaprojektia: WP1 MKK (EU:n ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka), WP2 Kyamk, WP3 Kyamk

Lisätiedot

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus Jenny Katila Ravintola Pääposti

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus Jenny Katila Ravintola Pääposti Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 9.12.2015 Jenny Katila Ravintola Pääposti Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Pori Turun yliopiston Brahea-keskus

Lisätiedot

Digitaalinen Itämeri Toteutettavuusselvitystä Jaakko Ristaniemi TestLab Finland Oy

Digitaalinen Itämeri Toteutettavuusselvitystä Jaakko Ristaniemi TestLab Finland Oy Digitaalinen Itämeri Toteutettavuusselvitystä 8.3.2016 Jaakko Ristaniemi TestLab Finland Oy Johdanto TOIMEKSIANTO LVM 2015/11: Toteutettavuusselvitys Digitaalinen Itämeri hankkeen aloittamiseksi Hankkeen

Lisätiedot

Kuva: Juha Nurminen. Tankkeriturva-hanke

Kuva: Juha Nurminen. Tankkeriturva-hanke Kuva: Juha Nurminen Tankkeriturva-hanke Pekka Laaksonen 21.05.2010 John Nurmisen Säätiö John Nurmisen Säätiö on perustettu 1992 John Nurminen Oy:n aloitteesta. Tarkoitustaan säätiö toteuttaa monin eri

Lisätiedot

Meriliikenteen digitalisaatio MERIT. smart maritime industry

Meriliikenteen digitalisaatio MERIT. smart maritime industry Meriliikenteen digitalisaatio MERIT ulla.tapaninen@hel.fi smart maritime industry Meriliikenteen digitalisaatio 1. Vessel 2. Supply chain City of Helsinki 14.12.2016 2 Meriliikenteen digitalisaatio Älykäs

Lisätiedot

Ajatuksia ohjelmistoliiketoiminnan nykytilasta

Ajatuksia ohjelmistoliiketoiminnan nykytilasta Ajatuksia ohjelmistoliiketoiminnan nykytilasta 11.4.2007 Ohjelmistoliiketoiminta -seminaari Pasi Tyrväinen, Prof. JY Sisältö Ohjelmistoala Pakko kansainvälistyä, mutta miten ja minne? Mihin suomalaiset

Lisätiedot

Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa

Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa Tomi-Pekka Juha, Sector Manager, GS1 Finland Oy 08.10.2015 Sisältö GS1 Finland GS1 ja verkkokauppa GS1 järjestelmä

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

TietoEnator Logistics Solutions

TietoEnator Logistics Solutions TietoEnator Logistics Solutions Ratkaisuja kuljetusyrityksille ja logistiikkaoperaattoreille Logistics 2005 / Wanha Satama 20.4.2005 Mika Heikkilä, mika.t.heikkila@tietoenator.com, 040-5535199 Page 2 Page

Lisätiedot

TERMIS Satamaterminaalin ilmoitustietojen sähköinen toimittaminen Pekka Rautiainen EP-Logistics Oy FITS-syystapaaminen, Helsinki

TERMIS Satamaterminaalin ilmoitustietojen sähköinen toimittaminen Pekka Rautiainen EP-Logistics Oy FITS-syystapaaminen, Helsinki TERMIS Satamaterminaalin ilmoitustietojen sähköinen toimittaminen Pekka Rautiainen EP-Logistics Oy FITS-syystapaaminen, Helsinki 28.10.2003 Pekka Rautiainen, EP-Logistics Oy 28.10.2003 # 1 FITS TERMIS

Lisätiedot

SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services

SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services SEN ASEMOINTI 1 SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services 2 SE Mäkinen 2008 Finished Vehicle Logistics Markets, Services, Resources 3 SE Mäkinen 2008 Finished Vehicle Logistics

Lisätiedot

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin YLEISTIETOJA GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin Ainutlaatuinen in-situ-ratkaisu kasvihuonekaasupäästöjen hallintaan Suora mittaus laskennan sijaan: Säästä

Lisätiedot

Markkinaraportti / elokuu 2015

Markkinaraportti / elokuu 2015 Markkinaraportti / elokuu 2015 Yöpymiset yli 6 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä elokuussa yli 6 % vuoden takaisesta. Yöpymismäärä, 407.100, oli kaikkien aikojen elokuun ennätys. Kotimaasta

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat

Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat Tapio Ahomäki Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat 15.9.2016 Trimble yrityksenä Tekla Oy Trimble Solutions Oy Tekla on ollut osa Trimble Corporationia vuodesta 2011 Teklan liiketoiminnan kehitys

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Palo- ja pelastusalan tutkimus ja koulutus maailmalla. Esa Kokki, Pelastusopisto Jukka Hietaniemi, VTT. Palotutkimuksen päivät

Palo- ja pelastusalan tutkimus ja koulutus maailmalla. Esa Kokki, Pelastusopisto Jukka Hietaniemi, VTT. Palotutkimuksen päivät Palo- ja pelastusalan tutkimus ja koulutus maailmalla Esa Kokki, Pelastusopisto Jukka Hietaniemi, VTT Palotutkimuksen päivät 2007 27.8.2007 Johdanto mitä ja millaista tutkimusta tehdään ja opetusta annetaan

Lisätiedot

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi 22.1.2014 Piia Karjalainen, Liikenne- ja viestintäministeriö Merenkulku Itämerellä ja globaalisti uusien haasteiden edessä Elinkeinoelämän

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Service Management kokonaisvaltaisen palveluhallinnan ja suunnitelmallisen kehittämisen välineenä

Service Management kokonaisvaltaisen palveluhallinnan ja suunnitelmallisen kehittämisen välineenä Service Management kokonaisvaltaisen palveluhallinnan ja suunnitelmallisen kehittämisen välineenä Basware Käyttäjäpäivät 20.-21.9.2011 Rohkeus liiketoiminnan kehittämiseen Lahti Service Management -tietoiskun

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin 1 Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin Vaatimukset kuntien palveluille kasvavat Kunnat kohtaavat lähivuosina merkittäviä haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan uusia keinoja työn tuottavuuden

Lisätiedot

With Krogius, the extraordinary is simply standard policy. Oy Lars Krogius Ab

With Krogius, the extraordinary is simply standard policy. Oy Lars Krogius Ab With Krogius, the extraordinary is simply standard policy Analytic Routing Solution kuljetushäiriöt kuriin nykyaikaisella tietojärjestelmällä Markus Sjöblom, Lars Krogius Oy 14.11.2013 KROGIUS Vahinkotarkastuksia

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 % KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001 SVT Ulkomaankauppa :M1 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 1 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 199-1 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä Mrd mk Tuonti

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Portnet meriliikenteen ilmoitustietojen kansallinen single window -järjestelmä. Laivatarkastuskoulutus

Portnet meriliikenteen ilmoitustietojen kansallinen single window -järjestelmä. Laivatarkastuskoulutus Portnet meriliikenteen ilmoitustietojen kansallinen single window -järjestelmä Laivatarkastuskoulutus 18.1.2017 Portnet-järjestelmän taustaa Portnet-järjestelmä toimii kansallisena Single Window - järjestelmänä

Lisätiedot

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteet VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2011

Markkinaraportti / tammikuu 2011 Markkinaraportti / tammikuu 211 Yöpymiset lisääntyivät tammikuussa 9 % Matkailu vilkastui Helsingissä yöpymisissä mitattuna tammikuussa 211 sekä koti- että vientimarkkinoilla. Nousua kirjattiin sekä vapaa-ajan

Lisätiedot

Kaupunkiseudut globaalissa innovaatiokilpailussa. Martti Launonen & Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Finlandia-talo 14.12.2012

Kaupunkiseudut globaalissa innovaatiokilpailussa. Martti Launonen & Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Finlandia-talo 14.12.2012 Kaupunkiseudut globaalissa innovaatiokilpailussa Martti Launonen & Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Finlandia-talo 14.12.2012 20 vuoden kokemus innovaatiokeskittymien kehittämisessä 1. Vierailut ja keskustelut

Lisätiedot

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa 12.8.2004 06:01 Logistiikan yhteiset tietojärjestelmät ovat kehittyneet, mutta alalla kärsitään edelleen standardien kirjavuudesta. Logistiset tarpeet eri yrityksissä

Lisätiedot

Suomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong.

Suomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong. / Vaihto opiskelu Suomesta kohde ja lähtömaittain 000 00 (Lähde: CIMO) Suomesta 000 00 000 00 00 00 00 00 00 00 00 Kaikki yhteensä 0 0 0 Aasia Afganistan Arabiemiirikunnat Armenia Azerbaidžan Bangladesh

Lisätiedot

METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa. Jouni Lappalainen

METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa. Jouni Lappalainen METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa Jouni Lappalainen 0 WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa Työpaketissa kaksi selvitetään onko merenkulun turvallisuuskulttuuri muuttunut

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2010

Markkinaraportti / heinäkuu 2010 Markkinaraportti / heinäkuu 21 Yöpymismäärissä merkittävää kasvua heinäkuussa Yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä lisääntyivät heinäkuussa 18,2 % edellisvuoden heinäkuusta. Lisäystä tuli sekä kotimaasta

Lisätiedot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

Meriturvallisuus ei parane syyllistämällä

Meriturvallisuus ei parane syyllistämällä Meriturvallisuus ei parane syyllistämällä 6.9.2012 Asiakas- ja potilasturvallisuus ammattieettisenä haasteena Jenni Storgård 0 Esityksen sisältö Meriturvallisuuden kehitys Merenkulun ominaispiirteitä Merionnettomuudet

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2010

Markkinaraportti / lokakuu 2010 Markkinaraportti / lokakuu 21 Yöpymiset lisääntyivät lokakuussa Sekä kotimaasta että ulkomailta saapuneiden yöpymisten määrä jatkoi kasvuaan Helsingissä myös lokakuussa. Erityisen voimakkaasti lisääntyivät

Lisätiedot

ProAMK. KOTA-AMKOTA Seminaari. Helsingin yliopisto ProAMK-2007-Orama

ProAMK. KOTA-AMKOTA Seminaari. Helsingin yliopisto ProAMK-2007-Orama ProAMK KOTA-AMKOTA Seminaari Helsingin yliopisto 6.11.2007 "You can t solve current problems with current thinking because current problems are the result of current thinking." Albert Einstein Agenda Mikä

Lisätiedot

Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA

Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA 20.01.2004 Sisältö Kolmas teollinen vallankumous Tietotekniikan diffuusiovaihe Tietoliikenteen näkymät Suomesta johtava soveltaja? Johtopäätökset

Lisätiedot

Infolaituri Kuljettajien informaatiopalvelu laivoilla ja satamissa FITS-KEVÄTTAPAAMINEN

Infolaituri Kuljettajien informaatiopalvelu laivoilla ja satamissa FITS-KEVÄTTAPAAMINEN Infolaituri Kuljettajien informaatiopalvelu laivoilla ja satamissa FITS-KEVÄTTAPAAMINEN 10.04.2003 Rekkakuski Unohdettu logistiikan toimija - vai onko?! 9.5.2003 2 Visio Parantaa satamien liikenteen sujuvuutta

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Maksuliikenne ja kassanhallinta Venäjällä

Maksuliikenne ja kassanhallinta Venäjällä Maksuliikenne ja kassanhallinta Venäjällä Pohjois-Karjalan Kauppakamari Kevätkokous 22.5.2013 Sami Hirvonen Cash Management-johtaja Danske Bank Oyj Savo-Karjalan Finanssikeskus Sisältö Danske Bank-konsernin

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 SVT Ulkomaankauppa 2001:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 1995-2000 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä

Lisätiedot

KOTKA VTS MASTER'S GUIDE

KOTKA VTS MASTER'S GUIDE 1 (5) KOTKA VTS MASTER'S GUIDE Alusliikennepalvelut Alusliikennepalveluista säädetään Alusliikennepalvelulaissa 623/2005 ja Valtioneuvoston asetuksella alusliikennepalvelusta 763/2005 ja 1798/2009. ALUSLIIKENNEPALVELUUN

Lisätiedot

Kansalliskirjaston ja Varastokirjaston (yhteisestä) tulevaisuudesta. ylikirjastonhoitaja

Kansalliskirjaston ja Varastokirjaston (yhteisestä) tulevaisuudesta. ylikirjastonhoitaja Kansalliskirjaston ja Varastokirjaston (yhteisestä) tulevaisuudesta Ari Muhonen ylikirjastonhoitaja 12.5.2011 2011 Kansalliskirjasto Vastaa toimialallaan kansallisen kulttuuriperinnön tallettamisesta,

Lisätiedot

Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen. 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen

Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen. 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen DEMOGRAFIA Lähde: Statista 2013 Koko 357 092 km2 (1,05 x Suomi) 82,4 miljoonaa asukasta (15,8 x Suomi)

Lisätiedot

UBL sanomien käyttö sähköisessä kaupankäynnissä. Heikki Laaksamo, TIEKE ry

UBL sanomien käyttö sähköisessä kaupankäynnissä. Heikki Laaksamo, TIEKE ry UBL sanomien käyttö sähköisessä kaupankäynnissä Heikki Laaksamo, TIEKE ry Sähköisen, standardimuotoisen tiedonsiirron kehitys Suomessa Suomalainen standardi / Positiosidonnaiset tietueet KOTVA 1980-luvun

Lisätiedot

Liiketoimintajärjestelmien integrointi

Liiketoimintajärjestelmien integrointi Liiketoimintajärjestelmien integrointi Vierailuluento 12.12.2016 Esa Heikkinen Mystes Oy Agenda Liiketoimintajärjestelmien integrointi EAI: Enterprise Application Integration EAS: Enterprise Application

Lisätiedot

Arvopaperin Rahapäivä 2013

Arvopaperin Rahapäivä 2013 Arvopaperin Rahapäivä 2013 ATTE PALOMÄKI, VIESTINTÄJOHTAJA 17.9.2013 Wärtsilä Tämä on Wärtsilä POWER PLANTS SHIP POWER SERVICES 2 Wärtsilä Liikevaihto ja kannattavuus 6000 16% 5000 4000 11,4% 12,1% 10,7%

Lisätiedot

Sisäasianministeriön toimenpiteet henkilöstöhallinnon yhtenäistämiseksi

Sisäasianministeriön toimenpiteet henkilöstöhallinnon yhtenäistämiseksi Sisäasiainministeriön hallinnonalan Kieku-tietojärjestelmähanke Sisäasianministeriön toimenpiteet henkilöstöhallinnon yhtenäistämiseksi Kieku-info 23.9.2011 Sirpa Joensuu, projektipäällikkö Lähtötilanne

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat pääkaupunkiseudulla Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Markkinaraportti / joulukuu 2015

Markkinaraportti / joulukuu 2015 Markkinaraportti / joulukuu 2015 Yöpymiset lisääntyivät yli 20 % Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä joulukuussa yli 20 % vuoden takaisesta. Ulkomaalaisyöpymiset lisääntyivät lähes 30 % ja kotimaisetkin

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2015

Ulkomaankaupan kuljetukset 2015 Kauppa 2016 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2015 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus %) Maantiekuljetukset; 2,9; 6,8 % Rautatiekuljetukset; 0,5; 1,2 % Muut kuljetukset;

Lisätiedot

Markkinaraportti / maaliskuu 2013

Markkinaraportti / maaliskuu 2013 Markkinaraportti / maaliskuu 213 Helsingin yöpymiset 5 % miinuksella Yöpymisten määrä väheni maaliskuussa Helsingissä 5, %. Miinusta tuli sekä kotimaasta yöpymisten vähentyessä 7,8 % että ulkomailta, josta

Lisätiedot

For tough jobs. Timo Rask, President Supply Line

For tough jobs. Timo Rask, President Supply Line For tough jobs Timo Rask, President Supply Line 1 Business 2 OCT. 2008 APR. 2010 History Charging First underground mining vehicles Tractor mounted Forestry equipment... Concrete Sparying Peltosalmen Konepaja

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Markkinaraportti / syyskuu 2015

Markkinaraportti / syyskuu 2015 Markkinaraportti / syyskuu 2015 Yöpymiset 8 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä syyskuussa 8 % vuoden takaisesta. Kotimaasta tulleiden yöpymiset lisääntyivät neljä prosenttia ja ulkomailta tulleiden

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla

Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla 29.11.2013 Päivän ohjelma 9:00 Tilaisuuden avaus 9:10 Toimintaympäristö muuttuu alan yleiset trendit ja globaalit ilmiöt Maakuntakaava ja liikennejärjestelmäsuunnitelma

Lisätiedot

Puukerrostalorakentamisen bisnesekosysteemi Rakenne, innovatiivisuus ja asiakasinformaatio

Puukerrostalorakentamisen bisnesekosysteemi Rakenne, innovatiivisuus ja asiakasinformaatio Taste of Wooden Living KÄYTTÄJÄLÄHTÖISYYS PUURAKENTAMISEN BISNESEKOSYSTEEMEISSÄ KäPy-tutkimus Osahanke 2: Puukerrostalorakentamisen bisnesekosysteemi Rakenne, innovatiivisuus ja asiakasinformaatio Juho

Lisätiedot

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013 Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia Säätytalo Meriliikennestrategia Taustalla hallitusohjelma & liikennepoliittinen selonteko Yhteisen halutun tulevaisuuden visio 2030 luominen Strategiakärjet

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan tason mittaaminen pk-yrityksissä (aihe-esittely)

Sähköisen liiketoiminnan tason mittaaminen pk-yrityksissä (aihe-esittely) Sähköisen liiketoiminnan tason mittaaminen pk-yrityksissä (aihe-esittely) 24.1.2011 Ohjaaja: DI Tommi Kemppainen Valvoja: Prof. Ahti Salo Työn tausta Asiakas on tilannut ohjelmiston, jolla pkyrittäjät

Lisätiedot

Miten teollinen internet voi mullistaa liiketoimintasi

Miten teollinen internet voi mullistaa liiketoimintasi Miten teollinen internet voi mullistaa liiketoimintasi Tulevaisuusfoorumi Koli 5.11.2015 Kaija Pöysti Mikä Teollinen internet? Älykkäät tehtaat tuottavat älykkäitä tuotteita ja palveluja Tuottavuuden

Lisätiedot

ICT kiinteistöliiketoiminnassa

ICT kiinteistöliiketoiminnassa TÄHÄN VOI LISÄTÄ HALUTUN TEEMATEKSTIN ICT kiinteistöliiketoiminnassa Kiinteistöhallintaohjelmistojen yleiskatsaus Pekka Metsi JP-Talotekniikka Oy Kiinteistöhallinta KIINTEISTÖTIETO- JÄRJESTELMÄT / TOIMINTOMODUULIT

Lisätiedot

Markkinaraportti / syyskuu 2014

Markkinaraportti / syyskuu 2014 Markkinaraportti / syyskuu 214 Yöpymiset syyskuussa hieman miinuksella Yöpymiset vähenivät Helsingissä syyskuussa 2,3 %. Vähennyksestä suurin osa tuli kotimaasta yöpymismäärän pienentyessä lähes neljä

Lisätiedot

Sataman tarpeet ja näkökulma

Sataman tarpeet ja näkökulma Sataman tarpeet ja näkökulma Sähköistymisen hyödyt satamille ja varustamoille Matti Esko, Toimitusjohtaja, Kvarken Ports Ltd Perusteet Kvarken Ports on osakeyhtiö, joka yhdistää Vaasan ja Uumajan satamat

Lisätiedot

Radioaktiivisten aineiden kuljetus

Radioaktiivisten aineiden kuljetus Radioaktiivisten aineiden kuljetus Santtu Hellstén STUK Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä Helsinki 10. 11.12.2015 Aiheita Vastuista: lähetys, vastaanotto, koulutus STUKin uusi opas turvajärjestelyistä

Lisätiedot

Sisällys. Q3 2009 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Katsaus liiketoimintoihin

Sisällys. Q3 2009 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Katsaus liiketoimintoihin Sisällys Q3 2009 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Katsaus liiketoimintoihin Henkilöasiakkaat Yritysasiakkaat Palveluiden ja 3G:n eteneminen Strategian toteutus Ylimääräinen voitonjako Näkymät loppuvuodelle

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.7.2015 COM(2015) 362 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tavaroiden ja matkustajien merikuljetuksia koskevista tilastoista annetun direktiivin 2009/42/EY

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5. Kasvihuonekaasujen inventaario ja päästökauppa - yritysten tietotarpeet Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Esityksen sisältö! YK:n ilmastosopimus ja Kioton pöytäkirja!

Lisätiedot

TEHTÄVIEN HALLINTA JA DIGITAALINEN ALKO

TEHTÄVIEN HALLINTA JA DIGITAALINEN ALKO TEHTÄVIEN HALLINTA JA DIGITAALINEN ALKO Reko Lehti Teknologiapäällikkö 31.08.2016 31.8.2016 Alkujumppa Konteksti: Alko tänään Matkalla digitaaliseksi organisaatioksi Palveluväylä prosesseille ja palveluille

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006 Liikenteen ja logistiikan innovaatiohanke EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 Työn tavoite Työn päätavoitteena on liikennetelematiikan kansainvälisen huippuosaamisen

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN LOGISTIIKKAHANKE. Johanna Viita

ETELÄ-SUOMEN LOGISTIIKKAHANKE. Johanna Viita ETELÄ-SUOMEN LOGISTIIKKAHANKE Johanna Viita 22.8.08 Tämän esityksen sisältö 1. Taustalla Ellissä aiemmin tehty yhteistyö: ESY ja aluerakenne 2030 2. Muut kuljetuskäytävähankkeet erityisesti eteläisen Itämeren

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135 1 Yöpymiset vähenivät 24,4 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Huhtikuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 8 600 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 200 yötä ja ulkomaalaiset 1 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Status Report Finland HelCom AIS EWG

Status Report Finland HelCom AIS EWG Status Report Finland HelCom AIS EWG 4.10.2011 Agenda item 3 HELCOM AIS status in Finland 31 BS along the coastline and 8 BS in the lake Saimaa area HelCom proxy is now included into the national AIS network

Lisätiedot

EU-hankkeita Baltic SCOPE Baltic LINes Plan4Blue. Riku Varjopuro

EU-hankkeita Baltic SCOPE Baltic LINes Plan4Blue. Riku Varjopuro EU-hankkeita Baltic SCOPE Baltic LINes Plan4Blue Riku Varjopuro Baltic SCOPE Towards coherence and cross-border solutions in Baltic Maritime Spatial Plans Partnerit Merialuesuunnitteluviranomaisia Ruotsi,

Lisätiedot

Liikenteen monipalvelumalli - Kansallinen kehittämisohjelma. 12.6.2012 Älykästä ja oikeudenmukaista liikennettä

Liikenteen monipalvelumalli - Kansallinen kehittämisohjelma. 12.6.2012 Älykästä ja oikeudenmukaista liikennettä Liikenteen monipalvelumalli - Kansallinen kehittämisohjelma 12.6.2012 Älykästä ja oikeudenmukaista liikennettä Visio Asiakkaalla on käytettävissään toimivien markkinoiden tuottamia palveluita ja sovelluksia

Lisätiedot

Maksuneuvoston kokous

Maksuneuvoston kokous Maksuneuvoston kokous 9.1.2014 9.1.2014 Julkinen 1 Asialista 1. Kokouksen avaus 2. Maksuneuvoston toiminta-ajatus ja visio 3. Maksuneuvoston tehtävät ja toimintatapa 4. Maksuneuvoston työohjelma 2014 5.

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Pilvipalvelujen tietoturvasta

Pilvipalvelujen tietoturvasta Pilvipalvelujen tietoturvasta It-palveluiden tilaisuus 20.3.2015 Matti Levänen Mitä pilvipalvelut ovat? Pilvipalvelu on toimintamalli, jolla tarjotaan helposti käyttöön otettavaa ja skaalautuvaa tietotekniikkaresurssia.

Lisätiedot