SATAMAYHTEISÖN INFORMAATIOKESKUS TIEDONVÄLITYKSEN TEHOSTAJANA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SATAMAYHTEISÖN INFORMAATIOKESKUS TIEDONVÄLITYKSEN TEHOSTAJANA"

Transkriptio

1 SATAMAYHTEISÖN INFORMAATIOKESKUS TIEDONVÄLITYKSEN TEHOSTAJANA Mobiilisatama (MOPO) -hanke, työpaketti 1:n tuloksia Antti Posti, Jani Häkkinen, Jonne Hyle ja Ulla Tapaninen 0

2

3 Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 2. Satamasidonnaiset informaatiovirrat ja -järjestelmät 3. Port Community System (PCS) -järjestelmät 4. PCS-järjestelmän soveltuvuus Suomen satamatoimintaympäristöön 5. Johtopäätökset

4 1. Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus

5 Tutkimuksen tausta Merikuljetukset ovat ylivoimaisesti tärkein kuljetusmuoto sekä maailman että Suomen tavaraliikenteessä, mikä tekee satamista tärkeän osan globaaleja toimitusketjuja. Satamissa toimitusketjujen hallinnan merkitys korostuu toimijoiden ja prosessien heterogeenisyydestä johtuen. Erityisesti informaatiovirtojen hallinta on haasteellista monitahoisessa satamatoimintaympäristössä. Kansainvälisesti tarkasteltuna useilla satamilla on käytössään satamasidonnaista tiedonvälitystä tehostavia kokonaisvaltaisia Port Community System (PCS) -järjestelmiä. Suomesta puuttuu tällainen kokonaisvaltainen ja yritysten tarpeet huomioiva PCSjärjestelmä, vaikkakin meriliikennettä palveleva PortNet-järjestelmä sisältää tyypillisiä PCS-järjestelmien toimintoja. Satamayhteisöä kokonaisvaltaisesti palveleva informaatiokeskus voisi ratkaisevasti tehostaa Suomen satamien toimintaa ja auttaa turvaamaan kuljetusreittimme kilpailukyvyn keskellä kiristyvää kansainvälistä kilpailua. Satamayhteisön informaatiokeskusten suuresta potentiaalista huolimatta PCSjärjestelmiä ja niiden soveltuvuutta Suomen satamatoimintaympäristöön ei ole juurikaan tutkittu aiemmin.

6 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Kuvata satamasidonnaisten toimitusketjujen informaatiovirtoja. Tehdä yleiskatsaus Suomen satamatoimintaympäristössä nykyisin käytössä olevista sähköisistä informaatiojärjestelmistä. Tehdä kartoitus maailmanlaajuisesti käytössä olevista satamien Port Community System (PCS) -järjestelmistä ja niiden keskeisistä piirteistä. Kirjallisuusselvitys Kirjallisuusja Internet -kartoitus Selvittää Suomen satamatoimijoiden tiedonvaihdon nykytilaa ja pullonkauloja sekä PCS-järjestelmän soveltuvuutta Suomen satamatoimintaympäristöön. Asiantuntijahaastattelut ja -tapaamiset Antaa suosituksia Suomen satamatoimintaympäristöön soveltuvasta satamayhteisön informaatiokeskuksesta ja sen palvelusisällöstä (bruttolista).

7 Tutkimuksen toteutus Kirjallisuusselvitys satamasidonnaisista informaatiovirroista ja -järjestelmistä informaatiovirtakuvausten perustana MKK:n TYLOGE- ja TUKKE-projektien, Jonne Hylen (2010) insinöörityön sekä parin muun tutkimuksen (esim. FIRUCASE- ja BaSIM-hankkeet) tulokset. informaatiojärjestelmien osalta lähteinä käytetty pääasiassa aiempia tutkimuksia ja palvelujen kehittämien/tarjoajien Internet-sivustoja Kirjallisuus- ja Internet-kartoitus PCS-järjestelmistä lehti- ja konferenssiartikkelit tutkimusraportit satamien ja PCS-järjestelmien kehittäjien Internet-sivustot. Asiantuntijahaastattelut ja -tapaamiset Suomen näkökulman selvittämiseksi yhteensä 17 asiantuntijaa eri organisaatioista haastateltavat asiantuntijat valittiin siten, että saatiin kokonaisnäkemys Suomen satamayhteisön informaatiotarpeista ja -ongelmista sekä tiedonvaihdossa käytetyistä järjestelmistä

8 2. Satamasidonnaiset informaatiovirrat ja -järjestelmät

9 Yleiskuvaus satamasidonnaisesta kuljetusketjusta Kuljetusliike Kuljetusliike Varustamo Kuljetusliike Kuljetusliike Raaka-ainetoimittaja Tavarantoimittaja Lähtösatama Kohdesatama Jälleenmyyjä Loppuasiakas Satamaoperaattori Huolintaliike Kierrätysvirta Satamanpitäjä Tulli Lukuisat muut toimijat (esim. luotsaajat, jäänmurto, hinaus, rajavartiosto) Lähde: Pulli et al. 2009

10 Satamasidonnaisessa toimitusketjussa on lukuisia erilaisia toimijoita Satamaorganisaatiot Satamanpitäjät - satama- ja liikelaitokset - omistajayhtiöt Satamaoperaattorit Sataman käyttäjät/asiakkaat Varustamot Kuljetusyritykset Tavaran lähettäjät ja vastaanottajat Matkustajat Palvelujen tuottajat Laivanselvitys Huolinta Laivamuonitus Polttoainehuolto Huolto ja korjaus Hinaus Luotsaus Jäänmurto Merimiespalvelu- ja lähetys Viranomaiset Merenkulku Tulli Poliisi Ympäristö Rajavartiosto Lähde: Meriliitto 2010

11 Satamasidonnaiset logistiset virrat Satamasidonnaiset logistiset virrat Materiaalivirrat Rahavirrat Informaatiovirrat Osapuolten välisiin sopimuksiin liittyvät informaatiovirrat Viranomaismääräysten ja lakien edellyttämät informaatiovirrat Lastiin ja kuljetukseen liittyvien palveluiden informaatiovirrat Lähde: Kondratowicz et al. 2007

12 Satamasidonnaisessa toimitusketjussa liikkuu todella paljon erilaisia tietovirtoja CMR- ja CIM-rahtikirjat huolintaohje kauppalasku konossementti lastaus-/purkausraportti manifesti pakkausluettelo passitusasiakirjat pilkutusviite reefer-konttien kytkentätiedot saapumisilmoitus SAD-lomake jne.

13 Esimerkki: tiedonkulku tavaran lähettäjän, vastaanottajan ja kuljettajan välillä Lähde: LOGY Competence Oy, Logistiikan peruskurssi

14 Esimerkki: Yhdessä kuljetustilauksessa tarvittavia tietoja Myyjä Kuljetustilaus Kuljetustilauksen vahvistus Rahtikirja Rahtilasku Lähetyksen seurantatieto Poikkeamailmoitus Tarjouspyyntö Tarjous Ennuste Tilaus Tilausvahvistus Lähtöilmoitus Lähetysluettelo kauppalasku Ostaja Kuljetustilaus Kuljetustilauksen vahvistus Rahtikirja Rahtilasku Lähetyksen seurantatieto Poikkeamailmoitus Kuljetusliike/terminaali Kuljetusliike/terminaali Rahtikirja Lähetyksen seurantatieto Poikkeamailmoitus Rahtikirja Lähetyksen seurantatieto Poikkeamailmoitus Tilitystiedot Maksutiedot Rahtikirja Lähetyksen seurantatieto Poikkeamailmoitus Rahdinkuljettaja Lähde: Kortesmäki 2005

15 Satamasidonnaisen tavaratoimituksen prosessikuvaus Satamayhteisössä tapahtuvan tiedonvaihdon nykytilan ja ongelmakohtien hahmottamiseksi tutkimuksessa muodostettiin kuvaus tyypillisestä satamasidonnaisesta tavaratoimitusprosessista. Yksityiskohtaisena esimerkkinä laadittiin seikkaperäinen prosessikuvaus Suomen kautta itään suuntautuvan transito- eli kauttakulkuliikenteen materiaali- ja tietovirtaprosesseista konttikuljetusten osalta Kotkassa toimivan huolintaliikkeen näkökulmasta tarkasteltuna. Laaditut prosessikuvaukset toivat esiin satamasidonnaisessa tiedonvaihdossa havaittavissa olevia pullonkauloja, jotka paitsi hidastavat tavaratoimitusten käsittelyä myös kuluttavat turhia resursseja.

16 Yleiskuvaus itätransiton tietovirtaprosessista

17 Satamasidonnaisen tiedonvälityksen pullonkauloja Perinteisten kommunikointitapojen käyttämisen yleisyys (esim. paperiset asiakirjat, puhelin, faksi ja sähköposti). Bilateraalinen ja manuaalinen kommunikointi. Tieto ei aina tavoita kaikkia sitä tarvitsevia osapuolia (esim. poikkeamat alusten ETA-tiedoista). Asiakirjojen suuri lukumäärä ja kirjavuus. Single Window -ratkaisujen vähäisyys. Raja-asemien (FIN-RU) tietojärjestelmät eivät kommunikoi riittävästi keskenään. Tietovaatimukset ja toimintatavat valtioiden, satamien ja toimijoiden välillä vaihtelevat.

18 Suomen satamatoimintaympäristön nykyisiä tietojärjestelmiä ja sähköisiä palveluja 1/2 Järjestelmän nimi AIS GOFREP IBNet IBPlott LRIT PDS PortEnSys PortNet RailTrace Käyttötarkoitus Automaattinen merenkulun alusten tunnistusjärjestelmä, jonka avulla on mahdollista saada reaaliajassa ja maantieteellisesti laajalta alueelta tarkkaa tietoa aluksista ja niiden liikkeistä. Suomenlahden alusliikenteen ilmoittautumisjärjestelmä. Jäänmurtajalaivaston toiminnan seurantaan ja ohjaamiseen tarkoitettu järjestelmä. IBNet-järjestelmän laajennus karttapohjaiseen satelliittikuvien ja laivaliikennetilanteen esittämiseen. Maailmanlaajuinen AIS-järjestelmää täydentävä alusten jäljitys- ja tunnistusjärjestelmä. Yhdeksässä Suomen satamassa käytössä oleva satamien tuotannonohjaus-, laskutus-, asiakkaiden hallinta- ja raportointijärjestelmä. Ohjelmisto sataman maa- ja meriliikenteestä ilmaan aiheutuvien päästöjen laskemiseksi ja simuloimiseksi. Meriliikenteen tietojärjestelmä alusten ja niiden lastien tietojen välittämiseen MKL:lle, tullille ja satamille kunkin aluskäynnin yhteydessä. Internetin yli toimiva Turun rautatieliikenteen yliopisto seurantajärjestelmä MERENKULKUALAN Euroopan ja Venäjän KOULUTUS- väliselle JA TUTKIMUSKESKUS liikenteelle.

19 Suomen satamatoimintaympäristön nykyisiä tietojärjestelmiä ja sähköisiä palveluja 2/2 Järjestelmän nimi Rautatieliikenteen sähköiset palvelut SafeSeaNet Tullin sähköiset palvelut Visy Gate VTS Yrityskohtaiset järjestelmät Käyttötarkoitus VR Transpointin tarjoamat sähköiset palvelut, joiden avulla voidaan mm. hallinnoida ja lähettää useita kuljetuksiin liittyviä dokumentteja, tilata kuljetuskapasiteettia sekä seurata kuljetusten etenemistä Eurooppalainen sovellusalusta merenkulkuun liittyvien tietojen vaihtamiseksi jäsenmaiden viranomaisten välillä Mahdollistaa ilmoitusten sähköisen lähettämisen tullille joko Internet-palvelun kautta tai sanomapohjaisesti. Kulunvalvonta- ja aluevalvontajärjestelmä, joka tunnistaa automaattisesti liikennettä ja ohjaa portteja esimerkiksi satama- ja teollisuusalueilla. Alusliikennepalvelu, jonka tehtävänä on parantaa merenkulun turvallisuutta, edistää alusliikenteen sujuvuutta sekä ennaltaehkäistä onnettomuuksia ja niistä mahdollisesti syntyviä ympäristöhaittoja. Vaihtelee toimijoittain ja toimialoittain. Esim. satamaoperaattorien toiminnanohjaus- ja suunnittelujärjestelmät, tietoliikennesanomat, huolintasovellukset, kuljetusliikkeiden suunnittelujärjestelmät, varustamojen tietoportaalit. Taulukon lähteet: IDABC 2005; IMO 2010; Liikennevirasto Turun 2010a, yliopisto 2010b, 2010c, 2010d; Satamatieto Oy 2010; Tullihallitus 2010; Visy Oy; VR MERENKULKUALAN Transpoint 2010 & 2011; KOULUTUS- VTT 2010 JA TUTKIMUSKESKUS

20 3. Port Community System (PCS) -järjestelmät

21 Tekijä(t) ja vuosi Aksentijević, Tijan & Hlaća 2009 Keceli, Choi, Cha & Aydogdu 2008a ja 2008b Keceli, Choi, Cha, Aydogdu & Kim 2008c Long 2009 Rodon & Ramis-Pujol 2006 SKEMA 2009 Smit 2004 Srour, Oosterhout, Baalen & Zuidwijk 2007 Tijan, Kos & Ogrizović 2009 PCS-järjestelmistä tehtyjä tutkimuksia Tutkimuksen tavoitteet Artikkelissa tutkitaan tietoturvaperiaatteita, jotka tulee ottaa huomioon PCSjärjestelmiä kehitettäessä. Artikkelit selvittävät PCS-järjestelmien hyväksymiseen ja omaksumiseen vaikuttavia tekijöitä Busanin satama-alueella toimivissa meri- ja maakuljetusyrityksissä. Tutkimuksessa arvioidaan Koreassa käytössä olevan PORT-MIS-järjestelmän teknisiä puolia käyttäjien näkökulmasta. Artikkelissa käydään läpi Felixstowen satamassa käytössä olevan PCS-järjestelmän historiaa ja valoitetaan sen avulla PCS-järjestelmillä saavutettavissa olevia hyötyjä. Artikkelissa kuvataan PCS-järjestelmien ja yleensäkin yritysten informaatioinfrastruktuurien integroimisen monimutkaisuutta. Tutkimuksessa tehdään kartoitus Euroopan merisatamien raportointikäytännöistä ja niiden yhteydessä hyödynnetyistä tietojärjestelmistä (pitäen sisällään myös PCSjärjestelmät). Tutkimuksessa analysoidaan Antwerpenin, Hampurin ja Rotterdamin sataman PCSjärjestelmiä niiden arkkitehtuurin perusteella sekä verrataan näitä järjestelmiä keskenään eroavaisuuksien ja samankaltaisuuksien löytämiseksi. Artikkelissa esitetään PCS-järjestelmien eri kehitysvaiheista kokemuksen kautta opittuja käytäntöjä kansainvälisen tarkastelun avulla. Artikkelissa esitetään PCS-järjestelmistä rakenteellinen analyysi, jossa päähuomio on kiinnitetty PCS-järjestelmien tietoturvallisuuteen. Artikkelissa analysoidaan onnettomuuksista toipumista ja liiketoiminnan jatkuvuutta PCS-järjestelmien näkökulmasta.

22 Satamien informaatiojärjestelmien luokittelu Järjestelmätyyppi Port Community System (PCS) Port Single Window (PSW) National Single Window (NSW) Harbour Authority System (HAS) Harbours Information & Control System (HICS) Single Point of Contact (SPC) Cargo Community System (CCS) Kuvaus B2B- ja kaupallisluonteinen, mutta sisältää usein myös B2G- ja G2G-palveluja Satamakohtainen, B2G-luonteinen Kansallinen, B2G-luonteinen Satamanpitäjille suunnattu Viranomaispainotteinen Viranomaispainotteinen (esim. tullit) Konttiterminaalijärjestelmä Lähde: mukaillen SKEMA (2009)

23 Satamayhteisön informaatiokeskus (eng. Port Community System tai Port Community Information System, PCS) PCS-määritelmiä kirjallisuudessa: PCS on keskitetysti toimiva tiedonsiirtojärjestelmä, jonka avulla voidaan siirtää tietoa ja tarjota muita palveluja tätä tietoa hyödyntämällä. Tieto on kaikkien sellaisten toimijoiden käytettävissä, jotka ovat kiinnostuneet merikuljetuksiin liittyvästä tiedosta. Informaatiokeskuksella vältetään kahdenvälistä tiedonvaihtoa. (Grizell 2001) PCS on sähköinen sovellusalusta, joka yhdistää useita eri organisaatioiden ja niiden muodostaman merisatamayhteisön operoimia järjestelmiä toisiinsa. (Rodon & Ramis-Pujol 2006) PCS voidaan määritellä osana maailmanlaajuisia toimitusketjuja toimivaksi kokonaisvaltaiseksi ja maantieteellisesti rajatuksi informaatiokeskukseksi, joka palvelee ensisijaisesti erilaisten satamasidonnaisten yritysten intressejä. (Srour et al. 2007)

24 Satamayhteisön informaatiokeskus (eng. Port Community System, PCS) Satamayhteisön informaatiokeskus on luotettava yhden luukun periaatteella toimiva sähköinen tiedonohjausjärjestelmä, joka integroi saumattomasti satamayhteisön toimijat globaaliin tavaratoimitusverkostoon välittäen relevanttia tietoa satamasidonnaisille toimijoille satamatyypistä, kuljetusmuodosta ja kaupankäyntialueesta riippumatta.

25 Perinteinen tiedonvälitys vs. PCS-järjestelmän ohjaama tiedonvälitys bilateraaliset yhteydet toimijoiden välillä kommunikointi usein faksilla, puhelimella, sähköpostilla tai EDI-sanomilla heikkoutena manuaalisuus, heikko skaalautuvuus ja tiedon uudelleen hyödyntämisen puute tiedonvälitys tapahtuu keskitetysti ja usein automatisoidusti Single Window -toimintatapa vähentää bilateraalisten yhteyksien ja tiedonsiirron tarvetta hyvä skaalautuvuus

26 Esimerkkejä maailmalla olevien PCS-järjestelmien tarjoamista palveluista erilaisten selvitysten ja ilmoitusten lähettäminen yritysten ja viranomaisten välillä tieto saapuvista ja lähtevistä lasteista, konteista ja aluksista alus-, maantie- ja rautatiesuunnittelu rahdinhuolinta alusten liikkeiden seuranta vaarallisten lastien seuranta ja valvonta palvelupyynnöt laskutus raportointi ja tilastointi jne.

27 Esimerkki Hampurin sataman DAKOSY-järjestelmästä Lähde: DAKOSY 2010

28 PCS-järjestelmien hyötyjä 1/2 prosessien yksinkertaistuminen ja nopeutuminen tehokkuuden parantuminen asiakirjojen ja paperityön väheneminen palvelujen parantuminen ja palveluvalikoiman monipuolistuminen läpinäkyvyyden lisääntyminen ja suunnittelun helpottuminen tiedon laadun paraneminen ja virheiden vähentyminen tiedon optimaalinen uudelleen hyödyntäminen häiriötilanteisiin sopeutuminen asiakastyytyväisyyden parantuminen. (Lähteinä mm. DAKOSY 2010; Goose 2007; KL-Net 2003; Long 2009; Portbase 2010)

29 PCS-järjestelmien mitattuja hyötyjä 2/2 Korean kansallisella PORT-MIS-järjestelmällä on saavutettu noin 100 miljoonan USD:n vuosittaiset logistiset kustannussäästöt mm. henkilöstövähennysten, paperidokumenteista luopumisen, tietojen yhdistämisen ja tiedonsiirron automatisoinnin kautta. (KL-Net 2003) Singaporen sataman TradeNet-järjestelmän ansiosta sataman tuottavuus on parantunut % ja henkilöstökulut ovat alentuneet peräti 50 %. (Hines-Smith 2005) Rotterdamin ja Amsterdamin satamien Portbase-järjestelmän Lastiilmoitus EDI -palvelulla on pystytty vähentämään vuosittaista paperimäärää noin 750 metrin korkuisella paperipinolla. (Portbase 2010) Useissa Yhdysvaltojen satamissa käytössä olevalla emodaljärjestelmällä on pystytty lyhentämään jonotusaikoja terminaalin portilla minuutilla ja vähentämään hiilidioksidipäästöjä noin 200 tonnilla vuosittain. (Goose 2007)

30 Kartoitus: PCS-järjestelmät maailmalla Maailmanlaajuisesti on käytössä ainakin 35 erilaista PCS-järjestelmää, joista osa on satamakohtaisia, osa kansallisia ja osa on käytössä muutoin useammassa satamassa (joko samassa tai eri valtiossa). PCS-järjestelmiä on perustettu käytännössä jokaiseen globaalin kaupankäynnin piirissä olevaan maanosaan. Informaatiokeskukset keskittyvät suuriin ja varsinkin paljon kontteja käsitteleviin satamiin ( 1 milj. TEU / vuosi). Informaatiokeskuksia on erityisen paljon Länsi-Euroopassa sekä Aasian etelä-, itä- ja kaakkoisosissa sijaitsevissa satamissa. Itämeren alueella PCS-järjestelmiä näyttäisi olevan käytössä melko vähäisesti. Ruotsissa Göteborgin satamassa on käytössä PCS-järjestelmä sekä Puolaan Gdanskin ja Gdynian satamiin PCS-järjestelmän perustaminen on ollut ainakin jossain vaiheessa suunnitteilla. Venäjän satamissa yhden luukun periaatteella toimivia tietojärjestelmiä ei näyttäisi juurikaan olevan käytössä.

31 Kartoitus: PCS-järjestelmät maailmalla Lähde: Rodrigue 2009

32 Kartoitus: PCS-järjestelmät maailmalla Nro PCS-järjestelmän nimi Satama(t) Valtio 1 ADEMAR Le Havre Ranska 2 BHT Bremen Saksa 3 DAKOSY Hampuri Saksa 4 Destin8 Felixstowe, Harwich, Ipswich, Immingham, Hull, Teesport, Tyne, Iso-Britannia Grangemouth, Aberdeen, Glasgow, Liverpool, Bristol, Thamesport, the Medway Ports, Tilbury, Greenock, Great Yarmouth ja noin 70 sisämaan tullauspaikkaa 5 Easyport Yantai Kiina 6 EDI Kobe Japani 7 EDI systems Yokohama Japani 8 emodal Useita satamia ja terminaaleja Yhdysvallat 9 FIRST New York ja New Jersey Yhdysvallat 10 GASYNET Kansallinen järjestelmä Madagascar 11 Harbour View Mm. Melbourne, Tansania ja useat Belgian satamat Mm. Australia, Tansania ja Belgia 12 ICTSI Useita satamia Filippiinit 13 Indian Port Community System Kansallinen järjestelmä Intia 14 KleinPort Useita satamia mm. Amerikassa, Australiassa ja Euroopassa (joissakin Mm. Australia, Kanada, Qatar ja Yhdysvallat satamissa kokonaisvaltaisia PCS-järjestelmiä ja joissakin osittaisia järjestelmiä) 15 Nanhai Port Community System Nanhai Kiina 16 PACE Lontoo Iso-Britannia 17 PLUS Göteborg, Johor, Mombasa ja Muscat Ruotsi, Malesia, Kenia ja Oman 18 Port Klang Community System Klang Malesia 19 Portbase Amsterdam ja Rotterdam Alankomaat 20 PortBIS Kansallinen järjestelmä Australia 21 PortIC Barcelona Espanja 22 Port-MIS Kansallinen järjestelmä Korea 23 PortNet Kansallinen järjestelmä Suomi 24 PORTNET Seattle ja Singapore Yhdysvallat ja Singapore 25 PortXcs Zeeland Alankomaat 26 PROTIS Marseille Ranska 27 SaudiEDI Kansallinen järjestelmä Saudi-Arabia 28 Seagha Antwerpen Belgia 29 SPIN Southampton Iso-Britannia 30 Tradelink Hong Kong Kiina 31 TradeNet Kansallinen järjestelmä Ghana, Mauritius, Mongolia, Mosambik (tekeillä), Norsunluurannikko, Panama, Saudi-Arabia Singapore ja Trinidad & Tobago (tekeillä) 32 TradeXchange Singapore Singapore 33 Valenciaportpcs.net Valencia Espanja 34 ViPOS Bremerhaven Saksa 35 Useita tietojärjestelmiä Useita satamia Dubai 36 Tekeillä oleva PCS-järjestelmä Ploce Kroatia

33 Kartoitus: PCS-järjestelmät maailmalla Ensimmäiset PCS-järjestelmät on perustettu maailmalla jo noin 30 vuotta sitten. PCS-järjestelmien suhteellisen pitkästä historiasta johtuen eri satamissa käytössä olevat PCS-ratkaisut eroavat toisistaan sekä tekniseltä toteutukseltaan että palvelusisällöltään. Informaatiokeskusten taustalla vaikuttavat myös kansalliset hallintokulttuurit, lait ja asetukset sekä kaupankäyntitavat, mikä osaltaan vaikuttaa eri informaatiokeskusten toimintamalliin. Useat PCS-järjestelmät on perustettu alun perin palvelemaan ensisijaisesti satamanpitäjien ja viranomaisten tarpeita (G2G ja B2G), mutta monet järjestelmät ovat laajentuneet kattamaan myös liike-elämän tarpeita (B2B). PCS-järjestelmiä on usein ollut perustamassa sataman hallinnointiyhtiö ja informaatiokeskuksen omistava taho on usein julkisyhteisöllinen toimija. Useimmissa tapauksissa PCS-järjestelmien perustamisprosessia näyttäisi johtavan satamayhtiö, mutta informaatiokeskuksen pyörittäminen on yleensä siirtynyt myöhemmin yksityiselle yritykselle tai yhdistykselle. Maailmalla olevat PCS-järjestelmät ovat usein käyttöönottovaiheessa vapaaehtoisia käyttäjille ja usein peräti sponsoroituja, mutta järjestelmät saattavat muuttua myöhemmin maksullisiksi ja/tai jopa pakollisiksi.

34 PCS-järjestelmän perustamisessa huomioitavia asioita PCS-järjestelmän tulee vastata oikeisiin ongelmiin ja tarpeisiin keskeisten sidosryhmien sitouttaminen järjestelmään järjestelmän rahoituksen ja hallinnon organisointi eri toimijoiden tarpeiden ja resurssien huomioiminen kustannusten ja hyötyjen tasapuolinen jakaminen järjestelmällä saavutettavien hyötyjen selkeä osoittaminen järjestelmän arkkitehtuurin valinta tapauskohtaisesti modulaarinen käyttöönotto takaa yleensä parhaan lopputuloksen uusiin toimintatapoihin sopeutuminen/sopeuttaminen järjestelmän tuottamien hyötyjen mitattavuus järjestelmän kehittäminen on jatkuva prosessi. (Lähteinä mm. Rodon & Ramis-Pujol 2006; Srour et al. 2007; Tijan et al. 2009)

35 4. PCS-järjestelmän soveltuvuus Suomen satamatoimintaympäristöön

36 Asiantuntijahaastatteluissa esiin tulleita satamayhteisön tiedonvaihtoon liittyviä kehitysideoita paperisten asiakirjojen korvaaminen vastaavilla sähköisillä poikkeamatietojen (esim. laivojen myöhästymiset) välittäminen kaikille tietoa tarvitseville toimijoille ympäri vuorokauden (24/7) toimivalle tiedonvälityspalvelulle nähdään tarvetta tiedonvälityksen tasapuolistaminen tiedon pitäisi olla reaaliaikaisempaa maaliikennepuolen ja sataman välisen tiedonvälityksen parantaminen web-lomakkeiden laaja-alaisempi käyttö toimintojen ennakkosuunnittelun parantaminen sataman toimintaohjeiden harmonisointi koetaan tarpeelliseksi Single Window -palveluiden lisääminen sataman läpimenoaikojen lyhentäminen informaatiotaulun käyttöönotto tullivuorojärjestelmän kehittäminen rekkajonojen välttämiseksi eri toimijoiden palveluaikojen parempi saatavuus.

37 Asiantuntijoiden suhtautuminen PCS-järjestelmää kohtaan Käytännössä kaikki tutkimuksessa haastatellut asiantuntijat suhtautuivat myönteisesti satamayhteisön informaatiokeskuksen kaltaisen tietojärjestelmän kehittämiseen Suomeen. Useimmat asiantuntijat eivät kuitenkaan nähneet informaatiokeskukselle akuuttia tarvetta, sillä toimijat pitävät satamasidonnaisen tiedonvälityksen ja informaatiojärjestelmien vallitsevaa tilaa varsin hyvänä ja toimivana. Suomalaiset satamatoimijat eivät selvästikään tunnista toimintansa mahdollisia parannuskohteita, vaan ne ovat tottuneet nykytilanteeseen ja nykyisin käyttämiinsä tiedonvälitystapoihin, eivätkä täten välttämättä halua muutosta vallitsevaan tilanteeseen. Suomessa ei myöskään tunneta kovin hyvin maailmalla käytössä olevia PCS-ratkaisuja eikä niiden sisältämien palveluiden tarjoamia mahdollisia hyötyjä.

38 Asiantuntijahaastatteluissa esiin tulleita haasteita satamayhteisön informaatiokeskuksen kehittämiselle Tietoturva: Kenellä on oikeus mihinkin tietoon? Miten tietojen luottamuksellisuus voidaan varmistaa? Mitä tietoa kukakin toimija on kenellekin velvollinen lähettämään? Antaako jonkun kontin omistaja luvan välittää konttia koskevia tietoja useille toimijoille? Onko sellainen esimerkiksi mahdollista, että väärä henkilö hakisi laittomasti kuljetusyksikön satamasta saamillaan tiedoilla? Tiedon tuottamisen ja käyttämisen käyttöoikeudet: Kuka hoitaa tietojen päivittämisen järjestelmään? Miten varmistetaan, että tieto on aina ajantasaista? Toimijoiden luotettavuuden saavuttaminen: Miten järjestelmän kehitystyöhön ja käyttämiseen saadaan mukaan riittävästi satamasidonnaisia toimijoita? Miten järjestelmään liittyvät toimijat saadaan luottamaan toisiinsa ja teknisiin ratkaisuihin? Hyötyjen osoittaminen: Pystytäänkö järjestelmän tuottama lisäarvo osoittamaan selkeästi? Miten todellisia hyötyjä voidaan mitata objektiivisesti? Viranomaistoiminnan ja lainsäädännön asettamat rajoitteet. Toimintakulttuurin vaihtaminen on haasteellista: Miten paperit ja toimistojen luukuilla käynnit pystytään vaihtamaan sähköisiin ratkaisuihin joustavasti? Tulli ja sähköinen ilmoittaminen sekä sen tuomat mahdollisuudet ja haasteet. Järjestelmän rajapinnat kansainvälisiin järjestelmiin: Miten eri maiden ja toimijoiden järjestelmät saadaan keskustelemaan keskenään?

39 Suomeen soveltuvalle PCS-ratkaisulle asetettavia keskeisiä vaatimuksia viranomaispalvelujen ja e-kaupankäynnin (G2G, B2G ja B2B) yhdistyminen (lisäarvopalvelut) olemassa olevien parhaiden käytäntöjen yhdistäminen (rajapinnat ja harmonisointi) toiminta yhden luukun periaatteella kaikkia satamasidonnaisia toimijoita koosta riippumatta palveleva järjestelmä ottaa huomioon eri kuljetusmuodot ja niiden tarpeet palvelun jatkuva saatavuus (24/7) ubiikit ja mobiilit palvelut reaaliaikaiset tietopäivitykset monikielisyys yhteydet kansainvälisiin järjestelmiin.

40 Bruttolista Suomeen visioidun satamayhteisön informaatiokeskuksen mahdollisesta palvelusisällöstä aikataulutiedot (kuljetusmuodoittain) arkistointipalvelu asiakirjapankki ja sähköiset lomakkeet asiakirjojen sähköinen välittäminen asiointiohjeet häiriö- ja poikkeamatilanteiden hallinta informaatiotaulu kartta- ja reittipalvelut kulunvalvonta käyttäjien hallinta laskutus, maksuliikenne ja verotus maantiekuljetusten suunnittelu ja hallinta neuvontapalvelu osoitetiedot ja palveluajat palvelupyynnöt rajaliikennetilanteen seuranta rautatiekuljetusten suunnittelu ja hallinta satamainfo sähköinen liiketoiminta sää- ja kelitiedot talviolosuhteisiin tarkoitetut palvelut tavaratoimituskohtainen kommunikointikanava tavaratoimitusten seuranta tilastointi- ja raportointipalvelut tullauspalvelu varaus- ja vuokrauspalvelu viestien lähettäminen ja tiedostojen siirto

41 5. Johtopäätökset

42 Johtopäätökset Suomen satamatoimintaympäristössä on käytössä melko kehittyneet informaatiopalvelut, mutta ne ovat asiakkaan näkökulmasta varsin pirstoutuneet. Maailmalla olevat PCS-järjestelmät ovat keskittyneet suuriin ( 1 milj. TEU) konttisatamiin, joihin verrattuna Suomen satamat ovat melko pieniä. Satamayhteisön informaatiokeskuksia voidaan hyödyntää toki muunkinlaisia tavaravirtoja kuin kontteja käsittelevissä satamissa. Itse asiassa mitä monipuolisempia sataman tavaravirrat ovat, sitä kattavamman palvelutarjonnan satamayhteisön informaatiokeskus tarvitsee. Jos pienemmätkin suomalaiset satamat ja niissä operoivat toimijat halutaan kytkeä osaksi PCS-järjestelmää, niin kansallisen järjestelmän perustaminen vaikuttaisi järkevimmältä ratkaisulta. Toisaalta voidaan luoda visio myös koko Itämeren aluetta palvelevasta PCSratkaisusta, jonka kautta olisi helppoa kommunikoida globaalissa logistisessa toimintaympäristössä. Jatkotutkimusaiheena tulee selvittää tarkemmin Suomeen visioidun PCSjärjestelmän rajapinnat, palvelusisältö, tekniset ratkaisut, eri toteutusvaihtoehdot kustannusarvioineen sekä teknisen ja hallinnollisen ylläpidon organisointi ja kustannusten jako.

43 Esityksessä käytetyt lähteet 1/4 Aksentijević, S., Tijan, E. & Hlaća, B. (2009). Importance of organizational information security in port community systems. Information System Security, MIPRO 2009, 32nd International Convention. Boertien, N., Goedvolk, E-J., Hammink, E., Hulsebosch, B., Kolff, T., Koolwaaij, J., Linde, M., Middelkoop, E., Oosterhout, M., Posthuma, P., Salden, W. & Zandbelt, H. (2002). Blueprint for a virtual port, an integrated view on next generation Internet in the Port of Rotterdam. Virtuele Haven Consortium, 7th June, DAKOSY (2010). DAKOSY AG:n Internet-sivut. [Viitattu ]. Saatavissa: <http://www.dakosy.de> Goose, G. (2007). Virtual Container Yards to Decrease Congestion and Improve Effi-ciency. Innovative Technology and Programs, Long Beach Convention Center, Febru-ary 27, 2007, emodal-esityskalvot. Grizell, P. (2001). The Economic Potentials for a Port Community System in the Ports of the Netherland. MSc Thesis, Erasmus University Rotterdam. Hines-Smith, L. M. (2005). The Jamaica Trade Point story: From stress to success. Ja-maica Promotions Corporation (JAMPRO). [Viitattu ]. Saatavissa: <http://unpan1.un.org/intradoc/groups/public/documents/other/unpan pdf> Hyle, J. (2010). Tiedonkulun sähköistämismahdollisuuksien kartoittaminen ja priorisointi eri toimijoiden välillä huolitsijan näkökulmasta. Insinöörityö, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Logistiikan koulutusohjelma / merikuljetukset ja satamaoperaatiot. [Viitattu ]. Saatavissa: <https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/13983/jonne_hyle.pdf?sequence=1> IDABC (2005). SAFESEANET: Safe Sea Network. [Viitattu ]. Saatavissa: <http://ec.europa.eu/idabc/en/document/2282/5926.html> IMO (2010). Long range identification and tracking (LRIT). [Viitattu ]. Saatavissa: <http://www.imo.org/safety/mainframe.asp?topic_id=905> Keceli, Y., Choi, H., Cha, Y. & Aydogdu, Y. V. (2008a). A Study on Adoption of Port Community Systems According to Organization size. Third 2008 International Conference on Convergence and Hybrid Information Technology (ICCIT08), Vol. 1, pp , November, 2008, Busan, South Korea. Keceli, Y., Choi, H.R., Cha, Y.S., Aydogdu, Y.V. (2008b) A Study on User Acceptance of Port Community Systems, International Conference on Value Chain Sustainability (ICOVACS 2008), November, 2008, Izmir, Turkey.

44 Esityksessä käytetyt lähteet 2/4 KL-Net (2003). Introduction of Port Management Information System in Korea. APLF Logistics Conference 2003, Seoul: Korea Logistics Network Corporationin esityskalvot. [Viitattu ]. Saatavissa: <http://www.aplf.net/files/down/b1m.pdf> Kondratowicz, L., Kalinowski, M., Kowalczyk, U., Czermańska, R., Metyk, H., Zima-kowski, M., Wrona, A., Piotrowicz, J., Kubicki, T., Stola, B., Łuczak, B., Burchacz, M., Śliwczyński, B., Wałcerz, S., Dowgielewicz, T., Langer, J., Dębicki, T., Kawecki, T. & Foltyński, M. (2007). Baltic Sea Motorway supporting information services. Baltic Sea Information Motorways (BaSIM), Work Package 4, Final Report. [Viitattu ]. Saatavissa: <http://www.basim.org/documents/final/basim_final_report_wp4.pdf> Kortesmäki, J. (2005). Sähköinen tiedonsiirto kuljetus- ja huolintaprosessien tehostajana. Tutkintotyöraportti, Tampereen ammattikorkeakoulu. Liikennevirasto (2010a). PortNet. [Viitattu ]. Saatavissa: <http://portal.fma.fi/sivu/www/fma_fi/merenkulun_palvelut/liikenteen_ohjaus/portnet> Liikennevirasto (2010b). AIS Alusten automaattinen tunnistusjärjestelmä. [Viitattu ]. Saatavissa: <http://portal.fma.fi/sivu/www/fma_fi/merenkulun_palvelut/ liikenteen_ohjaus/alusliikennepalvelut/ais> Liikennevirasto (2010c). Suomenlahden alusliikenteen pakollinen ilmoittautumisjär-jestelmä (GOFREP). [Viitattu ]. Saatavissa: <http://portal.fma.fi/sivu/www/ fma_fi/merenkulun_palvelut/liikenteen_ohjaus/alusliikennepalvelut/gofrep> Liikennevirasto (2010d). VTS Vessel Traffic Service. [Viitattu ]. Saatavissa: <http://portal.fma.fi/sivu/www/fma_fi/merenkulun_palvelut/liikenteen_ohjaus/alusliikennepalvelut/vts> LOGY Competence Oy, Logistiikan peruskurssi. Tehostuuko toimitusketju tietotekniikan avulla? Logistics 10 -seminaari, , Wanha Satama. Pekka Aaltosen Powerpoint-esitys. [Viitattu ]. Saatavissa: <http://tapahtumat.wanhasatama.com/service.cntum?servicetype=document&documentname=145514/ Tehostuuko+toimitusketju+tietotekniikan+avulla..pdf> Long, A. (2009). Port Community systems. World Customs Journal, Volume 3, Number 1, April [Viitattu ]. Saatavissa: <http://www.worldcustomsjournal.org/media/wcj/-2009/1/long.pdf> Meriliitto (2010). Satamat. Meriliiton Internet-sivut. [Viitattu ]. Saatavissa: <http://www.meriliitto.fi/?page_id=34>

Mobiilisatama-hanke. Väliseminaari 3.2.2011. www.merikotka.fi/mopo MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS. Turun yliopisto

Mobiilisatama-hanke. Väliseminaari 3.2.2011. www.merikotka.fi/mopo MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS. Turun yliopisto Mobiilisatama-hanke Väliseminaari 3.2.2011 www.merikotka.fi/mopo 0 Mobiilisatama (MOPO) -hanke Hankkeen toteutusaika: 03/2009 02/2012 Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 760 000 euroa. Rahoittajina hankkeessa

Lisätiedot

SATAMAYHTEISÖN INFORMAATIOKESKUS TIEDONVÄLITYKSEN TEHOSTAJANA

SATAMAYHTEISÖN INFORMAATIOKESKUS TIEDONVÄLITYKSEN TEHOSTAJANA TURUN YLIOPISTON MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA PUBLICATIONS FROM THE CENTRE FOR MARITIME STUDIES UNIVERSITY OF TURKU B 175 2010 SATAMAYHTEISÖN INFORMAATIOKESKUS TIEDONVÄLITYKSEN

Lisätiedot

Mobiilisatama-hankkeen väliseminaari, Kotka 3.2.2011. Selvitys Suomeen soveltuvasta informaatiokeskuksesta. Pekka Rautiainen Talent Partners Oy

Mobiilisatama-hankkeen väliseminaari, Kotka 3.2.2011. Selvitys Suomeen soveltuvasta informaatiokeskuksesta. Pekka Rautiainen Talent Partners Oy Mobiilisatama-hankkeen väliseminaari, Kotka 3.2.2011 Selvitys Suomeen soveltuvasta informaatiokeskuksesta Pekka Rautiainen Talent Partners Oy 1 Selvityksen toimeksianto Millainen satamasidonnainen informaatiojärjestelmä

Lisätiedot

Milloin kannattaa käyttää XML:ää CASE: VR - e-cargo

Milloin kannattaa käyttää XML:ää CASE: VR - e-cargo Milloin kannattaa käyttää XML:ää CASE: VR - e-cargo ebusiness Forum Kouvola, 3.10.2002 25.9.2002, Ina Mickelsson, EDI Management sivu 1 E-Cargo Esityksen sisältö: hankkeen taustat ja tavoitteet hankkeen

Lisätiedot

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus

Lisätiedot

Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Tavaraliikenteen TelemArk

Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Tavaraliikenteen TelemArk Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Tavaraliikenteen TelemArk FITS Hankealue 1: Palveluiden edellytykset Hankeryhmän kokous 24.1.2002 SysOpen Oyj ja Insinööritoimisto Logisma Oy 1 Hankeryhmän kokous

Lisätiedot

Merikotka tutkimuskeskuksen logistiikan tutkimustoiminta

Merikotka tutkimuskeskuksen logistiikan tutkimustoiminta Merikotka tutkimuskeskuksen logistiikan tutkimustoiminta 18.2.2010 professori Ulla Tapaninen Merenkulun logistiikan tutkimus / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus / Kotka

Lisätiedot

MERIKOTKA tutkimustoiminta

MERIKOTKA tutkimustoiminta MERIKOTKA tutkimustoiminta 29.11.2007 Ulla Tapaninen, professori Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.merikotka.fi mkk.utu.fi Strategiset perusteet Lähtökohdat meriliikenteen

Lisätiedot

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15. Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15. Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15 Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopiston

Lisätiedot

Sähköisen toimitusketjun tuomat edut Liikenne- ja viestintäministeriö 26.03.2013. Ilkka Tirkkonen Regional CIO

Sähköisen toimitusketjun tuomat edut Liikenne- ja viestintäministeriö 26.03.2013. Ilkka Tirkkonen Regional CIO Sähköisen toimitusketjun tuomat edut Liikenne- ja viestintäministeriö 26.03.2013 Ilkka Tirkkonen Regional CIO Sähköinen toimitusketju Myyjä luovutus Tilaus Vahvistus Toimitus Kysely Vastaus Ostaja luovutus

Lisätiedot

Älykkäät yhteydet satamatoimijoiden välillä. Älyliikenne 26.3.2013, Markku Koskinen

Älykkäät yhteydet satamatoimijoiden välillä. Älyliikenne 26.3.2013, Markku Koskinen Älykkäät yhteydet satamatoimijoiden välillä Älyliikenne 26.3.2013, Markku Koskinen Port Community System PUBLICATIONS FROM THE CENTRE FOR MARITIME STUDIES UNIVERSITY OF TURKU A 58 2012 E-PORT Improving

Lisätiedot

Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin. Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus

Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin. Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus Teemat Suomenlahden alusliikenne ja alusliikennepalvelu Missä tietoa tarvitaan ja mitä tietoa välitetään merenkulkijoille?

Lisätiedot

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009 TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.4.29 Päätutkimuskysymys Minkälaisia lisäarvopalveluja Suomen transitoliikenteessä on käytössä ja millaiset ovat lisäarvopalvelujen

Lisätiedot

Paikoillenne, valmiit, lähetetty!

Paikoillenne, valmiit, lähetetty! Paikoillenne, valmiit, lähetetty! Toimitusketjun hallinta Logistiikka ei ole pelkästään tavaran siirtämistä ja säilyttämistä, vaan se on keskeinen osa laadukasta palvelua ja tehokasta toimitusketjua Logistiikkayritysten

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Mobiilisatama-hanke. Loppuseminaari 25.1.2012

Mobiilisatama-hanke. Loppuseminaari 25.1.2012 Mobiilisatama-hanke Loppuseminaari 25.1.2012 www.merikotka.fi/mopo 0 Mobiilisatama (MOPO) -hanke Hankkeen toteutusaika: 03/2009 06/2012 Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 760 000 euroa. Rahoittajina hankkeessa

Lisätiedot

SÄHKÖISET RAHTIKIRJAT - VISMA AUTOTRANSPORT

SÄHKÖISET RAHTIKIRJAT - VISMA AUTOTRANSPORT Visma Nova SÄHKÖISET RAHTIKIRJAT - VISMA AUTOTRANSPORT Page 1 Lähtökohdat Logistiikka-alan toimijoiden tavoitteena sähköinen toimintatapa vuoteen 2013 mennessä (Logistiikkayritysten liitto ry): Pyrkimyksenä

Lisätiedot

Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet

Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet Ulla Tapaninen Kansainvälisen logistiikan asiantuntija Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 6.9.2013 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Helsingin seudun

Lisätiedot

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI -

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - Kymenlaakson kauppakamari / logistiikkapäivä 24.5.2010 Toimitusjohtaja Markku Mylly Suomen Satamaliitto Kurssi kohti tulevaa Mitä

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kauppa 2011 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,4; 8 % Rautatiekuljetukset; 1,2; 3 % Muut kuljetukset;

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ?

LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ? LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ? HUOLTOVARMUUSKESKUS 10 VUOTISJUHLASEMINAARI 26.02.2003 1 LOGISTIIKAN HÄIRIÖHERKKYYS? illuusio ihmiset yhteiskunta yritykset - johtaminen globalisaatio

Lisätiedot

Kansalliset ja EU-ohjelmat apuna tiedonvälityksen kehittämiseen

Kansalliset ja EU-ohjelmat apuna tiedonvälityksen kehittämiseen Kansalliset ja EU-ohjelmat apuna tiedonvälityksen kehittämiseen Älyliikennettä maalle, merelle ja solmupisteisiin 26.3.2013 LVM, Helsinki Riitta Pöntynen SPC Finland Eurooppalainen liikenneverkko TEN-T

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan?

Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan? Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan? professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka - tutkimuskeskus 161008 0/20 Mihin merenkulkuosaamista

Lisätiedot

Kuljetustilaukset sähköisesti

Kuljetustilaukset sähköisesti Kuljetustilaukset sähköisesti Miksi sähköinen kuljetustilaus? Virheet vähenevät Täydelliset tiedot koko kuljetusketjun ajan -> ei virheitä kuljetussuunnittelussa Oikea määrä kuljetuskapasiteettia oikeaan

Lisätiedot

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä 0 MKK pähkinänkuoressa Turun yliopiston erillislaitos Perustettu 1980 5 toimipistettä 42 työntekijää Vuonna 2011: 38 julkaisua

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

EU:hun saapuvan tavaran AREX-ilmoitusten varamenettelyohje

EU:hun saapuvan tavaran AREX-ilmoitusten varamenettelyohje AREX asiakasohje 7 Varamenettelyohje saapuva liikenne www.tulli.fi 27.3.2013 EU:hun saapuvan tavaran AREX-ilmoitusten varamenettelyohje 1 Soveltamisala Tätä ohjetta sovelletaan EU:hun saapuvasta tavarasta

Lisätiedot

Kansainvälisen kaupan standardit ja kauppamenettelysuositukset

Kansainvälisen kaupan standardit ja kauppamenettelysuositukset Kansainvälisen kaupan standardit ja kauppamenettelysuositukset Sisältö Standardien ja suositusten merkitys kansainvälisessä kaupassa Kansainvälisen kaupan standardeista Kauppamenettelysuosituksista Standardien

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

SAFGOF-hanke. Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007-2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan

SAFGOF-hanke. Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007-2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan SAFGOF-hanke Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007-2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan Eveliina Klemola Tutkimuskoordinaattori Helsingin yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden

Lisätiedot

BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012

BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012 BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012 RIL tietomallitoimikunta LCI Finland Aalto-yliopisto Tampereen teknillisen yliopisto ja Oulun yliopisto Tietomallien

Lisätiedot

Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta

Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta Tehtävät 1. Asiakaspalvelun ja asiakkaiden vaatimukset jakelulle => haastateltavat organisaatiot/henkilöt => lukijaraatien

Lisätiedot

Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja

Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja Logistiikka-alan yritysten tietotekniset valmiudet Etelä-Kymenlaaksossa Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja Havaintoja toimialasta Logistiikka-alan yritykset Kymenlaaksossa Yli 50 hlön yrityksiä: etelässä

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikkumisen ohjaus ohjelman avajaistilaisuus 30.9.2010 Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjauksella

Lisätiedot

Click to edit Master subtitle style. Click to edit Master subtitle style. Viro egovernment. Jukka Lehtonen

Click to edit Master subtitle style. Click to edit Master subtitle style. Viro egovernment. Jukka Lehtonen Viro egovernment Jukka Lehtonen Viro verkossa Click Click to to edit edit Master Master subtitle subtitle style style Internet-yhteys perusoikeuksia, käyttäjiä 76 % asukkaista 98% alle 35-vuotiaista käyttää

Lisätiedot

Sähköinen tilaaminen kasvussa miten tästä eteenpäin Jouni Sopula, Logistics 13, 9.4.2013

Sähköinen tilaaminen kasvussa miten tästä eteenpäin Jouni Sopula, Logistics 13, 9.4.2013 Sähköinen tilaaminen kasvussa miten tästä eteenpäin Jouni Sopula, Logistics 13, 9.4.2013 LL/Yleisesittely Logistiikkayritysten Liitto on EK:n jäsen, perustettu v. 1951 nimellä Tavaralinjat ry Jäsenyritykset

Lisätiedot

LAPPU -projekti (Kollin yleinen osoitelappu) Yhteenvetoa haastatteluista ja hankkeen eteneminen

LAPPU -projekti (Kollin yleinen osoitelappu) Yhteenvetoa haastatteluista ja hankkeen eteneminen LAPPU -projekti (Kollin yleinen osoitelappu) Yhteenvetoa haastatteluista ja hankkeen eteneminen 24.10.2003 Anu Kalliala TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 1 Suoritetut haastattelut Haastatteluja

Lisätiedot

papinet -sanomastandardit

papinet -sanomastandardit papinet -sanomastandardit Tapio Räsänen Puutavaralogistiikan kehittämishaasteita 14.6.2007 1 papinet on An international paper and forest products industry e-business initiative. A set of standard electronic

Lisätiedot

Markkinaraportti / elokuu 2015

Markkinaraportti / elokuu 2015 Markkinaraportti / elokuu 2015 Yöpymiset yli 6 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä elokuussa yli 6 % vuoden takaisesta. Yöpymismäärä, 407.100, oli kaikkien aikojen elokuun ennätys. Kotimaasta

Lisätiedot

Suomi Venäjä liikenne

Suomi Venäjä liikenne Suomi Venäjä liikenne Logistiikkapäivä, Kotka Lassi Hilska 30.5.2011 Venäjän liikenne? Liikenteen määristä Yhteistyömuodoista ja vaikuttamistavoista Käytännön hankkeista 2 Kuorma-autoliikenne vilkkaimmilla

Lisätiedot

Maailman valutuotanto

Maailman valutuotanto Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa

Lisätiedot

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11. Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mamk Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen 1 Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys Tutkimusotos: suuret huolinta- ja kuljetusyritykset

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

Parempaan jäljitettävyyteen GS1 standardeilla Projektiesittely: GS1 GLS. Mikko Luokkamäki 10.4.2014

Parempaan jäljitettävyyteen GS1 standardeilla Projektiesittely: GS1 GLS. Mikko Luokkamäki 10.4.2014 Parempaan jäljitettävyyteen GS1 standardeilla Projektiesittely: GS1 GLS Mikko Luokkamäki 10.4.2014 Sisältö 1. GS1 organisaatio ja GS1 Finland 2. GS1 standardijärjestelmä 3. GS1 standardit lisäämässä jäljitettävyyttä

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin YLEISTIETOJA GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin Ainutlaatuinen in-situ-ratkaisu kasvihuonekaasupäästöjen hallintaan Suora mittaus laskennan sijaan: Säästä

Lisätiedot

WP3: Tutkimus kuivasatamakonseptista

WP3: Tutkimus kuivasatamakonseptista WP3: Tutkimus kuivasatamakonseptista Ville Henttu Työryhmä: Ville Henttu, Lauri Lättilä, Juha Saranen, Olli-Pekka Hilmola Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Kouvolan yksikkö Prikaatintie 9, FIN-45100

Lisätiedot

Kahvittelusta tositoimiin

Kahvittelusta tositoimiin Kahvittelusta tositoimiin Vierailut ja delegaatiot Aaltoon osana kansainvälistymisstrategiaa Toukokuu 2012 Leena Plym-Rissanen Aalto University - Where Science and Art meet Technology and Business A merger

Lisätiedot

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Työryhmäraportti Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Tietohallinto päiväys 13.03.2014 1 Yhteenveto Kotkan ja Haminan tietohallintoyksiköt vastaavat

Lisätiedot

Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot ja niiden vaikuttavuus

Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot ja niiden vaikuttavuus Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot ja niiden vaikuttavuus 0 Esityksen sisältö Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot - nykytila Suomalaisille merenkulun asiantuntijoille tehdyn

Lisätiedot

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS MONIPUOLINEN MERENKULKUALAN OSAAJA Tarjoamme yliopistotasoista täydennyskoulutusta merenkulku-, satama- ja kuljetusalalla sekä meriteollisuudessa työskenteleville

Lisätiedot

Verkkolaskun hyödyntäminen myyntilaskuissa. Basware Experience - Käyttäjäpäivät 20. -21.9.2012

Verkkolaskun hyödyntäminen myyntilaskuissa. Basware Experience - Käyttäjäpäivät 20. -21.9.2012 Verkkolaskun hyödyntäminen myyntilaskuissa Basware Experience - Käyttäjäpäivät 20. -21.9.2012 Parhaat tuotteet ja kokonaisratkaisut Keskitymme kiinteistön ylläpitoon, siivoukseen, turvallisuus- ja ruokailupalveluihin

Lisätiedot

LÄHTÖKOHTIA STRATEGIAN VALMISTELULLE

LÄHTÖKOHTIA STRATEGIAN VALMISTELULLE LÄHTÖKOHTIA STRATEGIAN VALMISTELULLE ristiriita; vauras ja korkean ympäristötietoisuuden alue on yksi maailman kehnoimmassa tilassa olevia merialueita Itämeren alue on globaalisti katsoen vauras ja eurooppalaisittain

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Jakelun Kehittämisryhmän toiminta v. 2005. Jakelun Infopäivä 25.11.2004 Olli Kuusisto

Jakelun Kehittämisryhmän toiminta v. 2005. Jakelun Infopäivä 25.11.2004 Olli Kuusisto Jakelun Kehittämisryhmän toiminta v. 2005 Jakelun Infopäivä 25.11.2004 Olli Kuusisto Jakelun Kehittämisryhmä, taustaa Perustettu Sanomalehtien Liiton teknologiajaoston aloitteesta 1980-luvun puolivälissä

Lisätiedot

Kuntalaisten palaute haltuun

Kuntalaisten palaute haltuun Kuntalaisten palaute haltuun Tekla Palaute Kuntamarkkinat, Katariina Nyman Tekla Oyj Mallipohjaisia ohjelmistotuotteita asiakkaille rakentamisessa sekä infra- ja energiatoimialoilla Perustettu 1966 Listattu

Lisätiedot

Meriturvallisuus ei parane syyllistämällä

Meriturvallisuus ei parane syyllistämällä Meriturvallisuus ei parane syyllistämällä 6.9.2012 Asiakas- ja potilasturvallisuus ammattieettisenä haasteena Jenni Storgård 0 Esityksen sisältö Meriturvallisuuden kehitys Merenkulun ominaispiirteitä Merionnettomuudet

Lisätiedot

Viestinvälityksellä tehokkuutta terveydenhuollon yhteistoimintaan Timo Airaksinen, Business Manager, Itella Suomi Oy

Viestinvälityksellä tehokkuutta terveydenhuollon yhteistoimintaan Timo Airaksinen, Business Manager, Itella Suomi Oy Viestinvälityksellä tehokkuutta terveydenhuollon yhteistoimintaan Timo Airaksinen, Business Manager, Itella Suomi Oy 24.03.2013 /ecare/ Timo Airaksinen / Itella Copyright Itella Suomi Oy Suomen Posti =

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Logistiikkapalvelujen digitalisaatio kuljetusyrittäjän näkökulmasta

Logistiikkapalvelujen digitalisaatio kuljetusyrittäjän näkökulmasta Logistiikkapalvelujen digitalisaatio kuljetusyrittäjän näkökulmasta TransSmart-seminaari Finlandia-talo 11.11.2015 Sakari Backlund Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry 1) Logistiikkapalvelujen 2) digitalisaatio

Lisätiedot

Case Fysioline LIIKUNTA KUNTOUTUS FARMASIA WRANGE VUOTUISET KULJETUSMÄÄRÄT Tuonti Eurooppa Tuonti Kaukoitä ja USA 250 lähetystä (1 lava 13,6 lvm) 60 teu Kerättyjä rivejä 80 000 Lähetettyjä tilauksia 27

Lisätiedot

Vähenevät toimeksiannot ja tuntuvat sähköistyksen lisäkustannukset. Rauli Werdermann, Schenker Oy

Vähenevät toimeksiannot ja tuntuvat sähköistyksen lisäkustannukset. Rauli Werdermann, Schenker Oy Vähenevät toimeksiannot ja tuntuvat sähköistyksen lisäkustannukset -mahdoton yhtälö? Rauli Werdermann, Schenker Oy DB Schenker Suomi - yleistä Asema kansainvälisesti Maakuljetukset/logistiikka nro 1 kotimaassa

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen

Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen - Kohti uutta ICT-strategiaa Oppijan verkkopalvelut -seminaari 13.12.2011 Yksikön päällikkö Ville-Veikko Ahonen Sähköinen asiointi (eservices): Sähköisellä asioinnilla

Lisätiedot

GS1 Golli-palvelu digitalisoi PK-yritysten toimitusketjua. Mikko Luokkamäki, GS1 Finland Oy 11.11.2015

GS1 Golli-palvelu digitalisoi PK-yritysten toimitusketjua. Mikko Luokkamäki, GS1 Finland Oy 11.11.2015 GS1 Golli-palvelu digitalisoi PK-yritysten toimitusketjua Mikko Luokkamäki, GS1 Finland Oy 11.11.2015 Sisältö 1.GS1 organisaatio ja GS1 Finland 2.GS1 standardijärjestelmä 3.GS1 Golli-palvelu digitalisoi

Lisätiedot

Elinkaaren huomioiva hankintaprosessi ja elinkaarenaikainen kustannus-hyöty analyysi. Jyri Hanski, VTT Turvallisuus 2012 -messut 5.9.

Elinkaaren huomioiva hankintaprosessi ja elinkaarenaikainen kustannus-hyöty analyysi. Jyri Hanski, VTT Turvallisuus 2012 -messut 5.9. Elinkaaren huomioiva hankintaprosessi ja elinkaarenaikainen kustannus-hyöty analyysi Jyri Hanski, VTT Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Hankinnan ongelmakohdat Tekninen osaaminen hankinnasta yleensä hyvällä

Lisätiedot

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut PASTORI-PROJEKTI Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut Älykkään liikenteen liiketoimintamallien ja toteutusratkaisujen kehittäminen Matti Roine ja Raine Hautala,

Lisätiedot

Kongressi- ja tapahtumainfo 28.4.2015. Ella Näsi Tampere Convention Bureau Ella.nasi@tampere.fi

Kongressi- ja tapahtumainfo 28.4.2015. Ella Näsi Tampere Convention Bureau Ella.nasi@tampere.fi Kongressi- ja tapahtumainfo 28.4.2015 Ella Näsi Tampere Convention Bureau Ella.nasi@tampere.fi Satakunnansillan kaiteen kuvio viittaa Tampereen teollisuushistoriaan. Pyöreä muoto tuo mieleen hammaspyörän

Lisätiedot

TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA

TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA LMQ -ohjelmisto Kenelle miten miksi? LogMaster Oy 2007-2009 LMQ miksi? 1. KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN Johtamisen välineet tapahtumien kirjaaminen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen innovatiiviset sovellukset

Kestävän kehityksen innovatiiviset sovellukset Kestävän kehityksen innovatiiviset sovellukset Mari Puoskari Johtaja, kestävän kehityksen palvelut TEKES Green Growth aamiaissessio: ICT vihreän talouden mahdollistajana 23.11.2012 Olemme kestävän kehityksen

Lisätiedot

Hyödynnä DPS- ja SA-setelit Azure hybridipilvi-palveluiden suunnittelussa ja testauksessa!

Hyödynnä DPS- ja SA-setelit Azure hybridipilvi-palveluiden suunnittelussa ja testauksessa! Hyödynnä DPS- ja SA-setelit Azure hybridipilvi-palveluiden suunnittelussa ja testauksessa! Onregon DPS-työpajat ovat Microsoft Enterprise Agreement asiakkaille sopivia työpajoja, joiden maksamiseen voi

Lisätiedot

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 VR Cargo 2007 Kuljetukset 40,3 miljoonaa tonnia Liikevaihto 342,9 MEUR Markkinaosuus

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa 12.8.2004 06:01 Logistiikan yhteiset tietojärjestelmät ovat kehittyneet, mutta alalla kärsitään edelleen standardien kirjavuudesta. Logistiset tarpeet eri yrityksissä

Lisätiedot

SSCC - SERIAL SHIPPING CONTAINER CODE

SSCC - SERIAL SHIPPING CONTAINER CODE SSCC - SERIAL SHIPPING CONTAINER CODE käyttö toimitusketjussa Tiedonsiirron merkitys korostuu kilpailun globalisoituessa ja yritysten verkottuessa. Yritykset eivät hae kilpailuetua pelkästään yksittäisinä

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 % KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4

Lisätiedot

BASWARE E-INVOICE KAIKKI MYYNTILASKUT VERKKOLASKUINA. Juho Värtö, Account Manager

BASWARE E-INVOICE KAIKKI MYYNTILASKUT VERKKOLASKUINA. Juho Värtö, Account Manager BASWARE E-INVOICE KAIKKI MYYNTILASKUT VERKKOLASKUINA Juho Värtö, Account Manager BASWARE E-INVOICE KAIKKI MYYNTILASKUT VERKKOLASKUINA Johdanto Palvelutarjooma Pakettiratkaisut verkkolaskujen lähettämiseen

Lisätiedot

MIKÄ ON LOGISTIIKKAKESKUS? heikki.lahtinen@laurea.fi Tulevaisuusverstas Sykli 26.03.2010

MIKÄ ON LOGISTIIKKAKESKUS? heikki.lahtinen@laurea.fi Tulevaisuusverstas Sykli 26.03.2010 Etelä-Suomen logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen MIKÄ ON LOGISTIIKKAKESKUS? heikki.lahtinen@laurea.fi Tulevaisuusverstas Sykli 26.03.2010 Mikä on logistiikkakeskus? Kyläyhdistyksen ylläpitämä kioski

Lisätiedot

ONKO VARUSTAMOILLA JATKOSSA MAHDOLLISUUKSIA TARJOTA TEOLLISUUDELLE KILPAILUKYKYISIÄ ULKOMAANKAUPAN KULJETUKSIA? Hans Langh

ONKO VARUSTAMOILLA JATKOSSA MAHDOLLISUUKSIA TARJOTA TEOLLISUUDELLE KILPAILUKYKYISIÄ ULKOMAANKAUPAN KULJETUKSIA? Hans Langh ONKO VARUSTAMOILLA JATKOSSA MAHDOLLISUUKSIA TARJOTA TEOLLISUUDELLE KILPAILUKYKYISIÄ ULKOMAANKAUPAN KULJETUKSIA? Hans Langh Turun kauppakamarin LIIKENNEPÄIVÄT 2013 7.10.2013 1 Langh -yritykset 2 Langh Ship

Lisätiedot

Ajankohtaisfoorumi, Tallinnan asiakaspäivät 10.-11.5.2012 Joonas Korhonen LOGISTIIKKA-ALAN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT SUOMESSA. Page 1

Ajankohtaisfoorumi, Tallinnan asiakaspäivät 10.-11.5.2012 Joonas Korhonen LOGISTIIKKA-ALAN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT SUOMESSA. Page 1 Ajankohtaisfoorumi, Tallinnan asiakaspäivät 10.-11.5.2012 Joonas Korhonen LOGISTIIKKA-ALAN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT SUOMESSA Page 1 Logistiikka-alan tulevaisuuden näkymät Suomessa Tavoitteena sähköinen toimintatapa

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2011

Markkinaraportti / tammikuu 2011 Markkinaraportti / tammikuu 211 Yöpymiset lisääntyivät tammikuussa 9 % Matkailu vilkastui Helsingissä yöpymisissä mitattuna tammikuussa 211 sekä koti- että vientimarkkinoilla. Nousua kirjattiin sekä vapaa-ajan

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

RATKAISUJA CITYLOGISTIIKAN ONGELMIIN EUROOPPALAISIA KOKEMUKSIA

RATKAISUJA CITYLOGISTIIKAN ONGELMIIN EUROOPPALAISIA KOKEMUKSIA Prof. Jarkko Rantala RATKAISUJA CITYLOGISTIIKAN ONGELMIIN EUROOPPALAISIA KOKEMUKSIA 24.3.2014, Citylogistiikkaseminaari, Helsinki Tuemme ja edistämme kestävän ja älykkään liikennejärjestelmän kehittämistä

Lisätiedot

"Sähköä ilmassa: Miten öljyriippumaton kuivasatamaverkosto rakentuisi Suomeen?"

Sähköä ilmassa: Miten öljyriippumaton kuivasatamaverkosto rakentuisi Suomeen? E-mail: olli-pekka.hilmola@lut.fi "Sähköä ilmassa: Miten öljyriippumaton kuivasatamaverkosto rakentuisi Suomeen?" Prof. Olli-Pekka Hilmola Lappeenranta University of Technology, Kouvola Unit Prikaatintie

Lisätiedot

SAFGOF-seminaari. Tavaravirtojen kasvusta ja häiriötekijöistä aiheutuvat haasteet satamien intermodaalijärjestelmälle.

SAFGOF-seminaari. Tavaravirtojen kasvusta ja häiriötekijöistä aiheutuvat haasteet satamien intermodaalijärjestelmälle. SAFGOF-seminaari Tavaravirtojen kasvusta ja häiriötekijöistä aiheutuvat haasteet satamien intermodaalijärjestelmälle., Kotkan höyrypanimo Jorma Rytkönen, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Esityksen sisältö

Lisätiedot

Itella Oyj Tulos 2007

Itella Oyj Tulos 2007 Itella Oyj Tulos 2007 15.2.2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tavaravirtojen hallintaan Itella Viestinvälitys kirjeiden, lehtien ja suoramainosten jakelupalvelut Itella Informaatio informaatiologistiikan

Lisätiedot

Globalisaatio ja asiantuntijapalvelut

Globalisaatio ja asiantuntijapalvelut IBM Global Business Services (Pohjanmaan vaatetus vai H&M) ITviikko Seminaari torstaina 10.5.2007 Pekka Leppänen (Pohjanmaan vaatetus vai H&M) Myytinmurtajat 1. Globalisaatio ei vaikuta korkean osaamisen

Lisätiedot

Yrityksen sähköisen sanomaliikenteen automatisointi

Yrityksen sähköisen sanomaliikenteen automatisointi Yrityksen sähköisen sanomaliikenteen automatisointi Digi Roadshow 20.4.2015 OneWay Sanomanvälitys Oy Jukka Sippola OneWay Sanomanvälitys Oy / Rauhala Yhtiöt Oy OneWay Sanomanvälitys Oy Perustettu 1.1.2013

Lisätiedot

Kaupunkiseudut globaalissa innovaatiokilpailussa. Martti Launonen & Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Finlandia-talo 14.12.2012

Kaupunkiseudut globaalissa innovaatiokilpailussa. Martti Launonen & Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Finlandia-talo 14.12.2012 Kaupunkiseudut globaalissa innovaatiokilpailussa Martti Launonen & Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Finlandia-talo 14.12.2012 20 vuoden kokemus innovaatiokeskittymien kehittämisessä 1. Vierailut ja keskustelut

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun @Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2010

Markkinaraportti / heinäkuu 2010 Markkinaraportti / heinäkuu 21 Yöpymismäärissä merkittävää kasvua heinäkuussa Yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä lisääntyivät heinäkuussa 18,2 % edellisvuoden heinäkuusta. Lisäystä tuli sekä kotimaasta

Lisätiedot

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Sanna Ström Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuullisuuden toteuttaminen yrityksessä Johdon sitoutuminen Päätöksentekoprosessit

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Lentoliikenteen taloudellinen merkitys Suomelle

Lentoliikenteen taloudellinen merkitys Suomelle Lentoliikenteen taloudellinen merkitys Suomelle Oxford Economics yhteenveto Helsinki 2012 To represent, lead and serve the airline industry Lentoliikenne : Taloudellisen kasvun perusta On kustannustehokasta

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2010

Markkinaraportti / lokakuu 2010 Markkinaraportti / lokakuu 21 Yöpymiset lisääntyivät lokakuussa Sekä kotimaasta että ulkomailta saapuneiden yöpymisten määrä jatkoi kasvuaan Helsingissä myös lokakuussa. Erityisen voimakkaasti lisääntyivät

Lisätiedot