Mobiilisatama-hanke. Loppuseminaari

Transkriptio

1 Mobiilisatama-hanke Loppuseminaari

2 Mobiilisatama (MOPO) -hanke Hankkeen toteutusaika: 03/ /2012 Hankkeen kokonaisbudjetti on noin euroa. Rahoittajina hankkeessa toimivat Euroopan aluekehitysrahasto ja Tekes sekä yrityksistä Cursor Oy, HaminaKotka Satama Oy, KYMP Oy, SE Mäkinen Oy, Steveco Oy, Suomen 3C Oy, Oy TransPeltola Ltd ja VR-Yhtymä Oy. Hankkeen tutkimusosapuolet: n Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus (MKK), Merenkulun logistiikan tutkimus (Kotka) Kymenlaakson ammattikorkeakoulun (KyAMK) Kymi Technology T&K - osaamiskeskittymä Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT), Kouvolan yksikkö.

3 Mobiilisatama-hankkeen tavoitteet Mobiilisatama-hankkeessa on etsitty keinoja satamasidonnaisen meri- ja maaliikenteen hallinnan parantamiseksi älykkään liikenteen avulla tieto- ja viestintäteknologioita hyödyntäen. Hankkeessa on tutkittu Suomen satamien tiedonvaihdon nykytilaa ja satamissa käytössä olevia tietojärjestelmiä sekä kartoitettu maailmanlaajuisesti käytössä olevia satamayhteisön informaatiokeskusratkaisuja (PCS) ja selvitetty näiden soveltuvuutta Suomen satamatoimintaympäristöön. Hankkeessa on luotu satamayhteisön informaatiokeskuksesta HaminaKotkan satamaan pilot-ratkaisuksi kaksi todellisiin tarpeisiin vastaavaa sovellusta, vaununvaihtosovellus ja rajaliikennepalvelu. Lisäksi hankkeessa on tutkittu kuivasatamakonseptin toimivuutta ja verrattu sitä perinteiseen satamasidonnaiseen toimitusketjuun mm. ympäristövaikutusten, kustannusten ja tiedonvaihdon näkökulmasta.

4 Mobiilisatama-hankkeen työpaketit Hanke on jaettu seuraaviin kuuteen työpakettiin: WP0: Tiedotus ja projektihallinto (n MKK) WP1: Satamasidonnaisen älykkään liikenteen tavoitekartoitus (toteuttajana n MKK) WP2: Sataman informaatiokeskus selvitys ja rakenne (toteuttajana Talent Partners Oy) WP3: Case: Kouvolan kehittäminen Kymenlaakson kuivasatamaksi (toteuttajana LUT, Kouvola) WP4: Mobiiliviestintä (toteuttajana KyAMK) WP5: Pilotointi (toteuttajana KyAMK)

5 Julkaisut Mobiilisatama-hankkeessa Yhteensä julkaisuja: 7 tutkimusraporttia 5 tieteellistä lehti/konferenssiartikkelia 4 yleistajuista lehtiartikkelia 2 opinnäytetyötä 2 simulointimallia 3 muuta tuotosta 4

6 Mobiilisatama (MOPO) -projektin yhteistyökumppanit

7 SATAMIEN INFORMAATIOKESKUS JA SEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN VÄHENTÄMISESSÄ Olli-Pekka Brunila, Antti Posti ja Ulla Tapaninen 6

8 Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta, tavoitteet ja toteutus 2. Satamasidonnaisen logistiikan ympäristövaikutukset 3. Logistiikan ympäristövaikutukset 4. Älyliikenne ja telematiikka logistiikan ympäristöhaittojen vähentämisessä 5. Satamayhteisön informaatiokeskuksen mahdollisuudet ympäristöhaittojen vähentämisessä 6. Yhteenveto ja johtopäätökset

9 1. Tutkimuksen tausta, tavoitteet ja toteutus

10 Tutkimuksen tausta Merikuljetukset ovat ylivoimaisesti tärkein kuljetusmuoto sekä maailman että Suomen tavaraliikenteessä, mikä tekee satamista tärkeän osan globaaleja toimitusketjuja. Logistiikka ja erityisesti kuljetukset aiheuttavat suuren määrän päästöjä. Suomessa ja muissa EU-maissa kuljetusten tuottamat päästöt muodostavat yli viidenneksen kaikista päästöistä, joten puhutaan merkittävästä päästöjen vähentämistarpeesta. Koko EU:n tasolla maantieliikenteen päästöjen osuus on peräti yli 70 % koko liikenteen päästöistä. Tietoteknisten ratkaisujen kehittyessä, älyratkaisuja on otettu avuksi ympäristökuormitusten vähentämiseksi. PCS-järjestelmällä saavutettavissa olevia hyötyjä ovat esimerkiksi tiedon laadun ja saatavuuden paraneminen, mutta järjestelmän saavutettuja ympäristöhyötyjä ei ole tutkittu tarkemmin.

11 Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena on: Kartoittaa Kymenlaakson alueen tavaraliikennekuljetusmuotojen (rautatie-, laivaja maantieliikenteen) aiheuttamia päästöjä viime vuosikymmenenä Kuvata Suomen ja tarkemmin rajattuna Kymenlaakson alueelle soveltuvasta satamayhteisön informaatiokeskuksesta saatavia ympäristöhyötyjä. Raportissa haetaan vastauksia muun muassa seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Mitkä ovat satamasidonnaisen logistiikan välittömät ja välilliset ympäristövaikutukset? Miten päästöjen määrät ovat kehittyneet Kymenlaakson alueella? Millä älyliikenteen ja sähköisten sovellusten keinoin EU pyrkii vähentämään logistiikan ympäristöhaittoja? Millaisia ympäristöhyötyjä sataman informaatiokeskuksella olisi mahdollista saavuttaa Kymenlaakson alueella? Millaisia ympäristöasioihin liittyviä sähköisiä työkaluja ja palveluja satamasidonnainen informaatiokeskus voisi tarjota?

12 2. Satamasidonnainen logistiikan ympäristövaikutukset

13 Satamasidonnaisen logistiikan ja kuljetusten ympäristövaikutukset (työssä tarkastellut vaikutukset) Välittömät Välilliset Päästöt veteen Päästöt ilmaan Logistiikan infra Melu Tärinä Rakentaminen käyttö ja kunnossapito Ilmaston muutos Biodiversiteetin muutos Terveydelliset vaikutukset

14 Tavarakuljetusten päästöt Suomessa vuonna 2009 Yhteenveto eri kuljetusmuotojen päästöistä ilmaan tonneissa Suomessa vuonna (Mäkelä et al. 2010a; Mäkelä et al b; Mäkelä & Auvinen 2010) CO HC NOx Hiukkaset CH4 N 2 O SO 2 CO 2 Rahtilaivaliikenne Raidetavaraliikenne Raskas maantieliikenne Polttoaineen ja energian kulutus kuljetusmuodoittain vuonna (Mäkelä et al. 2010a; Mäkelä et al. 2010b; Mäkelä & Auvinen 2010) Liikennemuoto Polttoaineenkulutus [t] Primäärienergiankulutus [GJ] Rahtilaivaliikenne Raidetavaraliikenne Raskas maantieliikenne Yhteensä

15 3. Logistiikan ympäristövaikutukset Kymenlaaksossa

16 Logistiikan ympäristövaikutukset Kymenlaaksossa Yhteenveto Kymenlaakson alueen hiilidioksidipäästöjen kehityksestä kuljetusmuodoittain vuosina (Mäkelä et al. 2010a; Mäkelä et al. 2010b; Mäkelä & Auvinen 2010) 15

17 Logistiikan ympäristövaikutukset Kymenlaaksossa Yhteenveto Kymenlaakson alueen rikkidioksidipäästöjen kehityksestä vuosina (Mäkelä et al. 2010a; Mäkelä et al. 2010b; Mäkelä & Auvinen 2010) 16

18 Logistiikan ympäristövaikutukset Kymenlaaksossa Yhteenveto Kymenlaakson alueen typenoksidipäästöjen kehityksestä vuosina (Mäkelä et al. 2010a; Mäkelä et al. 2010b; Mäkelä & Auvinen 2010) 17

19 Logistiikan ympäristövaikutukset Kymenlaaksossa Yhteenveto Kymenlaakson alueen eri kuljetusmuotojen energiankulutuksen kehityksestä vuosina (Mäkelä et al. 2010a; Mäkelä et al. 2010b; Mäkelä & Auvinen 2010) 18

20 Logistiikan ympäristövaikutukset Kymenlaaksossa Yhteenveto Kymenlaakson alueen polttoaineen kulutuksen kehityksestä kuljetusmuodoittain vuosina (Mäkelä et al. 2010a; Mäkelä et al. 2010b; Mäkelä & Auvinen 2010) 19

21 4. Älyliikenne ja telematiikka logistiikan ympäristöhaittojen vähentämisessä 20

22 Älyliikenne ja telematiikka logistiikan ympäristöhaittojen vähentämisessä ITS eli älykäsliikenne on informaatio-, kommunikaatio- ja sensoriteknologioiden, soveltamista (pitää sisällään sekä langallisen että langattoman Internetin), joilla vastataan liikenteen yleisiin haasteisiin ja sen tuomiin mahdollisuuksiin. (Lähde: (The International Standards Organization technical committee for Intelligent Transport Systems 2008) Suomessa kansallinen älyliikennestrategia Keskeinen sisältönä on tieto- ja viestintäteknologian käyttö, ilmasto- ja ympäristöpolitiikan edistäminen ja liikenneturvan parantaminen. EU:lla monia eri hankkeita, joilla pyritään tuomaan logistiikkaa helpottavia ratkaisuja niin viranomaisten kuin kaupallisten toimijoiden käyttöön. (Monet hankkeet vielä visio tai suunnitteluasteella) esteetön eurooppalainen meriliikennealue e-maritime e-freight e-customs single window e-navigation. Älykäs liikenne on ilmastonmuutoksen torjunnan ohella merkittävin yksittäinen murros liikenteessä vuosina

23 Älyliikenne ja telematiikka logistiikan ympäristöhaittojen vähentämisessä Älykkäät sovellukset voidaan jakaa karkeasti kolmeen kategoriaan: älykkäät ratkaisut, jotka helpottavat ihmisten arkea ja ohjaavat ihmisten käyttäytymistä ja toimintaa ympäristöystävällisempään suuntaan. Hiilijalanjälkilaskurit jne. Toinen kategoria pitää sisällään erilaisia teknisiä ratkaisuja ja parannuksia. älykkäät moottorit, rakennukset ja sähköverkot, älykäs logistiikka sekä erilaiset langattomat sensorit ja tietoliikenneverkot Kolmantena kategoriana voidaan pitää nykyisten toimintojen optimointia, joista esimerkkejä logistiikan toimialalla ovat: logistiikantietoverkkojen optimointi kaupalliset intermodaalikuljetukset keräilyn optimointi ja jakelun tarkempi suunnittelu kuljetusreittien optimointi ja taloudellinen ajaminen alusten täyttöasteen maksimointi laivaliikenteen optimointi pakkausten minimointi. (Lähde: Ahola, J., Ahlqvist, T., Ermes, M., Myllyoja J. & Savola, J. (2010). ICT for environ-mental Sustainability. VTT Research Notes Espoo. 57 s. Saatavissa: < 22

24 Älykkäiden tietoteknisten ratkaisujen merkitys ympäristöhaittojen vähentämisessä Käyttämällä älykästä teollisuutta, moottoreita, logistiikkaa, rakennuksia ja sähköverkkoja sekä kuljetusketjuja tehostamalla voitaisiin vähentää maailmanlaajuisesti 7,8 Gt CO2-päästöjä vuoteen 2020 mennessä, mikä tuo 600 miljardin säästöt. Informaatio- ja kommunikaatioteknologia ratkaisuilla voitaisiin säästää CO2-päästöjä globaalisti kuljetuksissa 16 % ja varastoinnissa 27 % vuoteen 2020 mennessä. Älykkäillä ratkaisuilla logistiikassa voitaisiin säästää CO2-päästöissä vuoteen 2020 mennessä yhteensä: 1,52 Gt, jotka jakautuvat seuraavasti : logistiikantietoverkkojen optimointi (0,34 Gt) kaupalliset intermodaalikuljetukset (0,02 Gt) keräilyn optimointi ja jakelun tarkempi suunnittelu (0,33 Gt) kuljetusreittien optimointi (0,10 Gt) taloudellinen ajaminen (0,25 Gt) tarpeettomien lentoaikojen vähentäminen ja lennon aikainen polttoainetehokkuus (kaupallinen ja tavaraliikenne) (0,24 Gt) tieliikenteen polttoaineen kulutuksen vähentäminen (0,02 Gt) alusten täyttöasteen maksimointi (0,01 Gt) laivaliikenteen optimointi (0,18 Gt) pakkausten minimointi (0,04 Gt) varastointi (0,22 Gt) Lähde: Global esustainability Iniative & The Climate Group (2010) 23

25 PCS-järjestelmillä saavutettuja ympäristöhyötyjä Maailmalla PCS-järjestelmällä saavutetut hyödyt ovat lähinnä tavoitteellisia. Todellisia ja konkreettisia hyötyä mittaavia tuloksia on julkaistu varsin vähän. Esimerkkejä tutkimuksessa löydetyistä PCS-järjestelmän laskennallisista ympäristöhyödyistä: Korean PORT-MIS-järjestelmä: 100 M US dollarin kustannussäästöt vuonna Paperimäärän väheneminen ja sähköisiin dokumentteihin siirtyminen toi 22 M US dollarin säästöt. Singapore TradeNet: Asiakirjojen ja dokumenttien määrä ja käsittelyaika on vähentynyt % Rotterdam ja Amsterdam Portbase-järjestelmä: EDI-palvelulla säästetään paperia vuosittain 750 metriä korkean pinon verran 24

26 PCS-järjestelmillä saavutettuja ympäristöhyötyjä USA:n emodal-järjestelmä: tyhjien konttien käyttöastetta parantamalla on säästetty 10 km ajomatka yhteen satamassa käyntiin liittyen. 200 tonnin vuotuiset hiilidioksidipäästöjen alenemat jonotusaikojen lyhennyttyä terminaalien porteilla järjestelmän ansioista minuutilla. New Yorkin ja New Jerseyn satamien FIRST-järjestelmä: rekka-autojen jonotusaikoja lyhentämällä voidaan vähentää merkittävästi ympäristöpäästöjä. Ympäristöpäästöjen väheneminen terminaalialueella toisi vuosittain yli US dollarin säästöt terveysmenoissa yhtä terminaalia kohden 25

27 5. Sataman informaatiokeskuksen mahdollisuudet ympäristöhaittojen vähentämisessä 26

28 Suomen PCS-järjestelmän hyödyt voidaan jakaa kahteen eri osaan PCSjärjestelmä PCS-järjestelmän suorat ympäristöhyödyt PCS-järjestelmä ympäristötyökaluna 27

29 Sataman informaatiokeskuksen mahdollisuudet ympäristöhaittojen vähentämisessä Suurin osa PCS-järjestelmällä saavutettavissa olevista ympäristöhyödyistä liittyvät tavalla tai toisella parantuneeseen tiedon välitykseen ja tiedon saatavuuteen eri sidosryhmien välillä. Läpimeno- ja jonotusaikojen lyhentyminen Uuden infrastruktuurin rakentamisen tarpeen väheneminen Turhien ajosuoritteiden minimoiminen Kapasiteetin täyttöasteen paraneminen Tavaratoimitusten seuranta Kuljetusreittien optimointi Nopeampi vaununkierto Kuivasatama Paperidokumenttien vähentyminen Kevyt asiakaspääte Keskitetyt palvelinkeskukset Älykäs valaistus 28

30 PCS-järjestelmän potentiaali ympäristötyökaluna PCS-järjestelmän ympäristöosio Laskurit Ilmoituskanava Tietopankki Työkalut Kuljetusmuotojen päästövertailulaskuri Kuljetusketjujen päästölaskuri Onnettomuuksista ja vaaratilanteista varoittaminen ja ilmoittaminen Aluetta koskevat ympäristöasiat, uutiset, koulutuksista ja infotilaisuudet Verkostoituminen ympäristö- tai laatuvastaavat Viranomaisten raportit Säädökset Yritysten ympäristö- ja vuosiraportit Muut julkaisut esim. yliopistot ja AMK:t Palvelutaso- ja onnettomuustilastomittarit Kuljetusten ja tavaroiden seuranta Best practicesraportit Sertifiointijärjestelmät ISO ja EMAS Simulointityökalut esim. kuljetukset ja kuivasatama 29

31 6. Yhteenveto ja johtopäätökset 30

32 Yhteenveto ja johtopäätökset Suurin osa PCS-järjestelmällä saavutettavissa olevista ympäristöhyödyistä liittyy tavalla tai toisella järjestelmän käyttöönoton myötä parantuneeseen tiedon välitykseen ja saatavuuteen eri sidosryhmien välillä. Erilaisia päästö- ja ympäristölaskureita on käytössä, mutta ongelmana voidaan pitää niiden yhdenmukaisuuden puutetta. Viranomaisraportit, säädökset, yritysten ympäristö- ja vuosiraportit sekä yliopistojen tutkimustulokset ovat saatavissa eri toimijoiden portaaleista tai sisäisistä intranetjärjestelmistä. Tiedon etsiminen hankalaa! Tutkimus tuotti arvokasta taustatietoa Suomeen soveltuvan PCS-järjestelmän ympäristövaikutuksista. Jatkokehityshankkeena voisi olla PCS-järjestelmään soveltuvien ympäristöhyötyjen ja -työkalujen pilotointi sekä nyt hankkeessa tehtyjen pilot-sovellusten ympäristöhyötyjen arvioiminen. 31

33 Kiitos mielenkiinnosta