18 Kaupunginhallituksen kehittämiskokousten työsuunnitelma Asunto- ja maapolitiikan linjaukset

Transkriptio

1 Tampere Pöytäkirja 2/ (32) Aika , klo 13:00-16:21 Paikka Kaupunginhallituksen istuntosali Käsitellyt asiat 16 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 17 Pöytäkirjan tarkastus 18 Kaupunginhallituksen kehittämiskokousten työsuunnitelma Asunto- ja maapolitiikan linjaukset Tampereen Asemakeskushankkeen tilannekatsaus ja kaupungin tavoitteet jatkosuunnittelulle 21 Amurin yleissuunnitelman tilannekatsaus 22 Muiden verojen perusteita koskevan päätöksen täytäntöönpanon täsmentäminen 23 Korkeimman hallinto-oikeuden päätös asemakaavaa nro 8534 koskevassa asiassa 24 Lautakuntien ja jaostojen ym. sekä viranhaltijoiden ym. päätösten otto-oikeus 25 Tiedoksi merkittävät asiat Lisäpykälät 26 Tampereen Kansi ja Areena -hankkeen rakentamispäätös

2 Tampere Pöytäkirja 2/ (32) Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Poissa Lyly Lauri, puheenjohtaja Kummola Kalervo, 1. varapuheenjohtaja Mustakallio Jaakko, 2. varapuheenjohtaja Aleksovski Atanas, 3. varapuheenjohtaja Dundar-Järvinen Aila Kivistö Anneli Sasi Ilkka Tulonen Irja Kaleva Lassi Minkkinen Minna Haapa-aho Olga Hanhilahti Vilhartti, varajäsen Schafeitel Yrjö, varajäsen Ikonen Anna-Kaisa, valtuuston pj., saapui 13:51, poistui 16:01 Salmi Pekka, valtuuston 1. vpj. Suomela Iiris, valtuuston 2. vpj. Aaltonen Mikko, valtuuston 3. vpj., poistui 16:11 Heinämäki Anna-Kaisa, apulaispormestari, poistui 15:09 Jäntti Aleksi, apulaispormestari Loukaskorpi Johanna, apulaispormestari, poistui 15:40 Nurminen Mikko, johtaja, konsernijohtajan varahenkilö Maunu Anna-Maria, viestintäjohtaja Perämaa Juha, lakimies, pöytäkirjanpitäjä Nikkilä Elina T, hallintosihteeri, pöytäkirjanpitäjä Ekholm Virpi Johanna, kiinteistöjohtaja, saapui 13:07, poistui 14:53 Rantanen Teppo T, johtaja, poistui 15:58 Tenhunen Tero, hankejohtaja, saapui 14:55 Vänskä Veikko, hankepäällikkö, saapui 14:55, poistui 15:45 Leinonen Sakari, hankepäällikkö, saapui 14:55, poistui 16:11 Mäkeläinen Suvi Vallin Veikko Yli-Rajala Juha, konsernijohtaja Allekirjoitukset Lyly Lauri Puheenjohtaja Juha Perämaa Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty

3 Tampere Pöytäkirja 2/ (32) Anneli Kivistö Ilkka Sasi muut allekirjoittajat Elina T Nikkilä pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan nähtävänäolo Yleisesti nähtävillä Elina T Nikkilä, hallintosihteeri

4 Tampere Pöytäkirja 2/ (32) 16 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

5 Tampere Pöytäkirja 2/ (32) 17 Pöytäkirjan tarkastus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Anneli Kivistö ja Ilkka Sasi (varalle Irja Tulonen ja Lassi Kaleva). Perustelut Pöytäkirja on tarkastettavana viimeistään maanantaina

6 Tampere Pöytäkirja 2/ (32) 18 Kaupunginhallituksen kehittämiskokousten työsuunnitelma 2018 TRE:242/ /2018 Valmistelija / lisätiedot: Linnamaa Reija Valmistelijan yhteystiedot Strategiajohtaja Reija Linnamaa, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Lakimies Juha Perämaa, puh etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Mikko Nurminen, Johtaja Päätösehdotus oli Kaupunginhallituksen kehittämiskokousten työsuunnitelma 2018 hyväksytään. Perustelut Tampereen kaupunki siirtyi uuteen toimintamalliin vuoden 2017 alusta ja poliittisten toimielinten osalta kesäkuussa Kaupunginvaltuusto päätti uudesta hallintosäännöstä Uuden hallintosäännön mukaisesti kaupunginhallituksella ei ole suunnittelukokousta jälkeen omana toimielimenään. Kaupunginhallituksen kokouksista on varattu kuukausittain aikaa kokoukselle, joissa käsitellään koko kaupungin toiminnan kannalta merkittäviä strategisia asioita, jotka kuuluvat kaupunginhallituksen toimivaltaan. Kaupunginhallitukselle on aikataulutettu vuoden 2018 osalta 12 kehittämiskokousta. Kehittämiskokouksissa on mahdollista käsitellä kaupunginhallituksen normaaleja päätöskäsittelyasioita, mutta myös keskustella pidempään isoista, kaupungin kehittämiseen olennaisesti vaikuttavista asioista. Kaupunginhallituksen tehtävien osalta kehittämiskokouksissa käsiteltäviä asioita ovat erityisesti hallintosäännössä kaupunginhallituksen ohjaustehtävään kuuluvat tehtävät, joissa kaupunginhallituksen tehtävänä on ohjata kaupunkistrategian laadintaa ohjata toiminnan ja talouden suunnittelua ohjata kaupunkistrategian toteutusta tukevia kehitysohjelmia ohjata johtamisen kehittämistä ohjata hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ohjata useita palvelualueita koskevia palvelumalli- ja palveluverkkoratkaisuja

7 Tampere Pöytäkirja 2/ (32) ohjata strategisesti merkittäviä työllisyys- ja elinkeinopolitiikan linjauksia ohjata korkeakoulupolitiikan strategisia linjauksia ohjata strategista maankäytön suunnittelua ohjata maa- ja asuntopolitiikan linjauksia ohjata strategisia liikennepoliittisia linjauksia ohjata maankäytön, asumisen, liikenteen ja palvelujen pitkän aikavälin toteutuksen ajoitusta ja investointien koordinointia ohjata digitalisaation hyödyntämistä huolehtia kuntademokratian sekä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edellytyksistä. Tampereen kaupunginhallitus päätti talouden tasapainottamisohjelman laatimisesta. Ohjelma valmistuu keväällä Talouden tasapainottamista käsitellään kehittämiskokouksissa ja Tämän lisäksi kaupunginhallitus käsittelee talouden tasapainottamisohjelmaa seminaarissa Tiedoksi Teppo Rantanen, Mikko Nurminen, Taru Kuosmanen, Jukka Männikkö, Lotta Perämaa, Toni Kirmula, Reija Linnamaa Liitteet 1 Tampereen kaupunginhallituksen kehittämiskokousten alustava työsuunnitelma 2018

8 Tampere Pöytäkirja 2/ (32) Kaupunginhallitus, 19, Asunto- ja kiinteistölautakunta, 72, Kaupunginhallitus, 10, Asunto- ja maapolitiikan linjaukset TRE:7669/ /2017 Kaupunginhallitus, , 19 Valmistelija / lisätiedot: Rantanen Teppo T Valmistelijan yhteystiedot Kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Lakimies Juha Perämaa, puh etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Mikko Nurminen, Johtaja Päätösehdotus oli Kaupunginhallitus käy keskustelun asunto- ja maapolitiikan linjauksista ja ohjaa linjausten valmistelua. Kokouskäsittely Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden kiinteistöjohtaja Virpi Ekholmille. Hän oli asiantuntijana läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana. Anna-Kaisa Ikonen saapui kokoukseen. Perustelut Asia jäi pöydälle kokouksessa. Esittelijä uudisti päätösehdotuksensa. Tiedoksi Virpi Ekholm Liitteet 1 Tampereen omakotiyhdistysten keskusjärjestö ry_n kirje Liite Kh Tampereen Vuokratalosäätiön lausunto 3 Liite Kh Pirkan Opiskelija-asunnot Oy:n lausunto 4 Liite Kh Esitysaineisto - Asunto- ja maapolitiikan linjaukset Liite Kh Asunto- ja maapolitiikan linjaukset

9 Tampere Pöytäkirja 2/ (32) Asunto- ja kiinteistölautakunta, , 72 Valmistelijat / lisätiedot: Ekholm Virpi Johanna Päätös Lähetetään maa- ja asuntopolitiikan linjaukset kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Esittelijä: Teppo Rantanen Johtaja, Virpi Ekholm Kiinteistöjohtaja Päätösehdotus oli Lähetetään maa- ja asuntopolitiikan linjaukset kaupunginhallituksen kehittämiskokouksen käsiteltäväksi Kokouskäsittely Asian esittelijä, kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm muutti päätösehdotuksensa kuulumaan "Lähetetään maa- ja asuntopolitiikan linjaukset kaupunginhallituksen käsiteltäväksi." Puheenjohtaja totesi näin muutetun päätösesityksen olevan asian käsittelyn pohjana. Katariina Craelius ja Kalle Kiili poistuivat kokouksesta asian käsittelyn aikana. Perustelut Asuntopolitiikalla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla varmistetaan kaupungin väestönkasvun edellyttämä asuntorakentaminen, asuntotuotannon kilpailun syntyminen ja asumisen kohtuuhintaisuus. Tavoitteena on edistää asumisvaihtoehtojen monipuolisuutta, sosiaalisen asuntotuotannon ja erityisryhmien asumisen kehittämistä sekä ehkäistä asuinalueiden negatiivista eriytymiskehitystä. Asuntopolitiikan toteuttaminen on asuntoja kiinteistölautakunnan alaista toimintaa, jota hallintosäännön mukaan suunnittelee ja toteuttaa Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka -palveluryhmä. Kaupungin asuntopolitiikkaa toteutetaan yhteistyössä kaupungin muiden palvelualueiden ja yksiköiden sekä kaupunkikonserniin kuuluvien asuntoyhteisöjen kanssa. Lisäksi asuntopolitiikan toteuttamisessa on keskeistä yhteistyö rakennuttajien, rakennusliikkeiden ja asuntoihin investoivien tahojen sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Yhteistyö valtion, kaupunkiseudun kuntien, suurten kaupunkien ja muiden asumiseen vaikuttavien paikallisten ja valtakunnallisten yhteisöjen kanssa kuuluu kaupungin asuntopolitiikan toteuttamiseen. Asuntopolitiikan toteutuksessa huomioidaan valtakunnalliset ja kaupunkitason tavoitteet maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) osalta sekä kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaation tuomat mahdollisuudet.

10 Tampere Pöytäkirja 2/ (32) Maapolitiikalla tarkoitetaan kaupungin maanhankintaan ja -luovutukseen, kaupungin maaomaisuuden hallinnointiin, yksityisen maan kaavoittamiseen sekä yksityisessä omistuksessa olevien rakentamiskelpoisten tonttien rakentamisen edistämiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Maapolitiikka ja kaavoitus muodostavat yhdessä kaupungin maankäyttöpolitiikan, jolla luodaan edellytykset suunnitella ja toteuttaa pitkäjänteisesti kaupungin maankäyttöä ja rakentamista. Hyvin hoidetulla maapolitiikalla varmistetaan ja luodaan edellytyksiä suunnitella ja toteuttaa pitkäjänteisesti kaupungin maankäyttöä, rakentamista sekä muuta toimintaa. Hyvällä maapolitiikalla varmistetaan kaavoituksen tarkoituksenmukainen toteutuminen sekä maanomistajien ja muiden osallisten yhdenvertainen kohtelu. Edelleen maapolitiikan toimenpiteillä omalta osaltaan turvataan kaupungille aiheutuvien investointien kannattavuus sekä yhdyskuntarakentamisen kustannusten optimointi. Onnistuneella maapolitiikalla luodaan edellytykset monipuoliselle asuntotuotannolle ja sen tarvitsemille palveluille sekä kehittyvälle ja menestyvälle elinkeinotoiminnalle. Tampereella harjoitettu asunto- ja maapolitiikka on perustunut johdonmukaisiin ja pitkäjänteisiin käytännön linjauksiin, joita on noudatettu päätöksenteossa ja toimenpiteissä. Maapolitiikan linjaukset hyväksyttiin Tampereen kaupunginvaltuustossa. Ennen vuotta 2014 maapolitiikkaa käsiteltiin vuosittain silloisessa kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa. Maapolitiikan periaatteet ja tilannekatsaus käsiteltiin kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa Asuntopolitiikan osalta ensimmäiset asuntopolitiikan linjaukset vuosille hyväksyttiin kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa Linjaukset pohjautuvat kaupunkistrategiaan ja sitä toteuttavaan Kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelmaan. Asuntopoliittisia linjauksia valmisteltiin yhdessä maapoliittisten linjausten kanssa, mutta ne tulivat voimaan vasta Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman 2040 valmistumisen jälkeen. Tätä ennen asuntopolitiikkaa on käsitelty kaupunkistrategiaa tarkentavassa kaupungin asuntopoliittisessa strategiassa. Asuntopoliittinen strategia 'Jalat oman pöydän alle' vuoteen 2012 oli yksi kuudesta kaupunkistrategiaa tarkentavasta toimintastrategiasta. Se hyväksyttiin kaupunginhallituksessa , jonka jälkeen sitä päivitettiin kaupunkistrategian perusteella. Tätä edeltävä asuntopoliittinen strategia hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Lausunnot Mielipiteitä asunto- ja maapolitiikan linjauksiin pyydettiin kaupunkikonserniin kuuluvilta asuntoyhteisöiltä: Tampereen Vuokratalosäätiöltä, Tampereen Vuokra-asunnot

11 Tampere Pöytäkirja 2/ (32) Oy:ltä, Tampereen Kotilinnasäätiöltä ja Pirkan Opiskelija-asunnot Oy:ltä. Palautetta saimme Tampereen Vuokratalosäätiöltä ja Pirkan Opiskelija-asunnot Oy:ltä. Lausunnot ovat liitteinä. Toimitusjohtaja Leo Niemelä ilmoitti, että Tampereen Vuokraasunnot Oy:n toiminta luontuu hyvin asunto- ja maapolitiikan linjauksiin. Liitteet 1 Liite Akila Asunto- ja maapolitiikan linjaukset Liite Akila Esitysaineisto - Asunto- ja maapolitiikan linjaukset Liite Akila Tampereen Vuokratalosäätiön lausunto 4 Liite Akila Pirkan Opiskelija-asunnot Oy:n lausunto Kaupunginhallitus, , 10 Valmistelijat / lisätiedot: Rantanen Teppo T Päätös Asia jätettiin pöydälle. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Kaupunginhallitus käy keskustelun asunto- ja maapolitiikan linjauksista ja ohjaa linjausten valmistelua. Kokouskäsittely Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden tässä kokouksessa kiinteistöjohtaja Virpi Ekholmille ja johtaja Mikko Nurmiselle. He saapuivat kokoukseen tämän asian käsittelyn alkaessa. Anna-Maria Maunu poistui kokouksesta. Käsittelyn kuluessa Kalervo Kummola ehdotti asian jättämistä pöydälle. Lassi Kaleva kannatti ehdotusta. Kaupungnihallitus päätti yksimielisesti, että asia jätetään pöydälle. Perustelut Asuntopolitiikalla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla varmistetaan kaupungin väestönkasvun edellyttämä asuntorakentaminen, asuntotuotannon kilpailun syntyminen ja asumisen kohtuuhintaisuus. Tavoitteena on edistää asumisvaihtoehtojen monipuolisuutta, sosiaalisen asuntotuotannon ja erityisryhmien asumisen kehittämistä sekä ehkäistä asuinalueiden negatiivista eriytymiskehitystä. Asuntopolitiikan toteuttaminen on asuntoja kiinteistölautakunnan alaista toimintaa, jota hallintosäännön

12 Tampere Pöytäkirja 2/ (32) mukaan suunnittelee ja toteuttaa Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka -palveluryhmä. Kaupungin asuntopolitiikkaa toteutetaan yhteistyössä kaupungin muiden palvelualueiden ja yksiköiden sekä kaupunkikonserniin kuuluvien asuntoyhteisöjen kanssa. Lisäksi asuntopolitiikan toteuttamisessa on keskeistä yhteistyö rakennuttajien, rakennusliikkeiden ja asuntoihin investoivien tahojen sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Yhteistyö valtion, kaupunkiseudun kuntien, suurten kaupunkien ja muiden asumiseen vaikuttavien paikallisten ja valtakunnallisten yhteisöjen kanssa kuuluu kaupungin asuntopolitiikan toteuttamiseen. Asuntopolitiikan toteutuksessa huomioidaan valtakunnalliset ja kaupunkitason tavoitteet maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) osalta sekä kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaation tuomat mahdollisuudet. Maapolitiikalla tarkoitetaan kaupungin maanhankintaan ja -luovutukseen, kaupungin maaomaisuuden hallinnointiin, yksityisen maan kaavoittamiseen sekä yksityisessä omistuksessa olevien rakentamiskelpoisten tonttien rakentamisen edistämiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Maapolitiikka ja kaavoitus muodostavat yhdessä kaupungin maankäyttöpolitiikan, jolla luodaan edellytykset suunnitella ja toteuttaa pitkäjänteisesti kaupungin maankäyttöä ja rakentamista. Hyvin hoidetulla maapolitiikalla varmistetaan ja luodaan edellytyksiä suunnitella ja toteuttaa pitkäjänteisesti kaupungin maankäyttöä, rakentamista sekä muuta toimintaa. Hyvällä maapolitiikalla varmistetaan kaavoituksen tarkoituksenmukainen toteutuminen sekä maanomistajien ja muiden osallisten yhdenvertainen kohtelu. Edelleen maapolitiikan toimenpiteillä omalta osaltaan turvataan kaupungille aiheutuvien investointien kannattavuus sekä yhdyskuntarakentamisen kustannusten optimointi. Onnistuneella maapolitiikalla luodaan edellytykset monipuoliselle asuntotuotannolle ja sen tarvitsemille palveluille sekä kehittyvälle ja menestyvälle elinkeinotoiminnalle. Tampereella harjoitettu asunto- ja maapolitiikka on perustunut johdonmukaisiin ja pitkäjänteisiin käytännön linjauksiin, joita on noudatettu päätöksenteossa ja toimenpiteissä. Maapolitiikan linjaukset hyväksyttiin Tampereen kaupunginvaltuustossa. Ennen vuotta 2014 maapolitiikkaa käsiteltiin vuosittain silloisessa kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa. Maapolitiikan periaatteet ja tilannekatsaus käsiteltiin kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa Asuntopolitiikan osalta ensimmäiset asuntopolitiikan linjaukset vuosille hyväksyttiin kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa Linjaukset pohjautuvat kaupunkistrategiaan ja sitä toteuttavaan Kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelmaan. Asuntopoliittisia linjauksia valmisteltiin yhdessä maapoliittisten linjausten kanssa, mutta ne tulivat

13 Tampere Pöytäkirja 2/ (32) voimaan vasta Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman 2040 valmistumisen jälkeen. Tätä ennen asuntopolitiikkaa on käsitelty kaupunkistrategiaa tarkentavassa kaupungin asuntopoliittisessa strategiassa. Asuntopoliittinen strategia 'Jalat oman pöydän alle' vuoteen 2012 oli yksi kuudesta kaupunkistrategiaa tarkentavasta toimintastrategiasta. Se hyväksyttiin kaupunginhallituksessa , jonka jälkeen sitä päivitettiin kaupunkistrategian perusteella. Tätä edeltävä asuntopoliittinen strategia hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Asunto- ja maapolitiikan linjaukset tilannekatsaus käsitellään asunto- ja kiinteistölautakunnassa ja kaupunginhallituksessa Tämän jälkeen käynnistyy asunto- ja maapolitiikan linjausten hyväksymiskäsittely. Lausunnot Mielipiteitä asunto- ja maapolitiikan linjauksiin pyydettiin kaupunkikonserniin kuuluvilta asuntoyhteisöiltä: Tampereen Vuokratalosäätiöltä, Tampereen Vuokra-asunnot Oy:ltä, Tampereen Kotilinnasäätiöltä ja Pirkan Opiskelija-asunnot Oy:ltä. Palautetta saimme Tampereen Vuokratalosäätiöltä ja Pirkan Opiskelija-asunnot Oy:ltä. Lausunnot ovat liitteinä. Toimitusjohtaja Leo Niemelä ilmoitti, että Tampereen Vuokraasunnot Oy:n toiminta luontuu hyvin asunto- ja maapolitiikan linjauksiin. Liitteet 1 Liite Kh Asunto- ja maapolitiikan linjaukset Liite Kh Esitysaineisto - Asunto- ja maapolitiikan linjaukset Liite Kh Pirkan Opiskelija-asunnot Oy:n lausunto 4 Liite Kh Tampereen Vuokratalosäätiön lausunto 5 Tampereen omakotiyhdistysten keskusjärjestö ry_n kirje

14 Tampere Pöytäkirja 2/ (32) 20 Tampereen Asemakeskushankkeen tilannekatsaus ja kaupungin tavoitteet jatkosuunnittelulle TRE:306/ /2018 Valmistelija / lisätiedot: Rantanen Teppo T Valmistelijan yhteystiedot Hankejohtaja Tero Tenhunen, puh ja hankepäällikkö Veikko Vänskä, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Lakimies Juha Perämaa, puh etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Mikko Nurminen, Johtaja Päätösehdotus oli Asemakeskushankkeen tilannekatsaus merkitään tiedoksi. Asemakeskushankkeen ohjausryhmän valitseman rakenteellisen kokonaisratkaisun periaatteet hyväksytään kaupungin tavoitteeksi jatkosuunnittelulle. Kokouskäsittely Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden hankejohtaja Tero Tenhuselle, hankepäällikkö Sakari Leinoselle sekä hankepäällikkö Veikko Vänskälle tämän asian ajaksi. He saapuivat kokoukseen asian käsittelyn alkaessa. Anna-Kaisa Heinämäki, Johanna Loukaskorpi ja Veikko Vänskä poistuivat kokouksesta. Perustelut Tampereen keskustan kehittämisessä strategisesti merkittävin aluekokonaisuus on asemanseutu. Se käsittää Tampereen henkilöratapihan ympäristöineen. Alueen toteuttaminen on jo käynnistynyt Kannen ja Areenan rakentamisella. Sen jälkeen seuraa Asemakeskuksen vaiheittainen rakentaminen pohjoista kohti. Asemanseudusta muodostuu Tampereen merkittävin toimistotyöpaikkojen keskittymä. Sinne rakennetaan myös runsaasti asuntoja ja konseptiltaan kokonaan uudentyyppinen matkakeskus. Monin osin ratapihan päälle ulottuva rakentaminen synnyttää kansikaupungin, joka yhdistää radan itä- ja länsipuoliset kaupunginosat. Asemanseudun kolme osa-aluetta ovat: Kansi ja Areena, jonka alueelle rakennetaan noin kem2:n suuruinen monitoimiareena yli

15 Tampere Pöytäkirja 2/ (32) katsojalle hotelleineen, noin kem2 toimisto-, liike- ja hotelli- ja asuntorakentamista työpaikalle ja 700 asukkaalle. Ratapihankadun pohjoisosa, jonka alueelle rakennetaan noin kem2 toimisto-, liike- ja asuintilaa työpaikalle ja 200 asukkaalle. Asemakeskus, jonka ensimmäisten osien laajuudeksi tavoitellaan noin kem2. Silloin alueelle voidaan rakentaa tilat työpaikalle ja asukkaalle sekä moderni liikenne- ja palvelukeskus. Asemanseudun kehittämisellä toteutetaan kaupunkistrategiaa, pormestariohjelmaa ja Viiden Tähden Keskustan kehittämisohjelmaa. Alueen keskiöön suunniteltava Asemakeskus on valtakunnallinen liikennejärjestelmän kehittämishanke ja keskustan merkittävin kaupunkikehityshanke. Keskus palvelee kaikkia liikennemuotoja, ja se on useimpien kaupungissa ja kaupunkiseudulla tehtävien matkojen solmukohta. Asemakeskuksessa yhdistyvät myös eripituiset matkaketjut paikallisista kansainvälisiin. Siitä rakentuu siis erittäin vetovoimainen työpaikkojen, palvelujen sekä asumisen keskittymä, joka toimii aktiivisena kaupunkielämän keskuksena kaikkina vuorokauden aikoina. Tampereen Asemakeskuksen suunnittelun ja rakentamisen onnistumiseksi tarvitaan kaupungin omien ponnistelujen lisäksi aktiivista edunvalvontaa. Tampereen kaupunkiseudun ja valtion väliset MAL-aiesopimukset antavat siihen hyvän pohjan. Vuosien aiesopimuksessa todettiin: Tampereen rautatieaseman aluekokonaisuudesta muodostetaan valtion ja Tampereen kaupungin välinen yhteissuunnittelualue ja hanke, jossa osapuolet laativat kokonaissuunnitelman rautatieaseman ja ratapihan aluekokonaisuuden kehittämiseksi ja ohjelmoivat sen toteutuksen. Vuosien aiesopimuksessa todetaan: Tampereen kaupunki ja valtio kehittävät Tampereen asemakeskusta Suomen kasvukäytäväkeskuksena ja valtakunnallisena solmukohtana. Asemakeskus yhdistää kaupunkikeskustan osat ja synnyttää houkuttelevan asuin- ja yrityskohteen. Lisäraidekapasiteetin suunnittelu välillä Tampere- Riihimäki etenee ja luo edellytyksiä seudullisille, kansallisille ja kansainvälisille matkaketjuille. Aiesopimusten tarkoittama Tampereen Asemakeskushanke perustettiin vuoden 2013 alussa. Sen johtoryhmä muodostettiin liikenne- ja viestintäministeriön, liikenneviraston, VR Yhtymä Oy:n, Senaatti-kiinteistöjen ja Tampereen kaupungin edustajista. Asemakeskusalueen kehittämisestä pidettiin suunnittelukilpailu vuonna Voittaneen kilpailuehdotuksen toteuttamisedellytyksiä selviteltiin vuonna Sen jälkeen laadittiin osapuolten välinen aiesopimus Asemakeskuksen kehittämisestä. Aiesopimus koski alueen yleissuunnittelun vaihtoehtotarkasteluvaihetta, jonka aikana tuotettiin ja analysoitiin erilaisia suunnitteluratkaisuja ja muodostettiin yhteinen käsitys yleissuunnittelun pohjaksi valittavasta vaihtoehdosta. Tämä vaihe saatiin päätökseen keväällä 2017.

16 Tampere Pöytäkirja 2/ (32) Yleissuunnitelman pohjaratkaisun valinnan jälkeen ryhdyttiin valmistelemaan yleissuunnittelun käynnistämistä. Voittaneen kilpailuehdotuksen tekijöiden kanssa neuvoteltiin yleissuunnittelutyöstä, ja heidän suunnittelutarjoustaan käsitellään hankkeen ohjausryhmässä Alueen yleissuunnitelma on tarkoitus laatia asemakaavoituksen viitesuunnitelmaksi. Ohjausryhmän on määrä käynnistää myös hankeosapuolten välisen yhteistyösopimuksen valmistelu. Sopimuksessa sovitaan Asemakeskuksen toteutukseen liittyvistä osapuolten oikeuksista ja velvollisuuksista. Sovittavia asiakokonaisuuksia ova mm. kaavoitusprosessit, alueen rakennuskelpoiseksi saattaminen, toteutuksen vaiheet ja tavoiteaikataulut, hanketalouslaskennat, mahdolliset erillisinvestoinnit, toteutuksen rahoitus ja kustannusjaot, toteuttajien kilpailutus sekä kiinteistöjen myynnin periaatteet. Kaupunki on omalta osaltaan aloittanut jo Asemakeskusalueen asemakaavoituksen valmistelut, jotta yleissuunnittelu- ja asemakaavoitusprosessit voidaan toteuttaa vuorovaikutteisesti. Alueen maanpäällinen asemakaava kuulutettiin vireille kesällä Hankkeen toteuttamiseksi tarvitaan myös maanalainen asemakaava Asemakeskuksen huolto- ja pysäköintiratkaisuja varten. Tämä kaava kuulutetaan vireille vuoden 2018 alussa. Sen viitesuunnitelmaksi tehdään parhaillaan P-Hämpin laajennuksen yleissuunnitelmaa Finnpark Oy:n ja kaupungin yhteistyönä. Alueen asemakaavoituksen ohjeena noudatetaan Pirkanmaan maakuntakaavaa ja Tampereen keskustan strategista osayleiskaavaa sekä tavoitteina hankeosapuolten viitesuunnitelmaa. Asemakaavojen valmistelun yhteistyöryhmänä toimii eri viranomaistahojen ja hankeosapuolten edustajista koottu ohjausryhmä. Edellä kuvatun perusteella kaupunginhallitukselle ehdotetaan linjattavaksi, että kaupunki hyväksyy Asemakeskushankkeen ohjausryhmän valitseman Asemakeskuksen rakenteellisen kokonaisratkaisun periaatteet tavoitteiksi jatkosuunnittelulle. Alueen yleissuunnittelua ja asemakaavoitusprosesseja toteutetaan samanaikaisesti ja vuorovaikutteisesti. Asemakeskuksen ja P-Hämpin laajennuksen asemakaavoitukseen varaudutaan kaupungin kaavoitusohjelmassa. Hankeosapuolten välisen jatkosuunnittelua ja toteutusta koskevan yhteistyösopimuksen valmistelu käynnistetään. Kaupunki osallistuu alueen yleissuunnittelun sekä siihen liittyvien selvitysten ja vaikutusarviointien kustannuksiin hankkeen ohjausryhmässä sovittavalla tavalla. Hankkeen aineisto on julkaistu kaupungin internet-sivulla asemakeskus.html Tiedoksi

17 Tampere Pöytäkirja 2/ (32) Teppo Rantanen, Mikko Nurminen, Tero Tenhunen, Elina Karppinen, Veikko Vänskä, Marjut Ahponen, Ari Vandell, Heli Toukoniemi Liitteet 1 Liite khkeko Asemakeskuksen rakenteellinen kokonaisratkaisu, ohjausryhmä 2 Liite khkeko Asemakeskushanke, esitysmateriaali

18 Tampere Pöytäkirja 2/ (32) 21 Amurin yleissuunnitelman tilannekatsaus TRE:8410/ /2016 Valmistelija / lisätiedot: Rantanen Teppo T Valmistelijan yhteystiedot Hankejohtaja Tero Tenhunen, puh ja hankepäällikkö Sakari Leinonen, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Lakimies Juha Perämaa, puh etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Mikko Nurminen, Johtaja Päätösehdotus oli Amurin yleissuunnitelman tilannekatsaus merkitään tiedoksi. Kokouskäsittely Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden hankejohtaja Tero Tenhuselle ja hankepäällikkö Sakari Leinoselle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana. Teppo Rantanen, Anna-Kaisa Ikonen, Sakari Leinonen ja Mikko Aaltonen poistuivat kokouksesta. Perustelut Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto hyväksyi Viiden tähden keskusta Tampereen keskustan kehittämisohjelman päivityksen 2017 ja sen sisältämän etenemissuunnitelman sekä esitetyt linjaukset ja painopisteet tulevalle strategiakaudelle Amurin yleissuunnittelu on käynnistetty ohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi. Keskeisimpiä tavoitteita ovat keskustan täydennysrakentamisen, vetovoiman, elinkeinojen, vihreän identiteetin, kaupunkielämän ehdoilla toimivan liikenteen ja alueen imagon kehittäminen. Suunnittelualue sisältää Amurin kaupunginosien (104 ja 105) Sepänkadun, Pirkankadun, Kortelahdenkadun ja Porin radan rajaamalla alueella 30 korttelia (39-64, ja 81-83). Amurin ja Pyynikintorin alue on perinteikästä Tampereen keskustaa. Pyynikintori on historiallinen kaupunkiin saapumisen portti monine merkkirakennuksineen. Amuri on pääosin luvuilla puutalokaupungin tilalle väljästi ja lähiömäisesti rakennettua kerrostaloaluetta. Alueen nykyinen kerrosala on kerrosalaneliömetriä ja alueella asuu asukasta. Amurin alueelle laaditaan yleissuunnitelma, jolla tutkitaan täydennysrakentamisen ja kaupunkikuvan kehittämisen

19 Tampere Pöytäkirja 2/ (32) mahdollisuudet. Alueella on tarve kehittää julkisia palveluja. Niiden tarve riippuu täydentävän asuntorakentamisen edistymisestä. Korttelialueet ja rakennukset ovat pääosin yksityisessä omistuksessa. Rakennuskanta on peruskorjausiässä. Pohjaksi suunnittelulle alueelle on tehty kulttuuriympäristön inventointi. Amuria kehitetään viihtyisänä ja laadukkaana kaupunginosana historialliset arvot huomioon ottaen. Alue sijaitsee ydinkeskustan tuntumassa rakentuvan raitiotielinjan vaikutuspiirissä. Amuri tarjoaa hyvän lähtökohdan kaupunkimaiselle täydennysrakentamiselle. Taidemuseon ja Amurin museokorttelin aluetta sekä Pyynikintoria ympäristöineen kehitetään kulttuurija tapahtumakeskittymänä. Tulevaisuudessa alueen halki kulkee urbaani virkistysreitti Pyynikiltä uudistuvaan Särkänniemeen ja Näsijärven rannoille. Vuorovaikutukseen perustuva suunnittelu on käynnistetty kahdella 11/ 2016 ja 2/2017 pidetyllä asukastyöpajalla, joiden pohjalta kehitettiin alueen peruskonsepti ja kolme alustavaa vaihtoehtoa. Alueen taloyhtiöt haastateltiin yhtiöiden nykytilan, elinkaaren ja tavoitteiden kartoittamiseksi. Elokuussa pidettyyn yleisötilaisuuteen oli kutsuttu Tampereen keskeisiä rakennusliikkeitä esittämään näkemyksensä Amurin suunnitteluun. Amurin yleissuunnitelman luonnos on valmisteltu kolmen luonnosvaihtoehdon ja siitä saadun palautteen pohjalta. Luonnos sisältää selvityslähtökohdat, peruskonseptin, työkalut Amurin täydennysrakentamiseen, kolmen alustavan vaihtoehdon kuvauksen sekä asukkaiden, taloyhtiöiden ja rakentajien näkemykset ja niiden pohjalta laaditun suositusvaihtoehdon (hybridi). Taloyhtiöiden suunnittelun tueksi on tehty kustannustarkastelu, joka sisältää laskurin hankkeiden taloustarkastelua varten. Hybridimalli sisältää kem2 ja asukasta (lisäystä nykyiseen on kem2 ja asukasta). Liike- ja palvelutilojen lisäys on kem2, jotka on sijoitettu pääosin Satakunnankadun varteen. Uusi liikenneratkaisu perustuu rakennetta selkeyttävään Kortelahdenkadun, Näsijärvenkadun ja Sotkankadun katukehään. Ratkaisu mahdollistaa laadukkaiden rauhallisten kävely- ja pyöräilyakselien luomisen alueelle. Pysäköintiratkaisuissa on esitetty autopaikan lisärakentamista. Kokonaisuutena yleissuunnitelmassa on tavoiteltu vetovoimaista ja viihtyisää, täydentyvää ja kaupunkimaista uutta Amuria. Tavoitteena on ollut kytkeä Amuri paremmin osaksi Tampereen keskustaa. Nykyiset ympäristön laadukkaat virkistysalueet muodostavat edelleen kaupunginosan vihreän ytimen. Ratkaisu on vaiheittain ja kortteleittain toteutettavissa. Yleissuunnitelman kokonaistarkastelu mahdollistaa alueen tarkempien hankekohtaisten asemakaavojen laatimisen.

20 Tampere Pöytäkirja 2/ (32) Kaupunki tarjoaa yleissuunnitelmalla alueen taloyhtiöille mahdollisimman houkuttelevat keskustan kasvua ja vetovoimaa koskevia tavoitteita tukevat edellytykset käynnistää täydennysrakennushankkeita. Yleissuunnitelma on siis taloyhtiöille eräänlainen viitekehys ja keinovalikoima täydennysrakentamisen mahdollistavan prosessin toteuttamiseksi. Yleissuunnitelma ei pakota taloyhtiöitä käynnistämään omien kiinteistöjensä täydennysrakentamista, vaan jokainen taloyhtiö päättää itse lähteekö tonttiaan täydennysrakentamaan. Yleissuunnitelma on tarkoitus esitellä luonnoksena ja asettaa nähtäville kevään 2018 aikana. Yleissuunnitelma valmistuu vuoden 2018 aikana ja viedään kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi kaupungin tavoite- ja tahtotilana alueen kehittämiseksi. Tiedoksi Teppo Rantanen, Mikko Nurminen, Tero Tenhunen, Elina Karppinen, Sakari Leinonen Liitteet 1 Liite Kh Amurin yleissuunnittelun tilanne ja tavoitteet

21 Tampere Pöytäkirja 2/ (32) Kaupunginhallitus, 22, Kaupunginhallitus, 617, Kaupunginvaltuusto, 306, Muiden verojen perusteita koskevan päätöksen täytäntöönpanon täsmentäminen TRE:7650/ /2017 Kaupunginhallitus, , 22 Valmistelija / lisätiedot: Männikkö Jukka Valmistelijan yhteystiedot Talousjohtaja Jukka Männikkö, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Lakimies Juha Perämaa, puh etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Mikko Nurminen, Johtaja Päätösehdotus oli Kaupunginvaltuuston päätöksen täytäntöönpanoa täsmennetään siten, verovuoden 2017 koiraveroa ei peritä. Perustelut Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2017 talousarviosta ja verovuoden 2017 veroista muun muassa koiraverosta. Kaupunginvaltuusto päätti :ssa verovuoden 2018 veroista ja :ssä 308 vuoden 2018 talousarviosta. Kaupunginvaltuusto päätti tällöin, ettei koiraveroa peritä verovuodelta Koiravero poikkeaa muista veroista erityisesti siinä, että se kerätään vasta verovuoden jälkeen huhtikuussa. Esimerkiksi vuodelle 2017 vahvistettu koiravero pitäisi laskuttaa huhtikuussa 2018 ja vero kirjautuisi vuoden 2018 tuloksi. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan vuoden 2018 talousarvioon ei kuitenkaan sisällytetty koiraveron perimistä, joten koiraveroa ollut tarkoitus enää laskuttaa verovuodelta Tämä jäi kuitenkin kirjaamatta päätökseen. Koiraveron bruttotuotto vuonna 2017 oli noin euroa ja nettotuotto noin euroa. Valtuusto on päättänyt luopua perimistä koiraveroa. Päätöksen tarkoitus on myös ollut, ettei koiraveroa enää laskutettaisi verovuodelta 2017 eikä vuoden 2018 talousarvioon sisälly koiraverotuloja. Näin ollen kaupunginhallituksen olisi syytä täydentää muiden

22 Tampere Pöytäkirja 2/ (32) verojen perusteita koskevan päätöksen täytäntöönpanoa siten, että verovuoden 2017 koiraveroa ei peritä. Tiedoksi Jenni Käpylä, Jukka Männikkö, Erja Viitala, Markus Kiviaho Kaupunginhallitus, , 617 Valmistelijat / lisätiedot: Männikkö Jukka Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Esitetään valtuuston päätettäväksi: Vahvistetaan seuraavat verot verovuodelle 2018: Tuloveroprosentiksi vahvistetaan 19,75. Yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi vahvistetaan 1,15. Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentiksi vahvistetaan 0,55. Muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentiksi vahvistetaan 1,00. Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentiksi vahvistetaan 0,30. Voimalaitosten kiinteistöveroprosentiksi vahvistetaan 1,40. Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentiksi vahvistetaan 4,00. Koiraveroa ei peritä verovuodelta Perustelut Kuntalain 111 :n mukaan viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista. Verotusmenettelystä annetun lain 91 a :n mukaan kunnan tulee ilmoittaa tuloveroprosentin suuruus Verohallinnolle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä. Kunta ilmoittaa tuloveroprosentin neljännesprosenttiyksikön tarkkuudella.

23 Tampere Pöytäkirja 2/ (32) Jos ilmoitusta ei ole toimitettu 1 momentissa säädettynä aikana taikka Verohallinnon myöntämässä myöhemmässä määräajassa, verotuksessa voidaan noudattaa edellisen vuoden tuloveroprosenttia. Kiinteistöverolain 11 :n mukaan kunnanvaltuusto määrää kunnan kiinteistöveroprosenttien suuruuden laissa säädettyjen vaihteluvälien rajoissa vuosittain etukäteen samalla, kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Kiinteistöveroprosentit määrätään prosentin sadasosan tarkkuudella. Kaupungin verotulot kertyvät kunnan tuloverosta (kunnallisvero), osuudesta yhteisöveron tuottoon ja kiinteistöverosta. Tuloveroprosentti Kaupungin vuoden 2018 talousarvio on valmisteltu nykyisen 19,75 tuloveroprosentin mukaan. Vuoden 2018 verotuloarviota tehtäessä on ollut käytettävissä alustavat tiedot vuoden 2016 verotuksesta, jonka mukaan vuonna 2016 verotettavat tulot kasvoivat Tampereella 2,3 prosenttia ja koko maassa 1,8 prosenttia. Verotettavien tulojen arvioidaan kilpailukykysopimuksen vuoksi vähenevän 0,3 prosenttia vuonna 2017 ja kasvavan 2,0 prosenttia vuonna Kunnallisveroja on vuonna 2017 kertymässä noin 773 milj. euroa. Vuonna 2018 kunnallisveroja arvioidaan kertyvän 781 milj. euroa. Osuus yhteisöveron tuotosta Yhteisöveroja on kertymässä kuluvana vuonna noin 67 milj. euroa, mikä on 14 milj. euroa vuotta 2016 enemmän. Vuonna 2018 yhteisöverotilitysten arvioidaan pysyvän kuluvan vuoden tasolla. Yhteisöverojen kertymäarvio perustuu valtiovarainministeriön arvioon kunnille vuonna 2018 tilitettävistä yhteisöveroista ja kaupungin jako-osuusarviosta. Kunnille tilitettävän määrän ja kaupungin jako-osuuden arvioidaan pysyvän vuoden 2017 tasolla. Valtiovarainministeriö vahvistaa vuonna 2018 käytettävät kuntien jako-osuudet joulukuussa 2017 ja osuudet voivat poiketa nykyisistä jako-osuuksista. Kiinteistöveroprosentit Hallitus esitti muutoksia kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajojen vaihteluväleihin. Hallitus perui muutosesityksen alarajojen korotusesityksen , mutta aikaisemmin esitetyt ylärajojen korotukset sen sijaan pysyvät voimassa. Vuoden 2018 verotuksessa kiinteistöveroprosenttien rajat ovat hallituksen esityksessä seuraavat: Kunnanvaltuusto määrää (KiinteistöveroL 11 ja 12 ): - yleinen kiinteistöveroprosentti 0,93 2,00,

24 Tampere Pöytäkirja 2/ (32) - vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,41 0,90. Kunnanvaltuuston määräämää yleistä kiinteistöveroprosenttia sovelletaan kiinteistöverolain mukaan veronalaisiin kiinteistöihin, jollei :stä muuta johdu. Kunnanvaltuusto voi määrätä (KiinteistöveroL 12 a, 13, 13 a ja 14 ) kiinteistöveroprosentit seuraavasti: - rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 2,00 6,00, - muiden asuinrakennusten veroprosentti (kesämökit) 0,93 2,00, - yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentti 0,00 2,00, - voimalaitosten kiinteistöveroprosentti 0,93 3,10. Tampereen kiinteistöveroprosentit vuonna 2017 ovat: - yleinen kiinteistöveroprosentti 1,15, - vakituiset asuinrakennukset 0,55, - muut kuin vakituiset asuinrakennukset 1,00, - yleishyödylliset yhteisöt 0,30, - rakentamaton rakennuspaikka 4,00, - voimalaitokset 1,40. Vuoden 2018 talousarvio on valmisteltu nykyisten kiinteistöveroprosenttien mukaan. Kiinteistöveroja on tänä vuonna kertymässä noin 74 milj. euroa. Vuonna 2018 kiinteistöveron tuotoksi arvioidaan 75 milj. euroa. Koiravero Vuoden 2018 talousarvioehdotukseen sekä vuosien taloussuunnitelmaan ei sisälly koiraveron perimistä vuodesta 2018 alkaen. Kaupunginvaltuusto, , 306 Valmistelijat / lisätiedot: Männikkö Jukka Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Vahvistetaan seuraavat verot verovuodelle 2018: Tuloveroprosentiksi vahvistetaan 19,75. Yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi vahvistetaan 1,15. Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentiksi vahvistetaan 0,55. Muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentiksi vahvistetaan 1,00.

25 Tampere Pöytäkirja 2/ (32) Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentiksi vahvistetaan 0,30. Voimalaitosten kiinteistöveroprosentiksi vahvistetaan 1,40. Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentiksi vahvistetaan 4,00. Koiraveroa ei peritä verovuodelta 2018.

26 Tampere Pöytäkirja 2/ (32) Kaupunginhallitus, 23, Kaupunginhallitus, 194, Korkeimman hallinto-oikeuden päätös asemakaavaa nro 8534 koskevassa asiassa TRE:7884/ /2016 Kaupunginhallitus, , 23 Valmistelija / lisätiedot: Nurminen Mikko Valmistelijan yhteystiedot Lakimies Patricia Nikko, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Lakimies Juha Perämaa, puh etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Mikko Nurminen, Johtaja Päätösehdotus oli Esitetään valtuuston päätettäväksi: Korkeimman hallinto-oikeuden päätös taltio 6583 ja Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös nro 17/0115/2 merkitään tiedoksi. Perustelut Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan nro 8534, Lahdesjärvi, eteläosan työpaikka-alue. Päätöksestä valitettiin Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Hämeenlinnan hallinto-oikeus antoi asiassa päätöksen Hallinto-oikeus ei tutkinut valitusta päätöksestä tarkemmin ilmenevien valittajien tekemänä. Hallinto-oikeus hylkäsi vaatimuksen suullisen käsittelyn ja katselmuksen toimittamisesta sekä vaatimuksen lisäselvityksen hankkimisesta. Muilta osin hallinto-oikeus tutki valituksen ja hylkäsi sen oikeudenkäyntikuluvaatimuksineen. Valittajat hakivat lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus antoi päätöksen asiassa Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituslupahakemuksen, eikä siten antanut ratkaisua valitukseen. Asemakaava on kuulutettu voimaan Tiedoksi Ilkka Kotilainen, Elina Karppinen, Patricia Nikko

27 Tampere Pöytäkirja 2/ (32) Liitteet 1 Korkeimman hallinto-oikeuden päätös Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös Kaupunginhallitus, , 194 Valmistelijat / lisätiedot: Nurminen Mikko Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle annetaan liitteen mukainen lausunto asemakaavaehdotusta nro 8534 koskevasta valituksesta. Perustelut Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan nro 8534, Lahdesjärvi, eteläosan työpaikka-alue. Esko Vuoristo, Tampereen rakennussuojeluseura ry, Messukylän kalastus-/osakaskunta, Höytämöjärvi-yhdistys ry, Pirkanmaan liito-oravayhdistys, Suomen Maankäytön Seura, Suomen ympäristökamari, Pentti Jokinen, Tiina Jokinen, Erkki Stenman, Irma Hokkanen, Timo Koivula ja Jarmo Virta ovat valittaneet päätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus on pyytänyt kaupunginhallitusta hankkimaan valtuuston lausunnon, tai jos se kaupunginhallituksen johtosäännön mukaan on mahdollista, antamaan lausunnon valituksesta. Hallinto-oikeus on myöntänyt lisäaikaa lausunnon antamiselle asti. Asemakaavapäällikkö Elina Karppisen ja lakimies Patricia Nikon ehdotus hallinto-oikeudelle annettavaksi lausunnoksi on liitteenä. Ehdotuksen mukaan Höytämöjärvi-yhdistys ry:n, Pirkanmaan liito-oravayhdistyksen, Suomen Maankäytön Seuran, Suomen ympäristökamarin, Pentti Jokisen, Tiina Jokisen, Erkki Stenmanin ja Irma Hokkasen osalta valitus tulee ensisijaisesti jättää tutkimatta ja toissijaisesti hylätä. Muiden valittajien osalta valitus tulee hylätä. Kaupunginvaltuuston päätös kaavan hyväksymisestä ei ole ollut lainvastainen. Liitteet 1 Ak ehdotus Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle annettavaksi lausunnoksi.pdf 2 Hämeenlinnan hallinto-oikeuden lausuntopyyntö Valitus 4 Oheismateriaali: KV pdf

28 Tampere Pöytäkirja 2/ (32) 24 Lautakuntien ja jaostojen ym. sekä viranhaltijoiden ym. päätösten otto-oikeus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Mikko Nurminen, Johtaja Päätösehdotus oli Pöytäkirjoista ilmeneviä päätöksiä ei oteta kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Perustelut Kaupunginhallitukselle on saapunut seuraava pöytäkirja: - yhdyskuntalautakunnan sekä seuraavat viranhaltijapäätökset: Hallintojohtaja 8 Kaupunkiympäristön palvelualueen Palvelupiste Frenckellin Ceepos kassan lakkauttaminen, Hankejohtaja 1 Kansi ja Areena, rakentamisen dokumentointi, Hiedanrannan hankekehitysjohtaja 1 Tulevaisuuden kuntatekniikka -selvityksen hankinta, Ikäihmisten palvelulinjan päällikkö 7 Lähihoitajien (2) toimien täyttäminen Palvelukoti Pohjolassa, Johtaja, elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue 3 Smart Tampere -ohjelman Smart Building -teeman johtaminen, Johtaja, hyvinvoinnin palvelualue 2 Saatavien poistaminen tileistä sairaala- ja kuntoutuspalveluissa, Johtaja, kaupunkiympäristön palvelualue 1 Hervannan valtaväylän vihertöiden tilaaminen raitiotie allianssilta, Haukiluoma II, urakkaosan kolme rakennusurakan tilaaminen Tampereen Infralta, Luottotappioiden poistaminen tileistä ja perinnästä, Kaupunginlakimies 1 Kuvaustyön hankinta Stremia Oy:ltä, Valtuustoryhmien toiminnan tukeminen vuonna 2018, Pelastusjohtaja

29 Tampere Pöytäkirja 2/ (32) 2 Pirkanmaan pelastuslaitoksen menojen hyväksyjät ja tilien vastuuhenkilöt alkaen, Pirkanmaan pelastuslaitoksen hankintojen ja tilausten suorittajat alkaen, Pirkanmaan pelastuslaitoksen sopimusten allekirjoittajat ja valvojat alkaen, Toimivallan ja vastuun siirtäminen henkilöstöasioissa Pirkanmaan pelastuslaitoksella alkaen, Pirkanmaan pelastuslaitoksen vastuualueiden ja toimintayksiköiden päälliköiden varahenkilöt alkaen, Pirkanmaan pelastuslaitoksen vastuualueiden ja toimintayksiköiden päälliköt alkaen, Pormestari 4 Vieraanvaraisuus Tampere Film Festival ry:lle , Vammaisneuvoston jäsenten osallistuminen vammaispalvelun neuvottelupäiville Helsingissä, Kaupunginhallituksen seminaari Mänttä-Vilppulassa , Tietohallintojohtaja 3 Innopinion-sovelluksen määräaikaisen tilauksen päättyminen, Microsoftin tuki- ja koulutuspalvelusopimuksen laajennus, Varaamo/Respa -resurssienvarauspalvelun pilotin hankinta, ICT-kehittämismäärärahan allokointi - hyvinvointi, Toimitusjohtaja, Tampereen Voimia 7 Kokin toimen täyttäminen ilman hakumenettelyä, Palvelutyöntekijän toimen täyttäminen ilman hakumenettelyä, Palveluesimiehen toimen täyttäminen ilman hakumenettelyä, Kokin toimen täyttäminen ilman hakumenettelyä, Palvelutyöntekijän toimen täyttäminen ilman hakumenettelyä, Palvelutyöntekijän toimen täyttäminen ilman hakumenettelyä, Kokin toimen täyttäminen ilman hakumenettelyä, Yritys- ja yhteiskuntasuhdejohtaja, Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue 2 Asiantuntijapalvelun hankinta Opastamisen ekosysteemi - hankkeessa, Osallistuminen Nordisk Plattformin koulutyöryhmän koordinaatiokokoukseen,

30 Tampere Pöytäkirja 2/ (32) 25 Tiedoksi merkittävät asiat TRE:75/ /2018 Päätös Merkittiin tiedoksi. Päätösehdotus oli Merkitään tiedoksi. Perustelut 1) Pirkanmaan liitto on lähettänyt kaupungille Pirkanmaan maakuntahallituksen esityslistan (TRE:262/ /2018). Esityslista ja pöytäkirja löytyvät kokonaisuudessaan internetistä osoitteesta pirkanmaajulkaisu.ktweb.fi/ Liitteet 1 Maakuntahallituksen asialista

31 Tampere Pöytäkirja 2/ (32) 26 Tampereen Kansi ja Areena -hankkeen rakentamispäätös TRE:2686/ /2016 Valmistelija / lisätiedot: Rantanen Teppo T Valmistelijan yhteystiedot Hankejohtaja Tero Tenhunen, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Lakimies Juha Perämaa, puh etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Mikko Nurminen, Johtaja Päätösehdotus oli Tampereen Kansi ja Areena -hankkeen toteutussopimuksen mukainen rakentamispäätös merkitään tiedoksi. Kokouskäsittely Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden hankejohtaja Tero Tenhuselle. Hän oli asiantuntijana läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana. Perustelut Tampereen kaupunginvaltuusto teki Tampereen Kansi ja Areena -hankkeen hankintapäätöksen ja hyväksyi toteutussopimuksen. Sopimuksen mukaan Tampereen Kansi ja Areena -hankkeen käynnistyminen vaatii vielä Areenakonsortion tekemän rakentamispäätöksen. Rakentamispäätös on tehty ja Kansi ja Areena -hankkeen toteutus on varmistunut. Lokakuussa 2017 allekirjoitetun monitoimiareenan osakassopimuksen ehdot ovat lopullisesti täyttyneet. Rahoitussopimus monitoimiareenan sijoittajien eli OP-ryhmän vakuutus- ja eläkeyhteisöjen, LähiTapiola-ryhmän, SRV:n sekä kaupungin muodostaman yhteisyrityksen sekä monitoimiareenan rahoittajien kanssa allekirjoitettiin Monitoimiareenan rahoittajat ovat Nordea, OP Tampere, Handelsbanken ja LähiTapiola (Yritysrahoitus I Ky). Tiedoksi Tero Tenhunen

32 Tampere Pöytäkirja 2/ (32) Muutoksenhakukielto 16, 17, 18, 19, 20, 21, 22, 23, 24, 25, 26 Muutoksenhakukielto Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee: -vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 ) -virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhalti-jayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 2 mom.) -etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 )