'1s oleva kontaktivyöhyke on malmikriittinen. Kuparikiisua

Transkriptio

1 OUTOKUMPU Oy Outokummun kaivos K, l?elkonen/s~~ ~~ALMINETSINTA HAMNLASLAHDEN ~PARISTOSSA 1. ALUEEN GEOLOGINEN YLEISKUVA., 3dässa on laaja prekarjalainen poh jagneissikompleksi...., Tässä' Hvanhassa poh jaasau on laa jo j akin metavulkaniitti- -liuskealueita, joita on pidettava malminetshallisesti kcikttisina, Niiltä on tavattu rikkikii'suesiint.w.ia (mm. % Erion Otravaara ja Tuupovaaran Hevoskumpuf, kvartsiraitai-, I I vieläpä aia mae~letiittiesiint.ymia (Kotalahden Havukkavaara) ja sinkkivälke- ja k~~rikiisuaiheitakin (Kiihtelys-.vaaran Melavaara). '~raniittigneiss'ialueen ja karjalaisten' fylliittien välil- '1s oleva kontaktivyöhyke on malmikriittinen. Kuparikiisua..esiintyy pääasiassa' täm&n'vyöhykkeen metavulkaniiteissa ja metadiabaaseissa. Ns. y,lemmista kvartsiiteista on tavattu u$aanie&int.wcia (Kiiht elysvaara). Laajan fylliitti-kiilleliuskealueen keskellä on antiklinoriumselänteeksi tulkittu Hammaslahden arkosii-ttijaliso, jonka välittömä~ eteläjatkeena on Tohmajarven trulkaniit- %ialue. Hammaslahden kuparimalmiesiintymt2 - si jaitsae arlcosiitti j akson lanaireunalla, Hammaslahdessa 'tavataan myös pieniä sinkkimalmiosueita. Tohniajarven metadiabaaseista on useastakin paikasta tavattu hiukan kuparikiisua ja lyi.ishohde t ta, ' lahinna kvart si-ltarbonaatt'i juonissa, ~ohma järven Tikkala8ta on tavattu dolomiittikallioista hiukan. lyi jyhohde t ta muutamasta paikasta.. Hammaslahti-Tohma järvi jaksoa voidaan myös pitää malmikrifttisena.....;>..:. I.... '..,,+c?:ff. : :....,... Y ' Kartan länsipuolella oleva Suhmuran-BIGXon arkosiitti-mustaxiuskeaaue on ilmeisesti maloginen Hammaslahden jakson kanasa (ja siten myös ilmeisenemalmikriittinen),,

2 2. HANMASLAKDEN ARKOSIITTIJAKSO JA NALMIEsILNTYMÄ Esitan seuraavassa poikkileikkauksen arkosiitti jakson.. länsiösasta S-malmion kohdalta. ~rkosiittij$,aon.., ~-~~Ölell~"~l~~~'f~lliitt on suh- ' teelliben kvartsirikasta mikrograuvaltkaa. Siellä taal-,, lä *on grafiittipitoisia kerroksia, jotka antavat selvat : slingram-häiriöt. : 2). MUSTALIUSKERUHJE Muodostuman kontaktissa oleva mustaliuske on erittäin, vahvasti mhjoutunut, jolloin grafiittia on rikastunut liukupintoihin... Xivila ji sislilttia.paikoin verraten run-. '.. :.. saastikin rautakiisu ja (lähinnä magneettikiisua). Ruh je, on, paikoin kiinni kuparimalmissa, jolloin Cu-mineralisaatio jatkuu jopa mustaliuskeen puolelle, Tämä rnustaliuskeruh je nakyy erittäin selvästi slingram- ja magneettisella kartalla. Proxam-laitteella (jota on käytetty avolcuhoksella mal-.' min rajojen määrityksessä) näkyy myös mustaliuske.. Kokeiltavana ollut hieman komplisoidumpi Apex-laite, jolla voitiin mitata R- ja I+omponentit, osoitti että mustaliuslreen kohdalla 1 7R, mutta malmin kohdalla R, 1, 3 ) llkat TOGRAUVAKKA~i Malmin ja mus taliuskeen välissä oleva kivi on alueen kivista selvimmin grauvakkamaista, kiillerikasta ja verraten vaihtelevaa. Malmi on syntynyt ruh jevyöhyfeeseen, jota kontrolloi-.vat akselbtasoliuslreisuus ja poimuakseli. Breksia-,.. osueet muodostavat useita, rajoiltaan epam~araisi% malmioita. Raitaisia (tai kerrosmaisia) rakenteita on vain harvoin tavattu malmissa.

3 Verraten yleieiä ovat lyhyet poimuakselia vasten kohtisuorassa olevat tensiorako juone t, jotka malmin sisällä (tai aivan lähellä malmia) ovat lähes kompakteja kuparikiisu- ja magneettikiisujuonia, malmin ulkopuolella pääasiassa'.kvd*tsia (karressa on myös kalsiitti-. juonia). Malmimineraaleista runsaimrnat ovat magneettikiisu ja. kuparikiisu. Paikoin on sinkkivälkett!ii. Pohjoisimmassa Z-malmio ssa on lisäksi ainakin pinnassa runsaasti rikkikiisua. Breksia- ja juonirakenteesta johtuen kuparipitoisuusvaihtelut ovat suuria. Malmi sisältää. pieniä määriä hopeaa ja kultaa (ainakin hopeaa on lahes yksinomaan kupaxikiisus sa sulkeumina). Malmiutumisen yhteydesski on tapahtunut. sivukiven me tasomaattista muuttumieta, kvartsiutumista, - serisiittixtymistä ja kloriittiutumista. -- Kvartsiutumksen tuloksena malmipuhkeamien kohdat ovat ympäristön kivilajeja lujempia ja näin ollen ilmenevät kallionpinnan topografiassa mäkinä. Kloriittiutumista on tapahtunut varsinkin malmin jalkapuolen arkosiiteissa ja fylliiteissä, samoin serisiittiytymiskä. Geofysikaalisesti malmi näkyy slingram-kartoilla, mutta viereisen mustaliuskeruhjeen anomalia sotkee. Muetaliuskeen j a malmin keskinäinen kosketus aiheuttaa niiden välille hyvän johtokyky-yhteyden, joka haittaa esim. CP-mittausten mahdollisuuksia (on kokeiltu). 5 ) TREMOLIITTIKARSI Malmivyöhykkeen katto-osassa tavataan epktyhtenäinen tremoliittikarsivyöhyke. Karsi on paikoin isäntgkivenä, paikoin ei. Yleensä karressa on malmin läheisyydessä ainakin magneettikiisupirote.,. Karxen yhteydessä tavataan satunnaisesti dolomiittia. Karsi-dolomiit tivyöhykettä on pidettävä mesittävanä joht~horisonttina~~.

4 6) ARKOSIITTI, Itse asiassa kyse lienee grauvakoista, Maimin jaikapuo-, - '..... '516lla~eikot,*:Li,,;f, q:i.s., kii~u~irotteet (~ek) ja satunnaiset Fek-,' 'Cuk-suonet ja ja vbreksiat ovat yleisiki, mutta kovin harvassa, Vahva klorlittiutuminen on tyypillistä. Serisiittiytyneita ja kvartsiutuneita kohtia on, mitka.. indikoivat ainakin heikkoa mineralisoitumista. 7) PYLLIITTI JA EP.&~~INZN KONGLOMERAATTI S-avolouhoksen italuiakan paljastumassa esiintyy ep&mm-- rainen poimuttunut konglomeraatti (t. tektoninen brekeia),. jossa pallot' ovat yksinomaan arkosiitti jaksan kivilaje ~ a, Murskaleiden koko voi olla jopa yli 1 m, Tahän liittyy -1 0 m paksu kvartsijuonista.rikas vyöhyke ja välittömtisti sen jatkeena alkaa fylliitti. Fylliitti on ainakfn.maan alla yleisesti kloriittiutunut, jopa kloriittilitzskeeksi asti. Hyvin säilmeitä primäarirakenteita on nähtävissä, 8) AMFIBOLIITTI., Osittain tämä on liuskeista kloriitti- ja biotiittipi- <. toista amfiboliittia, joka reunoiltaan vaihettuu fyl-. liitiksi ja grauvakaksi. Sisaosat ovat.paikoin-kuiten- lcin ofiittista diabaasimaista amfiboliittia; samanlaista kuin Tikkalan Kylmäkalliolla, Maanpintakallioissa ei ole tavattu kuin noin 1 m paksuja amfib~liitt~iraitoja. 9) ARKOSIITTI Iso alue yleensä karkeaa'arkosiittia, paikoin amfiboli-, pitoisia osueita ja myös fylliittisia kerroksia. satun-. naisesti hiukan magneettikiisua,.... Aivan kaivosalueella on yksi selvä sähköinen häiriö, joka aiheutunee heikosta magneettikiisu-grafiittipitoisuude srta.

5 ' Pitkä yhtenäinen mus ta1iuskerai.t a, jonka itareunalla.:.. -. on 1-2 m paksulti. magneettikiisua. Paikalla on voimakas' sähköinen anomalia; vyöhyke näkyy : myös magneettisesti... :, ARKO S IIT,TI Leveä alue,, josaa kivilajina pääasiassa karkea arkosiitti, jopa miltei konglomeraatti. Jatealueen kohdal-' rn la yksi aelittämätön sähköinen anonalia laaksokohdassa. Häiriö aiheutunee mustaliuskekerroksista kuten hieman idempänäkin. 12). GRABIITTIPIZIOINEN PYLLIITTI I. 14) KONGLOMERAATTI Kaksi ohutta (max n. 5 m) polymiktista konglomeraatti kerrosta. Palloina on mm. ~ ojan h gneissigranilt ti., 15) FYLLIITTI, meraat'tikerroksen ittipuolella. Melko epamaariiinen. Fylliittityyppinen,.ja sisältää hiukan magneettikiisua... Jätealueen kohdalla ( ja itareunalla) mustaliuskealue laajenee. Alueella on selvä slingram-häisiö. Talta kohdalta profiilia on väitetty löydetyn kaivoksen prosessivesijohtotyömaalta rikas sinkkittälke-lyijyhohdenäyte (pieni). Tarkistuskaivaukseesa ei löydetty vastaavaa ja asia on vielä osaksi avoin. 17) ARKOSIITTI 18) KONGLOMERAATTI Jälleen kaksi konglomeraa%tikerrosta (profiilikuvassa kuviteltu jatke).

6 .lg). ARKOSIITTI? 20'). KONGrnMERAATTI,.... Kuviteltu jatke iso- ja harvapalloisesta konglomeraattil:.:), - kerroksesta, joka on tavattu jatealueen itäpuolella. L TUNNETUT bialmiot Ensisijainen työ on tunnettujen malmioiden rajaaminen. Kaikkien malmioiden etelä jatkeet ovat toistaiseksi avoimia. Tutkimus on kiiynnissä eikä sitä voitane pitaa varsinaisena ympä- ~ristötyönä. Eteläisirnmät vihjeet S-malmiosta on saatu leikkauksen X 7400 tienoilta, jossa malmin harja' on noin 350 m maanpinnan alapuolella (ja lieve ne 500 m).,...,ma.lmiruhjeen JATKE E~LAAN Malmialueella malmiot sijaitsevat limittaisesti periiklcäin "en echelonn, Voidaan olettaa, että ainakin mahdollisuudet uusien malmioiden olemasea oloon tä~isä vyöhykkeessa ovat o$assa. Voidaan seurata joko nih jevyöhyke ttä sinänsä tni sitten^ vastaavaa arkosiittikerrosta, jossa johtohorisonttina voidaan pitaa karsikivien esiintymistä, Tkillaisia k.arsikerroksia on tavattu mm. Honkavaaran eteläpuolella. Parassä on tavattu kallio, jossa poimuakselisuunta on pohjoiseen. Jos ilmiö on laaja-alaisempi (mikä ei tunnu kovin todennäköiseltä), se voisi merkitä sitäkin, että Hammaslahden malmin etelä& kohti syvemm&lle psinuva ialmi nousisi taas. paikallieesti.. lähemmäksi pintaaf MAIiMERUHJXEN JATIIE POHJO ISEEN, Pohjoisjatke on ollut hyvin niukan huomion kohteena. Arkosiittijakso tuntuu kiilautuvan pohjoiseen mennessa pois ja malmiot nousevat sananmikaiaesti Ii taivaan tuuliint1. Malmiruhjeen jatketta on silti 'syytti tutkia. Sähköisten karttojen

7 A. m~&aan n. O,5 km 2-malmion puhkeamaeta pohjoiseen on NW-SE :b suuntainen suuri siirros, jonka olemassaolo 'ja v'aikuhis on -. 1.eelvi.ttämkittä. ~onkre'ettisia kiisuhivaintoja ei ole, mutta ' ei, liene paljon etsittykaan. :.. :! F,:.,~iWASLAHTI- '~OHMAJÄRVI JAKSO YI;EBNSx Edellä esitetty profiili arkosiitti jakson länsiosasta osoit- ',' taa,' että esim. mus~taliuskeraito ja on useit-a. Ovatko ne yhtä * ' ja samaa kerrosta, joka poimutuksen ja/tai siirrosten vuoksi ::, : kertautuu, on selvittämättä, k 8. ~eof~sika&lise;t kartat sisältävät varsin +aita häiriöitä varsinkin Tikkalassa, niin j akson länsi- kuin itälaidkllakin. Analogisesti pitäisi yrittää selvitelläpois mustien liuskeiden.. '!turhat anoma12atw. Tikkalan dolomiitti- ja karsikalliot vähäisine lyijyhohde-esiintymineelz ovat kyllä vakavasti otettava alue ueeamniastakin syystä: - Tikkalan dolomiitit ovat j,&son läneilaidalla kuten ~ammaijlahden malmi..- HammaslahdesaakBn on karsikiviii ja jopa sinkkimalme j a. ".. - dolomiittl on. erittäin.. otollinen 2ns-~bh-malmien isän&.. takivi. brkoeiitti j akson 'itäreunalla, joka yleensä on heikosti pal- *. jastunut, on jotakin tehty sielläkin. 'Pohjoisessa Kalliopurolla on kairauksissa saatu laiha saalis (GTL) ja Tikkalassa on Suomen Malmi Oy kairmt yhtä laihoin tuloksin* s. z!tobmajärven vulkaniittialueelta on useita heikko ja merkkdjä kuparikiisusta j'a lyijyhohteeeta.. : ' SARAKANGAS, Sakakankak W-puolella.on geofysikaalinen momalia, joka vaatii Suhmuran-Mulon alue on mielenkiintoinen lähinnä analogieuutensa vuoksi Hammaslahden arko siit tij akson kanssa. Mulon karsityypbiset mustaliuskeet sisältävät paikoin runsaasti rautakiisuja. Alueella on ollut valtaasia (tai ainakin varauksia).

8