HANKKEEN III VÄLIRAPORTTI (AJALTA ) Hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa

Transkriptio

1 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Haja-asutuksen jätevesihuollon toteuttaminen vesiensuojelun ja maankäytön suunnittelun kannalta erityisillä alueilla sekä kuntien yhteiset toimintamallit Länsi-Uudellamaalla HANKKEEN III VÄLIRAPORTTI (AJALTA ) Hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa Minttu Peuraniemi Lohja 2010 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

2

3 Sisältö 1 HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET ORGANISAATIO JA TYÖNJAKO HANKKEEN MENOT JA RAHOITUS HANKKEEN TOIMINTA JA TULOKSET HANKKEEN SUUNNITTELU JA SEURANTA KUNTIEN YHTEISET TOIMINTAMALLIT ASETUKSEN SOVELTAMISEKSI Herkät alueet vesiensuojelun ja maankäytön suunnittelun erityisalueet Toimintamallin luonnos NEUVONTATYÖ Neuvontamateriaali Verkkosivusto Tapahtumat ja tilaisuudet Henkilökohtainen neuvonta kiinteistöllä MEDIATIEDOTUS HANKKEEN KOKEMUSTEN JA TULOSTEN JAKAMINEN LIITTEET 17 Liite 1. Lista ranta-alueiden jäteveden käsittelyn ongelmatilanteista Liite 2. Toimintamallin päivitetty sisällysluettelo Liite 3. Esimerkkejä menettelytapaohjeista Liite 4. Jätevesiviikon juliste Liite 5. Jätevesiviikon tiedote Liite 6. Tiedote kiinteistölle, jossa ei ollut ketään paikalla kiinteistökäynnille varattuna aikana Liite 7. Lehdistötiedotteet Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke Väliraportti III ( ) 3

4 1 HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET Yhdyskunta- ja teollisuusjätevesien käsittely on tehostunut merkittävästi viimeisten vuoden aikana samalla kun hajakuormituksen osuus jätevesien kokonaiskuormituksesta on kasvanut (Uudenmaan maakuntaohjelma ). Vesistöjen hajakuormitus muodostuu mm. maatalouden ravinnevalumista, kotitalouksien jätevesistä sekä sade- ja sulamisvesien aiheuttamasta luonnollisesta ravinteiden huuhtoutumisesta. Haja- ja lomaasutuksen osuus vesistöjen hajakuormituksesta on koko Suomessa keskimäärin arvioitu olevan noin 8% fosforin ja 3% typen osalta (Vesiensuojelun tavoiteohjelma 2015). Uudellamaalla, jossa viemäröinnin ulkopuolella olevaa haja-asutusta on runsaasti, ja jossa vesistöjen kokonaiskuormitus on suuri niiden kokoon nähden, haja-asutuksen jätevedet ovat vakava kuormitustekijä. Esimerkiksi Hiidenveden valuma-alueella loma- ja hajaasutus muodostavat yhteensä noin 13% fosforin ja 9% typen hajakuormasta. Herkillä saaristoalueilla haja- ja loma-asutuksella on lisäksi suora yhteys mereen. Kotitalouksien jätevedet sisältävät typpeä ja fosforia sekä mm. eloperäistä ainesta ja ulostebakteereja. Puhdistuskäsittelyn jälkeen nämä jätevedet puretaan tavallisesti kiinteistöjen pihapiireihin, juomavesikaivojen läheisyyteen sekä mataliin ojiin, lampiin, poukamiin tai latvavesiin. Puutteellisesti puhdistettuna ne lisäävät rehevöitymistä kuten leväkukintoja, veden happipitoisuuden vähenemistä ja aiheuttavat terveyshaittoja kuten ulostebakteerien sekoittumista uima- ja juomavesiin. Vuonna 2004 astui voimaan haja-asutusalueiden jätevesihuoltoa uudistava ns. hajajätevesiasetus (Valtioneuvoston asetus 542/2003 talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla). Asetuksen tarkoituksena on vähentää talousjätevesien päästöjä ja ympäristön pilaantumista ottaen erityisesti huomioon valtakunnalliset vesiensuojelun tavoitteet. Tavoitteena on siis estää pohja- ja pintavesien sekä talousvesien, omien tai naapurin kaivojen pilaaminen. Asetus säätää puhdistusvaatimukset jätevesien sisältämälle typelle ja fosforille sekä biologiselle hapenkulutukselle. Viemäriverkostojen ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen uusien jätevesijärjestelmien on täytettävä vaatimukset heti ja olemassa olevien vuoteen 2014 mennessä. Selvitys kiinteistön jätevesijärjestelmästä ja jäteveden johtamisesta ympäristöön tuli tehdä jo vuoden 2008 alkuun mennessä. Hajajätevesiasetuksen toimeenpano edellyttää niin kiinteistön omistajien kuin viranomaistenkin toimia. Vaikka asetus on ollut voimassa useita vuosia, ei jätevesijärjestelmien uusimista ole tapahtunut odotettuun tahtiin ja uusittujenkin järjestelmien suunnittelussa, asennuksessa ja käytössä on havaittu puutteita. Em. seikoista johtuen kiinteistöjen omistajien neuvontaan tulee panostaa edelleen. Vesiensuojelun kannalta tärkeää on käyttää rajalliset resurssit erityisesti niiden alueiden tehostettuun neuvontaan, joilla vesiensuojelulliset vaikutukset ovat suurimmat ja tästä johtuen toimintamallin luominen ja kohteiden priorisointi on tärkeä tehtävä. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) on käynnistänyt alueellaan tiedotus- ja neuvontatoimintansa haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien uusimiseksi pian asetuksen astuttua voimaan. LUVY on vuodesta 2004 alkaen mm. koordinoinut alueensa kuntien 4 Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke Väliraportti III ( )

5 hajajätevesiyhteistyötä ja vuosina hanketta Alueellisten jätevesiratkaisujen edistäminen ja kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien suunnitelmien kehittäminen. Länsi-Uudenmaan kunnat ovat rahoittaneet yhteistyötä alusta asti. Yhdistys on Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n jäsenyhdistys ja siten mukana alan valtakunnallisessa asiantuntijaverkostossa mm. kehittämässä liiton Opas jätevesien maailmaan verkkoportaalia ( Hankkeen tarkoituksena on edistää vesiensuojelua ja kestävän kehityksen mukaista asumista nykyisillä haja-asutusalueilla. Hankkeen tavoitteena luoda Länsi-Uudenmaan olosuhteisiin sopiva toimintamalli hajajätevesiasetuksen soveltamiseksi painottaen vesiensuojelullisesti erityisen herkkiä sekä maankäytöllisesti haasteellisia alueita (jatkossa erityisalueet). Hankkeen toinen tavoite on kannustaa kiinteistönomistajia uusimaan jätevesijärjestelmänsä vesiensuojelun kannalta edistyksellisellä tavalla, erityisesti huomioiden käymälä- ja pesuvedet erottelevat ratkaisut ja yhteisratkaisut. Hankkeen tavoitteet ja toiminta pähkinänkuoressa: Kuntien yhteinen jätevesiasetuksen (542/2003) soveltamiskäytäntö Asetuksen noudattamisen tilan kartoitus Jätevesien käsittely erityisalueilla Ilmaiset neuvontakäynnit erityisalueiden kiinteistöillä 2 ORGANISAATIO JA TYÖNJAKO Hankkeen toteutuksesta vastasi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY). Hankkeen toteutukseen osallistuivat myös osaltaan Länsi-Uudenmaan kunnat Hanko, Inkoo, Karkkila, Karjalohja, Lohja, Nummi-Pusula, Siuntio ja Vihti. Hankkeen valvojana Uudenmaan liitossa toimi ympäristösuunnittelija Maija Toukola. Projektiorganisaatioon kuuluvat ohjausryhmä, työryhmä sekä LUVY:n projektityöntekijät. Hankkeen ohjausryhmässä ovat edustettuna hankkeeseen osallistuvat kunnat, LUVY sekä Uudenmaan liitto. Ohjausryhmän tehtävänä oli hankkeen talouden seuranta ja suuntaaminen rahoittajanäkökulmasta sekä hankkeen asiasisällön seuranta ja toiminnan ideointi verkoston muodostaminen eli kokemusten, tiedon ja ideoiden vaihto jätevesiasioissa. Ohjausryhmä on kokoontunut , ja Ohjausryhmän jäsenet vuonna 2010 ovat: Ympäristöpäällikkö Saija Kajala, Hanko Ympäristöpäällikkö Patrik Skult, Inkoo ja Siuntio Luottamushenkilö Rolf Oinonen, Karjalohja Ympäristöpäällikkö Minna Sulander, Karkkila Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke Väliraportti III ( ) 5

6 Ympäristötarkastaja Eija Kanninen, Lohja Rakennustarkastaja Paula Mäenpää, Nummi-Pusula Ympäristötarkastaja Mari Pihlaja-Kuhna, Vihti Ympäristösuunnittelija Maija Toukola, Uudenmaan liitto Kuntien asiantuntijatyö tapahtui Länsi-Uudenmaan jätevesiyhteistyöryhmässä, jossa ovat edustettuina kuntien ympäristö- rakennusvalvonta- ja ympäristöterveydenhuoltoviranomaiset. Työryhmäläiset kuuluvat hankkeen postituslistalle, joka sisältää n. 40 jäsentä. Työryhmä on kokoontunut hankkeen aikana seitsemän kertaa. Taulukko 1: Hankkeen ohjausryhmän ja työryhmän kokousajankohdat, aiheet ja osallistujamäärä henkilöinä ja kuntina. Päivämäärä, paikka Kokouksen aihe Osallistujamäärä (LUVYn edustajia), hlö / Osallistujakunnat, klp , Lohja Työryhmä: Hankkeen suunnittelu 8 (2) / , Inkoo Työryhmä: Kesän töiden suunnittelu 7 (2) / , Vihti Työryhmä: Erityisalueiden alustava 6 (1) / 6 määrittely ja hankkeen seuranta , Lohja Työryhmä: Kesän neuvontakampanjan 9 (3) / 5 tulokset , Lohja Ohjausryhmä: väliraportin ja maksatushakemuksen 9 (2) / 7 hyväksyminen , Vihti Työryhmä: Erityisalueet ja kuntien 8 (2) / 7 yhteiset määräykset , Lohja Työryhmä: Kuntien osallistuminen, 9 (2) / 9 vuoden 2010 työsuunnitelma ja budjetti, erityisalueet, ranta-alueet , Lohja Ohjausryhmä: väliraportin ja maksatushakemuksen 9 (2) / 7 hyväksyminen , Lohja Työryhmä: Kesän neuvontatyön suunnittelu, 6 (1) / 6 toimeenpanoasetus , Lohja Työryhmä: Kesän neuvonta-aikataulu, valtakunnalliset kuulumiset 5 (1) / 5 Hankkeessa LUVY:n tehtäviin kuuluu: hankkeen kokonaiskoordinointi ohjausryhmän koollekutsuminen, kokousten sihteerinä toimiminen hankkeen toteuttaminen ohjausryhmän kanssa sovitulla tavalla työsuunnitelmaa noudattaen talous- ja muiden raporttien laatiminen rahoittajalle tilaisuuksien, koulutuksien, seminaarien yms. järjestäminen tiedotusmateriaalien laadinta ja jakelu soveltamiskäytännön ja valvonnan mallintamista koskevan työn koordinointi jätevesiasiantuntijana toimiminen ja yhteydenpito hankkeen kohderyhmään esitteiden, tiedotteiden, neuvonta-aineistojen yms. materiaalien laadinta, verkkosivujen ylläpito 6 Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke Väliraportti III ( )

7 LUVY:ssä hankkeen vastuullisena vetäjänä toimi toiminnanjohtaja Jaana Lehtonen, joka tarjoaa hankkeen käyttöön vesiensuojelun asiantuntemusta. Lisäksi hän yhdistyksen toiminnanjohtajana osallistuu hankkeen suunnitteluun ja seurantaan. Hankkeen asiantuntijana ja käytännön töiden toteuttajana toimi Minttu Peuraniemi ja hänen sijaisenaan erityisalueiden osalta Sanna Helttunen. Kartoitus- ja neuvontakäynnit kesäkaudella toteuttivat jätevesineuvojat Karolina Örnmark, Joonas Mämmelä ja Heikki Pulkka, Minttu Peuraniemen ollen heidän sijaisenaan tarvittaessa. Lisäksi hankkeen toteutukseen osallistui toimisto- ja taloushallintohenkilökuntaa (työpanos 0,5 kk/vuosi). Toiminnanjohtajan ja toimisto- ja taloushenkilökunnan työpanos haetaan maksatukseen koko vuoden 2010 osalta hankkeen viimeisessä maksatushakemuksessa. Varsinaisten työntekijöiden lisäksi hankkeessa oli mukana kolme palkatonta harjoittelijaa. jotka tarjosivat hankkeen käyttöön merkittävän avun yhteensä noin 20 viikon työpanoksellaan. Kunnat tarjosivat hankkeelle asiantuntemustaan työryhmän edustajien muodossa, jotka osallistuivat työskentelyyn oman työnsä ohessa. Kunnat antoivat hankkeen käyttöön tärkeää työpanosta mm. kiinteistötietojen ja karttojen hakemisessa, sekä esimerkiksi postituksessa. Osa kunnista myös tarjosi jätevesineuvojille työpisteen ja välineet. Näitä kustannuksia ei ole esitetty tässä hankkeessa rahoitettavaksi. Taulukko 2: Hankkeen työntekijät, tehtävät ja työpanokset maksatuskaudelta Työtehtävä Nimi Työssäoloajanjakso / työaika maksatuskaudella Toiminnanjohtaja, hankkeen vastuullinen vetäjä Asiantuntija, hajaasutuksen jätevedet Jaana Lehtonen Tot. työaika hankkeelle 0,5 kk/vuosi Minttu Peuraniemi % työaika Hanketyöntekijä Sanna Helttunen % työaika Jätevesineuvoja Karolina Örnmark % työaika Jätevesineuvoja Joonas Mämmelä % työaika Jätevesineuvoja Heikki Pulkka % työaika Harjoittelijat (palkattomat) Minna Matilainen Martina Qvarnström Veera Komulainen Työpanos, kk 0,5/vuosi Kunta, johon työpanos kohdistettu Kaikki hankekunnat 6,4 Kaikki hankekunnat 1,6 Kaikki hankekunnat 3,5 Hanko, Inkoo, Karkkila, Siuntio 3 Karjalohja, Lohja, Nummi-Pusula 0,75 Vihti 5 Kaikki hankekunnat Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke Väliraportti III ( ) 7

8 Hankkeen yhteistyökumppaneita olivat: Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry (VHVSY) Käymäläseura Huussi ry Suomen Vesiensuojeluyhdistysten liitto ry ja muut alueelliset vesiensuojeluyhdistykset Suomen ympäristökeskus Uudenmaan ELY-keskus Natur och Miljö r.f. Keski-Suomen vesihuoltoyrittäjien koulutushanke Lohjan Saaristo-hankkeet Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry: Järkeä jätevesiin-hanke Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen jätevesineuvontahanke 3 HANKKEEN MENOT JA RAHOITUS Hankkeen kokonaisbudjetti vuosille on yhteensä Hanketta rahoittavat Uudenmaan liitto (66 544, rahoitusosuus 46,79 %), Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (kunnilta perittävä vapaaehtoinen jäsenmaksu, , rahoitusosuus 39,38 %) sekä kunnat (19 663, rahoitusosuus 13,83 %). Vuodelle 2010 budjetoitiin alun perin yhteensä kulut, joista Uudenmaan liiton osuus 44 %. Budjettia tarkistettiin ohjausryhmän kokouksessa , kun vuoden 2009 tulos kuntien osallistuminen hankkeeseen vuoden 2010 osalta alkoivat varmistua. Budjetin tarkistuksesta ei tehty muutoshakemusta Uudenmaan liitolle (ks. ohjausryhmän kokouspöytäkirja ). Hanketta on kuitenkin toteutettu tarkistetun budjetin mukaisesti, jossa vuodelle 2010 esitettiin siis kulut. Jaksolla (yht. 8 kk) toteutuneet kulut olivat , 38 eli n. 58 % koko vuodelle budjetoidusta. Tarkemmat tiedot ilmenevät kustannuserittelystä (maksatushakemuksen liitteet 1-5). 8 Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke Väliraportti III ( )

9 Taulukko 3: Hankkeen kokonaisbudjetti ja vuoden 2010 budjetin toteuma mennessä. Luvut pyöristetty. Budjetti Toteutunut 2009 Budjetti 2010 (alkuperäinen) Budjetti 2010 (muutettu Ory ) Toteuma Palkka- ja henkilöstökulut Matkakulut Ostopalvelut Koneiden ja laitteiden hankinta Toimisto- ja vuokrakustannukset Luontaissuoritukset Muut menot YHTEENSÄ Vuonna 2010 hankkeeseen osallistuivat Hanko, Inkoo, Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi- Pusula, Siuntio ja Vihti. Raasepori ei aiemmasta poiketen osallistunut hankkeeseen vuonna Vihti, Siuntio ja Lohja osallistuivat hankkeeseen korotetuin summin varmistaakseen kuntiinsa laajemman neuvontatarjonnan. 4 HANKKEEN TOIMINTA JA TULOKSET Jaksolla III ( ) hanketta toteutettiin hankesuunnitelman ( , päivitetty ) sekä siinä esitetyn ja ohjausryhmässä täydennetyn ja hyväksytyn työohjelman mukaisesti. 4.1 Hankkeen suunnittelu ja seuranta Laadittiin työsuunnitelma vuodelle 2010 joka hyväksyttiin ohjausryhmän kokouksessa 4.3. Järjestettiin ohjausryhmän kokous 4.3., jossa käytiin läpi ja hyväksyttiin hankkeen väliraportti ja maksatushakemus ajalta sekä suunniteltiin vuoden 2010 toimintaa. Järjestettiin kolme työryhmän kokousta joissa suunniteltiin kesän neuvontakäyntejä ja pohdittiin erityisaluekysymyksiä. Pyydettiin niitä kuntia, jotka eivät vielä olleet vahvistaneet osallistumistaan hankkeeseen vuonna 2010, tekemään sen, sekä nimeämään edustajansa hankkeen ohjausryhmään. Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke Väliraportti III ( ) 9

10 Laadittiin kuntakohtaiset kartoitusraportit kesän neuvontatyöstä niille kunnille, joissa neuvontatyö saatiin kesän aikana päätökseen (Inkoo, Karjalohja, Lohja, Nummi-Pusula ja Siuntio) Valmisteltiin hankkeen väliraportti III sekä kolmas maksatushakemus. 4.2 Kuntien yhteiset toimintamallit asetuksen soveltamiseksi Kuntien yhteisiä toimintamalleja asetuksen soveltamiseksi lähdettiin tekemään ympäristöministeriön elokuussa julkaistun oppaan Haja-asutusalueiden jätevesihuollon tehostamisen toimeenpano pohjalta. Alkuvuoden 2010 aikana pureuduttiin erityisesti rantaalueiden problematiikkaan ja kerättiin tietoa juuri ranta-alueilla esiintyvistä toteutusongelmista. Kunnista kerättiin tietoa siitä, millä perusteilla mm. ympäristönsuojelumääräyksistä on myönnetty poikkeuksia. Keskustelujen pohjalta laadittiin luonnoksia menettelytapaohjeiksi Herkät alueet vesiensuojelun ja maankäytön suunnittelun erityisalueet Vesiensuojelun ja maankäytön suunnittelun kannalta erityiset alueet ja jätevesien käsittely tällaisilla alueilla on hankkeen keskeinen painopiste. Herkkien alueiden määrittelyssä lähtökohtana pidettiin niitä alueita mitä ympäristöministeriön opastyöryhmässä oli noussut esille (mm. luokitellut pohjavesialueet, ranta-alueet, taajaan asutut alueet, lievennettyjen vaatimusten alueet). Lisäksi taustamateriaalina käytettiin kuntien ympäristönsuojelumääräyksiä, sekä muita asiaan liittyviä ohjeita. Keskustelua erityisalueista käytiin III jaksolla työryhmän kokouksessa 2.2. ja ohjausryhmän kokouksessa 4.3. Jaksolla III: Tehtiin luonnokset suosituksista pohjavesialueiden ja ranta-alueiden jätevesien käsittelystä. Luonnoksista keskusteltiin ja ne jätettiin hautumaan jatkotoimia varten. Keskusteltiin pohjavesiasiantuntijan kanssa pohjavesialueiden erityisvaatimuksista jätevesien käsittelyn suhteen. Aikataulukiireiden vuoksi asiaan sovittiin palattavan syksyllä. Kerättiin kartoitus- ja neuvontakäyntien yhteydessä erityisesti ranta-alueisiin ja niitä koskeviin määräyksiin liittyviä ongelmatilanteita (liite 1) Toimintamallin luonnos Hankkeen tavoitteena on luoda Länsi-Uudellemaalle yhteneväinen ja toimiva toimintamalli mm. neuvonta- ja valvontatyön priorisoinnista, itse kiinteistökäynneistä, tietojen tallennuksesta ja asetuksen tulkinnoista. Toimintamalli koostuu lyhyistä ja ytimekkäistä toimintaohjeista. Toimintamalliin kuuluvat myös menettelytapaohjeet, esimerkkitapaukset ratkaisuineen erityisalueiden kuvitteellisilla esimerkkikiinteistöillä. Menettelytapaohjeet kuvastavat kuntien yhteisiä linjauksia. Toimintamallin materiaalia voi myös käyttää mm. kuntakohtaisten määräysten pohjana. Jaksolla III: 10 Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke Väliraportti III ( )

11 Päivitettiin aiemmin laaditun toimintamallin luonnoksen sisältöä (liite 2) Tehtiin vuokaavio kartoitus- ja neuvontakäyntien toimintamallista (kaavio 1) Laadittiin luonnoksia menettelytapaohjeiksi (esimerkkejä liitteenä 3) ja keskusteltiin ja kerättiin tietoa tarvittavista menettelytapaohjeista. Menettelytapaohjeet tarvitaan seuraavista tapauksista: - Kantovesi 2x - Vähäinen painevesi - Vähäistä suuremmat pesuvedet - Vanhat kaksivesijärjestelmät 3x - Vanha epäselvä yksivesijärjestelmä maaperäkäsittelyllä - Vain pientä säätöä tarvitsevat järjestelmät - Vanhat sakokaivot 4.3 Neuvontatyö Hankkeen neuvontatyöhön kuuluu neuvontamateriaalin tuottaminen, tuotetun materiaalin jakaminen sidosryhmien käyttöön sekä haja-asutusalueiden asukkaiden ja alan toimijoiden neuvonta yleisötilaisuuksissa ja henkilökohtaisesti. Henkilökohtaista neuvontaa tarjotaan ennen kaikkea kesän neuvonta- ja kartoituskäynneillä, mutta myös puhelimitse (asiantuntijan puhelinaika) ja sähköpostitse aikataulujen salliessa Neuvontamateriaali Hankkeen kolmannella jaksolla päivitettiin kiinteistökäyntien neuvontamateriaali. Kaikille kunnille tehtiin oma juuri kyseistä kuntaa koskeva etenemisohje ja edellisvuotiset ohjeet päivitettiin. Neuvontamateriaali on käytettävissä verkkosivuilla Verkkosivusto Hankkeessa käytetään hyväksi aiemmin Länsi-Uudenmaan hajajätevesihankkeen käyttöön luotuja verkkosivuja osoitteessa / Jaksolla III hankkeen verkkosivuille suunniteltiin uusi ulkoasu ja lisättiin muutamia uusia toimintoja. Verkkosivuille luotiin uusi, helpommin toimiva käyttöliittymä. Uudistuneen sivuston julkaisu siirtyi syksylle kesän kiireisistä työrupeamista johtuen Tapahtumat ja tilaisuudet Hanke osallistui valtakunnallisen jätevesiviikon ( ) viettoon koordinoimalla Länsi- Uudellamaalla järjestettäviä tapahtumia. Omia tapahtumia ei järjestetty, mutta autettiin eri tahoja heidän tilaisuuksiensa järjestelyissä. Tapahtumat ja niiden tiedot koottiin hankkeen verkkosivuille ja niistä tehtiin yhteinen juliste (liite 4). Hankkeen asiantuntija luennoi osassa tapahtumissa. Jätevesiviikosta tiedotettiin lehdistöä ja yhteistyötahoja (tiedotteet liitteenä 5). Seminaarin lisäksi hankkeen asiantuntija osallistui seuraaviin tilaisuuksiin: MINWA-hanke: Laivaseminaari Tallinnaan Nummi-Pusulan kunta: Jätevesi-ilta (asiantuntijan puheenvuoro) Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke Väliraportti III ( ) 11

12 Hiidenveden kunnostushanke: Hiidenvesi-ilta (asiantuntijan puheenvuoro) Vihdin Enäjärven suojeluyhdistys: Vihdin vesistöpäivät (asiantuntijan puheenvuoro) YH Novia: Miljömässa 3.3. (asiantuntijan puheenvuoro) Hyönölän vesiosuuskunta: Vuosikokous 6.3. (asiantuntijan puheenvuoro) Rosk n Roll Oy: Lieteseminaari 7.4. (asiantuntijan puheenvuoro) Hangon kaupunki: tiedotustilaisuudet siirtoviemäristä Tvärminnessä ja Täktomissa (asiantuntijat puheenvuorot) Lohjan järvipäivät: Porla (asiantuntijan puheenvuoro); LUVY:n teltta (neuvontaa asiakkaille) Karjalohjan kunta: tiedotustilaisuus vesihuollon kehittämisestä (asiantuntijan puheenvuoro) Tervalammen vesiosuuskuntahanke: kyläkokous (neuvojan puheenvuoro) Henkilökohtainen neuvonta kiinteistöllä Henkilökohtaista neuvontaa harjoitettiin lähtien erityisalueiden kiinteistöillä tapahtuneilla neuvonta-/kartoituskäynneillä. Kohdealueet valittiin kuntien kanssa käytyjen keskustelujen perusteella. Neuvontakierrokset jatkuivat jakson IV puolelle, joten kaikkien alueiden kierroksia ei saatu päätökseen tätä raporttia varten. Kartoitus- ja neuvontakäyntiä tarjottiin yhteensä 446 kiinteistölle ja se toteutui 374 yhteensä kohteessa, toteuma oli siis 84 %. Osaa kiinteistöistä ei tavoitettu kirjeitse, eivätkä he olleet paikalla kiinteistökäynnin aikaan. Osalle ei löytynyt sopivaa kiinteistökäynnin ajankohtaa asukkaiden kiireiden ja pitkien etäisyyksien vuoksi. Vain muutama kieltäytyi kiinteistökäynnistä. Alla yhteenveto kiinteistökäynneistä kunnittain. 12 Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke Väliraportti III ( )

13 Taulukko 5: Kohdealueet, valintakriteeri, alustavat tiedot kiinteistömäärästä ja toteutuneista kiinteistökäynneistä. Kunta Kohdealue Alueen erityispiirteet Kiinteistöjä, joille neuvontaa tarjottiin Toteutuneet kiinteistökäynnit, kpl Hanko Inkoo Santala (+ Hjalmar Braxens väg) Täktom (Grönkulla) Torppanummen tienvarsi Ranta-alue ja siirtoviemärin ulottumattomissa oleva tiheähkö alue Siirtoviemärin ulottumattomissa oleva tiheähkö alue Pohjavesialue, vedenottamo, ja mereen laskeva puro Karjalohja Isosaari Ranta-alue Mustlahti Ranta-alue Karkkila Taka-Vattola Tiheään asuttu alue valumaalueella Lohja Isosaari Ranta-alue Kuulukainen Ranta-alue Huhtasaari Ranta-alue Nummi- Kolmpersjärvi Ranta-alue Pusula Siuntio Lappers Pohjavesialue Rödjan Ranta-alue, tiheään 6 5 asuttu alue Korpirauha Ranta-alue, tiheään asuttu lomaalue Vihti Tervalampi Pohjavesialue Oinasjoki Valuma-alue Yhteensä Asukkaiden lähestymisessä käytettiin edellisvuonna hyväksi koettua ns. Siuntion mallia, jossa ensiksi suunniteltiin kartoituskäyntien reitit ja asukkaita lähestyttiin käyntiajankohtaehdotuksella. Eri taktiikoista ja työtavoista käytiin keskusteluja neuvontaa harjoittavien hankkeiden (KVVY: Järkeä jätevesiin ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen neuvontahanke) kanssa talven aikana ja toimintamallia peilattiin myös ympäristöministeriön suunnitteleman neuvontatyön alustavaan toteutustapaan. Tutustuttiin myös Ruotsin jätevesikartoitustapaan. Todettiin, että juuri nyt, juuri tässä hankkeessa, jo kokeiltu malli olisi tarkoitukseen sopivin. Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke Väliraportti III ( ) 13

14 Kaavio 1: Kartoitus- ja neuvontakäyntien toimintamalli vuokaavion muodossa. Neuvonnan resurssit Kunnan panos Työntekijäresurssit Alueiden/kohteiden valinta Kunnan tarpeet Hankkeen painopisteet ja resurssit Reittien suunnittelu Kunnalta kiinteistötiedot, kartat... Hanke suunnittelee reitit ja aikataulut Tiedotus neuvonnasta Asukkaille henkilökohtainen kirje Paikallislehdistölle tiedote ja puffit Kartoitus Kiinteistökäynnit Neuvonta Tietojen tallennus ja raportointi Tallennus excel-tiedostoon, lomakkeiden arkistointi Raportointi tarpeen mukaan kunnalle/hankkeelle Itse kiinteistökäynti tehtiin samalla sisällöllä kuin edellisenä vuonna. Tänä vuonna niille kiinteistöille, joilla ei ollut ilmoitettuna ajankohtana asukkaita paikalla, jätettiin pyyntö yhteydenotosta paperisen tiedotteen muodossa (liite 6). Kiinteistökäynneistä tiedotettiin hankkeen, LUVY ry:n ja asianomaisen kunnan verkkosivuilla. Myös lehdistöä tiedotettiin neuvontakiertueen alkamisesta ja lehdistöä pyydettiin mukaan kiinteistökäynneille konkreettisempaa juttua tekemään. Kartoituksista tehtiin kuntakohtaiset raportit, jossa tiiviisti esitettiin kiinteistökäyntien määrä, alueen ominaispiirteet ja havaitut ongelmat jätevesiin liittyen sekä yhteenveto käytössä olleista järjestelmistä. Yhteenveto koko kesän tuloksista laaditaan, kunhan kaikki kiinteistökäynnit on tehty. Yrkeshögskolan Novian opiskelija Karolina Örnmark teki kiinteistöjen jätevesienkäsittelystä ja asetuksen noudattamisesta opinnäytetyön ja se valmistui toukokuussa Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke Väliraportti III ( )

15 4.4 Mediatiedotus Hankkeen ja jätevesialan ajankohtaisista asioista tiedotettiin paitsi omien verkkosivujen kautta, myös lehdistön kautta. Jaksolla III laadittiin seuraavat tiedotteet (tiedotteen otsikon jälkeen esimerkkejä sen pohjalta ilmestyneistä lehtijutuista ja muista mediaesiintymisistä): Hae avustusta jätevesijärjestelmän korjaamiseen - Hae avustusta jätevesijärjestelmän korjaamiseen (Karkkilalainen ) Jätevesiviikkoa vietetään Länsi-Uudellamaalla Jätevesiratkaisuja ei kannata lähteä toteuttamaan suinpäin Kaikkien ei tarvitse asennuttaa pienpuhdistamoa (Länsi-Uusimaa ) - Artikkeli jätevesiviikosta (Västra Nyland ) - Halvtid för glesbygdens avlopp (Västra Nyland ) Jätevesineuvonta jalkautuu haja-asutusalueille tänäkin kesänä Käytä hyväksesi tilaisuus saada ilmaista, puolueetonta neuvontaa tontillesi! - Jätevesineuvonta jalkautuu haja-asutusalueille tänäkin kesänä Kannattaa käyttää hyväksi tilaisuus saada ilmaista, puolueetonta neuvontaa tontillesi (Lännen Helmi, kesä 2010) - Jätevesineuvonta jalkautuu haja-asutusalueille tänäkin kesänä (Kirkkonummen Sanomat ) - Avloppsvattenrådgivning för hushåll i glesbygden (Västra Nyland ) - Jätevesineuvojat kiertävät tänäkin kesänä haja-asutusalueilla Kiitelty neuvonta on puolueetonta ja maksutonta (Länsi-Uusimaa xx ) Jätevesineuvojat liikkeellä Inkoossa, Nummi-Pusulassa ja Hangossa Jo yli 130 haja-asutusalueen kiinteistöä tavoitettu Lohjalla, Siuntiossa ja Karjalohjalla - Jätevesineuvojat liikkeellä (Luoteis-Uusimaa ) - Inkoossa ja Hangossa jätevesineuvontaa kädestä pitäen (Etelä-Uusimaa ) - Nummi-Pusulassa saa kiinteistökohtaista neuvontaa jätevesiasioissa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö neuvoo kiinteistönomistajia (Ykkössanomat ) - Jätevesijärjestelmät saatava kuntoon lähivuosina (Vihdin uutiset ) Jätevesineuvonta saapuu vihdoin Vihtiin ja Karkkilaan Kesän kartoitusja neuvontatyö saatetaan päätökseen lokakuun aikana - Jätevesineuvonta kiertää nyt Vihdissä ja Karkkilassa (Ykkös-Lohja, ) - Jätevesineuvonta saapuu vihdoin Vihtiin ja Karkkilaan Kesän kartoitus- ja neuvontatyö saatetaan päätökseen lokakuun aikana (Luoteis-Uusimaa ) Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke Väliraportti III ( ) 15

16 4.5 Hankkeen kokemusten ja tulosten jakaminen Hankkeen tuloksia ja kokemuksia jaettiin sidosryhmille koulutustilaisuuksissa sekä lehtijuttujen kautta: Ympäristöakatemia : asiantuntijan puheenvuoro aiheella Miten sujuu hajajätevesiasetuksen toteutus käytännössä Ympäristö ja Terveys-lehti 5/2010, artikkeli: Kiinteistökohtainen jätevesineuvonta ratkaisu asetuksen toimeenpanon ongelmiin? Omakotinen 1/2010, artikkeli: Uusia käänteitä jätevesirintamalla? Vihdin kunnan ympäristölehti Näsiä: Vesiosuuskunta ja haja-asutusalueen jätevesihuolto (Heikki Pulkan avustus artikkelin kirjoituksessa) Muiden hankkeiden kanssa vaihdettiin tietoja molempiin suuntiin, yhteistyöhankkeita jaksolla olivat: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry: Järkeä jätevesiin (Satu Heino) Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry: Haiku-hanke (Asko Särkelä ja Kirsti Lahti) Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry:n hajaasutuksen jätevesiasioiden neuvonta- ja koulutushanke (Juha Niemi ja Tero Myllyvirta) Natur och Miljö r.f.: Slam i systemet (Lotta Nummelin) Region Åboland: Avlopp i kretslopp (Annalena Sjöblom, Kaj Mattsson) Jyväskylän ammattikorkeakoulu: Keski-Suomen vesihuoltoyrittäjien koulutushanke (Nina Pimiä) 16 Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke Väliraportti III ( )

17 LIITTEET Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke Väliraportti I ( ) 17

18 18 Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke Väliraportti III ( )

19 LIITE 1

20 MUISTILISTA LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIHANKE HAVAITTUJA ONGELMIA RANTA-ALUEILLA Vanhat rantasaunat lähellä rantaviivaa rakennusjärjestyksen vastaisesti mitä tehdä jätevesijärjestelmän mahdolliselle uusimiselle, varustelumuutokset ilman lupaprosessia Tulvaherkkä / alava ja tasainen ranta-alue ongelmallinen koko alueen kiinteistöille Erittäin tiiviisti rakennetut mökkialueet, pieniä jätevesimääriä vierivieressä lähellä rantaviivaa Jätevesijärjestelmä jyrkänteellä Pienen mökin varustelu tiski-/ pesukoneella siirtyy vähäisestä jätevesimäärästä puhdistusvaatimusten piiriin huomaamatta HAVAITTUJA ONGELMIA POHJAVESIALUEILLA Vanhastaan toimivat kaksivesijärjestelmät ympsuoj. määr. vastaisesti Harmaan jäteveden käsittely harjualueella maaperässä ympsuoj. määr. vastaisesti Jäteveden poisjohtaminen pitkien matkojen päähän HAVAITTUJA ONGELMIA TIIVIILLÄ ALUEILLA Tonteilla ei ole tilaa riittäviä suojaetäisyyksiä varten Haju- ym haitat naapurustossa huomataan helposti, myös harmaan veden järjestelmät Jätevesijärjestelmien tulviminen/purkaminen naapurin puolelle kiristää tunnelmaa

21 LIITE 2

22 TOIMINTAMALLI luonnos JÄTEVESIASETUKSEN SOVELTAMISEN TOIMINTAMALLI Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke TAUSTA JA TILANNEKARTOITUS Haja-asutuksen jätevedet, lähtötilanne Länsi-Uudellamaalla JÄTEVEDEN KÄSITTELYN VAATIMUSTASO Lainsäädäntö Erityisalueiden minimisuositus/lu hajajätevesihanke Kuntien määräykset 3. ASUKKAIDEN AKTIVOINTI JA NEUVONTA Yhteiset ratkaisut Menettelytapaohjeet Neuvonnan toimintamalli ja siihen liittyvät ohjeet Neuvontamateriaalipaketti Yleisötilaisuus Yleinen tiedotus 4. JÄTEVEDEN KÄSITTELYN TEHOSTAMINEN JA LUPAPROSESSI Jäteveden käsittelyjärjestelmän tehostamistarve Tehostamistoimenpiteiden edellyttävät luvat Lupalomakkeet 5. ASETUKSEN TOIMEENPANON TILAN SEURANTA Täydennettävä

23 LIITE 3

24 HAJAJÄTEVESI OHJE Saunamökin kiinteistökäynnin jätevedet pöytäkirja luonnos (1) Tyyppitapaus: Saunamökki Kiinteistö sijaitsee järven rannalla, noin 20 metriä tulvarajasta. Kiinteistöllä sijaitsee ainoastaan saunamökki ja ulkokäymälä. Vedenhankinta ja käyttö: Syntyvä jätevesi: Jäteveden käsittely: Kannetaan järvestä ämpärillä tarpeen mukaan, juomavesi tuodaan mökille tullessa. Vettä käytetään lähinnä saunoessa tapahtuvaan pesuun. Musta jätevesi: mustia jätevesiä ei synny. Käytössä on ulkokäymälä josta ei pääse nesteitä ympäristöön. Harmaa jätevesi: jätevettä syntyy saunamökissä peseydyttäessä. Jätevesimäärät ovat muutamia kymmeniä litroja vuorokaudessa. Harmaa jätevesi johdetaan ns. kivipesään, joka sijaitsee saunan vierellä. Kivipesässä on n. 0,5 m3 soraa, josta jätevesi imeytyy hiekkaiseen maaperään. Tyyppitapauksen jätevesimäärät ovat vähäisiä (YSL 86/2000) eikä niillä ole talousjätevesiasetuksen (542/2003) mukaista puhdistustarvetta. Vähäisiäkään vesimääriä ei kuitenkaan saa johtaa suoraan järveen, vaan ne on imeytettävä maahan niin, että ne eivät joudu tulva- tai pintavesien mukana vesistöön. Toimivia menetelmiä ovat esimerkiksi imeytyskuoppa, -kaivo, kivipesä tai erilaiset suodatinlaitteet. Kiinteistön jätevesistä on kuitenkin tehtävä selvitys asetuksen 542/2003 mukaisesti. Selvityksestä tulee käydä ilmi syntyvien jätevesien laatu ja määrä, niiden vaikutukset ympäristöön sekä johtopäätös siitä, koskeeko jätevesiasetus kiinteistöä vai ei, sekä täyttyvätkö asetuksen vaatimukset kiinteistöllä. Selvityksen voi tehdä sille tarkoitetulla lomakkeella tai vapaamuotoisesti ja se säilytetään kiinteistöllä ja esitetään pyynnöstä viranomaiselle. Mikäli kiinteistöllä syntyvien jätevesien määrä tai laatu muuttuu merkittävästi, voi kohde joutua talousjätevesiasetuksen puhdistusvaatimuksen piiriin. Tällaisia muutoksia voivat aiheuttaa esimerkiksi asumiseen verrattava lisärakentaminen tai pesu- tai tiskikoneen, sähkökäyttöinen lämminvesivaraajan, suihkun, vesikäymälän tai muu vastaavan käyttöönotto. Tällöin jätevesijärjestelmä tulee rakentaa kuormitusta vastaavaksi. Ennen muutostöiden aloittamista tulee olla yhteydessä kunnan rakennusvalvontaan lupatarpeen ja tarvittavien jätevesijärjestelmän muutostöiden laajuuden selvittämiseksi. Jos jätevesien käsittelyjärjestelmä vettyy, tulvii tai haisee, on järjestelmän riittävyys jätevesimäärälle selvitettävä. Parhaassa tapauksessa riittää, että kivipesä kunnostetaan poistamalla eloperäinen aines ja laajentamalla imeytysalaa, jolloin kunnostamiseen ei tarvita lupaa. Suurempien muutostöiden osalta tulee olla yhteydessä kunnan rakennusvalvontaan.

25 HAJAJÄTEVESI OHJE Kesämökin kiinteistökäynnin jätevedet 1 pöytäkirja luonnos (1) Tyyppitapaus: Kesämökki, kantovesi Kiinteistö sijaitsee järven rannalla, noin 20 metriä tulvarajasta. Kiinteistöllä on ainoastaan kesämökki, jonka yhteydessä sauna sekä ulkokäymälä ja puuliiteri. Vedenhankinta ja käyttö: Syntyvä jätevesi: Jäteveden käsittely: Kannetaan kaivosta ämpärillä tarpeen mukaan, juomavesi tuodaan mökille tullessa. Vettä käytetään saunassa pesuvetenä ja tiskin huuhtelemisessa sekä osittain juomavetenä. Musta jätevesi: mustia jätevesiä ei synny. Käytössä on ulkokäymälä josta ei pääse nesteitä ympäristöön. Harmaa jätevesi: jätevettä syntyy peseydyttäessä saunassa ja tiskejä huuhdellessa. Tiskatessa käytetään biologisesti hajoavia, fosforittomia pesuaineita. Jätevesimäärät ovat muutamia kymmeniä litroja vuorokaudessa. Harmaa jätevesi johdetaan saunasta imeytyskaivoon, joka sijaitsee saunan vierellä. Imeytyskaivossa on n. 1 m3 soraa. Tiskivedet heitetään metsän reunaan kasvillisuuden joukkoon. Tyyppitapauksen jätevesimäärät ovat vähäisiä (YSL 86/2000) eikä niillä ole talousjätevesiasetuksen (542/2003) mukaista puhdistustarvetta. Vähäisiäkään vesimääriä ei kuitenkaan saa johtaa suoraan järveen, vaan ne on imeytettävä maahan niin, että ne eivät joudu tulva- tai pintavesien mukana vesistöön. Toimivia menetelmiä ovat esimerkiksi imeytyskuoppa, -kaivo, kivipesä tai erilaiset suodatinlaitteet. Kiinteistön jätevesistä on kuitenkin tehtävä selvitys asetuksen 542/2003 mukaisesti. Selvityksestä tulee käydä ilmi syntyvien jätevesien laatu ja määrä, niiden vaikutukset ympäristöön sekä johtopäätös siitä, koskeeko jätevesiasetus kiinteistöä vai ei, sekä täyttyvätkö asetuksen vaatimukset kiinteistöllä. Selvityksen voi tehdä sille tarkoitetulla lomakkeella tai vapaamuotoisesti ja se säilytetään kiinteistöllä ja esitetään pyynnöstä viranomaiselle. Mikäli kiinteistöllä syntyvien jätevesien määrä tai laatu muuttuu merkittävästi, voi kohde joutua talousjätevesiasetuksen puhdistusvaatimuksen piiriin. Tällaisia muutoksia voivat aiheuttaa esimerkiksi asumiseen verrattava lisärakentaminen tai pesu- tai tiskikoneen, sähkökäyttöinen lämminvesivaraajan, suihkun, vesikäymälän tai muu vastaavan käyttöönotto. Tällöin jätevesijärjestelmä tulee rakentaa kuormitusta vastaavaksi. Ennen muutostöiden aloittamista tulee olla yhteydessä kunnan rakennusvalvontaan lupatarpeen ja tarvittavien jätevesijärjestelmän muutostöiden laajuuden selvittämiseksi. Jos jätevesien käsittelyjärjestelmä vettyy, tulvii tai haisee, on järjestelmän riittävyys jätevesimäärälle selvitettävä. Parhaassa tapauksessa riittää, että kivipesä kunnostetaan poistamalla eloperäinen aines ja laajentamalla imeytysalaa, jolloin kunnostamiseen ei tarvita lupaa. Suurempien muutostöiden osalta tulee olla yhteydessä kunnan rakennusvalvontaan.

26 HAJAJÄTEVESI OHJE Kesämökin kiinteistökäynnin jätevedet 2 pöytäkirja luonnos (1) Tyyppitapaus: Kesämökki, kesävesijohto Kiinteistö sijaitsee järven rannalla, noin 30 metriä tulvarajasta. Kiinteistöllä sijaitsee ainoastaan kesämökki, jonka yhteydessä sauna sekä ulkokäymälä ja puuliiteri. Vedenhankinta ja käyttö: Syntyvä jätevesi: Jäteveden käsittely: Johdetaan kaivosta mökin sisällä sijaitsevaan hanaan. Vesijohto suljetaan talveksi. Vettä käytetään saunassa pesuvetenä ja tiskin huuhtelemisessa sekä osittain juomavetenä. Musta jätevesi: mustia jätevesiä ei synny. Käytössä on ulkokäymälä josta ei pääse nesteitä ympäristöön. Harmaa jätevesi: jätevettä syntyy peseydyttäessä saunassa ja tiskejä huuhdellessa. Tiskatessa käytetään biohajoavia, fosforittomia pesuaineita. Jätevesimäärät ovat muutamia kymmeniä litroja vuorokaudessa. Harmaa jätevesi johdetaan mökistä saostuskaivon kautta imeytyskaivoon, joka sijaitsee saunan vierellä. Saostuskaivon tilavuus on vajaa 1 m3 ja imeytyskaivossa on n. 1 m3 soraa. Tyyppitapauksen jätevesimäärät ovat vähäisiä (YSL 86/2000) eikä niillä ole talousjätevesiasetuksen (542/2003) mukaista puhdistustarvetta. Vähäisiäkään vesimääriä ei kuitenkaan saa johtaa suoraan järveen, vaan ne on imeytettävä maahan niin, että ne eivät joudu tulva- tai pintavesien mukana vesistöön. Toimivia menetelmiä ovat esimerkiksi imeytyskuoppa, -kaivo, kivipesä tai erilaiset suodatinlaitteet. Tiskivesille on hyvä olla saostuskaivo, jonne rasvat ja kiintoaines jäävät ja josta ne on helppo puhdistaa. Kiinteistön jätevesistä on kuitenkin tehtävä selvitys asetuksen 542/2003 mukaisesti. Selvityksestä tulee käydä ilmi syntyvien jätevesien laatu ja määrä, niiden vaikutukset ympäristöön sekä johtopäätös siitä, koskeeko jätevesiasetus kiinteistöä vai ei, sekä täyttyvätkö asetuksen vaatimukset kiinteistöllä. Selvityksen voi tehdä sille tarkoitetulla lomakkeella tai vapaamuotoisesti ja se säilytetään kiinteistöllä ja esitetään pyynnöstä viranomaiselle. Mikäli kiinteistöllä syntyvien jätevesien määrä tai laatu muuttuu merkittävästi, voi kohde joutua talousjätevesiasetuksen puhdistusvaatimuksen piiriin. Tällaisia muutoksia voivat aiheuttaa esimerkiksi asumiseen verrattava lisärakentaminen tai pesu- tai tiskikoneen, sähkökäyttöinen lämminvesivaraajan, suihkun, vesikäymälän tai muu vastaavan käyttöönotto. Tällöin jätevesijärjestelmä tulee rakentaa kuormitusta vastaavaksi. Ennen muutostöiden aloittamista tulee olla yhteydessä kunnan rakennusvalvontaan lupatarpeen ja tarvittavien jätevesijärjestelmän muutostöiden laajuuden selvittämiseksi. Jos jätevesien käsittelyjärjestelmä vettyy, tulvii tai haisee, on järjestelmän riittävyys jätevesimäärälle selvitettävä. Parhaassa tapauksessa riittää, että kivipesä kunnostetaan poistamalla eloperäinen aines ja laajentamalla imeytysalaa, jolloin kunnostamiseen ei tarvita lupaa. Suurempien muutostöiden osalta tulee olla yhteydessä kunnan rakennusvalvontaan.

27 LIITE 4

28 Jätevesiviikko Ma Lohjan seudun omakotiyhdistyksen Lohja klo JÄTEVESI-ILTA Monkola Ti Raaseporin luonto ja ympäristö ry:n Raasepori klo kevätkokous Tammisaaren Teemana haja-asutusalueen jätevesiratkaisut luontokeskus Ke Lehdistötilaisuus Hanko klo Jätevesien käsittely Hangon haja-asutusalueilla Suursuon Puhdistamo Vesiosuuskunta varteenotettava vaihtoehto Ti - Ke Jätevesi-infopäivät Inkoo klo Näyttely, tarjouksia, suunnittelupalvelua Center 51 Tähteläntie 48 To - La Jätevesipäivät Karkkilassa Karkkila klo 9 18 (la 10-16) Tuote- ja palveluesittely K. Fagerström T:mi Yrittäjäntie 49 La Vaihtoehtoiset käymälät Inkoo klo 9-14 Näyttely ja tutustuminen käytössä olevaan Putkipiste Oy hyvin vähän vettä käyttävään vessaan Kvarnbackantie 256 Lisätietoa:

29 Avloppsvattenveckan Må Lojonejdens egnahemsförenings Lojo kl AVLOPPSVATTENKVÄLL Monkola Ti Raseborg natur och miljö r.f.:s Raseborg kl vårmöte Ekenäs naturum Behandlingssystem för glesbygdens avloppsvatten Ons Presskonferens Hangö kl Avloppsvattenbehandling i Hangö glesbygd Stormossens Vattenandelslag ett bra alternativ reningsverk Ti - Ons Infodagar om avloppsvatten Ingå kl Utställning, erbjudanden, planeringstjänster Center 51 Täktervägen 48 To - Lö Avloppsvattendagar i Högfors Högfors kl 9 18 (lö 10-16) Utställning, tjänster Firma K. Fagerholm Yrittäjäntie 49 Lö Alternativa toaletter Ingå kl 9-14 Utställning och möjlighet att bekanta sig med Ab Rörpunkten en snålspolande toalett som är i bruk Kvarnbackavägen 256 Tilläggsinformation:

30 LIITE 5

31 TIEDOTE JÄTEVESIVIIKKOA VIETETÄÄN LÄNSI-UUDELLAMAALLA Valtakunnallisella jätevesiviikolla vauhditetaan haja-asutusalueiden jätevesien hyvää käsittelyä. Jätevesijärjestelmän on täytettävä puhdistustehosta asetetut vaatimukset mennessä. Länsi-Uudellamaalla jätevesiviikkoa vietetään useiden tahojen järjestämien tempausten siivittämänä. Luvassa on asukkaille suunnattuja tiedotustilaisuuksia ja mm. laitenäyttelyitä. Tilaisuuksien järjestäjinä on mm. Lohjan Seudun Omakotiyhdistys ry., Raaseporin luonto ja ympäristö ry., sekä alan yrittäjiä. Myös alueen kunnat ovat mukana viettämässä jätevesiviikkoa Länsi-Uudenmaan hajajätevesihankkeen kautta. Viikko starttaa maanantaina Lohjan Monkolassa järjestettävällä Jätevesi-illalla, jossa aihepiireinä ovat hajaasutuksen jätevesien käsittelyn vaihtoehdot ja vaatimukset, kunnan palvelut ja lupa-asiat sekä siirtoviemärihanke. Tiistaina Tammisaaren luontokeskuksessa voi kuulla asiantuntija-alustuksen jäteveden käsittelystä. Keskiviikkona Hangon puhdistamolla tiedotetaan vesiosuuskunnasta vaihtoehtona kiinteistökohtaiselle jäteveden puhdistukselle. Tiistaina ja keskiviikkona on Inkoossa mahdollista tutustua jätevesilaitteistoihin ja lauantaina keskitytään vaihtoehtoisten käymälöiden valikoimaan. Tuotteita ja palveluita tutustumista varten on vuorostaan Karkkilassa torstaista lauantaihin. Koko viikon ajan Vihdin kirjastoissa on esillä jätevesien käsittelyyn liittyvää materiaalia. Länsi-Uudenmaan tapahtumat ja lisätiedot voi tarkistaa verkko-osoitteesta tapahtumat. Viikon huipennuksena voi Helsingin messukeskuksessa tutustua luultavasti maan laajimpaan laitenäyttelyyn jätevesien käsittelyyn liittyen kun asiantuntijat, laitevalmistajat ja alan järjestöt näyttäytyvät OmaKoti- ja OmaMökki-messuilla torstaista sunnuntaihin. Lauantaina klo vesiensuojeluyhdistyksen asiantuntija neuvoo asukkaita Omakotiliiton Vapaa-ajan asukkaiden liiton osastolla. TERVETULOA MUKAAN TOIMINTAAN! Lisätietoa antaa: Minttu Peuraniemi, , Katso myös verkkosivut: ja Opas jätevesien maailmaan

32 MEDDELANDE AVLOPPSVATTENVECKAN FIRAS I VÄSTRA NYLAND Nationella avloppsvattenveckan sporrar till förbättrad behandling av avloppsvatten i glesbygden. Avloppsvattensystemet skall uppfylla de ställda kraven senast I västra Nyland ordnas det flere evenemang under avloppsvattenveckan. Olika aktörer arrangerar informationstillfällen och bl.a. utställningar till invånare. Bland arrangörerna finns t.ex. Lojonejdens egnahemsförening r.f., Raseborgs natur och miljö r.f. samt branschens företagare. Även kommunerna är med i avloppsvattenveckan via Västra Nylands avloppsvattenprojekt. Avloppsvattenveckan sparkas igång på måndag i Lojo stadshus där en Avloppsvattenkväll ordnas. Under kvällens lopp får man höra om lagens krav på avloppsvattenhanteringen, om kommunens tjänster och tillståndsärenden samt om det stora överföringsröret som kommer att byggas. På tisdag kväll presenteras de olika lösningarna för avloppsvattenhanteringen i Ekenäs Naturum. På onsdagen informeras det om vattenandelslag som alternativ för en fastighetsvis rening av avloppsvatten. På tisdag och onsdag är det möjligt att bekanta sig med en utställning om avloppsvattensystem i Ingå och på lördagen koncentrerar man sig på sortimentet av alternativa toaletter. i Högfors får man se avloppsvattenprodukter under torsdag-lördag. Informationsmaterial om avloppsvattenbehandlig finns att tillgå i biblioteken i Vichtis under hela veckan. Händelserna i västra Nyland och tilläggsinformation kan kollas på nätadressen händelser. Avloppsvattenveckans höjdpunkt är OmaKoti- och OmaMökkimässan i Helsingfors mässcentral, där landets kanske vidaste utställning av avloppsvattensystem finns presenterad och där sakkunniga, tillverkare och branschens organisationer delar ut sin information. Mässan är öppen från torsdag till söndag. På lördag kl kan invånarna få råd av en av vattenskyddsföreningens sakkunniga vid Egnahemsförbundets mässbås. VÄLKOMMEN MED! Tilläggsinformation: Minttu Peuraniemi, , minttu.peuraniemi@vesiensuojelu.fi Kolla även nätsidorna: och En guide till avloppsvattnets värld

33 LIITE 6

34 TIEDOTE JÄTEVESIKARTOITUS LOHJAN HUHTASAAREN ALUEELLA Hyvä vastaanottaja, Olimme varanneet ajan tämän kiinteistön ( ) kartoitus- ja neuvontakäyntiä varten Ajankohdasta ilmoitimme tiedotteellamme , toivottavasti tiedote on saapunut perille. Emme kuitenkaan tavoittaneet ketään paikalta kyseisenä ajankohtana. Toivoisimme, että tämän kiinteistön omistaja voisi olla meihin yhteydessä mahdollisen uuden kartoitus- ja neuvontakäynnin sopimiseksi. Sopivia aikoja voisi löytyä elokuun puolelle asti, tarkempia tietoja voi tiedustella hankkeen neuvojalta (ark. klo 12-16): Joonas Mämmelä , joonas.mammela@vesiensuojelu.fi. Ystävällisin terveisin Minttu Peuraniemi projektisihteeri Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

35 LIITE 7

36 TIEDOTE HAE AVUSTUSTA JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN KORJAAMISEEN Haja-asutusalueiden asukkaille tulee yhä ajankohtaisemmaksi järjestää jäteveden käsittelynsä uudelleen vuonna 2004 voimaan tulleen nk. jätevesiasetuksen vaatimuksia vastaavaksi. Vaatimusten siirtymäajasta vuoden 2014 alkuun on enää muutama vuosi jäljellä ja tietyillä pohjavesialueilla Länsi-Uudellamaalla siirtymäaika on umpeutumassa jo tätä ennen kuntien ympäristönsuojelumääräysten johdosta. Näin esimerkiksi Lohjalla, Nummi-Pusulassa ja Vihdissä. Jätevesijärjestelmän saattaminen vaatimusten tasolle voi aiheuttaa kiinteistölle jopa kustannukset. Kustannustaso tosin riippuu tontin olosuhteista, vedenkäytöstä sekä olemassa olevien jätevesirakenteiden kunnosta ja korjaustarpeesta. Jätevesijärjestelmän uusimiseen voi hakea Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n Talousjätevesiavustusta, jonka myöntää kotikunta. Avustusta myönnetään korkeintaan 35 % hyväksyttävistä kustannuksista. Avustettavia toimenpiteitä ovat muun muassa kiinteistön liittyminen vesiosuuskunnan jätevesiviemäriin tai yksittäisten kiinteistöjen tarpeisiin rakennettavien viemärien sekä jätevesien ja jätteiden käsittelylaitteiden rakentaminen. Avustuksen myöntämiseen käytetään tarveharkintaa ja sen saamisen kriteerinä olevat ruokakunnan tulorajat ovat tänä vuonna alla olevan taulukon mukaiset. Henkilöluku Tulot (brutto) /kk Avustuksen hakemista varten täytetään hakemuslomake, joka lähetetään oman kunnan yhteysviranomaiseen viimeistään Lomakkeen liitteeksi tarvitaan korjaussuunnitelma eli suunnitelma jätevesijärjestelmästä, jota käytetään myös toimenpidelupaa kunnasta haettaessa. Suunnitelmassa esitellään mm. jätevesijärjestelmän valintaperusteet, osat, kustannukset sekä piirrokset. Jätevesijärjestelmän suunnitelma teetetään ammattisuunnittelijalla, joka käy kiinteistöllä tekemässä tarvittavia selvityksiä. Kannattaakin ottaa suunnittelijaan yhteyttä mahdollisimman pian, koska suunnittelutyöhön joutuu varaamaan aikaa jopa viikon tai pari. Kiinteistön jätevesikustannuksia voi pienentää myös omatoimisesti. Useamman kiinteistön yhteinen jätevesijärjestelmä mahdollistaa investointi- ja huoltokustannusten jakamisen naapuruston kesken. Yksittäisellä kiinteistöllä perinteisen vesikäymälän korvaaminen kuivakäymälällä minimoi huoltokustannukset ja pidentää jätevesien harmaan veden käsittelyjärjestelmän ikää. Jätevesijärjestelmän asennus- ja korjaustöistä voi saada myös kotitalousvähennystä, jonka vuosittainen enimmäismäärä on 3000 /hlö/vuosi. Lisätietoja korjaus- ja energia-avustuksista saa ympäristöministeriöstä, ARA:sta ( sekä omalta kunnalta. Lisätietoja muista haja-asutuksen jätevesiasioista: Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Hajajätevesihanke, verkkosivut

37 MEDDELANDE SÖK BIDRAG FÖR FÖRNYANDET AV AVLOPPSVATTENSYSTEM Omordnandet av avloppshanteringen blir allt mer aktuellt för befolkningen i glesbygden i.o.m. reningskraven i den sk. avloppsvattenförordningen (542/2003). Övergångsperioden för ikraftträdandet av kraven går ut inom bara några år, alltså år 2014, och på vissa grundvattenområden i västra Nyland redan tidigare p.g.a. kommunernas miljöskyddsföreskrifter. Detta gäller t.ex. Lojo, Nummis-Pusula och Vichtis. Uppdateringen av avloppsvattensystemet kan orsaka kostnader på t.o.m på fastigheten. Kostnaderna beror dock på tomtens terräng, vattenförbrukningen samt på befintliga avloppskonstruktioner och deras skick och reparationsbehov. Man kan ansöka om Statens reparationsunderstöd (Statens bostadsfond ARA) för förnyandet av avloppsvattensystemet. Understödet beviljas av hemkommunen. Högst 35 % av de godkännbara kostnaderna kan stödas. Åtgärder som man kan få understöd för är bl.a. anslutning av en fastighet till vattenandelslagets avloppsvattennät eller byggande av avloppsrör och behandlingssystem för avloppsvatten och toalettprodukter för enskilda fastigheters behov. Understödet beviljas enligt behovsprövning där hushållets inkomster tas i beaktande. Inkomsterna får ej överskrida följande gränser: Antal personer Inkomster (brutto) /mån För ansökning av understödet fyller man i en ansökningsblankett, som skickas till myndigheten senast den Som bilaga till blanketten behövs en reparationsplan, alltså en plan över avloppsvattensystemet vilket används även i samband med ansökan om åtgärdstillstånd. I planen presenterar man bl.a. motiveringar för valet av systemet, systemets delar, kostnader samt ritningar. Planen görs av en professionell planerare som besöker fastigheten för erforderliga utredningar. Det lönar sig alltså att kontakta planeraren så fort som möjligt för själva planeringsarbetet kan ta t.o.m. en vecka eller två. Man kan påverka avloppsvattensystemets kostnader även med egna val. En gemensam lösning för flere fastigheter sparar både investerings- och servicekostnader. När man byter ut vattentoaletten mot en torrtoalett i en enskild fastighet, minimerar man servicekostnaderna och avloppsvattensystemets livslängd blir betydligt längre. Hushållsavdrag kan man få för avloppsvattensystemets installations- och byggnadsarbete. Det årliga maximibeloppet är /person. Tilläggsinformation om reparationsunderstödet kan erhållas från miljöministeriet, ARA ( samt kommunerna. Tilläggsinformation om glesbygdens avloppsvattenfrågor: Västra Nylands vatten och miljö r.f. Glesbygdens avloppsvattenprojekt, webbsidor