LINKKI-HANKE 2013 Haja-asutuksen jätevesineuvonta Länsi-Uudellamaalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LINKKI-HANKE 2013 Haja-asutuksen jätevesineuvonta Länsi-Uudellamaalla"

Transkriptio

1 HANKESUUNNITELMA l LINKKI-HANKE 2013 Haja-asutuksen jätevesineuvonta Länsi-Uudellamaalla Uudellamaalla, jos jossakin, on hajajätevesiasia akuutti vesiensuojelullinen ja maankäytöllinen ongelma. Erityisesti läntisellä Uudellamaalla alati kasvava haja-asutus asettaa haasteita jätevesiasioiden huolelliselle hoitamiselle. Alueelle tyypillistä on, että suuri määrä haja-asutusta sijoittuu nk. erityisalueille, kuten pohjavesialueille ja ranta-alueille, joilla asutus on paikoittain erittäinkin tiivistä. Näillä alueilla jätevesien asianmukainen käsittely on erityisen tärkeää ja myös monella tavalla haasteellista. Alueellamme on myös suora kontakti Suomenlahteen, jonka tilan parantamiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen vesiensuojelun saralla. Laskentatavasta riippuen voidaan todeta, että läntisen Uudenmaan alueella sijaitsee jopa 8-10 % koko Suomen haja-asutuskiinteistöistä. 1. HANKKEEN TAUSTA, HAKIJA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (jatkossa LUVY) on ottanut toiminta-alueellaan ja myös valtakunnallisesti aktiivisen roolin haja-asutuksen jäteveden asianmukaisen käsittelyn edistäjänä. Yhdistys on vuosikymmenten ajan tutkinut ja seurannut toiminta-alueensa vesistöjen tilaa ja osallistunut aktiivisesti ympäristöluvallisten jätevedenpuhdistamoiden toimintatarkkailuun. LUVY on mukana suuremmissa ja pienemmissä hankkeissa, se hallinnoi mm. Hiidenveden kunnostushanketta. Yhdistys on vuodesta 2004 koordinoinut jäsenkuntiensa yhteistoimintaa haja-asutuksen jätevesineuvonnan piirissä. Yhteistyö on parhaimmillaan johtanut neljään hankkeeseen LINKKI 2012 Haja-asutuksen jätevesineuvonta Länsi-Uudellamaalla (Uudenmaan ELYkeskus/harkinnanvarainen valtionavustus haja-asutusalueiden jätevesineuvontaan) LINKKI, Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke Neuvontatyön vaikuttavuuden arviointi ja parantaminen (Uudenmaan liitto/maakunnan kehittämisraha) Haja-asutuksen jätevesihuollon toteuttaminen vesiensuojelun ja maankäytön suunnittelun kannalta erityisillä alueilla sekä kuntien yhteiset toimintamallit Länsi-Uudellamaalla (Uudenmaan liitto/maakunnan kehittämisraha) Alueellisten vesihuoltoratkaisujen edistäminen ja kiinteistökohtaisten järjestelmien suunnittelun kehittäminen Uudellamaalla (Uudenmaan liitto/maakunnan kehittämisraha) Lisäksi LUVY toimii Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n (jatkossa SVYL) vastuuyhdistyksenä hajaasutuksen jätevesiasioissa. LUVY on yhteistyökumppaneidensa kanssa, SVYL:n edustajana organisoinut ympäristöministeriön rahoittamaa neuvonnan pilotointihanketta, Jässi-jätevesihanketta, Etelä-Karjalassa vuonna Vuonna 2012 LUVY osallistui laatuvastaavan roolissa yhteensä neljän Jässi-jätevesihankkeen toteuttamiseen (Lappeenrannan ja Imatran seudun Jässit sekä Pohjois-Karjalan ja Pohjanmaan Jässit).

2 Kuntayhteistyön ja em. hankkeiden myötä LUVY:n toiminta-alueella on toteutettu mm. kuntien käytäntöjen yhtenäistämistä, mm. lomakepohjat ja erityisalueiden jäteveden käsittelyn minimisuositukset, toimintamalli neuvonta- ja tukimateriaaleineen yleisneuvontakampanja, mm. osallistumalla kyläiltoihin ja paikallisiin tempauksiin sekä tarjoamalla puhelinneuvontaa ja konsultointia jätevesitiedotusta sekä lehdistön kautta, että suoraan asukkaille jaettujen tiedotteiden muodossa alueen yhteiset, aktiiviset jätevesiverkkosivut, nyk. osoitteessa ruotsiksi keskitetyn viemäröinnin edistämistä opastamalla orastavia vesihuolto-osuuskuntahankkeita eteenpäin, sekä välittämällä tietoa vesihuolto-osuuskuntien ja kuntien vesihuollosta vastaavien kesken jätevesisuunnittelun kehittämistä ja parannettu ammattimaisen suunnittelun kysyntää yli 1000 kartoitus- ja neuvontakäyntiä erityisalueiden kiinteistöillä, joiden pohjalta on laadittu päivitettävissä oleva lähtötilannetarkastelu alueen jätevesien käsittelyyn sekä hiottu toimiva ja tehokas kartoitus- ja neuvontakäyntien toimintamalli Valtionavusteisen jätevesineuvonnan myötä alueella tehtiin n. 850 kartoitus- ja neuvontakäyntiä vuonna Taulukko 1. Neuvonnan kokonaistyömäärä, toteutuneet neuvontakäynnit sekä neuvonnan tarve nykyisellä hankealueella. Kunta Haja-asutuskiinteistöjä yhteensä (arvio) Kartoitus- ja neuvontakäynti tehty ( ) Neuvottavia kiinteistöjä jäljellä Hanko kpl 33,9 % 595 Inkoo kpl 7 % Karjalohja kpl 5,5 % Karkkila kpl 7,2 % Lohja kpl 7,7 % Nummi-Pusula kpl 3,9 % Raasepori kpl 1,9 % Siuntio kpl 15,6 % Vihti kpl 6,1 % Yhteensä kpl 6 % Tehdyn laajamittaisen työn tuloksena alueen asukkaat ja kesäasukkaat ovat suhteellisen hyvin tietoisia siitä, että jäteveden käsittelylle on asetettu vaatimuksia sekä siitä, että toimenpiteille on olemassa takaraja. Valtaosa asukkaista on hyvinkin valveutuneita jätevesiasioissa ja haluavat järjestää jätevetensä asianmukaisesti. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että asukkaiden on erittäin hankala tarkastella omaa jätevesitilannettaan ja vetää oikea johtopäätös tarvittavista toimista seikka, joka on johtanut sekä ylilyönteihin, että uudistustoimien hitauteen. Lisäksi mediassa käydyn keskustelun perusteella valtaosalle asukkaista on jäänyt vääristynyt mielikuva lainsäädännön vaatimuksista ja asukkailta edellytetyistä toimista. Yleinen tiedotus ei pysty antamaan asukkaille tarpeeksi eväitä asiassa etenemiseen. Länsi-Uudellamaalla neuvontatoiminnalle haasteita asettaa vaativien luonnonolosuhteiden (mm. erityisalueet, saaristo) lisäksi kaksikielisyys. LUVY:n kymmenestä jäsenkunnasta kuusi on kaksikielisiä, näissä kunnissa sijaitsee yhteensä n. 67 % koko alueen haja-asutuksesta. Kaksikielisyydestä johtuen neuvontamateriaali, verkkosivut, tiedotteet sekä palvelu on pystyttävä tarjoamaan molemmilla kotimaisilla kielillä - suomeksi ja ruotsiksi. 2(8)

3 2. HANKKEEN TAVOITTEET JA TOIMINTAMUODOT Hankkeen tarkoituksena on turvata puolueettoman, laadukkaan ja kansantajuisen sekä kaksikielisen jätevesitietouden saatavuus hankealueella. Tavoitteena on pitkällä aikavälillä vähentää olennaisesti hajaasutuksen jätevesistä aiheutuvia ympäristöhaittoja. Ympäristöhaittoja vähennetään tehokkaimmin jokaisen kiinteistön tarpeisiin sopivalla ja toimivalla jäteveden käsittelyllä. Hankkeen tavoitteena on lisätä asukkaiden tietotaitoa ja valmiuksia asianmukaiseen jätevesien käsittelyyn ja kannustaa kiinteistönomistajia tarvittaessa uusimaan järjestelmänsä vesiensuojelun kannalta edistyksellisellä tavalla. Keskeistä asiassa on, että asukkaat saavat selkeän käsityksen siitä, kuuluvatko he puhdistusvaatimuksen piiriin vai eivät ja koskeeko heitä jokin kunnan asettama vaatimus. Keskeistä on myös se, onko nykyinen järjestelmä riittävä vaatimustason saavuttamiseksi - jos ei, niin asukkaille annetaan selkeät askelmerkit siitä, millä toimenpiteillä tavoitteeseen päästään. Hanke tukee vahvasti Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesiyhteistyön strategian toteuttamista, joka on hyväksytty kuntiemme toimielimissä vuosina Jotta asukkaat osaisivat toimia tavoitteiden mukaisesti, tarvitaan täsmällistä, kiinteistökohtaista neuvontaa. Hankkeessa keskitytäänkin jalkautettuun neuvontaan (ns. täsmäneuvonta), joka on vaikuttavuudeltaan paras neuvonnan toimintamuoto. Jalkautetun neuvonnan kautta saadaan ensi käden tieto kiinteistöllä muodostuvasta jätevedestä ja nykyisestä käsittelytilanteesta. Jalkautetulla neuvonnalla mahdollistetaan myös henkilökohtainen, täsmällinen neuvonta, joka perustuu kiinteistöllä hankittuihin tietoihin. Tehokkain keino jalkautetun neuvonnan toteuttamiseksi alueellamme on todettu ns. nuohoojatekniikalla toteutetut kartoitus- ja neuvontakäynnit, jolla on tavoitettu jopa 85 % kohdealueiden kiinteistöistä. Kohdealueina ovat olleet kuntien kanssa yhdessä valitut erityisalueet. Valittujen alueiden ulkopuolista väestöä tavoitellaan pääosin yleisen neuvonnan ja tiedotuksen keinoin. Nuohoojatekniikka mahdollistaa myös rajallisen määrän yksittäisiä, valittujen alueiden ulkopuolisia kiinteistökäyntejä. Tekemällä yhteistyötä paikallisten yhteisöjen, kuten kylä- ja omakotiyhdistysten, kanssa voidaan saavuttaa yleisneuvonnan riittävä kattavuus. Hankkeessa tehdään lähinnä ylläpitävää, kysynnän kattavaa yleisneuvontaa. Määrällisesti hankkeessa pyritään kattamaan lähes haja-asutusalueen kiinteistön tietotarve. Tämä tapahtuu sekä yleisen- että täsmäneuvonnan keinoin. Luonnollisesti täsmäneuvonnan kiinteistökäyntejä ei voida tehdä kuin murto-osaan kohdekiinteistöistä. Kohdealueita priorisoidaan kuntien kanssa aiemmin käytetyn toimintamallin mukaan. Yhteensä täsmäneuvontaa tarjotaan n kiinteistölle ja näistä neuvontakäynti arvioidaan toteutuvan n kohteella.täsmäneuvontaan liittyviä kokoavia tiedotustilaisuuksia järjestetään 2-5 kpl. Yleisneuvonnan osalta pyritään kattamaan asukkaiden puhelin/sähköpostineuvonta- ja yleisötilaisuuspyynnöt. Alueella tehdyn laajan taustatyön johdosta pyyntöjä arvioidaan tulevan suhteellisen vähän, n puhelua ja korkeintaan 10 tilaisuutta. Yleisneuvonnan tukena käytetään verkkosivuja, joiden kävijämääräksi arvioidaan nykyisen kävijämäärän mukainen n. 600/kk. Lisäksi osallistutaan mahdollisuuksien mukaan 2-5 muun tahon järjestämään tilaisuuteen neuvontapisteellä. Tarkoitus on, että kartoitus- ja neuvontakäynnin jälkeen asukas on riittävästi selvillä nykyisen järjestelmänsä rakenteesta ja sen vaatimista huoltotoimista. Asukas pystyy laatimaan selvityksen järjestelmästään joko käynnin yhteydessä tai sen jälkeen. Asukkaalla on käytössään vähintään järjestelmänsä yleiset käyttö- ja huolto-ohjeet. ymmärtää järjestelmänsä mahdollisen tehostamistarpeen perusteet ja on tietoinen asiassa etenemisen askeleista. Asukkaat, joiden järjestelmä on akuutissa uudistamistarpeessa, osaavat kääntyä ammattilaisen suunnittelijan puoleen. Pienempiä korjaustoimia ja järjestelmän tarkkailua vaativien kohteiden asukkaat voivat ryhtyä parannustoimiin heti. Asukkaat osaavat suhtautua oikein jätevesituotemarkkinointiin, eivätkä näin ollen sorru virhe- tai yli-investointeihin. on tietoinen jätevesijärjestelmävaihtoehtojen suuresta skaalasta ja pääpiirteissään hahmottaa, minkä tyyppiset ratkaisut hänen kohdalleen ja kiinteistölleen sopivat tai ovat mahdollisia. Asukas myös hahmottaa, minkä tyyppistä huoltoa ja tarkkailua erilaiset järjestelmät edellyttävät. Asukkaita 3(8)

4 opastetaan hyvän suunnittelun merkityksestä, sekä ohjeistetaan hakemaan kunnasta tarvittavat luvat. 3. HANKKEEN TOTEUTTAMINEN Hanke toteutetaan LUVY:n toiminta-alueella, jätevesineuvontaan sitoutuneiden kuntien alueilla. Hankkeessa jatketaan hyväksi todettua toimintaa. Toimintaa halutaan laajentaa, jotta neuvonnan kysyntään voitaisiin vastata vastaavilla resursseilla. Hankkeessa keskitytään täsmäneuvontaan ja toteutetaan ylläpitävää yleisneuvontaa. Täsmäneuvontaa tehdään LUVY:ssä kehitetyn ja alueella aiempinakin vuosina käytetyn kartoitus- ja neuvontakäyntien toimintamallin mukaan (lyhyt kuvaus liitteenä), huomioiden ympäristöministeriön laatimassa neuvonnan yleissuunnitelmassa esitetyt periaatteet. Kuva 1. Kartta LUVY:n toiminta-alueesta. Hankkeessa laaditaan/päivitetään tarvittava kaksikielinen neuvontamateriaali hyödyntäen jo olemassa olevaa, LUVY:n ja SVYL:n materiaalia sekä tarpeen mukaan myös ympäristöhallinnon laatimaa materiaalia. Neuvontamateriaali sekä neuvonnassa tarvittavaa tukimateriaalia kehitetään ja hankitaan jatkuvasti havaitun tarpeen mukaan, resurssien rajoissa. Yleisneuvonnassa osallistutaan muiden, paikallisten tahojen järjestämiin jätevesi-iltoihin tai vastaaviin tilaisuuksiin sovittaessa esimerkiksi asiantuntijan luennolla. Neuvontapiste soveltuu esimerkiksi toritapahtumaan paikallisen järjestön tai kunnan osaston yhteyteen. Tilaisuuksia voidaan yhdistää kartoitus- ja neuvontakäyntien yhteyteen tai niiden avulla täydentää neuvonnan kattavuutta. Hanke laatii 5-10 asiapitoista tiedotetta alan ajankohtaisista asioista lehdistön ja yleisön käyttöön. Tiedotteiden tarkoituksena on herättää median kiinnostus asiaa kohtaan ja ohjata heidät puolueettoman ja asiantuntevan tiedon lähteille jotta asukkaiden paikallislehtien kautta saama jätevesitietous olisi mahdollisimman korrektia. Tiedotteita voi myös osaltaan käyttää neuvontamateriaalina. Lisäksi: Hankkeen verkkosivut ohjaavat asukkaat ja alan toimijat puolueettoman ja relevantin tiedon lähteille. Verkkosivuja täydennetään käynnistyvän neuvontatyön tarpeisiin alkuvuodesta. Hanke järjestää erityisesti alan ammattilaisille suunnatun seminaarin, jossa käsitellään hankkeen tuloksia ja alan ajankohtaisia asioita. Hanke hyödyntää LUVY:n paikkatietojärjestelmää sekä tiedon hankinnassa että sen tallentamisessa ja raportoinnissa. Hankkeessa päivitetään yhdessä kuntien kanssa Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesiyhteistyön strategia. 4. NEUVONNAN LAATU Neuvonnan laatu hankkeessa perustuu LUVY:n vankkaan asiantuntemukseen jätevesiasioissa sekä pitkään kokemukseen jätevesineuvonnan toteuttamisessa. Neuvonnassa käytetään SVYL:n tuottamaa neuvontamateriaalia sekä LUVY:n, SVYL:n ja ympäristöhallinnon laatimaa neuvonnan tukiaineistoa. Kunta- ja aluekohtainen neuvontamateriaali tuotetaan yhdessä ko. kunnan ympäristövalvonnan kanssa ja jos mahdollista, käytetään kyseisen kunnan olemassa olevaa materiaalia. Toimintamallin ytimessä onkin kiinteä yhteistyö alueen kuntien viranomaisten kanssa, mikä osaltaan takaa myös annettujen neuvojen asianmukaisuuden. 4(8)

5 LUVY:ssä työskentelee vastaava neuvoja, joka vastaa neuvojien koulutuksesta ja perehdytyksestä sekä neuvontatyön koordinoinnista/työnjohdosta ja yhteistyöstä kuntaviranomaisiin. Yhdistykseen palkataan neuvontaa toteuttamaan määräaikaisia työntekijöitä. Työntekijöinä voivat olla ympäristöalan osaajat tai opiskelijat, joiden koulutukseen on kuulunut riittävä määrä jätevesiopintoja, tai muut vastaavat jätevesiin liittyvistä taloudellisista intresseistä riippumattomat henkilöt. Työntekijät saavat koulutuksen työhönsä. Koulutus tapahtuu LUVY:n hyväksi todetun, 3-päiväisen perehdytyskoulutuksen kautta. Neuvojat osallistuvat myös aikataulujen salliessa SYKE:n mahdollisesti Uudellamaalla järjestämään neuvojakoulutukseen. Perehdytykseen kuuluu myös 3-10 kiinteistökäyntiä maastossa kokeneen neuvojan kanssa. Neuvojien toiminta kentällä perustuu toimintamalliin eli yhteisiin pelisääntöihin. Neuvojan tukena, puhelinsoiton päässä, on vanhempi neuvoja sekä LUVY:n ja muiden neuvontaa tekevien tukiverkosto. Neuvojat monitoroidaan työn alkuvaiheessa ja monitoroinnista tehdään yhdessä muistio. Monitorointi palvelee sekä neuvojaa ja hänen kehittymistään työssä että toimintamallia, joka saa monitoroinnista suoraa palautetta kentältä. Neuvonnasta kerätään palautetta asukkailta. Kerätyn palautteen perusteella toimintamallia parannetaan jatkuvasti. 5. ALUSTAVA AIKATAULU Hankkeen tarkoituksena on hyödyntää mahdollisimman tarkasti käytettävissä oleva kenttäkausi, mistä syystä toivomme nopeaa rahoituspäätöstä. Kenttäkausi voi parhaassa tapauksessa alkaa jo huhtikuun puolella ja jatkua jopa marraskuulle asti. Yksivuotisen hankkeen valmistelu aloitetaan ja varsinainen toteuttaminen ja neuvonnan tarkempi suunnittelu aloitetaan rahoituspäätöksen saavuttua. Hanke on tarkoitus saattaa päätökseen mennessä. Tavoite on, että neuvontatyötä voisi jatkaa valtionavusteisesti vuosittain ainakin siirtymäkauden loppuun asti jolloin vuoden 2014 puolella voidaan yhtäältä vetää vuoden 2013 tuloksia kokoon ja toisaalta valmistautua seuraavaan kenttäkauteen. Näin ollen hankkeiden välille ei syntyisi toiminnan katkoksia. Taulukko 2. LINKKI-hankkeen alustava aikataulu. 1-4/ / /2013-1/ /2014 Hankkeen suunnittelu ja seuranta Maksatuskausi II (päättyy ) Maksatuskausi III (päättyy ) Kokoukset ja tapahtumat Täsmäneuvonta Avustuspäätöksen myötä hankesuunnitelman ja aikataulujen tarkistus Maksatuskausi I (päättyy ) Maksatuskausi IV ja loppuraportonti (päättyy ) Ory/Try Ory/Try Ory Ory Seminaari hankkeen tuloksista Alueiden valinta, resursointi, aikataulutus Rekrytointi Koulutus/perehdytys Kokoava tiedotustilaisuus Kartoitus- ja neuvontakäynnit käynnissä Monitoroinnit Palautekysely Kokoavia tiedotustilaisuuksia Kartoitus- ja neuvontakäyntien tulosten yhteenveto Kokoavia tiedotustilaisuuksia Vuoden 2014 toiminnan suunnittelu ja mahdollinen käynnistäminen Kokoavia tiedotustilaisuuksia Yleisneuvonta Tiedotus Osallistutaan muiden järjestämiin tilaisuuksiin puheenvuorolla tai neuvontapisteellä sovittaessa Puhelinneuvontaa työntekijöiden puhelinnumeroissa Tiedotteita tarpeen mukaan työn edistymisestä ja ajankohtaisista aiheista Verkkosivuja päivitetään tarpeen mukaan, pikku-uutisia Sidosryhmien tiedottaminen 5(8)

6 6. HANKKEEN TUOTOKSET Hanke ylläpitää verkkosivustoa ja www. glesbygdensvatten.fi. Hankkeen tuottama ja käyttämä neuvontamateriaali ja tiedotteet toimitetaan niitä tarvitsevien tahojen saataville. Hanke koostaa kartoitus- ja neuvontakäynneiltä alueellista ja kuntakohtaista yhteenvetotietoa. Sovittaessa hanke luovuttaa myös kartoitus- ja neuvontakäynneillä kerättyä jätevesikartoitustietoa asianosaisen kunnan käyttöön selvitysten keräämisen helpottamiseksi. Hanke tuottaa myös paikkatietoaineistoa kartoitus- ja neuvontakäynteihin liittyen. Hankkeen saavutuksista laaditaan loppuraportti ja esitellään toimintaa seminaarissa. Hankkeen tuotokset ja kokemukset ovat sidosryhmien, erityisesti alueellisten vesiensuojeluyhdistysten ja yhteistyöhankkeiden, käytössä kattavan yhteistyöverkoston ansiosta. 7. HANKKEEN ORGANISAATIO JA RESURSSIT Hankkeen toteutuksesta vastaa LUVY ja toimintaa suunnataan ohjausryhmässä, joka koostuu osallistujakuntien, toteuttajan ja rahoittajan edustajista. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat kuntien lisäksi SVYL:n jäsenyhdistysten hajajätevesiasiantuntijat, erityisesti neuvontahankkeet Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa ja Pohjanmaalla. Yhteistyötä tehdään myös muiden paikallisten hankkeiden ja jätevesisuunnittelijoiden sekä muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyötä tehdään mahdollisuuksien mukaan paikallisten kylä- ja omakotiyhdistysten kanssa. Hankkeen vastuullisena vetäjänä toimii toiminnanjohtaja Jaana Pönni, joka tarjoaa hankkeen käyttöön vesiensuojelun asiantuntemusta. Lisäksi hän osallistuu hankkeen suunnitteluun ja seurantaan. Hankkeen projektipäällikkönä ja neuvonnasta vastaavana toimii Minttu Peuraniemi, joka on yhdistyksen asiantuntija haja-asutuksen jätevesiasioissa. Projektipäällikön tehtäviin kuuluu Neuvonnan koordinointi ja työnjohto Kuntayhteyksien ylläpito ja tiedonvaihto Neuvontamateriaalin kokoaminen, tuottaminen ja päivitys Neuvojien rekrytointi, koulutus ja perehdytys, sekä monitorointi Tiedotus ja mediaesiintyminen, tilaisuuksien järjestäminen ja koordinointi Hankkeen suunnittelu ja raportointi Hankkeelle palkataan 2 kpl määräaikaisia työntekijöitä, nimikkeellä vanhempi neuvoja, joiden tehtäviin kuuluu kartoitus- ja neuvontatyön suorittaminen ja raportoiminen vastuualueellaan neuvojien työnjohto vastaavalle neuvojalle kanssa sovittavilta osin neuvojien perehdyttäminen työhönsä maastossa, uusien neuvojien mentorointi toimintamallin kehittäminen yhdessä projektipäällikön kanssa työstä raportointi projektipäällikölle yleisneuvontaan ja tiedotukseen osallistuminen sovitun mukaisesti tilaisuuksien, materiaalien ja raporttien valmisteluihin osallistuminen sovitun mukaisesti muut mahdolliset hankkeen edellyttämät tehtävät Hankkeelle palkataan myös 5-10 kpl määräaikaisia työntekijöitä/harjoittelijoita, nimikkeellä jätevesineuvoja, joiden tehtäviin kuuluu kartoitus- ja neuvontatyön suorittaminen ja raportoiminen vastuualueellaan toimintamallin kehittäminen yhdessä vanhempien neuvojien ja projektipäällikön kanssa työstä raportointi vanhemmalle ja/tai projektipäällikölle yleisneuvontaan ja tiedotukseen osallistuminen sovitun mukaisesti tilaisuuksien, materiaalien ja raporttien valmisteluihin osallistuminen sovitun mukaisesti muut mahdolliset hankkeen edellyttämät tehtävät Hankkeen toteutukseen osallistuu myös LUVY:n toimisto- ja taloushallintohenkilökuntaa ja paikkatietoasiantuntija. 6(8)

7 Taulukko 3. Hankkeen alustavat työntekijäresurssit. Tehtävänimike Työpanos yhteensä, htkk Vastuullinen vetäjä 1,3 Projektipäällikkö 9 Vanhempi jätevesineuvoja 24 Jätevesineuvoja 25 Toimisto- ja taloushallintohenkilöstö 1,3 Paikkatietoasiantuntija 1 Yhteensä 61,6 8. HANKKEEN KUSTANNUKSET JA RAHOITUS Hankkeen kokonaiskustannukset muodostuvat pääasiassa palkka- ja henkilöstökuluista (n. ¾). Kokonaiskuluiksi arvioidaan muodostuvan , alla olevan taulukon mukaisesti. Hanke on tarkoitus rahoittaa Valtion harkinnanvaraisista jätevesineuvontaan suunnatuista avustuksista, joita haetaan Uudenmaan ELYkeskuksesta. Koska neuvonnan tarve perustuu jätevesisäännöksiin ja niiden muutoksiin, eikä neuvontaa ilman valtion tukea alueellamme jatku, haemme tavanomaista suurempaa valtion osuutta. Omarahoitusosuudeksi esitämme n. 2 % kokonaiskuluista, eli Avustusta haetaan siis yhteensä Taulukko 4. Hankkeen kokonaiskustannusarvio ajalle Kustannusarvio, Yhteensä Palkka- ja henkilöstökulut Vuokrakulut Matkakulut Hallinnon kulut Yhteensä Rahoitussuunnitelma, Yhteensä Omarahoitus Valtion avustus Yhteensä Hankealueelle haettavan avustuksen suuruutta puoltavat alueen haja-asutusalueilla sijaitsevien kiinteistöjen määrä, hankesuunnitelman ensimmäisellä sivulla mainitut erityiset olosuhteet, vesistöjen tila, sekä kaksikielisyys. Toivomme myös pitkän kokemuksemme neuvonnasta ja toimintavalmiuden laskettavan hyväksemme hakemusta käsiteltäessä. 7(8)

8 9. LÄHTEITÄ Autti Heini. Harmaiden jätevesien käsittely Tarve, merkitys, ongelmat ja vaihtoehdot. Opinnäytetyö. Hämeen ammattikorkeakoulu. Hämeenlinna s. Heino Satu. Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien toimivuus. Kokemuksia 20 kiinteistöltä Pirkanmaalla. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Tampere Joensuu Ilona et. al. Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelma. Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 1/2010. Helsinki s. Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän mallisuunnitelma. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 12 s. + 2 liites. Uudenmaan maakuntaohjelma s + liitteet ja maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma , 27 s + liitteet. Länsi-Uudenmaan hajajätevesiyhteistyön strategia vuosille Lohja s. + taustamuistio yht. 5 sivua. Niemi Juha & Myllyvirta Tero. Selvitys haja-asutusalueen jätevesien pienpuhdistamoiden toimivuudesta Toimivatko haja-asutusalueen jätevesien pienpuhdistamot jätevesiasetuksen vaatimusten mukaisesti? Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry. Porvoo Niemi Juha & Myllyvirta Tero. Selvitys eri jätevesijärjestelmien hankkimiskustannuksista, järjestelmien vuotuiseen ylläpitoon kohdistuvista kustannuksista ja huoltotarpeesta jätevesiasetuksen tavoitteisiin pääsemiseksi. Itä- Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry. Porvoo Peuraniemi Minttu, Nikulainen Anu, Mäensivu Kirsi, Tiainen Niina. Jässi-jätevesihanke Neuvontapilotti Etelä- Karjalassa loppuraportti. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry: julkaisu 227. Lohja s. + liitteet 9 kpl. Peuraniemi Minttu, Sahi Virpi, Marttila Jaana. Alueellisten vesihuoltoratkaisujen edistäminen ja kiinteistökohtaisten järjestelmien suunnittelun kehittäminen Uudellamaalla loppuraportti. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry: julkaisu 190. Lohja s. Peuraniemi Minttu. Kiinteistökohtaisten jätevesisuunnitelmie nlaadun kartoitus Länsi-Uudellamaalla. Länsi- Uudenmaan vesi ja ympäristö ry s. Peuraniemi Minttu. LINKKI Neuvontatyön vaikuttavuuden arviointi ja parantaminen loppuraportti. Länsi- Uudenmaan vesi ja ympäristö ry: julkaisu 229. Lohja s + liitteet 5 kpl. Peuraniemi Minttu. Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke loppuraportti. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry: julkaisu 213. Lohja s + liitteet 5 kpl. Peuraniemi Minttu. Neuvontatyön vaikuttavuuden arviointi ja parantaminen väliraportti 1. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Lohja s + liitteet 4 kpl. Peuraniemi Minttu. Raportti Raaseporissa, Lohjalla, Nummi-Pusulassa ja Siuntiossa tehdyistä jätevesikartoituksista ja neuvontatyöstä alustavat tulokset. Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke Lohja s. Pulssi 3/2011, Uudenmaan liiton verkkolehti. Vesiensuojelun tavoiteohjelma Suomen Ympäristö 55/2006 Ympäristöministeriö. Haja-asutuksen jätevedet Lainsäädäntö ja käytännöt. Ympäristöopas Helsinki s. Ympäristöministeriö. Haja-asutusalueiden jätevesineuvonnan järjestäminen vuonna 2013 yleissuunnitelma. Ympäristöministeriön kuulutuksen liite. 7 s. 8(8)

9 KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNTIEN TOIMINTAMALLI Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n hankkeissa kehitetty kartoitus- ja neuvontakäyntien toimintamalli mahdollistaa yhtäaikaisesti asukkaiden puolueettoman ja tapauskohtaisesti räätälöidyn neuvonnan ja asiantuntevan tiedonkeruun haja-asutuksen jätevesijärjestelmiä koskien. Toimintamallin lähtökohtana on, että kiinteistökäynnit tehdään systemaattisesti alueittain säästäen tällä tavalla matkustamisesta aiheutuvia kuluja, helpottaen työn hallintaa ja mahdollistaen alueittaisen tarkastelun. Toimintamallia voi verrata vaikkapa nuohoojatoimintaan: asukkaille lähetetään kirje jossa ehdotetaan ajankohtaa ilmaiselle kiinteistökäynnille. Kirjeessä kerrotaan myös neuvontatoiminnasta sekä lainsäädännöstä. Kiinteistökäynti on vapaaehtoinen ja asukkaalla on mahdollisuus myös esittää hänelle paremmin sopivaa ajankohtaa. Kohdealueiden valinta ja neuvonta tehdään tiiviissä yhteistyössä kunnan kanssa. Neuvonta-alueita priorisoidaan vesien- ja ympäristönsuojelullisin ja maankäytöllisin perustein. Neuvonnan resurssit eivät riitä kaikkien alueiden läpikäymiseen, vaan käynnit kohdennetaan erityisen herkille alueille ja työn edetessä laajennetaan muille alueille. Kunnan kanssa tehdään yhteistyötä kiinteistöjen yhteystietojen hankkimisessa. Kunta saa käyttöönsä kartoituksessa kerätyt tiedot niiden kiinteistöjen osalta, joiden omistaja on antanut luvan tietojen luovuttamiseen. Kunnan omaa neuvontamateriaalia käytetään hyväksi jos mahdollista, muutoin laaditaan tarvittava kuntakohtainen neuvontamateriaali. Vastaava neuvoja toimii linkkinä toiminta-alueen kuntien ja neuvojien välillä ja neuvojat vastaavat kenttätöiden toteuttamisesta omilla vastuualueillaan. Näin ollen neuvojat voivat keskittyä yhden tai parin kunnan kohdealueiden erityispiirteisiin. Toimintamalli on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi tavoittaa valtaosa, jopa %, neuvontaalueen asukkaista. Kartoitus- ja neuvontakäyntejä on tehty Länsi-Uudellamaalla noin kahdelle tuhannelle kiinteistölle vuosien aikana ja lähes yhtä monelle kiinteistöille muualla Suomessa, mm. Jässi-hankkeissa Etelä- ja Pohjois-Karjalassa sekä Pohjanmaalla. Kartoitus- ja neuvontakäynteihin ollaan asukkailta kerätyn palautteen mukaan oltu tyytyväisiä ja sitä voikin pitää hyvänä ja tehokkaana tapana hoitaa jätevesineuvontaa haja-asutusalueilla. Alueittainen jätevesikartoitus mahdollistaa mm. luotettavien lähtötilannekuvausten laatimisen sekä hajakuormituksen tarkemman arvioinnin paikallistasolla.

10 2 / 2 Toimintamallin toteutus edellyttää hieman asiaan perehtymistä. Toimintamalliin liittyy kuitenkin tarvittava määrä valmiita asiakirjamalleja ja niiden käyttämiseen on mahdollista saada koulutusta Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä. Asiakirjamallit ja tarkemmat selostukset toimintamallista ja sen tuottamista tuloksista löytyvät seuraavista raporteista, julkaisuista ja linkeistä: LINKKI Neuvontatyön vaikuttavuuden arviointi ja parantaminen - Loppuraportti. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Lohja s + liitteet 5 kpl. Jässi-jätevesihanke Neuvontapilotti Etelä-Karjalassa Loppuraportti. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Lohja s. + liitteet 9 kpl. Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke loppuraportti. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry: julkaisu 213. Lohja s + liitteet 5 kpl. Länsi-Uudenmaan hajajätevesihankkeen verkkosivuilta löytyy suurin osa em. asiakirjoista sekä muuta neuvontaan liittyvää asiaa. Kartoitus- ja neuvontakäynnillä kartoitetaan nykyinen järjestelmä, luokitellaan järjestelmä uudistamistarpeen mukaan ja annetaan räätälöidyt ohjeet etenemiseen. Kuvat: Anu Nikulainen ja Minttu Peuraniemi. Lisätietoa antaa: Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Asiantuntija, haja-asutuksen jätevedet Minttu Peuraniemi puh: s-posti: vesiensuojelu.fi

LUVY:N HAJAJÄTEVESIHANKKEEN OHJAUSRYHMÄN VI KOKOUS

LUVY:N HAJAJÄTEVESIHANKKEEN OHJAUSRYHMÄN VI KOKOUS MUISTIO 1 (6) LUVY:N HAJAJÄTEVESIHANKKEEN OHJAUSRYHMÄN VI KOKOUS Aika: Torstai 12.2.2009 klo 9.15 12.15 Paikka: Yrkeshögskolan Novia, Raasepori Läsnä: Patrik Skult Inkoo, Siuntio Ory Seija Kannelsuo-Mantynen

Lisätiedot

JÄTEVESIEN AJANKOHTAISKATSAUS

JÄTEVESIEN AJANKOHTAISKATSAUS JÄTEVESIEN AJANKOHTAISKATSAUS Jätevesiblues Minttu Peuraniemi Jätevesiseminaari 14.3.2013 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveyden edistäminen

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMA päivitetty 24.3.2009 1 HANKKEEN TAUSTA

HANKESUUNNITELMA päivitetty 24.3.2009 1 HANKKEEN TAUSTA HANKESUUNNITELMA päivitetty 24.3.2009 Haja-asutuksen jätevesihuollon toteuttaminen vesiensuojelun ja maankäytön suunnittelun kannalta erityisillä alueilla sekä kuntien yhteiset toimintamallit Länsi-Uudellamaalla

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla

Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla LINKKI-hankkeen tulokset 2014 Karolina Örnmark ja Virve Ståhl Jätevesiseminaari 23.3.2015 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun

Lisätiedot

JÄTEVESINEUVONTA. - Miten tietoa jalkautetaan. Minttu Peuraniemi Ojasta allikkoon vai jätteestä resurssiksi -seminaari 23.1.2013

JÄTEVESINEUVONTA. - Miten tietoa jalkautetaan. Minttu Peuraniemi Ojasta allikkoon vai jätteestä resurssiksi -seminaari 23.1.2013 JÄTEVESINEUVONTA - Miten tietoa jalkautetaan Minttu Peuraniemi Ojasta allikkoon vai jätteestä resurssiksi -seminaari 23.1.2013 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun

Lisätiedot

LINKKI - LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIHANKE 2011 Neuvontatyön vaikuttavuuden arviointi ja parantaminen

LINKKI - LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIHANKE 2011 Neuvontatyön vaikuttavuuden arviointi ja parantaminen HANKESUUNNITELMA 22.12.2010 LINKKI - LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIHANKE 2011 Neuvontatyön vaikuttavuuden arviointi ja parantaminen 1. HANKKEEN TAUSTA Haja-asutuksen jätevesiasiat ovat puhututtaneet kuluneen

Lisätiedot

JÄTEVESINEUVONTA. - Pelkkää P***AA? Minttu Peuraniemi, Elämää vedestä, 5.11.2012

JÄTEVESINEUVONTA. - Pelkkää P***AA? Minttu Peuraniemi, Elämää vedestä, 5.11.2012 JÄTEVESINEUVONTA - Pelkkää P***AA? Minttu Peuraniemi, Elämää vedestä, 5.11.2012 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveyden edistäminen Jäsenet:

Lisätiedot

Lisäksi tähän koulutusohjelmaan on koottu mallipohjia neuvontahankkeen raportointia varten.

Lisäksi tähän koulutusohjelmaan on koottu mallipohjia neuvontahankkeen raportointia varten. HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMISEN KOULUTUSOHJELMA 2015 A) YLEISTÄ Tausta Valtion avustukset jaetaan valtakunnallisen jätevesineuvonnan toteuttamiseksi vuodelle 2015. Neuvonnassa noudatetaan

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Lähtötilanne 2011

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Lähtötilanne 2011 HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Lähtötilanne 2011 Minttu Peuraniemi Karolina Örnmark Lohja 2010 Sisältö Termien selityksiä... 3 1. Johdanto... 4 2. Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla... 5 3. Vaatimusten

Lisätiedot

Alueellinen vesiensuojeluyhdistystoiminta Suomessa

Alueellinen vesiensuojeluyhdistystoiminta Suomessa Alueellinen vesiensuojeluyhdistystoiminta Suomessa VESIENHOIDON VAPAAEHTOINEN JÄRJESTÄYTYMINEN POHJOIS-POHJANMAALLA VYYHTI-hankkeen seminaari 4.2.2014, Oulu Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT SUOMEN

Lisätiedot

HAJAVESIRAATI eli HARA-hanke Etelä-Suomen hajajätevesiosaamisen ja -tiedon koordinointihanke 2014-2016

HAJAVESIRAATI eli HARA-hanke Etelä-Suomen hajajätevesiosaamisen ja -tiedon koordinointihanke 2014-2016 HANKESUUNNITELMA 15.9.2014 HAJAVESIRAATI eli HARA-hanke Etelä-Suomen hajajätevesiosaamisen ja -tiedon koordinointihanke 2014-2016 1 Hankkeen tarve: hajavesiasian hallinta hajallaan Vuonna 2004 astui voimaan

Lisätiedot

Työsuunnitelma loppuvuodelle 2009 ja alustavasti vuodelle 2010. Kuntien yhteinen jätevesiasetuksen (542/2003) soveltamiskäytäntö

Työsuunnitelma loppuvuodelle 2009 ja alustavasti vuodelle 2010. Kuntien yhteinen jätevesiasetuksen (542/2003) soveltamiskäytäntö TYÖSUUNNITELMA hyväksytty Ory 5.10.2009 Haja-asutuksen jätevesihuollon toteuttaminen vesiensuojelun ja maankäytön suunnittelun kannalta erityisillä alueilla sekä kuntien yhteiset toimintamallit Länsi-Uudellamaalla

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2014

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2014 Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2014 Karolina Örnmark Virve Ståhl Sisältö 1. Johdanto... 4 2. Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla... 4 3. Vaatimusten

Lisätiedot

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset Minttu Peuraniemi 17.4.2010 Yhdistys perustettu 1975 Jäsenet kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Tavoitteet vesiensuojelun,

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMINEN VUONNA 2016 YLEISSUUNNITELMA

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMINEN VUONNA 2016 YLEISSUUNNITELMA HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMINEN VUONNA 2016 YLEISSUUNNITELMA 1. YLEISTÄ Haja-asutuksen jätevesihuollon parantaminen ja kiinteistöjen aktivoiminen jätevesijärjestelmiensä kuntoon saattamiseen

Lisätiedot

Marttojen haja-asutusalueiden jätevesineuvonta Etelä-Karjalassa vuonna 2015

Marttojen haja-asutusalueiden jätevesineuvonta Etelä-Karjalassa vuonna 2015 HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMINEN VUONNA 2015 Marttojen haja-asutusalueiden jätevesineuvonta Etelä-Karjalassa vuonna 2015 1.1. - 31.12.2015 LOPPURAPORTTI Etelä-Karjalan Martat ry 2 www.martat.fi/etela-karjala

Lisätiedot

Selvitys haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn toimeenpanon tilanteesta 2015. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus 5.10.2015

Selvitys haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn toimeenpanon tilanteesta 2015. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus 5.10.2015 Selvitys haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn toimeenpanon tilanteesta 2015 Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus 5.10.2015 Sisällys 1. Tausta ja toimeksianto... 3 1.1 Aiemmin tehtyjä selvityksiä...

Lisätiedot

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 www.luvy.fi Aatteellinen yhdistys aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa

Lisätiedot

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Maakunnan liitot Lakisääteisiä kuntayhtymiä Osa kunnallishallintoa Ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla

Lisätiedot

Pohjanmaan Jässi-jätevesihanke 2013. Loppuraportti

Pohjanmaan Jässi-jätevesihanke 2013. Loppuraportti Pohjanmaan Jässi-jätevesihanke 2013 Loppuraportti Arja Lahtinen 18.12.2014 Sisällys ESIPUHE... 3 1 YLEISTÄ HANKKEESTA... 1 1.1 Hankkeen tavoite... 1 1.2 Hankkeen rahoitus... 1 1.3 Hankkeen kulut... 1 1.4

Lisätiedot

LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖRYHMÄ Kokous 2/2011

LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖRYHMÄ Kokous 2/2011 MUISTIO 1(5) 31.3.2011 LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖRYHMÄ Kokous 2/2011 Aika: Keskiviikkona 30.3.2011 klo 9-11.30 Paikka: Yrkeshögskolan Novia / luokkahuone B 273 Raaseporintie 9, 10600 Tammisaari

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke LINKKI 2014

Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke LINKKI 2014 Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke LINKKI 2014 Minttu Peuraniemi Karolina Örnmark Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 259/2015 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ

Lisätiedot

LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖRYHMÄ Kokous 4/2011

LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖRYHMÄ Kokous 4/2011 MUISTIO 1(5) 6.9.2011 LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖRYHMÄ Kokous 4/2011 Aika: Maanantaina 5.9.2011 klo 13-15 Paikka: Lohjan kaupungintalo Monkola / kh Mylly Karstuntie 4, Lohja Läsnä: Juhana Jalkanen

Lisätiedot

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Jätevedenkäsittelyn perusteet ja järjestelmien toimivuus Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Asetus talousjätevesien käsittelystä Oman

Lisätiedot

Jässi-jätevesihanke Lappeenrannan seudulla

Jässi-jätevesihanke Lappeenrannan seudulla Jässi-jätevesihanke Lappeenrannan seudulla Loppuraportti 2014 Maija Massinen Niina Tiainen 2014 SAIMAAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA Sisältö

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Anomus koskien ikäihmisten päivätoiminnan toteuttamista 2015/Livokas ry.

Anomus koskien ikäihmisten päivätoiminnan toteuttamista 2015/Livokas ry. Kaupunginhallitus 151 16.04.2013 Kaupunginhallitus 289 05.08.2014 Kaupunginhallitus 68 10.03.2015 Anomus koskien ikäihmisten päivätoiminnan toteuttamista 2015/Livokas ry. 71/02.45/2013, 348/02.45/2014,

Lisätiedot

Haja-asutusalueiden jätevesihuoltoa koskeva yhteistyö Länsi-Uudenmaan Vesi ja ympäristö ry:n kanssa vuonna 2014

Haja-asutusalueiden jätevesihuoltoa koskeva yhteistyö Länsi-Uudenmaan Vesi ja ympäristö ry:n kanssa vuonna 2014 Rakennus- ja 161 12.11.2013 ympäristölautakunta Kunnanhallitus 536 18.12.2013 Haja-asutusalueiden jätevesihuoltoa koskeva yhteistyö Länsi-Uudenmaan Vesi ja ympäristö ry:n kanssa vuonna 2014 935/14.05.01.00/2013

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

TEEMAHANKE Yhdistysten investoinnit

TEEMAHANKE Yhdistysten investoinnit TEEMAHANKE Yhdistysten investoinnit Rajupusu Leader ry www.rajupusuleader.fi www.leadersuomi.fi Mikä on teemahanke? Leader-ryhmä hakee Elykeskuksesta tiettyyn teemaan liittyvää teemahanketta Ely-keskus

Lisätiedot

JÄSSI JÄTEVESIHANKE LAPPEENRANNAN SEUDULLA LOPPURAPORTTI 2012

JÄSSI JÄTEVESIHANKE LAPPEENRANNAN SEUDULLA LOPPURAPORTTI 2012 JÄSSI JÄTEVESIHANKE LAPPEENRANNAN SEUDULLA LOPPURAPORTTI 2012 Niina Tiainen SAIMAAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA Sisältö 1. Hankkeen kuvaus...

Lisätiedot

HANKKEEN III VÄLIRAPORTTI (AJALTA 1.1.-31.8.2010) Hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa 5.10.2010

HANKKEEN III VÄLIRAPORTTI (AJALTA 1.1.-31.8.2010) Hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa 5.10.2010 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Haja-asutuksen jätevesihuollon toteuttaminen vesiensuojelun ja maankäytön suunnittelun kannalta erityisillä alueilla sekä kuntien yhteiset toimintamallit Länsi-Uudellamaalla

Lisätiedot

YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA

YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA Liite 1 YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA Tehtävän määrittelyä ja sparrauskohteiden kuvausta Kati-Jasmin Kosonen, Kimmo Kurunmäki www.mal-verkosto.fi Hankkeen taustaa Selvitys:

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari 11.2.2015 Palveluesimies Virpi Niemi Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE Mihin tukea voi saada? Kylien kokoontumisja harrastustilojen kunnostus sekä varustaminen Yhteisessä käytössä olevien alueiden kunnostus (esim. yhteiset uimarannat) Yhteisessä

Lisätiedot

Tuohisaaren kyläyhdistys 1 (5) Rapakiventie 26 58620 Lohilahti

Tuohisaaren kyläyhdistys 1 (5) Rapakiventie 26 58620 Lohilahti KYLÄYHDISTYKSEN 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Tuohisaaren kyläyhdistys ry, ja sen kotipaikka on Savonlinnan kaupunki. Yhdistyksen toimialueena on Tuohisaari ja sitä ympäröivät

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille.

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Lohjan Kylät ry. ja sen kotipaikka on Lohjan kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Lohjan kaupunki ja siihen liittymispäätöksensä tehneet

Lisätiedot

Matkailukoordinaattori alueellisen yhteistyön edistäjänä

Matkailukoordinaattori alueellisen yhteistyön edistäjänä Matkailukoordinaattori alueellisen yhteistyön edistäjänä Miksi Länsi-Uusimaa, miksei kaikki kunnat erikseen? Länsi- Uusimaa Lahti Region Lahti, Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola,

Lisätiedot

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Harri Mattila 1 Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 3 Asetus talousjätevesien

Lisätiedot

Hankesuunnitelma OMAVESI Oikeaa tietoa haja-asutusalueen vesihuollosta

Hankesuunnitelma OMAVESI Oikeaa tietoa haja-asutusalueen vesihuollosta Hankesuunnitelma OMAVESI Oikeaa tietoa haja-asutusalueen vesihuollosta 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TIIVISTELMÄ 2. JOHDANTO 3. TAVOITTEET 4. HANKEALUE 5. HANKKEEN SISÄLTÖ JA TOTEUTUS 6. HANKKEESTA TIEDOTTAMINEN

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen kylät ry ja sen kotipaikka on Lahti. Yhdistyksen toimintaalueena on Päijät-Häme. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011

VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011 VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Monikulttuuristen tieto- ja neuvontapalvelumallien rakentaminen Pohjois-Savoon (10 hankekuntaa mukana) Hankkeen päämääränä

Lisätiedot

Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen

Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen Ympäristötieto, -kasvatus ja -toiminta Ympäristöasioiden hallinta sekä materiaali- ja energiatehokkuus TOIMINTA-AJATUS Vanamo-hanke edistää ja tukee Päijät-

Lisätiedot

JÄSSI-JÄTEVESIHANKE Neuvontapilotti Etelä-Karjalassa LOPPURAPORTTI. Minttu Peuraniemi Anu Nikulainen Kirsi Mäensivu Niina Tiainen

JÄSSI-JÄTEVESIHANKE Neuvontapilotti Etelä-Karjalassa LOPPURAPORTTI. Minttu Peuraniemi Anu Nikulainen Kirsi Mäensivu Niina Tiainen JÄSSI-JÄTEVESIHANKE Neuvontapilotti Etelä-Karjalassa LOPPURAPORTTI Minttu Peuraniemi Anu Nikulainen Kirsi Mäensivu Niina Tiainen Tähän logot: OKL, SYTY, SVYL Lohja 2012 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 Toiminta-ajatus ja tehtävä toimii Suomen Yrittäjät ry:n virallisena aluejärjestönä Tehtävä: Jäsenyritysten kilpailukyvyn ja menestymisedellytysten ylläpitäminen ja parantaminen.

Lisätiedot

Hyvin suunniteltu on melkein tehty. Neuvontainsinööri Jaakko Laksola 26.4.2012

Hyvin suunniteltu on melkein tehty. Neuvontainsinööri Jaakko Laksola 26.4.2012 Hyvin suunniteltu on melkein tehty Neuvontainsinööri Jaakko Laksola 26.4.2012 Taloyhtiön vastuu rakennuttajana Maankäyttö- ja rakennuslaissa "huolehtimisvelvollisuus" tarkoittaa, että rakentamaan ryhtyvän

Lisätiedot

HAKUOHJEET / CIRKON RESIDENSSIHAKU 2016-2017

HAKUOHJEET / CIRKON RESIDENSSIHAKU 2016-2017 1(5) HAKUOHJEET / CIRKON RESIDENSSIHAKU 2016-2017 Mitä haetaan ja mille ajalle? Cirkon residenssihaussa voi hakea 2-4 viikon mittaista residenssityöskentelyjaksoa Cirkossa, Helsingin Suvilahdessa. Tässä

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI YHTEENVETO HANKKEESTA JyväsRiihen NUOTTA II -koordinointihankkeella edistettiin maaseutualueilla toimivien yhteisöjen harrastustoimintaa ja kylien kokoontumispaikkojen

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke LINKKI 2013

Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke LINKKI 2013 Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke LINKKI 2013 Minttu Peuraniemi Karolina Örnmark Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 250/2014 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

www.lohjanklusteri.fi Esitys päivitetty huhtikuussa 2007 Esityspaikka ja aika Esittäjä ja organisaatio

www.lohjanklusteri.fi Esitys päivitetty huhtikuussa 2007 Esityspaikka ja aika Esittäjä ja organisaatio www.lohjanklusteri.fi Esitys päivitetty huhtikuussa 2007 Esityspaikka ja aika Esittäjä ja organisaatio LÄNTINEN UUSIMAA Lohjan seudun ympäristöklusteri 2 LOHJAN KAUPUNKI JA YRITYKSET YHTEISTYÖSSÄ - TAUSTAA

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö

Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö Happamien sulfaattimaiden aiheuttamat haitat Euroopan suurimmat sulfaattimaaesiintymät

Lisätiedot

Lohjan kaupunki. Ympäristö- ja rakennuslautakunta TALOUSARVIO 2015 Käyttösuunnitelma

Lohjan kaupunki. Ympäristö- ja rakennuslautakunta TALOUSARVIO 2015 Käyttösuunnitelma Lohjan kaupunki Ympäristö- ja rakennuslautakunta TALOUSARVIO 2015 Käyttösuunnitelma Ympäristö- ja rakennuslautakunta 11.12.2014 1 1 YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNNAN SITOVAT TAVOITTEET... 2 2 YMPÄRISTÖ-

Lisätiedot

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO Hyväksytty edustajiston syyskokouksessa 5.11.2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 OPISKELIJAKUNTA HUMAKO 2011 Toimintasuunnitelma HUMAKON TEHTÄVÄ YLEISESTI Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO

Lisätiedot

Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku Karppinen Krister Karttunen (poistui klo 14.45) Anu Pellinen Tanja Rintala

Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku Karppinen Krister Karttunen (poistui klo 14.45) Anu Pellinen Tanja Rintala PÄÄTÖSLUETTELO 2/2014 Helsinki 1.3.2014 SATEENKAARIPERHEET RY:N HALLITUKSEN KOKOUS Aika: La 1.3.2014 klo 10.00 15.00 Paikka: Kotola, Yrjönkatu 29 A 1, Helsinki Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Kurikan vapaa-aikalautakunnan 16.3.2016 hyväksymä Voimaantulo, kun vapaa-aikalautakunnan päätös on lainvoimainen. Vuoden 2016 haettavat avustukset käsitellään hyväksytyn

Lisätiedot

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN TALOUSALUEEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA PÖYTÄKIRJA Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1. :t Liite Asiat Sivu

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN TALOUSALUEEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA PÖYTÄKIRJA Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1. :t Liite Asiat Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1 Kokousaika klo 13.00 15.30 Kokouspaikka Riihimäen kaupungintalo, kokoushuone 2 :t Liite Asiat Sivu 33 KOKOUKSEN AVAUS JA OSANOTTAJIEN TOTEAMINEN 3 34 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Maankäytön muutostilanteen hallinta II, hankesuunnitelma 2002-2004

Maankäytön muutostilanteen hallinta II, hankesuunnitelma 2002-2004 Maankäytön muutostilanteen hallinta II, hankesuunnitelma 2002-2004 1. HANKKEEN TAUSTA Edeltävät projektit: Maankäytön muutostilanteen hallinta, I vaihe, saastuneet maa-alueet Oulun kaupunki/tekninen keskus

Lisätiedot

MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön

MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Ratkaisujen löytäminen maahanmuuttajien työllistymiseen Maahanmuuttajien työllistymisen tehostuminen Projektilla pyritään

Lisätiedot

Jässi-jätevesihanke Neuvontapilotti Etelä-Karjalassa Loppuraportti

Jässi-jätevesihanke Neuvontapilotti Etelä-Karjalassa Loppuraportti Jässi-jätevesihanke Neuvontapilotti Etelä-Karjalassa Loppuraportti Minttu Peuraniemi Anu Nikulainen Kirsi Mäensivu Niina Tiainen Julkaisu 227/2012 JÄTEVESIASIAT? Vuoden 2011 aikana Jässi-hanke tarjoaa

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma

Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma Julkisen sektorin energiatehokkuusseminaari 25.4.2013 Satu Pääkkönen Mikä on Etevästi ELYssä -ohjelma? Uudenmaan ELYn ympäristöohjelma, johon on integroitu

Lisätiedot

LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖRYHMÄ Kokous 2/2009

LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖRYHMÄ Kokous 2/2009 MUISTIO 1(6) 28.4.2009 LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖRYHMÄ Kokous 2/2009 Aika: Torstai 23.4.2009 klo 13 15.00 Paikka: Inkoon kunnantalo, Ola Westmanin puistotie 3, Inkoon kirkonkylä Läsnä: Eija

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesihuolto 2014 3.6.2014, Helsinki Projekti-insinööri Henna Luukkonen Suomen Kuntaliitto Vesiosuuskunnat,

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä

Lisätiedot

KaivosAkatemia. Vastuullisen malminetsinnän seminaari ja työpaja Oulu, Lasaretti 29 30.2013. Yhteiset hyvä käytännöt ryhmätyön yhteenveto

KaivosAkatemia. Vastuullisen malminetsinnän seminaari ja työpaja Oulu, Lasaretti 29 30.2013. Yhteiset hyvä käytännöt ryhmätyön yhteenveto KaivosAkatemia Vastuullisen malminetsinnän seminaari ja työpaja Oulu, Lasaretti 29 30.2013 Yhteiset hyvä käytännöt ryhmätyön yhteenveto Yhteiset hyvät käytännöt ryhmätyön yhteenveto Asennemuutos Hyvä työn

Lisätiedot

Ylä-Savon toiminta-alue

Ylä-Savon toiminta-alue HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke Ylä-Savon toiminta-alue Hannele Niemelä Hanketyöntekijä 25.3.2014 1 TAUSTA Hankkeeseen osallistuu: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Iisalmi Kiuruvesi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) 366 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen HEL 2012-013867 T 00 01 06 Päätös päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen

Lisätiedot

VIHDIN KUNNAN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA

VIHDIN KUNNAN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA VIHDIN KUNNAN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA Mari Pihlaja-Kuhna Ympäristötarkastaja, Vihdin kunta Itämeriseminaari 3.12.2008 MPK 1 pinta-ala 567 km2 Vihdin kunta vesistöjen osuus 45 km2 järviä ja lampia 104

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SOTE-HANKE 1/6 Viestintäsuunnitelma, selvitysvaihe 8.9.2014

POHJOIS-KARJALAN SOTE-HANKE 1/6 Viestintäsuunnitelma, selvitysvaihe 8.9.2014 POHJOIS-KARJALAN SOTE-HANKE 1/6 Käsitelty koordinaatioryhmän kokouksessa 21.8.2014, valmistelevassa sihteeristössä 28.8.2014 sekä ollut kuntajohtajien kommentoitavana 28.8.2014 1.9.2014. Hyväksytty ohjausryhmässä

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Ammattikoulutuksen kansainvälistyminen

Lisätiedot

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA Insinööri Esa Houni Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esitelmän sisältö Vesihuoltotehtävät ELY-keskuksessa Katsaus alueelliseen vedenhankintaan

Lisätiedot

Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti

Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti Mistä hyvät rakennushankkeet on tehty RATUKE SEMINAARI Helsinki Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti Milko Tietäväinen Rakennuttamispäällikkö Tampereen kaupunki T A M P E R E E N K A U P U N K I 1

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

ALU-koordinaattorin puheenvuoro

ALU-koordinaattorin puheenvuoro ALU-koordinaattorin puheenvuoro Tenho Jaakola suunnittelija Oulun kaupunki, työpajapalvelut Pohjois-Pohjanmaan ALU-koordinaattori Kumppanuusfoorumi työpajoille ja sidosryhmille Kajaani 30.9.2014 ALU-verkostot

Lisätiedot