Ohje kunnan ympäristötilinpäätöksen. Tehty KUTU-projektissa

Transkriptio

1 Ohje kunnan ympäristötilinpäätöksen laatimiseen Tehty KUTU-projektissa

2 2

3 Ohje kunnan ympäristötilinpäätöksen laatimiseen Tehty KUTU-projektissa Henna Knuutila Efeko Oy EFEKO OY

4 Taitto: Heidi Kekälinen, Efeko Oy Painopaikka: Canon Kuntatalo, Helsinki

5 Sisällysluettelo 1. Johdanto Ohjeen tarkoitus Ympäristötilinpäätöksessä käytettävien käsitteiden määrittely Ympäristötilinpäätöksen rajaukset Kunnan organisaatio Ympäristönsuojelun ensisijaisuuden periaate Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeistusta ympäristöasioiden kirjaamisesta Ympäristömenon kirjaaminen tilikauden kuluksi ja ympäristötulon kirjaaminen tilikauden tuotoksi Ympäristömenon aktivointi Ympäristövastuiden kirjaaminen Vastuusitoumuksena tai muun taloudellisena vastuuna käsiteltävä ehdollinen ympäristövelka Päästöoikeudet Arvonalennukset ja -korotukset Ympäristökulujen, -tuottojen ja -investointien luokitukset Ympäristöluokkien tarkemmat määritelmät Ympäristötilinpäätöksen laskentaohjeet Välilliset ja välittömät kustannukset Kulujen kohdentamisperusteet Sisäiset erät Korkokulut Verot Ympäristötilinpäätöksen kirjaamisohjeet Esimerkki ympäristötilinpäätöksen täyttämisestä Esimerkkejä ympäristökulujen ja -tuottojen ja investointien kirjaamisesta Malli ympäristötilinpäätöksen raportoinnista Ympäristötilinpäätöksenprosessi Ympäristötilinpäätöksenprosessin hyödyt, heikkoudet, kehittämistarpeet ja mahdollisuudet LIITE 1: Näkymä sähköisen ympäristötilinpäätöksen kirjaamis- ja kokoamistyökalusta 5

6 1. Johdanto Ympäristökustannusten selvittäminen ja ympäristöasioiden raportointi on ajankohtaista ja hyvän kirjanpitokäytännön mukaista. Kirjanpitolautakunnan (KILA) kuntajaosto on antanut yleisohjeen ympäristöasioiden kirjaamisesta ja esittämisestä kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksessä (Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto, KTM, Suomen Kuntaliitto, Helsinki 2003). Yleisohje tulee ottaa käyttöön kunnissa välittömästi. Yhtenäisten ja selkeiden käytäntöjen sekä vertailukelpoisten (laskentaperusteet, käsitteet jne.) tunnuslukujen määrittely yhteistyössä asiantuntijoiden ja useiden kuntien kesken on tärkeä tehtävä. Kuntien resurssit (aika, työvoima, osaaminen) ovat rajalliset, joten tarvitaan yhteistä, selkeää toimintatapaa. Ohje kunnan ympäristötilinpäätöksen laatimiseen on koottu Efeko Oy:n toteuttamassa Kunnan ympäristökustannukset ja tunnusluvut (KUTU)-projektissa. Projektin tavoitteena oli saada tunnuslukupatteriston avulla tietoa kuntien ympäristötoimien kustannuksista ja tuloksellisuudesta kuntien ympäristöjohtamisen käyttöön. Kutu-projekti käynnistyi vuoden 2005 syksyllä ja päättyy vuoden 2007 kesällä. Projektiin ovat osallistuneet seuraavat pilottikunnat: Hyvinkää, Hämeenlinna, Kokkola, Mikkeli, Nurmijärvi, Pori ja Vaasa. Kuntien ohella toimi aktiivisesti alan asiantuntijoista koostunut ohjausryhmä. Projektin toteutuksesta, sisällöntuotannosta ja koordinaatiosta vastasi Efeko tiiviissä yhteistyössä Kuntaliiton asiantuntijoiden kanssa. Projektin toimijat ja yhteistyötahot ovat seuraavat: Projektipäällikkö: Efeko Oy, johtava konsultti Henna Knuutila Pilottikuntien edustajat: Hyvinkää, ympäristötoimenjohtaja Riitta Simonen ja projektipäällikkö Markku Nieminen Hämeenlinna, ympäristötarkastaja Heli Jutila ja projektipäällikkö Marja Kokko Kokkola, ympäristöpäällikkö Michael Hagström ja talouspäällikkö Hanna Ekholm Mikkeli, Vs. ympäristöpäällikkö Marita Savo ja kehitysinsinööri Hannu Rautio Nurmijärvi, ympäristösuunnittelija Liisa Teräsvuori Pori, ympäristöinsinööri Riikka Jokiainen ja taloussihteeri Sirpa Ramstedt Vaasa, ympäristötutkimuspäällikkö Seppo Koskinen ja taloussuunnittelija Teemu Kalliomäki Ohjausryhmän jäsenet: Kuntaliitto, ympäristösuojelupäällikkö Maija Hakanen, kehittämispäällikkö Anneli Heinonen ja erityisasiantuntija Tero Tyni Tilastokeskus, erikoistutkija Jukka Hoffren Ympäristöministeriö, ylitarkastaja Jarmo Muurman Projektin opinnäytetyöntekijä Turun ammattikorkeakoulu, opiskelija Reetta Salminen 6

7 1.1 Ohjeen tarkoitus Ohjeen tavoitteena on opastaa kunnan ympäristöasioiden kirjaamista, laskentaa sekä niistä raportointia osana lakisääteistä tilinpäätösinformaatiota sekä osana kunnan kestävän kehityksen tai yhteiskuntavastuun raporttia. Ohje koottiin yhteistyössä 7 kunnan ja asiantuntijaryhmän kanssa, mutta ohjeessa esitettävät käytännöt ja mallit ovat jatkossa sovellettavissa suurilta osin myös muihin kuntiin ja kaupunkeihin. Kirjanpitolautakunnan ohjeistusta ympäristöasioiden kirjaamisesta käydään tiivistetysti läpi kappaleessa 3. Kappaleessa 4 tuodaan esille ympäristötilinpäätökseen otettavat asiakokonaisuudet ja niiden määrittelyt, joissa on sovellettu Euroopan yhteisön tilastotoimiston (Eurostat) ympäristömenoja koskevia määritelmiä. Ympäristötilinpäätöksen kirjaamis- ja laskentaohjeita käydään esimerkinmukaisesti läpi viidennessä ja kuudennessa kappaleessa. Ympäristötilinpäätösraportoinnin mallia on kuvattu seitsemännessä kappaleessa. Kahdeksannessa kappaleessa pyritään antamaan käytännön ohjeistusta ympäristötilinpäätösprosessin käynnistämiseen ja siinä onnistumiseen kunnassa. 1.2 Ympäristötilinpäätöksessä käytettävien käsitteiden määrittely ympäristö Ympäristö tarkoittaa luonnollista, fyysistä ympäristöä, joka sisältää ilman, veden, maan, kasvit ja eläimet sekä uusiutumattomat luonnonvarat, kuten fossiiliset polttoaineet ja mineraalit. ympäristönsuojelu Ympäristönsuojelu on toimenpiteitä ympäristön tilan säilyttämiseksi ja parantamiseksi. Etenkin yhdyssanoissa ympäristö- ja ympäristönsuojelusanoja käytetään usein synonyymeinä. ympäristötilinpäätös/ympäristötilinpäätösraportti Ympäristötilinpäätökseen kootaan kunnan ympäristömenot, -tulot, -investoinnit, -vastuut ja -velat kokonaissummana ja luokittain. Ympäristötilinpäätösraportti sisältää ympäristötilinpäätöksen lukujen lisäksi aikasarjoja, analyysejä, vertailutietoja ym. aineistoa, joka auttaa hallintokuntia, luottamushenkilöitä ja sidosryhmiä ymmärtämään ympäristötilinpäätöksen tietojen merkitystä ja merkittävyyttä. ympäristöraportti/kestävän kehityksen raportti Ympäristöraportissa esitettävät tiedot ovat laajempia kuin ympäristötilinpäätöksessä esitettävät tiedot. Ne saattavat sisältää muun muassa selostusta ja tilastoja toiminnasta, muusta ympäristölaskennasta saatavia yksityiskohtaisempia kustannustietoja, laskelmia ja erittelyjä, arvioita ympäristön tilasta ja kehityksestä yms. ympäristöä koskevia asioita. 7

8 ympäristömeno Ympäristömeno aiheutuu toiminnasta, jonka tarkoituksena on tuottaa ympäristöhyötyjä tai ennaltaehkäistä, vähentää taikka korjata ympäristöhaittoja, parantaa tulevaa ympäristönsuojelun tasoa ja edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä. Ympäristömeno tarkoittaa sitä rahamääräistä menoa, joka aiheutuu tuotannontekijän hankkimisesta talousyksikölle. ympäristökulu Ympäristökulu on tilikaudelle jaksotettu ympäristömeno tai ympäristömenon osa. ympäristön/ympäristönsuojelun toimintakulu Ympäristötoimintakuluilla tarkoitetaan toiminnasta aiheutuneita ympäristökuluja (pl. poistot ja investoinnit). ympäristökustannus Ympäristökustannus on taloudellinen uhraus, joka aiheutuu tuotannontekijöiden käytöstä tai kulutuksesta. Kustannukset vastaavat usein kuluja. ympäristötulo Ympäristötulot ovat toiminnasta saatuja tuloja, jotka liittyvät ympäristönsuojeluun. Niitä ovat esimerkiksi jätehuolto- ja jätevesimaksut, ympäristön pilaajilta perityt kunnan suorittamien tai teettämien kunnostustöiden ja siivousten korvaukset, öljynsuojarahastolta saadut öljyvahinkojen aiheuttamien korjaus- ja kunnostustöiden sekä torjuntakaluston hankinnan avustukset, pilaantuneiden maiden kunnostukseen saadut avustukset sekä ympäristöinvestointien rahoitusosuudet ja avustukset. ympäristötuotto Ympäristötuotto on tilikaudelle jaksotettu ympäristötulo. ympäristön/ympäristönsuojelun toimintatuotto Ympäristötoimintatuotoilla tarkoitetaan toiminnasta saatuja tilikaudella jaksotettuja ympäristötuloja. ympäristöinvestointi Ympäristöinvestoinnit ovat pitkävaikutteisia menoja, jotka syntyvät tulevien haitallisten ympäristövaikutusten ennaltaehkäisemisestä, vähentämisestä tai eliminoinnista tai positiivisten tulevien ympäristövaikutusten aikaansaannista ja joista ennakoidaan saatavan etua ympäristölle tai organisaation ympäristösuorituskyvylle. 8

9 ympäristövastuu Ympäristövastuu on ympäristöön liittyvä olemassa oleva velvoite, jolla on todennäköisesti tulevaisuudessa menoja lisäävä vaikutus. Tällainen ympäristövastuuseen liittyvä tuleva vastuu merkitään taseeseen joko pakollisena varauksena tai siirtovelkana ja ympäristötilinpäätökseen se merkitään pakollisena ympäristövarauksena tai ympäristövelkana. ympäristövaraus Ympäristövaraus on tiedossa oleva tuleva ympäristömeno. Varaus on pakollinen, kun meno kohdistuu aikaisempaan tilikauteen, sen toteutumista on pidettävä varmana ja todennäköisenä, sitä vastaava tulo ei ole varma eikä todennäköinen tai se perustuu lakiin tai kunnan sitoumukseen sivullisia kohtaan. ympäristövelka Ympäristövelka on velvoite, jonka suuruus ei ole määriteltävissä riittävän tarkasti eikä siten pakollisen varauksen edellytys vielä täyty. ehdollinen ympäristövelka Ehdollinen ympäristövelka on velvoite, joka syntyy aikaisempien tapahtumien seurauksena, mutta jonka olemassaolo varmistuu vasta, kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma toteutuu tai jää toteutumatta. tunnusluku Tunnusluvut ovat ympäristötilinpäätöksen avulla laskettuja lukuja, joihin tiivistetään tilinpäätöksen informaatioita havainnolliseen ja vertailukelpoiseen muotoon. Tunnuslukujen avulla voidaan vertailla kunnan toimintaa edellisiin vuosien toimintaan. Vertailua voidaan tehdä myös muihin ympäristötoiminnaltaan samanlaisiin kuntiin jos tilinpäätöksen laajuus kuntien välillä on toisiin verrattavissa. Tunnuslukuja ovat esimerkiksi erilaiset suoritemäärät ja suhdeluvut. ympäristövero Ympäristövero peritään tietystä luonnonvarojen käytöstä tai haitallisia ympäristövaikutuksia aiheuttavasta toiminnasta. Ympäristövero on taloudellinen ohjauskeino, jolla valtion verotulojen lisäksi pyritään ohjaamaan mm. teollisuutta, maataloutta ja kuluttajia valitsemaan ympäristölle vähemmän haitallisia aineita, tuotteita ja menetelmiä. Ympäristövero kohdistuu esim. tuotantopanoksen ominaisuuksiin (energiavero), tuotteen ominaisuuksiin (polttoaineverot) ja päästöihin. 9

10 2. Ympäristötilinpäätöksen rajaukset 2.1 Kunnan organisaatio Ympäristöntilinpäätös rajaa mukaan kunnan omaan toimintaan kuuluvat kustannukset. Mikäli toiminta kuuluu kunnan organisaation ulkopuolelle, esim. yhtiölle, sitä ei lasketa mukaan kunnan ympäristötilinpäätökseen. Liikelaitokset ovat kuitenkin osa kuntaa, joiden tilinpäätös vain eriytetään tilikauden aikana. Liikelaitokset yhdistetään tilinpäätöksessä kunnan tilinpäätökseen, joten liikelaitoksien kaikki ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit kirjataan mukaan. Mukaan ei lueta ympäristönhoitotoimenpiteitä, joissa raha ei konkreettisesti liiku kunnan organisaation kautta, vaikka toimenpiteet suoritettaisiin kunnan alueella, esim. Soili-ohjelma (maaperän kunnostusohjelma). 2.2 Ympäristönsuojelun ensisijaisuuden periaate Kunnan ympäristötilinpäätösohjeiden luokittelussa ja kustannusten määrittelyssä on pyritty noudattamaan ympäristönsuojelun ensisijaisuuden periaatetta. Tämän vuoksi esimerkiksi talousmetsien tai puistojen hoitoa, kevyen liikenteen väylien rakentamiskustannuksia, uimavesinäytteitä, joukkoliikenteen tukia tai kunnan kaavoituskuluja ei ole otettu huomioon Ensisijaisuuden periaatteen mukaan ympäristökustannuksia aiheutuu toiminnoista, joiden ensisijainen tarkoitus on ympäristönsuojelu. Sen sijaan toiminnot, joiden sivuhyötyinä aiheutuu ympäristöhyötyjä, mutta joiden ensisijainen tarkoitus ei ole ympäristönsuojelu, eivät aiheuta ympäristökustannuksia. Tarkemmin ympäristötilinpäätökseen mukaan rajatut asiat tulevat esille kappaleessa 4. 10

11 3. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeistusta ympäristöasioiden kirjaamisesta (Lähde: Kuntajaoston yleisohje ympäristöasioiden kirjaamisesta ja esittämisestä kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksessä) 3.1 Ympäristömenon kirjaaminen tilikauden kuluksi ja ympäristötulon kirjaaminen tilikauden tuotoksi Ympäristömenojen ja -tulojen kirjaamisessa noudatetaan yleisiä kirjanpidon kirjaamisperiaatteita. Ympäristömenot ja -tulot voidaan yksilöidä tilin tai muun tunnisteen taikka muulla tavalla järjestetyn kustannuslaskennan avulla. Ympäristömenot kirjataan suoriteperusteisesti kuluksi sille tilikaudelle, jonka aikana ne ovat syntyneet, jos niitä ei voida merkitä taseeseen. Kuluksi kirjataan ympäristömeno, joka ei tuota tuloa tai hyödykettä ei käytetä jatkuvasti tuotannontekijänä useana tilikautena (ts. hyödykkeiden hankintamenot, jotka eivät ole aktivointikelpoisia). Ympäristötulot kirjataan suoriteperusteisesti tilikauden tuotoksi. 3.2 Ympäristömenon aktivointi Ympäristömeno aktivoidaan, jos hankittu hyödyke on tarkoitettu tuottamaan tuloa tai se vaikuttaa jatkuvasti tuotannontekijänä useana tilikautena. Aktivoitavia ympäristömenoja ovat esimerkiksi ympäristönsuojelua varten hankitut koneet ja laitteet sekä ympäristölainsäädännön noudattamiseksi tarvittavat tekniset laitteet, joita käytetään ympäristön valvontaan tai pilaantumisen estämiseen. Kunta saattaa omistaa myös toiminnan ympäristövaikutuksiin liittyviä aineettomia oikeuksia kuten patentteja, lisenssejä, päästölupia tai päästöoikeuksia (päästökaupasta ks. luku 3.4). Jos toiminnan ympäristövaikutuksiin liittyvät aineettomat oikeudet on hankittu vastikkeellisesti ja ne täyttävät aktivoinnin edellytykset, niiden hankintameno aktivoidaan ja kirjataan vaikutusaikanaan suunnitelman mukaan poistoina kuluksi. Ympäristömeno kirjataan kokonaan tilikauden kuluksi, mikäli aktivoinnin edellytykset eivät täyty. Mikäli ympäristömenot liittyvät ympäristön palauttamiseen pilaantumista edeltäneeseen tilaan (esimerkiksi jätteenkäsittely, nykyiseen toimintaan liittyvät kunnostuskulut, aikaisempina tilikausina syntyneiden vahinkojen kunnostus, ympäristöhallintomenot tai ympäristöauditoinnit), ne merkitään tilikauden kuluksi. Ympäristöinvestointeihin saadut julkiset tuet ja avustukset sekä muut rahoitusosuudet käsitellään hankintamenon vähennyksenä. 11

12 3.3 Ympäristövastuiden kirjaaminen Ympäristövastuu on kirjattava pakollisena varauksena, kun velvoitteesta vastaisuudessa aiheutuva meno tai menetys täyttää seuraavat ehdot: - se kohdistuu aikaisempaan tilikauteen - sen toteutumista on tilinpäätöstä laadittaessa pidettävä varmana ja todennäköisenä - sitä vastaava tulo ei ole varma eikä todennäköinen - se perustuu lakiin tai kunnan sitoumukseen sivullisia kohtaan. Pakollisen varauksen tunnusmerkit täyttävä meno ja menetys merkitään tuloslaskelmaan kuluksi ja taseeseen pakolliseksi varaukseksi todennäköiseen määrään. Esimerkkinä tiedossa olevasta tulevasta kunnostusmenosta, josta on tehtävä jo etukäteen pakollinen varaus, on pilaantuneen alueen kunnostaminen. Esimerkki: Pilaantunut maaperä Pilaantuneen maaperän (aikaisemmin syntynyt vahinko) kunnostaminen kirjataan tilikauden kuluksi. Sitä ei aktivoida taseeseen hankintamenoksi, vaikka maa-alue myytäisiinkin tulevaisuudessa ja siitä saataisiin suurempi hinta kuin taseen alkuperäinen hankintahinta. Myyntitilanteessa siis realisoituu myyntivoitto, joka kirjataan tasearvon ylittävältä osalta tuloslaskelmaan muihin tuottoihin Vastuusitoumuksena tai muun taloudellisena vastuuna käsiteltävä ehdollinen ympäristövelka Ympäristöön liittyvä velvoite voidaan käsitellä ehdollisena ympäristövelkana, jos velvoite ei täytä pakollisen varauksen tunnusmerkkejä. Ehdollisella ympäristövelalla tarkoitetaan tilannetta, jossa velvoite syntyy vasta, kun jokin epävarma mahdollisuus toteutuu. Ehdollinen ympäristövelka on mahdollinen velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta, kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan kunnan tai kuntayhtymän määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta. Ehdollisena ympäristövelkana käsitellään myös olemassa oleva velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena, mutta jota ei merkitä taseeseen, koska ei ole todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen aiheuttaa menoja, taikka velvoitteen suuruus ei ole vielä määriteltävissä riittävän luotettavasti. Ehdollista ympäristövelkaa ei merkitä taseeseen, vaan se ilmoitetaan vastuusitoumuksena tilinpäätöksen liitetiedoissa. 12

13 3.4 Päästöoikeudet Kirjanpitolautakunnan lausunnon (KILA/1767) mukaan on hyvän kirjanpitotavan mukaista perustaa päästöoikeuksien kirjanpitokäsittely ns. nettomenettelyyn. Tällöin oikean ja riittävän kuvan antamiseksi päästöoikeuksien vaikutuksista, kirjanpitovelvollisen tulee esittää liitetietona päästöoikeuksiensa, toteutuneiden päästöjen ja käymänsä päästökaupan kokonais- ja hintatilanne sekä vaikutus tulokseen ja taloudelliseen asemaan 3.5 Arvonalennukset ja -korotukset Jos pysyviin vastaaviin kuuluvan hyödykkeen tai sijoituksen todennäköisesti tulevaisuudessa tuottama tulo tai sen arvo kunnan palvelutuotannossa on pysyvästi vielä poistamatonta hankintamenoa pienempi, erotus on kirjattava arvonalennuksena kuluksi. Esimerkiksi arvonalennus on tehtävä pilaantuneesta maa-alueesta, jos sen arvo jää pysyvästi alemmaksi kuin hankintameno tai sitä ei voida käyttää palvelutuotannossa, kun kunnostuskin on tehty. Mikäli aluetta ei kunnosteta tai sen arvo kunnostettunakin jää alle taseen hankintamenon tai sitä ei voida käyttää palvelutoiminnassa, silloin arvonalennus on tehtävä. Arvonkorotus saadaan tehdä pysyviin vastaaviin kuuluvaan maa- tai vesialueeseen taikka arvopaperiin (ei kuitenkaan KPL 5:2a :n rahoitusvälineeseen), jos kohteen todennäköinen luovutushinta on tilinpäätöspäivänä pysyvästi alkuperäistä hankintamenoa olennaisesti suurempi. Arvonkorotus saadaan tehdä, mutta sitä ei ole pakko tehdä. Jos kunnassa ei yleensäkään tehdä omaisuuden arvonkorotuksia, ei kunnostuksen jälkeenkään tehdä tällaisille maa-alueille arvonkorotuksia. Arvonkorotuksen edellytyksien on täytyttävä, tulkinta on tehtävä johdonmukaisesti ja erityisellä varovaisuudella. Käytännössä arvonkorotuksen on perustuttava ulkopuolisen luotettavaan arvioon, jossa esitetään arvio myös sen pysyvyydestä, jollei arvonkorotuksen perusteltavuutta voida muutoin osoittaa. Arviointi arvonkorotuksen pysyvyydestä on tehtävä jokaisessa tilinpäätöksessä. Arvonkorotuskäytäntöön ei siten kannata ihan helposti mennä. Arvonkorotus on peruutettava, jos sen edellytykset lakkaavat olemasta. 13

14 4. Ympäristökulujen, -tuottojen ja -investointien luokitukset Ympäristötilinpäätöksessä kulut, tuotot ja investoinnit luokitellaan alla mainittujen ympäristönsuojeluotsikoiden alle. Luokituksessa on käytetty soveltuvin osin yleiseurooppalaisen ympäristönsuojelutoimenpiteiden tilastoluokitusta. 1. Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu 2. Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 3. Jätehuolto ja roskaantumisen torjunta 4. Maaperän ja pohjaveden suojelu 5. Melun ja tärinän torjunta 6. Luonnon- ja maisemansuojelu 7. Ympäristönsuojeluun liittyvät viranomaistehtävät 8. Ympäristönsuojelun edistäminen 9. Ympäristöperusteiset verot 4.1 Ympäristöluokkien tarkemmat määritelmät Ympäristönsuojeluluokkien alle kuuluvia ympäristönsuojeluun liittyviä tuottoja, kuluja ja investointeja on määritelty seuraavissa taulukoissa tarkemmin. 1. Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu Tuotot Ympäristömerkityn sähkön myynti Ilmapäästöjä koskevat mittaukset, seuranta, tutkimuslaboratoriot Katu- ja tiepölyn sidonta Päästöoikeuksien myynti lisätulo verrattuna tavallisesta sähkön myynnistä saatavaan hintaan, tuotantotuki. Ympäristömerkitty sähkö sekä seuraavin menetelmin 100 %:sti tuotettu ympäristömerkitsemätön sähkö: - puu - ruokohelpi - biokaasu - tuulivoima - maalämpö - aurinkoenergia - vesivoima Ei turpeella tuotettua energiaa! kuormittajat ostavat mittaus- ja seurantapalvelun kaupungilta. myynti tilaajille, esim. taloyhtiöille, tiekunnille tai yksityisille päästöoikeuksien myynnistä saatu tulo Sähkö/Energialaitos kunnan omaa toimintaa (kts. kappale 2.1) Tulot tulevat ilmansuojelukohtaan vaikka ympäristötoimi huolehtisikin kunnassa esim. teollisuuden ilmanlaatuseurannasta. Sähkö/Energialaitos kunnan omaa toimintaa (kts. kappale 2.1) 14

15 Kulut Ilmapäästöjä koskevat mittaukset, seuranta, tutkimuslaboratoriot ja ilmanlaadun tarkkailu Hiekoitushiekan poisto Kevyen- ja joukkoliikenteen edistämistoimet Päästöjä vähentävien laitteiden ja puhdistusja mittauslaitteistojen hankinta ja ylläpito Katupölyn sidonta kaupungin osuus ilmapäästö- ja ilmanlaatumittauksien maksusta esim. alueelliselle yhtiölle, kaatopaikan ilmanlaadun mittaukset (esim. metaani), hajupaneeli, soihtupolton seuranta. hiekan poisto koneellisesti, katujen pesu ja harjaus keväällä ja kesällä, sataman hiekoitushiekan poisto toimet, joilla edistetään julkiseen tai kevyeen liikkumismuotoon siirtymistä ja yksityisajoneuvojen korvaamista vaihtoehtoisilla liikkumismuodoilla ja joilla tavoitellaan selkeästi ympäristöhyötyjä, ennen kaikkea suoria tai välillisiä CO2 päästöjen vähenemisiä. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi kevyen liikenteen asiamies tms., kaupungin tuki ympäristöä säästäville liikkumismuodoille työmatkoilla sekä työpaikoilla, (esim. työsuhdelippu, polkupyörät tms.) Huom! Myös tuetut junamatkat kauemmaksi töihin. esimerkiksi suodattimet, katalysaattorit, rikinpoistolaitokset ja hiukkaspäästöjä vähentävät laitteet suolaus ja kastelu Talvikunnossapito ei sisälly otsikon alle ensisijainen tarkoitus on turvallisuuden takaaminen Ei kuulu yleinen joukkoliikenteen palvelutasoon liittyvä tuki Päästöoikeuksien osto kirjataan markkinahintaan Sähkö/Energialaitos kunnan omaa toimintaa (kts. kappale 2.1) Investoinnit Kylmälaitteiden uusiminenat. freonien poistamiseksi tehtävät kylmälaitteiden uusin- Ensisijaisuuden periaate. Kunnan osuus tuulipuistosta osakemerkinnät, osakkeiden osto Katupölyn sidontalaitteisto Ilmanlaadun mittausasemat Uusiutuvaan energian edistämisinvestoinnit Rajataan pois ympäristötilinpäätöksestä mikäli hankitaan vain kyseiseen tehtävään, luetaan mukaan koko investointi. Muussa tapauksessa laskennallinen osuus investoinnista (kts. kappale 5). kaupungin osuus investoinneista, mikäli mittausasemat hankitaan yhteistyössä teollisuuden kanssa. uusiutuvaan energiaan liittyvät investoinnit, joiden ensisijainen tarkoitus on ilmastoperusteista siirtyä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin polttoaineisiin. Esim. lämpökattilat ja kaukolämpö Kunnan omaa toimintaa (kts. kappale 2.1) Alaotsikko Ympäristömerkityn sähkön osto Vihreiden sertifikaattien kauppa Rajaus tuodaan esille mahdollisesti sanallisesti. Ei saada selkeästi euromäärää esille. ei suomessa olennainen. Muut Kioton mekanismit käytössä 15

16 2. Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely Tuotot Jätevesimaksut Vesiensuojelun korvaaminen Vesistöjen kunnostus ja puhdistaminen Viemäriverkoston käyttö ja kunnossapito Kulut jätevesimaksut, loka-autoaseman toiminta, öljyn- ja rasvanerotuskaivot. Kerätyt jätevesimaksut rahaston maksamat korvaukset kunnille esimerkiksi jälkikunnostuksesta, öljyntorjunnasta tai kaluston hankinnasta EU-tuet ja valtion tuet tai muut vastaavat tuet kunnostushankkeisiin hulevesimaksut, painehuuhteluautot, putkien kuivaus, tonttijohtojen rakentaminen, viemäreiden aukaisu, valumien ja vuotojen keräily Jätevesien puhdistus Viemäriverkoston käyttö ja kunnossapito Jätevesien käsittelyä ja vesistöpäästöjä koskevat mittaukset, seuranta, tutkimukset, selvitykset, tutkimuslaboratoriot Vesiensuojelua koskevat tutkimukset ja selvitykset Vesistöjen kunnostaminen ja puhdistaminen Vesiensuojeluyhdistysten tukeminen Vesialueiden öljyntorjunta jäteveden puhdistuksen kulut. Pilssiveden talteenotto, öljyn- ja rasvanerotuskaivot, joiden hinta ei ylitä pienhankintarajaa. Loka-autoaseman toiminta. viemärit ja jätevedenpumppaamot, kunnossapito, korjaus ja kunnostus, valumien ja vuotojen keräily, hulevedet, sadevedet, vesiosuuskuntien viemäröintiin annetut kaupungin avustukset. Sisältää myös valumien ja vuotojen keräilyn. purkuvesien ja vesistöjen puhdistamotarkkailu, myös pienpuhdistamoiden tarkkailu, mikäli kunnassa erillisiä. Jäteveden käsittelyn pitkän aikavälin suunnitelmat. pohjaeläimistön, pintavesien ja kasviplanktonin tutkimukset, jotka kunta ostaa ulkopuoliselta. Kaupungin maksuosuus alueelliselle yhtiölle/ vesilaitos maksaa vesiensuojeluyhdistykselle, joka hoitaa vesistötarkkailua, lumenkaatopaikkojen vesien analysointi, pintavesinäytteet (esim. kunta ottaa itse, tutkimus ulkopuolisella). hapettaminen, vesistöjen kunnostus, kaislikoiden niitto, ruoppaus, kalatalousvelvoitteiden maksut vesiensuojeluyhdistykselle maksetut tuet ja jäsenmaksut öljyvahingon jälkeen esim. pelastuslaitoksen suorittamat korjaustoimenpiteet, öljyvahinkojen ennaltaehkäisy vesialueilla Maininta ympäristötilinpäätösraportissa kuinka paljon tuloista sisäistä tuloa. Esimerkiksi ulkoisia tuloa x ja sisäistä y. Ulkopuolinen tuki ilmoitetaan kokonaisuudessaan, menoissa vastaavasti kaikki projektille kohdistuvat menot Ei lueta mukaan vesilaitoksen biokaasun tuotantoa. Rajataan pois ympäristöterveydenhuollon osuus. Esimerkiksi uimarantojen vesinäytteiden otto, mikäli tehdään vain ympäristöterveydenhuollollisista syistä. 16

17 Investoinnit Jäteveden puhdistuksen investoinnit Vesistöihin kohdistuvat investoinnit Viemäriverkosto Vedenottoon liittyvät, vesiekosysteemiä suojelevat teko- ja säännöstelyaltaat Rajataan pois ympäristötilinpäätöksestä rakennukset ja rakenteet, laitteistot, pienpuhdistamot ja pilssiveden talteenottojärjestelmät. vesistöjen kunnostushankkeet, ruoppaukset, hapettimet, kaislikoiden niitto rakentaminen ja saneeraus, mittaus- ja tarkkailuasemat Aktiivihiililaitos ympäristöterveyteen liittyvä. Rajataan pois ensisijaisuuden periaate Alaotsikko Juomaveden puhdistus, tarkkailu ja toimittaminen kuntalaisille Rajaus Mukana ainoastaan ympäristönsuojelulliset kustannukset. Juomaveden puhdistus on ympäristöterveyttä. 3. Jätehuolto ja roskaantumisen torjuminen Tuotot Satamien alusjätepalvelut aluksilta perityt alusjätehuoltomaksut Jätteiden keräily ja kuljetus Ongelmajätteet Jätteiden käsittely ja sijoitus Jätteiden käsittelyn sivutoiminnot Roskien siivous Kulut kunnan jätelaitoksen järjestämänä toimintana yksityisiltä perityt jätteidenkuljetusmaksut käsittelyn ja varastoinnin vastaanottomaksut. Yritysten maksamat käsittelymaksut jätteiden vastaanottamisesta, käsittelystä ja loppusijoittamisesta aiheutuvien kulujen kattamiseksi perityt maksut, myös maankaatopaikat ja kompostointilaitos jätemaksut, jätteiden vastaanottomaksut, ekomaksu kaatopaikkakaasun myynti, polttolaitoksen kaukolämmön myynti, kompostimullan myynti ja romumetallin myynti, vesilaitoksen kompostimullan myynti. ulkopuolisten tapahtumanjärjestäjien alueiden puhtaanapidosta ja jälkisiivouksesta maksamat korvaukset kaupungille Jäteverollinen Satamien alusjätepalvelut alusjätteiden käsittely, -kuljetus- ym. kulut Kunnan toiminnoissa syntyvien jätteiden keräily, kuljetus ja käsittely jätehuoltomaksut kunnassa. Jätelajeittain Romumetallin myynti kokonaisuudessaan tässä, ei ekotehokkuus kohdassa 17

18 Ostettuihin palveluihin liittyvät jätehuoltopalvelut Jäteastiat Jätteiden käsittely ja sijoitus Ongelmajätteiden käsittely ja varastointi Jätehuollon ympäristövaikutusselvitykset Jätteiden aluekeräyspisteiden siivous Jäteneuvonta ja jätehuollon kehittäminen Vanhat kaatopaikat Roskien siivous Investoinnit esimerkiksi rakennusten purkupalvelun jätehuoltomaksun osuus vuokrat ja hankintahinnat kaatopaikkojen, maankaatopaikkojen ja kantokaatopaikkojen hoito ja ylläpito, kompostilaitoksen toiminta ja ylläpito, kaatopaikkakaasun soihtupoltto, pilaantuneiden maiden käsittely ongelmajätteiden keräyksestä, kuljetuksesta, käsittelystä ja eteenpäin toimittamisesta aiheutuvat kulut. mittaukset, seuranta, tutkimuslaboratoriot kaatopaikoilla, maankaatopaikoilla ja kantokaatopaikoilla, vesistöpuhdistus ja vesientarkkailu tutkimuskustannukset: mahdollisesti pilaantunut maa aluekeräyspisteet ja hyötyjätepisteet, kunnan tai kunnallisen jäteyhtiön toimintaa hyötykäyttö- ja kierrätysselvitykset, jäteneuvonnan kustannukset, jätehuollon kehittämisen kulut sulkeminen, kunnostus ja maisemointi ympäristöluvan edellyttämät toimenpiteet. roskien keräily ulkoalueilta ja yleinen roskaantumisen ehkäisy, esimerkiksi Vappu-siivous ja Stop Töhryille tms. kampanjat (Hki), tienvarsien siivoustalkoot, joista kunnat maksavat yhdistyksille, tapahtumien jälkeiset siivouskulut (esim. liikuntatoimi), puhtaanapidon koneiden poltto- ja voiteluaineet. Lumenkaatopaikkojen siivous kesällä Jätehuollon investoinnit Jätteiden käsittelylaitokset Jätteiden välivarastointi Vanhan kaatopaikan maisemointi Laiteinvestoinnit Rajataan pois ympäristötilinpäätöksestä mikroturbiini, suotovesialtaan siirto, konekalusto, vesijohto, kaasunkeräys maankaatopaikka, kantokaatopaikka, jätteiden käsittelystä aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisy jätehuoltojärjestelmät, jätekatokset ympäristöluvan edellyttämät toimenpiteet alueiden puhtaanapidon laiteinvestoinnit, jotka liittyvät ensisijaisesti esim. roskien keräilyyn ulkoilualueilta ja yleiseen roskaantumisen ehkäisyyn harjakoneet ym. Vanhojen kaatopaikkojen suotovesien pitoisuusmittaukset eivät tule tähän vaan jätehuollon ympäristövaikutusselvitykset kohtaan. Alaotsikko Renkaiden kierrätys Rajaus Tuottajavastuu 18

19 4. Maaperän ja pohjaveden suojelu Tuotot Pilaantuneiden maiden perityt vastaanottomaksut vastaanotto ja käsittely Maaperän suojelun korvaaminen öljynsuojarahaston korvaukset Kulut Pilaantuneen maaperän puhdistustyöt käsittelykenttien ylläpito, suunnittelu, tutkimus, saastuneiden maa-alueiden rakennusten purkukustannukset, lunastukset. Pohjavesialueen puhdistuksen yms. aiheuttama tontin arvon nousu ei ympäristötulo Maa-alueiden öljyntorjunta Maaperään ja pohjaveteen kohdistuvia päästöjä koskevat mittaukset, seuranta, tutkimuslaboratoriot, yms. Maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ennaltaehkäisy vanhojen öljysäiliöiden kartoitus, öljyvahinkojen torjunta ja hoito kaavoitukseen liittyvät maaperätutkimukset, kunnan vastuulla olevat isännättömien kohteiden tutkimukset, pohjavesien ennakkoseuranta ja tarkkailu tutkimus ja suunnittelu, kunnan osuudet, valumien ja vuotojen keräily, pohjavesien suojelusuunnitelmat Investoinnit Maa-alueiden öljyntorjunta öljyntorjuntaan tarvittavat välineistö ja laitteisto Pilaantuneen maaperän puhdistustyöt isommat puhdistushankkeet Maanpintakerroksen eristäminen Vaarallisten aineiden varastoinnin ja kuljetusjärjestelmän vahvistamisen investoinnit ojat, vallit, kuivatusjärjestelmät, tienvarsialueiden suojaukset, säiliöiden alustojen suojaukset, maanpintakerroksen eristämien vanhalla kaatopaikalla 19

20 5. Melun ja tärinän torjunta Tuotot ei tuloja melun ja tärinän torjunta -kohdassa Kulut Meluesteiden suunnittelu suunnittelusta aiheutuvat kulut Melua ja tärinää koskevat mittaukset, selvitykset, seuranta, tutkimuslaboratoriot Tärinän aiheuttamien haittavaikutusten ehkäisy Melun mittaus- ja valvontalaitteistot Investoinnit melu- ja tärinäselvitykset ja -mittaukset, myös satamassa, kaavoituksen meluselvitykset. osana kaavoitushankkeita Meluesteiden rakentaminen meluesteet, -vallit ja aidat Muut meluhaittoja vähentävät investoinnit 6. Luonnonvarojen- ja maisemansuojelu Tuotot Luonnonsuojelun tukeminen kansalliset ja kansainväliset projektitulot Luonnonsuojelualueiden hoito Maa-aineslainmukaiset tehtävät maa-aineslupien tulot riippuu kunnasta ilmoitetaanko erikseen vai kohdassa Kuntien ympäristönsuojelun hallintolain mukaiset tehtävät Kulut Luonnonsuojelualueiden suunnittelu Luonnonsuojelualueiden hoito Luonnonsuojelun tukeminen ja avustaminen luonnonsuojelun suunnittelu ja hoitosuunnitelman laatiminen. Kaupunkipuistoista selkeästi luonnonsuojelun hyväksi tehtävät toimet (suunnittelu, kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta aiheutuvat kulut, hoitosuunnitelman laatiminen) mikäli saadaan eroteltua pitkospuiden, viitoitusten tai lintutornien korjaaminen ja hankinta (mikäli eivät pienhankintarajan ylittäviä), niitto ja muu hoito. Kunnan Natura-alueille tekemät hoitotoimenpiteet. kunnan myöntämät tuet luonnonsuojeluun, esim. asukasyhdistyksille, järjestöille tai yksityisille henkilöille pieniin hankkeisiin tai talkoisiin 20