VaHa-projekti TOIMINTAKERTOMUS 2014
|
|
- Juha-Pekka Niemelä
- 2 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 VaHa-projekti Vapauteen hallitusti TOIMINTAKERTOMUS 2014 VaHa-projekti Gummeruksenkatu JYVÄSKYLÄ
2 2 VaHa-projekti Toimintakertomus 2014 Taustaa ja tarpeita Useissa Jyväskylän seudulla toimivissa päihde-, mielenterveys- ja sosiaalista tukityötä tekevissä yhdistyksissä kohdataan vapautuvia vankeja. Kokemus on ollut, että nämä kohtaamiset tapahtuvat usein liian myöhään, vapautumisen jälkeen, henkilön elämäntilanteiden ja arjen jo kriisiydyttyä. Järjestöissä oli myös hyviä yksittäisiä tapauksia, joissa vapautumista oli valmisteltu, tukea esimerkiksi päihdeongelmaan, rakentaviin yhteisöihin kiinnittymiseen ja asumiskysymyksiin oli annettu. Vapautujan kannalta oli saatu aikaan onnistunut vapautuminen ja rikokseton elämäntapa oli alkanut muotoutua. Neljä järjestöä päätti vuonna 2011 yhteistyönä hakea Raha-automaattiyhdistykseltä avustusta projektille, jossa asiakas- ja verkostotyön keinoin Jyväskylän seudulle kehitetään hallitun vapautumisen toimintamalli. Hakemus ei tuottanut tulosta vuodelle 2012, jolloin järjestöt päättivät hakea projektiavustusta uudestaan. Toiselle hakukierrokselle oli tullut vielä yksi järjestö lisää yhteistyöverkostoon. Toinenkaan hakukierros ei johtanut tulokseen. Järjestöissä päätettiin vielä kolmannen kerran hakea avustusta. Raha-automaatiyhdistyksen kanssa käytyjen keskustelujen perusteella projektisuunnitelmaa ja hakemusta muokattiin. Tästä seurasi, että avustus myönnettiin vuodelle 2014 kolmivuotisena projektina, kuitenkin hakemukseen nähden summaltaan pienempänä ja kestoltaan lyhyempänä. Suunnitelmat ja laskelmat tarkennettiin vuoden 2014 alussa ja projekti käynnistyi saman vuoden maaliskuun alussa viiden järjestön yhteistyönä. Projektissa ovat mukana: Kristillinen alkoholisti- ja narkomaanityö ry projektin hallinnoijana, hoidollisen- ja tuetun asumisen tarjoajana Jyväskylän yksikössä. Jyväskylän Katulähetys ry tuetun asumisen ja työllistämiseen liittyvien palveluiden tarjoajana. Kuiville Pyrkivien Tuki ry tuetun asumisen tarjoajana. Mielenterveysyhdistys Kello ry toiminnallisten- ja vertaisuuteen perustuvien toimintojen tarjoajana. Vaajakosken Suvanto ry päiväkeskus- ja työllistämiseen liittyvien toimintojen tarjoajana sekä projektin koordinoijana. Projektin tavoitteet ja osatavoitteet vuodelle 2014 VaHa-projektilla on kolmitahoinen päätavoite: Luoda viiden järjestön yhteistyönä Jyväskylän seudulle pysyvä toimintamalli. Toiminta kehittää järjestöjen ja yhteistyöverkoston ammattitaitoa ja keskinäistä yhteistyötä. Ensisijaisesti tukea ja toteuttaa valmisteltuja hallittuja vankiloista vapautumisia. Osatavoitteina vuodelle 2014: Vankilayhteyksien luominen, asiakastyön käynnistäminen, järjestöyhteistyön käynnistäminen ja verkoston kokoaminen julkisen sektorin suuntaan.
3 3 Projektin käynnistyminen ja toimintamuodot vuonna 2014 Projektin käynnistävänä elimenä toimi yhteistyöjärjestöjen edustajista muodostettu työryhmä, joka nimesi varsinaisen ohjausryhmän, johon kuuluvat: Puheenjohtajana Markku Mäkinen, jonka eläkkeelle jäätyä tilalle tuli Jouko Vuorenniemi Kan ry, Armas Laatinen KPT, Ilkka Rautiainen Mty Kello ry, Usko Hintikka ja Pekka Arposuo Jklkl ja Seppo Riikonen Vaajakosken Suvanto ry. Ohjausryhmä varasi mahdollisuuden laajentaa kokoonpanoa asiantuntijajäsenillä tai kutsua heitä mukaan yksittäisiin kokouksiin. Ohjausryhmä kokoontui neljä kertaa vuonna Tarkennettujen talous- ja toimintasuunnitelmien pohjalta avustus mahdollisti toiminnalliset- ja toimitilakulut huomioiden kahden kokoaikaisen ja yhden 25 % henkilön palkkaamisen projektiin. Työntekijät sijoittuivat kolmeen eri järjestöön. Projektille vuokrattiin pieni toimisto Jyväskylän katulähetyksen nuorisotalon yhteydestä osoitteesta Gummeruksenkatu JYVÄSKYLÄ. Projektityö käynnistyi yhteistyövankiloille suunnatulla toiminnan esittelyllä. Pääasiassa vankilatyötä tekevä projektityöntekijä ja projektipäällikkö kävivät esittelemässä projektin toimintaa työntekijöille kahdeksassa eri vankilassa, joissa Jyväskylän seudulta kotoisin olevat henkilöt suorittavat vankeusrangaistuksiaan. Alkuvaiheessa tieto projektista vapautuville vangeille kulkee pääsääntöisesti vankiloiden sosiaalityöntekijöiden ja ohjaajien kautta. Heillä on kokemus ja mahdollisuus seurata vankeusaikana, ketä kyseinen tukitoiminta hyödyttäisi ja kuka ilmaisee motivaationsa sitoutua hankkeeseen. Projektille toteutettiin yleisesite ja avattiin kotisivut Tärkeimmät tuotokset ensimmäisenä projektivuonna Vankilayhteistyö: Yhdeksään yhteistyövankilaan, joissa Jyvässeudun vankeja on tavattu sijoitettuna, on syntynyt kiinteä yhteydenpito. Vankilat ovat: Kuopion, Sukevan, Pelson, Laukaan, Naarajärven, Vaasan, Pyhäselän, Sulkavan ja Kylmäkosken vankilat Tämä yhteydenpito ja vankiloiden työntekijöiden toimenpiteet ovat mahdollistaneet kontaktit projektista kiinnostuneisiin vankeihin. Vankilakäyntejä yhteensä 37 Esittelyjä vankiloiden henkilökunnalle 8 Haastateltuja vankeja 64 Projektin toimenpiteiden kautta koevapauteen tai vapauteen haettuja 13 henkilöä. Vankiloissa projektin toimintaan kirjattuja henkilöitä 30.
4 4 Järjestöyhteistyö: Projektijärjestöjen henkilökunnalle ja läheisille sidosryhmille järjestettiin kaksi koulutuspäivää. Ensimmäisessä esiteltiin VaHa-projekti ja pohdittiin vapautumisen mukanaan tuomia ilmiöitä järjestöissä. Toisessa koulutuksessa paneuduttiin vankeuden olemukseen, historiaan ja seikkoihin, joita tulee huomioida vapautuvien vankien kanssa työskenneltäessä. Jälkimmäisessä tilaisuudessa kouluttajana toimi Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen yliopettaja Matti Laine. Kumpaankin koulutukseen oli pyydetty ulkopuolinen havaintoja tekevä arvioija, joilta saatiin lyhyet raportit koulutustilanteen kulusta ja onnistumisesta. Toiminta vapautuvien vankien kanssa Projektissa pidetään tärkeänä käytännön perustyötä vapautuvien vankien kanssa. Yhteydenpito alkaa vankeuden aikana, riittävän varhain ennen vapautumista. Riittävän pitkä aika ennen vapautumista antaa vangille mahdollisuuden sisäistää sitoutumisen merkitystä. Samoin vapautumiseen liittyvät yhteydenotot, jotka liittyvät asumiseen, toimeentuloon, työhön, opiskeluun, perheasioihin jne. käynnistetään jo vankilassa olon aikana tai mahdollisten lomien yhteydessä. Projektin toimet sijoittuvat vankilan henkilöstön ja yhteiskunnan palveluiden välimaastoon, eivätkä korvaa niitä. Vapautujat kokevat yhteiskunnan palvelujärjestelmän tällä hetkellä vaikeasti saavutettavaksi pirstaleisuuden ja toisaalta paikallisen keskittämisen vuoksi. Tärkeä osa-alue vapautuneen henkilön kohdalla on päivätoiminta eli mikä ryhmittää arkea. Koevapauteen tulevilla se on osa suunnitelmaa ja näin ollen onnistuessaan tukee hyvin elämänhallintaa. Suoraan vapauteen tulevilla on vaarana jäädä ikään kuin polkemaan paikalleen ja kokea olevansa eristyksissä. Tärkeänä yhteistyökumppanina on ollut Jyväskylän Katulähetyksen, Raha-automaattiyhdistyksen avustama Kannustin-projekti, johon usealla vapautuneella on ollut mahdollisuus sijoittua rakennusalan työtehtäviin erityisesti kuntouttavan työtoiminnan järjestelmän avulla. Projektin toimien kautta etsitään entisestä sosiaalisesta ryhmästä poikkeavia rakentavia yhteisöllisiä toimintoja. Esimerkkinä seurakunnissa toimivat ryhmät, järjestöjen tarjoamat toiminnat vaikkapa liikunnan tai musiikin harrastamisen piirissä. Projektin ensimmäisen toimintavuoden jälkeen ko. toiminnan kautta vapautuneita on 13 henkilöä. Näiden vapautumisten kautta alkaa kertyä kokemuspohjaista tietoa onnistumisista ja niistä toimintatavoista, jotka eivät ole toimineet. Samoin tarkastellaan vertaistuen toimivuutta ja vaikutuksia. Auttaako vertaistuki arjessa selviytymistä vai määrittääkö se edelleen henkilön asemaa entisenä vankina. Asuntoja vapautujille on järjestynyt Kuiville Pyrkivien Tuki ry:n asuntokannasta tai Jyväskylän Katulähetys ry:n vapautuville vangeille kohdennetusta Ray- tai Ararahoitteisesta asuntokannasta. On myös ns. vapaille asuntomarkkinoille asumaan vapautuneita henkilöitä.
5 5 Keskeiset tulokset ensimmäisenä toimintavuonna Vankilatyö Tuloksena ensimmäisen vuoden osalta voidaan pitää vankiloiden sosiaalityötä ja ohjausta suorittavan henkilökunnan keskuudessa syntynyttä voimakasta kiinnostusta projektia kohtaan. Tämä poiki esittelyvaiheen jälkeen runsaasti yhteydenottoja. Useassa tapauksessa työntekijät olivat keskustelleet sellaisten vankien kanssa joiden elämäntilannetta ja elämänmuutoksen etsintää projektin toiminta voisi tukea. Nopeassa tahdissa syntyi tiivis yhteydenpito vankiloiden kanssa ja vapautuja oli aina itse luonnollisesti mukana tuomassa esille vapautumiseensa liittyviä toiveita ja haasteita. Näin vapautumista voidaan katsella useasta näkökulmasta käsin. Samoin käynnistetään vapautumisen valmistelutyö, joka vaatii usein lukuisia yhteydenottoja vankilan ulkopuolisiin toimijoihin vangin ja vankilan työntekijöiden toimesta. Järjestötyö Yhteistyöjärjestöjen työntekijöiden keskuudessa oli havaittavissa projektin käynnistyttyä erilaisia reaktioita, jotka saattoivat olla hyvin erisuuntaisia riippuen järjestön tai yksikön nykytilasta ja historiasta. Toisaalla saatettiin kokea, että tätä me olemme jo tehneet, mutta siihen ei ole ollut resurssia ja toisaalla tätä me olisimme tarvinneet jo aikaisemmin. Eli projektin tarve järjestöjen näkökulmasta nousi myös hyvin esille. Varautuneisuutta ja arkuutta projektin kohderyhmää kohtaan oli vähäisessä määrin havaittavissa. Kuitenkin usein huomataan, että olemme työskennelleet heidän kanssaan jo aikaisemmin, mutta koska vankilataustasta ei erityisesti ole keskusteltu, niin siihen ei ole myöskään reagoitu huomioon otettavana erityispiirteenä. Projektin koulutustilaisuudet ja kanssakäyminen järjestöjen työntekijöiden kanssa ovat selkeyttäneet suhtautumista työskentelyyn vapautuneiden vankien kanssa. Projektin myötä nostetaan myös esille se, ettei vankilataustaa leimaavana asiana pidetä yllä, vaan suuntaudutaan perus arkea kohti leimautumista välttäen. Näkyvyys Projektista tai projektin työntekijöistä on ollut useita artikkeleita yhteistyötahojen lehdissä. Yleisradion Keski-Suomen aluetoimitus uutisoi hankkeesta TV:ssa ja radiossa. Uutisointi perustui toimittajan paikallaoloon projektin ensimmäisessä koulutuspäivässä ja vierailuun yhdessä yhteistyöjärjestön asuntoyksikössä.
6 6 Tulosten mittaaminen ja arviointi Vuosi 2014 oli hankkeen aloitusvuosi. Mittaus ja arviointi kohdistuu näin ollen lähinnä kontaktien saamiseen ja syntymiseen. Onko toiminnalle tärkeät ryhmät saavutettu ja heihin yhteys muodostunut? Taho Tavoite Määrä Arvio onnistumisesta Yhteistyöjärjestöt Tiedottaa järjestöissä toiminnasta Yhteistyövankilat Vapautuvat vangit Rikosseuraamuslaitos, alueen yks-toimisto* Kunta / kaupunki Työllisyydenhoito Julkisuus Tiedottaa hankkeesta vankiloiden työntekijöille Saada tieto niille vangeille, joiden vapautuminen lähestyy Tiedottaa hankkeesta paikalisen yks-toimiston henkilöstölle Koska tavoitteena on pysyvä toimintamalli kuntasektorin tietoisuus toiminnasta on tärkeä Työvoimaviranomaisten mukaan saanti toimintaan Hanke tarvitsee kohdennettua julkisuutta Kaksi koulutuspäivää v Osallistujia 22 ja 42 Tiedotustilaisuus, joihin osallistui 6-15 työntekijää 8:ssa vankilssa. Vankilan työntekijöiden kautta valikoitui haastatteluihin 64 vapautujaa. Heistä 30 kirjattiin hankkeesen ja 13 siirtyi vuoden aikana koevapauteen tai vapautui. Hanke esiteltiin työntekijöille ja asiakasyhteistyötä oli runsaasti Paikallinen Yle TV sekä radio uutisoivat toiminnasta. Yhteistyötahojen julkaisuissa juttuja. *Rikosseuraamuslaitoksen Jyväskylän Yhdyskuntaseuraamustoimisto. Kumpaankin päivään pyydettiin ulkopuolinen henkilö, joka kirjoitti laajemman arvion päivän onnistumisesta Kokemukseen perustuen vastaanotto oli erittäin hyvä ja innostunut. Haastateltavien suuri määrä yllätti ja vapautuneiden määrä oli arvioidun suuruinen. Tiedotustilaisuus olisi pitänyt pitää varhaisemmassa vaiheessa Työvoiman palvelukeskuksen toimet on saatu jokaiselle vapautuneelle Julkisen sektorin suuntaan tiedotus haasteellista toimintaympäristöjen muutoksen vuoksi. Haasteet ja ongelmat Käynnistymisvuonna 2014 ei törmätty erityisiin vaikeuksiin. Jonkinlaisena haasteena ja kysymyksenä nousi joidenkin järjestöissä asiakastyötä tekevien työntekijöiden kokemus tai ajatus siitä, että ajavatko projektin toiminnan kautta tulevat asukkaat jollakin tapaa ohituskaistaa perusasiakkaiden ohitse. Tätä oikaistiin mm.
7 7 järjestötyöntekijöille suunnatuissa koulutuksissa korostamalla, että projektin asiakkaat ovat tasavertaisessa asemassa muihin asukkaisiin nähden. Järjestöjen yksiköillä on omista erityispiirteistä johtuen erilaiset valmiudet ja edellytykset ottaa vastaan juuri vankilasta vapautuneita henkilöitä. Yhtenä haasteena on kehittää vankiloiden kanssa yhteistyössä näkemystä siitä, että vapautumista valmistelevaan yhteistyöhön olisi riittävästi aikaa, minimissään kolme kuukautta ennen vapautumista tai koevapauteen siirtymistä. Tulevaisuusnäkymän muodostuminen Projektin käynnistysvuonna on jo hyvällä tavalla nähty, että järjestöjen yksiköt ottavat kantaa ja selkeyttävät toimintaansa vapautuvien vankien kanssa tehtävään työskentelyyn. Toiset yksiköt toteavat, että heidän toimintatapansa ei ole sopiva kyseiselle kohderyhmälle ja toiset yksiköt puolestaan kehittävät edelleen toimintaansa ko. ryhmän tarpeiden suuntaan. Näin ollen toimintakäytäntöjen voi katsoa jo kehittyneen ja muutoksen alkaneen. Juurruttaminen Juurruttaminen alkaa varsinaisesti toisena projektivuonna. Juurruttamisen perustaksi on kuitenkin koko ajan seurattu sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdistämispyrkimyksiä, eli Sote-ratkaisun vaiheita. Lisäksi projekti antaa loistavat mahdollisuudet tunnustella ja valmistella työn jatkumista projektijärjestöissä ja verkostojen toiminnoissa. Tulosten hyväksikäyttö Tuloksien hyväksikäyttö ei projektin vaiheesta johtuen ole vielä ollut vahvasti esillä. Kuitenkin esimerkkinä jo tässä vaiheessa kyseisen kohderyhmän kanssa työskentelystä voidaan toimittaa materiaalia yksiköihin ja lisätä se esimerkiksi perehdytysmateriaaleihin. Toiminnan anti Vajaan käynnistysvuoden aikana kokemus hankkeen annista on ollut positiivinen. Kohderyhmä, vapautuvat pitkäaikaiset, monikertaiset vangit ovat olleet erittäin kiinnostuneita toiminnasta. Kokemus vankiloiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä on ollut innostava ja vankilat ovat ottaneet toiminnan todella hyvin vastaan. Rikosseuraamuslaitoksen yks-toimiston kanssa on ollut hyvä yhteistyö asiakastapausten pohjalta ja työntekijätasolla.
8 8 Hankkeen yhteistyöjärjestöissä toiminta on herättänyt mielenkiintoa, käynnistänyt ajatustenvaihtoa ja toimintojen uudelleentarkastelua. VaHa-projekti Gummeruksenkatu JYVÄSKYLÄ Kari Lahti, projektipäällikkö, asiakastyö Sakari Phlaja, vankilayhteydet, asiakastyö Ari Kivinen, asumiskysymykset, asiakastyö
Vankilatyö. Helluntaiseurakuntien. Paremman tulevaisuuden puolesta. Vankilatyö
Paremman tulevaisuuden puolesta Helluntaiseurakuntien Vankilatyö Vankilatyö on evankeliumin viemistä vankiloihin, vankien ja heidän läheistensä kohtaamista sekä kokonaisvaltaista tukemista vankeudessa
Toimivat yhteistyömallit vapautuvien asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä
Toimivat yhteistyömallit vapautuvien asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä VAT-yhteistyöpäivät Rovaniemellä 30.11.2016 Anna Leppo, Projektikoordinaattori, VAT-verkosto ja Yhdessä tukien,
Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä
Päätavoitteet Yhteiskunnan asenteisiin ja arvoihin vaikuttaminen. Rikollisuutta ylläpitävän syrjäytymiskehityksen katkaiseminen ja uusintarikollisuuden vähentäminen. Lainrikkojataustaisten elämänhallinnan
Asunnottomina vankilasta. vapautuvat vantaalaiset
Asunnottomina vankilasta vapautuvat vantaalaiset ASIAKKUUSKRITEERIT -vantaalaisuus (viimeisin pysyvä osoite tulee olla Vantaalla, Poste Restante osoitetta ei hyväksytä viimeisimmäksi osoitteeksi) - asunnottomuus
Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen
Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon
Muurit ylittävä yhteistyö vapautuvien vankien asuttamisen edellytyksenä
Muurit ylittävä yhteistyö vapautuvien vankien asuttamisen edellytyksenä Asumispalvelut murroksessa Nimi ovessa hankkeen päätösseminaari 25.5.2012 Jenni Mäki ja Sampo Järvelä T A M P E R E E N K A U P U
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
Vankilasta kotiin vai kavereille. Minttu Rautio Erityisohjaaja Ylitornion vankila
Vankilasta kotiin vai kavereille Minttu Rautio Erityisohjaaja Ylitornion vankila 1 Tulovaiheen havainnot : Vangeilla on huonot taidot hoitaa talouttaan Kela saattaa katkaista tulot vankeuden alussa Ei
KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT ja VAT -VERKOSTO. Jukka Mäki 31.10.2012
KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT ja VAT -VERKOSTO Jukka Mäki 31.10.2012 Toiminta 2012 Järjestötyö Palvelutoiminta KEHITTÄMISYKSIKKÖ Tutkimus- ja kehittämistoiminta Asiantuntijatyö Koulutusyhteistyö PROJEKTIT
Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä
Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä Naisjohtajat Risessä 13.6.2016 Ylijohtaja Tuula Asikainen ORGANISAATIO Rikosseuraamuslaitos
Toimivat yhteistyömallit vapautuvien asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä
Toimivat yhteistyömallit vapautuvien asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä VAT-yhteistyöpäivät Oulussa 6.9.2017 Anna Leppo, Projektikoordinaattori, VAT-verkosto & Yhdessä tukien, osaamista
MaSi-toiminta Matalan kynnyksen silta siviiliin. Varsinais-Suomen Sininauha ry Riku Salo
MaSi-toiminta Matalan kynnyksen silta siviiliin Varsinais-Suomen Sininauha ry. 10.4.2013 Riku Salo TAUSTAA Vankilatyön lähtökohtia: Vankien keskimääräinen laitosaika oli 9 kk (1/4 avolaitoksista) Vuonna
KRITS JENGINUORIHANKE
KRITS JENGINUORIHANKE AMET seminaari 27.3. 2015 Taustaa Jenginuorten rikostentorjuntahankkeelle * Hankkeen taustalla on eri sidosryhmien huoli rikoksilla ja päihteillä oireilevista nuorista. Ryhmät ovat
PAAVO Verkostokehittäjät 2014 ja palautteita
PAAVO Verkostokehittäjät 2014 ja palautteita Suppea PAAVO 11.11.2013 Sari Timonen Vaikeimmassa asemassa olevien asunnottomien asumispalvelut, johdantopäivä 17.9., koulutustarpeet jatkoon 0 2 4 6 8 10 12
TERVETULOA YHTEISTYÖPÄIVÄ 30.11.2010
TERVETULOA YHTEISTYÖPÄIVÄ 30.11.2010 Kirsi Ek 8.30 Ilmoittautuminen ja kahvi 9.00 Tervetuloa. Tekemällä oppii -projektin toiminta ja käytännön asiat, projektipäällikkö Kirsi Ek, Kiipulasäätiö 9.30 Näkökulmia
PALOMA- projekti 2013-2015
Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin
Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011
Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 MITEN PAIKALLISTA MUISTITYÖTÄ VOI KEHITTÄÄ? Varsinais-Suomen MuistiLuotsi - toiminnan tuloksia Minna Rosendahl ja Sanna
Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa
Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa Projektisosiaalityöntekijä Erja Pietilä Kriminaalihuollon tukisäätiö / Vanajan vankila 16.11.2011 1 Vanki Suvi Suvi on vankilassa ensimmäistä kertaa,
Ohjaamon valtakunnalliset vähimmäisvaatimukset
Ohjaamon valtakunnalliset vähimmäisvaatimukset (määritellyt Kohtaamo-hanke) maria.kr.virtanen@tampere.fi Kohderyhmä ja aukioloajat Kohderyhmänä kaikki alle 30-vuotiaat nuoret Ohjaamo on matalalla kynnyksellä
VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin
VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2 12.2.2015 /Minna Rajalin EMESSI2 11/2013 11/2015 Tavoite: edistää verkossa tapahtuvan vertaismentoroinnin avulla järjestötyöntekijöiden
Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015
Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä
SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016
Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset
Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin
Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö
Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1
Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikot 16.6.2015 2 Varikon tavoitteet Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen Köyhyyden torjuminen
OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS
OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä
Kunnan asumispalvelut ja rikostaustaisten asumisen tuki
Kunnan asumispalvelut ja rikostaustaisten asumisen tuki VAT-verkosto 6.9.2017, Oulu Palveluesimies Katja Karppinen Oulun kaupunki, päihdeasumispalvelut Kenttätien palvelukeskus Kenttätien palvelukeskuksessa
Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!
Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia
Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt
LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta
Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.
Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen
Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate
Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,
Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava
Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen
Kristillisyys vangin ja vapautujan tukena. Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto
Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto Seminaarin tavoitteita: - Näkökulmia siihen, miten kristillisyys voi tukea vankia ja vapautujaa - Mahdollisuus keskustella ja vaihtaa ajatuksia
AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI
AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista
Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016
Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja
Rikosseuraamuslaitoksen tilaajavirastojen ostolaskujen laskutusosoitteet. Etelä-Suomen rikosseuraamusalue. Päivitetty 26.11.2014
1 Rikosseuraamuslaitoksen tilaajavirastojen ostolaskujen laskutusosoitteet Keskushallintoyksikkö PL 7252 01051 LASKUT Päivitetty 26.11.2014 Verkkolaskuosoite: 003703120817 Välittäjän tunnus: 003710948874
JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa
JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT
Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)
Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee
Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto
Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli
Toimivat yhteistyömallit rikosseuraamustaustaisten asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä
Toimivat yhteistyömallit rikosseuraamustaustaisten asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä VAT-verkoston tapaaminen Seinäjoella 7.9.2016 Anna Leppo, Projektikoordinaattori, VAT-verkosto ja
Tukitoimien jatkuvuus rangaistuksen aikana ja sen jälkeen
Tukitoimien jatkuvuus rangaistuksen aikana ja sen jälkeen Rikosseuraamusalan neuvottelukunta 18.10.2012 Eeva-Leena Jaakkola johtaja, Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto ja Vilppulan vankila Yhteistyön
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista
Move On! Nuorten työllisyyshanke 2014-2017 Uudenmaan Ely-keskus ja Kris-Etelä-Suomi ry
Oletko kyllästynyt rikolliseen elämäntapaan? Move On! Nuorten työllisyyshanke 2014-2017 Uudenmaan Ely-keskus ja Kris-Etelä-Suomi ry (6/2015 alkaen Uudenmaan TE-toimisto) Mitä? Tavoitteena ohjata ja mallintaa
Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR)
Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR) Aikuissosiaalityöntekijä ja työvoimaohjaaja kehittäjäasiantuntijoina kehittämisessä ja juurruttamisen varmistamisessa Kirsi Lehtipää ja Merja Kallio Valtaväylä- hankekokonaisuudesta
TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,
TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016
TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten
AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO
AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO AMET = Ammatillinen etsivä työ Suomessa Yhdistys koostuu ihmisistä, jotka ovat tai ovat olleet tekemässä etsivää työtä
VANKEUSAIKA MAHDOLLISUUTENA! - Yhteisasiakkuus sosiaalista osallisuutta ja työllisyyttä tukevissa verkostoissa. ESR-hanke ajalla
VANKEUSAIKA MAHDOLLISUUTENA! - Yhteisasiakkuus sosiaalista osallisuutta ja työllisyyttä tukevissa verkostoissa ESR-hanke ajalla 1.10.2016 30.6.2019 Hankkeen tavoite Rikostaustaisten osallisuuden lisääminen
Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa. vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt
Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa yhdistysten vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt Ryhmätyöt 1. Puheenjohtajan tärkein tehtäväon uuden puheenjohtajan löytäminen, jatkon varmistaminen,
Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa)
1 Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa) HAKEMUS / ESITIETOLOMAKE KRIMINAALIHUOLLON TUKISÄÄTIÖN KUNTOUTTAVIIN TUKIASUMISPALVELUIHIN Etunimet
Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt
LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät
Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä
Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä sosiaaliterapeutti Marjo Tolonen, Järvenpään kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelut kokemusasiantuntija Jouko Raunimaa, KoKoA ry Ideoinnista toteutukseen
MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016
MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).
Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry
Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n
EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina
EK-ARTU Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 18.4.2013 1 EK-ARTU-HANKE Etelä-Kymenlaakson kunnat Hamina,
VERKOSTOANALYYSI raportti
Verkostosta Voimaa -projekti VERKOSTOANALYYSI raportti Net Effect Oy 1 Sisällys Yleisiä havaintoja Kysymyksenasettelu Koko verkosto, kaikki yksittäiset toimijat, kaikki suhteet (myös yksisuuntaiset) Aineiston
Monitoimijaisuus ja arviointi Rikosseuraamuslaitoksessa. yhtymäkohtia LAPEEn
Monitoimijaisuus ja arviointi Rikosseuraamuslaitoksessa yhtymäkohtia LAPEEn Tiina Vogt-Airaksinen Erityisasiantuntija Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikök Rikosseuraamuslaitos muodostuu keskushallinnosta,
Ajankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille
Ajankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille Mirja Määttä Tutkija 9.9.2015 Kouvola Mitä Kohtaamossa tehdään Ohjaamo-verkoston rakentumisen tuki (30) Paikkakuntakäynnit, alueelliset työpajat Projektipäällikköpäivä
YHDYSKUNTASEURAAMUSASIAKKAAN JA VAPAUTUVAN VANGIN KUNTOUTUMIS- POLKU
YHDYSKUNTASEURAAMUSASIAKKAAN JA VAPAUTUVAN VANGIN KUNTOUTUMIS- POLKU ASO-TOIMIJAT, PALVELUKETJUN KUVAUS JA VAIHEET JOENSUUN SEUDULLA Markku Rautiainen JOENSUUN YHDYSKUNTASEURAAMUSTOIMISTO YHDYSKUNTASEURAAMUSASIAKKAAN
RIKOSSEURAAMUSALAN KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalue 1
RIKOSSEURAAMUSALAN KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ 20.4.2017 Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalue 1 Rikosseuraamuslaitos (RISE) on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten
Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009
Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla
Hankkeen arviointisuunnitelma
1 VERKOTTAJA 2013-2016 Hankkeen arviointisuunnitelma Tiina Saarinen 14.9.2013 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3 4 Hankkeen kohderyhmät 3 5 Hankkeessa tavoiteltavat
PS-vaiheen edistymisraportti Kuopio
PS-vaiheen edistymisraportti Kuopio Kuopio, PS-vaiheen edistymisraportti, 30.10.2001 Versiohistoria: Versio Pvm Laatija Muutokset 1.0 30.10.2001 Ossi Jokinen Kuopio2001, vain kurssin T-76.115 arvostelun
Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja
Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja
Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli 14.6.2011. Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö
Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö YLEISTÄ Suomessa on yhteensä noin 13.000 henkilöä rikosseuraamusjärjestelmän
Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa
Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin
Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista
Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet
Jyväskylä Vapaaehtoiseen osallisuuteen aktivointi leipa jonoista ja vankiloista
Jyväskylä 25.10.2016 Vapaaehtoiseen osallisuuteen aktivointi leipa jonoista ja vankiloista 25.10.2016 1 ViaDia Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 25.10.2016 2 Varikkojen yhteyshenkilöt:
IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI
IkäArvokas -projekti Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI 2 IkäArvokas projektin taustalla ajatuksia eli mistä yhteisvastuu hanke sai alkunsa Vanhuus voi viedä pohjattomaan yksinäisyyteen Kolmasosa vanhuksista
Varikko Pohjois-Karjala projekti 2015-2017 (ESR)
Varikko Pohjois-Karjala projekti 2015-2017 (ESR) Itä-Suomen Varikot 11.8.2015 2 Varikoilla kehitetään 1.Matalan kynnyksen periaatteella toimivan kuntouttavan päivä- ja työtoiminnan toimintamallit: päivä-
Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen
Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto
Vankiloiden opetustarjonta 2015
Vankiloiden opetustarjonta 2015 ETELÄ-SUOMEN RIKOSSEURAAMUSALUE Vankila Koulutus Ala Ankohta Järjestäjä Helsingin Peruskoulu/ lyhytaikaisvangeille Peruskoulu (9.luokan puuttuvat kurssit) neljä kurssia
Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011
Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6
TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus
TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen
Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011
Avustajatoiminnasta ammattiin Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen marraskuussa
1. Vankeus on vapauden menetys muut asiat kuten muillakin!
Manifestissa nostetaan esille keskeisiä vankien syrjäytymistä ja köyhyyttä lisääviä epäkohtia ja mitä näille ongelmille voitaisiin tehdä. Asiat manifestiin on koottu asiantuntijatyönä sekä vankien kuulemisen
VALMIUKSIA SIIRTYÄ TYÖELÄMÄÄN (VST) -HANKE KRIS
VALMIUKSIA SIIRTYÄ TYÖELÄMÄÄN (VST) -HANKE KRIS Taustaa KRIS-Tampereella VST-hanke aloitettu v. 2008, nyt meneillään VST II Helsingissä VST-hanke aloitettiin 1.9.2011 Tampereella hankkeessa työskentelevät
RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ
RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ 4.11.2013 Karoliina Taruvuori, apulaisjohtaja Riihimäen vankila Perusteet lapsi- ja perhetyölle Rikosseuraamuslaitoksessa YK:n lapsen oikeudet lapsella on oikeus
Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA
Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA SISÄLLYSLUETTELO Taustaa... 3 Koulutustoiminnan avustamisen periaatteet... 3 Tunnusmerkkejä koulutustoiminnasta, jota ei rahoiteta RAY-avustuksella... 4
Vantaan työ- ja päivätoiminnat
Vantaan työ- ja päivätoiminnat nykytila ja tulevaisuuden näkymiä Työ- ja päivätoiminnan neuvottelukunta Vantaalla 10.12.2012 Hieman lukuja ja taustaa noin 460 palvelun käyttäjää, joista alle 400 kehitysvammaisia
Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina
Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen
Valmistelut avajaisia varten
POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua
Diakonisen perhetyön projekti Kokkolassa Meidän perhe yhdessä matkaan, arkeen ja juhlaan!
Diakonisen perhetyön projekti Kokkolassa 2015-2016 Meidän perhe yhdessä matkaan, arkeen ja juhlaan! Miksi lähdettiin projektiin? Haettiin muotoa diakoniselle perhetyölle Kokkolan suomalaisessa seurakunnassa.
Kivikon toimipisteen Sora-toiminta
Tiedontuotantoa sosiaalisen raportoinnin kautta Kivikon toimipisteen Sora-toiminta Sosiaalityön kehittämisen 2. foorumi 10.5.2012 Sosiaalityöntekijät ja asiakkaat tiedon tuottajina ja vaikuttajina. Sosiaalityöntekijä
Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan
Suunnittelija Laura Sormunen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Itä-Suomen Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 6.5.2014 Toimenpideohjelman taustat Terveytensä kannalta
JYVÄLÄ ON ARVOSTETTU YHTEISTYÖKUMPPANI jakautuu 4 osatavoitteeseen
Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010, 2009, 2008 Yhteistyökumppanuus Jyvälän Setlementti ry 3 JYVÄLÄ ON ARVOSTETTU YHTEISTYÖKUMPPANI jakautuu 4 osatavoitteeseen 1. Osatavoite: Jyvälää
VUOSIKERTOMUS VUODELTA 2009
VUOSIKERTOMUS VUODELTA 2009 Tuttua työtä uudessa kaupungissa Yhteiskristillinen päihde- ja mielenterveyspäiväkeskus Vaajakoskella www.suvanto.fi 1 Yleistä Vaajakosken Suvanto ry on toiminut matalan kynnyksen
Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa
Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Lähtötilanne 2010 lopussa: Yksittäisiä ryhmäkokeiluja aikuissosiaalityössä Ryhmät ovat hiipuneet Ryhmiä toteutettu projekteissa ryhmät loppuneet projektien myötä TAHTOTILA:
Viidakkokujan tuetun asumisen
Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö 20.5.2011 Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö Vantaalaisille mielenterveyskuntoutujille - Huhtikuussa 2010 avattu ensimmäinen Vantaan oma asumisyksikkö mielenterveyskuntoutujille
Turun Ohjaamo 2015-2018
Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa
Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle
Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:
KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT. Olli Kaarakka & Hanna Mäki-Tuuri 17.1.2014
KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT Olli Kaarakka & Hanna Mäki-Tuuri 17.1.2014 Toiminta 2014 KEHITTÄMISYKSIKKÖ Tutkimus- ja kehittämistoiminta Asiantuntijatyö Koulutusyhteistyö Järjestötyö VIESTINTÄ JA TIETOHALLINTOYKSIKKÖ
NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN
1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa
Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI
Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen
Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä
JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi
IDEASTA WALTTI-TALOKSI
WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus
1.10.2014 Hämeenlinna. Perhetyön päällikkö, perheterapeutti Tarja Sassi
1.10.2014 Hämeenlinna Perhetyön päällikkö, perheterapeutti Tarja Sassi KRITS Mikä on Kriminaalihuollon tukisäätiö? Rangaistuksesta vapautuvien ja heidän läheistensä selviytymistä ja elämänhallintaa edistävä
Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö
Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.
KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA
KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi
PÄIVÄKESKUSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN, Tornio: Uudistetun päiväkeskuksen avaaminen, toiminnan käynnistäminen ja toiminnan sisältöjen
MIESTYÖ MUKAAN, Tervola: Miestyön esittely Tervolan päiväkeskuksessa 4.2.2014. Esittelyn jälkeen keskustelu/kartoitus asiakkaiden kanssa miestyön aloittamisesta Tervolassa. Tavoitteena käynnistää toiminta
Välityömarkkinoiden kehittämisverkoston työn käynnistäminen. Sampo Järvelä Kumppanuusyhdistys Artteli ry
Välityömarkkinoiden kehittämisverkoston työn käynnistäminen Sampo Järvelä Kumppanuusyhdistys Artteli ry 1. Verkoston perustaminen Perustavakokous 02.02.2017 Verkostossa mukana nyt 17 järjestöä ja TYP ja