TOIMINTASUUNNITELMA Hyväksytty syyskokouksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Hyväksytty syyskokouksessa 25.11.2013"

Transkriptio

1 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Hyväksytty syyskokouksessa

2 Sisällys 1. SÄÄTIÖN TARKOITUS JA TOIMINTA-AJATUS TOIMINNAN ARVOT SÄÄTIÖN VISIO VUOTEEN TOIMINNAN TAVOITTEET Nuorten syrjäytymisen ehkäisy Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen ja siltojen rakentaminen... 6 Eväät elämään... 6 Sillanrakentaja... 8 Säätiön ohjelmat TOIMINTA KOTIMAASSA Myrsky - nuorten syrjäytymistä ehkäisevät taideprojektit... 9 Myrsky-projektien tukeminen Myrskyn kehittämistoiminta ja nuorten äänen nostaminen esiin Nuorten oma Myrsky Myrsky ja nuorisotakuu Tutkimus Zest elämäntaitojen edistämistä oppilaitoksissa Taidot elämään luota itseesi ja omiin vahvuuksiisi Zest elämäntaito-oppitunnit Vastuullinen kesäduuni enemmän ja parempia kesätyöpaikkoja Vastuullinen kesäduuni kampanja AURA KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMA Kehitysyhteistyö Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa Peru Paraguay Senegal Etelä-Afrikka Uuden hankkeen suunnittelu Globaalikasvatus ihmisoikeuksia ja positiivista asennetta Vaikuttamistyö nuorilla tärkeä rooli globaalissa kehityksessä Toiminnan tuloksellisuus ja laatu Seuranta- ja arviointijärjestelmän vahvistaminen TALOUDEN VAHVISTAMINEN JA TOIMINNAN TEHOKKUUS Varainhankinta Läpinäkyvät ja tehokkaat talousprosessit Riskit ja niihin varautuminen VIESTINTÄ JA TUNNETTUUDEN LISÄÄMINEN ORGANISAATIO Hallitus Neuvottelukunta Asiantuntijaraati Vapaaehtoiset ja nuoret osana organisaation toimintaa Henkilökunta ja toimintatapojen kehittäminen

3 Suomen lasten ja nuorten säätiö on vuodesta 2001 saakka toteuttanut ja tukenut nuorten hyvinvointia edistävää ja syrjäytymistä ehkäisevää toimintaa niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Vuonna 2014 tehtävämme on ajankohtaisempi kuin koskaan. Nuorten työelämään pääsy vaatii yhä voimakkaampaa vastuunkantoa yhteiskunnan eri toimijoilta. Säätiön toiminta tukee nuorisotakuun tavoitteita monella tavoin: rohkaisemalla nuoria eteenpäin opinnoissaan, pohjustamalla siirtymää opinnoista kohti mielekästä työelämää ja kannustamalla työnantajia tarjoamaan nuorille työtä. Samalla kun Suomessa nuorten määrä vähenee, maailmassa ei ole ollut koskaan yhtä paljon nuoria kuin juuri nyt. Toimeentulon turvaaminen uusille sukupolville on valtava globaali haaste, jonka vaikutukset säteilevät kaikkialle. Ihmisarvoinen työ, paikka omassa yhteisössä ja toivo paremmasta tulevaisuudesta kuuluvat kaikille ja ovat edellytyksiä kestävälle ja tasapainoiselle kehitykselle. Elämäntaidoilla on suuri merkitys nuoren etsiessä omaa polkuaan. Olemme matkan varrella saaneet kuulleet nuorilta monia rohkaisevia tarinoita epätoivon ja ongelmien muuttumisesta toiveikkuudeksi ja elämäniloksi. Näiden tarinoiden innostamana jatkamme työtämme ja kutsumme mukaan kaikki nuorten asioista kiinnostuneet. Helsingissä 25. marraskuuta 2013 Suomen lasten ja nuorten säätiön hallitus ja henkilökunta 3

4 1. SÄÄTIÖN TARKOITUS JA TOIMINTA-AJATUS Suomen lasten ja nuorten säätiö on perustettu vuonna Säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea nuorten kanssa tehtävää työtä Suomessa ja Suomen rajojen ulkopuolella. Sen tehtävänä on turvata ja edistää lasten ja nuorten elämän positiivista kehitystä ja ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä. Säätiö haastaa yhteiskunnan toimijoita vastuuseen erityistä tukea tarvitsevista lapsista ja nuorista. Säätiö kehittää, toteuttaa ja tukee harkitusti tehokkaita ja vaikuttavia hankkeita Suomessa ja ulkomailla. Toiminnan tavoitteena on lisäksi tuoda yhteen yhteiskunnallista vastuuta kantavat yritykset ja yhteisöt sekä niiden henkilöstö. Tarkoituksena on parantaa nuorten ja lasten elinoloja. Säätiö kykenee joustavana, nopeasti reagoivana organisaationa tarjoamaan yrityksille monipuolisia yritysvastuuhankkeita, joissa yritysten tarpeet ja osaaminen huomioidaan. Säätiön toimintaa ohjaavana ajatuksena on nuorten hyvinvoinnin ja elämäntaitojen edistäminen Suomessa ja kansainvälisesti. Vuosille asetettujen painopisteiden kautta toimintaa kohdennetaan entistä tarkemmin ja vahvistetaan säätiön sillanrakentajan roolia. Säätiö kerää ja koordinoi resursseja, jotta työtä nuorten hyväksi voidaan vahvistaa. Uutena tavoitteena on vahvistaa vapaaehtoisuuden merkitystä toiminnassa tarjoamalla nuorten asioista kiinnostuneille aikuisille ja nuorille itselleen mahdollisuuksia osallistua, vaikuttaa ja rakentaa siltoja eri toimijoiden välillä. 2. TOIMINNAN ARVOT Säätiön toiminnassa mukana olevia ohjaavat yhteiset arvot: Välittäminen Välitämme nuorten hyvinvoinnista, arvostamme työntekijöitämme ja sidosryhmiämme. Vastuullisuus Kannamme omalta osaltamme vastuuta yhteiskunnasta, toimimme läpinäkyvästi ja tarjoamme yrityksille kanavan toteuttaa yritysvastuutoimintaa. Ennakkoluulottomuus Tartumme ennakkoluulottomasti uusiin haasteisiin ja vastaamme niihin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Oikeudenmukaisuus Toimimme rohkeasti ja oikeudenmukaisesti erilaisten ihmisten kanssa monimuotoisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan puolesta. 4

5 3. SÄÄTIÖN VISIO VUOTEEN 2015 Säätiön hallitus hyväksyi säätiölle kehysstrategian eli toimintalinjauksen vuoteen Samassa yhteydessä pohdittiin säätiön visiota. Visioksi muodostui seuraava: Säätiö on Suomessa tunnettu ja arvostettu nuorten elämäntaitojen asiantuntija, joka seuraa ja analysoi nuorten elämään liittyviä ajankohtaisia ilmiöitä, toteuttaa elämäntaito-ohjelmia, tukee nuorten elämäntaitoja edistävää toimintaa ja herättää yhteiskunnallista keskustelua, erityisesti yritysvastuun näkökulmasta. Vision toteutumisen myötä säätiö voi entistä paremmin toimia nuorten tasapainoisen ja aktiivisen aikuisuuden edistämiseksi. 4. TOIMINNAN TAVOITTEET Suomen lasten ja nuorten säätiö toimii edistääkseen nuorten hyvinvointia ja sosiaalista vahvistumista. Säätiö pyrkii vaikuttamaan siihen, että yhteiskunnan eri toimijat erityisesti yritykset panostavat lapsi- ja nuorisotyöhön yritysvastuutoiminnassaan. Säätiö osallistuu aktiivisesti International Youth Foundation -järjestön (myöhemmin IYF) maailmanlaajuisen kumppaniverkoston toimintaan. Säätiö tekee laadukasta ja pitkäjänteistä, ehkäisevää työtä kotimaassa ja kansainvälisesti. 4.1 Nuorten syrjäytymisen ehkäisy Suomen lasten ja nuorten säätiö pyrkii ehkäisemään nuorten syrjäytymistä kahdella tasolla: yleisellä eli primaariprevention tasolla ja kohdennetulla eli sekundaariprevention tasolla. Molempia toiminnan tasoja toteutetaan sekä kotimaassa että kehittyvissä maissa. Säätiön toiminta kohdistetaan pääsääntöisesti vuotiaisiin nuoriin. Yleisessä toiminnassa säätiö toimii yhteistyössä koulujen ja oppilaitosten sekä työnantajien kanssa. Toiminnan tavoitteena on nuorten omien vahvuuksien löytäminen ja kehittäminen, elämäntaitojen ja työelämävalmiuksien vahvistaminen. Toiminnassa pyritään vahvistamaan niitä taitoja, joita nuoret tarvitsevat kasvussaan tasapainoiseen aikuisuuteen. Työelämään siirtymisen näkökulmasta tärkeitä ovat myös ammatinvalintakysymykset ja myönteiset työelämäkokemukset. 5

6 Kohdennetussa toiminnassa mukana olevien nuorten syrjäytymisriski on normaaliväestöä suurempi, esimerkiksi sosioekonomisista, etnisyyteen liittyvistä tai vaikeista perheoloista johtuvista syistä. Erityisesti toiminnassa huomioidaan maahanmuuttajataustaisten nuorten tarpeet, kymppiluokkalaiset sekä ammatillisen koulutuksen erityisluokat. Kohdennetun toiminnan tavoitteena on parantaa nuorten mahdollisuuksia hyvään elämään. Tavoitteena on myös ehkäistä heidän syrjäytymistään opinnoista, sosiaalisista suhteista ja työelämästä. Toimintamuotoina ovat pääasiassa luovista ja toiminnallisista menetelmistä koostuvat projektit ja työpajat, joiden avulla parannetaan nuorten elämäntilanteessa kriittisiksi tunnistettuja elämäntaitoja ja valmiuksia. Kohdennettua toimintaa tehdään yhteistyössä sopivien sidosryhmien kanssa. Säätiön toteuttaa kansainvälistä toimintaa kehitysyhteistyöohjelman kautta. Pääasiallisena kohderyhmänä ovat vähäosaiset, vuotiaat nuoret Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa. Erityishuomion kohteena ovat mm. naisten ja tyttöjen sekä helposti syrjäytyvien ja haavoittuvien ryhmien oikeudet ja mahdollisuuksien parantaminen. Toiminnan painopistealueita ovat työ, oppiminen ja kansalaisuus ja läpileikkaavina teemoina ovat sukupuolten välisen tasa-arvon vahvistaminen sekä ympäristön huomioon ottaminen. Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen on keskeisenä elementtinä myös kehitysyhteistyöohjelmassa. Säätiön toimintaa ohjaavat toimintalinjaus ja vuosille asetetut painopisteet, joiden mukaisesti säätiön toiminta keskittyy nuorten elämäntaitoihin ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen rakentamalla yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena on myös lisätä säätiön ja toiminnan tunnettuutta sekä vahvistaa nuorten hyväksi tehtävän työn resursseja. 4.2 Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen ja siltojen rakentaminen Säätiö keskittyy toiminnassaan erityisesti nuorten elämäntaitoihin, jotka liittyvät nuoren itsetunnon ja itseluottamuksen sekä sosiaalisen älykkyyden ja vastuuntunnon parantamiseen. Näillä taidoilla on suuri merkitys nuoren elämässä yleensä ja erityisesti nuoren ottaessa askelia kohti työelämää. Jotta toiminnassa osataan tarttua oikeisiin asioihin, tulee tunnistaa ne tilanteet, jotka synnyttävät pahoinvointia, ja tarttua niihin ja näin auttaa nuorten elämän suunta kääntymään parempaan. Toiminnan onnistumisessa keskeistä on siltojen rakentaminen eri toimijoiden kesken vain siten voidaan toteuttaa todella vaikuttavia ohjelmia nuorten tulevaisuuden mahdollisuuksien parantamiseksi. Eväät elämään Säätiö vahvistaa nuorten elämäntaitoja yhteistyössä muiden nuorten parissa toimivien tahojen kanssa. Nuorten työelämäkynnystä pyritään madaltamaan erityisesti itsetuntemuksen, 6

7 sosiaalisten valmiuksien ja työelämätaitojen parantamisen kautta. Suomessa vahvistetaan myös nuorten oman talouden hallinnan taitoja sekä kehitysyhteistyössä yrittäjyysvalmiuksia. Toiminta kohdistetaan erityisesti nuorten elämän nivelvaiheisiin ja lisäksi nuoria voimautetaan mm. pitkäkestoisen osallistumisen kautta. Suomessa keskitytään erityisesti siirtymään alakoulusta yläkouluun, yläkouluista edelleen seuraavalle asteelle ja opinnoista työelämään. Elämäntaidot auttavat nuorta etsimään ja löytämään omat vahvuutensa kotona, koulussa, työssä ja muissa yhteisöissä. Säätiön elämäntaitotyö perustuu IYF:n elämäntaitokonseptiin, jonka hyödyt jakautuvat neljään kokonaisuuteen: Nuorilla on parempi koulutus on parempi työpaikka on paremmat elintavat on aktiivisempi rooli yhteiskunnassa Säätiön elämäntaitomallin tavoitteena on tasapainoinen ja aktiivinen nuori. Elämäntaidot ymmärretään säätiössä koostuvan sekä omaan itseensä liittyvistä taidoista (minätaidot) että yhteisön jäsenenä toimimiseen liittyvistä taidoista. Minätaidot liittyvät yksilön sisäiseen maailmaan, kuten ajatteluun ja identiteetin rakentamiseen. Ajattelutaitoja ovat muun muassa kriittinen, analyyttinen ja luova ajattelu sekä kyky ratkaista ongelmia. Identiteetin rakentamiseen liittyy kyky muokata identiteettiä, nähdä omat vahvuutensa ja mahdollisuutensa, reflektoida omaa itseään sekä kyky unelmoida ja luottaa itseensä. Yhteisön jäsenyyteen liittyvät taidot korostuvat yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksessa. Yhteisön jäsenenä toimimisessa tarvitaan sosiaalisia taitoja, mutta myös muita yhteisöllisiä taitoja, kuten kykyä ottaa ja kantaa vastuuta. Sosiaaliset taidot rakentuvat säätiön elämäntaitokonseptissa vuorovaikutus- ja kommunikointitaidoista, ihmiskiinnostuksesta ja -kunnioituksesta sekä tunnetaidoista. Yhteisöllisiä taitoja ovat sopeutumiskyky, tavoitteellisuus sekä vastuunottokyky. 7

8 Vuonna 2014 elämäntaitojen roolia vahvistetaan kaikissa toiminnoissa. Aiempien ja nykyisten hankkeiden hyviä käytäntöjä kerätään edelleen työkalupakkiin säätiön kouluttajien ja ohjaajien käyttöön. Elämäntaitoihin liittyvää koulutusta järjestetään niin henkilökunnalle kuin ohjelmissa toimiville aikuisille. Vuoden 2014 aikana otetaan käyttöön elämäntaitoindikaattorit, jotka ovat keskeiset toiminnan kehittämisen ja tuloksellisuuden kannalta. Tavoitteena on tehdä näkyväksi nuorten elämäntaitojen kehittymistä, ohjata toiminnan kehittämistä, tuottaa elämäntaitoihin liittyvää tietoa ja vahvistaa asiantuntemusta. Elämäntaitojen osalta kiinnitetään huomiota myös siihen, miten Suomessa toteutettavat hankkeet ja kehitysyhteistyöohjelma voivat yhä paremmin tukea toisiaan ja kuinka hyviä käytäntöjä voidaan hyödyntää ja soveltaa toiminnassa. Kansainvälisen ja kotimaan toiminnan synergiaa vahvistetaan edelleen hyvien käytäntöjen jakamisen ja elämäntaitoindikaattoreiden lisäksi nuorten yhteistyöllä. Vuonna 2013 ulkoasiainministeriön viestintä- ja globaalikasvatushakuun suunniteltiin hanke, jossa Myrsky-nuoret ja Etelä-Afrikan kehitysyhteistyöhankkeen nuoret kohtaavat ja oppivat toisiltaan (ks. 6.2). Sillanrakentaja Säätiön toiminnassa keskeistä on myös sillanrakentajana toimiminen: tuomme yhteen erilaisia toimijoita, jotka työskentelevät nuoriin kohdentuvan kehitysyhteistyön, nuorten kesätöiden, nuorten taideprosessien ja nuorten elämäntaitojen parissa. Kaikissa hankkeissamme on mukana yhteistyö yritysten ja julkisen sektorin kanssa. Sillanrakentajan roolin kautta yhtäältä hankitaan ja koordinoidaan resursseja ja toisaalta vältetään päällekkäisyyksiä, jaetaan hyviä käytäntöjä sekä vahvistetaan osaamista nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Suomen lasten ja nuorten säätiön yksi keskeinen toimintaympäristö on yhteistyö yritysten kanssa. Säätiön tavoitteena on aktivoida yrityksiä toimimaan nuorten paremman tulevaisuuden puolesta. Säätiö pyrkii jatkuvasti olemaan järjestönä yritysvastuuasioiden edelläkävijä. Suomen lasten ja nuorten säätiö on luotettava asiantuntija ja yhteistyö säätiön kanssa on yrityslähtöistä ja joustavaa. Säätiö on kehittänyt ja toteuttanut yritysvastuuhankkeita onnistuneesti muun muassa Alma Median, Danske Bankin, Deloitten, Fazerin, Fortumin, Hartwallin, Manpowerin, Nokian, TeliaSoneran ja Veritaksen kanssa. Säätiön ohjelmat Säätiö toteuttaa perustehtäväänsä ja vahvistaa nuorten elämäntaitoja neljän ohjelman kautta. Säätiön kotimaan toiminta keskittyy kolmeen toimintakokonaisuuteen, jotka kaikki vahvistavat nuorten elämäntaitoa ja rakentavat nuorille polkuja tasapainoiseen aikuisuuteen. Ne ovat: 1) Myrsky: nuorten syrjäytymistä ehkäisevät paikalliset taideprojektit 2) Zest: toiminta kouluissa kymppi- ja ammattistarttiluokilla 3) Vastuullinen kesäduuni -kampanja: enemmän ja parempia kesätyökokemuksia nuorille 8

9 Lisäksi säätiö toteuttaa nuorten oppimista, työllistymistä ja osallistumista edistävää kehitysyhteistyöohjelmaa Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa yhteistyössä paikallisten kumppaniorganisaatioiden kanssa. Vuonna 2014 toimintaa toteutetaan rahoituksen ja tehtyjen priorisointien mukaisesti. 5. TOIMINTA KOTIMAASSA Säätiö toteuttaa toimintaansa kotimaassa kolmen ohjelman kautta: Nuorten ela ma ntaitojen vahvistaminen Sa a tio n tukemat, nuorten syrja ytymista ehka iseva t taideprojektit MYRSKY-HANKE Oppilaitosyhteistyo lla polkujen rakentaminen opintojen kautta tyo ela ma a n TAIDOT ELÄMÄÄN -HANKE ZEST-OPPITUNNIT Nuorten itsena istymista ja tyo llistymista tukevat kampanjat VASTUULLINEN KESÄDUUNI 5.1 Myrsky - nuorten syrjäytymistä ehkäisevät taideprojektit Säätiön kotimaan toiminnan tärkeänä painopisteenä on nuorten elämäntaitojen ja osallisuuden vahvistaminen taiteen tekemisen kautta. Tätä toimintakokonaisuutta toteutetaan valtakunnallisen Myrsky-hankkeen kautta. Vuonna 2011 osana säätiön toimintaa käynnistynyt hanke on selkeästi osoittanut taiteen voiman nuorten kanssa työskenneltäessä. Myrsky on valtakunnallinen vuotiaille nuorille suunnattu taidehanke. Myrskyssä nuoret tekevät itse taidetta omista lähtökohdistaan käsin. Myrskyn tavoitteena on tarjota erityisesti vaikeassa elämäntilanteessa oleville nuorille mahdollisuus etsiä taiteen avulla omaa identiteettiään, kasvattaa itseluottamustaan ja saada syviä yhteisöllisyyden kokemuksia. Tärkeää on myös tuoda taiteen kautta esiin nuorten omaa ääntä. Myrsky-toiminta on aina pitkäjänteistä, mikä mahdollistaa nuorelle vahvan voimaantumisen kokemuksen. 9

10 Myrsky toimii sateenvarjohankkeena, josta jaetaan projektirahoitusta paikallisprojekteille ympäri Suomen. Projektit toimivat eri taiteenalojen parissa ja ohjaajana toimii aina kunkin taiteenalan ammattilainen. Myrsky on ainoa taiteen kautta nuorten osallisuutta kehittävä valtakunnallinen hanke. Myrsky-hankkeen yksi pitkäjänteinen tavoite on kehittää toimintakenttää laajasti toimien sillanrakentajana nuorten kanssa toimivien tahojen ja taiteen ammattilaisten välillä. Myrsky-projektien tukeminen Myrsky-tukia on vuoden 2013 loppuun mennessä jaettu euroa 86:lle eri Myrskyprojektille. Projekteja valitaan mukaan hankkeeseen Myrskyn peruskriteerien mukaisesti. Erityisinä painopisteinä ovat haastavassa elämäntilanteessa olevien nuorten tavoittaminen mukaan projektiin, taiteen innovatiivinen ja nuorilähtöinen käyttö projektissa ja projektin pitkäjänteisyys. Projektitukia haetaan sähköisen hakujärjestelmän kautta. Projektitukipäätökset valmistelee Myrskyn nuoriso- ja kulttuurialan ammattilaisista koostuva arviointiryhmä. Päätökset tekee säätiön hallitus. Vuonna 2014 Myrsky-hankkeesta jaetaan projektitukia kaksi kertaa. Vuoden aikana alkaa ja päättyy yhteensä noin 40 tuettavaa projektia, joissa toimii noin nuorta ja kymmeniä taiteilijoita. Myrsky-hankkeesta tuetaan projekteja rahallisen tuen lisäksi koulutuksen ja työnohjauksen keinoin. Koulutuksia järjestetään kahdesti vuoden aikana; viikonlopun mittaisina koulutuksina keväällä ja syksyllä. Koulutuksissa tarjotaan taiteilijaohjaajille välineitä haastavissa tilanteissa olevien nuorten tukemiseen. Koulutuksen sisällölliset tarpeet nousevat esiin työnohjauksien aikana ohjaajien esiin nostamista haasteista. Työnohjauksia tarjotaan kaikille yli puolen vuoden mittaisille projekteille. Työnohjaus toteutetaan ryhmämuotoisesti. Samoissa ryhmissä kokoontuu taiteilijaohjaajia eri projekteista. Tarkoituksena on työnohjauksellisen tuen lisäksi alueellinen verkostoituminen eri projektien välillä. 10

11 Myrskyn kehittämistoiminta ja nuorten äänen nostaminen esiin Myrsky-hanke kehittää taiteen keinoja vahvistaa nuorten osallisuutta mm. keräämällä tietoa onnistuneista projekteista ja menetelmistä ja levittää hyviä käytäntöjä kertomalla tuloksistaan eri alojen seminaareissa. Yksi Myrskyn tehtävistä on tuoda esiin nuorten ääntä yhteiskunnassamme. Tätä tehtävää toteutetaan verkossa, tilaisuuksissa ja vahvistamalla Myrskyn tunnettuutta. Tunnettuuttaan Myrsky kasvattaa suoraan toiminnan piirissä olevien tahojen ulkopuolelle mm. erilaisten yhteistyökumppanuuksien kautta. Vuonna 2014 Myrsky suunnittelee näkyvää, sisältöpohjaista yhteistyötä mm. Veikkauksen, Helsingin Sanomien, Markkinointi-instituutin ja Hartwallin kanssa. Kaikissa Myrskyn toteuttamissa kampanjoissa toteutuu vahvasti nuorten osallisuus ja nuorten äänen esiin tuominen. Nuorten oma Myrsky Nuorten oma Myrsky -haku lanseerattiin keväällä Toiminta on tarkoitettu vuotiaiden nuorten ryhmille omien taide- tai kulttuuriprojektien toteuttamiseen. Hakumuoto on suunnattu erityisesti nuorille, joilla on vähän mahdollisuuksia taiteen harrastamiseen. Syynä mahdollisuuksien vähyyteen voi olla esimerkiksi syrjäseudulla asuminen tai vähävaraisuus. Nuorten oma Myrsky -tuki tarjoaa nuorten ryhmälle euroa rahaa mm. materiaali- ja vuokrakustannuksiin sekä ammattitaitoisen taiteilijavalmentajan. Taiteilijavalmentajan tarkoituksena on mentoroida nuoria, tarjota vinkkejä taiteelliseen toimintaan sekä mahdollisuuksien mukaan yleiseen projektin hallintaan. Nuorten oman tukimuodon tavoitteena on tarjota nuorille mahdollisuuksia voimaantua taiteen avulla. Samalla aktivoidaan nuoria ottamaan vastuuta omasta harrastamisestaan ja laajemmin myös omasta hyvinvoinnistaan. Nuorten oma Myrsky -haku jatkaa vuonna 2014, mikäli rahoitusta toimintaan saadaan. Jatko riippuu myös Myrskyn kokonaisrahoituksesta. 11

12 Myrsky ja nuorisotakuu Vuonna 2014 Myrskyn painopisteenä on nuorisotakuun vahvistaminen, eli erityisesti niiden nuorten tukeminen, joiden on vaikea löytää omaa paikkaansa ja polkua opintoihin ja työelämään. Tavoitetta toteutetaan: a) tukemalla Myrsky-hankkeen kautta erityisesti niitä paikallisprojekteja, jotka vahvistavat nuorten valmiuksia matkalla koulutukseen ja työelämään. b) kokoamalla yhdessä em. taideprojektien kanssa parhaita käytäntöjä ja rakentamalla niiden pohjalta toimintamalleja hyödynnettäväksi laajemmin. Samalla kerätään tietoa mahdollisuudesta toteuttaa tällä sektorilla ESR-rahoitteinen, valtakunnallinen hanke. Toiminta tarkennetaan rahoituspäätösten mukaan. Tutkimus Myrskystä on tehty laaja kolmivuotinen tutkimus vuosina Tätä tutkimustyötä on jatkettu Suomen lasten ja nuorten säätiön ja Nuorisotutkimusseuran yhteistyönä vuoden 2012 alkupuolelta alkaen. Tutkimuksen pääkysymys on selvittää kuinka taide tuottaa osallisuutta ja mitkä ovat tässä suhteessa taiteen erityispiirteet. Vuonna 2014 tutkimusta jatketaan opinnäytetyöntekijöiden voimin. Opinnäytetöitä koordinoi Nuorisotutkimusseuran tutkija Tomi Kiilakoski. Tavoitteena on, että Myrskystä ilmestyisi kolme pro gradu -työtä vuoden 2014 aikana. 5.2 Zest elämäntaitojen edistämistä oppilaitoksissa Zest-hanke toteutti elämäntaito-ohjelmaa yläkouluissa vuosina Rahoitustilanteen muututtua toimintaa suunnattiin vahvemmin peruskoulun jälkeiseen nivelvaiheeseen: 10.- ja ammattistarttiluokille, joissa elämäntaitovalmennukselle on erityinen tarve. Vuodesta 2011 kesään 2013 toteutettiin itseilmaisun vahvistumiseen tähtääviä työpajoja, jotka koostuivat elämäntaitoaiheisesta luennosta ja draamaan pohjautuvista harjoituksista. Työpajoja vetivät näyttelijä Pamela Tola ja näyttelijä, kansanedustaja Jani Toivola ja ammattistarttiluokille suunnattua toimintamallia kehitettiin edelleen vastaamaan paremmin nuorten tarpeisiin ja keväällä 2013 käynnistyi Taidot elämään -hanke, joka on osa Zest-ohjelmaa. Taidot elämään -hanketta toteutetaan Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella. Zest -ohjelmassa toteutetaan myös muita elämäntaitovalmennuksia, mikäli rahoitus sen sallii. Vuodelle 2014 etsitään mahdollisesti uusia tiimiläisiä, jotka toimivat Taidot elämään hankkeessa ja vierailevat oppilaitoksissa innostamassa ja kannustamassa eri-ikäisiä nuoria. 12

13 Taidot elämään luota itseesi ja omiin vahvuuksiisi Zestin, Myrskyn ja OK!-hankkeen hyvien käytäntöjen pohjalta kehitettiin uusi toimintamalli oppilaitosympäristöön, jossa viikonmittaisen taideprosessin avulla tuetaan peruskoulun jälkeisessä nivelvaiheessa olevia nuoria. Taidot elämään -hanke toimii vuosina , mikäli RAY:n rahoitus jatkuu. Taidot elämään -hanke kokoaa yhteen nuorten asioista kiinnostuneet ja vastuulliset yritykset ja yhteisöt ja tarjoaa ratkaisuja itsestään ja tulevaisuudestaan epävarmojen nuorten rohkaisuun. Hanke tukee nuorten siirtymistä toisen asteen opintoihin tai työelämään ja ehkäisee heidän jäämistään vaille paikkaa yhteiskunnassa. Hanke tavoittaa kolmen vuoden aikana 600 kymppiluokalla ja ammattistarteissa olevaa nuorta ja opettajaa ja nuorisotyöntekijää. Ryhmien kanssa työskennellään viikon ajan intensiivisesti omien vahvuuksien, taitojen ja mahdollisuuksien kartoittamiseksi. Nuorten elämäntaitojen vahvistamiseksi toiminnassa hyödynnetään taidelähtöisiä menetelmiä. Hankkeen tuloksena nuorten itsetuntemus ja luottamus omiin kykyihin vahvistuu. He myös tietävät paremmin, mitä haluavat tehdä 10.- tai ammattistarttiluokan jälkeen ja osaavat kulkea kohti tavoitteitaan. Taidot elämään on kehittämishanke, jossa syntyviä toimintamalleja voidaan hyödyntää myös muissa nuorten kanssa tehtävissä interventioissa: 1. Nuorten sosiaalisen vahvistamisen malli tarjoaa välineet tukea nuorta matkalla kohti toisen asteen koulutusta tai työtä. 2. Nuorten työelämään pääsyä edistävä malli madaltaa vähän koulutettujen nuorten pääsyä työelämään, esim. työharjoitteluiden, joustavien oppisopimuskoulutusten sekä mentoroinnin kautta. Ensimmäisessä mallissa hyödynnetään työvälineenä taidetta. Toiminta toteutetaan kouluympäristössä ja siihen sisältyy nuorten innostaminen, jonka seurauksena ilmapiiri vapautuu ja nuoret motivoituvat tulevaan työskentelyyn. Innostaminen on osa taideprosessia (ensimmäisenä toimintavuotena lyhytelokuvapaja), jossa nuoret käsittelevät elämästään nousevia teemoja ja pohtivat tulevaisuuttaan. Teokset esitetään lukukausittain paikallisesti järjestettävillä projektinäyttämöillä. Prosessin jälkeen nuoret jatkavat itse oman elämätarinansa työstämistä yhdessä opettajien kanssa. Näin pyritään antamaan nuorelle eväitä polkujen rakentamiseksi 10.- ja ammattistarttiluokkien jälkeen. Toiminnan kautta kynnystä työelämään pyritään pitkällä aikavälillä madaltamaan. Hankkeessa mukana olleista nuorista niille, jotka eivät vuoden jälkeen saa 13

14 opiskelu- tai työpaikkaa, tarjotaan erityistä tukea oman paikan löytämiseksi. Vähän koulutettujen nuorten pääsyä työelämään pyritään madaltamaan muun muassa mentoroinnin ja työharjoitteluiden kautta. Mentorointia toteutetaan yhteistyössä Humanistisen ammattikorkeakoulun (HUMAK) kanssa. HUMAKin yhteisöpedagogiopiskelijat valmennetaan toimimaan 10.- ja ammattistarttiluokkalaisten mentoreina. Mentorivalmennus, nuoren mentorointi noin 6 kuukauden ajan sekä prosessin reflektointi muodostavat vapaaehtoisen kurssin, jonka kautta opiskelijoiden ammatillinen identiteetti kehittyy ja he saavat välineitä tulevan työnsä toteuttamiseen. Taidot elämään -hankkeen ensimmäisenä toimintavuotena toteutetaan lyhytelokuvatyöpajoja, joiden rinnalle etsitään toista sopivaa taidemenetelmää. Syksyllä 2013 toteutettiin ensimmäiset pilotit pääkaupunkiseudulla ja Satakunnassa. Työpajatoimintaa kehitetään saatujen kokemuksien avulla ja laajennetaan muille alueille, jonka lisäksi muuta yhteistyöverkostoa kasvatetaan. Vuonna 2014 toteutetaan 16 työpajaa, joihin osallistuu 240 nuorta. Lisäksi järjestetään valmennusta opettajille ja kouluissa toimiville nuorisotyöntekijöille. 14

15 Zest elämäntaito-oppitunnit Vuonna 2014 jatketaan myös perinteisiä elämäntaitoaiheisia Zest-kouluvierailuja, mikäli toiminnalle löytyy rahoitusta. Toiminta kohdistetaan peruskoulujen yläluokille, joilla on tarvetta innostukselle ja kannustukselle etsiä omia vahvuuksia ja luottaa itseensä. Elämäntaitoaiheisilla kouluvierailuilla nuorten elämänkulkuun pyritään vaikuttamaan positiivisella tavalla. Toiminnalle etsitään uudenlaisia rahoitusratkaisuja muun muassa yhteistyössä Suomen Lions -liiton kanssa. Lisäksi kartoitetaan oppilaitosten ja vanhempainyhdistysten mahdollisuuksia osallistua vierailujen kustannuksiin. 5.3 Vastuullinen kesäduuni enemmän ja parempia kesätyöpaikkoja Suomen lasten ja nuorten säätiö toteuttaa yhteistyössä yritysten ja asiantuntijakumppaneiden kanssa kohdennettuja kampanjoita, joiden tavoitteena on tukea nuorten itsenäistymistä ja työllistymistä. Vuonna 2014 toteutetaan Vastuullinen kesäduuni kampanja neljättä kertaa. Vastuullinen kesäduuni kampanja Kampanjan tavoitteena on edistää vuotiaiden nuorten työelämäosaamista ja pääsyä työelämään. Kampanja haluaa nostaa kansainvälisestikin ainutlaatuinen kesätyöinstituutiomme seuraavalle tasolle ja haastaa työnantajat tarjoamaan nuorille enemmän ja parempia kesätyöpaikkoja. Kampanjaan osallistuvat työnantajat sitoutuvat hyvän kesätyön periaatteisiin: 1. mielekäs työ ja kohtuullinen palkka 2. hyvä hakijakokemus 3. perehdytys ja ohjaaminen 4. oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus 5. kirjallinen työsopimus ja -todistus. Osallistujille tarjotaan välineitä nuorten kohtaamiseen ja ohjaamiseen sekä työnantajamaineen rakentamiseen hyvän kesätyön avulla. Vuonna 2014 kampanjassa järjestetään yksi maksuton seminaari ja kaksi kumppanitapaamista, joihin kutsutaan kampanjan kumppaniorganisaatiot ennalta valmistellun teeman äärelle. Mikäli varainhankinta onnistuu suunnitellusti, kesäduunikoutsikoulutukset järjestetään Helsingissä, Turussa ja Oulussa. Kesätyön kehittämisen työkaluna kampanjassa hyödynnetään keväällä 2013 julkaistua Hyvän kesätyön opasta. Kesän aikana työnantajille järjestetään maksuton kesätyötutkimus, jonka tulokset organisaatiot voivat ilmoittaa Vastuullisin kesäduuni 2014 kilpailuun. Kilpailussa palkitaan vuoden parhaat kesätyönantajat kolmessa sarjassa. Lisäksi jaetaan kesätyön kehittämispalkinto, joka myönnetään vuoden aikana kesätyötä ansiokkaasti kehittäneelle organisaatiolle. 15

16 Kampanjan tavoitteena on saada mukaan mahdollisimman monta työnantajaa ja ansaita runsaasti medianäkyvyyttä. Asiantuntijakumppaneina kampanjassa toimii laaja joukko nuorten työllisyydestä kiinnostuneita tahoja, mm. työmarkkina-, opiskelija- ja ammattijärjestöjä. Kampanjan pääyhteistyökumppanit ovat Alma Media, Monster.fi ja Sonera. Vastuullinen kesäduuni kampanjan suojelija on Rovion markkinointijohtaja Peter Vesterbacka. AURA Vastuullinen kesäduuni -kampanjan rinnalle rakennettiin vuonna 2013 AURA-hanke, jonka tavoitteena on tukea nuorten aikuisten koulutukseen hakemista sekä koulutuksen loppuunsaattamista. Tukea tarjotaan muun muassa mentoroinnin muodossa erityisesti niille nuorille, jotka tarvitsevat lisäapua oman elämänpolun löytämiseen. Hankkeen tavoitteena on yhdistää samassa työpaikassa kokeneempi työntekijä sekä nuori työharjoittelija, kesätyöntekijä tai muu alle 25-vuotias työntekijä, jolla ei ole toisen asteen tutkintoa. Kokeneemmat työntekijät osallistuvat mentorivalmennukseen, joka antaa välineitä nuoren kohtaamiseen ja tukemiseen. Hanketta toteutetaan yhdessä STTK:n kanssa ja rahoitus vuodelle 2013 on saatu opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Syksyllä 2013 koottiin työryhmä STTK:n keskusjärjestön edustajista sekä säätiön henkilökunnasta. Syksyn pilottien pohjalta arvioidaan, jatketaanko toimintamallin kehittämistä ja valmennuksia STTK:n kanssa vuonna KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMA Säätiön kehitysyhteistyön tavoitteena on edistää ja tukea nuorten hyvinvointia, sosiaalista vahvistumista ja vaikutusmahdollisuuksia kehittyvissä maissa. Pääasiallisena kohderyhmänä ovat vähäosaiset vuotiaat nuoret Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa. Säätiö ei vuonna 2013 käynnissä olleessa haussa saanut UM:n kumppanuusjärjestöasemaa, mutta hakuprosessin aikana ohjelma, toiminta, laatujärjestelmät ja suunnitteluprosessit kehittyivät vahvasti. Tätä työtä hyödynnetään ja toiminnan kehittämistä jatketaan myös vuonna Kehitysyhteistyön toiminnan pohjana on ihmisoikeusperustainen lähestymistapa. Ohjelma tähtää eriarvoisuuden vähentämiseen keskittyen haavoittuvimmassa asemassa oleviin nuoriin. Toiminnan painopisteet ovat nuorten työllistyminen, kansalaisuus ja oppiminen, ja läpileikkaavina teemoina ovat sukupuolten välinen tasa-arvo ja ympäristön huomioon ottaminen. Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen on keskeisessä roolissa. Säätiö toteuttaa kehitysyhteistyötä rahoituksen mukaan hankkeiden, globaalikasvatuksen ja vaikuttamistyön kautta. Toiminnan edellytyksenä ovat vahvat kumppanuudet paikallisten kumppanijärjestöjen kanssa sekä nuorten osallistaminen hankkeiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Myös kehitysyhteistyön osalta säätiö kannustaa vastuullisia yrityksiä ja muita yhteiskunnan toimijoita sijoittamaan nuorten tulevaisuuteen osaamisen, asiantuntijuuden ja rahoituksen kautta. 16

17 Neljä säätiön kehitysyhteistyöhanketta jatkuu vuonna 2014 ja yksi uusi hanke käynnistyy Senegalissa. Vuoden 2014 aikana säätiö tulee jättämään 1-3 uutta hanketukihakemusta. Hankesuunnittelua jatketaan uuden, kenialaisen kumppanijärjestön kanssa. Uusien yhteistyöhankkeiden suunnittelussa edetään myös Perussa ja Paraguayssa toimivien kumppanijärjestöjen kanssa. 6.1 Kehitysyhteistyö Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa Kehitysyhteistyötä toteutetaan Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa yhteistyössä paikallisten kumppanijärjestöjen kanssa. Kehitysyhteistyömaat ja paikalliset kumppanit 2014 Peru Vuonna 2012 alkaneet kaksi kehitysyhteistyöhanketta jatkuvat Perussa. Perussa kehitysyhteistyötä toteutetaan yhteistyössä CEDRO:n kanssa (Centro de Información y Educación para la Prevención del Abuso de Drogas). Nuorten johtajuus, yrittäjyys ja taloudellisesti kestävä kehitys -hanke jatkaa nuorten sosiaalisen ja taloudellisen vahvistamisen hyväksi tehtävää työtä kahdella Perun köyhimmistä ja sosiaalisen kehityksen kannalta haasteellisimmista alueista: VRAEM:n alueella Kaakkois-Perussa ja San Martínin alueella Pohjois-Perussa. Työ keskittyy nuorten ryhmien tukemiseen kouluttamalla niiden jäseniä elämäntaidoissa ja yrittäjyydessä. Nuorten ryhmät muodostavat pienyrityksiä, joilla taataan ryhmien taloudellinen jatkuvuus. Yrityskumppani Nokian kehittämää mobiilisovellusta hyödynnetään pienyritysten hallinnoinnissa. Lisäksi hankkeessa tuetaan nuorten ryhmien itse suunnittelemia sosiaalisia projekteja, joiden tarkoituksena on sekä lisätä positiivista kehitystä nuorten yhteisöissä että tarjota nuorille mahdollisuus oppia projektien toteutuksessa vaadittavia taitoja ja saada arvostusta aikuisten ja yhteisöjensä auktoriteettien parissa. Nuorten verkostoitumisen tukeminen on tärkeä osa hankkeen toimintoja. 17

18 Vuoden 2014 aikana nuorten ryhmien toiminnan jatkuvuutta vahvistetaan edelleen. Lisäksi uuden hankesuunnittelun myötä toimintamallia laajennetaan maantieteellisesti. Uusi hanke suunnitellaan vuosiksi Nuorten työllistymisen tukeminen ja elämäntaitojen vahvistaminen -hanke keskittyy Liman kahteen köyhimpään kaupunginosaan, joissa jengiytyminen, väkivalta, prostituutio ja huumeet muodostavat jatkuvan uhan nuorten tulevaisuudelle. Hanke koostuu nuorille suunnatuista työllistymis-, yrittäjyys- ja elämäntaitokoulutuksista. Lisäksi hankkeessa tuetaan seitsemän koulun yhteyteen perustettuja nuorten ryhmiä, joissa nuoret tekevät vaikuttamistyötä. Koulujen opettajille tarjotaan koulutusta, jotta he pystyvät paremmin tukemaan nuorten ryhmien toimintaa. Elämäntaitokoulutusten jälkeen nuorille tarjotaan ammatillista koulutusta tai heitä tuetaan pienyritysten luomisessa. Hankkeen toiminnoista luodaan kestäviä kouluverkoston ja julkisen sektorin yhteistyön avulla. Opettajat jatkavat elämäntaitojen opettamista kouluissa ja tukevat nuorten ryhmiä. Julkinen sektori edesauttaa ryhmien toteuttamaa vaikuttamistyötä ja kutsuu nuoret osaksi omaa toimintaansa. Lisäksi ammatillisessa ja pienyrittäjyyskoulutuksessa luotu verkosto eri tahojen kanssa lähentää yhteistyötä ja saattaa toimijoita yhteistyöhön. Hankkeen yrityskumppanin Deloitten kanssa on kehitetty yritysvastuun vapaaehtoisohjelma. Vuonna 2014 neljä Deloitten työntekijää tekee ohjelman kautta vapaaehtoistyöjakson Perussa. Deloitten työntekijöiden osaamista ja asiantuntijuutta hyödynnetään erityisesti paikallisen järjestön kapasiteetin vahvistamisessa ja hankkeen yrittäjyystoimintojen tukemisessa. 18

19 Paraguay Paraguayssa jatketaan vuonna 2013 käynnistynyttä Nuorten työllistymisen edistäminen koulutuksen ja pienyrittäjyyden kautta -hanketta. Paraguayssa hanketta toteutetaan yhteistyössä paikallisen kumppanijärjestö CIRD:in (Fundación Comunitaria Centro de Información y Recursos para el Desarrollo) kanssa. Vuonna 2014 hanketta toteutetaan viidessä kaupungissa: Encarnación, Asunción, Ciudad del Este, Villarica ja Pilar, joissa nuoret saavat yrittäjyys- ja elämäntaitokoulutusta. Myös yrityskumppani Nokian kehittämää mobiilisovellusta hyödynnetään pienyritysten hallinnoinnissa. Lisäksi kehitetään edelleen nuorten järjestäytymiseen liittyvää osa-aluetta sekä paikallisten tukiverkostojen luomista ja vahvistamista. Nuorisoyrittäjyyttä tukevien toimikuntien kokoamista jatketaan niillä toteutusalueilla, joilla sellaista ei vielä ole. Vuoden aikana suunnitellaan myös uutta hanketta vuosille Tavoitteena on laajentaa toimintaa erityisesti maaseudun pieniin kaupunkeihin. Lisäksi luodaan nuorten keskuksiin perustuvaa toimintamallia, jotka tukevat nuorten yrittäjyyden ja työllistymisen edistämistä sekä heidän voimaannuttamistaan. Senegal Vuonna 2014 käynnistyvän Nuorten yrittäjyyden tukeminen Senegalissa -hankkeen tavoitteena on tukea nuorten työllistymistä pienyrittäjyyden kautta, elämäntaitoja vahvistamalla ja lisäämällä heidän mahdollisuuksiaan vaikuttaa yhteisöjensä kehitykseen sosiaalisen yrittäjyyden kautta. Paikallisena kumppanina toimii Synapse Center. Senegalissa tuetaan nuorten sosiaalista yrittäjyyttä koulutuksen, henkilökohtaisen tuen ja yrityshautomon avulla Dakarissa, Thiésissä, Kaolackissa ja Saint-Louisissa sekä niiden lähi- 19

20 alueilla. Koulutuksissa nuoret oppivat elämäntaitoja ja yritystoiminnassa vaadittavia taitoja sekä sosiaalisen yrittäjyyden perusteita. Lisäksi eri yhteistyökumppanien kanssa tehtävän yhteistyön puitteissa nuorten ammatillista osaamista vahvistetaan. Nuoria verkostoidaan asuinalueillaan toimivien yritysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa, joilta he voivat saada tukea alueidensa sosiaalisten ja ympäristöongelmien kartoitukseen ja ratkaisumallien kehittämiseen. Koulutuksen jälkeen nuoria tuetaan yrityshautomossa sekä henkilökohtaisella tuella yrityksen perustamisessa sekä toiminnan alkuvaiheessa. Nuorten perustamat yritykset ovat sosiaalisia yrityksiä, jotka tuottavat heille toimeentulon tarjoamalla ratkaisuja heidän yhteisöjään koskeviin sosiaalisiin ja ympäristöllisiin haasteisiin. Yritysten suunnittelussa hyödynnetään Base of the Pyramid -ajattelua, jolloin tavoitteena on synnyttää yhteiskunnallisesti hyödyllisiä innovaatioita ja samalla kannattavaa liiketoimintaa. Etelä-Afrikka Etelä-Afrikassa jatketaan vuonna 2013 alkanutta hanketta Nuorten kehityksen edistäminen Westburyssa. Hanke toteutetaan yhteistyössä Khulisa Social Solutionsin kanssa. Koneen 100- vuotissäätiö tukee hanketta ja osallistuu sen seurantaan ja kehittämiseen. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa Johannesburgissa Westburyn ja West-Randin alueiden nuorten elämäntaitoja, ICT-taitoja ja vaikuttamistaitoja. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä nuorten asioiden parissa toimivien tahojen välillä ja taata toiminnan jatkuvuus perustamalla nuorisokeskus Westburyn alueelle. Nuorisokeskus perustettiin vuonna Vuonna 2014 nuorisokeskuksen toimintaa vahvistetaan ja sen jatkuvuus taataan kehittämällä paikallista yhteistyötä. Hankkeessa nuoria koulutetaan kolmessa eri koulutusohjelmassa, joita toteuttavat kolme paikallista järjestöä. Oppimiaan taitoja hyödyntäen nuoret toteuttavat vaikuttamishankkeita asuinalueellaan sekä sosiaalisen median kautta. Nuoret ovat aktiivisesti mukana myös nuorisokeskuksen muussa toiminnassa ja sen suunnittelussa sekä arvioinnissa. Uuden hankkeen suunnittelu Vuoden 2014 aikana suunnitellaan yksi uusi hanke yhteistyössä uuden paikallisen kumppanin kanssa. Säätiön aluevalinnan kriteereitä ohjaavat Suomen kehityspoliittiset painotukset ja soveltuvan kumppanijärjestön löytyminen sekä varainhankinnan onnistuminen. Vuonna 2013 ulkoasiainministeriöstä haettiin hankevalmistelumatkatukea Keniaan, jotta hankesuunnittelua voidaan työstää yhdessä uuden potentiaalisen, IYF:n verkostoon kuuluvan The African Centre for Women, Information and Communications Technology (ACWICT) järjestön kanssa. Mikäli valmistelumatkatuki myönnetään, toteutetaan hankesuunnittelumatka kevään 2014 aikana. Hankkeen toteutus alkaa vuonna 2015, mikäli siihen saadaan rahoitus ulkoasiainministeriöltä. 20

21 6.2 Globaalikasvatus ihmisoikeuksia ja positiivista asennetta Suomessa tapahtuvan globaalikasvatuksen tavoitteena on lisätä erityisesti hankalasti saavutettavien suomalaisten nuorten kosketuspintaa globaaleihin kehityshaasteisiin sekä vahvistaa ihmisoikeuksien arvostusta ja positiivista asennetta kehitysyhteistyötoimintaa kohtaan. Säätiö haluaa tukea molemminpuolista oppimista suomalaisten nuorten ja ohjelmamaiden nuorten välillä. Globaalikasvatuksen kautta luodaan myös yhteyksiä kehitysyhteistyöohjelman ja säätiön Suomessa tapahtuvan muun ohjelmatoiminnan välille. Vuodelle 2014 suunniteltu globaalikasvatushanke pohjaa kokemuksellisen oppimisen ja sosiokulttuurisen innostamisen käytäntöihin. Ryhmä suomalaisia ja eteläafrikkalaisia nuoria toteuttaa yhdessä videotuotannon Johannesburgissa Etelä-Afrikassa, jonka jälkeen he tekevät vertaisvaikuttamistyötä Suomessa. Hankkeen kautta tavoitetaan nuoria, joita on hankala tavoittaa perinteisten globaalikasvatuskanavien kautta sekä tuodaan näiden nuorten oma ääni vahvasti osaksi keskustelua globaaleista asioista. 6.3 Vaikuttamistyö nuorilla tärkeä rooli globaalissa kehityksessä Vaikuttamistyön keskeisenä lähtökohtana on tuoda nuoret esiin erillisenä, globaalin kehityksen kannalta tärkeänä ryhmänä, jonka kohtaamat haasteet (mm. työllistyminen, opiskelu, perheen perustaminen, terveelliset elintavat ja aktiivinen kansalaisuus) vaativat erityishuomiota. Säätiön vaikuttamistyö tapahtuu pääosin Kehitysyhteistyön Nuorisoverkoston kautta, jota säätiö koordinoi. Lisäksi säätiö on Kepan jäsenjärjestö ja osallistuu harkitusti Kepan kannanottoihin. Hankemaissa vaikuttamistyöstä vastaa ensisijaisesti paikallinen kumppani, jonka kanssa sovitaan vaikuttamistyön tavoitteista ja keinoista. Nuorisoverkoston tarkoituksena on tuoda nuoret esiin omana ryhmänään kehitysyhteistyössä ja -politiikassa, lisätä kehitysyhteistyön toimijoiden yhteistyötä ja asiantuntijuutta sekä vahvistaa nuorten ääntä kehitysyhteistyön toteutuksessa. Verkoston tapaamisia on neljä kertaa vuodessa. Vuoden 2014 aikana Nuorisoverkoston toiminta tulee keskittymään erityisesti ver- 21

22 koston yhteisen vaikuttamistoiminnan vahvistamiseen muun muassa toteuttamalla nuorten teemakylän Maailma Kylässä -festivaaleilla. Lisäksi pyritään vahvistamaan verkoston jäsenten välistä viestintää esimerkiksi kehittämällä ajankohtaisten tietojen jakamista ja hyödyntämällä aktiivisemmin Nuorisoverkoston nettisivuja. 6.4 Toiminnan tuloksellisuus ja laatu Kehitysyhteistyön laatujärjestelmä kehitetään loppuun ja otetaan käyttöön vuosina Toiminnan tulokset ja laadun muodostavat osaava henkilöstö, toimiva ja laadukas ohjelma sekä vakaa rahoitus, joiden kautta taataan tehokkuus, tuloksellisuus ja vaikuttavuus sekä nuorten elämässä tapahtuvat positiiviset muutokset. Laatujärjestelmän kehittämistä tukee sekä säätiön että kumppanijärjestöjen henkilöstön koulutus ja ohjelman yhteinen kehittäminen. Laatujärjestelmän keskeiset tavoitteet ovat: 1. toimiva seuranta- ja arviointijärjestelmä ja 2. vakaa rahoituspohja ja talousprosessien vastaavuus kehitystyöohjelman tarpeisiin. Seuranta- ja arviointijärjestelmän vahvistaminen Kehitysyhteistyön hankehallintokäytännöt -dokumentti hankehallintoketjun vaiheista, käytännön toimenpiteistä ja vastuista tukee säätiön henkilökunnan toimintaa. Kumppanijärjestöjen henkilökunnan toimia tukee vuoden 2014 alussa paikallisille kumppaneille jaettava Kumppanikäsikirja, jossa kuvataan eri osapuolten roolit, vastuut ja hankkeissa toteutettavat hankehallintokäytännöt. Tärkeänä osana kehitysyhteistyöohjelmaa on sekä säätiön henkilöstön että kumppanijärjestöjen henkilöstön osaamisen vahvistaminen seurantaan ja arviointiin liittyen. Vuoden aikana kartoitetaan ja jaetaan hyviä käytäntöjä, joilla ohjelman tehokkuutta voidaan parantaa. Kumppaneiden voimavarojen vahvistamista varten luodaan alkuvuonna 2014 tarkistuslista kriteereistä ja vuoden aikana tehdään analyysi kunkin kumppanin voimavaroista. Elämäntaitoindikaattoreiden käyttöönotto tapahtuu kaikissa kehitysyhteistyöhankkeissa vuoden 2014 alussa. Elämäntaitoindikaattoreiden rinnalla ovat seurantaa ja arviointia varten indikaattorit työ- ja kansalaisuuspainopisteille sekä hankkeiden läpileikkaaville tavoitteille. Näitä indikaattoreita kehitetään edelleen ja otetaan käyttöön vuoden 2014 aikana. Lähtökohtana on, että seuranta- ja arviointi on osallistavaa ja siihen osallistuvat aiempaa enemmän myös hankkeiden nuoret hyödynsaajat sekä sidosryhmät. Paraguayn hankkeeseen vuonna 2014 osallistuvat kaksi Etvo-vapaaehtoista tukevat seurannan ja arvioinnin kehittämistä Paraguayssa. Seurantamatkoilla käytetään yhä enemmän osallistavia työtapoja muun muassa työpajojen järjestämisen kautta. 22

23 Hankkeissa toteutetaan myös ulkoisia evaluointeja hankesuunnitelmien mukaisesti. Toiminnan vahvistaminen edellyttää määrätietoista tutkimuksellista ja analyyttista otetta ja löydösten voimakasta mukaan tuomista kehitysyhteistyön toimintaan. Vuoden 2014 aikana säätiölle tulee valmistumaan ainakin yksi opinnäytetyö Perun kehitysyhteistyöhankkeeseen liittyen. Tärkein seurantaa ja arviointia tukeva luottamuselin on säätiön kansainvälinen toimikunta, jonka tehtävänä on seurata ja arvioida kehitysyhteistyön toteutusta sekä tukea sen kehittämistä. Toimikunta koostuu yhteiskunnan eri sektoreiden ja alan asiantuntijoista. Vuonna 2013 valitut toimikunnan jäsenet jatkavat tehtävässään vuonna 2014, jonka aikana toimikunta kokoontuu neljä kertaa. 7. TALOUDEN VAHVISTAMINEN JA TOIMINNAN TEHOKKUUS Säätiöllä tulee olla riittävät resurssit toteuttaa toimintaa nuorten hyväksi. Jotta osaava henkilökunta ja sitoutuneet sidosryhmät voivat keskittyä olennaiseen eli nuorten hyvinvoinnin edistämiseen, tulee säätiöllä olla vahva taloudellinen pohja sekä kotimaan että kansainväliseen toimintaan. Tavoitteena on, että kansainvälinen ja kotimaan toiminta ovat taloudellisesti tasapainossa. Pitkäjänteisen toiminnan edellytyksenä on vakaa rahoituksen jatkuvuus. 7.1 Varainhankinta Onnistunut varainhankinta edellyttää kiinnostavaa tuoteportfoliota, lisäarvoa synnyttäviä yhteistyömalleja ja tehokkaita prosesseja rahoituslähteiden saavuttamiseksi. Ne eivät kuitenkaan yksin riitä. Säätiön tulee kyetä herättämään lahjoittajien innostus, luottamus ja pitkäaikainen sitoutuminen työhönsä. Säätiö on viimeisten vuosien aikana strategisten tavoitteidensa mukaisesti kehittänyt varainhankintaosaamistaan ja varainhankinnan prosessejaan. Uusia yhteistyökumppanuuksia on saavutettu, mutta samaan aikaan on menetetty aikaisempia suuria tukijoita. Varainhankinnan organisaatiota on vuonna 2013 vahvistettu nimittämällä yritysyhteistyön ja varainhankinnan päällikkö. Lisäksi säätiölle on tehty erillinen varainhankintasuunnitelma. Sen keskiössä ovat tuotteet ja portfolio, yhteistyömallit sekä rahoituslähteet ja varainhankinnan prosessi. Kullakin hankkeella on lisäksi omat, yksityiskohtaisemmat varainhankintasuunnitelmansa. Säätiö hankkii rahoitusta yrityksiltä, säätiöiltä, julkisista rahoituslähteistä ja kohdennetusti yksityishenkilöiltä. Yritysyhteistyössä tavoitteena on rahoituksen saamisen lisäksi hyödyntää yritysten asiantuntemusta hankkeiden toteutuksessa, yritysten toiveet ja tarpeet joustavasti huomioiden. Säätiön resursseja pyritään kasvattamaan luomalla ja ottamalla käyttöön uusia 23

24 varainhankinnallisia konsepteja kuten yritysten työntekijöiden lahjoituksiin perustuva Tunti nuorelle -konsepti. Varainhankintaa toteuttavat säätiön henkilökunta ja hallitus sekä muut siihen sitoutuneet luottamushenkilöt. Jokaisella ohjelmalla on nimetyt hallituksen jäsenet ja vähintään yksi toinen luottamushenkilö, jotka toimivat erityisesti yritysyhteistyön rakentamiseksi ja varainhankinnan varmistamiseksi. Varainhankinnassa apuna ovat myös monet muut sitoutuneet vapaaehtoiset. Myrsky-hankkeen keskeiset rahoituslähteet ovat opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Kulttuurirahasto, Svenska Kulturfonden ja muut nuorten syrjäytymisen ehkäisyä tulevat säätiöt. Yrityksiin ja yksityishenkilöihin kohdistuvaa varainhankintaa jatketaan toimintavuoden 2014 ajan. Myrskylle järjestetään vuoden 2014 aikana ainakin kaksi varainhankintatilaisuutta, joihin kutsutaan yritysten edustajia ja mahdollisia yksityislahjoittajia. Lisäksi kartoitetaan ja testataan uusia varainhankinnan muotoja. Myrskyn varainhankintalupa on voimassa asti ja sen jatkamisesta tehdään erillinen päätös alkuvuodesta Opplaitosyhteistyö Zestin rahoitus koostuu Raha-automaattiyhdistyksen Taidot elämään - hankkeen rahoituksesta ja yritysten ja säätiöiden rahoituksesta. Yläkoulujen toimintaan varainhankintaa pyritään toteuttamaan yhteistyössä Suomen Lionsien kanssa. Vastuullinen kesäduuni kampanjan varainhankinta on tehty pääosin vuoden 2014 syksyllä. Kampanjaa on mahdollista tukea ryhtymällä yhteistyö- tai pääyhteistyökumppaniksi sekä lahjoituksilla. Uusia menetelmiä, kuten tuoteroyalteja, voidaan testata vuoden 2014 aikana. Varainhankinta vuoden 2015 kampanjaa varten aloitetaan jo kevätkaudella 2014 innostamalla kampanjaan ilmaiseksi osallistuvia työnantajia ryhtymään seuraavalla kaudella uusiksi taloudellisiksi tukijoiksi. Neuvottelut vanhojen kumppanuuksien jatkosta aloitetaan ennen kesää, mutta yritysten budjetointisyklin takia varmistukset saadaan vasta loppuvuodesta. Uusien kumppanien aktiivinen haastaminen aloitetaan elokuussa. Kehitysyhteistyön laadukas ja tehokas toteuttaminen edellyttää vakaata ja monipuolista rahoituspohjaa sekä talouden suunnittelu- ja seurantajärjestelmiä. Toimenpiteitä ohjaa kehitysyhteistyön varainhankintasuunnitelma , jota tarkennetaan vuosittain. Kansainvälinen toimikunta tukee ohjelman varainhankintaa avaamalla ovia ja ehdottamalla uusia ideoita. Kehitysyhteistyön rahoitus koostuu UM:n rahoitusosuudesta ja omarahoitusosuudesta. Omarahoitus katetaan varainhankinnalla, jota tehdään pääasiassa yritysyhteistyön kautta ja lahjoituksia hankkimalla. Lisäksi sekä yritysten työntekijöiden että muiden asiantuntijoiden 24

25 vapaaehtoistyötä hyödynnetään omarahoitusosuuden kattamisessa. Vuonna 2014 rahoitusta hankitaan myös yksityishenkilöitä, sekä kohdennettujen että laajemmalle joukolle esitettyjen pyyntöjen avulla. Uusia varainhankintamuotoja kehitetään kartoittamalla Suomessa ja maailmalla käytössä olevia rahoitusmalleja ja arvioimalla niiden toimivuutta säätiön käytössä. 7.2 Läpinäkyvät ja tehokkaat talousprosessit Hyvän hallinnon edistäminen ja taloudellinen seuranta ja valvonta ovat tärkeitä työvälineitä toiminnan kehittämisessä. Taloushallinnon prosesseja kehitetään jatkuvasti. Kehittämisessä huomioidaan erityisesti kehitysyhteistyön tarpeet. Vuoden 2014 aikana uudistetaan kehitysyhteistyön taloushallintoa UM:n ohjeiden ja raportointitarpeiden mukaisesti. Uudistuksissa huomioidaan edellisen tilikauden tilintarkastuksessa esiin nousseet havainnot. Uudistukset pitävät sisällään työajanseurantapohjien käyttöönoton kumppanijärjestöissä ja säätiön projektiseurannan jatkokehittämisen. Läpinäkyvyyttä lisätään säätiön ja paikallisten kumppanijärjestöjen välillä yhä avoimemmalla raportoinnilla. Lisäksi kumppaneiden taloushallinnon ja paikallisten tilintarkastusten seurantaa systematisoidaan käyttämällä tarkastuslistoja sekä keskittymällä kehitettäviin prosesseihin kunkin kumppanin osalta. Vuoden 2014 painopistealueena on kumppaneiden taloushallinnon asianmukainen järjestäminen. Säätiön työprosesseja selkeytetään edelleen vuonna Eri toimintojen välistä synergiaa vahvistetaan ja henkilöstövoimavaroja kohdennetaan painopisteiden ja toiminnan priorisoinnin mukaisesti. Samoin talouden raportointiin ja viestintään panostetaan kehittämällä talousarviota ja -raportointia sekä tuomalla säätiön tilinpäätöksessä ja vuosikatsauksessa varojen käyttö aiempaan informatiivisemmin esille. 7.3 Riskit ja niihin varautuminen Riskien tunnistaminen ja niihin varautuminen ovat tärkeä osa toiminnan jatkuvuuden ja laadun varmistamista. Vuoden 2013 aikana työstettiin säätiön riskien arviointi- ja riskienhallintasuunnitelma. Riskikartoitus toteutettiin erikseen myös kehitysyhteistyöohjelmasta. Vuoden 2014 aikana toteutetaan kehitysyhteistyön paikallisten kumppaneiden järjestökohtaiset riskikartoitukset ja priorisoinnit erityisesti suhteessa säätiön kanssa tehtävään yhteistyöhön. Riskienhallintasuunnitelmat arvioidaan vuoden 2014 lopulla. 8. VIESTINTÄ JA TUNNETTUUDEN LISÄÄMINEN Säätiön viestintä keskittyy toiminnan painopisteisiin ja hankkeissa saavutettuihin tuloksiin, jotta säätiön asiantuntijuus ja toiminnan vaikuttavuus tulevat näkyviksi. Viestinnän keskeisiä sidosryhmiä ovat nuorten kanssa työskentelevät tahot, nuoriin kohdistuvaa kehitysyhteistyö- 25

26 tä tekevät tahot, yritykset, muut rahoittajat ja media. Viestintää toteutetaan vuosille määriteltävien viestinnän strategisten linjausten ja viestintäsuunnitelman mukaisesti. Viestintästrategiaan tarkennetaan tavoitteet, ydinviestit, kohderyhmät ja viestintäkanavat, jotta viestintä sekä tukee säätiön toimintaa että vahvistaa toiminnan tunnettuutta. Säätiölle laaditaan kriisiviestintäsuunnitelma pohjautuen lokakuussa 2013 tehtyyn toiminnan riskikartoitukseen. Jatkona vuonna 2010 Viestintätoimisto Pohjoisrannalla teetettyyn mainetutkimukseen toteutetaan tutkimuksen seurantaosio. Viestinnässä pyritään aiempaa enemmän tekemään yhteistyötä medioiden kanssa. Mediasuhteisiin ja markkinoinnilliseen viestintään panostetaan aiempaa enemmän. Toiminnasta tiedotetaan systemaattisesti ja toimittajiin pyritään luomaan henkilökohtaisia suhteita esimerkiksi mediatapaamisten kautta. Mediatiedotuksessa hyödynnetään Meltwater-tiedotejakelupalvelua. Säätiön luottamushenkilöitä, hankkeiden keulakuvia ja nuoria käytetään sopivissa tilanteissa puhemiehinä. Sosiaalisen median kanavista aktivoidutaan mm. LinkedInissä tavoitteena saada säätiön profiilin seuraajiksi eri sidosryhmäverkostojen jäseniä, etenkin säätiötä taloudellisesti tukevien organisaatioiden edustajia. LinkedInin kautta heille viestitään säätiön uutisista ja muista ajankohtaisista asioista sekä kerrotaan toiminnan laajuudesta ja vaikuttavuudesta. Säätiön uutiskirje julkaistaan neljä kertaa vuodessa ja kotisivuston sisältöä kehitetään edelleen viestinnän ja varainhankinnan tavoitteita tukevaksi. Myös yhteistyökumppaneita sitoutetaan tiedottamaan yhteistyöstä osana omaa viestintäänsä. Säätiön tunnettuus on kasvanut nyt neljänteen toimintakauteensa starttaavan Vastuullinen kesäduuni -kampanjan myötä. Vuonna 2014 kampanjan vaikuttavuutta pyritään lisäämään uusien kumppanuuksien ja mediayhteistyön kautta; kampanja käynnistyi jo syyskuussa 2013 osana Ylen Nuorille.Nyt!-toimintakampanjaa. Kampanjan toteutuksessa panostetaan myös alueelliseen näkyvyyteen kesäduunikoutsikoulutusten avulla. Vastuullinen kesäduuni -kampanjan pääkohderyhmä ovat työnantajat, mutta keskustelua kesätöiden merkityksestä halutaan herättää myös laajemmin julkisuudessa. Myrsky-hanke on saavuttanut näkyvyyttä erityisesti ammatti- ja paikallismediassa sekä netissä. Jatkossa hankkeen näkyvyyttä edistetään aktiivisella tiedottamisella niin Myrskyhankkeeseen liittyvistä teemoista kuin paikallisprojektien ajankohtaisista asioista. Medialle tarjotaan valmiita tarinoita kerrottavaksi. Näkyvyyttä lisätään myös yritysyhteistyön osana, esimerkiksi Markkinointi-instituutin kanssa toteutettavan yhteistyöprojektin kautta. Mikäli Nuorten oma Myrsky jatkuu, sen tunnettuutta pyritään lisäämään sekä nuorten että nuorten 26

27 parissa toimivien aikuisten parissa. Viestinnässä panostetaan nuorten omien tarinoiden julkituomiseen esimerkiksi Nuorten oma Myrsky -blogin avulla. Säätiön vuosina toteuttama Zest-ohjelma on tunnettu erityisesti opettajien keskuudessa. Ohjelman toimintojen muututtua Zestin tunnettuutta pidetään yllä Taidot elämään -hankkeen kautta. Hankkeessa nostetaan esiin elämäntaitojen merkitys nuoren työelämäpolkujen näkökulmasta opettajien lisäksi yrityksille. Zest-ohjelma on esillä vuonna 2014 muun muassa opettajille suunnatuissa tapahtumissa. Lisäksi ohjelman toiminnoista viestitään suoraan oppilaitoksiin ja yrityksiin. Zestin sanomaa vie eteenpäin myös vuonna 2013 perustettu elämäntaitoverkosto, johon kuuluu oppilaitoksissa elämäntaitotyötä tekeviä järjestöjä. Verkosto viestii elämäntaidoista mm. tapahtumissa, netissä ja ammattilehdissä. Säätiön kehitysyhteistyölle laadittiin kesällä 2013 viestintäsuunnitelma vuosiksi osana UM:n kumppanuusjärjestöhakua. Vuoden 2014 alussa viestintäsuunnitelma päivitetään huomioiden käytössä olevat resurssit ja yhteiskunnallinen tilanne. Kehitysyhteistyön viestinnässä tuodaan esiin kehittyvien maiden nuorten asioita, herätetään niistä keskustelua ja innostetaan yhteiskunnan toimijoita työskentelemään nuorten paremman elämän edistämiseksi. Viestinnän sisällöt syntyvät kehitysyhteistyöohjelman toiminnasta, esimerkiksi nuorten tarinoista, ohjelmassa saavutetuista tuloksista sekä voitetuista haasteista. Viestintää keskitytään vahvistamaan kohderyhmille, joihin säätiöllä on jo yhteys. Viestintää vahvistavana toimenpiteenä toteutetaan kehitysyhteistyön oma uutiskirje kahdesti vuodessa. Kansainvälistä toimintaa tehdään näkyväksi säätiön nettisivuilla yhä aktiivisemmin. Näiden rinnalla lisätään varainhankintaa tukevaa viestintää, jonka kohderyhmänä ovat yritykset. Uutena viestinnän ja yhteistyön rakentamisen välineenä tuotetaan kehitysyhteistyön vuosijulkaisu. Julkaisussa esiteltävien käynnissä olevien ja jo päättyneiden hankkeiden toteutus ja tulokset toimivat myös referenssinä tulevien hankkeiden varainhankinnalle. Lisäksi säätiön kotimaan ohjelman kanssa yhteistyössä suunniteltu globaalikasvatushanke mahdollistaa toteutuessaan viestinnän haastavissa elämäntilanteissa oleville nuorille Suomessa. Säätiön koordinoima Kehitysyhteistyön Nuorisoverkosto on laajalti tunnettu kehitysyhteistyötoimijoiden parissa ja verkoston toiminta lisää säätiön tunnettuutta. Verkosto mm. suunnittelee osallistuvansa vuoden 2014 Maailma Kylässä -festivaaliin omalla Nuorten kylä - osastolla. Vuonna 2014 Paraguayihin lähtee kaksi Etvo-vapaaehtoista, jotka tuottavat viestintämateriaalia osaamisensa mukaan. He kirjoittavat mm. blogia vapaaehtoisajastaan. Suomeen saavuttuaan he kertovat kokemuksistaan eri tapahtumissa ja tapaamisissa, erimerkiksi kansainvälisen toimikunnan tapaamisessa ja Maailma Kylässä -festivaaleilla. Myös hankkeiden kumppaniyritysten vapaaehtoiset jakavat kokemuksiaan yrityksissä sisäisesti sekä ulkoisen viestinnän kautta. 27

28 9. ORGANISAATIO Säätiön toiminnasta päättää hallitus. Hallituksen lisäksi säätiöllä on virallisina toimieliminä neuvottelukunta ja asiantuntijaraati. Toiminnan operatiivisesta toteuttamisesta huolehtii osaava henkilökunta sekä monet asiantuntevat, sitoutuneet vapaaehtoiset. Hallitus 2014 Säätiön asioita hoitaa ja sitä edustaa vuodeksi kerrallaan valittu hallitus, joka päättää säätiön toiminnasta, taloudesta ja avustusten jaosta. Puheenjohtaja toimii Teppo Rantanen. Vuonna 2014 säätiön hallitus koostuu seuraavista henkilöistä: Teppo Rantanen, pj Toimitusjohtaja, Deloitte & Touche Finland Sari Baldauf KTM Anne Berner Hallituksen puheenjohtaja, Vallila Interior Tuomo Holopainen Varapuheenjohtaja, Suomen Lions-liitto ry Ulla Laurio Toimistopäällikkö, Kulttuurisen nuorisotyön toimisto Peter Nyman Toimittaja Kristina Pentti-vonWalzel KTM Jerome Saarinen Nuorisojäsen, opiskelija Leena Suurpää Tutkimusjohtaja, Nuorisotutkimusverkosto Neuvottelukunta 2014 Neuvottelukunta toimii säätiön neuvoa-antavana luottamuselimenä ja sen jäsenet edustavat eri yhteiskunnallisia tahoja. Se saa vuosittain raportin säätiön toiminnasta ja taloudellisesta tilanteesta. Säätiön neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii ministeri Pär Stenbäck. Säätiön neuvottelukunta vuonna 2014: Pär Stenbäck, pj, Ministeri Pentti Arajärvi, sosiaalioikeuden professori Jouni Heinonen, Senior Advisor, Pohjoisranta Rauno Heinonen, viestintäjohtaja, Alma Media Helena Helve, nuorisotutkimuksen professori, emerita Tiina Herlin, Koneen 100-vuotissäätiö Tommi Hoikkala, tutkimusprofessori, Nuorisotutkimusverkosto Johanna Ikäheimo, hallituksen puheenjohtaja, Lappset Group Jussi Järventaus, toimitusjohtaja, Suomen Yrittäjät Fredrik Karlsson, toimitusjohtaja Kristiina Kumpula, pääsihteeri, Suomen Punainen Risti Ari Lahti, toimitusjohtaja, Icecapital Oy Susanna Miekk oja, johtaja, Danske Bank Hannu Penttinen, lääketieteen ja kirurgian tohtori Anu Raijas, Kilpailu- ja kuluttajavirasto Ilari Rantakari, Ulkoministeriö Pekka Rantala, toimitusjohtaja, Hartwall Jouko Ruissalo, Lions-Liitto Olli Saarela, nuorisoneuvos 28

29 Tuire Santamäki-Vuori, valtiosihteeri, Valtivarainministeriö Veli Sundbäck Vappu Taipale, lääketieteen ja kirurgian tohtori Carola Teir-Lehtinen, filosofian maisteri Jani Toivola, kansanedustaja Ari Tolppanen, senior partner, CapMan Sirpa Widomski, toimitusjohtaja, Oy Nova Business Consulting Asiantuntijaraati 2014 Asiantuntijaraati toimii asiantuntijapoolina, joka ajankohtaisen, monimuotoisen tiedon ja osaamisen avulla vahvistaa ja tuo esiin säätiön asiantuntijuutta sekä osallistuu toiminnan kehittämiseen. Raadin toiminta tukee säätiön painopisteiden toteutumista. Raadin puheenjohtaja on Leena Suurpää. Suomen lasten ja nuorten säätiön syyskokouksen päätöksellä asiantuntijaraadin jäseniksi kutsuttiin vuodeksi 2014: Leena Suurpää, pj, Nuorisotutkimusverkoston tutkimusjohtaja Marjatta Bardy, THL Matti Cantell, Setlementtiliitto Kati Inkinen, CIMO, EU:n nuorisotoimintaohjelma Sonja Kangas Markus Keränen, 15/30 Research Tomi Kiilakoski, Nuorisotutkimusverkosto, Myrsky-tutkimuksesta vastaava tutkija Antti Kivijärvi, Itäsuomen Yliopisto / Joensuu Sari Kuvaja, Nuorten Akatemia Sofia Laine, Nuorisotutkimusverkosto Sami Myllyniemi, Nuorisotutkimusverkosto Elina Oinas, Helsingin yliopisto, kehitysmaatutkimus Petri Paju, Lastensuojelun keskusliitto Päivi Palojoki, Helsingin yliopiston opettajainkoulutuslaitos Päivi Salminen-Kultanen, TAT Kati Rantala, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Sanna Ryynänen, Itä-Suomen yliopisto / Kuopio Markus Talvio, Helsingin yliopisto Vapaaehtoiset ja nuoret osana organisaation toimintaa Säätiön tavoitteena on vahvistaa entisestään vapaaehtoisuuden merkitystä toiminnassa tarjoamalla nuorten asioista kiinnostuneille aikuisille ja nuorille mahdollisuuksia osallistua, vaikuttaa ja rakentaa siltoja eri toimijoiden välillä. Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia lisätään ja toimintapaikkoja on sekä lyhytkestoisissa tehtävissä ja kehittämisprojekteissa että pidempikestoisissa projekteissa. Säätiön eri hankkeilla on erikseen nimettyjä, vapaaehtoistyön pohjalta toimivia asiantuntijaryhmiä, jotka kehittävät ja ohjaavat toimintaa. Ryhmiä kootaan tarpeen mukaan. 29

30 Säätiössä toimii myös hallituksen nimeämiä, virallisia ryhmiä. Myrsky-hankkeessa toimii arviointiryhmä, joka valitsee hallitukselle esitettävät tuettavat projektit. Ryhmään kuuluvat: Hery-Christian Henry (Dance Team International ja Deloitte), Mikko Kaukolampi (taiteilijaohjaaja, nuorisotyöntekijä), Nelli Koivisto (kasvatustieteen ja tanssitieteen maisteri, Valo ry), Päivi Känkänen (FT, THL), Ulla Laurio (Helsingin nuorisoasiainkeskuksen kulttuurisen nuorisotyön toimistopäällikkö, toimintakeskus Happi ja säätiön hallituksen edustaja). Vuosille on nimitetty kansainvälinen toimikunta, jonka tehtävänä on kehittää ja seurata kansainvälisen ohjelmaa sekä tukea varainhankintaa. Toimikunnan jäsenet ovat: Pär Stenbäck (säätiön neuvottelukunnan puheenjohtaja), Jerome Saarinen (säätiön hallituksen edustaja), Jouko Kuisma (CR Navigator J. Kuisma), Minja Nieminen (yritysvastuu, Deloitte), Nita Syväoja (Kehitysmaatutkimuksen opiskelija), Riku Aakala (Etvo-vapaaehtoinen, Master in Industrial Engineering and Management), Anne Rosenlew (tutkija, Senegal/gender), Ulla- Maija Finskas (UM, humanitaarisen yksikön päällikkö) ja Heidi Pihlatie (UM, kehitysevaluoinnin yksikkö) Säätiön toiminnassa halutaan vahvistaa erityisesti nuorten osallisuutta ja tämä vahvistaminen käynnistettiin kokoamalla vuoden 2013 lopussa nuorisopaneeli. Paneelin nuoret voivat osallistua toiminnan kehittämiseen, toteuttaa pienprojekteja, osallistua tilaisuuksiin ja tapahtumiin sekä kirjoittaa blogeja ja ottaa kantaa. Säätiön kannalta nuorisopaneelilla on tärkeä rooli nuorten elämän asiantuntijana ja sen toiminta suunnitellaan yhdessä nuorten kanssa. Henkilökunta ja toimintatapojen kehittäminen Säätiön toimisto sijaitsee Helsingissä, jossa työskentelee valtaosa säätiön henkilöstöstä. Osaava henkilöstö koostuu ohjelma- ja hankekohtaisista työntekijöistä sekä toiminnanjohtajasta, talous- ja hallintopäälliköstä, varainhankinta- ja yritysyhteistyöpäälliköstä sekä viestintäkoordinaattorista. Henkilökunnan määrä vaihtelee vuoden aikana hankkeiden tilanteen mukaan. Vuonna 2013 työtehtävät määritettiin ja organisoitiin uudelleen. Uudistuksen tavoitteena oli edistää säätiön keskeisten tehtävien hoitamista entistäkin paremmin ja tehokkaammin. 30

31 Syksyllä 2013 käyttöön otettu organisaatiorakenne: Toiminnanjohto Tukipalvelut: Ulkoistetut palvelut (kirjanpito, palkanlaskenta, atk-tuki) Kotimaan ohjelma Myrsky Zestoppilaitosyhteistyö Kampanjat Kehitysyhteistyöohjelma Latinalainen Amerikka Afrikka Taloushallinto Varainhankinta ja viestintä Kampanjat Säätiön henkilöstöpolitiikassa pyritään varmistamaan työsuhteiden jatkuvuus, henkilöstön hyvinvointi ja tarvittava osaaminen. Säätiöllä on työterveyssuunnitelma ja työsuojeluohjelma. Työnantajana säätiö noudattaa omia arvojaan: välittäminen, vastuullisuus, ennakkoluulottomuus ja oikeudenmukaisuus. Organisaation ja henkilöstön kehittämisessä huomioidaan säätiön painopisteet, joissa nousevat vahvasti nuorten elämäntaidot, yhteistyön rakentaminen ja yritysyhteistyö. Keskeistä on myös tunnettuuden lisääminen ja varainhankinta. Työntekijöiden osaamista vahvistetaan säätiön strategian perusteella määritetyillä alueilla. Vuonna 2014 jatketaan panostamista elämäntaito- ja varainhankinnan osaamisen vahvistamiseen. Myös yritysten toimintatapojen, -ympäristön ja -tavoitteiden ymmärrystä syvennetään mm. hyödyntämällä kontakteja ja järjestämällä teematapaamisia. 31

32 Yrjönkatu 29 A 3, Helsinki 32

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013. Hyväksytty syyskokouksessa 22.11.2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2013. Hyväksytty syyskokouksessa 22.11.2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Hyväksytty syyskokouksessa 22.11.2012 1 Sisällys 1. SÄÄTIÖN TARKOITUS JA TOIMINTA-AJATUS... 4 2. TOIMINNAN ARVOT... 4 3. SÄÄTIÖN VISIO VUOTEEN 2015... 5 4. TOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

SUOMEN LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖ. Vuosikatsaus 2013

SUOMEN LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖ. Vuosikatsaus 2013 SUOMEN LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖ Vuosikatsaus 2013 Sisältö ALKUSANAT 5 1. SÄÄTIÖN TARKOITUS JA TOIMINTA-AJATUS 6 2. TOIMINNAN ARVOT 7 3. SÄÄTIÖN VISIO VUOTEEN 2015 7 4. TOIMINNAN TAVOITTEET 8 4.1 Nuorten

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖN VUOSI 2015

LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖN VUOSI 2015 LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖN VUOSI 2015 Jokainen tarvitsee merkityksen elämälleen. Varsinkin elämän vaikeissa tilanteissa olevilla nuorilla se voi olla hukassa. #NUORI Lasten ja nuorten säätiö auttaa nuoria

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Vuosikatsaus 2012

Suomen lasten ja nuorten säätiö Vuosikatsaus 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö Vuosikatsaus 2012 SUOMEN LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖ Yrjönkatu 29 A 00100 Helsinki saatio@nuori.fi Puhelin: 09 618 21 234 www.nuori.fi 2 Kannen Myrsky-kuvat: Suomen kulttuurirahasto

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Ulla Sirviö-Hyttinen, Suomen Lions liitto ry./ Lions Quest-ohjelmat Sanna Jattu, Nuorten keskus ry Anna-Maija Lahtinen, Suomen lasten ja nuorten säätiö Elämäntaidot

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää

Lisätiedot

Strategia 2014-2017 Versio 1.0

Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Urheiluakatemiaohjelma Olympiakomitean Huippu-urheilu yksikön johtama Urheiluakatemiaohjelma vastaa koko Urheilijan polun kattavasta akatemiaverkoston johtamisesta Visio

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE?

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? Katariina Soanjärvi Johtaja, nuorisotyö Humanistinen ammattikorkeakoulu Verkostoammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Pertti Karhunen, Esedu Hannu Fyhr, SAMIedu Juva 8.5.2015 Vedet virtaamaan - Etelä-Savon oppimisen, ohjauksen - Ja nuorisotakuun

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2 12.2.2015 /Minna Rajalin EMESSI2 11/2013 11/2015 Tavoite: edistää verkossa tapahtuvan vertaismentoroinnin avulla järjestötyöntekijöiden

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Mikä on keskeistä, mihin pyritään? Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Tuottavuus ja verkostojohtaminen Kuntatalouden kehitys ja palvelutarpeen kasvu edellyttävät

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

LISÄARVOA NUORISOTYÖLLE Valtakunnallinen nuorisokeskusverkosto uudisti strategiansa. Alueelliset nuorisotyöpäivät Helena Vuorenmaa 14.8.

LISÄARVOA NUORISOTYÖLLE Valtakunnallinen nuorisokeskusverkosto uudisti strategiansa. Alueelliset nuorisotyöpäivät Helena Vuorenmaa 14.8. LISÄARVOA NUORISOTYÖLLE Valtakunnallinen nuorisokeskusverkosto uudisti strategiansa Alueelliset nuorisotyöpäivät Helena Vuorenmaa 14.8.2014 Esityksen runko 1. Valtakunnalliset nuorisokeskukset ja Suomen

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools

Lisätiedot

Valmennusjärjestelmässä mukana huippuosaajien-, WorldSkills-, EuroSkills- ja Abilympics - valmennus

Valmennusjärjestelmässä mukana huippuosaajien-, WorldSkills-, EuroSkills- ja Abilympics - valmennus Ammatillisen koulutuksen järjestäjät SKILLS-HUIPPUVALMENNUSYKSIKKÖ HAKU 2015 2017 SKILLS-LAJIPÄÄLLIKÖIDEN JA -VALMENTAJIEN NIMEÄMINEN Skills Finland hakee huippuvalmennusyksiköitä, lajipäälliköitä ja valmentajia

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -kehittämishanke 2013-2015 Koulutuksellinen

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Vuosikatsaus 2011

Suomen lasten ja nuorten säätiö Vuosikatsaus 2011 Suomen lasten ja nuorten säätiö Vuosikatsaus 2011 SUOMEN LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖ Yrjönkatu 29 A 00100 Helsinki saatio@nuori.fi Puhelin: 09 618 21 234 www.nuori.fi 2 Kannen Myrsky-kuvat: Suomen kulttuurirahasto

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013 Utajärvivalmistelut oimkuntautajärviva lmistelutoiminkuntautajärviikä ihmistenvalmistelutoimikuntau tajärvivalmistelutoi TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016 mikuntautajärvival 20.9.2013 mistelutoimikuntautajärviikäih

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Yrittäjyyden edistäminen Satakunnan ammattikorkeakoulussa

Yrittäjyyden edistäminen Satakunnan ammattikorkeakoulussa Yrittäjyyden edistäminen Satakunnan ammattikorkeakoulussa Yrittäjyysfoorumi 11.-12.5.2009 Ari-Pekka Kainu Satakunnan ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämö YRITTÄJÄPOLVENVAIHDOS Yritystoiminnan jatkaminen

Lisätiedot

PÄIHDEKUNTOUTUJA KANSANOPISTO-OPISKELIJANA - haasteet ja mahdollisuudet

PÄIHDEKUNTOUTUJA KANSANOPISTO-OPISKELIJANA - haasteet ja mahdollisuudet PÄIHDEKUNTOUTUJA KANSANOPISTO-OPISKELIJANA - haasteet ja mahdollisuudet Yhteiskunnallinen ja yksilöllinen tarve työn lähtökohtana Viittakivi toimintaympäristönä Uusien rahoituskanavien ja hallintomallien

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot