Suomen lasten ja nuorten säätiö Vuosikatsaus 2012

Transkriptio

1 Suomen lasten ja nuorten säätiö Vuosikatsaus 2012

2 SUOMEN LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖ Yrjönkatu 29 A Helsinki saatio@nuori.fi Puhelin: Kannen Myrsky-kuvat: Suomen kulttuurirahasto / Antero Tenhunen ja Jukka Salminen

3 Sisältö alkusanat 4 Säätiö Tarkoitus ja toiminta-ajatus TOIMINNAN ARVot VISIO VUOTEEN YLEISET TAVOITTEEt 5 TOIMINTA NUORTEN HYVÄKSi Elämäntaitojen asiantuntijuuden ja ohjelmatoiminnan vahvistaminen Osaava nuori 8 Zest - elämäntaitoja etsimässä 8 OK!-hanke 12 Myrsky 14 Vastuullinen kesäduuni Vastuullinen nuori kuluttaja Kansainvälinen ohjelma 20 Kehitysyhteistyö 20 Yritysyhteistyön kautta enemmän vaikuttavuutta 22 Ohjelman asiantuntijuuden ja menetelmien vahvistaminen 22 Ohjelman tulevaisuus 23 talous Rahoituspohjan vakiinnuttaminen ja talouden vahvistaminen Varainhankinta Yritysyhteistyö Varat ja niiden käyttö toiminnan riskit 27 VIEStintä 28 Säätiön tunnettuuden lisääminen elämäntaitojen asiantuntijana 28 ORGANISaatio 29 Hallitus 29 Rapid task force 30 Neuvottelukunta Asiantuntijaraati Kansainvälinen toimikunta 31 Vapaaehtoiset asiantuntijat 31 Toimisto ja henkilökunta 31 Organisaation ja hallinnon kehittäminen 31 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 33 Liitteet 3

4 Alkusanat Vuosi 2012 oli Suomen lasten ja nuorten säätiölle murroksen vuosi: innostava ja monin tavoin haasteellinenkin. Toimintalinjauskauden ensimmäinen painopistejakso päättyi ja hallitus asetti uudet strategiset painopisteet tuleville vuosille. Moni säätiön hankkeista päättyi ja uutta toimintaa suunniteltiin hyödyntäen päättyvien hankkeiden parhaita käytäntöjä ja osaamista. Vuonna 2012 käynnistettiin myös uudenlaista yritysyhteistyötä ja yhteistyöverkosto laajeni. Säätiön toiminnan terävöittäminen ja selkeyttäminen sekä prosessien kehittäminen ja tehostaminen vahvistivat säätiön kykyä toimia nuorten hyväksi. Vuosikatsaus luo katsauksen kuluneeseen vuoteen ja samalla luotaa näkökulmia tulevaisuuteen. Vuoden 2012 aikana toiminta tavoitti paljon nuoria: Myrskyssä oli mukana yli nuorta, Zest tavoitti noin nuorta ja Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa oli mukana 107 työnantajaa, jotka tarjosivat yli kesätyöpaikkaa. Kansainvälisessä ohjelmassa toteutettiin 8 kehitysyhteistyöhanketta, joiden toiminnan piirissä oli yli nuorta. Vuoden aikana tehtiin paljon työtä myös tulevaisuutta ajatellen. Keväällä suunniteltiin kolme uutta kehitysyhteistyöhanketta ja syksyllä osallistuttiin ulkoasianministeriön kumppanuusjärjestöhakuun. Kahdelle uudelle hankkeelle saatiin UM:n myönteinen rahoituspäätös. Kumppanuusjärjestöistä UM päättää vuonna Kotimaan toiminnassakin kehitettiin uusia hankkeita. Taidot elämään -hankkeessa yhdistyy säätiön ydinosaaminen ja vankka kokemus elämäntaitojen asiantuntijana uudella tavalla RAY rahoittaa hanketta vuosina Tuleville vuosille haettiin rahoitusta myös nuorten mentoroinnin kehittämiseksi ja levittämiseksi kesätöihin. Yhteistyöhanke Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n kanssa käynnistyy vuonna Antoisa vuosi luo hyvän pohjan tulevaisuuteen. Tästä on hyvä jatkaa työtä nuorten elämäntaitojen vahvistamiseksi, hyvinvoinnin ja työllistymisen tukemiseksi. Helsingissä Suomen lasten ja nuorten säätiön hallitus 4

5 Säätiö 1.1 Tarkoitus ja toiminta-ajatus Suomen lasten ja nuorten säätiö on perustettu vuonna Säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea nuorisotyötä Suomessa ja Suomen rajojen ulkopuolella. Sen tehtävänä on turvata ja edistää lasten ja nuorten elämän positiivista kehitystä ja ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä. Säätiö haastaa yhteiskunnan toimijoita vastuuseen erityistä tukea tarvitsevista lapsista ja nuorista. Säätiö kehittää ja toteuttaa tehokkaita ja vaikuttavia hankkeita sekä tukee harkitusti muiden hyviä hankkeita Suomessa ja ulkomailla. Säätiön tavoitteena on lisäksi tuoda yhteen yhteiskunnallista vastuuta kantavat yritykset ja yhteisöt sekä niiden henkilöstö. Toiminnan tarkoituksena on edistää nuorten hyvinvointia ja elämäntaitoja. Säätiö kykenee joustavana, nopeasti reagoivana organisaationa tarjoamaan yrityksille niiden tarpeisiin räätälöityjä yritysvastuuhankkeita. 1.2 TOIMINNAN ARVOT Säätiössä toimivien toimintaa ohjaavat yhteiset arvot: Välittäminen Välitämme nuorten hyvinvoinnista, arvostamme työntekijöitämme ja sidosryhmiämme. Vastuullisuus Kannamme omalta osaltamme vastuuta yhteiskunnasta, toimimme läpinäkyvästi ja tarjoamme yrityksille kanavan toteuttaa yritysvastuutoimintaa. Ennakkoluulottomuus Tartumme ennakkoluulottomasti uusiin haasteisiin ja vastaamme niihin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Oikeudenmukaisuus Toimimme rohkeasti ja oikeudenmukaisesti erilaisten ihmisten kanssa monimuotoisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan puolesta. 1.3 VISIO VUOTEEN 2015 Säätiön hallitus hyväksyi säätiölle kehysstrategian eli toimintalinjauksen vuoteen Samassa yhteydessä pohdittiin myös säätiön visiota. Visioksi muodostui seuraava: Säätiö on Suomessa tunnettu ja arvostettu nuorten elämäntaitojen asiantuntija, joka seuraa ja analysoi nuorten elämään liittyviä ajankohtaisia ilmiöitä, toteuttaa elämäntaito-ohjelmia, tukee nuorten elämäntaitoja edistävää toimintaa, herättää yhteiskunnallista keskustelua, erityisesti yritysvastuun näkökulmasta. Vision toteutumisen myötä säätiö voi entistä paremmin toimia nuorten tasapainoisen aikuisuuden edistämiseksi. 1.4 YLEISET TAVOITTEET Suomen lasten ja nuorten säätiö toimii edistääkseen nuorten hyvinvointia ja sosiaalista vahvistumista. Säätiö pyrkii vaikuttamaan siihen, että yhteiskunnan eri toimijat erityisesti yritykset panostavat lapsi- ja nuorisotyöhön yhteiskuntavastuutoiminnassaan. Säätiö osallistuu aktiivisesti International Youth Foundation -järjestön (myöhemmin IYF) maailmanlaajuisen kumppaniverkoston toimintaan. Säätiö tekee laadukasta ja pitkäjänteistä, ehkäisevää työtä kotimaassa ja kansainvälisesti. Suomen lasten ja nuorten säätiö pyrkii ehkäisemään nuorten syrjäytymistä kahdella tasolla: yleisellä eli primaariprevention tasolla ja kohdennetulla eli sekundaariprevention tasolla. Molempia toiminnan tasoja toteutetaan sekä kotimaassa että kansainvälisesti, ulkomailla pääasiassa kehitysyhteistyön kautta. Säätiö ei tee korjaavaa nuoriso- ja sosiaalityötä. 5

6 Yleisen toiminnan kohderyhmänä ovat pääasiassa kaikki vuotiaat nuoret. Säätiö toimii yhteistyössä koulujen ja oppilaitosten kanssa. Toiminnan tavoitteena on nuorten omien vahvuuksien löytäminen ja kehittäminen sekä elämäntaitojen vahvistaminen. Toiminnassa pyritään vahvistamaan niitä taitoja, joita nuoret tarvitsevat kasvussaan tasapainoiseen aikuisuuteen. Työelämään siirtymisen näkökulmasta tärkeitä ovat myös ammatinvalintakysymykset. Lisäksi tarkoituksena on vähentää sukupuoleen ja etnisyyteen liittyviä ennakko-odotuksia. Kohdennetun toiminnan kohderyhmänä ovat erityistä tukea tarvitsevat vuotiaat nuoret. Kohdennetussa toiminnassa mukana olevien nuorten syrjäytymisriski on normaaliväestöä suurempi, esimerkiksi sosioekonomisista, etnisyyteen liittyvistä tai vaikeista perheoloista johtuvista syistä. Erityisesti toiminnassa huomioidaan maahanmuuttajataustaisten nuorten tarpeet, kymppiluokkalaiset sekä ammatillisen koulutuksen erityisluokat. Säätiön kansainvälisen toiminnan painopiste on kehitysyhteistyössä. Kehitysyhteistyötä kohdennetaan yhä selkeämmin nuoriin, jolloin pääasiallisena kohderyhmänä ovat vuotiaat. Erityishuomio annetaan helposti syrjäytyville ja haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille. Toiminnan painopistealueita ovat oppiminen ja osallistuminen sekä työllistyminen. Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen on keskeisenä elementtinä kaikessa toiminnassa. Säätiön toimintalinjauksessa vuosille toiminta keskittyy kolmeen kokonaisuuteen. Näiden ohjaamana säätiön toiminta vastaa entistä tehokkaammin ja kohdennetummin yhteiskunnan ja nuorten tarpeisiin. Vuosille asetettiin myös ohjelmalliset painopisteet, joihin keskittymällä säätiö voi lisätä tunnettuuttaan ja arvostustaan sekä vahvistaa nuorten hyväksi tehtävää työtä. Säätiön toimintaa vuonna 2012 kuvataan näiden painopisteiden kautta. Kohdennetun toiminnan tavoitteena on parantaa nuorten mahdollisuuksia hyvään elämään ja ehkäistä heidän syrjäytymistään opinnoista, sosiaalisista suhteista ja työelämästä. Toimintamuotoina ovat pääasiassa kohdennetut elämäntaitovalmennukset, joiden avulla parannetaan nuorten elämäntilanteessa kriittisiksi tunnistettuja taitoja ja valmiuksia. Säätiö toteuttaa kohdennettua toimintaa yhteistyössä sopivien sidosryhmien kanssa. 6

7 7

8 Toiminta nuorten hyväksi Elämäntaitojen asiantuntijuuden ja ohjelmatoiminnan vahvistaminen Säätiö haluaa vahvistaa asemaansa elämäntaitojen asiantuntijana ja toteuttaa niihin liittyvää toimintaa. Toiminnan kautta säätiö tukee nuorten itsetunnon, itsenäisen ajattelun, tavoitteellisuuden ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä sekä nuorten valmiuksia vaikuttaa yhteisöissään. Säätiö on kehittänyt oman toimintansa osaksi elämäntaitokonseptin, joka pohjautuu IYF:n elämäntaitokonseptiin. Säätiö toteuttaa perustehtäväänsä ja vahvistaa elämäntaitoasiantuntijuuttaan kolmen ohjelmakokonaisuuden kautta. Nämä ovat osaava nuori, nuori vastuullinen kuluttaja ja kehittyvien maiden nuori. Se aktivoi yrityksiä toimimaan nuorten paremman tulevaisuuden puolesta, ja ohjelmakokonaisuudet on suunniteltu siten, että ne palvelevat yrityksiä niiden yritysvastuutoiminnassa. Säätiön tavoitteena on olla edelläkävijä yritysten ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä. Tämä tarkoittaa jatkuvaa asiantuntijuuden kehittämistä ja yrityksiä palvelevien ratkaisujen suunnittelua. Suomen lasten ja nuorten säätiöllä on vankka osaaminen yritysyhteistyössä ja näyttöä onnistuneista hankkeista muun muassa Nokian, Alma Median, Deloitten, Manpowerin, Soneran ja Veritaksen kanssa. Elämäntaidot auttavat nuorta etsimään ja löytämään omat vahvuutensa kotona, koulussa, työssä ja muissa yhteisöissä. Säätiön elämäntaitokonsepti rakentuu kahdesta osa-alueesta: minätaidoista ja yhteisötaidoista. Näiden alle kuuluu useita yksittäisiä mm. ajatteluun, identiteettityöhön ja vuorovaikutukseen liittyviä taitoja. 2.2 Osaava nuori Luovuus, itsetunto ja työelämätaidot Luovuus, itsetunto ja työelämätaidot ovat tärkeitä elementtejä nuoren elämässä. Zest, OK!-hanke ja Myrsky sekä Vastuullinen kesäduuni -kampanja jatkoivat työtä näiden taitojen parissa. Zest elämäntaitoja etsimässä Suomen lasten ja nuorten säätiön alun perin yläkoululaisille suunnattu Zest-ohjelma käynnistettiin vuonna Zestin tavoitteena on kannustaa nuoria rakentamaan myönteistä ja realistista kuvaa itsestään sekä ottamaan vastuuta omasta yhteisöstään. Ohjelma tarjoaa nuorille mahdollisuuden elämäntaitojen ja omien vahvuuksien kehittämiseen. Zestin viestiä nuorille on vienyt kahdeksan lahjakasta ja omalla urallaan menestynyttä Zest-tiimiläistä. Oman elämäntarinansa kautta he avaavat elämäntaitojen merkitystä ja vahvistavat nuorten uskoa itseensä. Zestin keskeinen viesti on, että jokainen on hyvä jossain, oma lahjakkuus pitää vain löytää. Zest-tiimiin ovat kuuluneet Veikka Gustafsson, Samppa Lajunen, Tommy Lindgren, Tiia Piili, Lenni-Kalle Taipale, Jani Toivola, Pamela Tola ja Eva Wahlström. Ohjelman kehittämisestä on vastannut laaja-alainen asiantuntijaryhmä, jonka johtajana toimi kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä. Asiantuntijaryhmä kokoontui vuoden 2012 aikana kaksi kertaa. Ohjelmassa työskenteli kevätlukukaudella projektipäällikkö ja projektikoordinaattori. Syksyllä 2012 ohjelmassa työskenteli osa-aikainen projektikoordinaattori. Nokia on rahoittanut Zestiä vuodesta Veritas Eläkevakuutus on tukenut ohjelmaa syksystä 2006 alkaen. Vuonna 2011 solmittiin yhteistyö Plusterveyden kanssa, jota jatkettiin vuonna 2012.

9 Muutosten tuulia Vuonna 2011 Zest aloitti vierailut kymppi- ja ammattistarttiluokissa. Nämä vierailut koostuvat Zestin elämäntaitoaiheisesta luennosta sekä työpajasta, jonka tarkoituksena on rohkaista oppilaita vuorovaikutukseen, vahvistaa itsetuntoa ja omaa ilmaisua sekä luokan ryhmähenkeä. Työpajassa tehdään erilaisia draamaharjoituksia, joihin kaikkien on helppo osallistua. Vuonna 2011 työpajoja ohjasi Pamela Tola ja vuonna 2012 myös Jani Toivola aloitti pajojen ohjaajana. Syyslukukaudella 2012 Zest-toiminta keskittyi 10.- ja ammattistarttiluokkiin, koska yhteistyö pitkäaikaisten rahoittajien Nokian ja Veritas Eläkevakuutuksen kanssa päättyi. Plusterveys jatkoi Zestin rahoittajana ja heidän tukensa kohdennettiin erityistukea tarvitseville 10.- ja ammattistarttiluokkalaisille ja ammattistarttivierailuista saatu palaute on ollut erinomaista ja tarvetta tämän tyyppiselle toiminnalle on sekä opettajien että oppilaiden mukaan ja ammattistarttiluokkavierailuja tullaankin jatkossa kehittämään edelleen. Oppilaitosvierailuja ja tapahtumia Vuonna 2012 Zest-tiimiläiset vierailivat yhteensä 108 oppilaitoksessa ympäri Suomea (seuraavalla sivulla olevassa taulukossa vierailut on laskettu koulujen lukuvuosittain). Näistä 18 oppilaitoksessa toteutettiin työpaja 10.- tai ammattistarttiluokille. Zest-toiminnan piirissä oli vuoden aikana noin nuorta. Vuosien aikana Zestohjelmassa on tehty noin vierailua ja tavoitettu yli nuorta. Zest-vierailut ovat olleet hyvin pidettyjä ja vierailupyyntöjä tulee opettajilta ja opinto-ohjaajilta viikoittain. Vuonna 2012 sekä oppilaat että opettajat arvioivat Zest-vierailujen onnistumista kokonaisuudessaan kouluarvosanalla 9. Oppilaat pitivät tiimiläisten esityksiä hyvinä ja mukaansa tempaavina. Asiasisällön keskiarvo oppilaiden palautteissa oli 8. Palautteiden perusteella lähes kaikki opettajat (95 %) kokivat vierailujen sisällön hyvin tärkeäksi ja uskoivat, että vierailulla oli oppilaisiin positiivinen vaikutus. Oppilaitosvierailujen lisäksi Zest oli mukana helmikuussa sekä Turussa että Helsingissä Next Step -messuilla, opettajille suunnatuilla Educa-messuilla Helsingissä sekä marraskuussa Helsingissä järjestetyillä Hammaslääkäripäivillä, jossa tarkoituksena oli tuoda esiin yhteistyötä Plusterveyden kanssa. Messujen ja tapahtumien lisäksi Zest teki yhteistyötä myös Tukikummit ry:n Harrastestartti-hankkeen kanssa elokuussa Yhteistyön tavoitteena oli kannustaa nuoria harrastamaan ja kehittämään sitä kautta elämäntaitojaan. 9

10 Zest-tiimiläisten kouluvierailut vuosina Zestiä on kehitetty opettajien ja oppilaiden palautteen kautta. Oppilaitosten kanssa on oltu tiiviissä vuorovaikutuksessa mm. avulla. Sivustolle on rakennettu erilaisia testejä ja tehtäviä, joiden kautta nuoret voivat tutkia ja harjoittaa omia lahjojaan ja elämäntaitojaan. Opettajille sivustolta löytyy asiantuntijoiden artikkeleita, taustatietoa sekä valmiita Zest-tuntikokonaisuuksia, joiden avulla elämäntaitojen ja lahjakkuuksien teemoja voidaan käsitellä opetuksessa laajemmin. Zest.fi-verkkosivusto on ollut suosittu ja sitä kautta opettajat ovat voineet myös lähettää vierailutoiveita. Vuonna 2013 sivustoa uudistetaan vastaamaan paremmin 10.- ja ammattistarttilaisten ja heidän opettajiensa tarpeisiin. Zestin tulevaisuus Zestin perustoiminta on ollut maltillista syyslukukaudesta 2012 lähtien rahoitusten päättyessä. Toimintamallia kehitettiin edelleen ja peruselementtejä hyödynnettiin uusien hankkeiden suunnittelussa. Vuonna 2013 käynnistyy uusi, RAY:n rahoittama Taidot elämään -hanke. Myös Zest-työpajoja toteutetaan vuonna Zest-ohjelma jatkaa siis elämäntaitoviestin viemistä nuorille uusien toimintamuotojen kautta. Rahoitustilanne määrittää, kuinka laajasti Zest tavoittaa nuoria tulevina vuosina. Loppuvuonna 2012 Zestin toimintavuosista koostettiin loppuraportti, jota hyödynnetään toiminnassa ja jaetaan yhteistyökumppaneille keväällä Zestin Facebook-sivusto on toiminut vuodesta 2010 vuorovaikutuskanavana, jossa tiimiläiset ovat kertoneet kuulumisia koulukiertueilta. Sivustolla on jaettu Zest-aiheisia videoita ja kuvia, minkä lisäksi oppilaat ovat voineet kommentoida tiimiläisten kirjoituksia. Vuoden 2012 lopussa sivustolla oli noin tykkääjää, joista n. 60 % oli vuotiaita. 10

11 11

12 OK!-hanke tukee maahanmuuttajataustaisten nuorten matkaa kohti työelämää Suomen lasten ja nuorten säätiön OSA KOKO- NAISUUTTA eli OK!-hanke käynnistyi vuonna Hankkeen tavoitteena oli heikossa työmarkkina-asemassa olevien maahanmuuttajataustaisten nuorten työllistäminen ja työllistymismahdollisuuksien parantaminen ennen kuin työttömyys on jatkunut niin kauan, että työelämään palaaminen tai sen aloittaminen on jo huomattavasti vaikeutunut. Kohderyhmänä olivat pääkaupunkiseudulla asuvat vuotiaat maahanmuuttajataustaiset nuoret, jotka eivät olleet töissä tai opiskelleet ja joilla oli peruskoulun päästötodistus Suomesta (tai vastaavat tiedot), riittävä suomen kielen taito sekä motivaatio olla mukana hankkeessa. OK!-hankkeen kokonaisuus muodostui koulutuksesta, työharjoittelusta sekä henkilökohtaisesta mentoroinnista. Koulutuksen tavoitteena oli tarjota nuorelle välineitä omien tavoitteiden asettamiseen sekä oman toiminnan ja ajattelun tutkimiseen. Koulutuksissa harjoiteltiin myös konkreettisia työelämässä tarvittavia taitoja, kuten työhakemuksen ja ansioluettelon laatimista. Työharjoittelu tarjosi nuorille mahdollisuuden kokeilla työntekoa ja soveltaa koulutuksissa oppimaansa käytäntöön. Harjoittelun tärkeänä tavoitteena oli yhtäältä tutustuttaa maahanmuuttajataustainen nuori työkulttuuriin ja toisaalta tuoda esiin maahanmuuttajataustaisten nuorten osaamista ja potentiaalia myös yritysten näkökulmasta. OK!-kokonaisuuden kolmas pala syntyi mentoroinnista. Mentoroinnin tavoitteena oli auttaa ja tukea maahanmuuttajataustaista nuorta koko sen ajan, jonka nuori oli mukana OK!-hankkeessa. Mentoroinnin arvo oli jokaiselle nuorelle erilainen: toiselle mentori oli luotettava keskustelukumppani, toiselle mentori oli korvaamaton apu työ- tai opiskelupaikan löytämisessä. Toiminta vuonna 2012 Vuonna 2012 OK!-hankkeessa oli toimintaa ainoastaan kevään aikana. Uusia hakemuksia otettiin vastaan maaliskuuhun saakka, koska hankkeen rahoitus päättyi kesäkuussa. Maaliskuussa mukaan tulleet olisivat näin ollen ehtineet suorittaa kolmen kuukauden harjoittelujakson loppuun ennen koko hankkeen päättymistä. Kevään aikana hakemuksia tuli muutamia ja nuoria valittiin mukaan kolme. Mukaan valituista vain yksi suoritti harjoittelun loppuun. Deloitte tarjosi hänelle työharjoittelupaikan. Kevään ja kesän aikana hankkeessa keskityttiin kokoamaan vuosien aikana syntynyttä tietoa ja osaamista loppuraporttiin. Kevään aikana kerättiin palautetta mukana olevilta yhteistyötahoilta ja nuorten työharjoittelupaikoilta sekä nuorilta. Loppuraportti valmistui elokuussa ja se lähettiin kiitoksien kera yhteistyökumppaneille, kuten työharjoittelupaikkojen tarjoajille sekä rahoittajille. OK!-hanketta rahoittivat Uudenmaan ELY-keskus, Manpower ja Deloitte, joiden lisäksi hankkeella oli myös muita tukijoita. Hankkeessa toimi ohjausryhmä, jossa olivat edellä mainittujen tahojen lisäksi edustettuina Helsingin kaupungin henkilöstökeskuksen maahanmuutto-osasto, Suomen Punainen Risti, Elinkeinoelämän keskusliitto EK sekä yhteistyöyrityksistä Itella, Unicafe ja Trainers House. Hankkeen johtoryhmään kuuluivat Suomen lasten ja nuorten säätiön toiminnanjohtajan ja OK!-hankkeen projektipäällikön lisäksi Deloitten toimitusjohtaja ja Manpowerin johtaja. 12

13 Hankkeen tuloksia vuosilta Vuosien aikana nuorten elämäntaitoja ja työelämävalmiuksia pyrittiin vahvistamaan ja työllistymiskynnystä madaltamaan koulutuksen, työharjoittelun ja ohjauksen keinoin. Nuorten ryhmiä oli koko hankkeen aikana yhteensä kuusi. Lisäksi hankkeessa ohjattiin ja tuettiin kymmeniä mukaan hakeneita nuoria opiskelemaan, välityöpaikkaan tai saamaan vahvempaa tukea elämäntilanteisiinsa. OK:ssa yhteistyössä Deloitten kanssa kehitettyä mentorointimallia hyödynnetään myös jatkossa. Se on pohjana mentorointimallien kehittämisessä mm. Taidot elämään -hankkeessa ja Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa. Nuorten ryhmissä aloitti 72 nuorta. OK!:ssa mukana olleiden nuorten tilanteita kartoitettiin vuonna 2010 ja keväällä Ensimmäisten ryhmien osalta vain noin 30 % on päätynyt työhön tai opiskelemaan. Kun toimintaa hankkeen aikana kehitettiin, päästiin hieman parempaan tulokseen. Kaiken kaikkiaan 35 % OK!-hankkeen läpikäyneistä nuorista työllistyi tai pääsi opiskelemaan. Alla on kuvattu miten hankkeeseen valitut nuoret ovat vuosien aikana pysyneet mukana hankkeessa. OK!-hankkeeseen valitut nuoret vuosien aikana. vuosi yhteensä valittiin mukaan aloitti hankkeessa suoritti työharjoittelun loppuun työllistyi tai pääsi opiskelemaan OK!:n jälkeen (64%) 19 (76%) 5 (71%) 19 (68%) 1 (100%) 51 (71%) 3 (27%) 8 (32%) 3 (43%) 10 (36%) 1 (100%) 25 (35%) aloittaneista keskeytti 4 (36%) 6 (24%) 2 (29%) 9 (32%) 0 (0%) 21 (29%) 13

14 Myrsky Myrsky-hanke on Suomen kulttuurirahaston vuonna 2008 aloittama valtakunnallinen hanke, joka rahoittaa ja tukee paikallisia nuorille suunnattuja taideprojekteja eri puolilla Suomea. Myrskyn tavoite on tarjota nuorille mahdollisuus etsiä taiteen avulla omaa identiteettiään, kasvattaa itseluottamustaan ja saada syviä yhteisöllisyyden kokemuksia. Hanke on suunnattu haastavissa elämäntilanteissa oleville vuotiaille nuorille. Myrskyn tukemissa projekteissa nuoria ohjaavat eri taiteenalojen ammattilaiset. Taidetta tehdään projekteissa nuorten omista lähtökohdista käsin. Projektit päättyvät aina jonkinlaisen lopputuotteen julkistamiseen, esitykseen tai näyttelyyn, jossa nuoret tekijät ovat pääosassa ja saavat ajatuksiaan esiin. Projektien suuruusluokka, kesto ja intensiteetti voivat vaihdella projektista toiseen kuitenkin niin, että projektien kautta nuorten osallistujien on mahdollista saavuttaa merkittäviä voimaantumisen kokemuksia. Näin ollen Myrskyssä ei ole esimerkiksi kertaluontoisia työpajoja toteuttavia taideprojekteja. Myrsky-hankkeeseen on vuodesta 2008 alkaen osallistunut jo yli nuorta, jotka kaikki ovat Myrskyn kautta päässeet mukaan pitkäjänteiseen luovaan toimintaan yhdessä muiden nuorten kanssa. Tutkimus Myrsky-hanke aloitti uuden tutkimusprosessin yhteistyössä Nuorisotutkimusseuran kanssa vuoden 2012 alusta. Uudessa tutkimuksessa hyödynnetään vahvasti Nuorisotutkimusseuran Myrskystä tekemän kolmivuotisen Nuoret taiteen tekijöinä -tutkimushankkeen tuloksia ja sen aikana kerättyä aineistoa. Myrskyn tutkimusosion tutkimusongelmana on, miten taide tuottaa osallisuutta sekä millä tavalla se tukee nuorten toimijuutta ryhmän ja yksilön tasolla. Tutkimusosio on syventänyt aiemman tutkimuksen osallisuutta koskevia tuloksia. Aiemmin kerättyä haastatteluaineistoa (N=121) täydentämään on tuotettu visuaalisen etnografian keinoin piirtämällä kerätty tutkimusaineisto, jossa seurataan osallistavaa taideprojektia kouluympäristössä. Tutkimuksessa yhdistetään taiteen keinoin tuotettua aineistoa perinteisempään laadulliseen aineistoon ja analysoidaan aineistoja rinnakkain. Näin on ollut mahdollista syventää näkökulmaa siihen, mitä erityistä taiteessa nuoren tukijana on. Tutkimusosiota on koordinoinut Nuorisotutkimusseura ry. Tutkimuksen ovat toteuttaneet Marika Tervahartiala ja Tomi Kiilakoski. Lisäksi Myrskyn tutkimukseen on integroitu opinnäytetyöntekijöitä, jolloin tutkimuksen maantieteellistä kattavuutta on voitu lisätä sekä tutkimukseen on voitu kerätä tietoa siitä, miten eri taidemuodot vahvistavat nuorten toimintaa. Koulutukset ja työnohjaus taiteilijaohjaajille Suomen lasten ja nuorten säätiön tavoite on tukea projekteissa toimivia taiteilijoita heidän työssään vaikeissa elämäntilanteissa elävien nuorten kanssa. Vuonna 2012 Myrsky-hanke järjesti taiteilijoille yhden yksi- ja yhden kaksipäiväisen koulutuksen, joissa teemoina olivat mm. nuorten tunnetaitojen vahvistaminen, elämäntaitojen opettaminen ja sosiokulttuurinen innostaminen työtapana. Koulutusten yksi tärkeä tehtävä on tarjota taiteilijoille myös vertaistukea ja mahdollisuuksia verkostoitua valtakunnallisesti samankaltaista työtä tekevien kanssa. Koulutusten lisäksi taiteilijoille tarjotaan työnohjausta ryhmämuotoisesti Oulussa, Tampereella ja Helsingissä. Kustakin yli puoli vuotta kestävästä projektista voi osallistua oman alueen työnohjausryhmään kolmesta neljään kertaa vuodessa. 14

15 Myrsky-hankkeesta jaetut projektituet 2012 Myrsky-hankkeessa on jaettu projektitukia vuoden 2012 aikana kolmessa eri jaossa: helmikuussa, toukokuussa ja lokakuussa. Hakemuksia tuli sinä aikana säätiölle 142 kappaletta, niissä rahaa haettiin yhteensä noin 4,3 miljoonaa euroa. Säätiö on jakanut vuoden 2012 aikana rahoitusta 42 projektille, yhteensä noin euroa. Projekteissa oli mukana yli nuorta. Projektituet ovat vaihdelleet euron ja euron välillä. Rahaa on vuonna 2012 voitu jakaa noin 12 % haetusta kokonaissummasta. Tukia on jaettu valtakunnallisesti: Myrsky-projektit sijaitsevat joka puolella Suomea. Liitteessä 1 on tarkempaa tietoa projekteista. Kaikissa projekteissa ovat täyttyneet seuraavat kriteerit: Projekti saavuttaa osallisuuden vahvistamiseen erityistä tukea tarvitsevia nuoria. Projektin pääasiallisena tavoitteena on nuorten voimaantuminen eri muodoissaan. Nuoret ovat projektissa itse taiteen tekijöinä ja taidetta tehdään heidän lähtökohdistaan. Projektissa tuotetaan lopputuote, jonka kautta nuoret tulevat näkyviksi. Projekti on pitkäjänteinen. Taidetta käytetään innovatiivisesti nuorten tukemiseen. Projektissa sovelletaan taidetta yhteisöllisin toimintatavoin. Mukana olevat taiteilijat ovat oman taiteenalansa ammattilaisia. Järjestäjätaholla on mukana projektissa myös kasvatuksellista osaamista. Projektisuunnitelma on järkevä ja budjetti on realistinen suhteessa suunnitelmaan. Projektilla on uskottava suunnitelma yhteistyökumppaneiden kanssa työskentelemisestä. 15

16 Nuorten oma Myrsky Nuorten oma Myrsky-haku lanseerattiin keväällä Hakumuoto on tarkoitettu vuotiaiden nuorten ryhmien omille taideprojekteille. Projekteissa nuorten tulee olla itse taiteen tekijöinä. Tukea voi saada euroa materiaali- ja vuokrakuluihin sekä taiteilijan palkkaamiseen. Taiteilijan tarkoitus on toimia nuorille innostajana ja auttajana muutaman lyhyen työpajan tai parin viikonlopun mittaisen jakson verran, nuorten kokeman tarpeen mukaan. Päävastuu projektista kuuluu kuitenkin nuorille itselleen. Tuen hakeminen tapahtuu verkossa olevalla nettilomakkeella. Jos hakijat ovat alle 18-vuotiaita, tulee projektilla olla myös nimettynä vastuuaikuinen, joka huolehtii erityisesti siitä, että saatu rahallinen tuki käytetään suunnitellusti. Materiaali- ja vuokratuki maksetaan nuorille rahana, taiteilijan palkkakuluista ja niiden maksamisesta huolehtii Suomen lasten ja nuorten säätiö. Vannetanssia, nukketeatteria ja katutaidetta Vuonna 2012 Nuorten omia Myrsky-hakemuksia tuli ympäri Suomen yhteensä 21 ja niistä 14 sai tukea. Tukea myönnettiin yhteensä euroa. Projekteissa taiteenalat olivat hyvin katettuja ja Nuorten omalla Myrsky-tuella käynnistyi muun muassa vannetanssiryhmä, nukketeatterikerho sekä useampia bändiprojekteja. Projekteihin osallistui yhteensä vuotiasta nuorta. Nuorten oman Myrsky-projektin toteuttamiseen kuuluu raportointilomakkeen täyttäminen sekä Nuorten omaan Myrsky-blogiin kirjoittaminen. Jokaisen tukea saaneen projektin tulee tehdä vähintään kaksi blogimerkintää haluamallaan tavalla. Nuoret ovat innostuneet bloggailusta ja monet ryhmät ovat lähettäneet myös kuvia ja videoita projektistaan. Nuorilta ja taiteilijavalmentajilta saatu palaute uudesta hakumuodosta on ollut hyvää. Nuoret ovat päässeet kokeilemaan uusia harrastuksia, toteuttamaan itseään ja tekemään asioita, joihin heillä ei muuten olisi ollut mahdollisuutta. Taiteilijavalmentajat ovat kokeneet nuorten projektin ohjaamisen mielekkääksi ja tärkeäksi. Monet ovat jatkaneet yhteydenpitoa nuoriin vielä varsinaisen valmentamisen päätyttyä. Nuorten omaa Myrsky-hakua pyritään jatkossa kehittämään ja vakiinnuttamaan se osaksi Myrskyohjelmaan. Vuonna 2013 panostetaan erityisesti hakumuodon markkinointiin nuorille, mutta myös nuorten parissa toimiville aikuisille, kuten nuorisoohjaajille ja opettajille. Liitteessä 1 on tarkempaa tietoa projekteista. 16

17 Vastuullinen kesäduuni 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö toteutti yhteistyössä Alma Median, Monster.fi:n ja Soneran kanssa Vastuullinen kesäduuni kampanjan. Kampanjaa tukivat myös ABB, DNA, YIT ja ISS. Asiantuntijakumppaneina toimivat Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry, ProCom Viestinnän ammattilaiset ry ja Finnish Business & Society ry (FiBS). Opiskelijajärjestöjä edustivat SYL, SAMOK ja SAKKI. Kampanja kesti tammikuusta elokuuhun ja siihen saivat osallistua kaikki työnantajat, jotka halusivat kehittää kesätyökulttuuriaan vastuullisemmaksi. Tämä oli kampanjan toinen toimintakausi. Vastuullinen kesäduuni -kampanjan tavoitteena on edistää nuorten työelämävalmiuksia haastamalla työnantajat tarjoamaan enemmän ja parempia kesätyöpaikkoja. Kampanja innostaa työnantajia tunnistamaan ja hyödyntämään kesätöihin liittyvät mahdollisuudet, joiden avulla sekä nuori että työnantaja saavat enemmän irti kesätyökokemuksesta. Kampanjan ytimenä ovat Hyvän kesätyön periaatteet, joita kampanjaan lähteneet työnantajat sitoutuvat noudattamaan. Kampanjan kohderyhmänä ovat työnantajat ja hyödynsaajina ovat kaikki peruskoulun päättäneet opiskelevat nuoret, erityisesti tutkintoon opiskelevat vuotiaat. avulla. Tutkimuksessa selvitettiin työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden rekrytoinnissa sekä heidän käsityksiään nuorten kesätyötilanteesta vuosina Vastuullinen kesäduuni -kampanja tuki säätiön tavoitetta lisätä tunnettuuttaan ja mainettaan kiinnostavana yritysvastuukumppanina medianäkyvyyden kautta ja tavoittamalla suoraan suuren joukon suomalaisia työnantajia. Kampanjan suojelijana toimi EK:n hallituksen puheenjohtaja Ole Johansson. Osana kampanjaa järjestettiin Vastuullisin kesäduuni kilpailu, johon saivat osallistua kaikki mukana olleet työnantajat. Kilpailussa oli kolme kategoriaa kesätyöntekjöiden määrän mukaisesti. Sarjansa voittivat Helen Sähköverkko Oy, Ponsse Oyj ja YIT Oyj. Kampanjan päätöstilaisuus järjestettiin yhdessä Lasten Päivän Säätiön kanssa Linnanmäen huvipuistossa. Vastuullinen kesäduuni kampanja sai kunniamaininnan Vala Awards kilpailun sarjassa vuoden varainhankintateko. Kampanja puhutteli raatia ajankohtaisella aiheellaan ja hyvin toteutetulla yritysyhteistyökonseptillaan. Vala Awards on Vastuullinen lahjoittaminen ry:n vuotuinen kilpailu, jonka tarkoitus on nostaa esiin vastuullisia ja onnistuneita varainhankintatekoja. Vuonna 2012 kampanjaan osallistui 107 työnantajaa, jotka tarjosivat yhteensä lähes kesätyöpaikkaa. Työnantajille järjestettiin viestinnän asiantuntija Jouni Heinosen johdolla mainetyöpaja. Nuoria aktivoitiin sosiaalisen median avulla: Facebookissa järjestettiin tarinakilpailu, jossa nuoret kertoivat omia kesätyökokemuksiaan. Alma Media julkaisi kampanjan ilmoituksia lehdissään ja verkkopalveluissaan. Medianäkyvyyttä saatiin myös työnantajille suunnatun kyselytutkimuksen Vuonna 2012 mukana oli 107 työnantajaa, jotka tarjosivat lähes kesätyöpaikkaa nuorille. 17

18 18

19 2.3 Vastuullinen nuori kuluttaja Suomalainen yhteiskunta erityisesti taloudellinen hyvinvointi sen osana on muuttunut voimakkaasti viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana luvun talouspoliittisen murroksen ja kansakunnan vaurastumisen myötä yhteiskunta on muuttunut markkinavetoisemmaksi ja kulutuksen merkitys kulttuurissa on voimistunut. Kulutusyhteiskunnan arvot ja globaalin kehityksen haasteet ovat monessa kohtaa jännitteisiä. Tilanne vaatii nuorilta uudenlaista osaamista on tärkeää tiedostaa henkilökohtaisten ratkaisujen seuraukset sekä omaan talouteen ja hyvinvointiin että toisiin ihmisiin ja ympäristöön. Vastuullinen kuluttaminen, oman talouden hallinta ja kriittinen medialukutaito ovat tärkeitä taitoja nyky-yhteiskunnassa. Kuluttajakasvatuksen uudistus on tarpeen, sillä markkinat ja palvelut ovat muuttuneet merkittävästi viime vuosikymmenen aikana. Tarjolla olevia tuotteita ja palveluita on entistä enemmän, globalisaatio vaikeuttaa talouden ymmärtämistä, ympäristökysymykset ovat keskustelun keskiössä, markkinointi on muuttunut ja lisääntynyt ja teknologian rooli vahvistuu. Näiden muutosten myötä kuluttajakasvatuksen tarve on lisääntynyt. Säätiön ohjelman yleisenä tavoitteena on vaikuttaa nuorten vastuullista kuluttamista koskeviin tietoihin ja asenteisiin sekä niiden välityksellä toimintaan. Ohjelmassa toteutettavan toiminnan avulla vaikutetaan siihen, että nuorten kulutustottumukset liikkuvat tiedostavampaan ja vastuullisempaan suuntaan. Nuorten tietoja kulutus- ja ympäristöasioissa lisätään niin, että he ymmärtävät omien valintojensa vaikutukset, sekä oman itsensä että muiden ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin. Ohjelman kautta pyritään tavoittamaan yläkouluikäisiä ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevia, pääsääntöisesti vuotiaita nuoria. Ohjelma jakautuu kahteen osa-alueeseen, joita ovat taloustaidot sekä ympäristö ja oma hyvinvointi. Molemmilla osa-alueilla on omat määrälliset tavoitteensa, mutta toiminta ja menetelmät tukevat toisiaan. Läpileikkaavana teemana kulkevat medialukutaidot. Osa-alueiden toteuttaminen perustuu hankkeisiin, joihin haetaan rahoitusta. Toiminta käynnistettiin vuonna 2012 taloustaitojen osalta. Nuorten taloustaidot Nuorten velkaongelmat ovat olleet muutaman viime vuoden ajan voimakkaassa kasvussa vuotiaille rekisteröidään vuosittain kymmeniätuhansia uusia maksuhäiriömerkintöjä. Nuorten perinnässä olevat velat ovat usein suhteellisen pieniä, mutta niiden vaikutus saattaa olla nuoren elämään dramaattinen: merkintä luottotietorekisterissä voi estää lainan, vuokrasopimuksen tai puhelinliittymän saamisen ja johtaa syrjäytymiseen opinnoista ja työelämästä. Nuorten taloustaitohankkeen tavoitteena on ehkäistä nuorten taloudenpidossa ilmeneviä ongelmia. Lisäksi tavoitteena on niiden seurauksena kasvavan syrjäytymisriskin pienentäminen. Ongelmiin voidaan vaikuttaa ennen niiden syntymistä ja pahenemista parantamalla nuorten taloustaitoja ja korjaamalla kuluttamiseen ja nuoruudenajan taloudellisiin resursseihin liittyviä väärinkäsityksiä. Toiminnan erityisenä tavoitteena on vähentää nuoren riskiä joutua taloudellisiin ongelmiin. Tavoitteeseen pyritään herättämällä nuoret tiedostamaan paremmin talouden realiteetit ja vahvistamalla heidän taloustietojaan ja -taitojaan sekä korjaamalla epärealistisia käsityksiä nuoruudenajan taloudellisista resursseista. Hankkeessa keskeiset pedagogiset kysymykset ovat, miten yhtäältä innostetaan nuoria omaan talouteen liittyvissä asioissa ja toisaalta kanavoidaan into tekemiseksi ja sitä kautta oppimiseksi. Vuonna 2012 uudelleenarvioitiin hankkeen onnistumismahdollisuudet ja todettiin, että toiminnassa keskitytään yhden kokonaisuuden toteuttamiseen: taloustaitopeliin ja sen saamiseen nuorten käyttöön. Arvioinnin tuloksena todettiin myös, että täysin uuden pelin rakentaminen on haastavaa ja kallista. Riskinä on, ettei pelistä tule riittävän kiinnostava. Syksyllä 2012 säätiö löysi uuden yhteistyökumppanin. Danske Bankilla on Tanskassa käytössä hyvin toimiva peli vuotiaille nuorille. Yhteistyössä Danske Bankin, Finlandssvenskt samarbetsforumin ja asiantuntijaryhmän kanssa käynnistyi taloustaitopelin sisällön suunnittelu. Peli hyödyntää Tanskassa käytettyä teknistä alustaa ja toimii samalla pelilogiikalla. Yhteistyön ja yhteisen sisällöllisen panostuksen kautta taloustaitopeli saadaan myös suomalaisten nuorten käyttöön. Peli valmistuu ja lanseerataan vuonna Sen jälkeen arvioidaan, miten Vastuullinen kuluttaminen -ohjelman toteutusta jatketaan. 19

20 2.4 Kansainvälinen ohjelma Säätiö edistää nuorten elämäntaitoja, mahdollisuuksia ja hyvää elämää myös Suomen rajojen ulkopuolella. Säätiön Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa toimivat kumppaniorganisaatiot ovat asiantuntevia ja osaavia kansalaisjärjestöjä. Yhteistyön kautta säätiö saa uusia ideoita ja toimintamalleja myös kotimaan toimintaansa. Kansainvälisen ohjelman myötä säätiön toiminnan tunnettuus ja arvostus Suomessa ovat kasvaneet. Kansainvälinen ohjelma muodostaa merkittävän osan säätiön toiminnasta. Vuonna 2012 ohjelmaa toteutettiin ja kehitettiin vuonna 2010 hyväksytyn kansainvälisen ohjelman strategian mukaisesti. Ohjelma toteuttaa säätiön tehtävää edistää nuorten hyvinvointia ja haastaa yhteiskunnan toimijoita globaaliin vastuuseen erityistä tukea tarvitsevista nuorista. Ohjelma keskittyy vuotiaisiin nuoriin Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa kehitysyhteistyön kautta. Toiminnan kolme temaattista osa-aluetta ovat työ (työllistyminen ja pienyrittäjyys), kansalaisuus (osallistuminen, vaikuttaminen, johtaminen, kulttuuri-identiteetti) ja oppiminen (non-formaali, elämäntaidot). Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen on keskeisenä elementtinä kaikessa toiminnassa. Kehitysyhteistyö Vuonna 2012 säätiöllä oli käynnissä kahdeksan kehitysyhteistyöhanketta: kuusi Latinalaisessa Amerikassa ja kaksi Afrikassa. Hankkeissa oli mukana yli nuorta. Hankkeita toteutettiin paikallisten kumppanijärjestöjen kanssa. Ecuadorissa yhteistyössä Fundación Esquel -järjestön kanssa toteutettu hanke päättyi vuoden lopussa. Hankkeessa edesautettiin maaseutukoulujen ja -yhteisöjen toimintaa ja alkuperäisväestön kaksikielisen peruskoulutuksen kehittämistä aurinkopaneelien avulla ja edistämällä tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävien opetusmenetelmien käyttöönottoa. Perussa hankkeita toteutettiin yhdessä paikallisen kumppanin CEDROn (Centro de Información y Educación para la Prevención del Abuso de Drogas) kanssa. Perun pääkaupunkiseudulla jatkui lasten ja nuorten terveyden ja elämäntaitojen edistämishanke alueen neljässä koulussa ja kolmessa turvakodissa. Samalla alueella alkoi vuonna 2012 uusi hanke, joka keskittyi nuorten työllistymisen ja pienyrittäjyyden edistämiseen sekä elämäntaitojen ja osallistumisen vahvistamiseen. Hankkeen yrityskumppanin Deloitten kanssa suunniteltiin yritysvastuun vapaaehtoisohjelmapilotti, jonka toteutus käynnistyi SENEGAL Kumppani: Synapse TANSANIA Kumppani: TAYOA BRASILIA Kumppani: Aliança 1. Peru, terveyshanke , CEDRO 2. Senegal, työllistymis- ja yrittäjyyshanke , Synapse center 3. Tansania, työllistymis- ja yrittäjyyshanke , TAYOA 4. Brasilia, kestävän kehityksen hanke , Aliança institute 5. Peru, työllistymistä tukeva elämäntaitohanke , CEDRO 6. Peru, nuorisoryhmien yrittäjyyshanke , CEDRO 7. Paraguay, yrittäjyyshanke , Cird 8. Ecuador, maaseutukoulujen kehittäminen aurinkoenergialla , Esquel PARAGUAY Kumppani: CIRD PERU Kumppani: CEDRO ECUADOR Kumppani: Fundación Esquel! 20

21 hankkeen alkaessa. Vuonna 2012 alkoi myös Nokian tukema nuorten ryhmien pienyrittäjyys- ja osallistumishanke San Martín- ja VRAE-alueilla Perun maaseudulla. Hanke jatkaa aiempia nuorten johtajuushankkeita. Uudessa hankkeessa vahvistetaan nuorten ryhmien taloudellista kestävyyttä, yhteiskunnallista osallistumista ja verkostoitumista. Nokian kehittämää mobiilisovellusta hyödynnetään hankkeen pienyrityksissä. Brasiliassa nuorten työllistymis- ja elämäntaitohanke jatkui yhteistyössä Aliança Instituutin kanssa. Hankkeessa kansalaisuustematiikka on vahvasti mukana; nuoret toteuttavat ryhmissä suunnittelemiaan ympäristöprojekteja sekä tekevät työharjoittelun yhteiskuntapalvelun muodossa. Hankkeen yrityskumppani on Nokia. Paraguayssa alkoi vuonna 2012 uusi nuorten elämäntaitoihin ja pienyrittäjyyteen keskittyvä hanke paikallisen kumppanin CIRDin (Centro de Información y Recursos para el Desarrollo) kanssa. Hankkeessa edistetään myös nuorten yrittäjien yhdistystoimintaa sekä kehitetään verkostoja ja paikallisia kumppanuuksia pienyrittäjyyden tukemiseksi. Hankkeen yrityskumppanin Nokian kehittämää mobiilisovellusta hyödynnetään pienyrityksissä. Senegalin ja Tansanian nuorten työllistymistä ja pienyrittäjyyttä edistävät hankkeet jatkuivat vuonna Näistä Tansanian hanke päättyi vuoden 2012 lopussa. Senegalin hankkeelle ulkoasiainministeriö myönsi jatkoaikaa vuodelle Hankkeet keskittyivät nuorten voimaannuttamiseen elämäntaitojen avulla, työllistymiseen ja yrittäjyyden edistämiseen. Tansanian hankkeeseen sisältyi myös nuorten työllistymistä tukeva IT-komponentti. Säätiö jätti kolme hanketukihakemusta ulkoasiainministeriön vuoden 2012 hakukierrokselle. Haetut hankkeet olivat: 1. Nuorten yrittäjyyden tukeminen Senegalissa, 2. Nuorten elämäntaitojen ja osallistumisen tukeminen Senegalissa, ja 3. Nuorten kehityksen edistäminen Westburyssa Etelä-Afrikassa. Nuorten yrittäjyyshanke Senegalissa ja nuorten kehityshanke Etelä-Afrikassa saivat puoltavan hanketukipäätöksen marraskuussa Kolmivuotiset hankkeet käynnistyvät vuonna 2013: Senegalissa 21

22 yhteistyössä paikallisen kumppanijärjestön Synapsen kanssa ja Etelä-Afrikassa yhdessä Khulisa Social Solutions-kumppanin kanssa. Etelä-Afrikan hankkeessa yritysyhteistyökumppanina on Koneen 100-vuotissäätiö. Vuonna 2012 säätiö toteutti UM:n tuella myös viestintähankkeen Nuorten ääni työkaluja järjestöjen kehitysviestintään ja kansainvälisyyskasvatukseen. Hankkeessa julkaistiin tutkimus nuorten kehitysyhteistyömielikuvista, -asenteista ja -tiedoista sekä järjestettiin työpaja tutkimuksen tuloksista. Vuoden mittaan työntekijät tekivät seurantamatkat kaikkiin hankemaihin. Helmikuussa Aino Heikkinen toteutti matkan Brasiliaan. Kesäkuussa Aino Heikkinen ja Anna-Leena Myllylä vierailivat Tansaniassa ja elokuussa Senegalissa. Marras-joulukuussa Aino Heikkinen toteutti seurantamatkat Ecuadoriin ja Peruun. Perun matkaosuudelle osallistuivat myös Deloitten Minja Nieminen ja säätiön kehitysyhteistyöharjoittelija Elli Keränen. Marraskuussa Anna-Leena Myllylä ja Elli Keränen tekivät hankeseurantamatkan Paraguayhin. Yritysyhteistyön kautta enemmän vaikuttavuutta Vuonna 2012 kansainvälisen ohjelman keskeisimmät yrityskumppanit olivat Nokia ja Deloitte. Yritysyhteistyö Nokian ja Deloitten kanssa toteutti säätiön tehtävää haastaa yhteiskunnan toimijoita globaaliin vastuuseen erityistä tukea tarvitsevista nuorista. Uusien hankkeiden myötä yritysten asiantuntijuuden hyödyntäminen nostettiin uudelle tasolle. Nokia tuki vuonna 2012 viittä säätiön kehitysyhteistyöhanketta. Vuonna 2012 alkaneissa nuorten pienyrittäjyyshankkeissa Perussa ja Paraguayssa hyödynnetään Nokian kehittämää mobiilisovellusta pienyrittäjyyden tarpeisiin. Vuosien aikana nuoret saavat koulutusta sovelluksen käytöstä ja hankkeissa tehdään opetus- ja viestintämateriaalia nuorten yrittäjyyteen liittyvistä teemoista. Perussa vuonna 2012 alkaneeseen Deloitten yhteistyöhankkeeseen sisältyy yhteistyössä suunniteltu yritysvastuun vapaaehtoisohjelmapilotti. Hankkeessa nuoret saavat koulutusta ja tukea työllistymiseen ja pienyritysten perustamiseen sekä muodostavat vapaaehtoisryhmiä yhteisöjensä kehittämiseksi. Yhteistyötä luodaan ja kehitetään eteenpäin eri toimijoiden välillä pienyrittäjyyden ja nuorten työllistymisen vahvistamiseksi. Vapaaehtoisohjelman kautta neljä Deloitten työntekijää toteutti kukin noin kahden kuukauden vapaaehtoisjakson Perussa vuonna Deloitten työntekijöistä on myös muodostettu Suomeen tiimejä, jotka suunnittelevat, seuraavat ja arvioivat Deloitten roolin toteutusta. Vuoden 2012 aikana Deloitten työntekijät tukivat nuorten pienyrittäjyysmanuaalin luomista, paikallisen kumppanin CEDRO:n organisaation kehittämisestä ja verkostoitumista. Ohjelman asiantuntijuuden ja menetelmien vahvistaminen Kansainvälistä ohjelmatoimintaa ja säätiön asiantuntijuutta kehitettiin aktiivisesti vuoden 2012 aikana. Kehitysyhteistyön seurantaan ja arviointiin luotiin uusia menetelmiä ja työkaluja. Kepan fasilitoimien Arvioinnista arkea -työpajojen kautta säätiön toiminnalle kehitettiin yleisiä elämäntaitoindikaattoreita. Prosessissa määriteltiin myös tarkempia elämäntaitoindikaattoreita kansainväliselle ohjelmalle. Seuranta- 22

23 ja arviointityökalun kehittämistä jatketaan vuonna Keskiössä ovat säätiön kehitysyhteistyön kolme temaattista osa-aluetta: työ, kansalaisuus ja oppiminen. Vuoden 2012 aikana uudistettiin myös dokumenttipohjia vastaamaan hankkeiden suunnittelu-, seuranta- ja arviointitarpeita sekä UM:n uudistuneita dokumenttipohjia. Vuonna 2011 työnsä aloittanut kansainvälinen toimikunta toimi kansainvälisen ohjelman neuvonantajana ja osallistui ohjelman kehittämiseen, seurantaan, arviointiin ja varainhankintaan. Toimikunta kokoontui neljästi vuodessa. Toimikunnan päätehtäviä vuonna 2012 olivat ohjelman varainhankinnan vahvistaminen ja yritysyhteistyön suunnittelu. Ohjelmassa ja hankkeissa hyödynnettiin yhä enemmän vapaaehtoisuutta. ETVO-vapaaehtoinen Riku Aakala aloitti puolen vuoden työjakson Senegalin hankkeessa syksyllä Lisäksi Deloitten yhteistyöhankkeen vapaaehtoiset työskentelivät mm. paikallisen kumppanin CEDRO:n organisatorisen vahvistamisen parissa ja pienyrittäjyysmanuaalin työstämisessä. Säätiö kehitti vuoden 2012 aikana suhteitaan ulkoasiainministeriöön ja suurlähetystöihin hankemaissa. Kansainvälisen ohjelman edistymisestä käytiin aktiivista vuoropuhelua. Ohjelman keskeinen strateginen tavoite on ulkoasiainministeriön kumppanuusjärjestöasema. Säätiö haki asemaa kumppanuusjärjestöhaun avauduttua syksyllä UM valitsee uudet kumppanuusjärjestöt vuonna Kehitysyhteistyön Nuorisoverkosto Vaikuttamistyötä Suomessa toteutettiin erityisesti Kehitysyhteistyön Nuorisoverkoston toiminnan kautta ja osallistumalla harkitusti Kepan vaikuttamistoimintaan. Säätiön koordinoima Nuorisoverkosto kokoaa yhteen nuorten parissa kehitysyhteistyötä tekevät tahot. Tapaamisia on neljä kertaa vuodessa. Vuonna 2012 Nuorisoverkoston puitteissa jaettiin työkaluja, joita nuorten kanssa toimivat voisivat hyödyntää työssään. Lisäksi tapaamiset tarjosivat alustan verkostoitumiselle ja ajankohtaisten uutisten jakamiselle. Ohjelman tulevaisuus Maailmassa on 1,2 miljardia vuotiasta nuorta, joista lähes 90 % asuu kehittyvissä maissa. Unicefin State of the World s Children raportin mukaan 71 miljoonaa nuorta jää vaille koulutusta, joka auttaisi heitä eteenpäin työelämässä. Maailman työvoimasta vuotiaat muodostavat noin neljänneksen, mutta työttömien määrästä heitä on runsaat 40 prosenttia. Moni kehittyvien maiden nuori ei pääse eteenpäin elämässään, koska koulutuksen puute ja työttömyys ovat perheen perustamisen ja aikuisuuteen siirtymisen esteenä. Tämä yhdistettynä vaikutusmahdollisuuksien vähäisyyteen aiheuttaa turhautuneisuutta maailman nuorissa. Nuorilla on merkittävä rooli globaalissa kehityksessä. Heidän tilanteensa ja mahdollisuutensa osallistua kehitykseen vaikuttaa yhteiskunnalliseen hyvinvointiin ja vakauteen koko maailmassa. Valtioiden taloudellinen ja sosiaalinen kehitys riippuu siitä, miten nuorten energia ja taidot saadaan käyttöön. Suomen lasten ja nuorten säätiö jatkaa kansainvälisen ohjelman viitoittamaa työtään nuorten työn, osallistumisen ja oppimisen parissa kehitysyhteistyön kautta. Säätiö pyrkii näin vastaamaan keskeisiin kehittyvien maiden nuorten kohtaamiin haasteisiin ja tuomaan oman panoksensa nuorten hyvinvoinnin tukemiseen globaalisti. Kansainvälisen ohjelman varainhankintaa kehitetään takaamaan entistä paremmin resurssit ohjelman toteuttamiselle. Yrityksiä osallistetaan uusien toimintamallien kehittämiseen nuorten parissa tehtävässä kehitysyhteistyössä. Tulevana vuonna säätiö jatkaa kansainvälisen ohjelman kehittämistyötä myös erityisesti viestinnän, arvioinnin ja kumppanuuksien osalta sekä vahvistamalla yhä enemmän nuorten ääntä toiminnassaan. 23

24 talous 3.1 Rahoituspohjan vakiinnuttaminen ja talouden vahvistaminen Säätiön taloudellisena tavoitteena on säilyttää vakaa talous ja hyvä maksukyky hankkimalla rahoitusta yritysyhteistyökumppaneilta, julkisyhteisöiltä, ministeriöiltä, yksityisiltä henkilöiltä ja apurahasäätiöiltä. Tavoitteena on lisäksi tehdä sellaista taloudellista tulosta, että säätiön sääntöjen mukainen toiminta turvataan. Säätiön taloudellinen volyymi oli ja kokonaistulos oli alijäämäinen Alijäämä johtui siitä, että säätiö rahoitti kahden kehitysyhteistyöhankkeen omarahoitusosuudet omalla rahoituksella. 3.2 Varainhankinta Säätiön varainhankinnan vahvuus perustuu sille, että säätiöllä on selkeät toimintatavoitteet ja hyvä projektisuunnittelu. Varainhankintaa toteutettiin vuonna 2012 hyödyntäen yhteistyössä varainhankinnan työryhmän kanssa vuonna 2010 tehtyä varainhankintasuunnitelmaa, jota on päivitetty vuosittain. Varainhankintaa toteutetaan pääasiassa hankekohtaisesti neuvotteluilla ja tapaamisilla sekä hakuprosessien kautta. Säätiön toimintaa tukivat opetusministeriö, ulkoasiainministeriö, Suomen kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden ja Uudenmaan ELY-keskus. Uutena avauksena rahoitusta haettiin Raha-automaattiyhdistykseltä. Säätiö vastaanottaa vuosittain myös lahjoituksia sekä yrityksiltä ja yhteisöiltä että yksityishenkilöiltä. Vuonna 2012 järjestettiin myös varainhankintaaamiainen, jonka kautta käynnistyi Myrskyyritysverkoston toiminta. Mukana olevat yritykset sitoutuivat tukemaan Myrskyä seuraavan kahden tai kolmen vuoden ajan. Varainhankintaa toteuttivat säätiön henkilökunta ja hallitus sekä nimetyt luottamushenkilöt. Kehitysyhteistyön omarahoitusosuuksien kattamiseksi tehtävää varainhankintaa edisti myös kansainvälinen toimikunta. Vahva hallituksen, neuvottelukunnan ja jo mukana olevien yritysten kautta muodostunut verkosto edistää yritysyhteistyön rakentamista ja varainhankintaa sen kautta. 3.3 Yritysyhteistyö Yritysyhteistyö on mukana kaikessa säätiön toiminnassa. Yritysyhteistyö rakentuu niin rahallisesta tuesta kuin yhdessä tekemisestä ja osaamisen jakamisesta. Useat yritykset tukevat säätiön toimintaa myös pro bono. Vuonna 2012 säätiö toteutti yritysyhteistyöhankkeita ABB:n, Alma Median, Deloitten, DNA:n, ISS Palveluiden, Manpowerin, Monster.fi:n, Nokian, Soneran, Veritas Eläkevakuutuksen ja YIT:n kanssa. Yhteistyötä tehtiin myös viestintätoimisto Pohjoisrannan kanssa. Pohjoisranta auttoi säätiötä viestinnän strategisten linjausten määrittämisessä. Säätiön hankkeita tukivat myös muun muassa Elisa, Fortum, Marimekko, Solving, SOK, Stockmann, UPM-Kymmene ja Wärtsilä. Syksyllä käynnistyi monia uusia yhteistyöneuvotteluja, jotka laajentavat yritysyhteistyöverkostoa vuonna Kansainvälisen ohjelman omarahoitusosuuden hankinnassa korostuu yritysyhteistyö ja yritysten asiantuntijuuden hyödyntäminen. Erityisesti Deloitten yhteistyöhankkeessa, mutta myös Brasilian hankkeessa, osa hankkeiden omarahoitusosuudesta katettiin vapaaehtoistyöllä vuonna Sekä yritysten vapaaehtoisten että muiden vapaaehtoisten työpanosta pyritään jatkossa lisäämään kehitysyhteistyöhankkeiden rahoituskanavana. Rahankeräyslain alainen toiminta Vuonna 2012 säätiöllä ei ollut rahankeräyslain alaista toimintaa. 24