Tyypin 2 diabetes. Itsehoito-opas

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tyypin 2 diabetes. Itsehoito-opas"

Transkriptio

1 Tyypin 2 diabetes Itsehoito-opas

2 TYYPIN 2 DIABETES Itsehoito-opas

3 Tyypin 2 diabetes Itsehoito-opas Sisällysluettelo 1. Määritelmiä Insuliini Diabetes Aikuistyypin eli tyypin 2 diabetes Nuoruustyypin eli tyypin 1 diabetes Raskausdiabetes MODY-diabetes Hitaasti kehittyvä tyypin 1 diabetes (LADA) Mitä haittaa kohonneesta verensokerista on? Tyypin 2 diabeteksen kehittyminen Insuliiniresistenssi Insuliinin erityksen heikkeneminen Metabolinen oireyhtymä Tyypin 2 diabeteksen esiintyvyys ja ilmaantuvuus Oireet Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy Sairastumisriskin arviointi Miten ehkäistä? Tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskin arviointilomake Painoindeksitaulukko Tyypin 2 diabeteksen toteaminen eli diagnosointi Verensokerin diagnostiset raja-arvot Muut tutkimukset

4 8. Hoidon tavoitteet Hyvä hoito on yhteistyötä Valtimotaudin ja lisäsairauksien ehkäisy Kohonnut verensokeri Kohonnut verenpaine Rasva-aineenvaihdunnan häiriöt Lisääntynyt veren hyytymistaipumus Ylipaino Tupakointi Terveet elämäntavat ovat tärkeä osa hoitoa Yleistä Painonhallinta Terveellinen ruokavalio Säännöllinen liikunta Lääkehoito Lääkehoidon aloitus Suun kautta otettavat lääkkeet Metformiini Sulfonyyliureat Glitatsonit eli insuliiniherkisteet Glinidit eli ateriatabletit Gliptiinit eli DPP-4 estäjät Guarkumi Inkretiinimimeetit Insuliini Yleistä Insuliinihoidon aloitus Iltainsuliinihoito Monipistoshoito

5 11. Hoidon seuranta Verensokerin omatoiminen mittaaminen HbA 1c eli sokerihemoglobiini Verenpaineen seuranta Vuosikontrollit Hoidon seurantataulukot Tyypin 2 diabeteksen lisäsairauksista Yleistä Sydän- ja verisuonisairaudet Diabeettinen nefropatia eli diabeteksen aiheuttama munuaissairaus Diabeettinen neuropatia diabeteksen aiheuttama hermosairaus Diabeettinen retinopatia eli diabetekseen liittyvä verkkokalvosairaus Ylipaino Ennuste Linkkejä Tyypin 2 diabeteksen seurantataulukot Julkaisija: Orion Oyj Orion Pharma Sisällöntuotanto: Acidum Oy Sisällön on tarkastanut: Olli-Pekka Piira, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri/oys Taitto ja toimitus: Darwin Oy Painopaikka: Newprint Oy Jakelu: Lääkärit ja diabeteshoitajat 6

6 1. Määritelmiä 1.1. Insuliini Insuliini on haiman beetasolujen tuottama hormoni, joka säätelee elimis tön sokeriaineenvaihduntaa. Sen avulla verenkierrossa oleva sokeri pääsee siirtymään solujen sisään polttoaineeksi Diabetes Kyseessä ei ole yksi yhtenäinen aineenvaihduntasairaus vaan itse asiassa ryhmä erilaisia sairauksia, joissa veren sokeripitoisuus on pitkäaikaisesti liian korkea. Tämä hyperglykemiaksi kutsuttu tila johtuu insuliinin puutteesta (erityksen loppuminen tai määrän riittämättömyys) ja/tai insuliinin vaikutuksen heikentymisestä. Diabeteksen kaksi päämuotoa ovat tyypin 1 diabetes ja tyypin 2 diabetes Aikuistyypin eli tyypin 2 diabetes Kyseessä on häiriö, joka johtuu insuliinin heikentyneestä vaikutuksesta soluissa (insuliiniresistenssi) ja haiman riittämät tö mäs tä insuliinin erityksestä. Tä män seurauksena veren sokeri pi toi suus ko ho aa ja se voi vuosien mit taan aiheuttaa vaurioita eri eli miin. Tyypin 2 diabetes al kaa yleensä aikuisiällä. Kaikista suomalaisista diabeeti koista tyypin 2 diabeetikoiden osuus on noin 75 % Nuoruustyypin eli tyypin 1 diabetes Tyypin 1 diabeteksessa veren liian korkean sokeripitoisuuden aiheuttaa insuliinin puute. Se johtuu sisäsyntyisen tulehduksen aiheuttamasta haiman beeta so lujen tuhoutumisesta. Tyypin 1 diabetes alkaa yleensä alle 35-vuotiaana. Kaikista diabeetikoista tyypin 1 diabeetikoiden osuus on noin % Raskausdiabetes Elimistö tarvitsee raskauden aikana enemmän insuliinia, sillä hormoni toiminnan muutokset huonontavat sen tehoa. Jos haima ei tällöin pys ty erittämään tarpeeksi insuliinia, veren sokeripitoisuus nou see. Näillä odottavilla äideillä on suurentunut vaara saada varsinainen diabetes myöhemmin. 7

7 1.6. MODY-diabetes (MODY = Maturity Onset Diabetes in the Youth). MODY-diabetes on useita alamuotoja sisältävä, periytyvä ja nuorena alkava diabetes. Potilaiden haiman insuliinintuotanto on heikentynyt, mutta he ovat herkkiä insuliinille. MODYdiabetesta esiintyy alle 5 %:lla diabee ti kois ta Hitaasti kehittyvä tyypin 1 diabetes (LADA) (LADA = Latent Autoimmune Diabetes in Adults). Kyseessä on aikui sena alkava ja hitaasti kehittyvä nuoruustyypin dia be teksen ala muo to. Insuliinin tuotanto loppuu lopulta kokonaan. Potilaat ovat useam min naisia ja yleensä normaalipainoisia. 2. Mitä haittaa kohonneesta verensokerista on? Glukoosin (rypälesokeri) aineenvaihdunta on elämälle välttämätöntä. Diabeteksessa tämä energia-aineenvaihdun ta on häiriintynyt aiheut ta en verensokerin kohoamisen. Kasvaneen sokeripitoisuuden takia so ke rin sitoutuminen elimis tön valkuaisaineisiin lisääntyy. Sokeroi tu mi nen muuttaa valkuaisaineiden rakennetta ja heikentää niiden elä mäl le tärkeää toimintaa. Jos verensokeri on jatkuvasti koholla, vauri oi tu nei ta valkuaisaineita kasaantuu elimistöön liikaa. Seurauksena voi ol la elinmuutoksia mm. munuaisissa, hermoissa ja silmissä. Kohonneen verensokerin takia glukoosia erittyy myös virtsaan, jolloin virtsan määrä ja virtsaamistiheys lisääntyvät. Tämän seurauksena elimistö menettää nestettä. Jos virtsaan erittyy sokeria paljon, niin samalla me netetään myös energiaa. Seurauksena voi olla laihtu minen. Jos kudok set eivät pysty käyttämään sokeria polttoaineeksi insuliinin puutteen tai sen heikentyneen vaikutuksen takia, on seurauksena vä symys. Myös elimistön kyky puolustautua taudinaiheuttajia vas taan huo no nee. Tyypin 2 diabeteksessa sydän- ja verisuoni sairauk si en ris ki on kasvanut merkittävästi. 3. Tyypin 2 diabeteksen kehittyminen 3.1. Insuliiniresistenssi Insuliiniresistenssi on merkittävä tekijä aikuistyypin diabeteksen synnyssä. Insuliiniresistenssi tarkoittaa sitä, että haimasta erittyvän insuliiniin teho maksassa, lihaksissa ja rasvakudoksessa heikkenee. Tämän seurauksena veren sokeripitoisuus kohoaa. 8

8 Liikuntaa olisi hyvä harrastaa noin puoli tuntia päivässä. s. 12 9

9 - Insuliinin maksan sokerituotantoa hillitsevä vaikutus häviää, jol loin maksa alkaa tuottaa sokeria liikaa ja väärään aikaan, erityisesti yöllä. - Lihakset puolestaan eivät pysty käyttämään glukoosia energiaksi eivätkä varastoimaan varastosokeriksi. Lihaksissa olevat valkuais aineet alkavat hajota aminohapoiksi, jotka sitten siirtyvät veren kiertoon. - Insuliinin tehon huononeminen rasvakudoksessa lisää vapaiden rasva happojen määrää veressä. Se myös kasvattaa entisestään sokerin ja rasvan tuotantoa maksassa saaden aikaan veren hyvän kolesterolin (HDL -kol) pi toisuuden las kun ja triglyseridipitoi suu den nousun. Glukoosin käyttö lihasten polttoaineena häiriin tyy myös lisää, sillä rasvahapot kilpailevat sen kanssa paikasta energianlähteenä. Insuliiniresistenssiä aiheuttavat perinnölliset tekijät, ylipaino (erityises ti keskivar ta lolihavuus), liikunnan vähyys, runsasrasvainen ja vä hä kuituinen ravinto, ikääntyminen, tupakointi, runsas alkoholinkäyttö ja stressi Insuliinin erityksen heikkeneminen Toinen merkittävä tekijä aikuistyypin diabeteksen kehit tymises sä on ns. insuliinin ensivaiheen erityksen heikkeneminen, jonka seurauk se na aterian jälkeinen verensokeri kohoaa liikaa. Tilaa kutsutaan hei ken ty neek si sokerinsiedoksi. Terveillä ihmisillä haima erittää ruokailun jälkeen oikean määrän in su liinia estäen verensokerin nousun liian korkeaksi. Eritys on kaksi vaiheista. Ensivaiheessa insuliinia erittyy nopeasti suurehko määrä. Tarkoituksena on saada maksa vastaanottavaiseksi ravintoaineille. Myö häisvaiheen eritys on tasaisempaa ja kestää ravinnon imeyty misen ajan. Insuliiniresistenssissä haiman beetasolut jou tuvat lisäämään insu lii nin tuotantoa vasteena sen tehon huonone mi selle. Veren sokeripi toi suudet saattavat alussa pysyäkin vielä normaalitasolla, mutta yleensä jossakin vaiheessa haiman beetasolut eivät pysty enää vastaamaan lisääntyneeseen insuliinin tarpeeseen Metabolinen oireyhtymä Metabolinen oireyhtymä (MBO) on moniulotteinen aineenvaih dunta häi - riö, jos sa henkilölle on kasaantunut useita sydän- ja veri suo nisairauksien vaaratekijöitä. Tätä tyypin 2 diabetesta usein edeltä vää tilaa aiheuttavat elämän tavat (ruokavalio, ylipaino, liikunnan vä hyys) ja perinnölliset tekijät. 10

10 Metabolisessa oireyhtymässä henkilöllä on insuliiniresistenssi, mutta hänen verensokerinsa voi olla vielä normaalitasolla. Vaihtoehtoisesti henkilön paastoverensokeri saattaa olla lievästi kohonnut, sokerinsieto heikentynyt tai hänellä voi olla jo tyypin 2 diabetes. Aikuistyypin diabee ti kois ta noin 80 %:lla onkin meta bolinen oireyh tymä. Tämän vaaratekijäryppään toinen merkittävä piirre on vatsakkuus eli keskivartalolihavuus. Metabolisen oireyhtymän diagnoosi edellyttääkin miehillä vähintään 94 cm:n ja naisilla vähintään 80 cm:n vyötärön ympäryysmittaa. Sen lisäksi henkilöllä pitää esiintyä ainakin kaksi seuraavista1: 1) kohonnut triglyseridipitoisuus 2) matala HDL-kolesterolipitoisuus 3) kohonnut verenpaine 4) sokeriaineenvaihdunnan häiriö: lievästi kohonnut paastoverensokeri tai tyypin 2 diabetes. 4. Tyypin 2 diabeteksen esiintyvyys ja ilmaantuvuus Diabetes on yksi merkittävimmistä kansantaudeista. Sitä sairastaa jo yli suomalaista, joista suurin osa sairastaa tyypin 2 diabetesta. Tyypin 2 diabetes on alidiagnosoitu, suuri osa suomalaisista sairastaa sitä tietämättään. Tärkein vaaratekijä tyypin 2 diabetekselle on ylipaino. Ennusteen mukaan sairastuneiden määrä voi jopa kaksinkertaistua seuraavien vuoden aikana. Tyypin 2 diabetes lisääntyy nopeasti kaikkialla maailmassa, myös yhä nuoremmissa ikäryhmissä. 5. Oireet Tyypin 2 diabetes alkaa yleensä yli 35-vuotiaana. Se voi olla kauan oireeton tai niukkaoireinen, jolloin sairaus havaitaan vasta jonkin lii tännäissairauden, esimerkiksi sydäninfarktin takia. Taudinkuvaan liittyy yleensä ylipainoa ja metabolisen oireyhtymän piirteitä (ks. kohta 3.3). Diabeteksessa oireena voi olla väsymystä (etenkin ruokailun jäl keen), ärtyneisyyttä, masennusta, näön huononemista ja jalkojen kipuja. Lisäksi voi saada herkemmin esimerkiksi virtsatie- tai ihoinfektioita. Kun veren sokeripitoisuus on niin korkea, että sokeria alkaa erittyä virtsaankin, oireina voi olla virtsaamistarpeen ja virtsa mää rien li sään ty mistä, janon tunnetta tai laihtumista. 11

11 6. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy 6.1. Sairastumisriskin arviointi Tyypin 2 diabetes on vahvasti perinnöllinen sairaus. Koska se voi ol la pitkään oireeton, kannattaa diabeetikoiden lähisukulaisilta tutkia paas toverensokeri säännöllisin väliajoin, erityisesti jos tällaisella hen ki löllä on keskivartalolihavuut ta tai muita insuliiniresistenssin ris ki te ki jöitä. Diabetekselle altistavat myös metabolinen oire yhtymä ja sairas tet tu raskausdiabetes. Kansanterveyslaitos on kehittänyt suuressa sairastumisvaarassa olevien löytämiseksi tyypin 2 diabeteksen riskitestin. Sen avulla pyritään jo ennalta kiinnittämään huomiota diabetekselle altistaviin elin ta poi hin ja tarvittaessa ohjaamaan korkeat riskipisteet saaneet henkilöt jat kotutkimuksiin (ks. sivut 12 14) Miten ehkäistä? Sinun on mahdollista pienentää tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskiä muuttamalla elintapojasi. Ota huomioon yleiset suositukset: Jos olet ylipainoinen, sinun kannattaa laihduttaa (5 10 % painosta). Ruokatottumukset on hyvä tarkistaa. Etenkin kovan rasvan ja rasvan kokonaismäärän vähentäminen ja kuitujen käytön lisääminen on usein aiheellista. Liikuntaa olisi hyvä harrastaa noin puoli tuntia päivässä. Tupakoimattomuus vähentää sairastumisriskiä. Jos suvussa on diabetesta, kannattaa jo nuorella iällä huolehtia siitä, ettei painossa, verenpaineessa, veren rasva-arvoissa ja verensokerissa tapahtuisi sellaisia muutoksia, jotka lisäävät todennäköisyyttä sairastua. Jos riskitekijöitä jo on olemassa, elintapamuutoksilla voi vaikuttaa niiden vähenemiseen tai voi ainakin estää niiden voimistuminen nykyisestä tasosta. Raskausdiabetes kertoo usein alttiudesta sairastua tyypin 2 diabetekseen. Niinpä raskauden jälkeen on hyvä syy pitää kiinni terveellisistä ruoka- ja liikuntatottumuksista, saada paino hallintaan sekä seurata verensokeria ja verenpainetta vuosittain. 12

12 1. Ikä 0 p. Alle 45 v. 2 p v. 3 p v. 4 p. Yli 64 v. Tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskin arviointilomake Rengasta oikea vaihtoehto ja laske pisteet yhteen. 2. Painoindeksi (ks. s. 14) 0 p. Alle 25 kg/m 2 1 p kg/m 2 3 p. Yli 30 kg/m 2 3. Vyötärön ympärys mitattuna kylkiluiden alapuolelta (yleensä navan kohdalta) MIEHET 0 p. Alle 94 cm 3 p cm 4 p. Yli 102 cm NAISET Alle 80 cm cm Yli 88 cm 4. Sisältyykö jokaiseen päivääsi yleensä vähintään puoli tuntia liikuntaa työssä ja/tai vapaaajalla ns. arkiliikunta mukaan lukien? 0 p. Kyllä 2 p. Ei 5. Kuinka usein syöt kasviksia, hedelmiä tai marjoja? 0 p. Päivittäin 1 p. Har vemmin kuin joka päivä Suomen Diabetesliitto ry 6. Oletko koskaan käyttänyt säännöllisesti verenpainelääkkeitä? 0 p. En 2 p. Kyllä 7. Onko verensokerisi joskus todettu olevan koholla (esim. terveystarkastuksessa, jonkin sairauden yhteydessä, raskauden aikana)? 0 p. Ei 5 p. Kyllä 8. Onko perheenjäsenilläsi tai sukulaisillasi todettu diabetesta (tyypin 1 tai 2 diabetesta)? 0 p. Ei 3 p. Kyllä: iso vanhemmilla, vanhempien sisaruksilla tai serkuilla (mutta ei omilla vanhemmilla, sisaruksilla tai lapsilla) 5 p. Kyllä: vanhemmilla, sisaruksilla tai omilla lapsilla Riskipisteitä yhteensä Riski sairastua tyypin 2 diabetekseen kymmenen vuoden kuluessa on Alle 7 Pieni: arviolta yksi sadasta sairastuu 7-11 Jonkin verran lisääntynyt: ar violta yksi 25:stä sairastuu Kohtalainen: arviolta joka kuudes sairastuu Suuri: arviolta joka kolmas sairastuu yli 20 Hyvin suuri: arviolta puolet sairastuu Testin suunnittelu: Professori Jaakko Tuomilehto, Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitos ja ETM Jaana Lindström, Kansanterveyslaitos 13

13 Suomen Diabetesliitto ry Mitä voit tehdä sairastumisriskin pienentämiseksi? Et voi vaikuttaa ikääsi, etkä perinnölliseen alttiuteen. Sen sijaan muut diabetekselle altistavat tekijät: liikapaino, vatsakkuus, vähäinen liikunta, ruokatottumukset ja tupakointi ovat omia valintojasi. Elämäntapoihisi liittyvillä valinnoilla voit joko kokonaan ehkäistä tai ainakin siirtää tyypin 2 diabetesta mahdollisimman myöhäisiin vuosiin. Jos suvussasi on diabetesta, ole erityisen tarkka siinä, että painosi ei pääse vuosien mittaan nuosemaan. Erityisesti vyötärönmitan kasvaminen merkitsee riskin lisääntymistä. Kohtuullinen ja säännöllinen liikunta laskee diabetesriskiä. Kiinnitä huomiota myös ruokavalioosi: nauti päivittäin runsaasti kuitupitoisia viljatuotteita ja kasviksia. Jätä pois ylimääräiset kovat rasvat ja suosi pehmeitä kasvirasvoja. Tyypin 2 diabetes ei alkuvaiheessa yleensä aiheuta mitään oireita. Jos sait testissä pistettä, sinun kannattaa vakavasti pohtia liikunta- ja ruokatottumuksiasi ja kiinnittää huomiota painoosi estääksesi diabeteksen kehittymistä. Ota yhteyttä terveydenhoitajaan tai omalääkäriin lisäneuvoja ja tutkimuksia varten. Jos sait testissä 15 pistettä tai enemmän, käy mittauttamassa verensokerisi - sekä paastoarvo että sokerirasituksen tai aterian jälkeinen arvo - mahdollisen oireettoman diabeteksen toteamiseksi. Painoindeksi Normaalipainon arvioinnissa käytetään painoindeksiä, joka lasketaan siten, että paino jaetaan pituuden neliöllä. Esimerkiksi: jos pituutta on 165 cm ja painoa 70 kg, on painoindeksi Paino (kg) 70 =25,7 Pituus (m 2 ) 1,65x1,65 Kun painoindeksi on 25-30, laiduttamisesta on hyötyä, ja erityisesti kannattaa huolehtia, ettei paino ainakaan nouse. Kun painoindeksi on yli 30, lihavuuden terveydelliset haitat alkavat selvästi lisääntyä ja laihduttaminen on tärkeää. 14

14 Painoindeksitaulukko 15

15 7. Tyypin 2 diabeteksen toteaminen eli diagnosointi 7.1. Verensokerin diagnostiset raja-arvot Tyypin 2 diabeteksessa diagnoosi perustuu yleensä veren kohon neen so keripi toi suuden toteamiseen ja joissakin tapauksissa sokeri ra si tus ko keeseen. Alla on esitetty sokeriaineen vaih dun nan häiriöiden totea mi sessa käytetyt verensokerin raja-arvot (mmol/l = millimoolia litrassa). * ** Lähde: Diabetes. Käypä hoito -suositus Muut tutkimukset * paastoarvo = veren sokeripitoisuus aamulla 8 tunnin paaston jälkeen ** 2 tunnin arvo = veren sokeripitoisuus 2 tuntia 75 g:n glukoosiannoksen nauttimisesta (sokerirasituskoe) Epäiltäessä tyypin 2 diabetesta tehdään huolellinen haastattelu. Näin selvitetään kokonaisuus elintavoista, sydän- ja yleisoireista sekä lähisukulaisten sairauksista (esim. sepelvaltimo- ja veren paine tau ti, dia be tes). Lääkärin tutkimuksessa: mitataan vyötärönympärys mitataan paino ja pituus lasketaan painoindeksi (BMI) tunnustellaan ääreisvalti moi den sykkeet kuunnellaan isot valtimot sekä sydän mitataan verenpaine tarkistetaan nä kö ja silmänpohjat tutkitaan jalat ja testataan niiden värinä- ja kos ke tustunto. Paastoverensokerin lisäksi tarkistetaan usein muitakin labora to rio ko kei ta. Sokerihemoglobiini (HbA 1c ) antaa kuvan parin edeltävän kuu kau den keskimääräisestä veren sokeripitoisuudesta. 16

16 Suositeltava liikunta on kohtalaisesti rasittavaa ja hapenottokykyä parantavaa, esimerkiksi reipasta kävelyä, uintia tai pyöräilyä. s. 22

17 Poikkeavaa val ku aisaineen eritystä virtsaan puolestaan tutkitaan määrittämällä yö virt san al bu mii ni tai virtsan albumiini-kreatiniinisuhde. Keto ai nei takin voidaan etsiä virtsako keella. Nii tä ei kui ten kaan yleensä löydy tyypin 2 diabeteksessa. Munuais ten toimin nas ta an taa lisätietoa veren kreatiniiniarvo. Veren rasva-ar vot mää ri te tään myös (koko nais ko lesteroli eli Kol, hyvä kolesteroli eli HDL-kol, huono ko lesteroli eli LDL-kol ja veren rasvaisuus eli trigly se ri dit). Lisäksi tutkitaan sydänfilmi eli EKG. Jos kyseessä ei ole selvä tyypin 2 diabetes, voidaan tarvittaessa mää rittää aterianjälkeinen C-peptidiarvo, joka kuvastaa haiman in suliinin eri tystä. Lisäksi voidaan myös tutkia glutamaatti de kar bok sylaasi-vas ta-aineet (GAD). Niitä voi esiintyä veressä tyypin 1 diabe tes ta ai heut tavan haiman autoimmuunitulehduksen seurauksena. 8. Hoidon tavoitteet 8.1. Hyvä hoito on yhteistyötä Tyypin 2 dia be teksen riittä mä tön hoito voi lyhentää elinikää. Tavoit teena onkin oireettomuus ja päivittäinen hyvinvoin ti, niin tänään kuin tulevai suu dessa. Siihen on mahdollista päästä yhteistyöllä. Sinulla on elintärkeä rooli hoidon onnistumisessa. Sovi lääkärin ja diabeteshoitajan kanssa realistiset tavoitteet, joihin sitoudut. Diabetes on pysyvä sairaus, joka pahimmillaan on henkeä uhkaava. Hoito on kokonaisvaltaista ja se voi vaatia elintapojen muutoksia ja monenlaista lääkitystä. Hoito muokataan kuitenkin yksilöllisesti ja joustavasti huomioiden sairastuneen henkilön diabeteksen vaihe, hoidon mahdolliset haittavaikutukset, muut samanaikaiset sairaudet sekä jäljellä oleva arvioitu elinikä Valtimotaudin ja lisäsairauksien ehkäisy Tärkeä tavoite tyypin 2 diabeteksen hoidossa on valtimo taudin kehit ty misen ehkäisy. Valtimotautiriski kasvaa jo, kun verensokeri on vas ta hieman normaalia korkeampi. Veren poikkeavia rasva-arvoja, ko hon nutta sokeri pitoi suutta, lisääntynyttä hyytymistaipumusta sekä ko hon nutta verenpainetta pyritään hoitamaan mahdollisimman hyvin. Tupakoinnin lopettaminen auttaa. Diabeteksen aiheuttamien elinvaurioiden estäminen ja jo syntynei den muutosten hyvä hoito on myös erittäin oleellista. Lisäsairauksia voi ke hit tyä esi mer kiksi silmiin (retinopatia), munuaisiin (nefropatia) ja her moi hin (neuropatia). Jalkojen hyvinvoinnista huolehtiminen on erityisen tärkeää. Lisäsairaudet voivat huonon taa merkittävästi elämänlaatua sekä arkielämässä selviämistä. 18

18 8.3. Kohonnut verensokeri Tavoitteena on saada paastoplasmansokeri laskemaan välille 4 6 mmol/l. Osal la diabeetikoista paastoveren sokeri pitoi suudet ovat normaaleja ja heillä esiintyy vain korkeita ruokailun jäl kei siä ar vo ja. Tuolloin ate ri an jälkeisen verensokerin tavoitearvo on alle 8 mmol/l (P-gluk). Punasolujen sokeristumisprosentti eli sokerihemoglobiini (HbA 1C ) kuvastaa pitkäaikaista sokeritasapainoa. Suomessa on käytössä alkaen uusi HbA 1c - yksikkö: mmol/mol. HbA 1C -tavoite valitaan yksilöllisesti ja yleensä se on alle mmol/mol (vanha HbA 1c yksikkö: alle 6,0-7,0 %). Tavoiterajoja joudutaan jonkin verran nostamaan, jos matalat sokerit ovat ongelma Kohonnut verenpaine Tehokas kohonneen verenpaineen alentaminen vähentää merkit tä västi diabetekseen kuuluvia valtimo- ja hiussuonisairauksia. Systolisen verenpaineen tavoite tulisi diabeetikolla olla alle 130 mmhg ja diastolisen verenpaineen tavoite alle 80 mmhg eli tavoite lääkehoidon aikana on alle 130/80 mmhg (lääkityksen aloitusraja on 130/80 mmhg) (mmhg = elohopeamillimetri). Verenpainetason ylittäessä 140/90 mmhg tulisi lääkehoito aloittaa viiveettä Rasva-aineenvaihdunnan häiriöt Tyypin 2 diabeteksessa veren triglyseridipitoisuus (Trigly) on tyypil li sesti liian korkea ja HDL-kolesterolipitoisuus (HDL-kol) liian matala. Syynä tähän on etu päässä insuliiniresistenssi. Kokonais ko les teroli (Kol) ja LDL-kolesteroli (LDL-kol) ovat usein normaalitasolla. Tavoitteena on saada Kol alle 4,5 mmol/l LDL-kol alle 2,5 mmol/l* Kol/HDL-kol alle 4 mmol/l Trigly alle 2,0 mmol/l HDL-kol yli 1,0 mmol/l * jos henkilöllä on sepelvaltimotauti, perifeerinen valtimotauti tai aivovaltimotauti, on tavoite alle 1,8 mmol/l. Tärkeintä on saada LDL-kol ainakin alle 2,5 mmol/l -tason Lisääntynyt veren hyytymistaipumus Tyypin 2 diabeetikoille kehittyy normaalia helpommin valtimo tu kok sia. Tämä johtuu siitä, et tä tiettyjen veren hyytymistekijöiden määrä on kasvanut, ve ri hiu ta leet tarttuvat helpommin valtimoiden seinämiin sekä siitä, että elimistö ei kykene liuottamaan hyytymiä normaa listi. 19

19 Asetyylisalisyylihappo eli aspiriini 100 mg kerran päivässä otettu na estää val timotukoksia. Sitä suositellaan etenkin niille, joilla on todettu valtimosairaus ja joilla ei ole käytön vasta-aiheita. Verenpaineen tulisi olla hallinnassa aspiriinihoidon aikana. Klopidogreeli tulee kyseeseen, ellei aspiriini sovi. Joillekin potilaille, kuten sepelvaltimotautikohtauksen, stentin asennuksen tai aivoverenkierron häiriön jälkeen, käytetään yhtä aikaa molempia edellä mainittuja erikoislääkärin ohjeella. Aspiriinia voidaan antaa myös ilman todettua valtimotautia lähinnä yli 40-vuotiaille tyypin 2 diabeetikoille tai jos henkilöllä on muita valtimotaudin vaaratekijöitä, muttei kuitenkaan alle 30-vuotiaille Ylipaino Tavoitteena on normaalipaino eli painoindeksi noin kg/m2. Ylipainoisilla tyypin 2 diabeetikoilla kuitenkin jo 5 10 %:n painon pudotus pa ran taa sokeritasapainoa ainakin sairauden alkuvaiheessa. Lisäksi se alentaa verenpainetta ja korjaa rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä. Painoindeksin (BMI) laskukaava: BMI = paino/pituus x pituus. Esim. jos henkilön paino on 96 kg ja pituus 1,76 m, BMI = 31. Vyötärönympäryksen tavoitemitat: miehillä alle 94 cm ja naisilla alle 80 cm Tupakointi Tupakoinnin lopettaminen on aina hyödyllistä. Ensiarvoisen tär keää se on diabeetikoille, joille tupakointi on erityisen hai tal lista. Nikotiini nostaa sydämen sykettä ja verenpai net ta. Lisäksi se su pis taa veri suonia, pahentaa niiden kalkkiutumista ja lisää verihiutaleiden tart tumista toisiinsa. Näiden tekijöiden seurauk se na tupa koivan dia bee tikon riski saada sydäninfarkti, aivohal vau s tai alaraajojen ve ren kier tohäiriö kasvaa entisestään. Tupakointi voi myös lisätä mu nu ais ten, hermojen ja silmänpohjien verisuonivau ri oita ja kaksinkertaistaa alaraaja-amputaation vaaran. 9. Terveet elämäntavat ovat tärkeä osa hoitoa 9.1. Yleistä Voit vähentää lääkehoidon tarvetta ja estää/viivyttää li sä sai rauksien ilmaantumista muuttamalla elintapojasi ter veel li sem mik si. On tärkeää lopettaa tupakointi, liikkua säännöllisesti ja syödä terveellisesti. Diabeteksen Käypä hoito -suosituksen mukaan tyypin 2 diabeteksen hoito tulee aloittaa elämäntapaohjauksella ja metformiinilääkityksellä. 20

20 9.2. Painonhallinta Painonhallinta tarkoittaa sitä, että henkilö laihduttaa liikapainoansa ja sen jälkeen ylläpitää laihdutustulosta (k s. kohta 8.7). Li ho mi sen estokin on painon hallintaa. Laihduttaessa energiankulutuksen tulee olla sen saan tia suurem paa. Tällöin elimistö alkaa käyttää varastorasvaa polttoaineena ja pai no laskee. On huomioitava, että ihmisen laihtuessa hänen ener giantarpeensa pie ne nee. Myös verensokerin laskun myötä virtsaan menevien hukkakaloreiden määrä vähe nee. Jatkossa ruoan energiamäärä tulee suh teut taa uuteen tilanteeseen, jottei tapahdu uudelleen lihomista. Liikunnalla tuetaan sekä laihdut ta mis ta että tavoitepainon säilyttämistä. Laihduttaminen on tärkeää varsinkin, jos on vyötä röli ha vuutta. Vatsaonteloon kertyvä rasva nimittäin kerääntyy myös mak saan nostaen veren rasvaarvo ja ja huonontaen insuliinin tehoa. Mie hellä vyötärölihavuuden rajaksi on asetettu vähintään 94 cm ja naisella vähintään 80 cm vyötärön ympärysmitta Terveellinen ruokavalio Diabeetikoiden ruokavalio on samanlainen kuin koko väestölle suositellaan. Tarkoituksena on, että energiaa saadaan sen ver ran kuin kulutetaan ja että ravintoaineiden saanti on ta sa pai nois ta. Kiel lettyjä ruoka-aineita ei ole, mutta seuraavia ohjeita oli si hyvä nou dat taa. Pe rusruoka, jota suositellaan syötävän määrällisesti eniten, on hii li hyd raattipitoista ja sisältää runsaasti kuitua. Sen tulisi kattaa päi vit täi sestä energiansaannista %. Tällaisia ruoka-aineita ovat: kas vikset, leipä ja muut viljaruoat, peruna, marjat ja hedelmät. Run sas kuituisten hiilihydraattien käyttö parantaa insuliiniherkkyyttä, lisää kyl läisyyttä ja las kee LDL-kolesterolin määrää. Soke ria kin voi käyttää hieman, jos ruokavalio on muuten kunnossa. Toi seksi eniten käytetään valkuais- eli proteiinipitoisia ruoka-aineita, jois sa on myös rasvaa. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi vähärasvaiset maito tuot teet, kananmuna, kala, liha ja leikkeleet. Kyseessä on täydennys ruo ka, jota kannattaa syö dä kohtuudella. Maitotuotteita sisältävä kas vis voit toinen ruokavalio on vaihtoehto, jos ei halua käyttää lihaa. Valkuaisista suositellaan saatavan noin % päivän energi an tarpeesta. Rasvojen osuus päivittäisestä energiansaannista tulisi olla kor kein taan 30 %. Rasvoista 2/3 saisi olla pehmeitä ja 1/3 kovia rasvoja. Peh meisiin (tyydyttymättömiin) rasvoihin kuuluvat kasviöljyt, kala ras vat sekä suuri osa rasvalevitteistä ja margariineista. Niiden käyttö vai kuttaa suotuisasti insuliiniresistenssiin ja verenpaineeseen. Kovia (tyy dyt ty neitä) rasvoja ovat kookos-, naudan-, maito- ja voirasva. Nii den käytön vähentäminen pienentää LDL-kolesterolia. 21

21 Verenpainetta on mahdollista alentaa jonkin verran rajoittamalla suo lan käyttöä. Suolan natrium on haitallisempaa diabeetikoille kuin muil le. Alkoholi tuo turhia kaloreita ja voi samalla nostaa verenpainetta Säännöllinen liikunta Säännöllisellä liikunnalla on monia positiivisia vaikutuksia myös tyy pin 2 diabeteksessa. Se vaikuttaa edullisesti verenpaineeseen, ras va-ai neen vaih dun taan ja so keriaineenvaihduntaan. Insuliiniresis tens si vä he nee ja hoitotasapaino, mieliala sekä lihak sis ton toi minta para ne vat. Lisäksi liikunta helpottaa laihduttamista ja painonhal lintaa. Suositeltava liikunta on kohtalaisesti rasittavaa ja hapenottokykyä pa rantavaa, esimerkiksi reipasta kävelyä, uintia tai pyöräilyä. Myös ar jen hyöty lii kun ta kannattaa ottaa osaksi elämää, esimerkkeinä lu men luonti, kauppaan kävely tai portaiden nousu. Liikuntaa tulisi har joittaa 4 7 ker taa viikossa, ainakin yhteensä 30 minuuttia päivässä. 10. Lääkehoito Lääkehoidon aloitus Kun tyypin 2 diabetes havaitaan, hoidon kulmakivenä ovat elämäntapamuutokset. Elämäntapamuutosten lisäksi metformiinilääkitys suositellaan aloitettavaksi diabeteksen diagnoosivaiheessa. Tätä hoitoa jatketaan 3 6 kuukautta, jonka jälkeen hoidon teho tarkistetaan ja arvioidaan. Jos tämän jälkeen HbA1c on edelleen suurempi kuin 6,5 %, metformiinin rinnalle voidaan aloittaa toinen lääke Suun kautta otettavat lääkkeet Metformiini Ylipainoisen tyypin 2 diabeetikon ensisijainen lääke on metformiini. Se parantaa insuliinin tehoa kohde-elimissä ja vähentää maksan so ke rintuotantoa. Metformiini ei lihota eikä laske verensokeria liian ma ta laksi, sillä se ei lisää haiman insuliinineritystä. Lääkitys aloitetaan kerran päivässä. Annosta nostetaan viikon välein vähitellen, kunnes verensokeri on laskenut tarpeeksi. Annosteluker to ja on tavallisesti 2( 3)/vrk. Riittävän tehon saamiseksi tarvitaan usein 2 3 g:n päiväannos. Enimmäisannos on 3 g/vrk. Metformiinia voidaan käyttää myös yhdessä muiden tabletti muo toisten diabeteslääkkeiden ja insuliinin kanssa. 22

22 Metformiini kannattaa ottaa ruokailun yhteydessä, sillä silloin vatsavaivoja esiintyy vähemmän. Käytön esteitä ovat munuaisten vajaatoiminta, vaikea hengityselin tai sydänsairaus, korkea ikä, maksasairaus ja alkoholin liikakäyttö. Laajassa tutkimuksessa on osoitettu metformiinilla olevan edullisia ennusteellisia vaikutuksia sydän- ja verisuonitapahtumiin. Metformiin käytön myötä myös kokonaiskuolleisuus väheni merkitsevästi. Muilla diabeteslääkkeillä ta insuliinipistoshoidoilla ei vastaavia tuloksia ollut havaittavissa.² Sulfonyyliureat Sulfonyyliureat (glibenklamidi, glimepiridi ja glipitsidi) lisäävät haiman insuliinieritystä ja laskevat siten veren sokeripitoisuutta. Sulfonyyliureahoito saattaa lihottaa. Se johtunee osaksi siitä, että sokeria erittyy aikaisempaa vähemmän virtsaan ja varastoituu enemmän rasvakudokseen. Sulfonyyliureat voivat myös tietyissä tilanteissa laskea verensokerin liian alas (esim. sydämen tai munuaisten vajaatoiminta, vanhukset, runsas alkoholin käyttö). Tämä on syytä ottaa huomioon hoitoa suunniteltaessa. Sulfonyyliurean rinnalla käytetään usein jotain muuta diabeteslääkettä, kuten metformiinia, glitatsonia tai insuliinia. Käytön vasta-aiheita ovat vaikea maksan tai munuaisten vajaatoiminta, raskaus ja imetys. Sulfa-allergisten on noudatettava varovaisuutta sulfonyyliureoita käyttäessään. Glimepiridiä annostellaan 1( 2) kertaa vuorokaudessa ja se otetaan päivän ensimmäisen kunnon ruokailun yhteydessä. Lääkitys aloitetaan annoksella 1 2 mg/vrk ja nostetaan tarvittaessa hoitoannokseen 4 6 mg/vrk. Glimepiridi on pitkävaikutteinen lääke. Riski liian matalaan verensokeriin on pienempi kuin muilla sulfonyyliureoilla. Glibenklamidilääkitys aloitetaan usein 1,75 mg:n annoksella noin 1/2 tuntia ennen aamupalaa. Tavallinen ylläpitoannos on 7 10,5 mg jaettuna kahteen ennen ruokailua otettavaan annokseen. Lääkkeen vaikutus kestää noin 24 tuntia. Glipitsidilääkitys aloitetaan usein 2,5 mg:lla ja annosta nostetaan askel kerrallaan tarvittaessa. Ylläpitohoidossa tyypillinen annos on 5 mg:n tabletti noin 1/2 tuntia ennen ateriaa, 2 3 kertaa vuorokaudessa. Glipitsidi on iäkkäille turvallisempi kuin glibenklamidi, sillä se on lyhytvaikutteinen Glitatsonit eli insuliiniherkisteet Glitatsoni (pioglitatsoni) lisää maksan, lihasten ja rasvakudoksen herkkyyttä insuliinille. Sitä voidaan käyttää tarvittaessa yhdessä muiden tablettilääkkeiden kanssa. Myös yhteiskäyttö insuliinin kanssa on nykyään sallittua, kunhan noudatetaan varovaisuutta. 23

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen ---------------------------------------- TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan Riikka Mononen ---------------------------------------- Tehtäväkori 2016 TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan -materiaali on kokoelma

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Tuore diabeteksen KH-suosituksen päivitys III/2016 Iäkkään

Lisätiedot

KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOMINNAN JÄRJESTÄMINEN LUKUVUONNA

KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOMINNAN JÄRJESTÄMINEN LUKUVUONNA Sivistyslautakunta 21 25.03.2015 Sivistyslautakunta 33 22.04.2015 KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOMINNAN JÄRJESTÄMINEN LUKUVUONNA 2015 2016 SIVLTK 21 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevat

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Kirjainkiemurat - mallisivu (c)

Kirjainkiemurat - mallisivu (c) Aa Ii Uu Ss Aa Ii Uu Ss SII-LIN VII-LI-KUP-PI I-sot, pie-net kir-jai-met, sii-li neu-voo aak-ko-set. Roh-ke-as-ti mu-kaan vaan, kaik-ki kyl-lä op-pi-vat! Ss Har-joit-te-le kir-jai-mi-a li-sää vih-koo-si.

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

DIABETES. Mikä on HbA 1C. -testi? MSD:n valmistama koulutusmateriaali

DIABETES. Mikä on HbA 1C. -testi? MSD:n valmistama koulutusmateriaali Mikä on -testi? MSD:n valmistama koulutusmateriaali Mikä on -testi? -testi on verikoe, joka otetaan yleensä laboratoriossa tai lääkärin tai hoitajan vastaanotolla. -testi mittaa keskimääräisiä verensokeritasojasi

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Hallitus 267 16.12.2015 Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen H 267 (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen ja vastuualuepäällikkö Tarja Rossinen)

Lisätiedot

Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili

Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili Kasvatus- ja opetuslautakunta 53 11.08.2014 Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili KOLA 53 Valmistelija / lisätiedot: Perusopetusjohtaja Mari Routti, puh. 040 837 2646 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Kainuun omahoitolomake

Kainuun omahoitolomake Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

LEIVOTAAN YHDESSÄ. Kuvat: Jutta Valtonen

LEIVOTAAN YHDESSÄ. Kuvat: Jutta Valtonen LEIVOTAAN YHDESSÄ Susanna Koistinen Miia Laho Kuvat: Jutta Valtonen SI-SÄL-LYS E-SI-VAL-MIS-TE-LUT... 2 PE-RUS-RE-SEP-TIT KAU-RA-KEK-SIT... 5 SUK-LAA-KEK-SIT... 7 MAR-JA-PII-RAK-KA... 9 MUF-FIN-IT...

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä Ylipainoinen sydänpotilas Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä 27.10.2016 Miksi nimenomaan sydänpotilas hyötyy ylipainon hoidosta

Lisätiedot

Raskausdiabetes mitä minun olisi hyvä siitä tietää. Terhi Koivumäki, th, TtM

Raskausdiabetes mitä minun olisi hyvä siitä tietää. Terhi Koivumäki, th, TtM Raskausdiabetes mitä minun olisi hyvä siitä tietää Terhi Koivumäki, th, TtM Mikä on raskausdiabetes? Raskausdiabeteksella tarkoitetaan sitä, että odottavan äidin verensokeri- eli glukoosiarvo nousee normaalia

Lisätiedot

Diabeteksen hoidon kompastuskiviä: kortisoni, ENE, lihavuuskirurgia. Valtakunnallinen Diabetespäivä Minna Koivikko

Diabeteksen hoidon kompastuskiviä: kortisoni, ENE, lihavuuskirurgia. Valtakunnallinen Diabetespäivä Minna Koivikko Diabeteksen hoidon kompastuskiviä: kortisoni, ENE, lihavuuskirurgia Valtakunnallinen Diabetespäivä 23.11.2016 Minna Koivikko Steroidien indusoima diabetes SIDM: määritelmä poikkeava sokeritason nousu glukokortikoidihoitoa

Lisätiedot

Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015

Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015 Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015 Sairastuin diabetekseen, mistä huumeista minun tulisi luopua? vielä ei ole

Lisätiedot

Uudet insuliinit. 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016

Uudet insuliinit. 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016 Uudet insuliinit 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016 Diabetes: hoidon tavoitteet Oireettomuus liitännäissairauksien esto Verensokerin hoito parantaa diabeetikon vointia Numeroina: HBA1c

Lisätiedot

137 10.12.2013 98 06.08.2014

137 10.12.2013 98 06.08.2014 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 137 10.12.2013 98 06.08.2014 Oikaisuvaatimus toimenpidelupapäätöksestä 286-2013-781, kiinteistölle 286-21-6-6, Kaaritie 18, Kuusankoski,

Lisätiedot

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

HYVINVOINTILOMAKE. pvm HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 Kaupunginhallitus 53 22.02.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36)

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.

Lisätiedot

ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa

ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA Sydäntä keventävää asiaa Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolestero- lipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa kertyä

Lisätiedot

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Timo Strandberg Geriatrian professori, LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks Tyypin 2 diabetes ja riskit

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa LL Sergei Iljukov Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Terveys on täydellinen fyysisen,

Lisätiedot

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA Elintapaohjauksen määritelmä: Tavoitteena ylläpitää ja edistää terveyttä ja hyvinvointia Elintapaohjauksella tuetaan riskihenkilöitä tekemään terveyttä

Lisätiedot

Vastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko

Vastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko Tämä vihko on tarkoitettu tuoreen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurannan avuksi. Seurantavihko tukee omaa oppimistasi sairauden alkuvaiheessa. Tämän avulla sinä ja hoitajasi pystytte tarkkailemaan ohjattujen

Lisätiedot

Oikaisuvaatimus toimenpideluvasta 15-391-T / Marttala Jyrki ja Marianne (laiturin rakentaminen)

Oikaisuvaatimus toimenpideluvasta 15-391-T / Marttala Jyrki ja Marianne (laiturin rakentaminen) Ympäristölautakunta 80 10.05.2016 Oikaisuvaatimus toimenpideluvasta 15-391-T / Marttala Jyrki ja Marianne (laiturin rakentaminen) 100/53.531/2016 YMPLTK 10.05.2016 80 Lupainsinööri Pirkko Ollila HAKIJA

Lisätiedot

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin Rintasyöpä ja sen ehkäisy Jaana Kolin Syöpä sairautena Uusia syöpiä todetaan maassamme vuosittain noin 29.000 Miehillä ja naisilla syöpiä todetaan suurin piirtein yhtä paljon Vuoteen 2020 mennessä uusien

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa.

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa. Kunnanhallitus 60 30.03.2015 Kunnanhallitus 68 21.04.2015 Kunnanhallitus 82 11.05.2015 Kunnanhallitus 102 11.06.2015 Kunnanhallitus 107 18.06.2015 Kunnanvaltuusto 27 18.06.2015 Talouden tasapainottamistoimenpiteet

Lisätiedot

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/601943/2014 Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Trulicity-valmisteen riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI Hypoglykemia tarkoittaa tilaa, jossa verensokerin taso on alle 3,9 mmol/l tai 70 mg/dl 1, tosin tarkka lukema voi vaihdella yksilöllisesti. Hypoglykemia voi johtua useista syistä, ja sen yleisin aiheuttaja

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa:

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: Kunnanhallitus 18 11.01.2016 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ikäsuunnitelma vuosille 2016-2025 Khall 11.01.2016 18 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: "Yhall 28.08.2013 88 "Vanhuspalvelulaki"

Lisätiedot

Liukuvan työajan käyttö ja työajanseurantajärjestelmä Eurajoen ja Luvian kunnanvirastoissa alkaen

Liukuvan työajan käyttö ja työajanseurantajärjestelmä Eurajoen ja Luvian kunnanvirastoissa alkaen Yhteistyötoimikunta 15 28.09.2016 Yhdistymishallitus 102 05.10.2016 Liukuvan työajan käyttö ja työajanseurantajärjestelmä Eurajoen ja Luvian kunnanvirastoissa 1.1.2017 alkaen 280/01.01.03/2016 Yhttmk 15

Lisätiedot

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =.

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =. Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki tai < tai =. 1 Valitse ruutuun oikea merkki tai < tai =. ------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013

Lisätiedot

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies)

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies) olo q» date reliioso olo 7 K (2003) KE2a7 1. Kaikki kaatuu, sortuu uust Forsma (Koskimies) olo 14 olo 21 3 3 3 3 3 3 3 3 Ÿ ~~~~~~~~~~~ π K (2003) KE2a7 uhlakataatti (kuoro) - 2 - Kuula: - 3 - uhlakataatti

Lisätiedot

Tehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena. Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto 24.4.2014 ETM, Anna Ojala

Tehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena. Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto 24.4.2014 ETM, Anna Ojala Tehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto 24.4.2014 ETM, Anna Ojala Anna Ojala 25/4/14 1 Palautuminen ja superkompensaatio Ravinto, neste,

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle Kunnanhallitus 46 25.02.2014 Kunnanhallitus 76 24.03.2014 Kunnanhallitus 126 13.05.2014 Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle 135/1/2013

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 SOSIAALITYÖN JOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Lausunto Fimealle apteekkipalvelujen saatavuudesta Naantalissa

Lausunto Fimealle apteekkipalvelujen saatavuudesta Naantalissa Kaupunginhallitus 294 19.09.2016 Kaupunginhallitus 303 26.09.2016 Lausunto Fimealle apteekkipalvelujen saatavuudesta Naantalissa 542/05.11.03/2016 Kaupunginhallitus 19.09.2016 294 Hallintojohtaja Riitta

Lisätiedot

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan Lihavuus ja raskaus Tammikuun kihlaus 27.01.2017 el Jenni Metsälä Taulukko 1. Lihavuuden luokitus painoindeksin (BMI, kg/m 2) perusteella. Normaalipaino Liikapaino (ylipaino) Lihavuus Vaikea lihavuus Sairaalloinen

Lisätiedot

INSULIINI JA POTILASTURVALLISUUS. Kristiina Kuusto ja Anna Sevänen

INSULIINI JA POTILASTURVALLISUUS. Kristiina Kuusto ja Anna Sevänen INSULIINI JA POTILASTURVALLISUUS Kristiina Kuusto ja Anna Sevänen Esityksen aiheet Peruslääkevalikoimaan kuuluvat pika- ja pitkävaikutteiset insuliinit Insuliinien uudet vahvuudet Ongelmia insuliinihoidossa

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto

LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto KATRI AALTONEN Proviisori Tutkija, Kelan tutkimusosasto LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto PITKÄVAIKUTTEISTEN INSULIINIANALOGIEN JA GLIPTIINIEN KÄYTTÖ yleistyy diabeteksen hoidossa

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS. Alueellinen diabeteskoulutus, JKL,

LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS. Alueellinen diabeteskoulutus, JKL, LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS Alueellinen diabeteskoulutus, JKL, 6.5.2015 1 } 31-vuotias nainen } DM1 vuodesta 2007 } Diabeteksen komplikaatioita ei ole } Ei muita sairauksia } Insuliinin lisäksi

Lisätiedot

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

& # # w. œ œ œ œ # œ œ œ œ œ # œ w. # w nœ. # œ œ œ œ œ # œ w œ # œ œ œ Œ. œ œ œ œ œ œ œ œ # œ w. œ # œ œ œ w œ œ w w w w. W # w

& # # w. œ œ œ œ # œ œ œ œ œ # œ w. # w nœ. # œ œ œ œ œ # œ w œ # œ œ œ Œ. œ œ œ œ œ œ œ œ # œ w. œ # œ œ œ w œ œ w w w w. W # w Epainn muis (1.1., 6.12.) # œ œ œ œ œ # œ w i nun Kris lis sä py hää muis tus Tofia (6.1.) jo Jo pai a, y lis n [Ba li nu a, os,] kun ni, l nä ru k, i dän Ju ma lis, y lis ka i dän h tm h nk sl nu a, o

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 12 12.01.2015 Kaupunginhallitus 281 30.11.2015 Kaupunginhallitus 296 07.12.2015

Kaupunginhallitus 12 12.01.2015 Kaupunginhallitus 281 30.11.2015 Kaupunginhallitus 296 07.12.2015 Kaupunginhallitus 12 12.01.2015 Kaupunginhallitus 281 30.11.2015 Kaupunginhallitus 296 07.12.2015 Lausunto Oinaskylän tuulivoimaosayleiskaavaehdotuksesta 774/613/2014 Kaupunginhallitus 12.01.2015 12 Vesannon

Lisätiedot

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

Mitä ikääntyessä tapahtuu? Mitä ikääntyessä tapahtuu? Hormonitoiminta, aineenvaihdunta, kehonkoostumus Joni Keisala ODL Liikuntaklinikka Hormonitoiminta Endokriininen järjestelmä Hormonaalinen toiminta perustuu elimiin ja kudoksiin,

Lisätiedot

Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi

Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi Tärkeää tietoa TASIGNA-hoidosta Mitä TASIGNA ON? TASIGNA on reseptilääke, jota käytetään Philadelphia-kromosomipositiivisen kroonisen myelooisen leukemian

Lisätiedot

Valmistelija talousjohtaja Anne Vuorjoki:

Valmistelija talousjohtaja Anne Vuorjoki: Kaupunginhallitus 243 17.10.2016 Kaupunginhallitus 256 31.10.2016 Kaupunginhallitus 263 07.11.2016 Kaupunginhallitus 272 21.11.2016 Yhteistyötoimikunta 22 23.11.2016 Kaupunginhallitus 283 28.11.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi /

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi / RUOKAVALIO PERITONEAALI-DIALYYSIN AIKANA Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa peritoneaali - dialyysihoidon aikana ja siihen osaan Sinä voit vaikuttaa eniten. Ruokavalion tavoitteena on ylläpitää

Lisätiedot

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011 NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila Merja Suominen 17.2.2011 Tutkimuspaikat ja menetelmä Tutkimus toteutettiin marras-joulukuun 2010 ja tammikuun 2011 aikana. Tutkimukseen osallistui

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen ruokavalion välillä.

Lisätiedot

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 84 24.09.2015 Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä 599/11.04.02/2014 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00.

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00. Sivistyslautakunta 85 21.10.2014 Sivistyslautakunta 90 12.11.2014 Sivistyslautakunta 103 10.12.2014 Kunnanhallitus 41 16.03.2015 Valtuusto 12 30.03.2015 Uimahallin aukioloajat Sivistyslautakunta 21.10.2014

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita?

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? '' Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? Kuinka kauan kipsiä pidetään jalassa? Saako kipeälle

Lisätiedot

HALLINTO, SUUNNITTELU JA PAIKKATIETOPALVELUJEN TU- LOS YK SIK KÖ

HALLINTO, SUUNNITTELU JA PAIKKATIETOPALVELUJEN TU- LOS YK SIK KÖ Tekninen lautakunta 89 20.09.2016 Teknisen lautakunnan talousarvio vuodelle 2017 Tekninen lautakunta Valmistelija: tekninen johtaja Janne Laiho, puh. 050 347 5247 ja palve lu koor di naat to ri Hely Harju,

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot