Terveyspalveluiden ennaltaehkäisevän työn toimintaohjelma vuodelle 2011 NEUVOLA-, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLTO SEKÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Terveyspalveluiden ennaltaehkäisevän työn toimintaohjelma vuodelle 2011 NEUVOLA-, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLTO SEKÄ"

Transkriptio

1 Perusturvalautakunta / LIITE Haukiputaan kunnan Terveyspalveluiden ennaltaehkäisevän työn toimintaohjelma vuodelle 2011 NEUVOLA-, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLTO SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLTO

2 Sisältö 1 Johdanto Toimintaohjelman perusta Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon tavoite, tehtävät ja toteutus Äitiysneuvola Lastenneuvola Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Liitteet 2

3 1 Johdanto Valtioneuvosto on antanut toukokuussa 2009 asetuksen (380/2009) koskien neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa. Asetuksen 4 :n mukaan kunnan kansanterveystyöstöstä vastaavan viranomaisen on hyväksyttävä yhtenäinen ennalta ehkäisevän työn toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Toimintaohjelmat on laadittava yhteistyössä sosiaali- ja opetustoimen kanssa. Terveystarkastusten ja terveysneuvonnan on muodostettava suunnitelmallinen, tarpeen mukaan moniammatillinen, sekä yksilön ja perheen osallistumisen mahdollistava kokonaisuus. Palveluja järjestettäessä on kiinnitettävä huomiota myös kehitysympäristöihin. Terveystarkastuksissa ja - neuvonnassa saatuja seurantatietoja kunnan väestön terveydestä ja hyvinvoinnista on käytettävä palvelujen suunnittelussa. Toimintaohjelmalla pyritään varmistamaan, että kunnan eri osissa asuva väestö saa tarpeet huomioon ottaen yhtenäiset palvelut kunnan eri toimipisteissä. Haukiputaan kunnan ennaltaehkäisevän terveydenhuollon sekä siihen liittyvät toimintaohjelman kehittämisestä, koordinoinnista ja seurannasta vastaa johtava lääkäri, joka toimii kansanterveyslain mukaisena terveyskeskuksen vastaavana lääkärinä sekä terveyspalveluiden tulosalueen johtajana. Käytännön toiminnasta vastaa ennalta ehkäisevän työn osastonhoitaja. Ennalta ehkäisevän työn asetuksen toimeenpanon varmistamiseksi on Haukiputaan kunta resurssoinut vuodelle 2011 kolme uutta terveydenhoitajan tointa sekä yhden ennalta ehkäisevän perhetyön toimen. Toimet saadaan täytettyä kevään 2011 aikana. Lisäksi terveyskeskuksen neuvolatoimintaa varten remontoidaan uudet tilat. Myös remontti valmistuu kevään 2011 aikana. Ennalta ehkäisevään työhön käytettävissä oleva henkilöstöresurssi ei vielä ole STM:n suositusten tasolla. Henkilöstölisäyksiä on suunniteltu myös vuosille 2012 ja Päätökset tulevat tehtäväksi vuoden 2012 talous- ja toimintasuunnitelman yhteydessä yhdessä muiden uuden Oulun liitoskuntien kanssa. Osana uuden Oulun monikuntaliitokseen valmistautumista on ennalta ehkäisevän työn toimintaohjelmaa valmisteltu tiiviissä yhteistyössä ja yhteensopivaksi muiden liitoskuntien toimijoiden kanssa. Haukiputaan kunnan ollessa itsenäinen ja asetuksen toimeenpanosta vastaava vuonna 2011, on toimintasuunnitelma mukautettu Haukiputaan kunnan toimintaa vastaavaksi. Haukiputaan toimintaohjelma on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä kunnan terveyspalveluiden, päivähoidon, sosiaalitoimen ja opetustoimen eri sektoreiden kanssa. Ennalta ehkäisevän työn toimintasuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa toiminnan oleellisesti muuttuessa ja todennäköisesti ainakin vuosittain tulosalueen muun käyttö- ja toimintasuunnitelman valmistelun yhteydessä. Toi- 3

4 minnan toteutumisesta ja tuloksista raportoidaan vuosittain toimintakertomuksessa kunnan kansanterveystyöstä vastaaville luottamuselimille. 2 Toimintaohjelman perusta Valtioneuvoston asetuksen tarkoituksena on ollut parantaa lasten, nuorten ja heidän perheidensä ehkäisevien terveyspalvelujen suunnitelmallista, tasoltaan yhtenäistä ja väestön tarpeet huomioon ottavaa toteuttamista maan eri osissa ja vähentää näin alueellista ja terveyskeskusten välistä eriarvoista palvelutarjontaa. Tasoltaan yhtenäisellä ja suunnitelmallisella toteuttamisella tarkoitetaan sitä, että ehkäisevät terveyspalvelut kattavat koko ikäluokan ja palvelujen sisältö on riittävän yhdenmukainen koko maassa. Valtioneuvoston asetuksessa on tarkasti määritelty terveystarkastusten sisältö. Käytännössä terveystarkastukset ovat henkilökohtaisia ja niihin on varattava riittävästi aikaa. Määräaikaiset terveystarkastukset tarjotaan kaikille ennalta määriteltyyn ikä- tai vuosiluokkaan tai muuhun ryhmään kuuluville. Määräaikaisista terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarve tulee selvittää. Määräaikaisten terveystarkastusten lisäksi tehdään ylimääräisiä terveystarkastuksia yksilöllisen tarpeen mukaan. Terveystarkastuksia toteutetaan terveydenhoitajan tai lääkärin tarkastuksina tai moniammatillisina laajoina tarkastuksina. Suun terveystarkastuksia tekevät hammaslääkärit, suuhygienistit ja hammashoitajat. Terveystarkastuksissa selvitetään lapsen ja nuoren terveydentilaa, kasvua ja kehitystä sekä perheen hyvinvointia haastattelulla, lapsen ja nuoren kliinisillä tutkimuksilla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Terveystarkastukset toteutetaan tarpeen mukaan moniammatillisesti ja niiden sisältö määräytyy ikävaiheen ja yksilöllisen tarpeen mukaan. Terveystarkastuksessa pyritään hoidettavissa olevien poikkeamien varhaiseen toteamiseen, arvioidaan jatkotutkimusten, tuen ja hoidon tarvetta sekä ohjataan tarvittaessa jatkohoitoon. Terveystarkastusten yhteydessä tehdään yksilöllinen terveydenhoitosuunnitelma tai tarkistetaan aikaisemmin tehtyä suunnitelmaa. Terveysneuvonta ja terveystarkastukset on tehtävä siten, että alle kouluikäisen lapsen, oppilaan, opiskelijan ja perheen erityisen tuen tarve tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lastenneuvolan sekä koulu- ja opiskelija terveydenhuollon määräaikaistarkastuksissa. Merkittävästi hyvinvointiin vaikuttava ennaltaehkäisevä työ tehdään juuri erityisen tuen tarpeessa olevien parissa. Erityinen, tarpeenmukainen tuki tulee järjestää viiveettä. Kyseisen erityispalveluja vaativan ryhmän lisäksi kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin suhteen lapsia ja nuoria ja heidän perheitään on huolen harmaalla vyöhykkeellä ja ns. suuren huolen alueella, joita on myös tarkoituksenmukaista ja vaikuttavaa seurata. Ennalta ehkäisevässä työssä tulee kiinnittää erityistä huomiota lapsen, nuoren ja perheen mielipiteiden ja kokemusten kuulemiseen. 4

5 3 Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon tavoite, tehtävät ja toteutus 3.1 Äitiysneuvola Äitiysneuvolan tavoitteena on turvata odottavan äidin, sikiön ja koko perheen mahdollisimman hyvä terveys. Äitiysneuvolan tehtävä on ohjata, valmentaa ja neuvoa odottavaa äitiä ja perhettä raskauden, synnytyksen ja vanhemmuuden varalle. Lisäksi tehtävänä on etsiä mahdollisia riskitekijöitä ja raskauden esiin tuomia sairauksia ja muita poikkeavuuksia. Työ sisältää lääketieteellisen seurannan lisäksi sosiaalista, emotionaalista ja psyykkistä tukea sekä apua uudessa elämäntilanteessa. Äitiysneuvola toimii läheisessä yhteistyössä synnytyssairaalan kanssa. Äitiysneuvolan resurssit (2011) v Äitiysnlath Synn.lkm Synn./th Äitiysnla lääkäri Haukipudas S STM.n suositusten mukaisesti kokopäiväisellä terveydenhoitajalla tulisi olla enintään 80 synnyttävää asiakasta / vuosi, lääkäreillä vastaava luku on 800 (vrt. Haukiputaalla laskennallisesti 1060 lasta/ lääkäri). Lasta odottavalle perheelle tehdään vähintään yksi laaja terveystarkastus sekä vähintään yksi suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio. Ensikäynti sisältää koko perheen hyvinvointikartoituksen. Ensisynnyttäjäperheille tehdään raskaudenaikainen kotikäynti raskausviikoilla tai viimeistään synnytyksen jälkeen. Määräaikaistarkastukset on tarkemmin kuvattu liitteessä 1. Määräaistarkastuksissa seuloutuu riskiäitejä/ -perheitä, joiden hoito vaatii lisätyötä/-tarkastuksia (mm. verenpaine, raskausdiabetes, masennus, päihde- ja sosiaaliset ongelmat). Heitä on noin 15 % äitiysneuvolan asiakkaista. Tästä asiakasryhmästä aiheutuva määräaikaistarkastusten lisäksi tuleva työn määrä arvioidaan olevan noin 25 %, mikä tarkoittaa neljää määräaikaistarkastusta kohti yhtä ylimääräistä käyntiä. Lisäkäyntejä vaativien asiakkaiden käyntien tarkasta määrästä ei ole vielä käytettävissä tilastotietoa. Tämän kevään aikana Haukiputaalla otetaan käyttöön uudet tilastointiohjeet, jossa erotellaan kontaktiohjelman ulkopuoliset käynnit käyntisyytasolle asti. Tilastoinnin avulla saamme eroteltua esim. fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen syyn vuoksi neuvolassa käyneet. 5

6 Haukiputaalla otettiin vuoden 2011 alusta käyttöön Tukeva-hankkeessa pilotoitu Raskauden ajan tuen polku -työmalli, jossa tehdään hyvinvointikartoitus kaikille ensikävijöille. Kartoituksen perusteella saadaan poimittua perheiden joukosta ns. riskiperheet, joille tehdään raskauden aikainen kotikäynti raskausviikolla. Terveydenhoitajan työpariksi voi tulla joko perhetyöntekijä, psykiatrinen sairaanhoitaja ja tarvittaessa myös päihde- ja sosiaalityöntekijä. Lisäksi selvitetään perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa terveydenhoitajien tekemällä väkivaltakyselyllä. Jos asiakas tarvitsee mahdollisia jatkotutkimuksia, lisätukea tai hoitoa, tehdään yhteistyötä tarvittavien muiden palvelualueiden kanssa (neuvolan psykologipalvelut, mielenterveyskeskus, perheneuvola, päihdeyksikkö Road). Kunta järjestää lastenpsykiatrisia palveluita sekä erikoissairaanhoidonpalveluita ostopalveluna. Haukiputaalla on neuvolan ennaltaehkäisevää perhetyötä sekä lastensuojelun perhetyötä. Neuvolan perhetyö on tarkoitettu lasta odottaville ja alle kouluikäisten lasten perheille sekä perheille, joissa ainakin toinen vanhemmista on kotona ja lapsi/lapset ovat kotihoidossa. Perhepalvelun tavoitteena on tukea ja auttaa lapsiperheiden elämänhallintaa sekä selviytymistä arjessa. Perhetyöntekijän tehtävä on tukea ja vahvistaa vanhemmuutta. Haukiputaalla neuvolan perhepalvelussa työskentelee kaksi perhetyöntekijää ja lastensuojelun perhetyössä kaksi perhetyöntekijää, jotka tarvittaessa tekevät yhteistyötä keskenään. Avoimessa päiväkodissa toimii perheryhmä kerran viikossa. Ryhmät ovat erittäin kysyttäjä ja palvelevat ja tukevat niitä perheitä, joiden lapset eivät osallistu muuhun säännölliseen päivähoitoon. Perhevalmennusta järjestetään lasta odottaville perheille. Ryhmäneuvolatoimintaa kehitetään vuoden 2011 aikana. Avoimessa päiväkodissa Esikkoryhmä on ensimmäisen lapsen saaneille perheille, jossa lapsi on alle kaksivuotias. Neuvolassa yhteistyökumppanien määrä on runsas ja verkostoyhteistyön lisäksi tehdään tiiviisti yhteistyötä esim. perhevalmennuksen ja ryhmien vetämisessä seurakunnan kanssa. Tämän lisäksi tehdään yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa, jossa kehitetään järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyötä lasten ja nuorten ennaltaehkäisevissä palveluissa. 3.2 Lastenneuvola Lastenneuvolan tehtävänä on edistää alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja hyvinvointia sekä kaventaa perheiden välisiä terveyseroja. Lastenneuvolassa seurataan ja edistetään lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä sekä tuetaan vanhempia turvallisessa, lapsilähtöisessä kasvatuksessa ja lapsen hyvässä huolenpidossa sekä parisuhteen hoitamisessa. Lisäksi neuvolassa edistetään lapsen kasvuja kehitysympäristön sekä perheen elintapojen terveellisyyttä. Perheet saavat myös tietoa rokotuksista ja lapsille annetaan kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotteet. 6

7 Neuvolassa pyritään havaitsemaan lapsiperheiden erityisen tuen tarpeet mahdollisimman varhain ja järjestämään tarkoituksenmukainen tuki ja apu. Lastenneuvolat tekevät moniammatillista yhteistyötä muiden lapsiperheiden parissa työskentelevien kanssa. Lastenneuvolan resurssit (2011) v Lastennlan th Lasta/th Last.nlan lääkäri Haukipudas Verrattuna STM:n suositusten (340 lasta/ lastenneuvolan kokopäiväinen terveydenhoitaja) on lastenneuvolan terveydenhoitajaresurssi niukka, kuten lääkäriresurssinkin (suositus 2400 lasta/ kokopäiväinen lääkäri, Haukiputaalla laskennallisesti 4600 lasta / lääkäri). Uuden asetuksen mukaan kunnan on järjestettävä lapselle tämän ensimmäisen ikävuoden aikana vähintään yhdeksän terveystarkastusta, joihin sisältyy vähintään kaksi lääkärintarkastusta lapsen ollessa 4 6 viikon ja 8 kuukauden ikäinen sekä laaja terveystarkastus 4 kuukauden iässä. Asetuksessa edellytetään, että ainakin yksi kotikäynti tehdään vauvan syntymän jälkeen. Neuvolan ja terveydenhoitajan antaman tuen merkitys korostuu lapsen ensi viikkoina, sillä silloin useimmat perheet tarvitsevat paljon tukea ja tietoa, varsinkin ensimmäisen lapsen syntyessä. Edelleen lapselle tämän ollessa 1,5 6 vuoden ikäinen on järjestettävä vähintään kuusi terveystarkastusta, joihin sisältyvät laaja terveystarkastus 18 kuukauden ja 4 vuoden iässä sekä yhteen terveydenhoitajan arvio suun terveydentilasta. 6-vuotiaiden kohdalla asetus velvoittaa toimimaan yhteistyössä koulun ja esikoulun kanssa Lisäksi vanhemmille tehdään terveystarkastuskyselyt (audit/päihde, perheväkivalta, ravinto, diabetesriski). Määräaikaistarkastukset on tarkemmin kuvattu liitteessä 2. Neuvolaikäisen lapsen laajaan terveystarkastukseen kutsutaan molemmat vanhemmat. Terveydenhoitaja ja lääkäri arvioivat yhdessä ja tarvittaessa yhteistyössä muiden ammattihenkilöiden kanssa lapsen ja myös koko perheen hyvinvointia. Tarkastukseen kuuluu vanhempien haastattelu ja koko perheen hyvinvoinnin selvittäminen, niiltä osin kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämisen kannalta. Laajan terveystarkastuksen yhteydessä saaduista tutkimustuloksista ja muista havainnoista tehdään merkinnät myös vanhempien terveyskertomukseen ja tarvittaessa lapsen terveyskertomukseen. Tehtyjen laajojen terveystarkastusten määrä saadaan tilastoinnin kautta selville. Lisäksi myös isien käynnit terveystarkastuksissa tilastoidaan. Oulussa kehitetään ja pilotoidaan TUKEVA2 -hankkeessa laajoja terveystarkastuksia osana hyvinvointiarviointijärjestelmän kehittämistä. Pilotointikohteeksi on valittu 4-vuotistarkastuksen uuden sisällön mallinnus. Yhtenä tavoitteena on neuvolan ja päivähoidon yhteistyön lisääminen. Haukipudas ottaa käyttöön Oulun pilotin mallin 4-vuotiaiden tarkastukseen, kun se on 7

8 käytettävissä. Tähän saakka yhteistyössä päivähoidon kanssa tehty Viisikkotarkastus 5- vuotiaille jää sen jälkeen pois. Perhe voi tarvita myös lisäkäyntejä neuvolaan tai kotiin. Lastenneuvolassa lisäkäyntejä aiheutuu moninaisista asioista; imeväisen itkuisuudesta aina esikouluikäisen keskittymisvaikeuksiin saakka. Tutkimusten perusteella tiedetään, että määräaikaistarkastuksista poisjääneiden lasten riski syrjäytymiseen on suurempi kuin niihin osallistuneilla. Tarkastuksista poisjääneiden tuen ja asioiden jatkoselvittelyn tarve voi olla keskimääräistä suurempi. Lisäkäyntejä vaativien asiakkaiden käyntien määrästä ei ole vielä käytettävissä tilastotietoa, joten määräaikaistarkastusten lisäksi tehtyjen käyntien lukumäärä ei ole tiedossa. Tämän kevään aikana otetaan käyttöön uudet tilastointiohjeet, jossa erotellaan kontaktiohjelman ulkopuoliset käynnit käyntisyytasolle asti. Tämän jälkeen saamme luotettavaa tietoa erityisen tuen tarpeessa olevista, sillä tilastoinnin avulla saamme eroteltua esim. fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen syyn vuoksi neuvolassa käyneet. Jatkossa selvitetään tietojärjestelmistä myös vuositarkastuksissa käymättömät lapset. Tuen tarvetta voidaan sen jälkeen selvittää ottamalla suoraan yhteyttä perheeseen. Terveydenhoitajat resurssoivat enemmän työpanosta vastaanottoihin ja kotikäynteihin erityistä tukea vaativien perheiden kanssa. Haukiputaalla tuotetaan myös omaa neuvolan ennaltaehkäisevää perhetyötä sekä lastensuojelun perhetyötä. Neuvolan perhepalvelu on tarkoitettu lasta odottaville ja alle kouluikäisten lasten perheille. Perhepalvelu on tarkoitettu perheille, joissa ainakin toinen vanhemmista on kotona ja lapsi/lapset ovat kotihoidossa. Perhepalvelun tavoitteena on tukea ja auttaa lapsiperheiden elämänhallintaa sekä selviytymistä arjessa. Terveydenhoitajat tekevät myös harkinnanvaraisia kotikäyntejä äidin ja vauvan välisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen tukemiseksi (varhaisen vuorovaikutuksen työmenetelmät). Haukiputaalla on varhaisen / erityisen tuen tarpeeseen vastaavia työryhmiä, mm. neuvolatyöryhmä, varhaisen kuntoutuksen työryhmä ja lääkinnällisen kuntoutuksen työryhmä, joissa toimii moniammatillisesti päivähoidon, neuvoloiden, sosiaalityön ja kuntoutuksen henkilöstöä. Ryhmät kokoontuvat 4-12 krt vuodessa ryhmästä riippuen ja tarvittaessa useamminkin. Päivähoidossa tehdään lapsen varhaiskasvatussuunnitelma yhdessä vanhempien kanssa jokaiselle lapselle. Tällöin saattaa nousta esille varhaiskuntoutuksen tarve. Tarkoituksenmukaisesta asiantuntija-arvioinnista sovitaan vanhempien kanssa. Varhaista tai erityistä tukea tarvitsevalle lapselle laaditaan kuntoutussuunnitelma yhteistyössä lapsen vanhempien sekä mahdollisten muiden asiantuntijoiden kanssa. Lapsen kannalta kasvatuksellinen ja lääketieteellinen kuntoutus on hyvä olla tarkoituksenmukainen kokonaisuus. Kuntoutussuunnitelma sisältyy nykyisin lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan. Laaja-alaisesti tukea tarvitsevien lasten kuntoutuksessa käytetään myös tarkempia arviointija suunnittelumenetelmiä. 8

9 3.3 Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollon tehtävänä on oppilaan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Kouluterveydenhuollon tulee myös osallistua erityistä tukea vaativien oppilaiden hoitoon ja osallistua koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä koulujen työolojen ja turvallisuuden valvontaan ja parantamiseen. Kouluterveydenhuolto on osa oppilashuoltoa. Kouluterveydenhuollon resurssit (2011) v Kouluth Oppilaita Oppilaita/th Kouluth. Oppilaita/lääkäri lääkäri Haukipudas Kouluterveydenhuollon terveydenhoitajaresurssi vastaa STM:n laatusuositusten mukaista määrää (kokoaikaisella terveydenhoitajalla saisi olla enintään 600 koululaista). Lääkärityöpanoksen määrä on niukka (vrt. suositus enintään 2100 koululaista kokoaikaista lääkäriä kohti). Asetuksen mukaan oppilaille tulee järjestää sekä määräaikaisia että laajoja terveystarkastuksia, joita toteuttavat terveydenhoitajat ja lääkärit. Oppilaille tehtävissä tarkastuksissa pyritään arvioimaan oppilaan kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja hyvinvointia, jolloin myös opettajan ja muun oppilashuollon henkilöstön antama arvio oppimisesta, kouluselviytymisestä ja kaverisuhteista on huomioitava. Tilastoinnin pohjalta saadaan selville laajojen terveystarkastusten määrä. Tarkempi kuvaus määräaikaistarkastuksista on liitteessä 3. Peruskouluikäisten lasten huoltajille järjestetään mahdollisuus osallistua lastensa terveystarkastuksiin, ennen kaikkea silloin kun on kysymys oppilaan laajasta terveystarkastuksesta. Jokaiselle oppilaalle tehdään laajan terveystarkastuksen pohjalta henkilökohtainen terveydenhoitosuunnitelma, yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa sekä tarvittaessa opettajan ja oppilashuollon henkilöstön kanssa. Suunnitelman pohjalta toteutetaan seuraavat tapaamiset terveydenhoitajan ja lääkärin kanssa. Terveydenhoitosuunnitelmassa käytetään pohjana ministeriön valtakunnallisia ohjeita terveyssuunnitelmasta. Terveystarkastuksessa pyritään hoidettavissa olevien poikkeamien varhaiseen toteamiseen, arvioidaan jatkotutkimusten, tuen ja hoidon tarvetta sekä ohjataan tarvittaessa jatkohoitoon. Havaittu tarpeenmukainen tuki järjestetään viiveettä. Erityistä huomiota kiinnitetään lapsen ja nuoren mielipiteiden ja kokemusten kuulemiseen. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa esille nousevat lapsuusiässä yleiset allergiset sairaudet; tules - ja liikuntaelimistön oireet ja isona osana psyykkiset ja sosiaaliset ongelmat. Mikäli oppilaan tavatessa tulee ilmi asioita, jotka vaativat lisäselvittelyjä ohjataan oppilas jatkohoitoon. Fyysisissä asioissa voidaan ottaa yhteys terve- 9

10 ysasemalle tai lääkärin lähetteellä erikoissairaanhoitoon. Psyykkisissä asioissa oppilas ohjautuu ensisijaisesti koulun kuraattorille tai psykologille. Huolen noustessa oppilaan oppimisesta tai koulunkäyntiongelmista, ohjataan hänet opinto-ohjaajalle tai oppimisvaikeusselvittelyihin. Koulujen tämän hetkinen ennaltaehkäisevä mielenterveystyö on pitkälti kouluterveydenhoitajien ja opetustoimen koulupsykologien ja kuraattorien varassa. Erityispalveluja tarvittaessa otetaan yhteys perheneuvolaan, kunnan ostopalveluina järjestämiin konsultoiviin erityistyöntekijöihin (lastenpsykiatri, psykiatri, psykiatrinen esh) tai lähetteellä lasten ja nuorten psykiatriseen erikoissairaanhoitoon. Sosiaalisissa asioissa tehdään yhteistyötä oppilaan luokanvalvojan, rehtorin, koulun kuraattorin ja lastensuojelun kanssa (poissaolot, koulukiusaaminen, päihteet, lastensuojelulliset huolet). Psyykkisissä ja sosiaalisissa asioissa jatkoselvittelyihin ohjautumista edeltävät usein moniammatilliset palaverit. Kouluterveydenhuollon tärkein yhteistyökumppani vanhempien lisäksi on opetustoimi. Oppilashuoltotyöryhmät kokoontuvat säännöllisesti kaikilla kouluilla. Oppilashuoltoryhmiin kuuluvat rehtori, opettaja, erityisopettajat, koulukuraattori, psykologi, kouluterveydenhoitaja ja tarvittaessa muita asiantuntijoita. Oppilashuoltoryhmässä käsitellään opiskeluun liittyviä asioita ja yleensä oppilaista nousevia huolenaiheita. Silloin, kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua vain ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat henkilöt, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. Oppilashuoltotyötä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. Oppilaan huoltajan kirjallisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja. Yksittäistä oppilasta koskevien palavereiden kokoonpano määritellään tapauskohtaisesti aina erikseen. Haukiputaalla kouluterveydenhuolto on osaltaan mukana sivistystoimen KELPO- hankkeessa, jossa on kehitetty tehostetun tuen ja oppimisen tuen strategiaa oppilashuollollisena hankkeena. Haukiputaan kouluilla on käytössä myös ns. koulupalaverikäytäntö, joissa lapsen ja perheen pulmiin haetaan ratkaisua opettajan, erityisopettajan, tarvittaessa terveydenhoitajan/lääkärin ja lapsen ja vanhempien yhteisneuvottelussa. Ennaltaehkäisevänä päihdetyönä Haukiputaalla toteutetaan 1-2 vuoden välein Terveys ry:n, seurakunnan, nuorisotoimen ja poliisin kanssa yhteistyönä tupakka- ja päihdelabyrintit. Liikuntatoimi järjestää monipuolista kerhotoimintaa lapsille ja nuorille ja heidän perheilleen toimintakeskus Jatulissa, Vesi-Jatulissa sekä kouluilla ja urheilukentillä. Erityisryhmien liikuntaa järjestetään henkilöille, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista. Tätä toimintaa järjestävät yhteistyössä lii- 10

11 kuntatoimi, Kiiminkijoen opisto, Virpiniemen liikuntaopisto, eri yhdistykset, järjestöt ja seurat sekä terveyskeskus. Koulun tasolla osallistutaan terveystiedon opetuksen ja oppilashuollon ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämiseen. Haukipudas on mukana THL:n Kouluterveyskyselyssä. Kyselyn tulosten, muun tutkimustiedon ja arkikokemuksen perusteella pyritään päivittämään toimintamalleja koulussa ja sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kouluterveyskyselyn tulokset ovat myös osa Haukiputaan hyvinvointibarometria. 3.4 Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on oppilaan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on myös osallistua erityistä tukea vaativien oppilaiden hoitoon, osallistua koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä koulujen työolojen ja turvallisuuden valvontaan ja parantamiseen. Opiskeluterveydenhuolto on osa oppilashuoltoa. Opiskeluterveydenhuollon resurssit (2011) v th:n työpanos opisk / th lääk. työpanos opisk/ lääk Haukipudas Opiskeluterveydenhuollon oppaan mukaan kokoaikaisella terveydenhoitajalla opiskelijamääräsuositus on lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelijaa/terveydenhoitaja ja opiskelijaa/lääkäri. Lääkärityöpanos on siten niukka. Asetuksen tarkoituksena on ollut tehostaa terveyden edistämistä ja kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja. Asetuksessa pidetään tärkeänä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ja huomion kiinnittämistä erityisesti siirtymävaiheisiin esimerkiksi opiskelun aloitukseen. Asetuksen mukaan opiskeluterveydenhuollossa tulee tehostaa etsivää työtä ja seurata palvelujen ulkopuolelle jäävien ja erityistä tukea tarvitsevien nuorten määrää. Ensimmäisenä opiskeluvuonna ammattiopiston ja ammatillisen aikuiskoulutuksen opiskelijoille terveydenhoitaja tekee terveystarkastuksen ja ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuonna opiskelija käy lääkärintarkastuksessa, ellei lääkärintarkastusta ole tehty opiskelijaksi hyväksymisen yhteydessä. Lääkärintarkastus järjestetään ensimmäisenä opiskeluvuonna opiskelijalle, joka on erityisopetuksessa tai jonka terveydentilan tai opiskelukyvyn selvittäminen on tarpeellinen opiskelualan tai tulevan ammatin vuoksi. Opiskelijoille, jotka joutuvat opiskeluaikanaan alttiiksi erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttaville töille, tehdään alkutarkastus ja tarvittavat määräai- 11

12 kaistarkastukset. Opiskelijan terveystarkastustarve tulee selvittää ennen työssä oppimisjaksoa tai työharjoittelua. Toisena opiskeluvuonna lääkärintarkastus tehdään kaikille niille opiskelijoille, joille ei lääkärintarkastusta ole tehty ensimmäisenä opiskeluvuonna. Opiskelujen aikana tehtävä kutsuntaikäisten terveystarkastus korvaa toisena opiskeluvuonna tehtävän lääkärintarkastuksen. Tarkempi kuvaus määräaikaistarkastuksista on liitteessä 4. Opiskeluterveydenhuollossa ei ole varsinaisesti opiskelijoille suunnattuja mielenterveyspalveluja, vaan yhteistyökumppaneina toimivat koulukuraattorit ja opinto-ohjaajat sekä terveyskeskuksen kautta järjestettävät psykiatriset ja muut palvelut. Kutsuntatarkastusten yhteydessä syrjäytymisvaarassa oleville asevelvollisille tarjotaan moniammatillista tukea ( Aikalisä/ Time Out -toiminta). TimeOut- ryhmään kuuluu mm. psykiatrinen sairaanhoitaja, nuorisotyöntekijä, pajatoiminnasta vastaava työntekijä, liikunnanohjaaja, terveydenhoitaja jne. Syrjäytymisvaarassa oleville nuorille järjestetään kunnissa monialaista tukea nuorisolain velvoitteiden mukaisesti kunnan erityisnuorisotyön koordinoimana. Muiden työpajojen lisäksi Haukiputaalla toimii mm. työpaja nimeltään Starttipaja, joka on tarkoitettu haastavassa elämäntilanteessa oleville nuorille. Pääasiallisena kohderyhmänä ovat alle 29-vuotiaat työttömät, päihdeongelmaiset nuoret. Työpajalle tullaan työ- ja elinkeinotoimiston, kunnan sosiaalitoimen, nuorisotoimen, peruskoulun ja ammattiopiston lähettäminä. Valmennus on tuotannollisen työn avulla tapahtuvaa työtaitojen ja työelämävalmennuksen kehittämistä, jota yksilöllisistä tarpeista riippuen täydennetään arkielämää ja tulevan työuran suunnittelua tukevalla yksilö- ja ryhmävalmennuksella, liikunta- ja terveyspalveluilla sekä päihde- ja erityispalveluilla. Työpajassa toimii yksilövalmentaja, joka toimii työvalmentajien työparina em. tehtäviin liittyen. Yksilövalmentaja toimii myös etsivässä nuorisotyössä erityisnuoriso-ohjaajan työparina tavoittaakseen alle 29-vuotiaita haukiputaalaisnuoria, jotka ovat jäämässä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle ja jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen julkisen sektorin palvelut. 3.5 Suun terveydenhuolto Suun terveystarkastuksia järjestetään koko ikäluokan kattavina määräaikaistarkastuksina sekä yksilölliseen tarpeeseen perustuvina terveystarkastuksina. Tarkastuksissa selvitetään suun terveydentila, kehitys, hoidon tarve ja tehdään tarvittaessa henkilökohtainen terveyssuunnitelma. Kunnan on järjestettävä ensimmäistä lasta odottavalle perheelle vähintään yksi suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio. Samoin alle kouluikäiselle lapselle suun terveystarkastus, kun tämä on 1- tai 2-vuotias, 3- tai 4- vuotias ja 5- tai 6-vuotias. Lisäksi kunnan on järjestettävä oppilaalle suun terveystarkastus ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla 12

13 sekä opiskelijalle vähintään kerran opiskeluaikana suun terveystarkastus, jossa selvitetään suun terveysneuvonnan ja palvelujen tarve. Määräaikaistarkastukset on tarkemmin kuvattu liitteessä 5. Ensimmäistä lasta odottavan perheen suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvioi suun terveydenhuollon ammattihenkilö haastattelulla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Haukiputaalla toimitaan siten, että terveydenhoitaja varaa ajan suuhygienistille, kun perhe on 1. käynnillä neuvolassa. Aika on molemmille vanhemmille yhteinen, kestoltaan tuntia, tarvittaessa varataan jatkoaika hammaslääkärille yksilöllisen tarpeen mukaan. Alle kouluikäisille järjestetään suuhygienistin tai hammashoitajan tekemiä suun terveystarkastuksia ja tarpeen mukaisesti hammaslääkärin tutkimuksia. Terveydenhoitaja varaa ajan hammashoitajalle samalla, kun varataan neuvola-aika 1 tai 2- vuotiaalle. Muut alle kouluikäiset kutsutaan tarkastukseen kutsujärjestelmän avulla siten, että hammashoitolasta lähetetään aika kotiin. Oppilaalle tehtävät suun määräaikaistarkastukset sisältävät suuhygienistin ja tarpeen mukaiset hammaslääkärin terveystarkastukset mukaan lukien erikoisalakohtaiset suun tutkimukset. Kouluilta pyydetään listat koululaisista, joiden mukaan koululaiset kutsutaan hammashoitolaan. Samoin toimitaan opiskelijoiden suhteen.( lukio ja ammattioppilaitos) Lapselle, jolla on erityinen riski sairastua suusairauksiin, on järjestettävä tehostettu ehkäisevä suun terveydenhuolto ja yksilöllisesti määritellyt terveystarkastukset. Yhteistyötä terveyden edistämisessä ja terveysneuvonnassa tehdään neuvoloiden, koulujen, erityishoitolaitosten ja muun terveydenhuollon kanssa. 13

14 LIITE 1. Äitiysneuvolassa tehtävät määräaikaistarkastukset: RASKAUSVIKKO AIKA/min PAIKKA Terveydenhoitaja neuvola SIKIÖSEULONTA- TUTKIMUKSET ERIL. OHJE Lääkäri neuvola Terveydenhoitaja neuvola Terveydenhoitaja ja kotikäynti tarvittaessa työpari Terveydenhoitaja neuvola Lääkäri neuvola Terveydenhoitaja neuvola Terveydenhoitaja neuvola Lääkäri ensisynnyttäjä Terveydenhoitaja uudelleen- Terveydenhoitaja käynnit viikottain LYSY-käynti 45 neuvolassa tuntia synnytyksen jälkeen kotiutuneille, kun synnytyksestä on kulunut 3,5-6 vrk Terveydenhoitaja KOTIKÄYNTI VIIKON KULUESSA SYN- NYTYKSESTÄ synnyttäjä JÄLKITARKASTUS VIIKON KULUESSA SYN- NYTYKSESTÄ Yksilöllisen tarpeen mukaisesti tarkastuksia lisätään tarvittaessa. 14

15 LIITE 2. Lastenneuvolassa tehtävät määräaikaistarkastukset: IKÄ AIKA/min PAIKKA Huomioitavaa Terveydenhoitaja 3-4 viikkoa 60 neuvola Terveydenhoitaja+lääkäri n.6 viikkoa 30 neuvola yhteisvastaanotto Terveydenhoitaja 2kk 45 neuvola vain tarvittaessa Terveydenhoitaja 3 kk 45 neuvola Terveydenhoitaja+lääkäri 4 kk (Laaja ttk) neuvola laajatarkastus tehdään yhdessä Terveydenhoitaja 5 kk 45 neuvola Terveydenhoitaja 6kk 45 neuvola Terveydenhoitaja+lääkäri 8 kk neuvola yhteisvastaanotto Terveydenhoitaja 10kk 45 neuvola Terveydenhoitaja 1 v. 60 neuvola terveystarkastuskyselyt vanhemmille Terveydenhoitaja+lääkäri 1,5 v. (Laaja ttk) neuvola yhteisvastaanotto Terveydenhoitaja 2 v. 60 neuvola Terveydenhoitaja 3 v. 60 neuvola terveystarkastuskyselyt vanhemmille Terveydenhoitaja Lääkäri 4 v. (Laaja ttk) 4 v. (Laaja ttk) 75 neuvola yhteistyö päiväkodin kanssa, terveystarkastuskyselyt molemmille vanhemmille 30 neuvola yhteisvastaanotto Terveydenhoitaja 5 v. 60 neuvola terveystarkastuskyselyt vanhemmille 15

16 Terveydenhoitaja 6 v. 75 neuvola yhteistyö koulun ja päiväkodin kanssa, terveystarkastuskyselyt vanhemmille Yksilöllisen tarpeen mukaisesti tarkastuksia lisätään tarvittaessa. 16

17 LIITE 3. Koululaisille tehtävät määräaikaistarkastukset: LUOKKA AIKA/min PAIKKA Huomioitavaa Terveydenhoitaja Lääkäri 1.lk (Laaja ttk) 1.lk (Laaja ttk) 60 pit. paino, py, RR, näkö, kuulo 30 ryhti, pub., muu status, riskikolester. kyselylomake Terveydenhoitaja 2.lk 30 pit. paino, py, ryhti, pub. Terveydenhoitaja 3.lk 30 pit. paino, py, ryhti, pub, Terveydenhoitaja 4.lk 30 pit. paino, py, ryhti, pub Terveydenhoitaja Lääkäri 5.lk (Laaja ttk) 5.lk (Laaja ttk) 60 pit. paino, py, RR 30 ryhti, pub., muu status, riskikolester. kyselylomake Terveydenhoitaja 6.lk 30 pit. paino, py, ryhti, pub Terveydenhoitaja 7.lk 30 pit. paino, py, ryhti, pub, kyselylomake Terveydenhoitaja Lääkäri 8.lk (Laaja ttk) 8.lk (Laaja ttk) 60 pit., paino, näkö, kuulo, RR, värinäkö, nuorten päihdemittari ja mielialakysely 30 n. 50% oppilaista: Lääkärintarkastus 30 min: ryhti, pub., muu status, riskikolester. NTT Terveydenhoitaja 9.lk 60 pit., paino, ryhti, pub., näkö, kuulo, nuorten päihdemittari Lääkäri 9.lk 30 n. 50% oppilaista: Lääkärintarkastus 30 min: ryhti, pub., muu status, riskikolesteroli, NTT Terveydenhoitaja 10.lk 30 nuorten päihdemittari ja mielialakysely R-BDI, kyse- 17

18 Terveydenhoitaja Lääkäri Terveydenhoitaja Lääkäri lukio 1.vuosi lukio 1.vuosi lukio 2.vuosi lukio 2.vuosi lylomake 30 pit., paino, nuorten päihdemittari, kyselylomake 20 lääkärin tarkastus 30min riskioppilaille (10 %) ja NTT, niille joilta se puuttuu tytöille lääkärintarkastus 20min. fyysinen status, RR, riskiarviointi Kutsuntaterveystarkastus lukio 2.vuosi Pojille Palautteen pyytäminen lääkäriltä/yhteistyön kehittäminen Terveydenhoitaja lukio 3.vuosi 30 Riskioppilaiden (10 %) tapaaminen edell. vuoden lääkärintarkastuksen pohjalta, Yksilöllisen tarpeen mukaisesti tarkastuksia lisätään tarvittaessa. 18

19 LIITE 4. Opiskelijoille tehtävät määräaikaistarkastukset: OPISKELUVUO- SI AI- KA/min PAIK- KA Huomioitavaa 1.opv/AO 60 Lääkäri 1.opv/AO 20 lääkärin tarkastus KAIKILLE erityisopiskelijoille ja KAIKILLE niille, joiden terveydentilan tai opiskelukyvyn selvittäminen on tarpeen opiskelualan vuoksi 1.opv/AMK Terveydenhoitaja ammattikorkeakouluopiskelijoille tehdään terveyskysely. Kyselyn perusteella tehdään tarvittaessa terveystarkastus th 60min --> ei muutosta lääkärintarkastus tarvittaessa 30min --> ei muutosta Terveydenhoitaja 2.opv/AO 30 Lääkäri 2.opv/AO 30 lääkärintarkastus 30min, ellei ole ensimmäisenä opiskeluvuonna lääkärintarkastusta tehty ja ellei ole kutsuntaikäinen. Yksilöllisen tarpeen mukaisesti tarkastuksia lisätään tarvittaessa. 19

20 LIITE 5 Suun terveydenhuollossa tehtävät määräaikaistarkastukset IKÄ AIKA/min paikka hammashoitaja 1-2 v. 30 min hhoitola hammashoitaja 3-4- v. 30 min hhoitola suuhygienisti 5-6 v. 30 min hhoitola hammaslääkäri/suuhygienisti 1 lk 30 min hhoitola hammaslääkäri/suuhygienisti 3 lk 30 min hhoitola hammaslääkäri/suuhygienisti 5 lk 30 min hhoitola hammaslääkäri/suuhygienisti 8 lk 30 min hhoitola oikoja 3lk 10min koulu seulonta lisäksi lapsilla ja nuorilla on yksilölliset tarkastus/hoitovälit 20

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Neuvolasta otetaan aina yhteyttä määräaikaistarkastuksista poisjääviin perheisiin.

Neuvolasta otetaan aina yhteyttä määräaikaistarkastuksista poisjääviin perheisiin. Liite 3/Perusturvaltk. 24.3.2011 NEUVOLANTOIMINTAOHJE LASTA ODOTTAVAT PERHEET Äitiysneuvolan tavoitteena on turvata odottavan äidin ja sikiön sekä koko perheen mahdollisimman hyvä terveys. Äitiysneuvolan

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 18.3.2015 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 ÄITIYSNEUVOLA 4 LASTENNEUVOLA......6

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINTA, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLTO SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLTO

NEUVOLATOIMINTA, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLTO SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLTO Ennaltaehkäisevän työn toimintaohjelma 2012 NEUVOLATOIMINTA, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLTO SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLTO 1 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Toimintaohjelman perusta...

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011. 338/2011 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011. 338/2011 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011 338/2011 Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn toimintaohjelma 2011

Ennaltaehkäisevän työn toimintaohjelma 2011 Ennaltaehkäisevän työn toimintaohjelma 2011 NEUVOLATOIMINTA, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLTO SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLTO Kiimingin kunta Terveyspalvelut Sisältö 1 Johdanto...

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa

Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa Hanna-Mari Kommonen TtM, suuhygienisti Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Esityksen sisältö Suun terveyden edistäminen

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMINEN VALTAKUNNALLINEN SYYSSEMINAARI. 20.11.2008 Oulu. Osaamisen ja sivistyksen asialla

OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMINEN VALTAKUNNALLINEN SYYSSEMINAARI. 20.11.2008 Oulu. Osaamisen ja sivistyksen asialla OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMINEN VALTAKUNNALLINEN SYYSSEMINAARI 20.11.2008 Oulu Ehdotus asetukseksi neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä

Lisätiedot

Asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. 380/2009 ; voimaan 1.7.

Asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. 380/2009 ; voimaan 1.7. Asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 380/2009 ; voimaan 1.7.09 Miksi uusi asetus? lisääntyneet kuntien väliset erot

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009)

Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009) Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009) Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu-

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTA

PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTA PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTA Neuvolapalvelujen ennaltaehkäisevän työn toimintaohjelma vuosille 2012-2016 Sisältö 1.Johdanto 3 2. Toimintaohjelman lähtökohdat.. 5 3. Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

NEUVOLATYÖ, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLTO SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLTO

NEUVOLATYÖ, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLTO SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLTO Ennaltaehkäisevän työn toimintaohjelma 2013 2014 NEUVOLATYÖ, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLTO SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLTO Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Toimintaohjelman perusta...

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhoito

Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollolla tarkoitetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 17 :n mukaista opiskeluterveydenhuoltoa, jota toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri.

Lisätiedot

Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen?

Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen? Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen? Marjaana Pelkonen 15.10.2008 Pelkonen, ylitarkastaja etunimi.sukunimi@stm.fi Sisällys Taustaa Asetuksen

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN

KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN JYTE= Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alue 14 NEUVOLAA Jyväskylä 11 neuvolaa, joissa yhteensä 53.5 terveydenhoitajaa äitiysneuvolatyössä 35.5 th:aa,

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuolto

Opiskeluterveydenhuolto Sosiaali- ja terveystoimi Terveysneuvonta LIITE 15 TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton Opiskeluterveydenhuolto Laatija: opiskeluterveydenhuollon tiimi Ylläpitäjä: opiskeluterveydenhuollon tiimi Voimassa:

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010 Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä Sini Peteri 13.1.2010 Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhoitajan työ moninaista, kuten myös kaikki muukin terveydenhoitajan työ kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset

Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset Oulu 17.6.2010 Erikoissuunnittelija Arja Hastrup Neuvolatoiminta Neuvolatyö on keskeinen osa perusterveydenhuollon ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Esityksen termit Opiskelija = esikoululainen, peruskoululainen ja lukion tai

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hoito Juvalla

Lasten ja nuorten hoito Juvalla Lasten ja nuorten hoito Juvalla Juvan terveyskeskus Sairaalatie 3 51900 JUV Postiosoite: PL 33, 51901 JUV Puh: Vaihde (015) 7551 700 - terveyskeskuspsykologi 0400 718 896 - mtt:n sairaanhoitaja/psykoterapeutti

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 380/2009

Asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 380/2009 Asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 38/29 Ptl 23.3.21 / Johtava hoitaja Anne Valtonen Asetuksen voimaantulo, sisältö

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Ajankohtaista koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta

Ajankohtaista koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta Ajankohtaista koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 29.11.2012 Marjaana Pelkonen 29.11.2012 Marjaana Pelkonen, ylitarkastaja, STM Sisältö Koulu-

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 14.12.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 14.12.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/2010 1 338 30.11.2010 pöydälle pantu asia PERHEIDEN JA LASTEN SEKÄ OPPILAIDEN TERVEYSTARKASTUSTEN JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMEENPANO-OHJELMA Terke 2010-45 Esityslistan

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013

NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013 1 (8) NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013 2 (8) Toimintaohjelma on valmisteltu yhteistyössä Uudenkaupungin terveyskeskuksen yhteistoiminta-alueen kuntien sosiaalitoimen,

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton

TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton Sosiaali- ja terveystoimi LIITE 10 Terveysneuvonta TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton Otsikko: Terveystarkastukset yläkoulu Laatija: kouluterveydenhuollon tiimi Ylläpitäjä: kouluterveydenhuollon tiimi Voimassa:

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Intialainen viisaus Kun aikuiset näkevät lasten ajelehtivan joessa ja jopa hukkuvan,

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opetussuunnitelman kuntakohtainen osa Kotkan lukiokoulutuksessa opiskelijahuollon osalta 1.8.2014 lukien. LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opiskeluhuolto sisältää lain mukaan koulutuksen järjestäjän hyväksymän

Lisätiedot

Hailuodon kunnan neuvolatyön, kouluterveydenhuollon ja ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma. vuosille 2015 2017

Hailuodon kunnan neuvolatyön, kouluterveydenhuollon ja ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma. vuosille 2015 2017 Hailuodon kunnan neuvolatyön, kouluterveydenhuollon ja ehkäisevän suun terveydenhuollon toitaohjelma vuosille 2015 2017 Toim. Hyrynkangas-Järvenpää Pirkko Jokitalo Tuula Sipola Sinikka Viitaluoma Anneli

Lisätiedot

Tarkastusajankohta Lomakkeet Tekijä 1. luokka Laaja terveystarkastus

Tarkastusajankohta Lomakkeet Tekijä 1. luokka Laaja terveystarkastus Tarkastusajankohta Lomakkeet Tekijä 1. luokka Laaja terveystarkastus A.n tarkastus ennen koulun aloittamista kesällä: Tiedot koululaisesta ja hänen perheestään: tarkentaa tietoja keskustelun avulla. Terveyskeskustelu:

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN 81 971 312 (13,3 %) Ltk 15.2.2012 s. 1/6 Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN PALVELURYHMÄT

Lisätiedot

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Helsingin kaupunki / Sosiaali- ja terveysvirasto Kouluterveydenhuolto & Lasten ja nuorten lääkäripalvelut 2015 Kouluterveydenhuoltoa ohjaavia

Lisätiedot

KOULULÄÄKÄRIN PUHEENVUORO

KOULULÄÄKÄRIN PUHEENVUORO KOULULÄÄKÄRIN PUHEENVUORO Kasvun kumppani vai sairauksien seuloja Marjut Jalonen Skoopin 50-v juhlaseminaari Hanasaari, 11.10.2013 Koululääkäri kasvun kumppani vai sairauksien seuloja Marjut Jalonen Lääketieteen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Tarkastusajankohta Lomakkeet Tekijä 1. luokka Laaja terveystarkastus

Tarkastusajankohta Lomakkeet Tekijä 1. luokka Laaja terveystarkastus Tarkastusajankohta Lomakkeet Tekijä 1. luokka Laaja terveystarkastus A.n tarkastus ennen koulun aloittamista kesällä: Tiedot koululaisesta ja hänen perheestään: tarkentaa tietoja keskustelun avulla. Terveyskeskustelu:

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma Järvenpään kaupungissa

Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma Järvenpään kaupungissa Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma Järvenpään kaupungissa alkaen 1.1.2011 1 Johdanto ja perustelut... 3 2 Palvelujen

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Toimintaohjelma neuvolatyölle, kouluja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle 2013 2016

Toimintaohjelma neuvolatyölle, kouluja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle 2013 2016 Toimintaohjelma neuvolatyölle, kouluja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle 2013 2016 1 2 Sisältö 1. Taustaa 3 2. Resurssit 4 2.1. Vastuuhenkilöt ja tehtävät

Lisätiedot

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Toiminta vakiintunut Kehittämistyön tuloksena vuodesta 2008 alkaen laajennettu perhevalmennus on koskenut kaikkia kaarinalaisia ensisynnyttäjiä 2 Miten perhevalmennus

Lisätiedot

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3. 1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.2010 Äitiys- ja lastenneuvolatyön tavoitteet: Koko perhe

Lisätiedot

Neuvolat lapsen ja perheen tukena

Neuvolat lapsen ja perheen tukena Neuvolat lapsen ja perheen tukena Tuovi Hakulinen-Viitanen Dosentti, TtT, Tutkimuspäällikkö 1 Esityksen sisältö Tutkimustietoa lasten terveydestä ja hyvinvoinnista Lainsäädäntö ja valtakunnalliset ohjeistukset

Lisätiedot

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM Sisällys Uuden lain tausta ja tarkoitus

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA MUHOKSEN KUNTA

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA MUHOKSEN KUNTA NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA MUHOKSEN KUNTA Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 19.8.2015 2 Sisällysluettelo JOHDANTO...

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Terveydenhoitajapäivät 30.1.2014 Marjaana Pelkonen 24.2.2014 Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM etunimi.sukunimi@stm.fi Sisällys Taustaa

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Opiskeluhuolto - monialaisen yhteistyön ytimessä. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Pois syrjästä aloitusseminaari 19.11.

Opiskeluhuolto - monialaisen yhteistyön ytimessä. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Pois syrjästä aloitusseminaari 19.11. Opiskeluhuolto - monialaisen yhteistyön ytimessä Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Pois syrjästä aloitusseminaari 19.11.2014 Pori Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 Edistää opiskelijoiden oppimista,

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

Pidän tärkeänä, että asetusta täydentävässä muistiossa tuodaan esille myös YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen olemassaolo ja sen luomat velvoitteet.

Pidän tärkeänä, että asetusta täydentävässä muistiossa tuodaan esille myös YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen olemassaolo ja sen luomat velvoitteet. LAPSIASIAVALTUUTETTU 26.3.2008 / Maria Kaisa Aula LAUSUNTO Lapsiasiavaltuutetun kommentit työryhmälle, joka valmistelee valtioneuvoston asetusta lasten, nuorten ja perheiden ehkäisevistä terveyspalveluista

Lisätiedot

Kauniaisten neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa ja ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskeva toimintaohjelma

Kauniaisten neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa ja ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskeva toimintaohjelma 18 KAUNIAISTEN kaupunki Kauniaisten neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa ja ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskeva toimintaohjelma 3.9.2013 2 1. Toimintaohjelman lähtökohdat 3 2. Lasten,

Lisätiedot

Lastenneuvola / kouluterveydenhuolto

Lastenneuvola / kouluterveydenhuolto 1 Lastenneuvola / kouluterveydenhuolto Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 4) Hoitava taho

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Asetus neuvolatoiminnasta, kouluja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 380/2009

Asetus neuvolatoiminnasta, kouluja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 380/2009 Asetus neuvolatoiminnasta, kouluja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 380/2009 neuvotteleva virkamies Maire Kolimaa, STM Tampere 11.11.2010 Sisältö Yleistä

Lisätiedot

Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset

Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 17.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Kuusi kymmenestä vanhemmasta koki, että perheellä ei ole

Lisätiedot

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on toimintaa, jolla edistetään ja ylläpidetään oppilaan hyvinvointia, hyvää oppimista, tervettä kasvua ja kehitystä. Tavoite on edistää myös koulun yhteisöllisyyttä, myönteistä

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

OPPILASHUOLTO LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ 13.4. Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa OPPILASHUOLTO LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Me Kempeleessä haluamme taata kaikille kasvatuskumppanuuden

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

KOULUTERVEYDENHUOLLON TERVEYSTARKASTUKSET. 1 9 luokat. Suunnitelma v.2009-2011

KOULUTERVEYDENHUOLLON TERVEYSTARKASTUKSET. 1 9 luokat. Suunnitelma v.2009-2011 Sosiaali- ja terveysosasto Terveyskeskus KOULUTERVEYDENHUOLLON TERVEYSTARKASTUKSET 1 9 luokat Suunnitelma v.2009-2011 KEVÄT 2010 Satu Pulkkinen Kristina Perttu 1lk:n terveystarkastus Terveydenhoitaja:

Lisätiedot

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kehittäminen ja laajat terveystarkastukset Helsingissä 2011

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kehittäminen ja laajat terveystarkastukset Helsingissä 2011 Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kehittäminen ja laajat terveystarkastukset Helsingissä 2011 Hanna Viitala, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon päällikkö, TtM, th, sh Terveysasemat Johtava ylihoitaja

Lisätiedot

Oppilashuoltosuunnitelma Koulukohtainen osuus

Oppilashuoltosuunnitelma Koulukohtainen osuus Oppilashuoltosuunnitelma Koulukohtainen osuus Koulu Kuulammen koulu Lukuvuosi 2014-2015 Oppilashuollon palvelujen järjestäminen ja oppilashuollon toimintatavat Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän Kokoonpano

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot