Saattohoitopotilaan VÄSYMYS JA UNI. LKT, FM Riitta Lahtonen Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Vastaava lääkäri, Karinakoti, Turku

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Saattohoitopotilaan VÄSYMYS JA UNI. LKT, FM Riitta Lahtonen Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Vastaava lääkäri, Karinakoti, Turku"

Transkriptio

1 Saattohoitopotilaan VÄSYMYS JA UNI LKT, FM Riitta Lahtonen Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Vastaava lääkäri, Karinakoti, Turku

2 Väsymys (Fatigue, astenia) Eroaa muista väsymysoireyhtymistä siinä, ettei väsymys lievity levolla, mutta toisaalta lisää unen ja levon tarvetta. Kokonaisvaltainen tuntemus, fyysinen ja kognitiivinen, potilaiden mukaan: 60 % eniten elämänlaatua alentava oire, seuraavina pahoinvointi 22 %, masennus 19 % ja kipu 6 % %:lla edennyttä syöpää sairastavista. Saattohoitopotilaista %:lla. 32 %:lla erittäin paljon. 39 %:lla kohtalaisen paljon.

3 Enemmän naisilla. Enemmän yksinäisillä? Ei normaali, rasituksen jälkeinen raukeus, vaan ahdistava ja masentava väsymys. Anoreksian, kakeksian ja astenian muodostaman kokonaisuuden yksi osa.

4 Unihäiriöt 1/3 syöpäpotilaista häiriötasoista unettomuutta %:lla tilapäistä unettomuutta. Unihäiriön tyypit: - nukahtamisvaikeus - toistuva heräily - aikainen aamuherääminen - sekamuotoinen Unihäiriöihin ahdistus on altistava tekijä. Unettomuus usein lääkkeiden sivuvaikutus: kortisoni, antiestrogeenit.

5 Mistä väsymys kertoo ja mitä siihen sisältyy: suorituskyvyn heikkeneminen energian vähyys heikkous lihasheikkous motivaation puute kyllästyneisyys katkeruus masennus apatia unen puute suru kuolemanpelko liikkumattomuus hoidettavia syitä: anemia metaboliset häiriöt infektio kilpirauhasen vajaatoiminta lääkityksen ja koettujen oireiden epäsuhta lääkkeiden sivuvaikutukset

6 Syövän edenneisyys ei korreloi väsymykseen, mutta lähestyvä kuolema korreloi (tuumorin kasvu, infektio, kuume jne.). Yhteys depressioon, pahoinvointiin, kipuun, hengenahdistukseen ja ripuliin. Rankkojen syöpähoitojen vaikutus? Ravitsemuksen osuus vähäinen.

7 Masennuksen ja surun ero Masennus Hylätty ja yksinäinen olo Oireet pysyviä Katuvaisuus, virheiden hautominen Korostunut itsensä vähättely, itseinho Jatkuva alakulo Harvoja nautintoa tuottavia asioita Kuolemantoiveita Suru Kyky tuntea läheisyyttä säilyy Oireet menevät ohi Kyky nauttia onnellisista muistoista säilyy Omanarvontunto säilyy Jaksottainen alakulo Kykenee kokemaan mielihyvää Tietynlainen elämänhalu säilyy

8 ESAS- kysely Hyöty? 95,4 % hoitohenkilökunnasta arvioi kyselyn hyödyttävän henkilökuntaa. 77,3 % arvioi kyselyn hyödyttävän potilasta. Epäluotettavin arvio: unettomuus ja ruokahaluttomuus. Saattohoitopotilaille liian raskaita.

9

10 Hoito Hyvä oirehoito. Masennuksen hoito. Ahdistuksen hoito. Unen laadun parantaminen. Esim. Mirtazapiini 7,5-15 mg, Essitalopraami 5-15 mg, Sertraliini 50 mg, Duloksetiini mg, Nortriptyliini mg, Amitriptyliini mg. Tsolpideemi 10 mg, Tsopikloni 7,5 mg, Oksatsepaami mg, Tematsepaami mg, Levopromatsiini 5-50 mg.

11 Uni-valverytmin muuttaminen. Vähäistenkin nautintohetkien korostaminen. Suomalainen nauttii: luonnosta, nukkumisesta pitkään, rentoutumisesta, hiljaisuudesta, hyvästä ruoasta, musiikista ja hieronnasta. (Gallup v. 1999). Elämänlaatuun vaikuttavat tekijät: Tuttujen ihmisten tapaaminen, lapset, kotieläimet, musiikki, ravinto, ympäristö ilman häiriötekijöitä, siirtäminen aktiviteettien pariin vuoteesta.

12 Väsymyksen lääkehoito Hoitokokeilu steroideilla, esim. Dexametasoni 3-6 mg/vrk sivuvaikutukset purku Modafiniili 200 mg/vrk. Kipujen ja pahoinvoinnin hoito.

13 Esimerkki 1. Dexamethasonin / Sertralinin vaikutus 72-vuotias taiteilijarouva. Aiemmin artroosia ja sairastettu ventrikkeliulcus. Selkäkipuja, jalat alta 03/2013. Todettiin huonosti erilaistunut mammakarsinooma vas. rinnassa. Lyyttiset murtumat lantiossa, sakraalialueella ja suoliluussa ramusmurtumat. Sädehoito 18.4 lähtien. Ei sytostaattikuntoinen osastohoitoon pahoinvoinnin takia. Pään TT:ssä ei selittävää. Pahoinvointi kuriin Dexamethasonilla. Saattohoito. Karinakotiin Vilkas rollaattorilla liikkuva potilas.

14 Oikean lonkan kipeytyminen WC-tuolille istuessa lonkan rusahdus. Todettiin dislokoitunut collummurtuma ja laitettiin sementillinen puoliproteesi. Tyksissä Dexamethason lopetettiin. Lefrozol jatkui hormonaalisena hoitona takaisin Karinakotiin. Sekavuutta. Apaattisuutta, joka jatkuvasti paheni. Halusi vain olla makuulla omassa huoneessaan. Ruokahalu olematon. Ei halunnut tavata ketään. Ei jaksanut puhua puhelimessa aloitettiin Sertralin.

15 16.8 edelleen masentunut ja väsynyt. Hankala aloittaa mitään. Aloitettiin Dexamethason 3 mg mieli virkistynyt. Kävelyä Fordilla Tärisevä, hikoileva, hermostunut. Voimakasta seksuaalista, pakottavaa oloa, joka tuntuu kaulasta alaspäin. Haloperidol inj. im. 1, 25 mg 2, 5 mg tarv. Lopetettiin Sertralin. Aloitettiin Olanzapin 10 mg x 1. Oireet jatkuivat 3 vrk, kunnes tilanne rauhoittui. Ei masennusta.

16 Toimenpiteet kestokatetri NML punasolutankkaus ascitespunktio pleurapunktio nesteytys subclavia-kanyyli

17 Esimerkki 2. Toimenpiteestä apua Kyseessä 81-vuotias nainen. RR-tauti, hypotyreoosi, aivoverenkiertohäiriöitä, sepelvaltimotauti ja amaurosis fugax. Pitkään vatsavaivoja. 01/2013 oesophagoduodenoskopia. Siinä lähes koko korpuksen alueella tiimalasimainen kaventuma ja makroskooppisesti ventrikkelikarsinoomaan sopiva laaja-alainen muutos. Gastrektomia 03 / 2013.

18 Kotihoidossa. Oksennellut niin paljon, ettei pystynyt öitään nukkumaan. Karinakotiin Voipunut vuodepotilas, joka oksentaa koko ajan ruskeaa lientä. Kokeiltiin pahoinvointipumppua. Ei apua. Laitettiin NML. Potilas ei kokenut sitä hankalaksi ja olo helpotti. Rauhallinen kuolema

19 Esimerkki 3. Toimenpide tarpeeton / haitallinen? 70-vuotias eläkkeellä oleva sairaanhoitaja. Aikaisemmin selkävaivoja, RR-tauti, paroxysmaalista flimmeriä ja II-tyypin diabetes. 4-5/2010 alkoi ylävatsakipu ja oksentelu, joiden takia hakeutui gastroenterologin vastaanotolle. 05/2010 ylävatsan UÄ, jossa todettiin haiman alueen tuumori. 06/2010 laparotomia, jossa ei päästy radikaalioperaatioon, koska tuumori kasvoi kiinni verisuoniin. PAD: hyvin erilaistunut haimakarsinooma, jossa mukana neuroendokriinistä komponenttia.

20 Tehtiin ohutsuolen ohitus ja laitettiin externi stentti, joka myöhemmin vaihdettiin interniksi stentiksi. Sai sytostaattihoitoja ja kemosädehoidon. Omasta toivomuksesta hoidoista luovuttiin 08/ ascitesta dreneerattiin Karinakotiin. Kävelevä, lievästi ikteerinen asiallinen potilas, jolla elämänhalua jäljellä ja toive saada viettää aikaa lastenlasten kanssa. Jaksoi pirteästi seurustella omaistensa kanssa. Ascitesta kertyi ja halusi sitä poistettavan, punktio Seuraavana päivänä dreneerauksesta kunto romahti ja potilas kuoli

21 Esimerkki 4. Sairauden aiheuttama väsymys/ toimenpiteestä / hoidosta ei apua 73-vuotias mies. Aiemmin varsin terve. Keväällä 2004 todettiin imusolmukesuurentuma, josta löydöksenä follikulaarinen G I lymfooma. TT:ssä imusolmukesuurentumia molemmin puolin palleaa. Hoitona 6 x COP, jolla hyvä osittainen hoitovaste. V.2009 relapsi. Hoidot hyvällä hoitovasteella, päättyivät 08/ /2013 relapsi. CRP 200, flunssaoireita ja kuumeilua. Hoidoista sydänoireita, hypotoniaa ja voinnin heikkenemistä.

22 Karinakotiin Hyväntuulinen, hyväkuntoinen, ei kipuja, kävelevä. Lievää unettomuutta kortisonista. Zolpideemista pienellä annoksella apua unettomuuteen. Hyvin tasaista oloa, kotilomia päivittäin, omatoimisuutta. Ei mitään kipuja. 4.6 alaraajat voimattomat. Väsynyt ja kalpea. Hb 61, leuk Punasolutankkaus 2 yksiköllä. Alaraajavoimat jkv paranivat. Väsymys jatkui. Nukkui paljon. Rauhallinen kuolema nukkuessa

23 Lääkityksen ja saattohoito-potilaan väsymyksen yhteys Opioidien aiheuttama väsymys hyvin yksilöllistä, tokkuraisuus päivällä haittaa yöunia. Liian pieni kipulääkitys, uni ei tule, väsymystä päivällä. Tarvittaessa opioidin vaihto. Neuroleptien, anksiolyyttien, antidepressanttien ja unilääkkeiden aiheuttama väsymys. Hyvä muu oirehoito: pahoinvointi, oksentelu, kuvotus, turvotukset, ahdistus. Ei jaksa enää olla väsymyksen tilassa: sedaatio.

24 Esimerkki 5. Katkeruus. Lääkityksen aiheuttama väsymys? Toimenpide turhaan? 62-vuotias nainen. Aiemmin suonikohjut operoitu x 2 ja selän diskusoper. v V appendisiittiepäilyn takia iliocecaaliresektio. Yllättäen karsinooma appendixissa ja 11 imusolmukkeessa metastasointi. Tehtiin oikeanpuoleinen iliokekaaliresektio. Liitännäishoitona sytostaatit ad 05/2009. V CEA nousu. Sytostaattihoitoja as 08/2011. Hoitoväsymyksen takia BEV-Xeloda ad 09/ /2012 lähtien voinnin heikkenemistä. Keuhkoembolia, flimmeri, metastaasit keuhkojen, kohdun ja munasarjojen alueella.

25 Ascitesta punktoitu 14.1, 18.1 ja Potilas hyvin väsynyt. Osastolla Karinakotiin. Tullessa henkisesti virkeä. Jalat väsyvät kävellessä nopeasti. Henkisesti yhä ahdistuneempi päivä päivältä. Hengenahdistuksen takia ascitespunktio, Hengenahdistus helpotti. Katkeruus yhä vaikeampaa. Levoton ja ahdistunut Lääkitys Oxanest 80 mg + Serenase 5 mg + Ativan 2 mg sc/24 h.

26 Sanoi ehdottomasti haluavansa pois tokkuraisuudesta ja halusi tulla entiselleen. Tauotettiin kipupumppu. Sai tarvittaessa kipulääkettä sc. Oli hyvin väsynyt ja nukkui paljon. Olo ei muuttunut kipupumpun tauotuksella. Vähäsanainen ja alakuloinen. Po. lääkitys ei mene kipupumppu pienemmillä annoksilla Oxanest 60 mg + Serenase 2,5 mg. Ahdistuksen ja levottomuuden lisääntyessä annosten nosto 01.4: Oxanest 60 mg + Serenase 5 mg + Ativan 6 mg sc./24 h. Kuoli puolison vierellä ollessa.

27 Esimerkki 6. Onnistunut oirehoito 69-vuotias nainen, jolla aiemmin COPD, osteoporoosi ja alkoholipohjainen maksakirroosi. V sairasti aivoinfarktin. 3/2009 densin murtuma, jonka seurauksena pseudoartroosi. 6/2009 murtuma vas. olkaluun kaulassa, vas. häpyluussa ja LIII:ssa kompressiomurtuma. Kolme meningeoomaa todettu aivoissa. 11/2011 todettiin keuhkokarsinooma. PAD adenokarsinooma. 12/2011 aloitettiin karboplatiini-gemsitabiinihoidot, joista sai kaikki muut, paitsi viimeisen pitkittyneen neutropenian takia.

28 keuhko-osastolle heikentyneen yleistilan takia. Hb 102, leukosyytit 3.6, trombosyytit 84, neutrofiilit 2.53, K 3.2, Na 141 ja Krea 41. Sai punasolutankkauksia ja nesteytystä. Päädytty aktiivihoitojen lopetukseen ja tehty saattohoitopäätös siirto Karinakotiin. Tullessa heikkokuntoinen, väsynyt vuodepotilas. Vatsa huomattavan pömppö ja alaraajoissa turvotukset polviin asti. Keuhkoista yläkentistä hiljainen hengitysääni, basaalisesti molemmin puolin rahinoita. Valitti jatkuvaa pahoinvointia. Masentunut. Sanoi haluavansa jo pois täältä.

29 Aloitettiin pahoinvointipumppu, jossa DHBP, Primperan ja Oradexon sc. / 24 h. Pahoinvointi loppui. Potilas piristyi valitti yleiskuntonsa heikentymistä ja paljon päivisin lepäili rauhallinen kuolema.

30 Esimerkki 7. Oireet eivät reagoi hoitoon / sedaatio 80-vuotias rouva. Ainoana sairautena hyperkolesterolemia. Ainoa oper. sterilisaatio. Aviomiehen kuolema alkuvuonna Samoihin aikoihin alkoivat vatsakivut, joita pidettiin stressiperäisinä. Kipujen kovetessa tutkimuksiin. Todettiin haiman pään tuumori, haimatiehyen dilataatio ja epäily maksametastaaseista kirurgin vo. Ei indikaatiota operaatioon. Aika onkologille 10.6.

31 Karinakotiin, koska kotona turvattomuutta ja kivut lisääntyneet. Kävelevä, omatoiminen. Etova olo koko ajan. Halusi perua onkologin ajan. Pahoinvointilääkkeistä ei mitään apua Ei jaksa seurustella enää omaistensa kanssakaan. Halusi, että puhun heille. 5.6 hoitokokous. Etova olo jatkuvasti. Halusi jatkossa vain nukkua. Sedatoitiin Nukkui rauhallisesti. Kuoli tyttären vierellä ollessa

32 Kiitos!

Saattohoitopotilaan psyykkisten oireiden lääkehoito

Saattohoitopotilaan psyykkisten oireiden lääkehoito Saattohoitopotilaan psyykkisten oireiden lääkehoito Kotka 25.11.2013 Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Kotka PALLIATIIVINEN HOITO

Lisätiedot

Kuoleman hetki Pirjetta Manninen 18.9.2013

Kuoleman hetki Pirjetta Manninen 18.9.2013 Kuoleman hetki Pirjetta Manninen 18.9.2013 Erilaisia kuolemia Suomessa n. 50 000 kuolemaa vuodessa n. 47 000 tautikuolemaa n. 3500 tapaturma ja väkivaltakuolemaa Syöpä 11 000 Dementia 6 200 Sydän ja verenkiertoelimistö

Lisätiedot

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE? MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA

Lisätiedot

Mitä on saattohoito? Lääketieteellinen näkökulma

Mitä on saattohoito? Lääketieteellinen näkökulma Mitä on saattohoito? Lääketieteellinen näkökulma Tiina Tasmuth LT, syöpätautien erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys osastonylilääkäri, HYKS Syöpäkeskus päivystävä lääkäri, Terhokoti

Lisätiedot

Saattohoitopotilaan hoidon suunnittelu: Miksi asioista tulee sopia etukäteen? Teemaseminaari 11.9.2014 Leena Surakka LL, TtK Jns:n tk, Paletti-hanke

Saattohoitopotilaan hoidon suunnittelu: Miksi asioista tulee sopia etukäteen? Teemaseminaari 11.9.2014 Leena Surakka LL, TtK Jns:n tk, Paletti-hanke Saattohoitopotilaan hoidon suunnittelu: Miksi asioista tulee sopia etukäteen? Teemaseminaari 11.9.2014 Leena Surakka LL, TtK Jns:n tk, Paletti-hanke Martta 67 v. Keväällä -12 todettiin ympäristöönsä levinnyt

Lisätiedot

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993

Lisätiedot

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Sivu 1 Unihäiriöt Unettomuushäiriöt Unenaikaiset hengityshäiriöt Keskushermostoperäinen

Lisätiedot

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kivun lääkehoidon seuranta Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto fifthvital singn viides elintärkeä toiminto Pulssi Hengitys Kehonlämpö, Diureesi RR K i p u Kivunhoidon portaat. mukaillen

Lisätiedot

Tunnista kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet

Tunnista kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet Page 1 of 6 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2018 JÄRKEÄ LÄÄKEHOITOON Tunnista kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet Sirpa Hartikainen, Riitta Antikainen / Kirjoitettu 28.5.2018 / Julkaistu 14.8.2018 Lääkkeitä määrätessä

Lisätiedot

LÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI. Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita

LÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI. Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita LÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita MIES 72 v Ongelmat alkaneet kesällä ja pahentuneet syyskesällä ja syksyllä - Laihtuminen, 178 cm, paino 54.6 kg - Käsien vapina, ajoittain

Lisätiedot

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

PALLIATIIVINEN SEDAATIO

PALLIATIIVINEN SEDAATIO PALLIATIIVINEN SEDAATIO Juha Nevantaus Osastonylilääkäri Keski-Suomen Keskussairaala 28.11.2013 Päätös saattohoitoon siirtymisestä tehdään neuvotellen potilaan kanssa ja merkitään selkeästi sairauskertomukseen.

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Erikoisia päikitapauksia

Erikoisia päikitapauksia Erikoisia päikitapauksia Oper.päivät 2014 Tuija Tallila Anest.oyl Päiki/Satakunnan keskussairaala, Pori tt Päiki-tapaus Nuoren naisen väsymysoireyhtymä-naltrexonihoito ja kipulääkitys gynekologisen operaation

Lisätiedot

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta yl Paula Poukka Helsingin kaupungin kotisairaala Sisät. el., palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Kotisaattohoito, miksi? Toive kuolla

Lisätiedot

Eikö uni tule? AYL Sanna Mustonen Kivenlahden terveysasema. Kivenlahti Stensvik ry Asukasilta Kahvi-Kaisa

Eikö uni tule? AYL Sanna Mustonen Kivenlahden terveysasema. Kivenlahti Stensvik ry Asukasilta Kahvi-Kaisa Eikö uni tule? AYL Sanna Mustonen Kivenlahden terveysasema Kivenlahti Stensvik ry Asukasilta 4.4.2017 Kahvi-Kaisa Kiitokset materiaalista ja taustatuesta! Duodecim Käypä hoito suositus unettomuudesta 3.12.2015

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

VAIKEAT VALINNAT SAATTOHOIDOSSA

VAIKEAT VALINNAT SAATTOHOIDOSSA VAIKEAT VALINNAT SAATTOHOIDOSSA Kotka 25.11.2013 Eero Vuorinen, LL Anestesiologian erikoislääkäri Kivunhoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Palliatiivisen hoidon pkl EKSOTE Kuolevan potilaan

Lisätiedot

Lääkkeet ja kuntoutuminen

Lääkkeet ja kuntoutuminen Lääkkeet ja kuntoutuminen Riitta Aejmelaeus Ylilääkäri Helsingin Sosiaalivirasto Toimeksianto; Lääkkeiden vaikutus Laskevat verenpainetta niin, että vanhus pyörtyy Jäykistävät Vievät tasapainon Sekoittavat

Lisätiedot

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki) Tarja Ketola 17.11.2015 Uni ja univaje Vireyden säätely Väsyvyys (fatiikki) Nukumme noin 1/3 elämästämme. Ideaali unen määrä on 7 tuntia/vrk (alle 6 yli 9) Sekä lyhyemmät että pidemmät unimäärät nostavat

Lisätiedot

Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku

Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku Lääkäri vuosimallia 2007, 9/2010 alkaen vastaavana lääkärinä Turun Runosmäen terveysasemalla Vuoden nuori lääkäri 2013 Tapaa saattohoitopotilaita

Lisätiedot

Farmaseutti geriatrisella poliklinikalla ja iäkkäiden lääkitysongelmat. Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Susanna Lauroma Farmaseutti 5.2.

Farmaseutti geriatrisella poliklinikalla ja iäkkäiden lääkitysongelmat. Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Susanna Lauroma Farmaseutti 5.2. Farmaseutti geriatrisella poliklinikalla ja iäkkäiden lääkitysongelmat Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Susanna Lauroma Farmaseutti 5.2.2015 Työtehtävät Lääkityksen selvittäminen (potilas, omainen, muut

Lisätiedot

LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO

LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO HANNU KOKKI ANESTESIOLOGIAN PROFESSORI, UEF HOITAVA TAHO: 2 KYSYMYSTÄ 1. MIKSI MURTUI LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN 2. TOIPUMINEN LEIKKAUKSEN JÄLKEEN KIVUN HOITO

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Tietoa eteisvärinästä

Tietoa eteisvärinästä Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää

Lisätiedot

Kuolema saattohoidossa. Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna

Kuolema saattohoidossa. Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna Kuolema saattohoidossa Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna Kuolema saattohoidossa - Mahdollisuus valmistautua kuolemaan - Mahdollisuus keskittyä

Lisätiedot

KOHTAAMISIA 06.02.2014

KOHTAAMISIA 06.02.2014 KOHTAAMISIA 06.02.2014 TIIMITYÖ KIPUPOTILAAN KOHTAAMISESSA- Tammisaaren erityislääkepoliklinikan ja kotisairaalan esittelyä Mari Vehma /LUSA Länsi- Uudenmaan sairaanhoitoalue LUSA: Hanko, Raasepori ja

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ CIWA-AR-VIEROITUSOIREIDEN ARVIOINTIASTEIKKO /. Lievät vieroitusoireet, CIWA-Ar-pisteet

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kuolintodistusten kieli

Kuolintodistusten kieli Kuolintodistusten kieli Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 132. vuosipäivän symposiumi 15.11.2013 Aleksanterin teatteri Jenni Viinikka Helsingin yliopisto ja tutkijakoulu Langnet Tapahtumatietojen historiaa

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

AMGEVITA (adalimumabi)

AMGEVITA (adalimumabi) AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

Aktigrafia. Anniina Alakuijala. LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, somnologist (ESRS)

Aktigrafia. Anniina Alakuijala. LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, somnologist (ESRS) Aktigrafia Anniina Alakuijala LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, somnologist (ESRS) KNF-hoitajayhdistyksen ja Unihoitajaseuran kevätkoulutus 19.4.2018 Aktigrafi

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni, LKT, neurologian dosentti Unilääketieteen erityispätevyys Biologisia rytmejä ja vireystaso Lmptila Kortisoli Vireystaso Somatotropiini Melatoniini 24 3 6 9 12 15 18

Lisätiedot

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen

Lisätiedot

VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia

VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia Näkökulmani aiheeseen 38 vuotta terveyskeskuslääkärinä 24 vuotta Lääkintöhallituksen,

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ultraäänitutkimukset, läheteindikaatiot

Perusterveydenhuollon ultraäänitutkimukset, läheteindikaatiot Perusterveydenhuollon ultraäänitutkimukset, läheteindikaatiot ULTRAÄÄNITUTKIMUKSET Kiireellisyysluokitus! (päivystys/ei-päivystys). Sovi päivystytutkimuksesta/ajankohdasta tutkimuksen tekevän yksikön kanssa

Lisätiedot

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TOSIASIOITA USKOMUSTEN TAKANA HARVINAISET SAIRAUDET I MS-TAUTI I ONKOLOGIA I IMMUNOLOGIA 1 LUKIJALLE Eturauhassyöpä on Suomessa miesten yleisin syöpä.

Lisätiedot

KOTISAIRAALOIDEN JA SYÖPÄPOLIKLINIKAN

KOTISAIRAALOIDEN JA SYÖPÄPOLIKLINIKAN KOTISAIRAALOIDEN JA SYÖPÄPOLIKLINIKAN C YHTEISTYÖ 12.2.2019 sh Raila Niva SYÖPÄPOLIKLINIKAN HENKILÖKUNTA 4 sairaanhoitajaa, joista 1 toimii tablettihoitajana Lisäksi tarvittaessa sairaanhoitaja rekry yksiköstä

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

Syöpäpotilaan luunhoito

Syöpäpotilaan luunhoito Syöpäpotilaan luunhoito Petteri Hervonen Syöpätautien el, LT Oyl, HYKS Syöpäkeskus 18.4.2018 ja 26.4.2018 Syöpäpotilaan luunhoito Eturauhassyöpäpotilaan luunhoito Hormonaalinen liitännäishoito Levinneen

Lisätiedot

AMGEVITA (adalimumabi)

AMGEVITA (adalimumabi) AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

TÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE

TÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE POTILASESITE MUIHIN KUIN ONKOLOGISIIN KÄYTTÖAIHEISIIN Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. rituksimabi Fimean hyväksymä, heinäkuu/2018 2 3 TÄRKEÄÄ

Lisätiedot

Akuutit suolisto-ongelmat: ongelmat:

Akuutit suolisto-ongelmat: ongelmat: 2013 Akuutin vatsan radiologiaa / natiivimaha-rtg kuvantulkintaharjoitus Ryhmäopetus V1 Radiologian oppikirjassa sivut 259-284 ja 292-314 liittyvät aihepiiriin Akuutit suolisto-ongelmat: ongelmat: Lama

Lisätiedot

Ohjelma! Tervetuloa & hankkeen taustat - Jukka Suovanen, toimitusjohtaja, Odum

Ohjelma! Tervetuloa & hankkeen taustat - Jukka Suovanen, toimitusjohtaja, Odum Ohjelma 9-9.15 9.15-9.40 9.40.9.55 9.55-10.25 10.25-12.00 Tervetuloa & hankkeen taustat - Jukka Suovanen, toimitusjohtaja, Odum AlvinOne - Tekoäly on jo täällä - Johanna Varje, markkinointijohtaja, Odum

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

PD-hoidon komplikaatiot

PD-hoidon komplikaatiot Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia

Lisätiedot

Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys

Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys 23.11.2018 Muistisairauksien lääkkeetön hoito Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon

Lisätiedot

Vielä vähän matkaa. Selkokielinen saattohoidon opas

Vielä vähän matkaa. Selkokielinen saattohoidon opas Vielä vähän matkaa Selkokielinen saattohoidon opas 2 Sisällys Sisällys... 2 Johdanto... 3 Saattohoidon alku... 4 Missä saattohoitoa saa?... 5 Saattohoito kotona... 5 Saattohoito osastolla... 5 Mitä oikeuksia

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Reumasairaus ja väsymys - monen tekijän summa

Reumasairaus ja väsymys - monen tekijän summa Reumasairaus ja väsymys - monen tekijän summa Reuma-lehti 4/17 Teksti: Henna Laitio Reumasairauksiin liittyvän väsymyksen taustalla vaikuttaa monen tekijän vyyhti. Väsymys mainitaan monen reumasairauden

Lisätiedot

Kuolevan lapsen kivunhoito

Kuolevan lapsen kivunhoito Kuolevan lapsen kivunhoito Jukka Pouttu Lasten ja nuorten sairaala HUS SULAT 28.01.2016 Lisää aiheesta: DUODECIM: Kuolevan potilaan oireiden hoito Käypä hoito -suositus Julkaistu: 28.11.2012 Kuolevan lapsen

Lisätiedot

Hoitoväsymys syöpäpotilaan elämässä

Hoitoväsymys syöpäpotilaan elämässä Hoitoväsymys syöpäpotilaan elämässä Yleinen elämän laatua heikentävä oire! Slept in the morning, slept in the afternoon, slept at night, I have never felt tiredness like it HUS, Palliatiivinen keskus Birthe

Lisätiedot

DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015

DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015 DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015 TULEHDUSSAIRAUKSIEN VAIKUTUKSIA VATSATAUDIN KANSSA TARKKANA Verensokerin seuranta: nouseeko vai laskeeko? Jos suolistossa

Lisätiedot

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS Jouko Laurila LT HUS, Marian sairaala ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ eli DELIRIUM Mikä se on? Kuinka yleinen se on? Mikä sen aiheuttaa? Miten sen tunnistaa? Voiko sitä

Lisätiedot

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Voiko kuolevan potilaan päivystyskäyntejä ehkäistä hoidon paremmalla ennakkosuunnittelulla?

Lisätiedot

Akuutti maha raskaana olevalla potilaalla Tapausselostus. GEK 22.9.2005 Jutta Sikkinen TAYS

Akuutti maha raskaana olevalla potilaalla Tapausselostus. GEK 22.9.2005 Jutta Sikkinen TAYS Akuutti maha raskaana olevalla potilaalla Tapausselostus GEK 22.9.2005 Jutta Sikkinen TAYS 42-v. G3P2 ICSI-raskaus, H8 verinen vuoto, H15 LVP : norm. 3-4 v. aiemmin mahakipujen takia gastroskopia ja helikobakteerihäätöhoito

Lisätiedot

HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI

HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Alkoholi Maksimisyke Sairaudet Lääkitys Puuttuva syketieto LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN Mittausjakso

Lisätiedot

Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle

Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle 2 Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle Lääkärisi on määrännyt Sinulle Xarelto - lääkevalmistetta. Tekonivelleikkauksen jälkeen laskimotukoksen eli veritulpan riski on tavallista

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN HYVÄ SAATTOHOITO

MUISTISAIRAAN HYVÄ SAATTOHOITO MUISTISAIRAAN HYVÄ SAATTOHOITO PALLIATIIVISEN HOIDON JA SAATTOHOIDON VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMINEN LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA 2.10.2019 LAPIN KESKUSSAIRAALA MIRA PAJUNEN pajunen.mentorum@gmail.com

Lisätiedot

Vanhus päivystyspotilaana. TPA Tampere: Vanhus päivystyspotilaana

Vanhus päivystyspotilaana. TPA Tampere: Vanhus päivystyspotilaana Vanhus päivystyspotilaana 1 Perustieto Päivystyksen käytön perusteet Esitiedot Mitä tehdä ennen konsultaatiota? Mitä mukaan päivystykseen Milloin päivystykseen ja milloin ei? Edut ja haitat Syventävätieto

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY Selkälähete: uusi sähköinen työkalu Jaro Karppinen, professori, OY Selkäpotilaan anamneesi Oire (tai oireet) joka tuo potilaan vastaanotolle Kivun voimakkuus Kivun sijainti Yökipu/leposärky? Mikä pahentaa

Lisätiedot

Liikunta sydäninfarktin jälkeen

Liikunta sydäninfarktin jälkeen Liikunta sydäninfarktin jälkeen Tämä opas sisältää yleisiä ohjeita liikuntaan sydäninfarktin jälkeen. Jos olet saanut lääkäriltä tai fysioterapeutilta erityisiä ohjeita, noudata niitä. 1 2 Liikunta edistää

Lisätiedot

Yleistä addiktioista

Yleistä addiktioista Yleistä addiktioista Addictio (lat.) = jättäminen/jättäytyminen jonkun valtaan Pakonomainen tarve harjoittaa jotakin toimintoa tai kokea tietynlainen tunnetila eli ei enää oma valinta riippuvuus Sana kärsinyt

Lisätiedot

Eksoten palliatiivisen hoidon yksikkö. Sh YAMK Anne Tiainen Palliatiivinen yksikkö, Eksote

Eksoten palliatiivisen hoidon yksikkö. Sh YAMK Anne Tiainen Palliatiivinen yksikkö, Eksote Eksoten palliatiivisen hoidon yksikkö Sh YAMK Anne Tiainen Palliatiivinen yksikkö, Eksote 8.9.2017 Eksote kartalla Perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalihuolto samassa organisaatiossa Perustettu

Lisätiedot

SAATTOHOITOPOTILAAN OIREIDEN HOITO

SAATTOHOITOPOTILAAN OIREIDEN HOITO SAATTOHOITOPOTILAAN OIREIDEN HOITO Kuolevan potilaan oireiden hoito Käypä hoito Duodecim 2008 (päivitetty 2012) SUOLITUKOS runsas oksentelu/koliikkimaiset kivut ensisiainen hoito on kirurginen kirurgisen

Lisätiedot

Lemilvo (aripipratsoli)

Lemilvo (aripipratsoli) Lemilvo (aripipratsoli) Terveydenhuollon ammattilainen Usein kysytyt kysymykset Aripipratsoli on tarkoitettu keskivaikean tai vaikean maniavaiheen enintään 12 viikkoa kestävään hoitoon 13-17-vuotiaille

Lisätiedot

Palliatiivinen hoito. LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012

Palliatiivinen hoito. LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012 Palliatiivinen hoito LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012 Palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa tarvitaan syöpäpotilaille Suomessa todetaan uusia syöpiä n.

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

LAPSI SAIRASTAA. Opas vanhemmille

LAPSI SAIRASTAA. Opas vanhemmille LAPSI SAIRASTAA Opas vanhemmille LUKIJALLE Tässä oppaassa kerrotaan lasten sairauksista. Oppaassa on ohjeita, miten hoidat lasta kotona. Lisäksi neuvotaan, milloin täytyy soittaa terveysasemalle, kun lapsi

Lisätiedot

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Pitkäaikaishoidon osasto 10:n tehtävänä on tarjota ikäihmistä yksilönä kunnioittavaa, jokaisen voimavarat huomioivaa

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtautmatauti Mahdollisimman varhainen taudin diagnostiikka Diagnoosi on oikea Optimaalinen lääkitys ja hoito: -tupakoinnin lopetus -lääkitys -kuntoutus

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen multimodaliteettikuvantaminen Sami Kajander

Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen multimodaliteettikuvantaminen Sami Kajander Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen multimodaliteettikuvantaminen Sami Kajander Radiologi Valtakunnallinen PET-keskus, Turku TT +aika- ja paikkaerotuskyky +nopeus +saatavuus +hinta +keuhkot +useimmat vatsan

Lisätiedot

Potilas ja omaiset. Perusterveyden. -huolto. Erikoissairaanhoito. Lisätietoja. Palliatiivinen hoito/ saattohoito kotona/hoitokodissa

Potilas ja omaiset. Perusterveyden. -huolto. Erikoissairaanhoito. Lisätietoja. Palliatiivinen hoito/ saattohoito kotona/hoitokodissa Lisätietoja Erikoissairaanhoito Perusterveyden -huolto Potilas ja omaiset Palliatiivinen- ja saattohoito Palliatiivinen hoito on parantumattomasti sairaan potilaan jopa vuosia kestävää oireenmukaista hoitoa.

Lisätiedot

Syöpäkivunhoidon periaatteet. Ulpu Tervashonka keuhkosairauksien erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Syöpäkivunhoidon periaatteet. Ulpu Tervashonka keuhkosairauksien erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkivunhoidon periaatteet Ulpu Tervashonka keuhkosairauksien erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäpotilaan kipu Pelätty oire Neljäsosalla syöpäsairauden ensimmäinen oire Kipua

Lisätiedot

Hengenahdistuksen syiden ja mekanismien lyhyt oppimäärä. Dos., oyl Tarja Saaresranta Tyks, Medisiininen toimialue, Keuhkosairaudet 18.1.

Hengenahdistuksen syiden ja mekanismien lyhyt oppimäärä. Dos., oyl Tarja Saaresranta Tyks, Medisiininen toimialue, Keuhkosairaudet 18.1. Hengenahdistuksen syiden ja mekanismien lyhyt oppimäärä Dos., oyl Tarja Saaresranta Tyks, Medisiininen toimialue, Keuhkosairaudet 18.1.2017 Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Suomen Lääkäriliitto, Suomen

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes

Lisätiedot

VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto

VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Ravitsemusterapeutti Mari Salminen VeTe terveillä 65 v täyttäneillä esiintyvyys 5-8 % 80 v täyttäneillä esiintyvyys 10-20 % sairaalahoidossa olevilla vanhuksilla 32-50 % pysyvässä laitoshoidossa olevilla

Lisätiedot

ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA

ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA YLIPAINO ON TERVEYSRISKI Koirien ylipaino on kasvava ongelma. Yhä useampi eläinlääkärin vastaanotolle tuleva koira on ylipainoinen tai lihava.

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Ihonalaisen lääkeannostelijan käyttö saattohoidosssa

Ihonalaisen lääkeannostelijan käyttö saattohoidosssa Ihonalaisen lääkeannostelijan käyttö saattohoidosssa Geriatrian ja Yleislääketieteen erikoislääkäri NSCPM 2011 Kipupumppu Milloin on aiheellista siirtyä pumppuhoitoon? Suun kautta lääkitys ei onnistu Pahoinvointi

Lisätiedot