Onko Tanskan mallista suoma laisten opettajaksi? 4 Neuvottelutuloksia järjestöalalla 8 Haastattelussa SPECIAn jäsen 12

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Onko Tanskan mallista suoma laisten opettajaksi? 4 Neuvottelutuloksia järjestöalalla 8 Haastattelussa SPECIAn 6 000. jäsen 12"

Transkriptio

1 6000 SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE Specialaiset 0 Yhdistysvuodet Onko Tanskan mallista suoma laisten opettajaksi? 4 Neuvottelutuloksia järjestöalalla 8 Haastattelussa SPECIAn jäsen 12

2 Pääkirjoitus Viime vuosisadan loppupuolella keskusteltiin paljon otsonikerroksen rappeutumisesta. Maat löivät hynttyyn-sä yhteen ja sopivat freonien valmistuksen ja käytön lakkauttamisesta. Nykyään uskotaan, että otsonikerros saattaa palautua ennalleen tämän vuosisadan loppupuolella. Oheinen esimerkki osoittaa, että asioihin pystytään oikeasti vaikuttamaan, kunhan on tarpeeksi voimaa ja tahtoa. Samat periaatteet pätevät työmarkkinoilla ja työmarkkinoista sovittaessa. SPECIAlla ylittyi jäsenen raja kesäkuussa. Jäsenmäärän lisääntyminen ei kuulu pelkästään juhlapuheissa, vaan se hyödyttää myös yksittäisiä jäseniä. Mitä enemmän jäseniä on, sitä enemmän on vaikutusvaltaa ja resursseja, joilla valvotaan etuja työ - elämässä. Lisääntyneillä resursseilla parannetaan myös SPECIAn näkyvyyttä työpaikoilla. 0,7 prosenttia SPECIAn vuosibudjetista osoitetaan kehitysyhteistyöhön. Sillä tarkoitetaan köyhemmän maan kansalaisten auttamista, joko tukemalla yksittäistä projektia tai jatkuvaa toimintaa. SPECIAn jäsenenä voit ehdottaa tuelle kohdetta. Asiasta lisää kotisivullamme. Mielekästä syksyä, Simon Huldén vt. toiminnanjohtaja Ikäjohtamisen haasteet työpaikoilla Puheenjohtajan mietteitä Käytetäänkö ikää usein syntipukkina, jonka alle peittyy työpaikan ongelmia, kuten huonoa töiden organisointia tai epäreilusti jaettuja työtehtäviä. Tätä mieltä on ainakin ikästereotypioista väitellyt tutkija Sari Irni. Ikäjohtaminen on mielestäni yksi muutosjohtamisen kynnyskysymyksistä. Ihmiset puhuvat usein erikseen johtamisesta ja työkyvyn ylläpitämisestä, joka käsitetään enemmän henkilöstöhallinnoksi. Kyse ei ole aino - as taan ikääntyvien työntekijöiden aseman parantamisesta, vaan ikäjohtaminen on hyvää henkilöstöpolitiikkaa työkykyisyyden, työhyvinvoinnin ja osaamisen edistämiseksi. Koska henkilöstö koostuu eri-ikäisistä ja eri kulttuurista tulevista työntekijöistä, arvojen, asenteiden ja elämäntilanteiden hajanaisuus on ilmeistä. Nyt jos koskaan tarvitaan puhetta siitä, mitä kukakin odottaa työltä ja työnteon ehdoilta. Työnantajat ovat kyllä tiedostaneet uuden tilanteen, jossa osaavaa työvoimaa tarvitaan enemmän kuin sitä on tarjolla. Organisaatiot ovat käynnistäneet ikäjohtamisen hankkeita, joissa ne pohtivat omia ikäasenteitaan. Osaamisen siirtämiseen ja työn odotusten avaamiseen käytetään myös mentorointi- ja koulutusohjelmia. On mielenkiintoista, että iäkkäät työntekijät ovat perinteisesti ylentyneet kokemuksensa ja koulutuksensa ansiosta, mutta nyt korkeakoulutuksen ja työmarkkinoiden kehitys ovat avanneet esimiestehtäviä myös suoraan yliopistosta valmistuneille. Asetelma on jännitteinen sekä nuorelle että vanhemmalle työntekijälle. Ei ole reilua, että kaikki radikaali ja muutokseen tähtäävä määrittyy nuorten ominaisuudeksi. Kun vanhempi työntekijä esittää uusia ja kriittisiä näkökulmia, se tulkitaan usein muutosvastarinnaksi. Ikäjohtamisen tulee olla osa organisaation toimintaa, eri-ikäisten johtamista siten, että jokaisen työntekijän ominaisuudet tulevat hyödynnettyä parhaalla mahdollisella tavalla ja että jokainen toimija tuntisi itsensä tarpeelliseksi, hyödylliseksi ja jopa merkittäväksi organisaatiossa. LEENA LOUHIVAARA Ikäjohtaminen vaatii todella paljon herkkyyttä ja viisautta, tunneälyä ja keskustelua. Se vaatii työnjohdolta kykyä jakaa vastuuta ja ehkäistä konfliktien syntymistä. Tässä kehityksessä on myös työmarkkinajärjestöillä oma selkeä roolinsa, esimerkiksi kun käydään keskustelua opintojen vauhdittamisesta ja eläkeiän pidentämisestä. Tutkija Hannu Simströmin havainto esimiestyöstä ja alaistaidoista sopinee ohjeeksi meille kaikille. Avoin keskustelukulttuuri ja esimiehen kommunikointitaidot ovat organisaation yhteistyön ja toiminnan jatkuvan kehittämisen perusta. Kaikenikäiset työntekijät voidaan saada muutosten taakse keskustelemalla, kuuntelemalla ja arvostamalla erilaisia mielipiteitä. (Simström 2009, 220.) Leena-Maija Talikka 2 asiantuntija

3 Asiantuntija, ilmestynyt vuodesta 1991 Julkaisija: SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Päätoimittaja: Simon Huldén Vastaava toimitussihteeri: Mikko Lehtonen Ulkoasu: Public Design Oy Paino: Forssan kirjapaino Oy PL 38, Forssa Painos: 6500 SPECIAn toimisto Vt. Toiminnanjohtaja Simon Huldén Puh Kehittämispäällikkö Mikko Lehtonen Puh Faksi (09) Maistraatinportti 4 A Helsinki SPECIA ry:n puheenjohtaja Leena-Maija Talikka Puh specia.fi Jäsenmaksut ja jäsenyyttä koskevat kysymykset Akavan Erityisalojen jäsensihteerit Puh (toimistoaika ) akavan erityisalat.fi akavan erityisalat.fi akavan erityisalat.fi Jäsentiedot voi päivittää myös henkilökohtaisesti sähköisessä asioinnissa specialaiset/jasenmaksu/ Työttömyysturvaneuvonta ja etuudet Asemamiehenkatu 2, Helsinki Puh. (09) Faksi (09) päivystys: ma to klo ISNN Lehti on Aikakauslehtien liiton jäsen Viikoksi Leville jäsenhintaan Levin lomahuoneistomme haku- ja varausaika vuodelle 2011 on Hakutoiveet pyydetään lähettämään sähköpostitse Etusijalla ovat ensikertaa hakevat ja he, jotka eivät ole varanneet lomahuoneistoa viimeisen kahden vuoden aikana. Mikäli samaa viikkoa toivoo usea hakija, arpa ratkaisee. Ilmoita siten myös toissijainen toiveesi. Mahdollisia vapaita viikkoja voi tiedustella marraskuussa ja myöhemmin vuoden 2011 aikana. Lomahuoneiston varausehdot ja hinnat löytyvät verkkosivuiltamme Hirvasporo on moderni mökki perheille ja pien ryhmille Lomahuoneisto vuokrataan viikoksi kerrallaan, lauantaista lauantaihin. Vuonna 2004 valmistunut paritalo Hirvasporo sijaitsee Etelä-Rakassa, vain reippaan kävelymatkan päässä Levin palveluista ja laskettelurinteistä. Suksibussilla pääsee sesonkiaikaan sekä keskustaan että rinteisiin maksutta. Valaistu hiihtolatu kulkee aivan vieressä. Lomahuoneisto on suunniteltu vapaaajan käyttöön noin kymmenelle hengelle. Mielekkyyttä ja iloa työhön työelämän muutoksissa SPECIA järjestää Et ole yksin -työhyvinvointipäivän Allergiatalon Kongressikeskuksessa Helsingissä (Paciuksenkatu 17, Helsinki). Pääpuhuja on varatuomari ja ammatillisten aineiden opettaja Liisa Hakala. Tutustu tapahtumaan ja ilmoittaudu mukaan sähköisesti SPE- CIAn verkkosivuilla Ilmoittautumiset viimeistään mennessä. Työhyvinvointipäivään ei ole osallistumismaksua. Vt. toiminnanjohtaja Simon Huldén, antaa lisätietoja. MARJA SIVONEN Lomahuoneiston kalusteissa ja kodinkoneissa on huomioitu niin lapsiperheet kuin aktiiviset lomalaisetkin. Lemmikkieläimiä ei voi ottaa mukaan lomalle, koska Hirvasporo on allergiahuoneisto. Hirvasporoon on hyvät julkiset kulkuyhteydet. Tarjoamme jäsenillemme lisäetuna kaksi hissilippua. Myös opiskelijajärjestöt voivat vuokrata lomahuoneiston. Tiedustelut Vapaat viikot ja mahdolliset peruutukset ilmoitetaan SPECIAn verkkosivuilla. Kaikki tiedustelut ja esitepyynnöt Hakijoille vastataan henkilökohtaisesti lokakuun lopussa, kun vuoden 2011 varausjärjestys on selvillä. Toivotamme specialaisille antoisia lomahetkiä vuoden ym päri. Historian Opiskelijain Liitto HOL ja SPECIA etsivät uratarinoita Millaisia ovat historia-aineista valmistuneiden urapolut? Entä, mitkä asiat ovat vaikuttaneet työhön sijoittumiseen? Historian Opiskelijain Liitto HOL ry ja SPECIA etsivät esimerkkejä historia-aineita (FM, HuK) opiskelleista asiantuntijoista ja esimiehistä. Kirjoita vapaamuotoisesti urastasi ja osaamisestasi tai pohdi historiaa ammattina ja ammatti-identiteettinä. Historia-alan asiantuntijoiden uratarinat julkaistaan HOL ry:n verkkosivuilla Historia ammattina osiossa. Tutustu tarkemmin Lähetä tekstisi sähköisesti tai postitse Maistraatinportti 4 A, Helsinki mennessä. Kirjoittajien kesken arvotaan lahjakortti, minkä lisäksi jokainen kirjoittaja saa elokuvalipun. Lisätietoja Jäsenuutisia asiantuntija 3

4 Työvoimapolitiikka Tanskan malli ja nuoret Tanskan malliksi kutsutaan joustoturvaan perustuvaa työmarkkinapolitiikkaa. Se eroaa suomalaisesta työvoimapolitiikasta, ja pari vuotta sitten keskusteltiin vilkkaasti siitä, voisiko Suomi ottaa mallia Tanskasta Hollannin tavoin. Nuorisotyöttömyyden hoito soveltuu benchmarkkohteeksi. Seuraavassa esitellään Tanskan (jousto-)turvamalli. Artikkelissa pohditaan myös sitä, kuinka se suhteutuu Nuoret työmarkkinoilla 2020 seminaarin alustajien näkemyksiin suomalaisesta nuorisotyöttömyydestä. Artikkelin päättää matka- ja mielipidepäiväkirja Tanskan opintomatkalta. Joustoturvaa Flexicurity Tanska sijoitti voimakkaasti työvoimapolitiikkaan ja 1990-luvuilla, mutta joustoturvasta neuvoteltiin jo aiemmin. Palkansaaja- ja työnantajakeskusjärjestöjen sekä maan hallituksen kolmikannalla on jo satavuotinen perinne Lähes puolet pidempi kuin Suomessa. Joustavuus ja turvallisuus kuvaavat sekä aktiivista että passiivista työvoimapolitiikkaa. Joustavuus perustuu easy to hire and fire politiikkaan eli matalaan työllistymisja työllistämiskynnykseen sekä alhaiseen työsuhdeturvaan. Lähes olematon irtisanomissuoja ei sopine suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen puhetapaan. Se on tanskalaisille palkansaajille kolmikantainen neuvottelutulos, jonka vastineena on kattava työttömyysvakuutusjärjestelmä, turvallisuus. Suomessa toistaiseksi voimassa oleva työsuhde luo työlainsäädännön kanssa turvallisuudentunteen, tanskalainen voi sen sijaan luottaa neuvoteltuun joustoturvaan. Työministeri Sinnemäki kuvaa suomalaisen työvoimapolitiikan ottavan verkon lailla vastaan, mutta se ei työnnä työtöntä työnhakijaa Tanskan tavoin uudelleen työmarkkinoille. Eri tutkimukset kuitenkin osoittavat, että turvattomuus on alkanut lisääntyä myös Tanskassa. Teksti: Mikko Lehtonen Kuvat: Mikael Vänskä Aktiivinen ja passiivinen työvoimapolitiikka Tanskan joustoturvamallin etuna on aktiivinen työvoimapolitiikka, kuten työvoimakoulutus, tuettu työllistäminen ja urasuunnittelu. Ja juuri sen vuoksi sen sanotaan soveltuvan huonosti suomalaisen työvoimapolitiikan malliksi. Työttömälle työnhakijalle järjestetään Tanskassa alusta alkaen aktiivitoimia, mikä tarkoittaisi Suomessa miljoonia euroja. Toisaalta SAK:n ekonomisti Laukkanen toteaa Palkan - saaja-verkkolehdessä, ettei tanskalainen työvoimapolitiikka ole suomalaista aktiivisempaa, jos aktiivisuuden mittarina on aktiivinen työvoimapolitiikka kaikista työvoimapolitiikan menoista. Olennaisempaa on pohtia, kuinka tärkeäksi työvoimapolitiikka koetaan ja kuinka paljon siihen sijoitetaan, esimerkiksi suhteessa bruttokansantuotteeseen. Passiivinen työvoimapolitiikka tarkoittaa, Suomessakin, työttömyyskorvauksia, ansiopäivärahaa ja työttömyyseläkkeitä. Tanskalaisen työntekijän irtisanominen on helppoa, työttömyyskorvaus on sitä Joustoturvamalli on ammattiliiton edustajan mielestä paras työ markkinaratkaisu Tanskassa. 4 asiantuntija

5 työmarkkinoilla Tuotantokoulujen vastuuhenkilon mukaan kunnilla on rahoitusvastuu nuorten tukemisessa. Tuotantokoulun rehtori suhtautuu joustoturvamalliin kriittisesti. vastoin neuvoteltu korkeaksi ja se Tanskan mallia on yltääkin usein 90 % palkkatuloista. kutsuttu The Sitä myönnetään kaksi vuotta, jonka jälkeen arvioidaan oikeus har- Golden Triangle of Flexicurity kinnanvaraiseen sosiaaliturvaan. Preisler arvioi työttömyyskorvauksen laskevan Arbeidsliv i Nor- vuosina malliin nimellä. Viime den verkkokolumnissa. Korvausasteen madaltuminen heikentää myös tus-ulottuvuus on lisätty koulu- ammattiliittoja, sillä yhä useampi elinikäisen oppimisen arvojen nuori aikuinen eroaa ammattiliitosta petyttyään joustoturvaan. Työttömyyskorvausta sai esimerkiksi vielä muutama kuukausi sitten neljän mukaisesti. vuoden ajan. Tanskalaisten työelämäturva on syntynyt aina luottamuksesta ammattijärjestöjen kykyyn ja tahtoon edistää aktiivista työvoimapolitiikkaa. Preislerin mukaan ammattiliittojen vaikutusvallan kaventuminen on uhka joustoturvamallille: Työvoimatoimistojen siirtäminen kunnille kavensi alueellisten työllisyysneuvostojen, ja siten ammattiyhdistysliikkeen vaikutusvaltaa. Nuorisotyöttömyyden hoito Tanskassa ja Suomessa Tanskan opetusministeriön tavoite on kunnianhimoinen: Ministeriö haluaa, että 95 % kustakin ikäryhmästä on suorittanut yleisen tai ammatillisen toisen asteen koulutuksen vuoteen 2015 mennessä. Se merkitsisi 15 % prosentin kasvua viidessä vuodessa. Niin kutsutut ohjauskeskukset saavat tiedon mahdollisista koulupudokkaista (drop-outs) tai pop-upeista, kuten tanskalaiset heitä kutsuvat. Ketään alle 19-vuotiasta ei näin ollen jätetä koulutuksen tai työn ulkopuolelle. Esimerkiksi tuotantokoulut auttavat syrjäytymisvaarassa olevia nuoria selvittämään tavoitteitaan ja koulutussuunnitelmiaan. Kunnallisesti rahoitetut tuotantokoulut rinnastuvat tarkoitukseltaan ja toiminnaltaan suomalaisiin työpajoihin. Ansioluettelon teko on kaikille työnhakijoille pakollista, ja se osoitetaan yllättäen työttömyyskassalle, eikä Suomen tavoin esimerkiksi työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen järjestäjille ja TE-toimistojen työnhakukeskuksille. Tanska panostaa selkeästi ammatilliseen koulutukseen. Opetus jakautuu noin puolen vuoden mit asiantuntija 5

6 taiseen tuettuun opiskeluun sekä kolmeen työssäoppimis- ja erikoistumisvuoteen. Se muistuttaakin suomalaista oppisopimuskoulutusta. Suomessakin on herätty aktiiviseen työvoimapolitiikkaan juuri koulutuksen keinoin SAK:n varapuheenjohtaja Huutola lausuu: Suomi on aktiivisen työvoimapolitiikan kehitysmaa. Työministeri Sinnemäki kuitenkin muistuttaa, että omaehtoisen ja työllistymiseen tähtäävän (aikuis-)opiskelun tukeminen on hyvä viimeaikainen uudistus maamme aktiivisessa työvoimapolitiikassa. Tuen myöntää ELY-keskus, ja vuonna 2010 noin henkilöä on jo aloittanut koulutuksen etuudella. Sekä Suomen 4H-liiton kehityspäällikkö Alanko että ministeri Nuorisotyöllisyys ja työttömyys Sinnemäki ehdottavat yhteiskunnallista yrittäjyyttä keinoksi puuttua nuo- kuuluvat työmarkkinajärjestöjerisotyöttömyyteen. Myös Suomessa uskotaan ammatilliseen koulutukseen koulutuspolitiikkaan, koska nuo- Nuorten aikuisten työllistyminen ja yrittäjyysopintoihin. riksi aikuisiksi luetaan kaikki jen ammattijärjestöjä ja lukiolaisten- kiinnostaa myös korkeasti koulutettu- -vuotiaat. Korkeasti koulutettuja valliittoa. Tekniikan Akateemisten TEK ry:n toiminnanjohtaja Kauppi viittaa akavalaiseen tutkimustulokseen: Valmistumisen jälkeinen aika suuntaa mistuu määrällisesti eniten ikäryhmässä laman aikaan työttömäksi jääneiden työntekijän uraa merkittävästi, viime työura on huomattavasti heikompi suhteessa muihin valmistuneisiin. Nykyinen taloustilanne on haastava, eikä uutta rakennetyöttömyyden aaltoa toivota vuotiaiden työttömyysprosentin ennustetaan kuitenkin nousevan tänä vuonna lähes 25 %. Lukiolaistenliiton puheenjohtaja kysyi ministeriltä, tarjotaanko myös yleissivistävän lukiokoulutuksen saaneille mahdollisuus ammatilliseen koulutukseen tai korkeakouluopintoihin. Sinnemäki totesi, että välivuodet karsiutuvat, jos pääsykoejärjestelmää uusitaan. Aihetta käsiteltiin Asiantuntijan numerossa 2/2010 koulutuspoliittisena näkökulmana. Puhuuko Huutola asiaa toivoessaan toisen asteen koulutuksen lukeutuvan oppivelvollisuuden piiriin? kanssa ainakin suomalaisittain tulkittuna. Esimerkiksi koulutuksesta ei voi kieltäytyä, sillä aktiivitoimiin osallistuminen on ehto taloudelliselle tuelle. Kaikki työ on otettava vastaan aiemmasta koulutuksesta tai asuinpaikasta huolimatta. Ministeri peräänkuuluttaa myös työn merkityksellisyyttä ja palkitsevuutta. Kouluttautumisessa tunnistettu kasautuminen, Matteus-vaikutus, on tunnustettu ongelmalliseksi myös Tanskassa. Noin puoli miljoonaa tanskalaista vaihtaa vuosittain työpaikkaansa easy to hire and fire politiikan seurauksena. Irtisanomisajat perustuvat ammattijärjestöjen solmimiin sopimuksiin, ei työlainsäädäntöön, ja siten tanskalaiset ammattijärjestöt ovat keskeisiä mallin puolustajia. Tanskalaiset työmarkkinat sopeutuvat joustavasti kysynnän muutoksiin, ja uusia pk-yrityksiä perustetaankin tiuhaan. Kynnys ryhtyä yrittäjäksi on matalampi kuin Suomessa. Näyttäisi siltä, että Tanskan malli perustuu ammattijärjestöjen vahvaan asemaan ja tanskalaiseen mielipideilmastoon. Vaikka työttömyys saa yhtä kielteisiä merkityksiä kuin Suomessa, sitä ei pelätä. Suomalainen osaamisyhteiskunta arvostaa tutkintoja ja työuraa, tanskalaiset näyttäisivät pitävän meitä enemmän kiinni yhteisesti neuvotelluista ja saavutetuista eduista. Varmaa on, että Tanskan malli perustuu suotuisaan makrotalouteen, työpaikat eivät synny pelkästään työvoimapoliittisesti. Vaikka perinteikkään mallin siirtäminen kulttuurista toiseen on vaikeaa, se on hyvä työvoimapoliittisen inspiraationlähde. Kriittisiä puheenvuoroja Tanskan mallista Onko joustoturvamalli hyvä mentori? Työministeri Sinnemäki suhtautuu varauksin Tanskan sanktiomalliin. Se on yksilöllisesti haastava ja se ristiriitautuu elämänlaajuisen oppimisen eetoksen 6 asiantuntija

7 MATKA- JA MIELIPIDEPÄIVÄKIRJA Maanantai : Avoimin mielin Ensimmäisenä iltana pohdittiin osallistujien odotuksia. Vaikka Kööpenhaminan opintomatka oli saanut nimekseen Nuorten työllistyminen Tanska-mallissa, mielenkiinto kohdistui myös tanskalaiseen työmarkkinajärjestelmään ja koulutuspolitiikkaan yleisesti. On mukava kuulla, miten tanskalaiset kokevat opintomatkan ennakkomateriaalissakin puolesta ja vastaan arvioidun mallin. Tiistai : Joustoturva on ammattiliiton saavutus Vierailu Suomen suurlähetystössä taustoitti Tanskan poliittista ilmastoa ja valotti tanskalaista arvo- ja ajattelumaailmaa. Ryhmä tutustui joustoturvamalliin Tanskan ammattijärjestöjen keskusliitto LO:ssa. Oli kuvaavaa, että puhujat arvostivat joustoturvaa neuvottelutuloksena ja olivat hieman hämilläänkin sen saamasta huomiosta. Toisaalta puheenvuoro kuulosti elinikäisen oppimisen näkökulmasta viileältä, sillä se korosti joustoturvan taloudellista näkökulmaa: Ei ole väliä mitä työtä tehdään ja mihin työllistytään, kunhan työllisyys paranee. Kun vierailua pohti seuraavan päivän tuotantokouluvierailun jälkeen, kontrasti kasvoi. Keskiviikko : Joustoturva vuotaa paikoin Paikallisen tuotantokoulun rehtori suhtautui joustoturvaan kriittisesti: There s flexibility in there, but where s the security in it? Koulupudokkaat tai esiin tulevat nuoret eivät hyödy joustoturvasta, sillä he juoksevat kauan kiinni koulutettuja ikäryhmätovereitaan. Pelkästään pääsy ammatilliseen koulutukseen on vaikeaa. Työllistyminenkään ei ole heille itsestään selvää. Oli hienoa tavata nuoria multimedia-, taide-, ravintola- ja ompelimotyöpajoissa. He harjoittelevat yhteistyötaitoja, saavat kyvykkyyden kokemuksia ja kotoutuvat tanskalaiseen kulttuuriin. Ajatus dare, care and share kuvaa hyvin myös suomalaisia työpajoja, jotka toimivat samankaltaisin periaattein. Selkein ero on taloudellinen. Tuotantokoulut saavat rahoituksensa kunnallisesti oppilasvuoden mukaan. Tanskalaisen nuoren työvoimapoliittinen, vuotuinen sijoitus euroa on lähes puolet enemmän kuin vastaavassa suomalaisessa tilanteessa. Torstai : Elinikäinen oppiminen ja koulutus nähdään arvokkaaksi Kööpenhaminan kaupungin työvoimayksikkö kertoi keinoistaan ennaltaehkäistä työttömyyttä ja sijoituksistaan koulutukseen. Tarve suorittavan työn tekijöille kasvaa. Tanska ei ole yhtä tutkintokeskeinen maa kuin Suomi, korkeakoulutettujen määrä ei ole läheskään yhtä suuri kuin Suomessa. Suomen ja Akavan pohtiessa osaamisen tuotteistamista, tanskalaiset luovat paikallisia työpaikkoja. Toki myös tanskalaiset tunnustivat sen, että tuotanto alkaa siirtyä halpatuotantomaihin. Kunnilla on kuitenkin monipuoliset yhteistoiminnalliset keinot työttömyyden ennaltaehkäisyyn: Mentorointi, oppisopimus, lakiin kirjattu velvollisuus tarjota töitä ja kauppaketjujen kaltaiset työnantajat, jotka osallistuvat yhteisiin talkoisiin. Se on enemmän kuin työvoimapolitiikkaa. Perjantai : Onko joustoturvasta suomalaiseksi malliksi? Oli yllättävää, ettei yksikään joustoturvan esittelijöistä ollut huolissaan mallin sietokyvystä taloustaantuman aikana. Rakennetyöttömyyttä ei pelätty, ainahan malli on toiminut. Valtion nuorisoasian neuvottelukunta Nuora, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi sekä Akava järjestivät seminaarin nuorten työllisyydestä ja työttömyydestä Puheenvuoron saivat muiden muassa työministeri Anni Sinnemäki, SAK:n varapuheenjohtaja Matti Huutola ja Tekniikan Akateemisten TEK ry:n toiminnanjohtaja Heikki Kauppi. Heidän yhteinen viestinsä kuului: Vuoden 2020 nuorten työelämävalmiudet ja osaaminen rakennetaan nyt. SPECIA osallistui yhdessä Kuntien asiantuntijat KUMULA ry:n ja Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat NUOLI ry:n kanssa Leonardo liikkuvuushankkeeseen. Nuorten työllistyminen Tanska-mallissa -opintomatka järjestettiin , ja siihen osallistui kaksitoista asiantuntijaa ja opiskelijaa asiantuntija 7

8 Kuinka työehtosopimus syntyy? Sopimusedunvalvonta Kirjoitimme toukokuisessa Asiantuntijassa 2/2010 järjestösektorista ja toiminnanjohtajan tehtävästä. Mainitsimme työehtosopimukset järjestösektorin keskeisiksi edunvalvontatavoitteiksi. Suomen Ylioppilaskuntien Liitto SYL ry työntekijöiden kevättunnelmat ovat olleet odottavat, sillä järjestön henkilöstölle on neuvoteltu uutta talokohtaista työehtosopimusta. Neuvottelutulos syntyi, ja siihen oltiin kaikin puolin tyytyväisiä. Pyysimme SYL:n henkilöstön edustaja Juhana Harjua kuvailemaan ensimmäistä, työehtosopimuksiin liittyvää, neuvottelukokemustaan. Sopimusneuvottelut muistuttavat paljolti sitä edunvalvontatyötä, jota teen arjessani. Toisaalta yhteisen tahtotilan luominen on intensiivistä ja henkilöstön mielipiteen muodostaminen vaatii hyvää taustatyötä. Harju toteaa, että uusia sopimustavoitteita alettiin pohtia jo kauan ennen kuin edellinen työehtosopimus umpeutui. Oikeastaan katseet käännettiin uuteen työehtosopimukseen heti sen jälkeen kuin edellinen allekirjoitettiin eli noin 2,5 vuotta sitten. Työnantaja valitsee neuvottelukumppaninsa SYL neuvotteli aiemman työehtosopimuksensa Toimihenkilöliitto ERTOn kanssa. Henkilöstö ei kuitenkaan kokenut samaistuvansa Toimihenkilöliittoon, vaan he toivoivat korkeasti koulutettuina saavansa akavalaisen työehtosopimuksen. Sopimuksen edustavuus oli keskeinen tavoite, Harju kuvailee. Henkilöstöstämme moni on järjestäytynyt SPECIAan - lähes kaikki ovat olleet akavalaisissa liitoissa opiskeluajoistaan lähtien. Liittoedustavuus ei ole kuitenkaan itsestään selvää. Työnantaja päättää aina sopimuskumppaninsa. Ja tällä kertaa SYL:n hallitus hyväksyi akavalaisen neuvottelujärjestön Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n kumppanikseen neuvottelupöytään. Työehtosopimuksin ei sovita ainoastaan palkoista tai työnteon ehdoista. Harjun mielestä myös työntekijän asemaa on arvioitava on mietittävä sitä, kuinka työnantaja kokee henkilöstönsä. Esimerkiksi titteleillä ei ole kustannusvaikutuksia, mutta siinä 8 Teksti: Mikko Lehtonen Kuva: Juhana Harju on suuri ero, puhutaanko työntekijöistä vai toimihenkilöistä. Ja talokohtaisessa työehtosopimuksessa tällaiseen pohdintaan on hyvä mahdollisuus. Se on vaikeampaa, kun puhutaan valtakunnallisista työehtosopimuksista. On päätettävä missä joustetaan, sillä kaikkea ei voi saadaä SYL:n hallitus ja YTN saavuttivat neuvottelutuloksen muutamassa kuukaudessa. Sopijaosapuolet tapasivat sinä aikana useasti. On tärkeää valmistautua hyvin. Selvitin muun muassa, mitä mieltä henkilöstömme oli X ja laadin taulukoita X neuvotteluiden tueksi. Ensimmäinen etappi on kuitenkin käsitteiden määrittely: Esimerkiksi työntekijöiden ja työnantajan näkemys työajasta voi olla erilainen. Vaihtelevat laskukaavat tekevät neuvotteluista taitolajin, Harju virnistää. asiantuntija

9 STOCK Jos työehtosopimus tai työsopimus askarruttaa, tilaa toimistoltamme avuksi maksuton Työsuhdeopas tai kysy lisää Neuvottelut ovat yksinkertaisimmillaan saamista ja vastineeksi antamista. Vastapuoli edellytti tällä kierroksella muun muassa työajan pidennystä, Harju tiivistää. Nyt odotamme, että SYL:n ja YTN:n hallitukset allekirjoittavat työehtosopimuksen. Neuvottelutuloshan ei välttämättä johda työehtosopimukseen. Siinä tapauksessa työnteon ehdoista sovitaan henkilökohtaisin työsopimuksin työlainsäädäntö perälautana. Neuvottelemista saatetaan myös jatkaa. Kehittyvä järjestösektori akavalaisia sopimuksia syntyy YTN ry:n järjestösektorin taustaryhmä aloitti toimintansa viime vuonna. Harju luonnehtii taustaryhmän työtä vaihtoehtoiseksi näköalapaikaksi sopimusedunvalvontaan: Saamme taustaryhmässä tiedon talokohtaisista työehtosopimuksista, toisaalta annamme suosituksia valtakunnallisiin työehtosopimuksiin. Tavoitteemme on luoda foorumi akavalaisille järjestötyöntekijöille ja kehittää korkeasti koulutettujen työnteon ehtoja. YTN on mukana jo kahdessa neuvotellussa työehtosopimuksessa. YTN on tänä vuonna neuvotellut SYL:n lisäksi Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry talokohtaisesta työehtosopimuksesta. SYL:n työehtosopimusta ei oltu vielä allekirjoitettu tämän Asiantuntijan mennessä painoon. Vaasan vaalipiirin Vihreät ry:n toiminnanjohtaja Suvi Syrjän valokuvan oli ottanut Tuire Hautala, eikä Tuija Hautala, kuten mainitsimme edellisessä Asiantuntijassa asiantuntija 9

10 SYYSKOKOUS HELSINGISSÄ Mukaan järjestötoimintaan SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry:n sääntömääräinen syyskokous järjestetään lauantaina klo Hotel Haagassa (Best Western Hotel Haaga). Osoite Nuijamiestentie 10, Helsinki, lisätietoja Johtamisoppien johtaminen Kasvatustieteen tohtori, Deeplead Oy:n tutkimus- ja kehitysjohtaja, Tommi Kinnunen luennoi ennen kokousta esimiestyöstä ja esimiestaitojen oppimista aiheenaan Johtamisoppien oppiminen. Osallistujille tarjotaan tervetulokahvi ja lounas. Korvaamme osallistujien matkakulut halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan. Emme maksa päivärahoja. Tilaisuus on avoin kaikille SPECIA ry:n jäsenille. Pyydämme ilmoittautumaan perjantaihin mennessä joko puhelimitse tai sähköpostitse Voit myös ilmoittautua verkkosivuillamme sähköisellä lomakkeella. Mainitsethan ilmoittautumisen yhteydessä mahdollisen erityisruokavaliosi. AIKATAULU Tulokahvi ja ilmoittautuminen, Mestari-sali Johtamisoppien johtaminen Lounas Syyskokous ESITYSLISTA 1. Kokouksen avaus, SPECIAn ry:n puheen johtaja Leena-Maija Talikka 2. Kokouksen järjestäytyminen Kokouksen puheenjohtajan valinta Kokouksen sihteerin valinta Kokouksen pöytäkirjantarkastajien valinta Kokouksen ääntenlaskijoiden valinta 3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4. Esityslistan vahvistaminen 5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle Vahvistetaan jäsenmaksun suuruus vuodelle Valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle seuraavaksi kahdeksi kalenterivuodeksi 8. Valitaan hallituksen kolme varajäsentä yhden kalenteri - vuoden toimikaudeksi 9. Valitaan tilintarkastajat ja varatilintarkastajat 10. Vahvistetaan luottamushenkilöiden palkkiot ja matka - kustannusten korvausperusteet 11. Muut asiat 12. Kokouksen päättäminen Haku SPECIAn hallitukseen on käynnissä nyt SPECIAn vaalivaliokunta valmistelee toimikaudeksi 2011 valittavan hallituksen vaalin ja tekee perustellun esityksen hakijoista syyskokoukselle Vaalivaliokunta varmistaa, että yhdistyksen hallitus edustaa jäsenistöä työnantajasektoreittain ja sekä ammatillisesti, koulutuksellisesti että sosiaalisesti. Aiempi järjestökokemus ja esimerkiksi luottamusmiestoiminta luetaan myös eduksi. SPECIA hakee jäseniä myös edunvalvonta-, viestintä- ja hyvinvointityöryhmiinsä. Tutustu asiantuntijatyöryhmiin verkossa ja hae mukaan toimintaamme. Hakuohjeet, hallitusesittely ja sekä sähköinen että perinteinen hakulomake löytyvät verkosta Ansioluettelon voi liittää hakemuksen oheen. Hakemukset pyydetään lähettämään postitse vt. toiminnanjohtaja Simon Hul dé - nille osoitteeseen SPECIA ry, Maistraatinportti 4 A, Helsinki. Hakemusten tulee olla perillä mennessä. SPECIAn jäsenet valitsevat keskuudestaan puheen - johtajan, hallituksen ja työr yhmien jäsenet syys - kokouksessa. 10 asiantuntija

11 Specialaiset tilasto tiedoin SPECIAn jäsenprofiilia havainnollistetaan ohessa tilastotiedoin. Voit esimerkiksi pohtia, minkä jäsensektorin etuja sinä ajaisit hallituksessamme. Esittelemme yhdistyksen jäsenen Eeva Äärelän tämän numeron Speciaalissa. Häntä voitaneen luonnehtia tyypilliseksi specialaiseksi, kun hänen koulutustaan ja työtehtäviään verrataan jäsentilastoihin. Eeva palkittiin myös jäsenyydestään ja hän oli iloisesti yllättynyt huomionosoituksesta. Eeva liittyi yhdistykseen 16. päivänä kesäkuuta Jäsenprofiili Noin specialaista on työ- tai virkasuhteessa. Opiskelijajäseniä on jo yli 900. Yhdistykseen kuuluu myös muutamia kymmeniä itsenäisiä ammatinharjoittajia, eläkeläisiä ja kannatusjäseniä. Yli puolet työsuhteisista specialaisista toimii yrityksissä ja järjestöissä. Pari tuhatta jäsentä työskentelee julkisorganisaatiossa joko valtio- tai kuntasektorilla. Sosiaalinen jakauma 80 % specialaista on naisia. Specialaisten keskiikä on noin 40, sillä ikäryhmässä vuotiaat on eniten jäseniä, kun opiskelijoita ei huomioida. Kuudennes specialaisista on alle 30-vuotiaita. Ikäryhmä vuotiaat on yhtä suuri verrattuna kunta-, valtio- ja yritystyönantajia toinen toisiinsa. Heitä on yhteensä noin 800. Specialaiset on luokiteltu ohessa seitsemään suurimpaan jäsenalueeseen. TOP 10 tehtävät Alue Jäsenmäärä Uusimaa Pirkanmaa 577 Pohjois-Pohjanmaa 512 Varsinais-Suomi 470 Keski-Suomi 324 Lappi 216 Pohjois-Karjala 152 Tutkinnot ja koulutusaste Specialaisten yleisimmät tutkinnot ovat edelleen FM, jäsentä ja KM, jäsentä, minkä lisäksi humanististen tieteiden ja kasvatustieteiden kandidaatteja on yhteensä noin 250. Myös muiden tieteenalojen jäsenmäärät ovat kasvaneet: Sekä yhteiskunta- että valtiotieteiden kandidaatteja ja maistereita on lähes 200. Myös yhä useampi tietojenkäsittely- ja liikuntatieteen asiantuntija järjestäytyy SPECIAan. Sata specialaista on saanut tutkijakoulutuksen. Yliopistot ja korkeakoulut ovat specialaisten suurimpia työnantajia. Moni toimii myös ICT- ja viestintäalan yrityksessä. Valtion virastot, koulutuskuntayhtymät ja kaupungit työllistävät useita kymmeniä yhdistyksen jäseniä. Jäsenprofiiliin ja sosiaaliseen jakaumaan voi suhtautua varauksetta, sen sijaan tehtävänimikkeet voivat johtaa harhaan. Esimerkiksi HR-asiantuntijat ja päälliköt tai viestintäalan ammattilaiset muodostavat selkeät, suuret jäsenryhmät. Ne eivät kuitenkaan korostu oheisessa tilastossa nimikkeiden moninaisuuden ja vaihtelevien päätteidensä vuoksi vastaavanlainen tilanne on projekteissa toimivilla jäsenillämme. Tehtävänimike Jäsenmäärä Tehtävänimike Jäsenmäärä (Koulutus-)suunnittelija 523 Koulutuspäällikkö 48 Projektipäällikkö 179 Assistentti 45 Tutkija 120 Kehittämispäällikkö 41 Toiminnanjohtaja 88 Sihteeri 36 Kouluttaja 67 Amanuenssi 27 Ylitarkastaja 53 Asiamies asiantuntija 11

12 Speciaali HHallinnon toimihenkilöliitto perustettiin vuonna 1985, ja nimi muutettiin nykyiseen muotoonsa keväällä Tämänkertaisen Asiantuntijan kansi kuvaa järjestömme 25 kasvu- ja kehitysvuotta jäsentämme juhlittiin pari vuotta sitten. Kuinka yhdistyksemme jäsen Eeva Äärelä löysi SPECIAn? Annetaan Eevan kertoa, mitä hän odottaa 25-vuotiaalta ammattijärjestöltämme. Teksti ja kuvat: Mikko Lehtonen Humanistisen alan opinnot antavat vahvan erityisosaamisen Eeva Äärelä on hiljattain valmistunut filosofian maisteri pääaineenaan sukupuolentutkimus. Hän työskentelee ulkoasiainministeriössä Katajanokalla projektiavustajana. Valmistuin Lapin yliopistosta yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi kansainvälisistä suhteista, jonka jälkeen aloin opiskella humanistisessa tiedekunnassa Helsingissä. Eeva pohtii opintojensa valmentaneen hänet hyvin nykyiseen tehtävään. Maisteriopinnoissani kehitin erityisosaamistani ja sain muun muassa valmiudet työskennellä erilaisten sukupuolikysymysten parissa sekä edistää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksiä. SPECIAn puheenjohtaja Leena- Maija Talikka ojensi Eevalle kunniakirjan jäsenyydestään. 12 asiantuntija

13 Opiskelijan ammattijärjestö on monelle vielä vieras Työpaikallemme ollaan kiinnostuneita ammatillisesta järjestäytymisestä ja jäsenyyttä arvostetaan. Esimerkiksi kollegani ohjeisti minua etsimään itselle parhaiten soveltuvan ammattijärjestön. Löysin SPECIAn verkosta ensin yhdistyksen kotisivulta, myöhemmin Facebookista. En kokenut ammattijärjestön jäsenyyttä ajankohtaiseksi opiskeluaikanani Eeva muotoilee. Ehkä se kulttuuri oli hieman vieras ja kaukana opintoarjesta. Ammattijärjestö tarkoittaa opiskelijalle eri asiaa kuin työsuhteiselle asiantuntijalle tai esimiehelle. Siitäkin huolimatta, että jäsenedut ja -palvelut ovat kaikilla samat ja samanarvoiset. Opiskelijan ammattijärjestö kouluttaa, valmentaa ja tukee sekä opinnoissa, työharjoittelussa että työllistymisessä. Ne ovat Eevan mielestä tärkeitä jäsenpalveluita. Toiveita Toivoisin työelämäohjausta ja tukea asiantuntijuuden kehittämiseen: tietoa työnteon ehdoista ja palkkauksesta eli ihan niitä ammattijärjestön perustehtäviä. Eeva kokee pätkätyöt ongelmalliseksi. On vaikea suunnitella tulevaisuutta ja kehittää omaa osaamista pienissä erissä. Eeva ei ole yksin kokemustensa kanssa, sillä määräaikaiset työsuhteet ovat hyvin yleisiä julkisorganisaatioissa. Eeva arvioi, että työsuhde- ja palkkaneuvonta ovat tärkeitä niin oppaina kuin luentojenkin aiheina. Eeva Äärelälle ojennettiin kunniakirja SPECIAn jäsenyydestä ja jäsennumerosta Kunniakirjan ulkoasu on sama kuin uudistetussa Reilu Pomo todistuksessa (aiemmin Vihreä Kortti). Katso lisätietoja verkkosivuiltamme GOLLAN KUVAPANKKI Jäsenet voivat edelleen ehdottaa aiheita Speciaaliin sähköpostitse Osallistujien kesken arvotaan Gollan Laptopsleeve tuotepalkinto (15,4 ). Laukku on vuoden 2008 mallistosta, ja eroaa hieman kuvan värityksestä ja kuvituksesta asiantuntija 13

14 Korkeakoulutus kehittyy pysyvätkö työmarkkinat perässä? Tutkittua tietoa Uudenmaan korkea koulutustaso (ja koulutuksen saavutettavuus) eroaa edukseen muista maakun - nista. Se heijastuu myös SPECIAn jäsenalueisiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö on selvittänyt Suomen väestön koulutustason vahvuuksia ja heikkouksia politiikka-analyysissään 2010:3. Akavan näkemys Suomesta osaamistaloutena ja korkean osaamisen vientimaana on yhteneväinen koulutuksen ja kehittämisen tutkimussuunnitelma kanssa. Luovuus ja osaaminen nähdään kansainvälisen kilpailukyvyn edellytyksinä. Työelämän laatu on kuitenkin heikentynyt, todetaan vuoden 2009 työolobarometrissä. Työmarkkinat eivät ole vielä kehittyneet vastaamaan korkeasti koulutettujen tarpeita ja odotuksia. Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksessä todetaan, ettei korkeakoulutus ole jakautunut tasaisesti. Koulutuserot ovat sukupuolisia, alueellisia ja ikään liittyviä. Vanhempien ikäryhmien koulutustaso ei saavuta OECDmaiden vertailutasoa, toisaalta nuorten miesten kouluttautumattomuus huolestuttaa tutkijoita. Esimerkiksi yli 40 %:lla vuotiaista naisista on alempi tai ylempi korkeakoulututkinto; miehillä vastaava luku on 25 %. Vajaalla 20 %:lla sekä vuotiasta naisista ja miehistä on korkeakoulutus. Nuorten korkeasti koulutettujen aikuisten lukumäärä on kärkitasoa EU- ja OECD-vertailumaissa. Ainoastaan Norja ja Alankomaat kirivät edelle. Alueellinen ja toimialakohtainen edunvalvonta korostuu Alueelliset erot ovat selkeimmät tutkijakoulutusasteella. Alueellista jakautumista selitetään muun muassa elinkeino- ja toimialarakenteilla sekä aluepolitiikalla. Aluekehityksessä on jatkossa huomioitava koulutusmahdollisuudet esimerkiksi innovaatio-, kehitys- ja yritystoiminnan houkuttelemiseksi, ja päinvastoin. Opettajankoulutuksen lopettaminen Kajaanissa puhuu toisenlaisen kehityksen kieltä. Vastaavanlaiset päätökset eivät vaikuta ainoastaan korkeakoulutuksen saavutettavuuteen, vaan myös specialaistenkin työ- ja palvelussuhteisiin. Yliopistot ovat suurin yksittäinen työnantajamme, ja myös SPECIAn on kyettävä vaikuttamaan valtiotyönantajien alueellisiin ja toimialakohtaisiin muutoksiin. Pätkä- ja ketjutyöt Palkansaajat kokevat työelämän laadun heikentyneen, koska työ on aiempaa epävarmempaa. Työtehtävien vaativuus on noussut koulutus- ja osaamistason noustessa. Epävarmuus- ja vaativuustekijät ovat välillisesti yhteydessä myös työn mielekkyyteen: Koska työ 14 on aiempaa vaativampaa, omalle työpanokselle koetaan saatavan hyvä vastine. Koulutuksen on perinteisesti uskottu tarjoavan varman työpaikan ja merkitykselliset työtehtävät. Nykyään näyttää siltä, että epätyypilliseksi tulkittu määräaikainen työsuhde on korkeasti koulutetuilla tyypillisempi kuin koskaan. Olipa syynä sitten korkeakoulutettujen määrä, tutkintojen eriarvoisuus tai määräaikaisten sijaisten tarve. Varmuus, vastuullisuus ja vaativuus eivät kulkene käsikkäin niillä joka seitsemällä työntekijällä ja toimihenkilöllä, joiden työsuhde on määräaikainen tai joiden pätkät ketjuuntuvat ilman kesälomia ja kehityskeskusteluita. Korkeasti koulutettujen määräaikaisia työsuhteita nimitetään moderneiksi pätkätöiksi. Tehtävien laatu tai luonne ei edellytä työsuhteen määräaikaisuutta. Ne ovat sen sijaan Tyypillinen määräaikainen työntekijä työnantajien arvovalintoja. 65 % akavalaiseen kyselyyn vastanneista korkeasti koulutettu nainen, joka toi- kokee määräaikaisuuden ongelmaksi. Määräaikainen työsuhde koetaan mii julkisorganisaatiossa ja 40-vuotias Tiina Hyttisen mukaan pettymyksenä. Se tuntuu korkeakoulutuksen jäl- projektityöntekijä (mies) ilmenee Tiina Hyttisen tutkielkeen epäoikeudenmukaiselta ja petetyksi tulemiselta. Hyttisen mielestä määräaikaiset työsuhteet nähmassa Sinnittelyä, selviytymistä ja menestymistä (2008). dään tutkimusmatkana työelämään ja toistaiseksi voimassa oleva työsuhde mielletään oppirahojen jälkeiseksi palkinnoksi. Näin ei kuitenkaan ole. Hyttisen tutkielman voi lukea kokonaisuudessaan SPECIAn gradupankissa. Kuinka koulutus ja työmarkkinat suunnistavat 2020-luvulle? Koulutuksen ja kehittämisen tutkimussuunnitelman kirjattu tavoite on, että Suomessa työskentelee yli 40 % korkeasti koulutettua nuorta miestä ja naista vuoteen 2020 mennessä. Kimmo Kevätsalon mukaan tavoite toteutuu, koska vähemmän koulutetut siirtyvät eläkkeelle korkeasti koulutettuja aiemmin. Jäänee nähtäväksi, pysyvätkö työmarkkinat mukana korkeakoulutuksen kehityksessä. Uusintavatko työpaikat ne sukupuoleen, paikkakuntaan ja ikään liittyvät käytännöt, jotka näyttäytyvät jo nyt koulutuksessa ja tutkinto-opintoihin valikoitumisessa? Vai muuttavatko korkeasti koulutetut asiantuntijat ja esimiehet työilmapiirin uuvuttavasta innostavaksi rakentaen koko yhteiskunnan kannalta kestävää kehitystä työelämässä, työpaikoilla ja työsuhteissa. Teksti: Mikko Lehtonen asiantuntija

15 SPECIAs medlemsantal översteg i början av sommaren. En ökning av antalet medlemmar är någonting som alla medlemmar i SPECIA gynnas av. Ju högre antal medlemmar desto bättre möjligheter att påverka. Dessutom för ett ökat antal medlemmar med sig resurser som även förbättrar den övriga medlemsservicen. Av dessa medlemmar är cirka 80 procent kvinnor och de flesta är mellan 30 och 50 år gamla. Över hälften av medlemmarna arbetar inom företag eller föreningar och cirka inom den offentliga sektorn. De vanligaste examina bland medlemmarna är filosofie och pedagogie magistersexamen. Undervisnings- och kulturministeriet har analyserat den finska befolkningens utbildningsnivåns för- och nackdelar i en nyutkommen publikation. Det framgår att finländska ungdomar är högt utbildade i förhållande till sina gelikar övriga OECD-länder. Löntagarna upplever att arbetslivskvaliteten försämrats på grund av ökad osäkerhet. Kraven på arbetsuppgifterna har höjts i och med att utbildningsnivån stigit. Utbildning har traditionellt sett uppfattats som en säker väg till en säker arbetsplats med betydelsefulla arbetsuppgifter. Idag verkar dock visstidsanställningar vara typiska för högt utbildade. Tiina Hyttinen påpekar i sin pro gradu avhandling att snuttjobb känns orättvist efter en lång och krävande utbildning. Det finns heller inga garantier för att snuttjobb är en inkörsport till fastanställningar. Trots att högre högskoleutbildning inte garanterar välavlönade fasta jobb, så är målet att öka antalet högt utbildade till över 40 procent av arbetskraften. Denna ökning sker i och med att flera lägre utbildade går i pension, samtidigt som utbildningsnivån bland unga höjs. Det gäll- er att se till att efterfrågan på arbetsmarknaden går denna högre grad av utbildning till mötes. Specia kallar sina medlemmar till höstmöte den Mötet hålls i Hotell Hagas utrymmen. Adressen är Klubbekrigarvägen 10, Helsingfors. Dagen inleds klockan 10 med välkomstkaffe varefter Deepleads forsknings- och utvecklingschef, ped.dr Tommi Kinnunen, berättar om utvecklandet av ledarskap. Själva mötet börjar klockan 13. Specia bjuder på lunch klockan 12. Specia står även för mötesdeltagarnas resekostnader (buss eller tåg). För att underlätta arrangemanget ber vi dig att anmäla dig före den till adressen toi specia.fi. För mera information kan du ringa mig på numret Nu är det snart dags att ansöka om semesterveckorna i Specias stuga i Levi. Stugan ligger på gångavstånd (2 km) från skidbackarna och ett upplyst skidspår går alldeles utanför dörren. Stugan är planerad för fritidsboende och rymmer upp till åtta personer. Eftersom stugan även är menad för allergiker kan man tyvärr inte ta med husdjur. Stugan består av två sovrum, ett loft, ett vardagsrum, ett kök, en bastu, ett tvättrum, en stor uteterass och en balkong. Stugan är möblerad och har alla nödvändiga kärl och hushållsmaskiner. Stugan lämpar sig väl för barnfamiljer. I priset ingår två liftkort. En fritt formulerad ansökan om stugan i Levi kan skickas före den 30.9 till adressen Semesterveckorna går i första hand till personer som inte tidigare ansökt eller inte ansökt om dem under de senaste två åren. Ha en trevlig fortsättning på hösten, Simon Huldén Svensk resumé asiantuntija 15

16 Työtä elämään ä än Työ lämä -urapäivä ä Vanha ylioppilastalo, pilastalo, alo Helsinki i Mitä nuoret odottavat ta t työltä ja työelämältä? Millaisia a valmiuksia ja kykyjä tulevaisuudessa a tarvitaan? an Millainen inen on tulevaisuuden uu työelämä? Tervetuloa opiskelijoiden oiden ja vastavalmistuneiden avalmistuneiden urapäivään Vanhalle 4.11.! Päivä ä alkaa aamukahvein klo 9 ja päättyy klo Miten löydän työpaikan? an Urapäivässä ovat puhumassa mm. Ylen entinen toimitusjohtaja, SDP:n puoluesihteeri eri Mikael Jungner, ne, Itellan työsuhdejohtaja a Pekka Kähkönen,, Eilakaislan toimialapäällikkö llikkö Anna Leino, pääministerin äministerin erityisavustaja taja Annika Saarikko arikkok ja Akavan an Erityisalojen toiminnanjohtaja ohtaja Salla Luomanmäki. m Tilaisuuden uden juontaa Aamu-tv:stä tuttu ttu Tomi Korhonen. onen. Lisää tietoa tilaisuudesta osoitteessa es sa alat.fi

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Maankäyttötieteiden päivä 2014

Maankäyttötieteiden päivä 2014 30.10.2014 Tieteiden talo Sali 104 Maankäyttötieteiden päivä 2014 Maanmittaustieteiden Seura ry Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto ry ILMOITTAUTUMINEN JA LISÄTIEDOT Maankäyttötieteiden päivän 2014 normaalihintainen

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Edunvalvonta SPECIAssa

Edunvalvonta SPECIAssa 5.2016 Edunvalvonta SPECIAssa SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 1 SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 2 Päätöksenteko SPECIAssa ja edunvalvonnan organisaatio SPECIAn

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen Ympäristötieteistä 2000-2005 valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä 2006 Laura Koskinen Kysymykset 1-4 1. Oletko ollut valmistumisesi jälkeen ympäristönsuojelutieteen/ympäristöbiologian

Lisätiedot

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Tavoitteidensa mukaisella työuralla Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta Toteutetaan joka toinen vuosi. Kohderyhmänä 2-3 vuotta aiemmin tohtorin tutkinnon

Lisätiedot

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Insinöörit 100 vuotta foorumi 4.10.2012 Tampere Liisa Huovinen, Riina Nousiainen Ammattiliitto Pro Työelämän ajokortti opintojakso valmistaa

Lisätiedot

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38) Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA TEHY OPISKELIJAT ON OIKEUS KUULUA TEHYYN Tehy on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattiliitto. Jäseninä voivat olla kaikki alan tutkinnon suorittaneet sekä alaa opiskelevat toisesta asteesta korkeakoulututkintoon

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Yhdistyksen nimi on Vesaisten Keskusliitto ry., josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. I TARKOITUS Liiton tarkoituksena

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 1 Kokoustiedot Aika: 5.5.2009 klo 13.00 13.57 Paikka: Jyväskylän Paviljonki Messukatu 10, Jyväskylä Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 2 Sisällysluettelo Sivu

Lisätiedot

KUTSU. Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen. syyskokous. pidetään maanantaina klo alkaen Meijän Vintillä os.

KUTSU. Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen. syyskokous. pidetään maanantaina klo alkaen Meijän Vintillä os. KUTSU Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 21.11.2016 klo 16.45 alkaen Meijän Vintillä os. Savonkatu 11 A 6 Kokouksessa käsitellään sääntöjen 15 määräämät asiat. Luottamusvaalikokous

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Työmarkkinajärjestö, joka vastaa opettajien edunvalvonnasta Ainoa ammattijärjestö, joka neuvottelee opettajien palvelussuhteen ehdoista

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot 1. TUTKITTAVIEN TAUSTATIEDOT...3 Taulukko 1. Tutkinnon suorittaneet ja vastanneet koulutusaloittain... 3 Taulukko

Lisätiedot

Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille. Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto

Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille. Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 31.3.2015 Johdanto Tämä info on tarkoitettu tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotuille työntekijöille

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 K a s v a t u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 Perustuloksia Arttu Piri Mitä ja miksi? Tutkimuksen fokusalueita: - Työttämien tekkiläisten demografiset taustat - Irtisanomispaketit: - yleisyys ja sisältö - Oman työnhakuosaamisen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon!

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon! Osaaja tekee. Shutterstock Liity Verovirkailijain Liittoon! Verovirkailijain Liitto tukenasi työelämässä VISIO Verovirkailijain Liitto on Verohallinnon suurin ja vaikuttavin henkilöstöjärjestö, joka neuvottelee

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Työnhaun lähtökohtia. mitä osaat. mitä haluat. millä ehdoilla

Työnhaun lähtökohtia. mitä osaat. mitä haluat. millä ehdoilla Työnhaun lähtökohtia mitä osaat mitä haluat millä ehdoilla Työpaikat haussa.. Avoimet paikat julkinen haku Kaikki näkee, kaikki hakee Kilpailutilanne Hakemuksia paljon Avoimet paikat ei julkinen Tieto

Lisätiedot

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutus HARJOITTELU VUONNA 2017 Tiedotustilaisuus ke 23.11.2016 klo 10.00-11 (Virta 114) Harjoittelu osana opintoja KASELOHA

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko

Lisätiedot

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland Projektityö Vuosina 2010-14 vastavalmistuneiden vastauksista poimittua Suunnittelija Outi Suorsa Taustatiedot Tiedot perustuvat v.2011-2015 vastavalmistuneille tehdystä kyselystä (vuosina 2010-2014 loppututkinnon

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Teknillinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Teknillinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Teknillinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän mielipiteistään

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä. Kasvatustieteiden yksikkö Arja Tahvola

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä. Kasvatustieteiden yksikkö Arja Tahvola Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä Kasvatustieteiden yksikkö 11.11.2014 Arja Tahvola PÄÄAINEPOHJAISET TUTKINNOT, ennen v. 2012 KK- JA KM-TUTKINNOT Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen

Lisätiedot

Yhteenveto Toteutus Tulokset. Tietoa vastaajista. Työmarkkinaedunvalvonta ml. luottamusmiestoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jäsenpalvelut

Yhteenveto Toteutus Tulokset. Tietoa vastaajista. Työmarkkinaedunvalvonta ml. luottamusmiestoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jäsenpalvelut Yhteenveto Toteutus Tulokset Työmarkkinaedunvalvonta ml. luottamusmiestoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jäsenpalvelut Tietoa vastaajista @TEK_akateemiset Työelämän edunvalvonnassa vastaajat nostavat

Lisätiedot

Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin

Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin 4.11.2016 klo 15-16 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Seija Leppänen psykologi, uraohjaaja Aalto-yliopiston oppimispalvelut,

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat.

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. OULUN ETELÄ- JA KESKIPOHJALAINEN OSAKUNTA RY:n SÄÄNNÖT I LUKU YHDISTYKSEN KOTIPAIKKA, TARKOITUS JA ALUE 1 Yhdistyksen, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä osakunta, nimi on Oulun Etelä- ja Keskipohjalainen

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa

Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa Pohjustusta aiheeseen OTK Päivi Siukkola, Pellervo-Seura Työttömyysturvan hakumenettely: asiakkaana TEtoimistossa Oikeustieteen kandidaatti

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2013 1 Kokoustiedot Aika Torstai 2.5.2013 klo 13.30 14.41 Paikka Kuntatalo, iso luentosali ja neuvotteluhuoneet Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja

Lisätiedot

TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013

TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013 Tarkistettu 2.1.2013 TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013 Arvoisa vastaanottaja Vuoden 2013 valtakunnallinen paikallisen turvallisuussuunnittelun

Lisätiedot

I TAUSTATIEDOT. Kaikki vastaukset käsitellään anonyymisti. 1. Sukupuoli 1 mies 2 nainen

I TAUSTATIEDOT. Kaikki vastaukset käsitellään anonyymisti. 1. Sukupuoli 1 mies 2 nainen 1 Kyselylomakkeen on laatinut HELA:n tohtorikoulutettava Kirsi-Maria Hytönen (kianhyto@jyu.fi). Apuna on käytetty lähteenä eri yliopistoissa tehtyjä selvityksiä: Hänninen, Kirsi 2005. Turun yliopiston

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: Vuosi valmistumisen jälkeen. Kasvatustiede, Aikuiskasvatus ja Mediakasvatus

Sijoittumisseuranta: Vuosi valmistumisen jälkeen. Kasvatustiede, Aikuiskasvatus ja Mediakasvatus Sijoittumisseuranta: Vuosi valmistumisen jälkeen KM Kasvatustiede, Aikuiskasvatus ja Mediakasvatus Vuonna 2008 Lapin yliopistosta valmistuneet maisterit Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä Hanki tutkinto tai kehitä osaamistasi! OPISKELE AMMATTI OPPISOPIMUKSELLA. Oppisopimuskoulutus on työsuhteeseen tai yrittäjyyteen perustuvaa

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain 8.3.2016, Meet Your Community 2.0 @Saha Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

Suomen Kylmäyhdistys ry Kylföreningen i Finland rf SÄÄNNÖT

Suomen Kylmäyhdistys ry Kylföreningen i Finland rf SÄÄNNÖT Suomen Kylmäyhdistys ry Kylföreningen i Finland rf SÄÄNNÖT PRH hyväksynyt 20.11.2006 1 Suomen Kylmäyhdistys ry:n säännöt 1 Nimi Yhdistyksen nimi on Suomen Kylmäyhdistys ry, ruotsiksi Kylföreningen i Finland

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Lapin innovaatioassistentti -valmennuskokonaisuus (kevät 2017)

Lapin innovaatioassistentti -valmennuskokonaisuus (kevät 2017) Lapin innovaatioassistentti -valmennuskokonaisuus (kevät 2017) Lapin innovaatioassistentti -valmennuksen tiedot: Valmennuksen osiot: Hakijasta tekijäksi -valmennus ja Innoassari-valmennus Valmennuksen

Lisätiedot

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011 Työelämä ja ammattiyhdistysliike Työelämä ja ammattiyhdistysliike Johdanto Tarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten suhtautumista työelämää ja sopimustoimintaa koskeviin ehdotuksiin. Samassa yhteydessä

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus 2013 Yhteenveto tuloksista Taustamuuttujat: Ikä Taustamuuttujat: Jäsenlaji Taustamuuttujat: Työtilanne Jäsenpalvelut ja -edut J1. Miten hyödyllisenä pidät TEKin

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot