Onko Tanskan mallista suoma laisten opettajaksi? 4 Neuvottelutuloksia järjestöalalla 8 Haastattelussa SPECIAn jäsen 12

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Onko Tanskan mallista suoma laisten opettajaksi? 4 Neuvottelutuloksia järjestöalalla 8 Haastattelussa SPECIAn 6 000. jäsen 12"

Transkriptio

1 6000 SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE Specialaiset 0 Yhdistysvuodet Onko Tanskan mallista suoma laisten opettajaksi? 4 Neuvottelutuloksia järjestöalalla 8 Haastattelussa SPECIAn jäsen 12

2 Pääkirjoitus Viime vuosisadan loppupuolella keskusteltiin paljon otsonikerroksen rappeutumisesta. Maat löivät hynttyyn-sä yhteen ja sopivat freonien valmistuksen ja käytön lakkauttamisesta. Nykyään uskotaan, että otsonikerros saattaa palautua ennalleen tämän vuosisadan loppupuolella. Oheinen esimerkki osoittaa, että asioihin pystytään oikeasti vaikuttamaan, kunhan on tarpeeksi voimaa ja tahtoa. Samat periaatteet pätevät työmarkkinoilla ja työmarkkinoista sovittaessa. SPECIAlla ylittyi jäsenen raja kesäkuussa. Jäsenmäärän lisääntyminen ei kuulu pelkästään juhlapuheissa, vaan se hyödyttää myös yksittäisiä jäseniä. Mitä enemmän jäseniä on, sitä enemmän on vaikutusvaltaa ja resursseja, joilla valvotaan etuja työ - elämässä. Lisääntyneillä resursseilla parannetaan myös SPECIAn näkyvyyttä työpaikoilla. 0,7 prosenttia SPECIAn vuosibudjetista osoitetaan kehitysyhteistyöhön. Sillä tarkoitetaan köyhemmän maan kansalaisten auttamista, joko tukemalla yksittäistä projektia tai jatkuvaa toimintaa. SPECIAn jäsenenä voit ehdottaa tuelle kohdetta. Asiasta lisää kotisivullamme. Mielekästä syksyä, Simon Huldén vt. toiminnanjohtaja Ikäjohtamisen haasteet työpaikoilla Puheenjohtajan mietteitä Käytetäänkö ikää usein syntipukkina, jonka alle peittyy työpaikan ongelmia, kuten huonoa töiden organisointia tai epäreilusti jaettuja työtehtäviä. Tätä mieltä on ainakin ikästereotypioista väitellyt tutkija Sari Irni. Ikäjohtaminen on mielestäni yksi muutosjohtamisen kynnyskysymyksistä. Ihmiset puhuvat usein erikseen johtamisesta ja työkyvyn ylläpitämisestä, joka käsitetään enemmän henkilöstöhallinnoksi. Kyse ei ole aino - as taan ikääntyvien työntekijöiden aseman parantamisesta, vaan ikäjohtaminen on hyvää henkilöstöpolitiikkaa työkykyisyyden, työhyvinvoinnin ja osaamisen edistämiseksi. Koska henkilöstö koostuu eri-ikäisistä ja eri kulttuurista tulevista työntekijöistä, arvojen, asenteiden ja elämäntilanteiden hajanaisuus on ilmeistä. Nyt jos koskaan tarvitaan puhetta siitä, mitä kukakin odottaa työltä ja työnteon ehdoilta. Työnantajat ovat kyllä tiedostaneet uuden tilanteen, jossa osaavaa työvoimaa tarvitaan enemmän kuin sitä on tarjolla. Organisaatiot ovat käynnistäneet ikäjohtamisen hankkeita, joissa ne pohtivat omia ikäasenteitaan. Osaamisen siirtämiseen ja työn odotusten avaamiseen käytetään myös mentorointi- ja koulutusohjelmia. On mielenkiintoista, että iäkkäät työntekijät ovat perinteisesti ylentyneet kokemuksensa ja koulutuksensa ansiosta, mutta nyt korkeakoulutuksen ja työmarkkinoiden kehitys ovat avanneet esimiestehtäviä myös suoraan yliopistosta valmistuneille. Asetelma on jännitteinen sekä nuorelle että vanhemmalle työntekijälle. Ei ole reilua, että kaikki radikaali ja muutokseen tähtäävä määrittyy nuorten ominaisuudeksi. Kun vanhempi työntekijä esittää uusia ja kriittisiä näkökulmia, se tulkitaan usein muutosvastarinnaksi. Ikäjohtamisen tulee olla osa organisaation toimintaa, eri-ikäisten johtamista siten, että jokaisen työntekijän ominaisuudet tulevat hyödynnettyä parhaalla mahdollisella tavalla ja että jokainen toimija tuntisi itsensä tarpeelliseksi, hyödylliseksi ja jopa merkittäväksi organisaatiossa. LEENA LOUHIVAARA Ikäjohtaminen vaatii todella paljon herkkyyttä ja viisautta, tunneälyä ja keskustelua. Se vaatii työnjohdolta kykyä jakaa vastuuta ja ehkäistä konfliktien syntymistä. Tässä kehityksessä on myös työmarkkinajärjestöillä oma selkeä roolinsa, esimerkiksi kun käydään keskustelua opintojen vauhdittamisesta ja eläkeiän pidentämisestä. Tutkija Hannu Simströmin havainto esimiestyöstä ja alaistaidoista sopinee ohjeeksi meille kaikille. Avoin keskustelukulttuuri ja esimiehen kommunikointitaidot ovat organisaation yhteistyön ja toiminnan jatkuvan kehittämisen perusta. Kaikenikäiset työntekijät voidaan saada muutosten taakse keskustelemalla, kuuntelemalla ja arvostamalla erilaisia mielipiteitä. (Simström 2009, 220.) Leena-Maija Talikka 2 asiantuntija

3 Asiantuntija, ilmestynyt vuodesta 1991 Julkaisija: SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Päätoimittaja: Simon Huldén Vastaava toimitussihteeri: Mikko Lehtonen Ulkoasu: Public Design Oy Paino: Forssan kirjapaino Oy PL 38, Forssa Painos: 6500 SPECIAn toimisto Vt. Toiminnanjohtaja Simon Huldén Puh Kehittämispäällikkö Mikko Lehtonen Puh Faksi (09) Maistraatinportti 4 A Helsinki SPECIA ry:n puheenjohtaja Leena-Maija Talikka Puh specia.fi Jäsenmaksut ja jäsenyyttä koskevat kysymykset Akavan Erityisalojen jäsensihteerit Puh (toimistoaika ) akavan erityisalat.fi akavan erityisalat.fi akavan erityisalat.fi Jäsentiedot voi päivittää myös henkilökohtaisesti sähköisessä asioinnissa specialaiset/jasenmaksu/ Työttömyysturvaneuvonta ja etuudet Asemamiehenkatu 2, Helsinki Puh. (09) Faksi (09) päivystys: ma to klo ISNN Lehti on Aikakauslehtien liiton jäsen Viikoksi Leville jäsenhintaan Levin lomahuoneistomme haku- ja varausaika vuodelle 2011 on Hakutoiveet pyydetään lähettämään sähköpostitse Etusijalla ovat ensikertaa hakevat ja he, jotka eivät ole varanneet lomahuoneistoa viimeisen kahden vuoden aikana. Mikäli samaa viikkoa toivoo usea hakija, arpa ratkaisee. Ilmoita siten myös toissijainen toiveesi. Mahdollisia vapaita viikkoja voi tiedustella marraskuussa ja myöhemmin vuoden 2011 aikana. Lomahuoneiston varausehdot ja hinnat löytyvät verkkosivuiltamme Hirvasporo on moderni mökki perheille ja pien ryhmille Lomahuoneisto vuokrataan viikoksi kerrallaan, lauantaista lauantaihin. Vuonna 2004 valmistunut paritalo Hirvasporo sijaitsee Etelä-Rakassa, vain reippaan kävelymatkan päässä Levin palveluista ja laskettelurinteistä. Suksibussilla pääsee sesonkiaikaan sekä keskustaan että rinteisiin maksutta. Valaistu hiihtolatu kulkee aivan vieressä. Lomahuoneisto on suunniteltu vapaaajan käyttöön noin kymmenelle hengelle. Mielekkyyttä ja iloa työhön työelämän muutoksissa SPECIA järjestää Et ole yksin -työhyvinvointipäivän Allergiatalon Kongressikeskuksessa Helsingissä (Paciuksenkatu 17, Helsinki). Pääpuhuja on varatuomari ja ammatillisten aineiden opettaja Liisa Hakala. Tutustu tapahtumaan ja ilmoittaudu mukaan sähköisesti SPE- CIAn verkkosivuilla Ilmoittautumiset viimeistään mennessä. Työhyvinvointipäivään ei ole osallistumismaksua. Vt. toiminnanjohtaja Simon Huldén, antaa lisätietoja. MARJA SIVONEN Lomahuoneiston kalusteissa ja kodinkoneissa on huomioitu niin lapsiperheet kuin aktiiviset lomalaisetkin. Lemmikkieläimiä ei voi ottaa mukaan lomalle, koska Hirvasporo on allergiahuoneisto. Hirvasporoon on hyvät julkiset kulkuyhteydet. Tarjoamme jäsenillemme lisäetuna kaksi hissilippua. Myös opiskelijajärjestöt voivat vuokrata lomahuoneiston. Tiedustelut Vapaat viikot ja mahdolliset peruutukset ilmoitetaan SPECIAn verkkosivuilla. Kaikki tiedustelut ja esitepyynnöt Hakijoille vastataan henkilökohtaisesti lokakuun lopussa, kun vuoden 2011 varausjärjestys on selvillä. Toivotamme specialaisille antoisia lomahetkiä vuoden ym päri. Historian Opiskelijain Liitto HOL ja SPECIA etsivät uratarinoita Millaisia ovat historia-aineista valmistuneiden urapolut? Entä, mitkä asiat ovat vaikuttaneet työhön sijoittumiseen? Historian Opiskelijain Liitto HOL ry ja SPECIA etsivät esimerkkejä historia-aineita (FM, HuK) opiskelleista asiantuntijoista ja esimiehistä. Kirjoita vapaamuotoisesti urastasi ja osaamisestasi tai pohdi historiaa ammattina ja ammatti-identiteettinä. Historia-alan asiantuntijoiden uratarinat julkaistaan HOL ry:n verkkosivuilla Historia ammattina osiossa. Tutustu tarkemmin Lähetä tekstisi sähköisesti tai postitse Maistraatinportti 4 A, Helsinki mennessä. Kirjoittajien kesken arvotaan lahjakortti, minkä lisäksi jokainen kirjoittaja saa elokuvalipun. Lisätietoja Jäsenuutisia asiantuntija 3

4 Työvoimapolitiikka Tanskan malli ja nuoret Tanskan malliksi kutsutaan joustoturvaan perustuvaa työmarkkinapolitiikkaa. Se eroaa suomalaisesta työvoimapolitiikasta, ja pari vuotta sitten keskusteltiin vilkkaasti siitä, voisiko Suomi ottaa mallia Tanskasta Hollannin tavoin. Nuorisotyöttömyyden hoito soveltuu benchmarkkohteeksi. Seuraavassa esitellään Tanskan (jousto-)turvamalli. Artikkelissa pohditaan myös sitä, kuinka se suhteutuu Nuoret työmarkkinoilla 2020 seminaarin alustajien näkemyksiin suomalaisesta nuorisotyöttömyydestä. Artikkelin päättää matka- ja mielipidepäiväkirja Tanskan opintomatkalta. Joustoturvaa Flexicurity Tanska sijoitti voimakkaasti työvoimapolitiikkaan ja 1990-luvuilla, mutta joustoturvasta neuvoteltiin jo aiemmin. Palkansaaja- ja työnantajakeskusjärjestöjen sekä maan hallituksen kolmikannalla on jo satavuotinen perinne Lähes puolet pidempi kuin Suomessa. Joustavuus ja turvallisuus kuvaavat sekä aktiivista että passiivista työvoimapolitiikkaa. Joustavuus perustuu easy to hire and fire politiikkaan eli matalaan työllistymisja työllistämiskynnykseen sekä alhaiseen työsuhdeturvaan. Lähes olematon irtisanomissuoja ei sopine suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen puhetapaan. Se on tanskalaisille palkansaajille kolmikantainen neuvottelutulos, jonka vastineena on kattava työttömyysvakuutusjärjestelmä, turvallisuus. Suomessa toistaiseksi voimassa oleva työsuhde luo työlainsäädännön kanssa turvallisuudentunteen, tanskalainen voi sen sijaan luottaa neuvoteltuun joustoturvaan. Työministeri Sinnemäki kuvaa suomalaisen työvoimapolitiikan ottavan verkon lailla vastaan, mutta se ei työnnä työtöntä työnhakijaa Tanskan tavoin uudelleen työmarkkinoille. Eri tutkimukset kuitenkin osoittavat, että turvattomuus on alkanut lisääntyä myös Tanskassa. Teksti: Mikko Lehtonen Kuvat: Mikael Vänskä Aktiivinen ja passiivinen työvoimapolitiikka Tanskan joustoturvamallin etuna on aktiivinen työvoimapolitiikka, kuten työvoimakoulutus, tuettu työllistäminen ja urasuunnittelu. Ja juuri sen vuoksi sen sanotaan soveltuvan huonosti suomalaisen työvoimapolitiikan malliksi. Työttömälle työnhakijalle järjestetään Tanskassa alusta alkaen aktiivitoimia, mikä tarkoittaisi Suomessa miljoonia euroja. Toisaalta SAK:n ekonomisti Laukkanen toteaa Palkan - saaja-verkkolehdessä, ettei tanskalainen työvoimapolitiikka ole suomalaista aktiivisempaa, jos aktiivisuuden mittarina on aktiivinen työvoimapolitiikka kaikista työvoimapolitiikan menoista. Olennaisempaa on pohtia, kuinka tärkeäksi työvoimapolitiikka koetaan ja kuinka paljon siihen sijoitetaan, esimerkiksi suhteessa bruttokansantuotteeseen. Passiivinen työvoimapolitiikka tarkoittaa, Suomessakin, työttömyyskorvauksia, ansiopäivärahaa ja työttömyyseläkkeitä. Tanskalaisen työntekijän irtisanominen on helppoa, työttömyyskorvaus on sitä Joustoturvamalli on ammattiliiton edustajan mielestä paras työ markkinaratkaisu Tanskassa. 4 asiantuntija

5 työmarkkinoilla Tuotantokoulujen vastuuhenkilon mukaan kunnilla on rahoitusvastuu nuorten tukemisessa. Tuotantokoulun rehtori suhtautuu joustoturvamalliin kriittisesti. vastoin neuvoteltu korkeaksi ja se Tanskan mallia on yltääkin usein 90 % palkkatuloista. kutsuttu The Sitä myönnetään kaksi vuotta, jonka jälkeen arvioidaan oikeus har- Golden Triangle of Flexicurity kinnanvaraiseen sosiaaliturvaan. Preisler arvioi työttömyyskorvauksen laskevan Arbeidsliv i Nor- vuosina malliin nimellä. Viime den verkkokolumnissa. Korvausasteen madaltuminen heikentää myös tus-ulottuvuus on lisätty koulu- ammattiliittoja, sillä yhä useampi elinikäisen oppimisen arvojen nuori aikuinen eroaa ammattiliitosta petyttyään joustoturvaan. Työttömyyskorvausta sai esimerkiksi vielä muutama kuukausi sitten neljän mukaisesti. vuoden ajan. Tanskalaisten työelämäturva on syntynyt aina luottamuksesta ammattijärjestöjen kykyyn ja tahtoon edistää aktiivista työvoimapolitiikkaa. Preislerin mukaan ammattiliittojen vaikutusvallan kaventuminen on uhka joustoturvamallille: Työvoimatoimistojen siirtäminen kunnille kavensi alueellisten työllisyysneuvostojen, ja siten ammattiyhdistysliikkeen vaikutusvaltaa. Nuorisotyöttömyyden hoito Tanskassa ja Suomessa Tanskan opetusministeriön tavoite on kunnianhimoinen: Ministeriö haluaa, että 95 % kustakin ikäryhmästä on suorittanut yleisen tai ammatillisen toisen asteen koulutuksen vuoteen 2015 mennessä. Se merkitsisi 15 % prosentin kasvua viidessä vuodessa. Niin kutsutut ohjauskeskukset saavat tiedon mahdollisista koulupudokkaista (drop-outs) tai pop-upeista, kuten tanskalaiset heitä kutsuvat. Ketään alle 19-vuotiasta ei näin ollen jätetä koulutuksen tai työn ulkopuolelle. Esimerkiksi tuotantokoulut auttavat syrjäytymisvaarassa olevia nuoria selvittämään tavoitteitaan ja koulutussuunnitelmiaan. Kunnallisesti rahoitetut tuotantokoulut rinnastuvat tarkoitukseltaan ja toiminnaltaan suomalaisiin työpajoihin. Ansioluettelon teko on kaikille työnhakijoille pakollista, ja se osoitetaan yllättäen työttömyyskassalle, eikä Suomen tavoin esimerkiksi työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen järjestäjille ja TE-toimistojen työnhakukeskuksille. Tanska panostaa selkeästi ammatilliseen koulutukseen. Opetus jakautuu noin puolen vuoden mit asiantuntija 5

6 taiseen tuettuun opiskeluun sekä kolmeen työssäoppimis- ja erikoistumisvuoteen. Se muistuttaakin suomalaista oppisopimuskoulutusta. Suomessakin on herätty aktiiviseen työvoimapolitiikkaan juuri koulutuksen keinoin SAK:n varapuheenjohtaja Huutola lausuu: Suomi on aktiivisen työvoimapolitiikan kehitysmaa. Työministeri Sinnemäki kuitenkin muistuttaa, että omaehtoisen ja työllistymiseen tähtäävän (aikuis-)opiskelun tukeminen on hyvä viimeaikainen uudistus maamme aktiivisessa työvoimapolitiikassa. Tuen myöntää ELY-keskus, ja vuonna 2010 noin henkilöä on jo aloittanut koulutuksen etuudella. Sekä Suomen 4H-liiton kehityspäällikkö Alanko että ministeri Nuorisotyöllisyys ja työttömyys Sinnemäki ehdottavat yhteiskunnallista yrittäjyyttä keinoksi puuttua nuo- kuuluvat työmarkkinajärjestöjerisotyöttömyyteen. Myös Suomessa uskotaan ammatilliseen koulutukseen koulutuspolitiikkaan, koska nuo- Nuorten aikuisten työllistyminen ja yrittäjyysopintoihin. riksi aikuisiksi luetaan kaikki jen ammattijärjestöjä ja lukiolaisten- kiinnostaa myös korkeasti koulutettu- -vuotiaat. Korkeasti koulutettuja valliittoa. Tekniikan Akateemisten TEK ry:n toiminnanjohtaja Kauppi viittaa akavalaiseen tutkimustulokseen: Valmistumisen jälkeinen aika suuntaa mistuu määrällisesti eniten ikäryhmässä laman aikaan työttömäksi jääneiden työntekijän uraa merkittävästi, viime työura on huomattavasti heikompi suhteessa muihin valmistuneisiin. Nykyinen taloustilanne on haastava, eikä uutta rakennetyöttömyyden aaltoa toivota vuotiaiden työttömyysprosentin ennustetaan kuitenkin nousevan tänä vuonna lähes 25 %. Lukiolaistenliiton puheenjohtaja kysyi ministeriltä, tarjotaanko myös yleissivistävän lukiokoulutuksen saaneille mahdollisuus ammatilliseen koulutukseen tai korkeakouluopintoihin. Sinnemäki totesi, että välivuodet karsiutuvat, jos pääsykoejärjestelmää uusitaan. Aihetta käsiteltiin Asiantuntijan numerossa 2/2010 koulutuspoliittisena näkökulmana. Puhuuko Huutola asiaa toivoessaan toisen asteen koulutuksen lukeutuvan oppivelvollisuuden piiriin? kanssa ainakin suomalaisittain tulkittuna. Esimerkiksi koulutuksesta ei voi kieltäytyä, sillä aktiivitoimiin osallistuminen on ehto taloudelliselle tuelle. Kaikki työ on otettava vastaan aiemmasta koulutuksesta tai asuinpaikasta huolimatta. Ministeri peräänkuuluttaa myös työn merkityksellisyyttä ja palkitsevuutta. Kouluttautumisessa tunnistettu kasautuminen, Matteus-vaikutus, on tunnustettu ongelmalliseksi myös Tanskassa. Noin puoli miljoonaa tanskalaista vaihtaa vuosittain työpaikkaansa easy to hire and fire politiikan seurauksena. Irtisanomisajat perustuvat ammattijärjestöjen solmimiin sopimuksiin, ei työlainsäädäntöön, ja siten tanskalaiset ammattijärjestöt ovat keskeisiä mallin puolustajia. Tanskalaiset työmarkkinat sopeutuvat joustavasti kysynnän muutoksiin, ja uusia pk-yrityksiä perustetaankin tiuhaan. Kynnys ryhtyä yrittäjäksi on matalampi kuin Suomessa. Näyttäisi siltä, että Tanskan malli perustuu ammattijärjestöjen vahvaan asemaan ja tanskalaiseen mielipideilmastoon. Vaikka työttömyys saa yhtä kielteisiä merkityksiä kuin Suomessa, sitä ei pelätä. Suomalainen osaamisyhteiskunta arvostaa tutkintoja ja työuraa, tanskalaiset näyttäisivät pitävän meitä enemmän kiinni yhteisesti neuvotelluista ja saavutetuista eduista. Varmaa on, että Tanskan malli perustuu suotuisaan makrotalouteen, työpaikat eivät synny pelkästään työvoimapoliittisesti. Vaikka perinteikkään mallin siirtäminen kulttuurista toiseen on vaikeaa, se on hyvä työvoimapoliittisen inspiraationlähde. Kriittisiä puheenvuoroja Tanskan mallista Onko joustoturvamalli hyvä mentori? Työministeri Sinnemäki suhtautuu varauksin Tanskan sanktiomalliin. Se on yksilöllisesti haastava ja se ristiriitautuu elämänlaajuisen oppimisen eetoksen 6 asiantuntija

7 MATKA- JA MIELIPIDEPÄIVÄKIRJA Maanantai : Avoimin mielin Ensimmäisenä iltana pohdittiin osallistujien odotuksia. Vaikka Kööpenhaminan opintomatka oli saanut nimekseen Nuorten työllistyminen Tanska-mallissa, mielenkiinto kohdistui myös tanskalaiseen työmarkkinajärjestelmään ja koulutuspolitiikkaan yleisesti. On mukava kuulla, miten tanskalaiset kokevat opintomatkan ennakkomateriaalissakin puolesta ja vastaan arvioidun mallin. Tiistai : Joustoturva on ammattiliiton saavutus Vierailu Suomen suurlähetystössä taustoitti Tanskan poliittista ilmastoa ja valotti tanskalaista arvo- ja ajattelumaailmaa. Ryhmä tutustui joustoturvamalliin Tanskan ammattijärjestöjen keskusliitto LO:ssa. Oli kuvaavaa, että puhujat arvostivat joustoturvaa neuvottelutuloksena ja olivat hieman hämilläänkin sen saamasta huomiosta. Toisaalta puheenvuoro kuulosti elinikäisen oppimisen näkökulmasta viileältä, sillä se korosti joustoturvan taloudellista näkökulmaa: Ei ole väliä mitä työtä tehdään ja mihin työllistytään, kunhan työllisyys paranee. Kun vierailua pohti seuraavan päivän tuotantokouluvierailun jälkeen, kontrasti kasvoi. Keskiviikko : Joustoturva vuotaa paikoin Paikallisen tuotantokoulun rehtori suhtautui joustoturvaan kriittisesti: There s flexibility in there, but where s the security in it? Koulupudokkaat tai esiin tulevat nuoret eivät hyödy joustoturvasta, sillä he juoksevat kauan kiinni koulutettuja ikäryhmätovereitaan. Pelkästään pääsy ammatilliseen koulutukseen on vaikeaa. Työllistyminenkään ei ole heille itsestään selvää. Oli hienoa tavata nuoria multimedia-, taide-, ravintola- ja ompelimotyöpajoissa. He harjoittelevat yhteistyötaitoja, saavat kyvykkyyden kokemuksia ja kotoutuvat tanskalaiseen kulttuuriin. Ajatus dare, care and share kuvaa hyvin myös suomalaisia työpajoja, jotka toimivat samankaltaisin periaattein. Selkein ero on taloudellinen. Tuotantokoulut saavat rahoituksensa kunnallisesti oppilasvuoden mukaan. Tanskalaisen nuoren työvoimapoliittinen, vuotuinen sijoitus euroa on lähes puolet enemmän kuin vastaavassa suomalaisessa tilanteessa. Torstai : Elinikäinen oppiminen ja koulutus nähdään arvokkaaksi Kööpenhaminan kaupungin työvoimayksikkö kertoi keinoistaan ennaltaehkäistä työttömyyttä ja sijoituksistaan koulutukseen. Tarve suorittavan työn tekijöille kasvaa. Tanska ei ole yhtä tutkintokeskeinen maa kuin Suomi, korkeakoulutettujen määrä ei ole läheskään yhtä suuri kuin Suomessa. Suomen ja Akavan pohtiessa osaamisen tuotteistamista, tanskalaiset luovat paikallisia työpaikkoja. Toki myös tanskalaiset tunnustivat sen, että tuotanto alkaa siirtyä halpatuotantomaihin. Kunnilla on kuitenkin monipuoliset yhteistoiminnalliset keinot työttömyyden ennaltaehkäisyyn: Mentorointi, oppisopimus, lakiin kirjattu velvollisuus tarjota töitä ja kauppaketjujen kaltaiset työnantajat, jotka osallistuvat yhteisiin talkoisiin. Se on enemmän kuin työvoimapolitiikkaa. Perjantai : Onko joustoturvasta suomalaiseksi malliksi? Oli yllättävää, ettei yksikään joustoturvan esittelijöistä ollut huolissaan mallin sietokyvystä taloustaantuman aikana. Rakennetyöttömyyttä ei pelätty, ainahan malli on toiminut. Valtion nuorisoasian neuvottelukunta Nuora, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi sekä Akava järjestivät seminaarin nuorten työllisyydestä ja työttömyydestä Puheenvuoron saivat muiden muassa työministeri Anni Sinnemäki, SAK:n varapuheenjohtaja Matti Huutola ja Tekniikan Akateemisten TEK ry:n toiminnanjohtaja Heikki Kauppi. Heidän yhteinen viestinsä kuului: Vuoden 2020 nuorten työelämävalmiudet ja osaaminen rakennetaan nyt. SPECIA osallistui yhdessä Kuntien asiantuntijat KUMULA ry:n ja Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat NUOLI ry:n kanssa Leonardo liikkuvuushankkeeseen. Nuorten työllistyminen Tanska-mallissa -opintomatka järjestettiin , ja siihen osallistui kaksitoista asiantuntijaa ja opiskelijaa asiantuntija 7

8 Kuinka työehtosopimus syntyy? Sopimusedunvalvonta Kirjoitimme toukokuisessa Asiantuntijassa 2/2010 järjestösektorista ja toiminnanjohtajan tehtävästä. Mainitsimme työehtosopimukset järjestösektorin keskeisiksi edunvalvontatavoitteiksi. Suomen Ylioppilaskuntien Liitto SYL ry työntekijöiden kevättunnelmat ovat olleet odottavat, sillä järjestön henkilöstölle on neuvoteltu uutta talokohtaista työehtosopimusta. Neuvottelutulos syntyi, ja siihen oltiin kaikin puolin tyytyväisiä. Pyysimme SYL:n henkilöstön edustaja Juhana Harjua kuvailemaan ensimmäistä, työehtosopimuksiin liittyvää, neuvottelukokemustaan. Sopimusneuvottelut muistuttavat paljolti sitä edunvalvontatyötä, jota teen arjessani. Toisaalta yhteisen tahtotilan luominen on intensiivistä ja henkilöstön mielipiteen muodostaminen vaatii hyvää taustatyötä. Harju toteaa, että uusia sopimustavoitteita alettiin pohtia jo kauan ennen kuin edellinen työehtosopimus umpeutui. Oikeastaan katseet käännettiin uuteen työehtosopimukseen heti sen jälkeen kuin edellinen allekirjoitettiin eli noin 2,5 vuotta sitten. Työnantaja valitsee neuvottelukumppaninsa SYL neuvotteli aiemman työehtosopimuksensa Toimihenkilöliitto ERTOn kanssa. Henkilöstö ei kuitenkaan kokenut samaistuvansa Toimihenkilöliittoon, vaan he toivoivat korkeasti koulutettuina saavansa akavalaisen työehtosopimuksen. Sopimuksen edustavuus oli keskeinen tavoite, Harju kuvailee. Henkilöstöstämme moni on järjestäytynyt SPECIAan - lähes kaikki ovat olleet akavalaisissa liitoissa opiskeluajoistaan lähtien. Liittoedustavuus ei ole kuitenkaan itsestään selvää. Työnantaja päättää aina sopimuskumppaninsa. Ja tällä kertaa SYL:n hallitus hyväksyi akavalaisen neuvottelujärjestön Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n kumppanikseen neuvottelupöytään. Työehtosopimuksin ei sovita ainoastaan palkoista tai työnteon ehdoista. Harjun mielestä myös työntekijän asemaa on arvioitava on mietittävä sitä, kuinka työnantaja kokee henkilöstönsä. Esimerkiksi titteleillä ei ole kustannusvaikutuksia, mutta siinä 8 Teksti: Mikko Lehtonen Kuva: Juhana Harju on suuri ero, puhutaanko työntekijöistä vai toimihenkilöistä. Ja talokohtaisessa työehtosopimuksessa tällaiseen pohdintaan on hyvä mahdollisuus. Se on vaikeampaa, kun puhutaan valtakunnallisista työehtosopimuksista. On päätettävä missä joustetaan, sillä kaikkea ei voi saadaä SYL:n hallitus ja YTN saavuttivat neuvottelutuloksen muutamassa kuukaudessa. Sopijaosapuolet tapasivat sinä aikana useasti. On tärkeää valmistautua hyvin. Selvitin muun muassa, mitä mieltä henkilöstömme oli X ja laadin taulukoita X neuvotteluiden tueksi. Ensimmäinen etappi on kuitenkin käsitteiden määrittely: Esimerkiksi työntekijöiden ja työnantajan näkemys työajasta voi olla erilainen. Vaihtelevat laskukaavat tekevät neuvotteluista taitolajin, Harju virnistää. asiantuntija

9 STOCK Jos työehtosopimus tai työsopimus askarruttaa, tilaa toimistoltamme avuksi maksuton Työsuhdeopas tai kysy lisää Neuvottelut ovat yksinkertaisimmillaan saamista ja vastineeksi antamista. Vastapuoli edellytti tällä kierroksella muun muassa työajan pidennystä, Harju tiivistää. Nyt odotamme, että SYL:n ja YTN:n hallitukset allekirjoittavat työehtosopimuksen. Neuvottelutuloshan ei välttämättä johda työehtosopimukseen. Siinä tapauksessa työnteon ehdoista sovitaan henkilökohtaisin työsopimuksin työlainsäädäntö perälautana. Neuvottelemista saatetaan myös jatkaa. Kehittyvä järjestösektori akavalaisia sopimuksia syntyy YTN ry:n järjestösektorin taustaryhmä aloitti toimintansa viime vuonna. Harju luonnehtii taustaryhmän työtä vaihtoehtoiseksi näköalapaikaksi sopimusedunvalvontaan: Saamme taustaryhmässä tiedon talokohtaisista työehtosopimuksista, toisaalta annamme suosituksia valtakunnallisiin työehtosopimuksiin. Tavoitteemme on luoda foorumi akavalaisille järjestötyöntekijöille ja kehittää korkeasti koulutettujen työnteon ehtoja. YTN on mukana jo kahdessa neuvotellussa työehtosopimuksessa. YTN on tänä vuonna neuvotellut SYL:n lisäksi Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry talokohtaisesta työehtosopimuksesta. SYL:n työehtosopimusta ei oltu vielä allekirjoitettu tämän Asiantuntijan mennessä painoon. Vaasan vaalipiirin Vihreät ry:n toiminnanjohtaja Suvi Syrjän valokuvan oli ottanut Tuire Hautala, eikä Tuija Hautala, kuten mainitsimme edellisessä Asiantuntijassa asiantuntija 9

10 SYYSKOKOUS HELSINGISSÄ Mukaan järjestötoimintaan SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry:n sääntömääräinen syyskokous järjestetään lauantaina klo Hotel Haagassa (Best Western Hotel Haaga). Osoite Nuijamiestentie 10, Helsinki, lisätietoja Johtamisoppien johtaminen Kasvatustieteen tohtori, Deeplead Oy:n tutkimus- ja kehitysjohtaja, Tommi Kinnunen luennoi ennen kokousta esimiestyöstä ja esimiestaitojen oppimista aiheenaan Johtamisoppien oppiminen. Osallistujille tarjotaan tervetulokahvi ja lounas. Korvaamme osallistujien matkakulut halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan. Emme maksa päivärahoja. Tilaisuus on avoin kaikille SPECIA ry:n jäsenille. Pyydämme ilmoittautumaan perjantaihin mennessä joko puhelimitse tai sähköpostitse Voit myös ilmoittautua verkkosivuillamme sähköisellä lomakkeella. Mainitsethan ilmoittautumisen yhteydessä mahdollisen erityisruokavaliosi. AIKATAULU Tulokahvi ja ilmoittautuminen, Mestari-sali Johtamisoppien johtaminen Lounas Syyskokous ESITYSLISTA 1. Kokouksen avaus, SPECIAn ry:n puheen johtaja Leena-Maija Talikka 2. Kokouksen järjestäytyminen Kokouksen puheenjohtajan valinta Kokouksen sihteerin valinta Kokouksen pöytäkirjantarkastajien valinta Kokouksen ääntenlaskijoiden valinta 3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4. Esityslistan vahvistaminen 5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle Vahvistetaan jäsenmaksun suuruus vuodelle Valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle seuraavaksi kahdeksi kalenterivuodeksi 8. Valitaan hallituksen kolme varajäsentä yhden kalenteri - vuoden toimikaudeksi 9. Valitaan tilintarkastajat ja varatilintarkastajat 10. Vahvistetaan luottamushenkilöiden palkkiot ja matka - kustannusten korvausperusteet 11. Muut asiat 12. Kokouksen päättäminen Haku SPECIAn hallitukseen on käynnissä nyt SPECIAn vaalivaliokunta valmistelee toimikaudeksi 2011 valittavan hallituksen vaalin ja tekee perustellun esityksen hakijoista syyskokoukselle Vaalivaliokunta varmistaa, että yhdistyksen hallitus edustaa jäsenistöä työnantajasektoreittain ja sekä ammatillisesti, koulutuksellisesti että sosiaalisesti. Aiempi järjestökokemus ja esimerkiksi luottamusmiestoiminta luetaan myös eduksi. SPECIA hakee jäseniä myös edunvalvonta-, viestintä- ja hyvinvointityöryhmiinsä. Tutustu asiantuntijatyöryhmiin verkossa ja hae mukaan toimintaamme. Hakuohjeet, hallitusesittely ja sekä sähköinen että perinteinen hakulomake löytyvät verkosta Ansioluettelon voi liittää hakemuksen oheen. Hakemukset pyydetään lähettämään postitse vt. toiminnanjohtaja Simon Hul dé - nille osoitteeseen SPECIA ry, Maistraatinportti 4 A, Helsinki. Hakemusten tulee olla perillä mennessä. SPECIAn jäsenet valitsevat keskuudestaan puheen - johtajan, hallituksen ja työr yhmien jäsenet syys - kokouksessa. 10 asiantuntija

11 Specialaiset tilasto tiedoin SPECIAn jäsenprofiilia havainnollistetaan ohessa tilastotiedoin. Voit esimerkiksi pohtia, minkä jäsensektorin etuja sinä ajaisit hallituksessamme. Esittelemme yhdistyksen jäsenen Eeva Äärelän tämän numeron Speciaalissa. Häntä voitaneen luonnehtia tyypilliseksi specialaiseksi, kun hänen koulutustaan ja työtehtäviään verrataan jäsentilastoihin. Eeva palkittiin myös jäsenyydestään ja hän oli iloisesti yllättynyt huomionosoituksesta. Eeva liittyi yhdistykseen 16. päivänä kesäkuuta Jäsenprofiili Noin specialaista on työ- tai virkasuhteessa. Opiskelijajäseniä on jo yli 900. Yhdistykseen kuuluu myös muutamia kymmeniä itsenäisiä ammatinharjoittajia, eläkeläisiä ja kannatusjäseniä. Yli puolet työsuhteisista specialaisista toimii yrityksissä ja järjestöissä. Pari tuhatta jäsentä työskentelee julkisorganisaatiossa joko valtio- tai kuntasektorilla. Sosiaalinen jakauma 80 % specialaista on naisia. Specialaisten keskiikä on noin 40, sillä ikäryhmässä vuotiaat on eniten jäseniä, kun opiskelijoita ei huomioida. Kuudennes specialaisista on alle 30-vuotiaita. Ikäryhmä vuotiaat on yhtä suuri verrattuna kunta-, valtio- ja yritystyönantajia toinen toisiinsa. Heitä on yhteensä noin 800. Specialaiset on luokiteltu ohessa seitsemään suurimpaan jäsenalueeseen. TOP 10 tehtävät Alue Jäsenmäärä Uusimaa Pirkanmaa 577 Pohjois-Pohjanmaa 512 Varsinais-Suomi 470 Keski-Suomi 324 Lappi 216 Pohjois-Karjala 152 Tutkinnot ja koulutusaste Specialaisten yleisimmät tutkinnot ovat edelleen FM, jäsentä ja KM, jäsentä, minkä lisäksi humanististen tieteiden ja kasvatustieteiden kandidaatteja on yhteensä noin 250. Myös muiden tieteenalojen jäsenmäärät ovat kasvaneet: Sekä yhteiskunta- että valtiotieteiden kandidaatteja ja maistereita on lähes 200. Myös yhä useampi tietojenkäsittely- ja liikuntatieteen asiantuntija järjestäytyy SPECIAan. Sata specialaista on saanut tutkijakoulutuksen. Yliopistot ja korkeakoulut ovat specialaisten suurimpia työnantajia. Moni toimii myös ICT- ja viestintäalan yrityksessä. Valtion virastot, koulutuskuntayhtymät ja kaupungit työllistävät useita kymmeniä yhdistyksen jäseniä. Jäsenprofiiliin ja sosiaaliseen jakaumaan voi suhtautua varauksetta, sen sijaan tehtävänimikkeet voivat johtaa harhaan. Esimerkiksi HR-asiantuntijat ja päälliköt tai viestintäalan ammattilaiset muodostavat selkeät, suuret jäsenryhmät. Ne eivät kuitenkaan korostu oheisessa tilastossa nimikkeiden moninaisuuden ja vaihtelevien päätteidensä vuoksi vastaavanlainen tilanne on projekteissa toimivilla jäsenillämme. Tehtävänimike Jäsenmäärä Tehtävänimike Jäsenmäärä (Koulutus-)suunnittelija 523 Koulutuspäällikkö 48 Projektipäällikkö 179 Assistentti 45 Tutkija 120 Kehittämispäällikkö 41 Toiminnanjohtaja 88 Sihteeri 36 Kouluttaja 67 Amanuenssi 27 Ylitarkastaja 53 Asiamies asiantuntija 11

12 Speciaali HHallinnon toimihenkilöliitto perustettiin vuonna 1985, ja nimi muutettiin nykyiseen muotoonsa keväällä Tämänkertaisen Asiantuntijan kansi kuvaa järjestömme 25 kasvu- ja kehitysvuotta jäsentämme juhlittiin pari vuotta sitten. Kuinka yhdistyksemme jäsen Eeva Äärelä löysi SPECIAn? Annetaan Eevan kertoa, mitä hän odottaa 25-vuotiaalta ammattijärjestöltämme. Teksti ja kuvat: Mikko Lehtonen Humanistisen alan opinnot antavat vahvan erityisosaamisen Eeva Äärelä on hiljattain valmistunut filosofian maisteri pääaineenaan sukupuolentutkimus. Hän työskentelee ulkoasiainministeriössä Katajanokalla projektiavustajana. Valmistuin Lapin yliopistosta yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi kansainvälisistä suhteista, jonka jälkeen aloin opiskella humanistisessa tiedekunnassa Helsingissä. Eeva pohtii opintojensa valmentaneen hänet hyvin nykyiseen tehtävään. Maisteriopinnoissani kehitin erityisosaamistani ja sain muun muassa valmiudet työskennellä erilaisten sukupuolikysymysten parissa sekä edistää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksiä. SPECIAn puheenjohtaja Leena- Maija Talikka ojensi Eevalle kunniakirjan jäsenyydestään. 12 asiantuntija

13 Opiskelijan ammattijärjestö on monelle vielä vieras Työpaikallemme ollaan kiinnostuneita ammatillisesta järjestäytymisestä ja jäsenyyttä arvostetaan. Esimerkiksi kollegani ohjeisti minua etsimään itselle parhaiten soveltuvan ammattijärjestön. Löysin SPECIAn verkosta ensin yhdistyksen kotisivulta, myöhemmin Facebookista. En kokenut ammattijärjestön jäsenyyttä ajankohtaiseksi opiskeluaikanani Eeva muotoilee. Ehkä se kulttuuri oli hieman vieras ja kaukana opintoarjesta. Ammattijärjestö tarkoittaa opiskelijalle eri asiaa kuin työsuhteiselle asiantuntijalle tai esimiehelle. Siitäkin huolimatta, että jäsenedut ja -palvelut ovat kaikilla samat ja samanarvoiset. Opiskelijan ammattijärjestö kouluttaa, valmentaa ja tukee sekä opinnoissa, työharjoittelussa että työllistymisessä. Ne ovat Eevan mielestä tärkeitä jäsenpalveluita. Toiveita Toivoisin työelämäohjausta ja tukea asiantuntijuuden kehittämiseen: tietoa työnteon ehdoista ja palkkauksesta eli ihan niitä ammattijärjestön perustehtäviä. Eeva kokee pätkätyöt ongelmalliseksi. On vaikea suunnitella tulevaisuutta ja kehittää omaa osaamista pienissä erissä. Eeva ei ole yksin kokemustensa kanssa, sillä määräaikaiset työsuhteet ovat hyvin yleisiä julkisorganisaatioissa. Eeva arvioi, että työsuhde- ja palkkaneuvonta ovat tärkeitä niin oppaina kuin luentojenkin aiheina. Eeva Äärelälle ojennettiin kunniakirja SPECIAn jäsenyydestä ja jäsennumerosta Kunniakirjan ulkoasu on sama kuin uudistetussa Reilu Pomo todistuksessa (aiemmin Vihreä Kortti). Katso lisätietoja verkkosivuiltamme GOLLAN KUVAPANKKI Jäsenet voivat edelleen ehdottaa aiheita Speciaaliin sähköpostitse Osallistujien kesken arvotaan Gollan Laptopsleeve tuotepalkinto (15,4 ). Laukku on vuoden 2008 mallistosta, ja eroaa hieman kuvan värityksestä ja kuvituksesta asiantuntija 13

14 Korkeakoulutus kehittyy pysyvätkö työmarkkinat perässä? Tutkittua tietoa Uudenmaan korkea koulutustaso (ja koulutuksen saavutettavuus) eroaa edukseen muista maakun - nista. Se heijastuu myös SPECIAn jäsenalueisiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö on selvittänyt Suomen väestön koulutustason vahvuuksia ja heikkouksia politiikka-analyysissään 2010:3. Akavan näkemys Suomesta osaamistaloutena ja korkean osaamisen vientimaana on yhteneväinen koulutuksen ja kehittämisen tutkimussuunnitelma kanssa. Luovuus ja osaaminen nähdään kansainvälisen kilpailukyvyn edellytyksinä. Työelämän laatu on kuitenkin heikentynyt, todetaan vuoden 2009 työolobarometrissä. Työmarkkinat eivät ole vielä kehittyneet vastaamaan korkeasti koulutettujen tarpeita ja odotuksia. Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksessä todetaan, ettei korkeakoulutus ole jakautunut tasaisesti. Koulutuserot ovat sukupuolisia, alueellisia ja ikään liittyviä. Vanhempien ikäryhmien koulutustaso ei saavuta OECDmaiden vertailutasoa, toisaalta nuorten miesten kouluttautumattomuus huolestuttaa tutkijoita. Esimerkiksi yli 40 %:lla vuotiaista naisista on alempi tai ylempi korkeakoulututkinto; miehillä vastaava luku on 25 %. Vajaalla 20 %:lla sekä vuotiasta naisista ja miehistä on korkeakoulutus. Nuorten korkeasti koulutettujen aikuisten lukumäärä on kärkitasoa EU- ja OECD-vertailumaissa. Ainoastaan Norja ja Alankomaat kirivät edelle. Alueellinen ja toimialakohtainen edunvalvonta korostuu Alueelliset erot ovat selkeimmät tutkijakoulutusasteella. Alueellista jakautumista selitetään muun muassa elinkeino- ja toimialarakenteilla sekä aluepolitiikalla. Aluekehityksessä on jatkossa huomioitava koulutusmahdollisuudet esimerkiksi innovaatio-, kehitys- ja yritystoiminnan houkuttelemiseksi, ja päinvastoin. Opettajankoulutuksen lopettaminen Kajaanissa puhuu toisenlaisen kehityksen kieltä. Vastaavanlaiset päätökset eivät vaikuta ainoastaan korkeakoulutuksen saavutettavuuteen, vaan myös specialaistenkin työ- ja palvelussuhteisiin. Yliopistot ovat suurin yksittäinen työnantajamme, ja myös SPECIAn on kyettävä vaikuttamaan valtiotyönantajien alueellisiin ja toimialakohtaisiin muutoksiin. Pätkä- ja ketjutyöt Palkansaajat kokevat työelämän laadun heikentyneen, koska työ on aiempaa epävarmempaa. Työtehtävien vaativuus on noussut koulutus- ja osaamistason noustessa. Epävarmuus- ja vaativuustekijät ovat välillisesti yhteydessä myös työn mielekkyyteen: Koska työ 14 on aiempaa vaativampaa, omalle työpanokselle koetaan saatavan hyvä vastine. Koulutuksen on perinteisesti uskottu tarjoavan varman työpaikan ja merkitykselliset työtehtävät. Nykyään näyttää siltä, että epätyypilliseksi tulkittu määräaikainen työsuhde on korkeasti koulutetuilla tyypillisempi kuin koskaan. Olipa syynä sitten korkeakoulutettujen määrä, tutkintojen eriarvoisuus tai määräaikaisten sijaisten tarve. Varmuus, vastuullisuus ja vaativuus eivät kulkene käsikkäin niillä joka seitsemällä työntekijällä ja toimihenkilöllä, joiden työsuhde on määräaikainen tai joiden pätkät ketjuuntuvat ilman kesälomia ja kehityskeskusteluita. Korkeasti koulutettujen määräaikaisia työsuhteita nimitetään moderneiksi pätkätöiksi. Tehtävien laatu tai luonne ei edellytä työsuhteen määräaikaisuutta. Ne ovat sen sijaan Tyypillinen määräaikainen työntekijä työnantajien arvovalintoja. 65 % akavalaiseen kyselyyn vastanneista korkeasti koulutettu nainen, joka toi- kokee määräaikaisuuden ongelmaksi. Määräaikainen työsuhde koetaan mii julkisorganisaatiossa ja 40-vuotias Tiina Hyttisen mukaan pettymyksenä. Se tuntuu korkeakoulutuksen jäl- projektityöntekijä (mies) ilmenee Tiina Hyttisen tutkielkeen epäoikeudenmukaiselta ja petetyksi tulemiselta. Hyttisen mielestä määräaikaiset työsuhteet nähmassa Sinnittelyä, selviytymistä ja menestymistä (2008). dään tutkimusmatkana työelämään ja toistaiseksi voimassa oleva työsuhde mielletään oppirahojen jälkeiseksi palkinnoksi. Näin ei kuitenkaan ole. Hyttisen tutkielman voi lukea kokonaisuudessaan SPECIAn gradupankissa. Kuinka koulutus ja työmarkkinat suunnistavat 2020-luvulle? Koulutuksen ja kehittämisen tutkimussuunnitelman kirjattu tavoite on, että Suomessa työskentelee yli 40 % korkeasti koulutettua nuorta miestä ja naista vuoteen 2020 mennessä. Kimmo Kevätsalon mukaan tavoite toteutuu, koska vähemmän koulutetut siirtyvät eläkkeelle korkeasti koulutettuja aiemmin. Jäänee nähtäväksi, pysyvätkö työmarkkinat mukana korkeakoulutuksen kehityksessä. Uusintavatko työpaikat ne sukupuoleen, paikkakuntaan ja ikään liittyvät käytännöt, jotka näyttäytyvät jo nyt koulutuksessa ja tutkinto-opintoihin valikoitumisessa? Vai muuttavatko korkeasti koulutetut asiantuntijat ja esimiehet työilmapiirin uuvuttavasta innostavaksi rakentaen koko yhteiskunnan kannalta kestävää kehitystä työelämässä, työpaikoilla ja työsuhteissa. Teksti: Mikko Lehtonen asiantuntija

15 SPECIAs medlemsantal översteg i början av sommaren. En ökning av antalet medlemmar är någonting som alla medlemmar i SPECIA gynnas av. Ju högre antal medlemmar desto bättre möjligheter att påverka. Dessutom för ett ökat antal medlemmar med sig resurser som även förbättrar den övriga medlemsservicen. Av dessa medlemmar är cirka 80 procent kvinnor och de flesta är mellan 30 och 50 år gamla. Över hälften av medlemmarna arbetar inom företag eller föreningar och cirka inom den offentliga sektorn. De vanligaste examina bland medlemmarna är filosofie och pedagogie magistersexamen. Undervisnings- och kulturministeriet har analyserat den finska befolkningens utbildningsnivåns för- och nackdelar i en nyutkommen publikation. Det framgår att finländska ungdomar är högt utbildade i förhållande till sina gelikar övriga OECD-länder. Löntagarna upplever att arbetslivskvaliteten försämrats på grund av ökad osäkerhet. Kraven på arbetsuppgifterna har höjts i och med att utbildningsnivån stigit. Utbildning har traditionellt sett uppfattats som en säker väg till en säker arbetsplats med betydelsefulla arbetsuppgifter. Idag verkar dock visstidsanställningar vara typiska för högt utbildade. Tiina Hyttinen påpekar i sin pro gradu avhandling att snuttjobb känns orättvist efter en lång och krävande utbildning. Det finns heller inga garantier för att snuttjobb är en inkörsport till fastanställningar. Trots att högre högskoleutbildning inte garanterar välavlönade fasta jobb, så är målet att öka antalet högt utbildade till över 40 procent av arbetskraften. Denna ökning sker i och med att flera lägre utbildade går i pension, samtidigt som utbildningsnivån bland unga höjs. Det gäll- er att se till att efterfrågan på arbetsmarknaden går denna högre grad av utbildning till mötes. Specia kallar sina medlemmar till höstmöte den Mötet hålls i Hotell Hagas utrymmen. Adressen är Klubbekrigarvägen 10, Helsingfors. Dagen inleds klockan 10 med välkomstkaffe varefter Deepleads forsknings- och utvecklingschef, ped.dr Tommi Kinnunen, berättar om utvecklandet av ledarskap. Själva mötet börjar klockan 13. Specia bjuder på lunch klockan 12. Specia står även för mötesdeltagarnas resekostnader (buss eller tåg). För att underlätta arrangemanget ber vi dig att anmäla dig före den till adressen toi specia.fi. För mera information kan du ringa mig på numret Nu är det snart dags att ansöka om semesterveckorna i Specias stuga i Levi. Stugan ligger på gångavstånd (2 km) från skidbackarna och ett upplyst skidspår går alldeles utanför dörren. Stugan är planerad för fritidsboende och rymmer upp till åtta personer. Eftersom stugan även är menad för allergiker kan man tyvärr inte ta med husdjur. Stugan består av två sovrum, ett loft, ett vardagsrum, ett kök, en bastu, ett tvättrum, en stor uteterass och en balkong. Stugan är möblerad och har alla nödvändiga kärl och hushållsmaskiner. Stugan lämpar sig väl för barnfamiljer. I priset ingår två liftkort. En fritt formulerad ansökan om stugan i Levi kan skickas före den 30.9 till adressen Semesterveckorna går i första hand till personer som inte tidigare ansökt eller inte ansökt om dem under de senaste två åren. Ha en trevlig fortsättning på hösten, Simon Huldén Svensk resumé asiantuntija 15

16 Työtä elämään ä än Työ lämä -urapäivä ä Vanha ylioppilastalo, pilastalo, alo Helsinki i Mitä nuoret odottavat ta t työltä ja työelämältä? Millaisia a valmiuksia ja kykyjä tulevaisuudessa a tarvitaan? an Millainen inen on tulevaisuuden uu työelämä? Tervetuloa opiskelijoiden oiden ja vastavalmistuneiden avalmistuneiden urapäivään Vanhalle 4.11.! Päivä ä alkaa aamukahvein klo 9 ja päättyy klo Miten löydän työpaikan? an Urapäivässä ovat puhumassa mm. Ylen entinen toimitusjohtaja, SDP:n puoluesihteeri eri Mikael Jungner, ne, Itellan työsuhdejohtaja a Pekka Kähkönen,, Eilakaislan toimialapäällikkö llikkö Anna Leino, pääministerin äministerin erityisavustaja taja Annika Saarikko arikkok ja Akavan an Erityisalojen toiminnanjohtaja ohtaja Salla Luomanmäki. m Tilaisuuden uden juontaa Aamu-tv:stä tuttu ttu Tomi Korhonen. onen. Lisää tietoa tilaisuudesta osoitteessa es sa alat.fi

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Edunvalvonta SPECIAssa

Edunvalvonta SPECIAssa 5.2016 Edunvalvonta SPECIAssa SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 1 SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 2 Päätöksenteko SPECIAssa ja edunvalvonnan organisaatio SPECIAn

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

Kansainvälinen politiikka

Kansainvälinen politiikka Kansainvälinen politiikka Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 1994 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

22.02.12. Oppisopimus. - väylä ammattitaitoon. Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus. www.pkky.

22.02.12. Oppisopimus. - väylä ammattitaitoon. Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus. www.pkky. Oppisopimus - väylä ammattitaitoon Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus www.pkky.fi/oppisopimus Määritelmä: OPPISOPIMUS ON PÄÄOSIN TYÖPAIKALLA KÄYTÄNNÖN TYÖTEHTÄVISSÄ TAPAHTUVA

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Kasvatustieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016. Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt

Kasvatustieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016. Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt Kasvatustieteilijät Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt KASVATUSTIETEILIJÄT Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työttömyys

Korkeasti koulutettujen työttömyys Korkeasti koulutettujen työttömyys Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys Pidennämme työuria alkupäästä. Tuemme korkeakoulutettujen nuorten työllistymistä. Yli 100 toimivaa mentoriparia joita

Lisätiedot

Maankäyttötieteiden päivä 2014

Maankäyttötieteiden päivä 2014 30.10.2014 Tieteiden talo Sali 104 Maankäyttötieteiden päivä 2014 Maanmittaustieteiden Seura ry Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto ry ILMOITTAUTUMINEN JA LISÄTIEDOT Maankäyttötieteiden päivän 2014 normaalihintainen

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla. Tanja Makkonen Suunnittelija Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla. Tanja Makkonen Suunnittelija Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Tanja Makkonen Suunnittelija Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut Miten hyvin KTM:t työllistyvät? Töissä 80 % valmistumishetkellä 6 kk:n kuluttua valmistumisesta

Lisätiedot

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII -

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus p Perus, ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutusta Yhteistyöoppilaitokset 17 kuntaa Valittavana yli 360 tutkintoa Tietopuolinen

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Korkeasti koulutetut työttömät. Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus

Korkeasti koulutetut työttömät. Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus Korkeasti koulutetut työttömät Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus Määritelmä ja lähdetiedot Korkeasti koulutetut = alempi korkeakouluaste, ylempi korkeakouluaste sekä tutkijakoulutusaste

Lisätiedot

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä!

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä! Jyty Varkaus Ry Tammikuu 2015 Jäsentiedote 1 Hallituksen joulukuun kokouksen päätökset 2 Edunvalvontakatsaus 3 Syyskokouksen päätökset 4 Yhdistyksen toimihenkilöt 2015 5 Hallitus 2015 6 Kuntokorttikausi

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKEMIAA KEMIAA KENTÄLLÄ

YMPÄRISTÖKEMIAA KEMIAA KENTÄLLÄ YMPÄRISTÖKEMIAA KEMIAA KENTÄLLÄ Jouni Vainio Puheenjohtaja YKL ry Mikä YKL on? YKL on akavalainen ammattiliitto. YKL syntyi vuoden 1994 alussa Geologiliiton, Geofyysikkojen liiton ja Ympäristöalan ammattijärjestön

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Työllistyminen taloushallintoalalla. 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen

Työllistyminen taloushallintoalalla. 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen Työllistyminen taloushallintoalalla 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen Toimihenkilöliitto ERTO ry 17.000 jäsentä 6 jäsenyhdistystä Taloushallinnon ammattilaiset ry Erityistoimihenkilöt

Lisätiedot

SMKJ pähkinänkuoressa. Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ

SMKJ pähkinänkuoressa. Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ SMKJ pähkinänkuoressa Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ Toiminta-ajatus SMKJ toimii jäsentensä ammatillisena etujärjestönä, valvoo ja kehittää jäsenten yhteiskunnallisia, taloudellisia ja ammatillisia

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11. TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita, joita tarjoavat Työ- ja

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Yhdistyksen nimi on Vesaisten Keskusliitto ry., josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. I TARKOITUS Liiton tarkoituksena

Lisätiedot

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B ETELÄ KAJAANIN KYLÄT RY PÖYTÄKIRJA 1(5) VUOSIKOKOUS 31.3.2015 Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Paikka Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B Osallistujat Fordell Pertti Juntunen Raija Kauppinen Esko Kallio

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille. Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto

Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille. Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 31.3.2015 Johdanto Tämä info on tarkoitettu tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotuille työntekijöille

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

TE toimiston Yrityspalvelut yrityksen ehdoilla

TE toimiston Yrityspalvelut yrityksen ehdoilla TE toimiston Yrityspalvelut yrityksen ehdoilla Julkisen sektorin palvelut yrittäjilletapahtuma Kluuvissa 10.11.2010 KLUUVIN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO Toiminta-ajatus: Tehokkaan työnvälityksen ja osaavan

Lisätiedot

apuna Yrityksesi arjessa Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry

apuna Yrityksesi arjessa Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Tällä alalla sattuu ja tapahtuu. MaRa on kumppani, jonka kanssa voi aina keskustella. Meillä on yhteinen kieli ja yhteiset tavoitteet. Pekka Terävä, Ravintola Olo, Helsinki Kuva Timo Niemi apuna Yrityksesi

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Korkeasti koulutettujen työllisyys Korkeasti koulutettujen työllisyys Heikki Taulu ekonomisti Akava Tulevaisuuden tekijät -seminaari Käsitteet selviksi Työikäinen väestö = kaikki Suomessa asuvat 1 74 -vuotiaat Työvoima = työikäiseen väestöön

Lisätiedot

Jäsenenä ammattiliitto Prossa

Jäsenenä ammattiliitto Prossa Jäsenenä ammattiliitto Prossa Jäsenyys Pron on toimihenkilötyön ammattilaisten asiantuntijoiden, esimiesten ja toimihenkilöiden oma etujärjestö. Jäseneksi voi liittyä koulutuksesta, ammattinimikkeestä,

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TIIRATAAN TULEVAISUUTEEN JYTY JYVÄSKYLÄ RY

TIIRATAAN TULEVAISUUTEEN JYTY JYVÄSKYLÄ RY TIIRATAAN TULEVAISUUTEEN JYTY JYVÄSKYLÄ RY Monta hyvää syytä liittyä Jytyyn! Turvasi on taattu lomautus- ja työttömyystilanteissa. Ammatillinen edunvalvonta. Palkka- ja muita työsuhdeasioitasi edistetään

Lisätiedot

TERVETULOA SUKELTAJALIITON SYYSKOKOUSVIIKONLOPPUUN!

TERVETULOA SUKELTAJALIITON SYYSKOKOUSVIIKONLOPPUUN! KOKOUSKUTSU 16.9.2008 TERVETULOA SUKELTAJALIITON SYYSKOKOUSVIIKONLOPPUUN! 30 vuotta täyttävä Keski-Uudenmaan Sukeltajat isännöi tänä vuonna Liiton syyskokousta. Ohjelmaa on luvassa koko viikonlopulle juhlaseminaarin,

Lisätiedot

Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi

Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi Maarit Fränti 6/7/2013 Todella karmea nuorten työttömyysluku (Uusi Suomi 23.5.2013) Työttömyys on edelleen pahentunut Suomessa. Erityisesti on räjähtänyt

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Rekry Täsmä Muutos 8.10.2014 1 RekryKoulutus Työnantaja tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla työnhakijoina tai lähiaikoina

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 Perustuloksia Arttu Piri Mitä ja miksi? Tutkimuksen fokusalueita: - Työttämien tekkiläisten demografiset taustat - Irtisanomispaketit: - yleisyys ja sisältö - Oman työnhakuosaamisen

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Teknillinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Teknillinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Teknillinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän mielipiteistään

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

Kansainvälinen tradenomi

Kansainvälinen tradenomi Kansainvälinen tradenomi Liiketalouden kehittämispäivät 7.11.2012 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Tulevaisuuden työelämä Globaali toimintaympäristö Muutos

Lisätiedot

Tietoa akavalaisista Kainuussa

Tietoa akavalaisista Kainuussa Tietoa akavalaisista Kainuussa 7.5.05 Risto Kauppinen Tulevaisuusfoorumi Sotkamo Työttömät*, Kainuu 0 05, lkm. 0 05, Kainuu 0/ 05/ Perusaste 79-0 -5, Keskiaste 0 9 5,0 Alin korkea-aste 0 5 - -, Korkeasti

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

KoLVI Kouvolan LVI-yhdistys, KoLVI ry

KoLVI Kouvolan LVI-yhdistys, KoLVI ry Syyskokouksen pöytäkirja, verkkoversio 1. (3) SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 2015 Aika: 11.11.2015 klo 17.30 Paikka: Ravintola Nevillen Kammari, Kouvola Läsnä: 15 jäsentä 1. Kokouksen avaus KoLVIn puheenjohtaja

Lisätiedot

Maanantai 26. helmikuuta

Maanantai 26. helmikuuta OPETUSMINISTERIÖ OHJELMA Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto 15.2.2007 Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka 2012 -konferenssi 26. 27. helmikuuta 2007, Marina Congress Centre, Helsinki Maanantai

Lisätiedot

Miten akavalainen edunvalvonta vastaa it-alan edunvalvontahaasteeseen? Ismo Kokko Tietotekniikan palvelualan HED-päivät

Miten akavalainen edunvalvonta vastaa it-alan edunvalvontahaasteeseen? Ismo Kokko Tietotekniikan palvelualan HED-päivät Miten akavalainen edunvalvonta vastaa it-alan edunvalvontahaasteeseen? Ismo Kokko Tietotekniikan palvelualan HED-päivät 19.3.2012 2 HAASTE? Mikä tai mitkä ovat it-alan edunvalvontahaasteita? Työehtosopimuksen

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot