Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan tavoitteita akateemiselle koulutukselle

Transkriptio

1 Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan tavoitteita akateemiselle koulutukselle Paavo-Petri Ahonen TOHTOS-seminaari

2 Esityksen sisältö Akateemisen koulutuksen statuutit Korkeakoulutuksen merkitys Korkeakoulu- ja tiedepolitiikka 2

3 13 yliopistoamme soveltamisalalla Yliopistolaki Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Yliopistoilla on itsehallinto, jolla turvataan tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus. Itsehallintoon kuuluu päätöksenteko-oikeus sisäiseen hallintoon kuuluvista asioista. 3

4 Yliopistoja koskevia säädöksiä Yliopistolaki (558/ muutokset) Laki valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä (884/2017) Valtioneuvoston asetus yliopistoista (770/ muutokset) Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä (182/ muutokset) Valtioneuvoston asetus yliopistojen toiminnassa perittävistä maksuista (1082/ muutokset) Asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä (464/ muutokset) Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista (794/ muutokset) Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä (1451/2014), asetus asetuksen liiteen muuttamisesta (29/2017) Valtioneuvoston asetus erikoiseläinlääkärin tutkinnosta ja oikeudesta toimia erikoiseläinlääkärinä (275/ muutokset) Valtioneuvoston asetus korkeakoulujen yhteishausta (293/2014) 4

5 Strategisesti (kansallisesti) ohjaavat asiakirjat Tutkimus- ja innovaationeuvoston visio 2030: Suomi on vuonna 2030 vetovoimaisin ja osaavin kokeilu- ja innovaatioympäristö Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030: tahtotila laadukkaammasta, vaikuttavammasta ja kansainvälisemmästä suomalaisesta korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmästä vuoteen 2030 mennessä. Suomalaisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen linjaukset

6 KORKEAKOULUTUKSEN MERKITYS 6

7 Korkeakoulutus yksilön kannalta Ei-taloudellinen hyöty terveempi elämäntyyli, korkeampi eliniän odote, parempi päätöksenteon kyky, paremmat työskentelyolosuhteet, sosiaalinen arvostus, enemmän yhteiskunnallista osallistumista (kulttuuri, demokratia); hyötyjinä myös perheenjäsenet ja lähipiiri Koulutuksesta yksilölle koituva taloudellinen hyöty on keskimäärin edelleen tyydyttävä, vaikka on keskimäärin heikentynyt eli kannattaa kouluttautua. Korkeakoulutuksen suorittaneiden henkilöiden taloudellinen hyöty investoinnistaan näkyy paremman työllisyyden ja korkeamman palkkatason muodossa verrattuna heikommin koulutettuihin. edistää työllistymistä ja työllisenä pysymistä (eli pienentää työttömyysriskiä ja nopeuttaa uudelleen työllistymistä) nostaa palkkatasoa sekä parantaa ansio-ja urakehitystä 7

8 Korkeakoulutus ja tutkimus julkisina hyödykkeinä Korkeakoulutuksen sosiaalisia hyötyjä Alhaisempi rikollisuus, suurempi yhteiskuntavakaus, parantunut kansanterveys, laadukkaampi 1. ja 2. asteen koulutus Taloudellisia hyötyjä Suurempi yhteiskunnan tuottavuus ja talous Tutkimuksen hyötyjä Tehokkaampi TKI-järjestelmä Uudet tuote ja palveluinnovaatiot vs. talouden ja hyvinvoinnin kasvu 8

9 Kuka maksaa korkeakoulujen kustannukset Julkinen sektori Opiskelijat ja heidän vanhempansa Yritykset Kolmannen sektorin toimijat 9

10 KORKEAKOULU- JA TIEDEPOLITIIKKA 10

11 Korkeakoulupolitiikka Korkeakoulujärjestelmä muodostuu yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Korkeakoulut ovat autonomisia toimijoita, jotka vastaavat koulutuksen ja tutkimuksen sisällöistä sekä toimintansa kehittämisestä. Opetus- ja kulttuuriministeriö osana valtioneuvostoa ohjaa ja rahoittaa korkeakoulujen toimintaa. Kehittämistavoitteet perustuvat hallitusohjelmaan, hallituksen toimintasuunnitelmaan sekä muihin eduskunnan ja valtioneuvoston korkeakouluille asettamiin strategisiin tavoitteisiin. Korkeakoulupolitiikan tavoitteena on kehittää korkeakouluja kansainvälisesti kilpailukykyisenä kokonaisuutena, jotka vastaavat joustavasti myös alueellisiin tarpeisiin. 11

12 Korkeakoululaitoksen kehityksestä Laajentumisen vaihe Yliopistolaitoksen laajentuminen ja alueellisen yliopistoverkon luominen luvuilla Ammattikorkeakoulujen muodostaminen ja vakinaistaminen 90- luvulta lähtien (pohjalla noin 250 oppilaitosta) Opiskelijamäärien kasvu Uudet toimintaedellytykset, fuusiot ja profiloituminen Yliopistouudistus 2010, ammattikorkeakoulu-uudistus Uusien korkeakoulukokonaisuuksien syntyminen fuusioiden, konsortioiden ja yhteenliittymien kautta Toimipisteverkon tiivistyminen ja korkeakoulujen määrän lasku

13 Tiedepolitiikka Tiedepolitiikalla tuetaan osaamisen kanavointia esimerkiksi tiedoksi, ymmärrykseksi, prosesseiksi, tuotteiksi ja palveluiksi. Tiedepolitiikka kytkeytyy innovaatiopolitiikkaan tukien tiedontuotantoa ja edistäen kansalaisten sekä kansakunnan osaamistasoa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Suomessa tehtävän tutkimuksen näkyvyyden, kansainvälisyyden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Tiedepolitiikan tehtävänä on varmistaa, että tutkimusta tekevät organisaatiot pystyvät keskittymään tutkimuksen tekemiseen tasolla ja tavoilla, jotka ovat tyypillisiä kilpailukykyisimmille kansainvälisille tiedeyhteisöille. Tiedepolitiikalla tuetaan tutkitun tiedon saamista yhteiskunnassa laajasti käyttöön. Maailmanlaajuinen trendi on digitaalisin ja avoimen toimintatavan keinoin nopeuttaa ja tehostaa laadukkaan tutkimuksen tekemistä. 13

14 Korkeakoulutuspolitiikan pitkän aikavälin ydintä Koulutuksen ja tutkimuksen laatu Kansainvälisyys Tasa-arvo Yhteiskunnan uudistaminen osaamisella Kuva: Mika Huisman / Helsingin yliopisto

15 Tutkinto-opiskelijat korkeakouluissa

16 Alle 30 % suorittaa yliopistoissa ylemmän kk-tutkinnon tavoiteajassa

17 Percentage of year-olds with tertiary education, by level of tertiary education (2017) Education at a Glance 2018: OECD Indicators. Figure A

18 Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä suomalaisissa korkeakouluissa

19 Yhteistyö lisää vaikuttavuutta esimerkkinä kansainvälinen tieteellinen julkaisuyhteistyö Kansainvälinen julkaisuyhteistyö ,5 2 1,5 1 0,5 0 Kansainväliset yhteisjulkaisut saavat merkittävästi enemmän viittauksia osakseen kuin kotimaiset julkaisut. Maan yhteisjulkaisut Suomen kanssa (ositettu) Yhteisjulkaisujen Top 10 -indeksi Lähde: Clarivate Analyticsin Web of Science -pohjainen aineisto, bibliometrinen laskenta CSC Oy, 2018 Suomen 8 suurinta yhteistyömaata ja yhteisjulkaisujen top 10 -indeksi, joka kuvaa julkaisujen saamien viittausten määrää suhteutettuna tieteenalan keskiarvoon. Maailman keskiarvo on 1,00; Suomen kaikkien julkaisujen indeksi on 1, luvulla nousujohdanteinen. Suomalaisten julkaisujen kokonaismäärä on

20 T&k-henkilöstön koulutusaste sektoreittain vuonna Taulukossa on esitetty t&k-henkilöstön lukumäärä (lkm) sekä koulutusasteen henkilöiden osuus sektorin koko t&khenkilöstöstä (%). Korkeakoulusektori Lähde: Tilastokeskus, Tutkimus- ja kehittämistoiminta. SUOMEN AKATEMIA TIETEEN TILA 2018 Yrityssektori 20 Julkinen sektori ja YVT Sektorit yhteensä Koulutus Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Tohtori Lisensiaatti Yliopistotutkinto Ammattikorkeak Muu koulutus Yhteensä

21 4,5 Suomen ja verrokkimaiden T&K-panostusten BKT-osuuden kehitys ,5 3 2,5 2 Suomen TKIpanostusten trendi on toisensuuntainen kuin verrokkimailla. 1, Austria Denmark Finland Korea Netherlands Sweden United Kingdom United States Ireland Suomen kohdalla käytössä on myös v luvut Lähteet: OECD Main Science and Technology Indicators ja Tilastokeskus 21

22 Korkeakoulutuksen osuus BKT:stä OECD-maissa

23 Yliopistojen kokonaisrahoitus, valtionrahoitus ja tutkimuksen rahoituslähteet vuosina Lähteet: Tilastokeskus, Tutkimus- ja kehittämistoiminta; Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen, Yliopistokoulutus, Talous (opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonkeruun aineisto); Vuosien yhdistelmät ajantasaisista talousarvioista sekä talousarvioesitys vuodelle 2019 (vuosien tilinpäätöstiedot yliopistolain mukaisesta valtionrahoituksesta sisältäen ALV-kompensaation)» 23 SUOMEN AKATEMIA TIETEEN TILA 2018

24 Korkeakoulupolitiikan suuntia meillä ja muualla Korkeakoulujen taloudellisen ja hallinnollisen autonomian lisääntyminen ja korkeakoulujen yhteiskunnallisen tilivelvollisuuden vaatimusten kasvu Mahdollistava lainsäädäntö Korkeakoulureformit; Suomessa yliopisto- ja ammattikorkeakouluuudistukset Rahoituspohjan monipuolistaminen ja rahoitusjärjestelmien uudistukset Korkeakoulutuksen kysynnän kasvu (OECD:n arvio 400 milj. opiskelijaa v. 2030) ja toiminnan maantieteellisen painopisteen muutos Kansainvälistyminen globaali kilpailu osaajista Korkeakoulujen koulutustehtävän laajentuminen; educating / training, elinikäinen oppiminen Avoimuus tieteessä, tutkimuksessa ja korkeakoulutuksessa

25 #korkeakouluvisio # korkeakoulutus2030 #tutkimus2030

26 Globaalit trendit ja muutostekijät

27 Ehdotus Suomelle: Suomi 100+ SIVISTYS, OSAAMINEN, TIEDE JA TEKNOLOGIA IHMISEN JA YHTEISKUNNAN HYVÄKSI Yli puolelle nuorista korkeakoulututkinto Korkeakoulutusta ja asiantuntijuuden kehittämistä elämän eri tilanteisiin 4 % BKT:sta tutkimus- ja kehittämistoimintaan: tieteen uutta luovaa voimaa, kestävää kasvua, lisääntyvää hyvinvointia UUTTA LUOVAT YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT Lisää ennakoivuutta ja reagointikykyä Vahvat ja kansainvälisesti vetovoimaiset osaamisen keskittymät Aktiivisesti mukana maailman kiinnostavimmissa verkostoissa Avoimuus, kansainvälisyys ja globaali vastuu Vahva TKI-toiminta ja monimuotoinen korkeakoulutus yhteiskunnan ja elinkeinorakenteen muutosvoimina Maailman osaavin työvoima kilpailuetuna ja hyvinvoinnin rakentajana Eettisyys ja yhteiskuntavastuu MAHDOLLISTAVA OHJAUS, RESURSSIT JA RAKENTEET Luovuutta, dynamiikkaa ja toimintamahdollisuuksia!

28

29 Tiekartan toimenpiteet Vaikuttavuus tehdään yhdessä Päämäärää kohti vievät kehittämisohjelmat Osaavimman työvoiman kotimaaksi Uudistuva korkeakoulutus ja digitaalinen palveluympäristö Jaettu tilannekuva Suomalaiset korkeakoulut ovat vahvoja toimijoita Kansalliset haasteet - Suomalaisen osaamisperustan murenemat - Laadun, tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen Globaalit muutosvoimat ja megatrendit - Työn murros - Digitalisaatio - Globaalien haasteiden ratkaiseminen yhdessä - Avoimuus ja yhteistyö - Globaali osaamiskilpailu Suomalaisten korkeakoulujen kansainvälinen vetovoima ja kilpailukyky ei ole kaikilta osin riittävää Vision päämäärät Yli puolelle nuorista korkeakoulututkinto Korkeakoulutusta ja asiantuntijuuden kehittämistä elämän eri tilanteisiin 4 % BKT:stä tutkimus- ja kehittämistoimintaan tieteen uutta luovaa voimaa, kestävää kasvua, lisääntyvää hyvinvointia Korkeakouluyhteisön osaamisella maailman parasta oppimista ja oppimisympäristöjä Yhteistyö ja avoimuus tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan voimavaraksi Korkeakoulut Suomen parhaiksi työpaikoiksi

30 Tiekartan kehittämisohjelmat ja muut toimenpiteet Valtakunnalliset kehittämisohjelmat Monivuotisia kehittämiskokonaisuuksia toimeenpano käynnistyy nyt ja ohjelmien sisältö tehdään yhdessä. Yhteiset kehittämisohjelmat mahdollistamaan korkeakoulukentän yhtäaikaisen uudistumisen ja esimerkiksi keskitettyjen hankintojen synergiaedut Kokoavat ja koordinoivat korkeakoulujen, opetus- ja kulttuuriministeriön ja muiden tahojen kehittämistyötä ja voimavaroja Muut toimenpiteet Vision tavoitteisiin kytkeytyvä korkeakoulu- tai alakohtainen tai alueellinen kehittämistyö Erityisesti korkeakouluyhteisöjen toiminnan ja yhteisöllisyyden kehittämiseksi käynnistyy useita kehittämistoimia Korkeakouluissa esim. kielistrategia Valtakunnallisesti esim. korkeakoulujen henkilöstön ajankäyttöselvityksen hankinta

31 Tiekartan viisi kehittämisohjelmaa, joilla vahva yhteys toisiinsa

32 Kehittämisohjelma 1 Osaavimman työvoiman kotimaaksi Suomen osaamiskilpailukykyä, sivistystä ja vetovoimaa vahvistava korkeakoulutettujen osuuden kasvattaminen edellyttää korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamista, ensimmäistä tutkintoa suorittavien aloittajien määrän lisäämistä sekä suoritettavien tutkintojen määrän kasvattamista vuosina Jatkuva oppiminen ja kansainväliset osaajat vahvistavat Suomen osaamispääomaa. Kasvatetaan korkeakoulutettujen osuutta Tutkintotavoitteita nostetaan vuodesta 2021 alkaen aloilla, joissa on sekä koulutus- että työelämäkysyntää Väyliä korkeakoulutukseen monipuolistetaan Läpäisyä parannetaan muun muassa rahoitusmallikannustein Jatkuvaan oppimiseen toimintamalli ja konseptoitu tarjonta Valmistelu 2019 aikana korkeakoulujen, sidosryhmien ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyönä Reformi perustuu yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kysyntään vastaavaan kehittämistyöhön ja konseptointiin Lisää ulkomaisia osaajia Suomeen Toimenpidekokonaisuus lisäämään ulkomaalaisia osaajia ja opiskelijoita Suomeen Ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden ja nuorten tutkijoiden Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille integroitumista tuetaan lisäämällä harjoittelumahdollisuuksia ja tukipalveluja.

33 Kehittämisohjelma 2 Uudistuva korkeakoulutus ja digitaalinen palveluympäristö Digitalisaatio on yhteiskunnan merkittävä muutosvoima. Se edellyttää muutosta korkeakoulujen toimintatavoissa, opetuksen järjestämisessä ja koulutussisällöissä. Rakennetaan korkeakoulutuksen digitaalinen palveluympäristö Korkeakoulutuksen digitaalisuus edellyttää uudistuvaa pedagogiikkaa. Palveluympäristö parantaa koulutuksen saavutettavuutta, joustavuutta ja mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen sekä maailmanlaajuista yhteistyötä. Koulutus digitalisoituu, modulaarisuus lisääntyy ja opetus uudistuu Lisätään korkeakoulutuksen modulaarisuutta, digitaalista kurssitarjontaa ja ohjauspalveluja sekä uudistetaan pedagogiikkaa. Uudistukset palvelevat tutkintokoulutusta ja jatkuvaa oppimista. Digitaalisia opintoja ja täysin digitaalisesti suoritettavien tutkintojen määrää lisätään koulutuksen saavutettavuuden parantamiseksi ja kansainvälisen opiskelijarekrytoinnin kasvattamiseksi.

34 Kehittämisohjelma 3 Korkeakouluyhteisön osaamisella maailman parasta oppimista ja oppimisympäristöjä Korkeakouluissa tuotettu osaaminen vastaa yhteiskunnan, työelämän ja yksilön tarpeisiin. Korkeakoulun opetussuunnitelmatyö, opetus ja ohjaus perustuvat uusimpaan oppimista koskevaan tutkimukseen sekä yhteiskunnan tarpeisiin. Digitaalisuuden vahvistuminen ja kansainvälisyys edellyttävät entistä suurempaa huomiota pedagogiseen kehittämiseen. Monipuoliset oppimisympäristöt sekä erilaisten oppijoiden tarpeet korostavat ohjausosaamisen merkitystä. Käynnistetään opetus- ja kulttuuriministeriön rahallisesti tukema korkeakoulupedagogiikan ja ohjausosaamisen kehittämisohjelma Lähtökohtina monipuoliset oppimisympäristöt ja ohjaus, koulutuksen kysyntälähtöisyys ja ennakointi sekä erilaiset oppijat ja oppimisen tavat ja ympäristöt. Ohjelmaa toteutetaan vuosina Tuetaan korkeakoulujen kansallista ja kansainvälistä verkostoitumista opetuksen kehittämiseksi.

35 Kehittämisohjelma 4 Korkeakoulut Suomen parhaiksi työpaikoiksi Korkeakouluyhteisön hyvinvointia rakentuu osaamisen, osallisuuden ja hyvän johtamisen perustalle. Korkeakoulujen, yhteisöllisyyden ja työhyvinvoinnin vahvistamiseksi ja erilaisissa johtotehtävissä työskentelevien johtamisosaamisen tukemiseksi sekä korkeakoulu- ja tiedepolitiikan tuntemuksen lisäämiseksi käynnistetään ohjelmakokonaisuus. Ohjelma muodostuu osallistujien johtamisvalmiuksia ja verkostoja kehittävästä osiosta sekä opetus- ja kulttuuriministeriön tuottamasta, korkeakoulu- ja tiedepolitiikkaan perehdyttävästä osiosta. Korkeakoulujen muutosjohtamisen ja henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi käynnistetään kansainvälisessä yhteistyössä korkeakoulujohtamisen ohjelma Ohjelma suunnitellaan yhdessä korkeakouluyhteisöjen kanssa ja toteutetaan parasta kansainvälistä osaamista hyödyntäen. Koulutuksia toteutetaan välisenä aikana. Henkilöstön hyvinvoinnin kehittämisen ja johtamisen tietopohjaa vahvistetaan Toteutetaan mm. henkilöstön ajankäytön tutkimus.

36 Kehittämisohjelma 5 Yhteistyö ja avoimuus tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan voimavaraksi Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen 2030 vision saavuttamisen edellytyksenä on laadukas elinkeinoelämää ja yhteiskuntaa uudistava tutkimus- ja innovaatiotoiminta sekä kansainvälisesti vetovoimainen toimintaympäristö ja innovaatioekosysteemit. Pitkäjänteisellä tutkimus- ja innovaatiorahoituksella, monimuotoisella yhteistyöllä sekä avoimuudella vahvistetaan tutkimustoiminnan laatua ja vaikuttavuutta. Vahvistetaan TKI-politiikkojen koherenssia Vahvistetaan erityisesti OKM:n, TEM:n, VM:n, STM:n yhteistyötä ja toimenpiteitä TKI-politiikassa. Uudistetaan tutkimus- ja innovaationeuvoston toimintatavat ja rakenne. Tuetaan kansainvälisesti houkuttelevien osaamiskeskittymien ja innovaatiosysteemien rakentumista Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten, työ- ja elinkeinoelämän yhteistyötä lisätään hallinnonalojen yhteisillä toimenpiteillä. Vahvistetaan korkeakoulujen kansainvälistä yhteistyötä ja liittymistä maailman kiinnostavimpiin verkostoihin. Käynnistetään toimenpiteitä yrityksiä, erityisesti pk-yrityksiä tukevan ja uudistavan TKI-toiminnan vauhdittamiseksi hyödyntäen korkeakoulujen osaamista. Tutkimusinfrastruktuurien strategia ja tiekartta päivitetään erityisnäkökulmana eri toimijoiden yhteiskäyttöiset ja -rahoitteiset infrastruktuurit. Vahvistetaan avointa tutkimus- ja innovaatiotoimintaa muun muassa yhteisten toimintatapojen ja lainsäädännön keinoin

37 Click to edit Master title style Rahoituslähteet vision tiekartan toteuttamiseksi Kärkihankerahoitus Uudistuva korkeakoulutus ja digitaalinen palveluympäristö 25M + 40 M Korkeakoulupedagogiikka ja ohjausosaaminen 10 M Korkeakoulujen strategiarahoitus Jatkuva oppiminen Yliopistot 30 M Ammattikorkeakoulut 4,5 M Kehittämisohjelmien toimeenpano Strategiaperusteisen rahoituksen ohjelmaosuus Yliopistot n. 80 M /v. Ammattikorkeakoulut n. 13 M /v.

38 Kehittämisohjelmien aikaansaama systeeminen muutos

39 Suomalaisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen linjaukset on vetovoimainen investointikohde Suomi on uudistaja on vastuullinen globaali toimija on kokeilija tarjoaa yhteistyöhön perustuvia ratkaisuja on osaamisen tehokas hyödyntäjä tarjoaa laadukkaat koulutuksen ja tutkimuksen ympäristöt on vahva korkeakoulutuksen ja tutkimuksen edelläkävijä

40

41 Buenos Aires Peking Singapore Washington Team Finland Knowledge -verkosto Suomalaisten korkeakoulu- ja tutkimustoimijoiden kansainvälistä verkostoitumista edistämällä nostetaan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta ja parannetaan yritysyhteistyötä. Verkosto tekee Suomea tunnetuksi korkeatasoisena koulutus- ja tiedemaana sekä kansainvälisten innovatiivisten osaamiskeskittymien jäsenenä, mikä lisää Suomen painoarvoa kv-innovaatio- ja yritystoimissa. Verkoston tehtävänä on helpottaa korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yksittäisten tutkijoiden sekä muiden toimijoiden pääsyä uuteen tietoon ja mahdollistaa kontakteja. Lisäksi se tukee opiskelija-, tutkija- ja henkilöstöliikkuvuuden vahvistamista. Verkosto lisää Suomen houkuttelevuutta osaajille sekä mahdollistaa yhteistyössä Opetushallituksen kasvuohjelman kanssa osaamisen ja koulutusinnovaatioiden viennin kasvun Abu Dhabi Moskova New Delhi Pretoria

42 Varhaiskasvatus lisätään osallistumista nostetaan osaamistasoa korostetaan pedagogiikkaa Yliopistojen kehittäminen osana koulutusjärjestelmää Lukio yleissivistyksen laajentaminen korkeakouluyhteistyö erityisopetus mukaan jälkivelvoite ohjaukseen Yliopistot ja ammattikorkeakoulut visio 2030: 50 % koulutustaso, 4 % TKI kansainvälistyminen ja Team Finland Knowledge koulutusvienti Peruskoulu uudet opetussuunnitelmat opettajien tukeminen uusi toimintakulttuuri digitaaliset työvälineet ja oppimisympäristöt Ammatillinen koulutus joustavuus ja yksilöllisyys työpaikoilla oppiminen syrjäytymisen ehkäisy tutkintojen uudistaminen

43 Yhteenveto Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan tavoitteet akateemiselle koulutukselle: Akateemisen yhteisön ja historian osaltaan määrittelemää Liittyvät yksilöiden omaan koulutusinvestointiin Osa yhteiskunnan määrittelemää koulutuspolitiikkaa globaalit trendit tilannekuva pitkän aikavälin kehittäminen Visio 2030: toimeenpano Tiedepolitiikan kannalta korostuu osaava tuleva tutkijakunta 43

44

45 Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallien lähtökohtia Työryhmä esittää korkeakoulusektoreiden rahoitusmalleihin muutoksia, jotka vahvistavat korkeakoulujen laatua, vaikuttavuutta, kansainvälisyyttä ja uudistumiskykyä. Esitetyt rahoitusmallit vievät korkeakoululaitosta korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision tavoitteiden suuntaan. Työryhmän esittämät yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallit rakentuvat vakautta tuovista laskentakriteereistä sekä muutoksia tukevasta, tulevaisuusorientoituneesta osiosta. Resurssien käyttö parhaalla mahdollisella tavalla edellyttää yhteisesti jaettua tilannekuvaa ja siitä nousevia kehittämistavoitteita sekä toimivaa ohjausympäristöä (säädös-, resurssi- ja informaatio-ohjaus). Työryhmä esittää, että uudistetut rahoitusmallit ja ohjausprosessit otettaisiin käyttöön korkeakoulujen seuraavalla sopimuskaudella vuodesta 2021 alkaen. Näin korkeakouluilla olisi aikaa ottaa uudistuva rahoitusohjaus huomioon toimintansa kehittämisessä.

46

47 Yliopistot: Keskeisiä muutoksia sopimuskauden rahoitusmalliin Koulutus % Tutkintojen painoarvo kasvaa. Kannustekertoimia keskeisten politiikkatavoitteiden edistämiseksi Jatkuvan oppimisen ja tutkinnon suorittaneiden työllistymisen merkitys vahvistuvat Tutkimus % Julkaisujen ja kilpaillun tutkimusrahoituksen painoarvot kasvavat Koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteet % Aiempi htv-perustainen alakohtainen rahoitusosuus (9 %) poistuu, alakohtaisuus osana tutkintoja Strategiaperusteinen rahoitus vahvistuu ja läpinäkyvyys paranee

48 Strategiaperusteinen rahoitus Strategiaperusteinen rahoitus jakaantuisi ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rahoitusmalleissa kahteen osioon: a) Korkeakoulun strategiaa tukevat toimenpiteet b) Hallitusohjelmasta ja valtioneuvoston tavoitteista lähtevät korkeakoulu- ja tiedepoliittiset tavoitteet. Pääosa strategiaperusteisesta rahoituksesta kohdistuisi ammattikorkeakoulun tai yliopiston omaa strategiaa ja uudistumista tukeviin toimenpiteisiin. Korkeakoulujen strategiaa tukeva osuus kohdennettaisiin korkeakoulujen yhtenäiselle strategiakaudelle laadittujen strategioiden pohjalta kaksivaiheisessa yhteisvalmisteluprosessissa. Hallitusohjelmasta ja valtioneuvoston tavoitteista lähtevä strategiaperusteisen rahoituksen osio rakennettaisiin korkeakouluja uudistavien ja vaikuttavuutta vahvistavien ohjelmien muotoon.