Sivistysteoria ja -pedagogiikka

Transkriptio

1 x Ope oppii - opettajuus ja pedagogiikka x Sivistysteoria ja -pedagogiikka Espoo FT Seppo Niemelä

2 Haasteet Omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys, osallisuus Omaehtoinen oppiminen (vs-laki) itsen kehittäminen (perustuslaki), itsekasvatus (vs-traditio, Kant) - personal fulfilment (LLL) = sivistyminen Koulu epäonnistuu pahimmin siinä, että se ei auta nuoria löytämään luovuuttaan ja intohimoaan (Pasi Sahlberg) Yliopistot tuottavat ylikoulutettuja alisuoriutujia. (Bengt Holmström) Kirsti Sivosen käsiteperhe: vieraskasvatus, itsekasvatus ja yhteisökasvatus

3 Haasteet II Välityspedagogiikka / sivistyspedagogiikka Ero palautuu antiikkiin: Aristoteles ja tiedonsiirto, Sokrates: singonneesta kipinästä leimahtava liekki, joka siitä lähtien ravitsee itse itseään Sivistyspedagogiikan suhde konstruktivismiin: ihminen on oppijana aktiivinen, omaa maailmaansa rakentava ja tietorakenteeltaan itsenäinen subjekti. Our common aim is the Europe, where everybody can fulfil their potential to the fullest, can feel that they can contribute, and they belong. Sivistys on prosessikäsite, jonka avulla voidaan valaista ihmisen omaa osuutta kasvuprosessissa... (Hämäläinen, 2007)

4 Sivistysteorian lähtökohtia 1. vastavuoroinen tunnustaminen - opettaja ja oppija ovat opetussuhteen tasavertaisia osapuolia 2. sivistyksellisyys (Bildsamkeit) - yksilön aktiivinen, tulkitseva ja tarkoituksellinen suhde maailmaan 3. itsetoiminnallisuuden vaatimus/sysäys - Die Aufforderung der Selbstätigkeit, provocation to self activity 4. dialogiset prosessit - pedagoginen suhde - pitkäaikainen vertaisryhmä

5 Sivistyspedagogiikan lähtökohdat Vapaa sivistystyö on nonformaalista: organisoitua ja tavoitteellista, mutta ei kuulu tutkintojärjestelmään. Jokainen tekee sivistymisensä itse omien yksilöllisten potentiaaliensa mukaisesti, mutta sivistystyössä sivistymistä on mahdollista edistää kannustein, odotuksin, herättein ja oppimisympäristön järjestelyin (Hämäläinen) sellainen toimintatila, jossa yksilö voi työstää ajatteluaan, arvostuksiaan ja toiminnallisia kompetenssejaan (Uljens) Silti: itsekasvatus ei ole yksinkasvamista. Prosessissa sekä opettajan että vertaisryhmän osuus on keskeinen.

6 Sivistyspedagogiikan ydinalueet 1) pedagoginen suhde tai vuorovaikutus - Herman Nohlin luoma käsite 1900-luvun alussa, mutta itse asia osattiin kansansivistystyössä jo aikaisemmin - kasvattajan kokemus ja kasvavan luovat kyvyt kohtaavat - vastavuoroisuus ja itsetoiminnallisuuden sysäys - pedagogisen tahdikkuuden alue (omaehtoisuus) 2) dialogiset ryhmäprosessit - keskustelu, vuorovaikutus, kommunikaatio, toverikasvatus, yhteisöllinen vuorovaikutus (vrt. osallisuus, yhteisöllisyys) - oppijoiden kokemus on elävä oppikirja - pitkäaikaiset pienryhmät (sosiaalinen pääoma) - pohjoismaiset innovaatiot: opintopiiri, internaattipedagogiikka

7 Sivistysopintojen periaatteet 1. Strukturoi opinnot selkeästi; anna osanottajille tilaisuus vaikuttaa opintojen sisältöön ja etenemiseen. 2. Tasapainota opettaja- ja omaehtoinen oppiminen tilanteen ja tarkoituksen mukaisella tavalla. 3. Selvitä keskustellen oppimista koskevat itsetoiminnallisuuden (formaaliset) vaatimukset /(nonformaaliset) odotukset. 4. Huolehdi siitä, että jokaisella oppijalla on opettaja, joka on hänen etenemisestään kiinnostunut ja jonka kanssa oppija voi olla vuorovaikutuksessa (palautteen tärkeys). 5. Tue pitkäaikaisesti toimivan pienryhmän kasvamista aitoon dialogiin niin, että opinnot etenevät itsetoiminnallisina ja yhteistoiminnallisina.

8 Pedagoginen suhde Itsetoiminnallisuuden vaatimus: Opettaja/ohjaaja ilmaisee odotusta ja uskoa siihen, että oppilas kykenee ratkaisemaan käsillä olevan ongelman. Omat juttunsa löytäessään ihminen löytää samalla kokemuksen omasta arvokkuudestaan ihmisenä ja merkityksellisyyden elämässä. Merkityksellisyyden kokemus avaa yhteyden sisäisiin energian lähteisiin ja vahvistaa itseluottamusta. Luovuus perustuu siihen, että ihmiset voivat toteuttaa omia ainutlaatuisia potentiaalejaan. (Himanen) Vaadittu tiedostaa itsensä maailmaan vaikuttavana ja siten vapaana ja järjellisenä olentona, joka kykenee määrittämään toimintansa tavoitteita. (Kivelä)

9 Elävä sana ja elävä vuorovaikutus Grundtvigilaisia periaatteita: * Elävä sana oli luentomuotoista opetusta laajempi idea; opetus alkaa kokeneen opettajan puheella, mutta päätyy dialogiin opettajan ja oppilaiden välillä ja oppilaiden kesken * Aito sivistyssuhde on mahdollinen, jos puhuja ja kuulija ovat opetussuhteen tasavertaisia osapuolia (Siljander) * Elävä vuorovaikutus on elävän sanan avulla luotava kasvatustapahtuman toiminnallinen kategoria (Siljander) * Vuorovaikutuksen kehät: opettaja - oppilaat, oppilaat keskenään, opisto - yhteiskunta, nykyaika historia

10 Osallisuus, yhteisöllisyys Osallisuuden ulottuvuudet (Nivala&Ryynänen) : Ihminen on osallinen yhteisössä, kun hän - on osa yhteisöä (kuuluu johonkin) - kokee olevansa osa yhteisöä (tuntee kuuluvansa) - toimii osana yhteisöä (osallistuu) * jokaiselle on tärkeä tulla huomioon otetuksi omien erityslaatuisten ominaisuuksiemme ja kykyjemme perusteella. Tarvitsemme siis hyväksytyksi tulemisen ja arvostuksen kokemuksia. Ne ovat tärkeä sosiaalisen vuorovaikutuksen muoto ja olennaisia identiteetin muotoutumiselle. Tämän kenttinä ovat läheiset suhteet, kansalaisyhteiskunta ja arvoyhteisöt. Axel Honneth

11 Ruotsalainen opintopiiri * Opintopiiri (studiecirkel) on ruotsalainen, koko Pohjolaan levinnyt kansansivistyksen innovaatio * Kolme kuninkaantietä kansansivistykseen: luento, kirja, opintopiiri Pedagogiset periaatteet: Omatoimisuus - aktiivisuus yhdenvertaisten osanottajien dialogi ilman kilpailua, suorituspaineita, hierarkiaa ja todistuksia Yhteisöllisyys yhteistyö parantaa keskustelun, argumentoinnin, vastuun jakamisen ja toisten huomioon ottamisen taitoja Vaikuttaminen vastuu kehittää demokraattista ajattelua ja toimintaa

12 Kansansivistyksen aikuispedagogiikka Peruspiirteet tanskalaista Arne Carlsenia (1998) seuraten: Pedagoginen metodi painottaa samanarvoisten keskinäistädialogia, jonka taustana on osanottajien elämänkokemus. Ihmiskäsitys korostaa sitä, että jokainen voi oikeassa ympäristössä kehittyä koko elämänsä ajan (sivistyvyys) Tiedonkäsityksen mukaan tietoa ei siirretä aktiiviselta tietäjältä passiiviselle tietämättömälle, vaan sitä luodaan yhteisessä tiedon hankkimisen prosessissa.

13 Itsetoiminnallisuuden vaatimus Jorma Panula laittaa oppilaansa heti vispaamahan.... en koskaan näytä etehen, kuinka sen pitää mennä. että se tulis oppilaan sisältä.... että ihminen itte löytäis tiensä. Jos ei löydä, niin antaa olla. Oppilas pannahan uimahan ja heitetähän sitte jotaan pelastusrengasta, jos tarttee. Esa-Pekka Salonen: Panula ei koskaan suostunut kertomaan, oliko tulkinta oikea vai väärä. Riippuu siitä, mitä sinä haluat. Hän sai meidät innostumaan ja löytämään oman tiemme. Pedagoginen rakkaus: kyky nähdä, mikä toisessa piilee mahdollisuutena ja auttaa sitä toteutumaan; opettajan taito saada esiin oppilaan ainutkertaisuus.

14 Dialogin ennakkoehdot (Williamson) * Dialogi on kommunikaation erikoismuoto, joka edellyttää yhteisöltä tiettyä tiedon ja luottamuksen tasoa. Vrt. sosiaalinen pääoma ja tarvittavat pitkäaikaiset pienyhteisöt. Osanottajilla tulee olla mm. * tietoa käsiteltävästä asiasta, * yhteinen kieli eli yhteinen tapa ymmärtää asioita * toisten mielipiteen kunnioitus * argumentoinnin loogiset periaatteet * valmius muuttaa oma kanta, jos tutkittavat argumentit antavat siihen oikeutuksen. * rikastava vuorovaikutus ja siihen kuuluva kohtaamishalu synnyttävät emotionaalista energiaa: kohtaamista erilaisuuden arvostamisen ja luovuuden pohjalta (Himanen).

15 Dialogin prosessiehdot Osanottajat voivat mm. * vaikuttaa oppimisen tavoitteisiin ja menetelmiin * tuntea olevansa varmoja, että heitä arvostetaan ja heidät otetaan vakavasti; luottamus ohjaajan motiiveihin * luottaa siihen, että he voivat kysyä ja haastaa toisten näkemykset ilman nöyryytyksen tai koston pelkoa * voivat olla avoimia toisilleen ja esittää kysymyksensä ja näkökantansa; kyky kuunnella ja kommunikoida * voivat nähdä oppimisensa välittömät seuraukset kykynä tehdä uusia asioita ja toimia uudella tavalla * kokevat olevansa toimijoita, jotka kykenevät vaikuttamaan omaan elämäänsä * itsensä toteuttaminen ja autenttinen itseys kukoistavat luovassa yhteistyössä toisten kanssa.

16 Sosiaalipedagogiikka Berglund, S-A Socialpedagogiska metoder att förstarka positiva läroprocesser: 1. Ge stort utrymme åt berättandet. Människor skall själv definiera sin livssituation och vilka problem de upplever. 2. Skapa pedagogiska möjligheter att se sammanhang i det egna livsflödet. Det ger distans och möjlighet till självreflektion. 3. Skapa samarbetsklimat och inflytande på process och beslut. 4. Sätt situationen och framtiden i första rummet. Människor är alltid sugna att lära något nytt.

17 Vapaa sivistystyötarve ja tarkoitus Sivistystarve: - paikallinen, alueellinen - kansalaisten sivistystarve? Elinikäinen oppiminen 1. itsen kehittäminen/toteuttaminen 2. aktiivinen kansalaisuus 3. yhteiskunnan eheys 4. työllistyvyys

18 Itsen kehittäminen/toteuttaminen Omien merkityksellisten juttujen ja luovan intohimon alueiden löytäminen johtaa kokemukseen omasta arvokkuudesta ja merkityksellisyydestä elämässä. Kokemus avaa yhteyden sisäisiin energian lähteisiin ja vahvistaa itseluottamusta. Suhde työelämään: rikastuttajasta vastapainoon. Syrjäytyminen ja itsen toteuttaminen. Kustannustehokas vastaisku alakulon, yksinäisyyden, masennuksen ja elämänhalun hiipumisen latistaville ja sairastuttaville voimille.

19 Aktiivinen kansalaisuus Kansalaisuus: status (virallinen kansalaisuus) rooli (toiminta kansalaisena) Kansalaisuus roolina: aktiivinen (toimii ryhmissä), demokraattinen/poliittinen (suhde päätöksentekoon) Vapaan sivistystyön ydintehtävä on muokata työtapansa, metodiensa ja pedagogiikkansa avulla maaperää, jossa ihmisistä kasvaa itsenäisiä ja kriittiseen arviointiin kykeneviä yksilöitä. Kansalaisuuden kompetenssit: Kyky ilmaista itseään ja ottaa osaa dialogiin, elää yhdessä toisten kanssa, neuvotella, ratkaista ristiriidat ilman väkivaltaa, ottaa osaa julkiseen keskusteluun, tunnistaa ja hyväksyä erilaisuutta ja käyttää viestintäkeinoja ja -tekniikkaa

20 Aktiivinen kansalaisuus II Demokraattisen kansalaisuuden portaat: (i) valistunut äänestäjä, (ii) sitoutumaton vaikuttaja, (iii) puolueen jäsen ja (iv) luottamushenkilö. * Opettajaehtoiset opittavat: historia, perustuslaki ja lait, instituutiot, demokratian periaatteet, keskeiset aatteet jne. * Omaehtoiset opittavat: kaikki mikä koskee omaa näkemystä aatteista, arvoista, tavoitteista, vaikuttamisesta jne. Jälkimmäisessä tulee kunnioittaa sivistyspedagogiikan periaatteita: vapautta, sivistyksellisyyttä ja itsetoiminnallisuutta Kansalaisopistoon sopisivat kurssit, joissa (i) opitaan yhteiskunnallisia asioita, (ii) pohditaan ongelmiin luovia ratkaisuja ja (iii) vaikutetaan päätöksentekijöihin.

21 Yhteiskunnan eheys = sosiaalinen inkluusio tasa-arvo - hyvinvointi 1. muutoin koulutuksen ulkopuolelle jäävät 2. syrjäytyneet, toipilaat, sosiaaliset ongelmat 3. opinnollinen kuntoutus 4. alakulttuurit 5. maahanmuuttajat oman kulttuurin kehitys, kulttuurien vuorovaikutus, demokraattinen kansalaisuus