Sivistystyön tehtävä pohjoismaisessa traditiossa
|
|
- Riitta-Liisa Kouki
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KOJOKO Sivistystyön tehtävä pohjoismaisessa traditiossa Turku FM Seppo Niemelä
2 Kertomuksen juonenkulku 1. Sivistystyön tilanteesta 2. Sivistystyön tehtävästä 3. Sivistymisen prosessista 4. Sivistymistä edistävästä pedagogiikasta 5. Kansasta ja kansalaiskasvatuksesta 6. Tämän ajan kansallisesta tehtävästä
3 Kansansivistyksen kriisit Pohjoismaat 1960 Tanska: kansanvalistus vapaa-aikaopinnot - kansanvalistus Ruotsi: kansansivistys aukkojen paikkaaja - kansansivistys Suomi: osa sivistystyötä osa aikuiskasvatusta - hidas liukuminen vapaatavoitteisuuteen? - aseman ja arvioinnin epämääräisyys: tehtävänä sivistystyö, rahoitus vapaatavoitteisena, arviointi aikuiskoulutuksena * Paluu omaleimaiseen kansansivistykseen - sivistyminen prosessina - sivistymistä edistävä pedagogiikka - sivistystyön ajankohtaiset tehtävät
4 Kaksi osaamisen aluetta Sivistystyö palvelee kasvua ihmisenä ja kansalaisena; henkinen ja sosiaalinen pääoma Ammattikoulutus palvelee työelämän erityisiä tarpeita, usein teknologista ja välineellistä hallintatietoa ja taitoa Sivistys on ydin, jonka varaan ammattiosaaminen rakentuu. Heikko sivistys ilmenee ihmisten ja yhteisöjen ongelmina
5 Vs-lain tarkoituspykälä Elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta * yksilöllinen llinen (persoonallisuuden monipuolinen kehitys) *yhteisöllinen (kyky toimia yhteisössä) * yhteiskunnallinen (tasa-arvo, kansanvalta ja moniarvoisuus)
6 Elinikäisen oppimisen komitea Tavoitteet (1997): (i) persoonallisuuden kehityksen tukeminen, (ii) demokraattisten arvojen vahvistaminen, (iii) toimivien yhteisöjen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lisääminen sekä (iv) innovaatioiden, tuottavuuden ja kansallisen kilpailukyvyn edistämisen. Sivistystyön tehtävä keskittyy kolmen ensimmäisen tavoitteen alueelle
7 Sivistystyön perustuslaillinen perusta 16 &: Julkisen vallan on turvattava... jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus... kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. 2&: Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. 14&: Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnallisen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.
8 Sivistyminen Elinikäinen prosessi, jossa ihminen 1. oppii uutta - avoimuus, learning to know, learning to do 2. muodostaa oppimaansa itsenäisen suhteen - avaa itsen kehittämisen ja ihmisenä olemisen kysymykset; learning to be; vapauden alue; henkinen pääoma 3. käyttää opittua yhteiseksi hyväksi. - avaa yhteisöjen ja yhteiskunnan kysymykset; learning to work together; vastuun alue; sosiaalinen pääoma
9 Sivistystyön painopisteitä Uuden oppiminen: oppimisen perusta, tiedon päivittäminen, tiedon avartaminen Itsen kehittäminen: itsenäinen ajattelu; luovuus, kätevyys; eettinen ajattelu; persoonallisuus Aktiivinen kansalaisuus: toiminta yhteisöissä, kansalaistoiminta, kansalaisvaikuttaminen Pedagogian peruskysmys: miten tuetaan itsenäistä ajattelua, yhteisöllisyyttä ja kansalaisuutta?
10 Ruotsin tapa Folkbildningens framsyn 2004: Demokratian vahvistaminen Toiminnan ajatusperusta * tasa-arvo * paikallisuus * elinikäinen ja monimuotoinen oppiminen * monikulttuurisuus * kansainvälinen solidaarisuus * kestävä kehitys * kansanterveys * kulttuuri
11 Sivistymisen prosessi N. Fr. S. Grundtvig: * kansanopisto on koulu elämää varten * elävä sana, elävä vuorovaikutus - vuorovaikutuksen kehät - oppilaan ja opettajan suhde * jäsentymättömästä elämäntunteesta selvään itsetietoisuuteen; ymmärrys läpäisee tunteen * elämänvalistus, ihminen oppii ymmärtämään omaa elämäänsä
12 Sivistystyön itseymmärrys Ove Korsgaard (2007) Begreper som vekselvirkning og samarbeide, diskussion og dialog kom til at spille en stor rolle i traditionens selvforståelse. - Folkeoplysning blev ikke kun set som en individuel proces, men også som en social proces. - Arbeidsformen... giver virkelig traening i demokratisk taenkning og handling. Folkeoplysning - en saerlig pedagogisk metode
13 Kansansivistyksen aikuispedagogiikka Peruspiirteet Carlsenia (1998) seuraten: * Pedagoginen metodi painottaa (i) samanarvoisten keskinäistä dialogia, jonka taustana on osanottajien elämänkokemus. * Ihmiskäsitys korostaa sitä, että (ii) jokainen voi oikeassa ympäristössä kehittyä koko elämänsä ajan (sivistettävyys) * Tiedonkäsityksen mukaan (iii) tietoa ei siirretä aktiiviselta tietäjältä passiiviselle tietämättömälle, vaan sitä luodaan yhteisessä tiedon hankkimisen prosessissa.
14 Sivistysoppiminen Gustavsson: sivistys (dialektinen tiedonkäsitys) yhdistää kokemus- ja välityspedagogiikan * Nonformaalisen ja formaalisen yhdistelmä Lähtö, paluu; tunnetun ja vieraan vuorovaikutus * Lähtökohtana omakohtainen kokemus, siitä irtautuminen ja uuden oppiminen, uuden tiedon työstäminen osaksi omaa persoonaa. Oppimistapahtumassa yhteistyöllä, dialogilla ja vuorovaikutuksella on keskeinen osuus. Gustavsson, B. (1998). Bildning i vår tid.
15 Kansanopiston oma pedagogiikka Internaattipedagogiikka? Yhteisöllinen dialogi? Kokonaispedagogiikka? Sosiaalipedagogiikka? Kansanopistopedagogiikka? Soveltamisalueet * Kansanopistokurssi kaikenikäisille * Vaihtoehtoinen nuorisokoulu * Yleissivistävä erityistarpeisiin * Ammattisivistävä erityistarpeisiin * Opinnollinen kuntoutus
16 Sosiaalisen pääoman mittarit Kansalaistoiminta (social participation) (kuuluminen kulttuuri-, vapaaajan ja sosiaalisiin ryhmiin, osallistumisen määrä ja voimakkuus, vapaaehtoinen työ edellisissä sekä uskonnollinen aktiivisuus) Kansalaisvaikuttaminen (civic participation) (käsitys kyvystä vaikuttaa tapahtumiin, paikallisia tai kansallisia asioita koskevat tiedot, yhteydenpito virkamiehiin tai poliitikkoihin, osallistuminen paikallisiin toimintaryhmiin ja halukkuus äänestää) Sosiaaliset verkostot ja tuki (sukulaisten, ystävien ja naapureiden näkeminen ja heidän kanssa puhuminen, virtuaaliset verkostot, läheisten ja lähellä elävien ystävien ja sukulaisten määrä, saatu ja annettu apu, käsitys elämän hallinnasta ja tyytyväisyydestä) Vastavuoroisuus ja luottamus (luottamus itsen kanssa samanlaisiin/ erilaisiin ihmisiin, luottamus eri tason instituutioiden toimintaan, palvelusten tekeminen ja vastaanottaminen, käsitys yhteisistä arvoista) Näkemys paikallisesta alueesta (näkemys fyysisestä ympäristöstä, paikalliset palvelut, alueella elämisen nautinnollisuus ja rikollisuuden pelko) ( UK (Office for National Statistics,
17 Kansalaiskasvatuksen kehittämiskohteet Aktiivinen/demokraattinen kansalaisuus - opintoja tulee olla runsaasti tarjolla - tiedot, arvot, kompetenssit - triangulaarinen kansalaisuus - inkluusio; vähän osallistuvien aktivoiminen Kansalaisuus identiteettinä - kulttuurien kehittäminen kulttuurien vuorovaikutus yhteistoimintakyky kansana - vähemmistökulttuurien sivistyspalvelut Osallistumisen ja vaikuttamisen foorumi - oppia, keskustella, vaikuttaa -ajatuspajat
18 Kansansivistyksen yksi nykytehtävä Nyky-yhteiskunnat ovat monikulttuurisia, mutta eivät monilakisia. Kansansivistyksen tulee kehittää monikulttuurisen yhteiskunnan kaikkia kulttuureja ja samalla niiden vuoropuhelua, keskinäistä ymmärtämistä ja toinen toisensa arvostamista. Sen tulee vahvistaa sitä, että monikulttuurinen kansa kykenee toimimaan poliittis-juridisena yksikkönä demokratian periaatteiden mukaan. Erityinen tehtäväalue on maahanmuuttajien perinteiden sopeuttaminen uuden kotimaan lakeihin.
19 Kansalaisuuden ulottuvuuksia * Kansalaisuus statuksena: - paikallinen, kansallinen, EU:n ja maailmankansalainen * Kansalaisuus roolina: - aktiivinen kansalainen, kansalaisyhteiskunta - demokraattinen kansalainen, toimiva demokratia * Kansalaisuus identiteettinä: - kulttuurit, vuorovaikutus, kyky toimia kansana * Kansalaisuus normina * Kansalaiseksi sosiaalistuminen (inkluusio) - Korsgaardin-Wallénin malli
20 Summa summarum Sivistystyön oppilaitosten tulee puolustaa itseään sivistystyön oppilaitoksina. Tämä edellyttää omaa ajatusperustaa ja pedagogiikkaa, joka vastaa persoonallisuuden kehittämisen ja yhteisössä toimimisen (aktiivisen kansalaisuuden) tarpeisiin sekä siihen, miten toiminta edistää tasa-arvoa, kansanvaltaa ja moniarvoisuutta. Mitä tarkemmin kuvatut tehtävät, sen parempi (vastaus asiakkaiden tarpeisiin)
Kansanopistojen sivistystehtävä
SKY Kansanopistojen sivistystehtävä Helsinki 10.4.2008 FM Seppo Niemelä Kertomuksen juonenkulku 1. Kansanopiston tilanteesta Suomessa 2. Sivistystyön erityislaadusta ja tehtävästä 3. Sivistymisen prosessista
Lisätiedotx Kuurojen kansanopisto x Sivistyksen ehdot 27. elokuuta 2008 Seppo Niemelä
x Kuurojen kansanopisto x Sivistyksen ehdot 27. elokuuta 2008 Seppo Niemelä Keskeiset työn motiivit 1. Sivistystyö on perusteltava paljon aikaisempaa täsmällisemmin. Mitä se on ja mitä se tekee? Vain omaleimainen
LisätiedotSosiaalipedagogiikka ja sivistystyö
x Sosiaalipedagogiikan päivät x Sosiaalipedagogiikka ja sivistystyö Tampere 9. 4. 2015 FT Seppo Niemelä Pohjoismainen kansansivistys Alkoi Tanskassa 1840-luvulla Kansanopisto levisi koko Pohjolaan Opintoliitot
LisätiedotPÄIHDEKUNTOUTUJA KANSANOPISTO-OPISKELIJANA - haasteet ja mahdollisuudet
PÄIHDEKUNTOUTUJA KANSANOPISTO-OPISKELIJANA - haasteet ja mahdollisuudet Yhteiskunnallinen ja yksilöllinen tarve työn lähtökohtana Viittakivi toimintaympäristönä Uusien rahoituskanavien ja hallintomallien
LisätiedotPohjoismainen kansansivistys ja säädöstausta Suomessa
x Sivistystyön ympäristöoppi x Pohjoismainen kansansivistys ja säädöstausta Suomessa Espoo 5. 9. 2014 FT Seppo Niemelä Toivon jäävän mieleen, * että kansansivistys (vapaa sivistystyö) on pohjoismainen
LisätiedotMiltä maailma näyttää?
Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on
LisätiedotVapaan sivistystyön määrittelyä. Petri Salo Åbo Akademi i Vasa 03.05.2006
Vapaan sivistystyön määrittelyä Petri Salo Åbo Akademi i Vasa 03.05.2006 Vasa arbetarinstitut (perustettu 1907) Vapaa sivistystyö Folkbildning Folkeoplysning Kansa folk Työ Vapaus fri och frivillig Sivistys
LisätiedotVAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki
VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki OMA OPPIMINEN JA KSL - palveluksessa 1981 1984 - koulutussuunnittelija, lyhytkursseista
LisätiedotMaailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa
Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Voimaa verkostoista -seminaari Helsinki, Hotelli Arthur 27.1.2011 Jari Kivistö/globaalikasvatuksen
LisätiedotTSL:n strategia vuosille
TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta
LisätiedotUusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa
Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Osaava kirjasto ovi tulevaisuuteen Itä-Suomen kirjastopäivät 7.-8.6.2016, Mikkeli Leena Aaltonen Kirjastolain uudistaminen ei ole helppoa!
LisätiedotOpetushallituksen kuulumiset
Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava
LisätiedotSivistysteoria ja -pedagogiikka
x Ope oppii - opettajuus ja pedagogiikka x Sivistysteoria ja -pedagogiikka Espoo 12. 9. 2014 FT Seppo Niemelä Haasteet Omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys, osallisuus Omaehtoinen oppiminen (vs-laki)
LisätiedotMaailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa
Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Globaalikasvatuksellinen iltapäivä Turussa 12.10.2011 Jari Kivistö, Innoline Group Maailmankansalainen?
LisätiedotKansanopiston sivistystehtävä
Kansanopiston sivistystehtävä Kansanopistokokous 20.10.2009 Lahti FM Seppo Niemelä Kansanopiston asema Yksityisenä vapaan sivistystyön n oppilaitoksena kansanopiston tulee koko ajan ylläpit pitää kasvatustehtäväns
LisätiedotPositiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle
Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen
LisätiedotJohtamisen Foorumi 2011 Tiedolla johtaminen avain opetuksen ja oppimisen tulevaisuuteen. Tervetuloa!
Johtamisen Foorumi 2011 Tiedolla johtaminen avain opetuksen ja oppimisen tulevaisuuteen Tervetuloa! Koulutuksen tulevaisuuden yhteistä visiota rakentamassa Pääjohtaja Timo Lankinen Johtamisen foorumi 2011
LisätiedotKansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen
Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen
LisätiedotKansalaisten Eurooppa - ohjelma meille kaikille
Kansalaisten Eurooppa - ohjelma meille kaikille Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme
LisätiedotTolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa
Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari
LisätiedotSivistystyö 2010-luvulla
2008-08-27 Seppo Niemelä - luonne, tehtävät ja rahoitus TIIVISTELMÄ Pohjoismainen aikuiskasvatus koostuu aikuiskoulutuksesta ja sivistystyöstä. Sivistystyö on pääosin järjestöjen ylläpitämää yksityistä
Lisätiedot"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi
"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta ja sen kasvatusjärjestelmät ovat perinteisesti olleet hyvin yksikulttuurisia ja perustuneet ajatukselle kulttuurisesta homogeenisuudesta
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda
Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotHyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa
Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme
LisätiedotAKTIIVISEN KANSALAISUUDEN PERUSAINEKSIA
64 NÄKEMYKSIÄ AKTIIVISEN KANSALAISUUDEN PERUSAINEKSIA Seppo Niemelä * Kansalaisuus statuksena ja roolina Suomen kansalaisuus saadaan syntymässä vanhempien perusteella tai hakemuksesta laeissa säädetyin
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus
Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset
LisätiedotNuoret ympäristökansalaisina. Sanna Koskinen, Ympäristökasvatuksen asiantuntija, FT WWF Suomi
Nuoret ympäristökansalaisina Sanna Koskinen, Ympäristökasvatuksen asiantuntija, FT WWF Suomi Kestävän kehityksen toteutuminen on riippuvaista sellaisen sukupolven kasvattamisesta, joka ymmärtää ihmisen
LisätiedotOSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi
OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 aikuiskoulutusfoorumi Osaamisen kehittämisen uudet ulottuvuudet A Oppimisen ja osaamisen tuottaminen Maailman hypoteesit Osaamisen
LisätiedotKansalaisten Eurooppa -ohjelma
Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme Euroopan
LisätiedotMinne menossa ja mitä tekemään setlementtiopisto? Vapaan sivistystyön tulevaisuuskuvista
Minne menossa ja mitä tekemään setlementtiopisto? Vapaan sivistystyön tulevaisuuskuvista Petri Salo (psalo@abo.fi) Åbo Akademi i Vasa Setlementtiopistojen strategiapäivä 21.4.2005 Tampere Missä mennään?
LisätiedotTerveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
LisätiedotOhjausta palveleva eurooppalainen verkosto
Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa
LisätiedotOppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin
Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus
LisätiedotOpetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu
Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
LisätiedotKumppanuutta kotouttamisen kentillä
Kumppanuutta kotouttamisen kentillä Monikulttuurisuus yhteisöllisyyden ja osallistumisen voimavarana kunnissa Kuntaliiton Kuntademokratiaverkosto 9.12.2015 Hannele Lautiola, monikulttuurisuusasiain päällikkö
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon
LisätiedotMediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi
Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Taustaa 2006 Uimarengas mediatulvaan kirjastosta 2007 2008 Superkirtsin mediaopit 2008 2011 Lapset, media ja kirjastot - n. 20 aluekouluttajaa. Mediakasvatus
LisätiedotTurun normaalikoulu interkulttuurinen koulu!
Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu! Perusopetuksessa 645 oppilasta Lukiossa 290 oppilasta Kansainvälisessä koulussa 160 oppilasta Turun peruskouluissa 1200 monikulttuurista oppilasta, heistä 600
LisätiedotAsiakas, potilas, asukas toimija-asemien erilaisuus
Asiakas, potilas, asukas toimija-asemien erilaisuus Liisa Häikiö Kansalaisuus on monitahoinen käsite Yhteiskunnallinen taso Sosiaalinen taso Yksilötaso Tarkastelunäkökulma Rakenteet, kulttuuri, instituutiot
LisätiedotUusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi
Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto
LisätiedotUusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja
Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Mitä uuden kirjastolain pitäisi mahdollistaa? Kirjastolain uudistamisen tavoitteena on turvata
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotMonikulttuurisuuden näkyväksi tekeminen erilaisten kulttuurien Maahanmuuttajalasten oman identiteetin tukeminen Lähiyhteisön osallistaminen
Tavoitteet Monikulttuurisuus Projektioppiminen Ilmiöpohjainen oppiminen Monikulttuurisuuden näkyväksi tekeminen erilaisten kulttuurien Maahanmuuttajalasten oman identiteetin tukeminen Lähiyhteisön osallistaminen
LisätiedotPerusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?
LisätiedotPitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla
Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,
LisätiedotOPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta
OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt
LisätiedotKoulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus
Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen
LisätiedotKoulutusjohtamisen instituutti
OSAAVA FORUM 2015 OPPIMISEN JA OSAAMISEN KOKONAISARKKITEHTUURI KESKI-SUOMESSA: JOHTAMINEN JA ARVIOINTI 13.11.2015 JYVÄSKYLÄ Mika Risku, Instituutin esimies Koulutusjohtamisen instituutti, Jyväskylän yliopisto
LisätiedotOSKU. Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa 1.4.2011 31.3.2013
OSKU Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa projekti 1.4.2011 31.3.2013 OSKUssa khi kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä ja osaamista ja moniasiantuntijuuteen perustuvaa
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
LisätiedotOpetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen
Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin
LisätiedotVapaaehtoisena vaikutat
Vapaaehtoisena vaikutat Teemavuoden lähtökohdat Vapaaehtoistoiminta hyödyttääsekäyksilöitä, yhteisöjäettäkoko yhteiskuntaa. Aktiivista kansalaisuutta edistävän vapaaehtoistoiminnan teemavuosi tarjoaa tilaisuuden
LisätiedotKohti seuraavaa sataa
Kohti seuraavaa sataa Suomen keskeiset kysymykset 2020-luvulla 8.12.2017 POSTERINÄYTTELYN TULOKSIA Keskeiset kysymykset TOP 10 Miten irtikytketään hyvinvointi luonnonvarojen kestämättömästä käytöstä ja
LisätiedotLasten ja nuorten kirjallisuutta monilukutaidolla. FT, yliopistonlehtori Reijo Kupiainen Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto
Lasten ja nuorten kirjallisuutta monilukutaidolla FT, yliopistonlehtori Reijo Kupiainen Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Hyviä uutisia http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001135082.html
LisätiedotOsataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009
Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Peppi Taalas Jyväskylän yliopisto peppi.taalas@jyu.fi hdp://users.jyu.fi/~peppi hdp://kielikeskus.jyu.fi
LisätiedotTIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014
TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUKSEN TAUSTATEKIJÄT Koulua ympäröivä maailma on muuttunut paljon 2000-luvun alusta globalisaation vaikutukset ja kestävän tulevaisuuden haasteet
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden uudistaminen
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen
LisätiedotNäkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009
Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Tavoite johdattaa opintojakson työskentelyyn nostaa esille ajankohtaisia koulutuspolitiikan tavoitteita tarkastella tvt:n opetuskäytön haasteita
LisätiedotTasa-arvo ja tehokkuus elinikäisessä oppimisessa - Aikuiskoulutuksen haasteet 2010- luvulla
Tasa-arvo ja tehokkuus elinikäisessä oppimisessa - Aikuiskoulutuksen haasteet 2010- luvulla Kauko Hämäläinen 27.02.2007 Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka 2012 OPM, Helsinki Koulutus- ja kehittämiskeskus
LisätiedotMitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen
KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen
LisätiedotLukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016
Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja
LisätiedotOsallisuuden ja osallistumisen mahdollisuudet
Osallisuuden ja osallistumisen mahdollisuudet Kukaan ei oo yksin mitään - Ydin on yhteistyössä! koulutuspäivä Seinäjoella 20.4.2011 TtT, hankejohtaja Minna Laitila Välittäjä 2009 -hanke Osallisuuden taustalla
LisätiedotTehokkaan verkostotyön perusta. Timo Järvensivu, KTT, verkostotyön tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Tehokkaan verkostotyön perusta Timo Järvensivu, KTT, verkostotyön tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkoston toimivuuden avaintekijät Uudet toimijat innostuvat ja tuovat mukaan uutta tietoa ja
LisätiedotAJATUKSIA OSALLISUUDESTA, YHDENVERTAISUUDESTA JA ERITYISESTÄ TUESTA. Minna Haveri 2018
AJATUKSIA OSALLISUUDESTA, YHDENVERTAISUUDESTA JA ERITYISESTÄ TUESTA Minna Haveri 2018 Osallistuminen= toimintaa, joka mahdollistaa osallisuuden, se voi olla passiivista tai aktiivista, se voi olla myös
LisätiedotELINIKÄINEN OPPIMINEN JA YHTEISKUNTA
ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA YHTEISKUNTA Elinikäisen oppimisen tarpeet ja rakenteet Paula Määttä Jyväskylän yliopisto (2000-2005): Opetuksen kehittämisryhmän pj. Avoimen yliopiston johtokunnan pj. Täydennyskoulutuskeskuksen
LisätiedotOPS-perusteet uudistuvat Mikä muuttuu talous- ja yrittäjyyskasvatuksessa?
OPS-perusteet uudistuvat Mikä muuttuu talous- ja yrittäjyyskasvatuksessa? Talous tutuksi Helsinki 10.9.2015 Kristina Kaihari opetusneuvos MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä
LisätiedotAjattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen
LisätiedotMiten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?
Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä
LisätiedotLIITE 2: Kyselylomake
LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
LisätiedotOppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 %
Oppilaiden lkm Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % 1061 33 3,1 % Muu Oppilaan tausta ei ole taakka Vähemmistökulttuurien tuntemus Oman kulttuurin arvostaminen Yhteisen päätöksenteon
LisätiedotSOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013
SOSIAALINEN KUNTOUTUS Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013 Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen
LisätiedotLahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin
Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014 etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Paula Mattila, OPS-osuus! Opetushallitus Perusopetuksen ops-perusteiden
LisätiedotGLOBAALIN VAIKUTTAMISEN HAASTEET
GLOBAALIN VAIKUTTAMISEN HAASTEET Maailmankansalainen ja media -seminaari 13.-14.5.2008 Kristina Kaihari-Salminen Osaamisen ja sivistyksen asialla KANSAINVÄLISTYMINEN JA VALTAKUNNALLISET OPETUSSUUNNITELMAPERUSTEET
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen
LisätiedotOPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN
OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN FT Katriina Sulonen 30.11.2016 Kehittämishankkeet ja uudistukset onnistuvat, kun - työyhteisössä on muutama aktiivinen, innostava henkilö - löytyy halu
LisätiedotRYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA
RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA Kalevi Kaipio, KT, YM Jyväskylän Koulutuskeskus Oy PSYKOMYYTTI Opetus- ja kasvatusajattelua ja myös koulutusta ohjaa lähes yksinomaan psykologinen teoriaperusta
LisätiedotOIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet
OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden
LisätiedotKirjasto oppimisympäristönä
Kirjasto oppimisympäristönä Kirjastopedagogiikan seminaari 28.10.15 I Asiakas elinikäisenä oppijana II Opettamisesta ohjaukseen pedagogiikan rooli ja muodot III Kirjastot oppimisen tiloina Anu Haapala
LisätiedotKUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN
KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio
LisätiedotLAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
LisätiedotKansallinen koulutuksen arviointikeskus
1 ALOITE Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Vapaa sivistystyö tänään Vapaa sivistystyö on ylivoimaisesti laajin aikuiskoulutuksen muoto Suomessa. Koulutus tavoittaa vuosittain noin miljoona opiskelijaa.
LisätiedotKansalaisuus yhteiskunnan voimavarana
Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Erityistä huomiota tulisi myös kiinnittää vaikeassa elämäntilanteessa elävien ja vähän osallistuvien osallistumismahdollisuuksien turvaamiseen ja vahvistamiseen. Demokratiapolitiikan
LisätiedotDemokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012
Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista
LisätiedotOppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren
Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle Kati Lundgren 1 Oppimisympäristön määrittelyä Paikka, tila tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista (Manninen & Pesonen
LisätiedotJohtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus
Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen
LisätiedotKAIKKIEN AIVOT KÄYTTÖÖN!
KAIKKIEN AIVOT KÄYTTÖÖN! Yhteiskehittäminen on jatkuvaa oppimista yhdessä Keski-Suomen Tulevaisuusfoorumi 17.5.2018 Vilma Mutka Katso ympärillesi! 1. High five! 2. Mikä innostaa sua nyt? 2 Vilma Mutka
LisätiedotAvoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa. Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI
Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI 24.11.2014 Esimerkkejä oppimisympäristöistä Avara museo - kehitettiin museoammattilaisten aikuispedagogista
LisätiedotTiedosta kompetensseihin. Pohjoismaisen aivoriihen kansallinen seminaari 29.10.2007, Helsinki Leena Jokinen
Tiedosta kompetensseihin Pohjoismaisen aivoriihen kansallinen seminaari 29.10.2007, Helsinki Leena Jokinen Pohjoismainen ajatusriihi aikuisten oppimisesta projektin taustat Projektia koordinoi islantilainen
LisätiedotKANSALAISYHTEISKUNTA VOIMAVARA JA MAHDOLLISUUS. Aaro Harju filosofian tohtori pääsihteeri
KANSALAISYHTEISKUNTA VOIMAVARA JA MAHDOLLISUUS Aaro Harju filosofian tohtori pääsihteeri Yhteiskuntakokonaisuus Perhe Julkinen Yksityinen Sektori Ihminen sektori Rajapinnat Tunkeutumiset Kansalaisyhteiskunta
LisätiedotSTRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry
STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat
LisätiedotSolidaarisuus kansalaisyhteiskunnassa
Solidaarisuus kansalaisyhteiskunnassa tt Solidarity in my Project -verkostotapaaminen 5.9.2018 Porvoo Leena Suurpää Kiistanalainen solidaarisuus Jos erilaisuuden puolustajat vaativat samaan aikaan sekä
LisätiedotSuomen Kansanopistoyhdistys. Finlands Folkhögskolförening 10.4.2008
Suomen Kansanopistoyhdistys Finlands Folkhögskolförening 10.4.2008 10.4.2008 Jyrki Ijäs VOS -työryhmä puheenjohtaja Hannu Salvi rehtori Ville Marjomäki talouspäällikkö Jorma Kallio sihteerit: Jyrki Ijäs,
LisätiedotLain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus Laki yleisistä kirjastoista pykälät käytäntöön Rovaniemi 28.3.2017 Leena Aaltonen Lakien jatkumo 1928, 1961, 1986, 1998,
LisätiedotKOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN
KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,
LisätiedotOppilaitoksesta oppisopimukseen
Oppilaitoksesta oppisopimukseen opiskelijoiden näkemyksiä ammatillisesta koulutuksesta Katarina Ojala katarina.ojala@gmail.com Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Tutkimuksen toteutus Laadullinen
LisätiedotOpinnollinen kuntoutus kuntoutuksen koko kentässä. Pysytään pinnalla Eväitä opinnolliseen kuntoutukseen Aloitusseminaari Tampere 26.10.
Opinnollinen kuntoutus kuntoutuksen koko kentässä Kehityspäällikkö Ilpo Vilkkumaa Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus Helsingin toimipaikka Pysytään pinnalla Eväitä opinnolliseen kuntoutukseen Aloitusseminaari
LisätiedotAktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen
Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen 16.9.2013 31.3.2015 Projektipäällikkö Jari Latvalahti, EETU ry 6.5.2014, Lahti Sitran Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue 6 suuren valtakunnallisen eläkeläisjärjestön
Lisätiedot