Esiselvitys Halkokarin monitoimitalo

Transkriptio

1 Kokkolan suomenkielinen perusopetus Esiselvitys Halkokarin monitoimitalo Sivistyslautakunta

2 TIIVISTELMÄ. Kokkolan suomenkielinen perusopetus. Esiselvitys Halkokarin monitoimitalo. Raportti Kokkolan sivistyslautakunta. Vuonna 2017 on Kokkolan kaupungin toimielimissä päätetty varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen palveluverkoista 2020-luvulla. Tämän jälkeen on selvitetty myös varhaiskasvatuksen tilatarvetta tulevaisuudessa ja siksi esiselvityksessä määritellään myös varhaiskasvatuksen tilatarpeet. Päätösten mukaan tuli laatia esiselvitys Halkokarin koulun koulurakennushankkeesta, jossa koulun ja varhaiskasvatuksen tilatarpeet yhdistetään peruskorjaus- ja/tai uudisrakennuksen suunnitteluun, jossa on mukana tilat päiväkodille, esiopetukselle ja perusopetukselle (1-9 lk). Esiselvitys on hankkeiden suunnittelun ensimmäinen vaihe. Sen jälkeen, kun hankkeelle myönnetään suunnittelumääräraha talousarvioon, nimetään varsinainen suunnittelutoimikunta. Siinä vaiheessa suunnitelmat tarkentuvat, laaditaan tilaohjelma ja kustannusarvio. Vaikka viime vuosina Kokkolassa on investoitu paljon uusiin koulu- ja päiväkotirakennuksiin, korjausvelka kasvaa edelleen ja peruskorjausta odottaa moni koulurakennus. Esitys vähentää omalta osaltaan rakennusten korjausvelkaa ja tuo käyttökustannusten laskua ja energiatehokkuutta. Esiselvityksessä tarkastellaan nykyisiä tiloja ja niiden mahdollisuuksia sekä uudisrakennusta vaihtoehtona. Niihin liittyvät myös liikennejärjestelyt, maankäyttö ja kaavoitussuunnitelmat alueella. Tulevaisuuden varhaiskasvatus- ja kouluhankkeissa on merkittävässä roolissa yhdessä laadittu pedagoginen suunnitelma, jossa kuvataan päiväkodin ja koulun toimintaa ja tilatarpeita. Hankkeessa on laadittu alustava suunnitelma, jota tarkennetaan hankkeen edetessä. Esityksessä on tavoitteena kaupungin strategian mukainen ehyt polku varhaiskasvatuksesta perusopetuksen päättövaiheeseen asti. Monitoimitalo mahdollistaa yhtenäisen perusopetuksen toteuttamisen ja uuden oppimiskäsityksen mukaisen oppimisympäristön terveellisissä ja turvallisissa tiloissa. Kantakaupungin pohjoispuolelle on tulossa kaksi monitoimitaloa, joissa on päiväkoti, esiopetus ja perusopetukset luokat 1-9, joiden mitoitus on alueen ennakoidun kasvun mukainen. Esityksissä on huomioitu myös mahdollista 5-vuotiaiden maksutonta esiopetusta, joka lisännee palveluun osallistumista. Molemmat hankkeet ovat hieman pienempiä kuin Isokylän monitoimitalo. Raportissa ehdotetaan seuraavia muutoksia: - Halkokarin koulun nykyiselle tontille rakennetaan monitoimitalo, jossa on tilat varhaiskasvatuksen ryhmille (72-96:lle 0-4 vuotiaalle, kolmelle 5- ja 6-vuotiaiden esiopetuksen rinnakkaisryhmälle) sekä perusopetuksen luokille 1-9. Monitoimitaloon on suunniteltu tulevan tilaa myös oppilashuollolle ja nuorisotoimelle. Hankkeen alustava koko on k-m2. Lopulliset pinta-alat tarkentuvat hankesuunnitteluvaiheessa. - Halkokarin koulukiinteistöt puretaan kokonaisvaltaisen selvityksen mukaan ja siirrettävälle elementtirakennukselle etsitään uusi sijoituspaikka. - Itäreitin perusopetusalueen oppilaaksiottorajoja tarkistetaan siten, että Halkokarin monitoimitalon ja suunnitellun Piispanmäen monitoimitalon välinen raja kulkisi pohjoisen suunnassa Kaanaanmaantietä-Rödsöntielle ja Ulkometsän päiväkodin takaa Trulleviin päin kulkevaa viherväylää pitkin. Oppilaaksiottorajojen raja-alueiden oppilaiden osalta voidaan käydä koulujen välillä neuvottelua vuosittain. - Lisäksi on pohdittava, jatkuvatko matematiikkaluokat Halkokarilla vai tehdäänkö joku muu toiminnallinen tai opetussuunnitelmallinen ratkaisu. 2

3 - Rytimäen esiopetus- ja koulukiinteistöjen käyttö jatkossa tulee pohtia uudelleen ja miettiä voivatko ne toimia esim. väistötiloina tai lisätilana tai tuleeko kyseeseen kiinteistöjen myyminen/vuokraus. - Monitoimitalon liikuntasalin mitoitus ja käyttötarkoitus eri liikuntalajien käyttöön sopivaksi tulee tarkastella yhdessä Keskuspuistoon suunniteltavan hybridiareenan liikuntasalin laajuuden ja kapasiteetin suhteen. Lisäksi tulee selvittää kuinka paljon koululiikunta saa kaiken kaikkiaan tunteja toteutumaan suunniteltavassa hybridiareenassa. - Esiselvitystyöryhmä esittää, että Piispanmäen ja Halkokarin monitoimitalojen rakennushankkeet toteutetaan peräkkäin niin, että Halkokarin monitoimitalon rakennushankkeen aikana nykyinen Hakalahden koulu voisi osittain tai kokonaan toimia Halkokarin koulun väistötilana. Se olisi kokonaistaloudellisesti merkittävä ratkaisu. - Esiselvitystyöryhmä esittää myös selvitettäväksi millaisia taloudellisia ja toiminnallisia hyötyjä kaupungille voisi koitua siitä, että molemmat monitoimitalohankkeet yhdistettäisiin samaan hankintakokonaisuuteen, jolloin se voitaisiin toteuttaa joko allianssi- tai elinkaarimallilla. - Rakentamisaikatauluksi esiselvitystyöryhmä esittää, että Piispanmäen monitoimitalon rakentaminen voisi alkaa vuonna 2022 ja Halkokarin monitoimitalon rakentaminen vuonna

4 Sisällys 1 Taustaa Työryhmän kokoonpano ja kokoukset Nykyisen rakennuksen koulutilojen kuvaus ja peruskorjausmahdollisuudet sekä uudisrakentaminen Nykyisten tilojen kuvaus ja peruskorjausmahdollisuudet Uudisrakentaminen vaihtoehtona Oppilaaksiottoalueen palveluiden nykytilanne, oppilasennusteet ja palvelutarve Palveluiden nykytilanne Varhaiskasvatuksen palveluiden tarve tulevaisuudessa Itäreitin perusopetuksen oppilasennuste Perusopetuksen oppilaaksiottoalueet ja palvelutarve alueella tulevaisuudessa Alueen nykyinen maankäyttö ja maankäytön kehittyminen Kaavoituksen kehittyminen alueella Yleiskaavoitus ja väestöennusteet Alueen kaavatilanne ja aluekuvaus Tulevan koulurakennuksen suhde tontin kokoon Pedagoginen toimintamalli Hankkeen mitoitus Oppilasmäärät ja ryhmämäärät eli kapasiteetti Henkilökunta Tilojen mitoitus Koulun, päiväkodin ja huoltajien kuuleminen ja lausunnot Henkilöstön kuuleminen Oppilaskunnan kuuleminen Vanhempainraadin kuuleminen Lapsivaikutusten arvioinnit Eri tahojen lausunnot Työryhmän esitys hankkeesta Esityksen vaikutusten ennakkoarviointi Uudisrakentamisen investointikustannusten arvio Varustamisen ja kalustamisen kustannukset Vaikutukset käyttömenoihin ja sisäisen vuokran muutos Liitteet Liite 1. Halkokarin henkilökunnan kokous

5 Liite 2. Oppilaskunnan kokous Liite 3. Vanhempainraati Liite 4. Puhtaus- ja ruokapalvelujen lausunto hankkeisiin Liite 5. Oppilashuollon lausunto Halkokarin monitoimitalon esiselvitykseen Liite 6. Lausunto nuorisotilojen tarpeesta Liite 7. Kaupunkirakentamisen vastuualueen lausunto : Halkokarin monitoimitalon esiselvitykseen hankkeen kahdesta vaihtoehtoisesta toteuttamistavasta Liite 8: Halkokarin monitoimitalon pedagoginen suunnitelma Liite 9. Kaupunkisuunnittelun laatima ennuste oppilasmääristä vuosittain Halkokarin monitoimitalon vaikutusalueella

6 1 Taustaa Vuonna 2017 on Kokkolan kaupungin toimielimissä päätetty varhaiskasvatusja opetuspalvelujen palveluverkoista 2020-luvulla. Kokkolan kaupunginvaltuusto on päättänyt, että Kokkolan suomalaisen lukion toimipaikat yhdistetään KYL:n toimipaikkaan aikaisintaan Tuossa kokouksessa valtuusto päätti palauttaa kaupunkikeskustan 7-9 vuosiluokkien palveluverkkomuutoksen uuteen valmisteluun. Sivistyslautakunta on päätöksessään käynnistänyt Hakalahden ja Jokilaakson sekä Halkokarin koulujen esiselvityksen laadinnan ja nimennyt esiselvitysryhmät. Päätöksen mukaan vuonna 2018 laaditaan esiselvitys: - Halkokarin koulun peruskorjaushankkeesta, jossa on mukana koulutilat esiopetukselle ja perusopetukselle (1-9 lk). Tavoitteena on perusopetuksen yhtenäisyyden vahvistaminen, opinpolun yhtenäisyys, yhteisöllisyys ja taloudellisuus. Tämän jälkeen on selvitetty myös varhaiskasvatuksen tilatarvetta tulevaisuudessa ja siksi on paikallaan, että esiselvityksessä määritellään myös varhaiskasvatuksen tilatarpeet tässä hankkeessa. Koska samaan aikaan laaditaan sekä Hakalahden, Jokilaakson että Halkokarin kouluhankkeiden esiselvitykset, on paikallaan, että työryhmät voivat pitää keskenään yhteisiä kokouksia ja tehdä esityksiä myös oppilaaksiottoalueiden rajojen muutoksista. Päätöksen liitteenä A oli Kaupunkikeskustan 7-9 vuosiluokkien palveluverkko raportti. Linkki: Työryhmän kokoonpano ja kokoukset Halkokarin koulun koulurakennushankkeen 2024 esiselvitystyöryhmään kuuluivat: sivistysjohtaja Peter Johnson (puheenjohtaja), kehittämispäällikkö Mika Sarkkinen, hallintopäällikkö Helena Saarimäki, talouspäällikkö Kim Salo, asiantuntijarehtori Jarmo Hämäläinen, varhaiskasvatustoimenjohtaja Kai Kytölaakso ja palveluesimies Pirjo Paavolainen. Koulun edustajina työryhmässä olivat rehtori Arto Lauri sekä koulun opettajaedustajana luokanopettaja Ville Valkama. 6

7 Kaupunkisuunnittelun edustajana oli yleiskaava-arkkitehti Päivi Cainberg ja kaupunkitilan edustajana kaupunginarkkitehti Kristian Biskop. Sivistyslautakunnan edustajina olivat Pekka Leppälä ja Pirjo Urpilainen. Työryhmä piti yhteensä 6 kokousta, joista 3 oli yhdessä Hakalahden ja Jokilaakson koulujen esiselvitystyöryhmän kanssa ja 3 erikseen. 3 Nykyisen rakennuksen koulutilojen kuvaus ja peruskorjausmahdollisuudet sekä uudisrakentaminen 3.1 Nykyisten tilojen kuvaus ja peruskorjausmahdollisuudet Halkokarin alueen varhaiskasvatus ja perusopetus toimivat tällä hetkellä useissa tiloissa, jotka ovat sijoittuneet eri puolille aluetta. KIINT.NIMI OSOITE HUON. ALA KRS- ALA TONTIN VALM. PERUSK. LAAJENN. SIS. m2 m2 p.ala m2 VUOSI VUODET VUOSI VUOKRA v Halkokarin päiväkoti sis.nuorisotilat Salmenhaantie Rytimäen esiopetus (ent. päiväkoti) Hintsantie 1 B Ulkometsän päiväkoti Ulkometsäntie Halkokarin 1955, koulu Halkokarintie Tilaelementtikoulu (siirretty v. 2016) Halkokarintie Rytimäen koulu Rytimäentie yht Taulukko 1. Halkokarin alueen koulu- ja päiväkotitiloja (Kaupunkitoimitilat 2018) Varhaiskasvatuksella on käytössä seuraavat tilat: Halkokarin päiväkoti 1029 hum2 rv. 1974, Ulkometsän päiväkoti 1447 hum2 rv. 2015, Rytimäen esiopetus 422 hum2 rv Halkokarin päiväkodin rakennusta on peruskorjattu ja laajennettu vuonna 1990 ja siitä ei ole vielä tehty korjattavuusselvitystä. Ulkometsän päiväkoti on valmistunut muutama vuosi sitten ja sillä on käyttöikää tiedossa vielä kymmeniä vuosia. Rytimäen päiväkodin osalta ei ole vielä käytettävissä korjattavuusselvitystä. 7

8 Perusopetus toimii kolmessa eri rakennuksessa: Halkokarin koulu valkoinen rakennus rv.1955, punatiilinen rakennus rv.1971 ja peruskorjaus ja laajennus rv.1984 yht hum2. Rytimäen koulu 575 hum2 rv.1975, josta ei ole vielä korjattavuusselvitystä. Halkokarin koulun vuonna 1955 valmistuneen valkoisen rakennuksen osalta on tehty korjattavuusselvitys (IdeaStructura ). Siinä todetaan: Siinä vaiheessa rakennuksen korjaaminen sisäilman laadultaan ja käytettävyydeltään uudisrakennusta vastaavaksi edellyttää käytännössä peruskorjausta, jonka kattavuutta ja samalla kustannuksia kuvaava ns. korjausaste on arviolta vähintään 60 70%. Korjausasteen noustessa näin suureksi on syytä harkita rakennuksen korvaamista uudisrakennuksella ainakin siinä tapauksessa, jos rakennukseen ei liity erityisiä rakennushistoriallisia tai kaupunkikuvallisia arvoja. Uudisrakentamisen tapauksessa myös mahdollinen laajentaminen ja tilamuutokset ovat yleensä toteutettavissa tehokkaammin ja edullisemmin. Halkokarin vuonna 1971 valmistuneen ja 1984 laajennetun rakennuksen osalta on tehty korjattavuusselvitys (IdeaStructura ). Siinä todetaan, että rakennusten korjaaminen lähes uudisrakennusta vastaavaksi edellyttää käytännössä peruskorjausta, jonka kattavuutta ja kustannuksia kuvaava ns. korjausaste on korjausratkaisuista ja samalla myös tavoitellusta sisäilmateknisestä riskitasosta riippuen arviolta %. Lisäksi todetaan, että vanhojen rakennusten korottaminen 2-kerroksisiksi ei ole käytännössä mahdollista ilman, että kantavia teräsbetonipilareita ja yläpohjan kantavia puurakenteita uusitaan kokonaan. Rakennusten korottamisen tapauksessa korjausaste nousisi väistämättä yli 100%:n. Siten eri näkökulmat ja laajennustarpeet pidemmällä aikavälillä huomioiden nykyisten rakennusten purkaminen ja korvaaminen suuremmalla uudisrakennuksella voi olla perusteltua. Kuva 1. Halkokarin koulu 8

9 Kuva 2. Halkokarin koulun siirrettävä rakennus Kuva 3. Halkokarin pk Kuva 4. Rytimäen koulu ja päiväkoti Käytetty rakennusoikeus on tontilla nykyisin 6399 k-m 2. Hanke tulee olemaan laajuudeltaan nykyisiä tiloja suurempi ja sen johdosta tarvittaisiin peruskorjauksen lisäksi myös lisärakennus tontille. Mikäli nykyisiä rakennuksia peruskorjattaisiin, tarvittava lisärakentaminen olisi sijoitettava tontille, joka 9

10 veisi tilaa tontin muilta toiminnoilta. Mitä enemmän rakentamista on yhdessä kerroksessa, sitä enemmän se vie tilaa. Tehokkaampaa ja taloudellisempaa myös kestävän kehityksen näkökulmasta olisi rakentaa kahteen tai useampaan kerrokseen. 3.2 Uudisrakentaminen vaihtoehtona Uudisrakentaminen on katsottava vaihtoehdoksi ks. lausunto Kaupunkirakentamisen vastuuosaston kokonaisvaltaisen selvityksen mukaan (liite 7.). Uudisrakentamisen vaihtoehdossa rakennushanke pitäisi sisällään alueen varhaiskasvatuksen ja 3-sarjaisen yhtenäiskoulun tilat. Rakennukseen tulisi myös nuorisotoimen tiloja. Uusia tiloja rakennettaessa voidaan ottaa paremmin huomioon muuttuvat tarpeet ja tilat voidaan suunnitella heti käyttötarpeen mukaan, jolloin hukkaneliöiltä vältytään. Uusien tilojen suunnittelu mahdollistaa myös paremmin käyttäjälähtöisen suunnittelun, jolloin myös ulosmenot ja pihat sekä saattoliikenne ja pysäköinti ovat paremmin toteuttavissa. Pitkän aikavälin tarkastelussa myös käyttökustannukset ovat yleensä pienemmät verrattuna peruskorjaus-laajennushankkeisiin. Kokkolan kaupunkisuunnittelu on selvittänyt rakennukselle mahdollisia rakentamispaikkoja ja nykyisen rakennuspaikan mahdollisuudet. Nämä on selvitetty luvussa 5. 4 Oppilaaksiottoalueen palveluiden nykytilanne, oppilasennusteet ja palvelutarve 4.1 Palveluiden nykytilanne Tällä hetkellä Itäreitillä toimivat varhaiskasvatuksen ja esi- sekä perusopetuksen palvelut näkyvät alla olevassa kartassa. Varhaiskasvatuksella on useita yksiköitä ja esiopetus toimii pääosin perusopetuksen yhteydessä paitsi Halkokarilla, jossa on myös erillisiä yksiköitä. 10

11 Kartta 1. Itäreitin päiväkodit, esi- ja perusopetuksen palveluverkko 2018 Varhaiskasvatuksessa on tällä hetkellä toimipisteitä (alle 3v. ja yli 3v. ryhmät) seuraavasti: I alue: Halkokarin pk (4 ryhmää) ja Ulkometsän pk (6 ryhmää). III alue: Nahkurin pk (1+2 ryhmää) ja Torkinmäen pk (2+2 ryhmää). IV alue: Hakalahti Kaustari: Kaustarissa (1+1 ryhmää), Hakalahdessa (1+2 ryhmää) ja Tervanpolttaja (1+3 ryhmää). Varhaiskasvatukseen kuuluu myös esiopetuksen oppilaiden aika, jolloin he eivät ole esiopetuksessa. Esiopetusryhmät ovat sijoittuneet seuraavasti: I alue: Halkokarin pk eo (Merituuli+nuorisotila), Halkokarin koulun eo ja Rytimäen esiopetus yht. n lasta. II alue: Jokilaakson koulun eo, Kaustarin koulun eo ja Torkinmäen eo yht. n. 96 lasta. Perusopetuksen luokkien 1-6 opetuksesta vastaavat Halkokarin (3-4 srj.), Jokilaakson (1 srj.) sekä Torkinmäen (3-srj.) koulut. Halkokariin kuuluu myös Rytimäen korttelikoulu, jonka yhteydessä toimii myös esiopetus. Torkinmäen koululla on myös toimintaa Kaustarissa, jossa on korttelikoulu. Vuosiluokkien 7-9 opetuksesta vastaavat Hakalahden (19 ryhmää) ja Torkinmäen (4 ryhmää) koulut. Torkinmäen koulun uudisrakennuksen valmistuttua 2017 se järjestää myös opetusta 7-9 luokille ja oppilaskapasiteetti täyttyy lukuvuoden 2019 alussa. Oppilaskapasiteetti (7 9 lk) on oppilasta, joten osa oppilaista ohjataan Hakalahden kouluun joko valinnaisuuden perusteella tai oppilasottopäätöksillä. 11

12 4.2 Varhaiskasvatuksen palveluiden tarve tulevaisuudessa Itäreitin alueella syntyneiden (suomen- ja muun kielisten, ei ruotsink.) vuosittainen määrä vaihtelee paikkatietoanalyysin perusteella n välillä Taulukko 2. Paikkatiedon selvitys Itäreitillä syntyneistä (suomen- ja muun kieliset, ei ruotsinkielisiä) Varhaiskasvatuksen palvelutarvetta on vaikea ennustaa, sillä se vaihtelee ja on riippuvainen monesta eri asiasta. Syntyneiden ikäluokat ovat olleet n. 600 lasta vuosittain ja ennusteiden mukaan suunta näyttäisi olevan hieman laskusuunnassa. Palvelutarpeeseen vaikuttavat monet tekijät, kuten esim. palveluseteli, palvelujen maksullisuus, lainsäädäntö, perheiden työtilanteet, sisäiset muutot jne. Mediassa on ollut esillä nykyisen hallituksen suunnitelmia esiopetuksen laajentamisesta 5-vuotiaisiin, joka tullessaan toisi lisää palvelutarvetta alueelle. Halkokarin päiväkodin esiopetusryhmän toiminnan poikkeuslupa Merituulen kiinteistössä loppuu keväällä 2021 ja ryhmä tulee tarvitsemaan uudet tilat. Kokkolan strategiassa ja Palveluverkkojen tavoitetila 2020-luvulla -raportissa nähdään kasvun ja oppimisen jatkumoiden vahvistaminen oppimisympäristöjen kehittämisessä tärkeänä. Oppilaan ja perheen arki helpottuu, jos lapsi voi jatkaa varhaiskasvatuksesta perusopetuksen loppuun samassa yksikössä. Tavoitteena voisi uusien yksiköiden kohdalla olla, että mahdollisimman monen lapsen kohdalla tämä toteutuisi. Varhaiskasvatuksen esimiesryhmän ja alueen rehtoreiden kanssa käydyssä keskustelussa todettiin, että Itäreitin uusissa koulurakentamisen hankkeissa tulisi varata varhaiskasvatuksen palvelut siten, että kummassakin hankkeessa olisi tilat 10:lle ryhmälle, joista 4 ryhmää/72-96 lasta 0-4 vuotiaille, 3 ryhmää 5-vuotiaille ja 3 ryhmää esiopetukseen 6-vuotiaille. Tällä ratkaisulla voinee joitain nykyisistä rakennuksista jättää pois käytöstä. Näitä voisivat olla ilmeisesti ainakin Rytimäen koulu ja päiväkoti sekä mahdollisesti myös Halkokarin päiväkoti. Tilojen osalta voi harkita, tuleeko niille muuta käyttötarvetta tai vuokrataanko ulkopuolisille toimijoille. 12

13 4.3 Itäreitin perusopetuksen oppilasennuste Perusopetuksen osalta on tiedossa nykyisten oppilaiden ja alueen syntyneiden määrä vuoden 2017 loppuun asti, minkä perusteella voidaan tehdä ennusteita oppilasmääristä lähitulevaisuuteen. Alla olevassa kuviosta näkyy, että Itäreitillä perusopetuksen luokilla 1-9 oppilasmäärä on vuositasolla noin 1500 oppilasta. Luokkien 1-6 osalta ennusteen voi tehdä lukuvuoteen asti tiedossa olevien syntyneiden perusteella. Itäreitin alue 1-9 lk, oppilasennuste Kuvio 1. Itäreitin perusopetuksen (1-9 lk) oppilasennuste (Opetuspalvelut ) Halkokari-Rytimäki Torkinmäki-Kaustari Jokilaakso Hakalahti Torkinmäki Yhteensä Halkokari-Rytimäki Torkinmäki-Kaustari Jokilaakso Hakalahti Torkinmäki 7-9 Yhteensä Luokkien 7-9 osalta voi tehdä syntyneiden perusteella oppilasennusteen hieman pidemmälle aina lukuvuoteen asti. Tällä hetkellä perusopetuksen 7-9 luokkia on Hakalahden sekä Torkinmäen koulussa. 13

14 Itäreitin alue (7-9 lk), oppilasennuste , lukuvuosittain Hakalahti Torkinmäki Kuvio 2. Itäreitin perusopetuksen (7-9 lk) oppilasennuste (Opetuspalvelut ) Hakalahden koulun oppilaat ovat tulleet kaupunkikeskustasta, Halkokarin, Jokilaakson sekä Torkinmäen alueelta. Lisäksi kouluun on vuosittain voinut hakea muista kouluista liikuntapainotteiselle luokalle. Koulussa on keskimäärin 345 oppilasta vuosina Koska siellä on vapaata kapasiteettia 2020-luvun alussa, niin oppilassijoittelupäätöksin sinne voidaan sijoittaa väliaikaisesti tai pysyvästi osa kaupunkikeskustan oppilaista. Yksi luokkasarja Hollihaan koulusta tulevia oppilaita voidaan sijoittaa sinne muutosvaiheessa Hakalahden koulun perusopetuksen oppilasmäärän ennuste palveluverkkomuutoksen 2020 jälkeen olisi seuraavan kuvion mukainen: Kuvio 3. Hakalahden koulun oppilasennuste palveluverkkomuutoksen jälkeen (Opetuspalvelut ) 14

15 Hakalahden kouluun oppilaskapasiteetin käyttö olisi palveluverkkomuutoksen 2020 jälkeen tehokkaalla tasolla. Lukuvuonna oppilasmäärä nousisi niin suureksi, että käyttöaste olisi yli 100% (420 oppilasta). Valtuuston palveluverkkopäätöksen mukaisesti ( ) tavoitteena on muodostaa Hakalahden ja Jokilaakson kouluista yhtenäinen peruskoulu (1-9 lk). Palveluverkkopäätöksen mukaisesti vuonna tässä Hakalahden ja Jokilaakson koulujen esiselvityksessä arvioidaan tulevan koulurakennuksen tilakapasiteetti ja vuosiluokat sekä oppilaaksiottoalueet kaupunkikeskustassa. Halkokarin koulun esiselvitys peruskorjaushankkeesta vaikuttaa myös oppilasvirtoihin tulevaisuudessa. Ennusteessa on Hakalahden koulun oppilasmäärään laskettu Hollihaan koulusta tulevien oppilaiden määrä keskimäärin 21oppilasta/ryhmä. Torkinmäen koulusta tai muista kouluista siirtyvien oppilaiden määrä on ennusteessa mukana siten, että sieltä siirtyy oppilaskapasiteetin ( oppilasta) ylittävä osa. 4.4 Perusopetuksen oppilaaksiottoalueet ja palvelutarve alueella tulevaisuudessa Kaupunkisuunnittelun paikkatietopalveluiden tekemän väestöotannan perusteella on tehty erilaisia kokeiluja oppilaaksiottoalueista. Ajatuksena on ollut mallintaa kahden monitoimitalon oppilaskertymää tiedossa olevien syntyneiden lasten sekä MASTO-ohjelman (Kokkolan maankäyttö- ja asuntopoliittisessa toteuttamisohjelmassa vuosille ) rakentuvien alueiden asukasanalyysin perusteella. Oppilasalueita ja palveluverkkoa lähdettiin kokeilemaan siten, että Itäreitille tulisi Torkinmäen koulun ja päiväkodin lisäksi Halkokarin koulun tontille sijoittuva monitoimitalo ja toinen sijoittuisi Piispanmäen tontille. Halkokarin monitoimitalolle on Piispanmäeltä n. 2,4 km ja Torkinmäen koulu ja päiväkotiin n. 1,15 km. Yhdessä kaupunkisuunnittelun kanssa hahmotettiin luontevaksi rajaksi Halkokarin monitoimitalon ja Piispanmäen monitoimitalon välillä pohjoisen suunnassa Kaanaanmaantie-Rödsöntie ja Ulkometsän päiväkodin takaa Trulleviin päin kulkeva viherväylä. Rytimäen suunnasta on hyvät kulkuyhteydet Piispanmäkeen, jos Pohjoisväylälle saadaan kevyenliikenteen alikulku. Etelään päin Piispanmäen ja Torkinmäen-Kaustarin rajaksi tulisi luontevasti Silakkapuroa myötäilevä viherkaista (vaihtoehto A), joka jatkuisi Eteläväylän yli Korpintietä kaakkoon. Vaihtoehdossa B raja kulkisi Huhdan tietä pitkin Eteläväylälle ja Korpintietä kohti kaakkoa. 15

16 Kartta 2. Hahmotelma Itäreitin oppilasalueiden rajoista. Syntyneiden lasten määriä selviteltiin tehdyillä oppilasalueiden vaihtoehdoilla ja niitä on kuvattu alempana omissa kappaleissaan. Taulukoissa ovat syntyneiden määrät paikkatietopalvelun tekemien väestöotantojen perusteella vuosina Niissä ei ole huomioitu mahdollisia siirtymisiä matematiikka-, kielikylpy- tai musiikkiluokille. Halkokarin alueen osalta lapsia tulee sekä vanhemmilta että uusilta alueilta. Alue rakentuu vielä pohjoiseen päin kaavoituksen edetessä. Näiden alueiden vaikutusta on selvitetty tarkemmin asemakaavoitus-kappaleessa Halkokarin oppilasennuste Kartta 3. Halkokarin alueen syntyneet (suomen- ja muun kieliset) 16

17 Määrä / Syntymävuosi Kartasta on nähtävissä oppilasalueen rajat ja syntyneiden sijoittuminen alueelle. Jos perheessä on useampi lapsi, se ei näy, vaan pallot ovat päällekkäin. Lasten määrä on painottunut alueen itäpuolen uusille alueille, mutta myös Halkokarin vanhemmalla alueella on vuosittain syntynyt lapsia. 9. lk 8. lk 7. lk lk 5. lk 4. lk 3. lk 2. lk 1. lk 0. lk Kaikki yhteensä fi muu fi ja muu yhteensä sv Taulukko 3. Halkokarin alueen syntyneet Taulukon 3. perusteella voi nähdä oppilasennusteen luokilla 0-9 lukuvuonna Oppilaita näyttäisi olevan tällä aluejaolla keskimäärin noin 61 oppilasta per ikäluokka ja yhteensä 608, joista muun kuin suomen- tai ruotsinkielisiä on 23. Ruotsinkielisiä lapsia alueella on syntynyt vuosina yhteensä Piispanmäen oppilasennuste Kartta 4. Piispanmäen (A-vaihtoehto) alueen syntyneet (suomen- ja muun kieliset) 17

18 Piispanmäen alueella näyttäisi pääosa syntyneistä lapsista asuvan lähinnä kaupungin läheisillä asuinalueilla ja jonkin verran myös koillisen puolen maaseutumaisilla alueilla. Kartasta on myös nähtävissä, että Pohjoisväylän pohjoispuolella uusilla Puntuksen ja Rytimäen alueilla on paljon syntyneitä, mutta myös Lappilanmäen ja Kulibackenin alueilla on edelleen syntynyt lapsia. Seuraavaksi tarkastellaan oppilasmäärän ennusteita A- ja B- vaihtoehdoissa. Erikseen on otettu myös ruotsinkielisten määrä. Määrä / Syntymävuosi 9. lk 8. lk 7. lk lk 5. lk 4. lk 3. lk 2. lk 1. lk 0. lk Kaikki yhteensä fi muu fi ja muu yhteensä sv Taulukko 4. Piispanmäen alueen (A-vaihtoehto) syntyneet Taulukon 4. mukaan näyttäisi, että lukuvuonna Piispanmäellä olisi A-vaihtoehdon (raja Silakkapuroa pitkin) oppilasmäärä yhteensä 691 ja noin 69 oppilasta per ikäluokka. Määrä / Syntymävuosi 9. lk 8. lk 7. lk lk 5. lk 4. lk 3. lk 2. lk 1. lk 0. lk Kaikki yhteensä fi muu fi ja muu yhteensä sv Taulukko 5. Piispanmäen alueen (B-vaihtoehto) syntyneet Jos oppilasalueraja kulkisi Huhdantiellä (B-vaihtoehto), oppilasmäärä lukuvuonna olisi 741 ja ikäluokan koko olisi noin 74 oppilasta Torkinmäen-Kaustarin oppilasennuste Torkinmäen-Kaustarin kohdalla haluttiin selvittää, millainen vaikutus on, jos oppilasalueen raja siirtyisi Silakkapurosta Huhdantiehen. Vaihtoehdossa A 18

19 raja kulkee Silakkapuroa pitkin ja jatkuu Korpinitietä ja vaihtoehdossa B raja kulkee Huhdantietä ja jatkuu Korpintietä. Tällä ei näyttäisi olevan kovin suurta merkitystä vuosittain vaan kokonaismäärä tippuisi Torkinmäellä 696:sta 636:een. Kartta 5. Torkinmäen-Kaustarin (A-vaihtoehto) alueen syntyneet (suomen- ja muun kieliset) Määrä / Syntymävuosi 9. lk 8. lk 7. lk lk 5. lk 4. lk 3. lk 2. lk 1. lk 0. lk Kaikki yhteensä fi muu fi ja muu yhteensä sv Taulukko 6. Torkinmäen-Kaustarin alueen (A-vaihtoehto Silakkapuro) syntyneet

20 A-vaihtoehdossa oppilasennuste näyttäisi olevan Torkinmäellä yhteensä 585 oppilasta, joista 193 ruotsinkielisiä. Määrä / Syntymävuosi 9. lk 8. lk 7. lk lk 5. lk 4. lk 3. lk 2. lk 1. lk 0. lk Kaikki yhteensä fi muu fi ja muu yhteensä sv Taulukko 7. Torkinmäen alueen (B-vaihtoehto Huhdantie) syntyneet B-vaihtoehdossa Torkinmäen alueen oppilasmäärä tipahtaisi kokonaisuudessaan 535:een ja olisi 50 oppilasta vähemmän kuin rajan ollessa Silakkapurossa Yhteenvetoa Itäreitin oppilasmääräennusteista Lukuvuoden oppilasaluetarkastelun yhteenvetona voidaan sanoa, että Itäreitin oppilasmäärä luokilla 0-9 olisi n Kaikki koulut näyttäisivät muodostuvan kolmisarjaisiksi luokilla 0-6. Suurin yksikkö olisi Piispanmäki, jossa olisi 691 tai 741 oppilasta riippuen rajasta Torkinmäen suuntaan. Oppilasennuste vuosina syntyneiden perusteella (ei huomioitu erikoisluokkia eikä Torkinmäen yhtä 7-9) Keskim. ikäluokka Sarjoja = opp./lka 0-9 lk yhteensä Halkokari (ei matikkaluokkaa) 60,8 3 > 20, A) Piispanmäki (A Silakkapuro) 69,1 3 > 23, A) Torkinmäki (A Silakkapuro) 58,5 3 > 19,5 585 B) Piispanmäki (B Huhdantie) 74,1 3 > 24,7 741 B) Torkinmäki (B Huhdantie) 53,5 3 > 17, > 26,75 Reitti yhteensä 1881 Taulukko 8. Itäreitin oppilasennuste vuosina syntyneiden perusteella (ei huomioitu erikoisluokkia) Torkimäellä B-vaihtoehto vähentäisi kokonaismäärästä oppilaita n. 50, mutta koulu pysyisi edelleen kolmesarjaisena. Kielikylpyluokalle on vuosittain ennustettu menevän 5 ja matematiikkaluokalle 6 oppilasta. Tällöin oppilasmäärä vähenisi 11:llä oppilaalla per ikäluokka ja voisi olla mahdollista jakaa ikäluokka kahteen (53,5-11=43,5) rinnakkaisryhmään, jolloin oppilasmäärä luokalla olisi noin 22. Tällöin Torkinmäellä luokista 1-6 tulisi myös 2-sarjainen. Siirtymiset erikoisluokille vaihtelevat vuosittain ja joinain 20

21 vuosina rinnakkaisluokkia saattaisi muodostua kaksi kolmen sijaan. Tämä voisi tilojen riittävyyden osalta olla hyvä asia. Tällä hetkellä Torkinmäen yksi 7-9 lk:n sarja menee Hakalahden kouluun. Voisi olla hyvä, että koulujen välimaastossa olisi jonkinlaisia harmaita vyöhykkeitä, joissa tilannetta voitaisiin katsoa vuosittain muodostuvien ryhmien perusteella. Yksi vaihtoehto oppilasalueiden rajaamisen sijasta olisi, että Itäreitillä olisi vain yksi oppilasottoalue, jossa koulut kävisivät neuvottelut vuosittain oppilaiden sijoittumisesta. Tällaisia voisivat olla Charliebacka Halkokarin ja Piispanmäen välillä. Piispanmäen ja Torkinmäen välillä harmaita vyöhykkeitä voisivat olla Huhdantien ja Silakkapuron välinen alue sekä Korpintien pohjoispuoli. Kartta 6. Piispanmäki ja Torkinmäki oppilasalueiden mahdolliset harmaat vyöhykkeet Kartta 7. Halkokari ja Piispanmäki oppilasalueiden mahdolliset harmaat vyöhykkeet Näiden arvioiden lisäksi on pohdittava, jatkuvatko matematiikkaluokat Halkokarilla vai tehdäänkö joku muu toiminnallinen tai opetussuunnitelmallinen ratkaisu. Matematiikkaluokan erityinen opetussuunnitelma alkaa vuosiluokalta 3 ja jatkuu 9. luokkaan asti. Vuosittain ryhmässä on ollut n oppilasta. 21

22 5 Alueen nykyinen maankäyttö ja maankäytön kehittyminen 5.1 Kaavoituksen kehittyminen alueella Kaupungin valtuusto on hyväksynyt Kokkolan maankäyttö- ja asuntopoliittisen toteuttamisohjelman (MASTO) seuraavalle viidelle vuodelle. Maankäyttö- ja asuntopoliittisella toteuttamisohjelmalla luodaan maankäyttöpolitiikalle ja asuntotuotannon ohjaamiselle toimintaympäristö, jolla mahdollistetaan riittävä tontti- ja rakennuspaikkavaranto ja kohdennetaan uusien asuntojen tuotanto palvelujen saatavuus ja käyttöaste huomioiden. Ohjelmassa on tutkittu, esitetty ja perusteltu uusien asuinalueiden toteuttamisjärjestystä. Lähtökohtina ovat asukkaiden tarpeet ja valinnat. Kaupungin eri osa-alueiden väestön määrän ja ikärakenteen muutokset vaikuttavat palveluiden kehittämiseen ja saatavuuteen sekä asuntorakentumisen sijoittumisen ohjaamiseen Kokkolan eri osa-alueille. Maankäyttö- ja asuntopoliittisessa ohjelmassa käytetystä kaupungin osaaluejaon alueista useampi alue vaikuttaa ristikkäin Kokkolan keskustan ja tämän lähialueen koulujen oppilasottoalueisiin: 1. Kokkolan keskusta, 2. Kokkola pohjoinen, 3. Kokkola itäinen ja 7. Kokkolan haja-asutusalue. Viimeisen viidentoista vuoden aikana on näillä osa-alueilla asemakaavoitettu laajoja asuinalueita Puntuksen, Rytimäen, Kaanaanmaan ja Vikån alueilla, jotka kaikki sijoittuvat Pohjoisväylän pohjoispuolelle Kaanaanmaantien ja Puntuksentien välille. Tälle alueella on valmistunut uusille asemakaavaalueille vuosina noin 370 omakotitaloa, keskimäärin 21 omakotitaloa/vuosi. Edellä mainituille alueille on rakennettu myös runsaasti yhtiömuotoista asumista sekä paritaloja. Kuva 5. Ote kaupungin osa-aluejakokartasta. 22

23 MASTO:ssa on kaupungin uusiksi laajentumisalueiksi Halkokarin, Torkinmäen ja Piispanmäen koulujen oppilasottoalueille osoitettu kaavoitettavaksi vuosille Vikå, Ulkometsä, Borg ja Lappilanmäki alueet ja vuosille Haukiskogen, Nisula, Borginranta, Korppi, Nisula, Puntuksenranta ja Engberg. Näiden alueiden kaavoituksen ajankohtaan ja laajuuteen vaikuttavat kaupungin maahankinta ja vuosittainen tonttien luovutusmäärä. Kolme vuotta MASTO ohjelman valmistumisen jälkeen voidaan todeta, että ohjelman mukaisesti on maanhankintaa saatu ainoastaan Vikån alueelta ja muiden asemakaavoitettaviksi osoitettujen alueiden kaavoitusajankohdat tulevat näin ollen siirtymään. Vastakkaisesti on myöhemmin asemakaavoitettavista alueista jo käynnistynyt Puntusrannan asemakaavoitus. Kuva 6. Asemakaava-alueen laajenemissuunnat (punainen ), oranssi ja vihreä Vuosina alueelle on laadittu asemakaavoja Rytimäen, Kaanaanmaan ja Vikån alueilla. Näillä asemakaava-alueilla on vuosina luovutettu noin 390 omakotitalotonttia ja syksyn 2018 luovutuksessa Vikån alueella on 28 omakotitalotonttia. Kokkolassa asuntokunnan keskikoko oli vuonna ,2 asukasta. Lapsiperheiden keskikoko oli 3,98 ja alle 18-vuotiaiden lasten määrä 2,00 per perhe. Uusille asunalueille hakeutuvat Kokkolassa pääasiassa nuoret lapsiperheet ja tämän mukaan Halkokarin, Torkinmäen ja Piispanmäen oppilasottoalueille oleville uusille asemakaavoitetuille kaupungin omistamille 23

24 omakotitalotonteille on vuosina muuttanut noin 1480 asukasta ja näille alueille on laskettu syntyvän vielä noin 245 lasta. Vuosina asemakaavoitettaville alueille tulee yhteensä muuttamaan noin 625 asukasta. 5.2 Yleiskaavoitus ja väestöennusteet Keskustaajaman yleiskaavan 2030 laatiminen on työn alla ja kaavoituskatsauksessa 2019 on työ ohjelmoitu siten, että kaavaluonnos olisi valmiina 2020 ja kaavaehdotus vuonna Keskustaajaman yleiskaava 2030 on maanhankintaa, asemakaavoitusta ja suunnittelutarveratkaisuja ohjaava yleiskaava. Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa. Halkokarin koulun lähialueelle uudet kaavoitettavat alueet olisivat MASTOohjelman mukaisesti Vikå, Nisula ja Ulkometsä. Alustavan tarkastelun mukaisesti uusia tontteja alueelle tulisi yhteensä noin 241 kappaletta. Mikäli alueet rakentuvat MASTO-ohjelman mukaisesti, niin alle 18-vuotiaiden määrä olisi lapsiperheiden keskimääräisen koon perusteella noin 482. Näistä vuosiluokilla 1-9 olisi noin 255 oppilasta ja yhden ikäluokan koko noin 28 oppilasta. (Laskentakaavana tontit x 2 / 17 x 9) Alue Tonttien määrä Arvioitu opp.määrä 1-9 lk Vikå ( ) Nisula ( ) Ulkometsä ( ) yhteensä Taulukko 9. Alustava arvio tonttien ja oppilaiden määrästä Keskustaajaman yleiskaava 2030 osoitettavilla alueilla Halkokarin koulun oppilasotto-alueella. Suluissa kaavoituksen suunniteltu aika. Alueille syntyvien tarkempi tarkastelu on liitteenä 9, jossa alkuvuosina syntyneitä on keskimäärin 27,5. Sen jälkeen syntyvyys kasvaa vuosittain aina 2022 asti, jolloin se on suurimmillaan 48. Tämä tilanne olisi silloin, jos kaikki tontit luovutettaisiin suunnitelmien mukaan ja keskimääräinen lapsiluku pysyisi samana ja tonteilla ei olisi muuttoliikettä. 5.3 Alueen kaavatilanne ja aluekuvaus Halkokarin koulun alueella on voimassa hyväksytty asemakaava, jossa alue on osoitettu merkinnällä Yo: Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Tontin koko on 3,3 ha. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi ja rakennusoikeus on annettu tonttitehokkuusluvun mukaan e=0,2, jonka mukaan rakennusoikeudeksi muodostuu 6646 k-m 2. Käytetty rakennusoikeus on tontilla nykyisin 6399 k-m 2. Koska tontin rakennusoikeus on melkein kokonaan käytetty, vaatii koulun laajennus asemakaavan muutoksen laatimisen. 24

25 Kuva 7. Kuvaote alueen ajantasa-asemakaavasta. Halkokarin koulu sijoittuu luvulla rakennetun asuinalueen keskelle. Tontti rajoittuu koillisessa omakotitalotontteihin, kaakossa Lasimestarintiehen, lounaassa omakotitalotontteihin ja luoteessa Halkokarintiehen. Kuva 8. Ilmakuvaote Halkokarin koulun alueelta. 25

26 5.4 Tulevan koulurakennuksen suhde tontin kokoon Kouluselvityksien yhteydessä on tutkittu Isokylän, Torkinmäen, ja Chydeniuksen koulujen tonttien rakennustehokkuutta, piha-alueita, pysäköintiä, saattoliikennejärjestelyjä ja väljyyttä. Tällä hetkellä ei ole virallista määräystä koulutonttien suunnittelun osalta mutta aiemmin suositus koulutonttien suunnittelussa on ollut 1,5 ha + 20 m 2 /oppilas. Tarkasteltaessa Halkokarin koulun tonttia tämän suosituksen perusteella tämä soveltuisi 900 oppilaan yksikölle ja mikäli pinta-alavaatimus per oppilas katsotaan olevan 10 m 2 /oppilas, mikä vastaa paremmin nykyisten avointen oppimisympäristöjen mitoitusta, tontti soveltuisi 1800 oppilaan yksikölle. Tämän tarkastelun pohjalta voidaan todeta, että Halkokarin koulun nykyinen tontti on riittävä oppilasennusteiden mukaiselle 770 oppilaan yksikölle. Koulun saattoliikenne ja pysäköintijärjestelyt eivät ole riittävän toimivia nykyiselläänkään, joten isompi oppilasmäärä ja yläkoulun tuomat mopo- ja mopoautoliikenne vaativat, että laaditaan koko aluetta koskeva liikenteen ja pysäköinnin kokonaissuunnittelu. Kapasiteetti varhaiskasvatus* ja perusopetus Isokylän Torkinmäen koulu Chydeniuksen Halkokarin Piispanmäen monitoimitalo koulu monitoimitalo monitoimitalo 920 * 600 * * * Tonttikoko m m m m m 2 Koulun koko k-m k-m k-m k-m k-m 2 Peittopinta-alan suhde rakennuksen kokoon 58 % (kerrosalasta sijoittuu 1 kerrokseen) 61 % 60 % 60 % -> 6600 k-m 2 60 % -> 6840 k-m 2 Rakennuksen peittopinta-ala % % % % % Pysäköintialue 23 % (30 %) 18 % (Hakakadun vartta käytetään saattoliikenteeseen) 22 % 25 % -> 8400 m 2 Piha-alueet 48 % 54 % 57 % m 2 -> 55 % Taulukko 10. Koulu- ja monitoimitalojen tonttien vertailu 30 % -> 8400 m m 2 -> 46 % 6 Pedagoginen toimintamalli Pedagoginen toimintamalli on liitteenä 8. 26

27 7 Hankkeen mitoitus 7.1 Oppilasmäärät ja ryhmämäärät eli kapasiteetti Halkokarin rakennuksessa olisi perusopetus 1-9 lk ja lisäksi 10- ryhmäinen päiväkoti n. 80 lasta ja 5-vuotiaat ja 6- vuotiaat, joissa on vuosittain n. 122 lasta. Laskelmassa on otettu 1-9 luokkien keskimääräiseksi oppilasmääräksi n Siten 2020-luvulla monitoimitalossa olisi noin 751 lasta tai oppilasta. Ikäluokka Ryhmiä Lapsia/oppilaita Varhaiskasvatus 0-4 v. 4 ryhmää vuotiaat 3 ryhmää vuotiaat 3 ryhmää 61 Perusopetus 1-9 lk 3 rinnakkaisluokkaa 549 Yhteensä n Taulukko 11. Halkokarin monitoimitalon kapasiteetti 7.2 Henkilökunta 7.3 Tilojen mitoitus Liitteessä 9. on kaupunkisuunnittelun laatima ennuste oppilasmääristä vuosittain Halkokarin monitoimitalon vaikutusalueella. Sen perusteella näyttäisi uusilla alueilla tulevan vuosina keskiarvoa enemmän oppilaita vuosittain. Tämän johdosta tonttien luovutuksessa pitäisi pyrkiä tasaamaan oppilasmäärää ko. ajalla ja tarjota tontteja enemmän kaupungin muilla alueilla. Henkilökuntaa tarvittaisiin varhaiskasvatuksessa ml. esiopetus noin 40, perusopetuksessa opettajia noin 19+18, koulunkäynninohjaajia n. 2-4, ruokapalveluissa 7, siistijöitä 6, oppilashuollossa 3 ja nuorisotoimessa/ap-ip 3-4. Yhteensä henkilöstön määrä olisi n Tilojen alustava mitoitus: Oppimisen tilat opetustilat, ryhmätyötilat, tiedonhakutilat, näyttämö ja niiden varastot Liikunnan tilat liikuntatila, varastot, pukuh. ja pesutilat Ruokahuollon tilat ruokasali, keittiö varastoineen, henk.k. sost. Oppilashuollon tilat terv.hoitaja, psykologi ja kuraattori Halkokari 3370 m m2 650 m2 99 m2 Halkokari 27

28 Oppilaiden tilat 250 m2 WC:t, vaatesäil., henk.kohta tav.säil., oppilaskunta ja kuraeteinen Hallinnon ja henkilökunnan tilat 430 m2 henk.k. kahvio, opett. Työsk.tilat, rehtori, kanslisti, opo, vahtim., TVT-tukih., varastot,wc:t ja sosiaalitilat Huoltotoimen tilat vaihtelee suunnittelu ratkaisun mukaan siivoustilat, kiinteistöhoitotila, jätehuoltotila Liikennetilat - - tuulikaapit, aulat, käytävät ja porrashuoneet Tekniset tilat - - IV-koneh., lämmönjakotila, sähkö- ja av.tekn. tilat Koulun nettoala (hym2) 6299 m2 Varhaiskasvatuksen tilat 1170 m2 Nuorisotoimen tilat (yhteistyössä: pk, koulu, aamup.- ja m2 IP-toiminta, oppilashuolto ja terapeutit) Tilojen nettoala hym2 yht. (koulu, pk, nuorisotoimi) = 7669 hym = 7769 hym2 Tilojen bruttoala (k-m2) 7669 X 1,35= k-m X 1,5= k-m2 Taulukko 12. Halkokarin alustava mitoitus. Koulurakentamisen normiohjausta ei enää ole rakentamisen valtionosuuksien poistuttua. Opetushallituksella on vuonna 2012 julkaistu esi- ja perusopetuksen koulurakentamisen tunnuslukutaulukosto, jossa on oppilasmäärän perusteella viiden oppilaan välein ilmoitettu tilojen tunnusluvut. Lisäksi on jonkin verran käytössä eri oppilaineiden suunnitteluoppaita, jotka nekin ovat osittain vanhentuneet. Tilojen tarve ei ole suoraan luettavissa Opetushallituksen tunnuslukutaulukosta 2012, mutta jonkinlainen suuruusluokka siitä on katsottavissa. Tarve vaihtelee eri hankkeissa ja lähtökohtana on käyttäjien toiminnan tarpeet ja painotukset. OPH:n taulukosta puuttuu mm. aamupäivä- ja iltapäivätoiminnan, nuorisotoimen ja varhaiskasvatuksen tilat. Tilojen nettopinta-ala on m2, jossa ei ole mukana huoltotoimen-, liikenne- eikä teknisiä tiloja. Suunnitteluratkaisut vaihtelevat niin, että ne huomioivan kertoimen vaihteluväli on noin 1,35-1,5. Hyötyneliöiden muuttaminen bruttoneliömetreiksi esim. kertoimella 1,35 tuottaa k-m2. Lopullinen pinta-ala tarkentuu hankesuunnitteluvaiheessa. Tontin käyttöä ja rakennuksen sijoittumista tontille tulee tarkastella erillisessä suunnittelussa, jotta tontin toiminnot saataisiin sovitettua yhteen. Hyviä kokemuksia on mm. Ykspihlajan koulun ja päiväkodin suunnittelusta. Pienempien lasten saattoliikenne ja henkilökunnan ja oppilaiden kulkemiset ja pysäköinnit sekä leikki- ja liikuntapiha on hyvä silloin määritellä. Samoin on otettava kantaa tontin nykyisen kasvillisuuden säilyttämiseen ja tutkittava 28

29 mahdolliset uhanalaiset lajit. Tässä yhteydessä tutkitaan myös maaperän koostumus rakennuspaikalla. 8 Koulun, päiväkodin ja huoltajien kuuleminen ja lausunnot 8.1 Henkilöstön kuuleminen Henkilöstölle on pidetty infotilaisuuksia, joissa käyttäjillä oli mahdollisuus kommentoida suunnitelmaa (liite 1.) ja opettajakunnalle Itäreitin yhteisessä VESO-päivässä la , jolloin myös tutustuttiin Torkinmäen uusiin tiloihin. Opetushenkilökunta on ollut myös osallisena pedagogisen suunnitelman laatimisessa. 8.2 Oppilaskunnan kuuleminen Oppilaskunnalle on kerrottu hankkeesta ja he ovat pohtineet ryhmätyönä kommentteja (liite 2.). 8.3 Vanhempainraadin kuuleminen Halkokarin vanhempainraadille on pidetty infotilaisuus , jossa heillä on ollut mahdollisuus kommentoida hanketta (liite 3.). 8.4 Lapsivaikutusten arvioinnit Hankkeesta on tarkoitus tehdä lapsivaikutusten arvio syksyn 2019 aikana. 8.5 Eri tahojen lausunnot Puhtaus ja ruokahuoltopalvelut (liite 4.), oppilashuolto (liite 5.) ja nuorisotoimi (liite 6.) ovat antaneet lausuntonsa hankkeisiin. Kaupunkirakentamisen vastuualue on tutkinut Halkokarin monitoimitalon esiselvitystä varten vaihtoehtoisia toteuttamistapoja (liite 7.). Verrattiin kahta vaihtoehtoa: A) Halkokarin koulun nykyisten tilojen peruskorjaus- ja uudisrakentaminen ja B) uudisrakennus ja vanhan rakennuskannan purkaminen. Parempana vaihtoehtona nähdään vaihtoehto B uudisrakennus ja vanhan rakennuskannan purkaminen. 9 Työryhmän esitys hankkeesta Työryhmä esittää, että Halkokarin alueelle rakennetaan uudisrakennuksena nykyiselle tontille monitoimitalo, jossa on palvelut varhaiskasvatuksesta 29

30 perusopetuksen yhdeksänteen luokkaan noin 750:lle lapselle/nuorelle. Alueen yhden ikäluokan koko on n välillä ja monitoimitalon kapasiteettina tulisi olla varhaiskasvatuksessa tilat 0-4 -vuotiaille 72-96:lle lapselle / neljä ryhmää, kolme rinnakkaisryhmää 5-vuotiaille ja 3 rinnakkaisryhmää esiopetukselle. Perusopetuksen luokille 1-9 tulisi olla kolme rinnakkaisluokkaa sekä tilat pienja valmistavalle ryhmälle. Lisäksi talossa tulisi olla tilaa oppilaanohjauksen ja oppilashuollon työntekijöille (opo, kouluterveydenhoitaja, -kuraattori, -lääkäri ja -psykologi) ja nuoristoimelle sekä aamu- ja iltapäivätoiminnalle. Tilantarve olisi yhteensä m2, jossa ei ole mukana huoltotoimen-, liikenne- eikä teknisiä tiloja. Näistä noin 1170 m2 olisi varhaiskasvatuksen tiloja, oppimisen tilat noin 3370 m2, liikuntatilat noin 1500 m2, ruokahuollon tilat noin 650 m2, oppilashuollon tilat noin 99 m2, nuorisotilat/ap ja ip-toiminta m2. Lopullinen pinta-ala tarkentuu hankesuunnitteluvaiheessa. Monitoimitalon suunnittelussa ja rakentamisessa tulee huomioida myös mahdollinen rakennuksen laajenemissuunta. Monitoimitalon valmistumiseen liittyen tulisi Itäreitin oppilaaksiottoaluetta tarkistaa. Rytimäen koulun alueen oppilaat tulisivat jatkossa olemaan Piispanmäen oppilaita, kuten myös osa nykyisen Halkokarin oppilaista. Itäreitin perusopetusalueen oppilaaksiottorajoja tarkistetaan siten, että Halkokarin monitoimitalon ja suunnitellun Piispanmäen monitoimitalon välinen raja kulkisi pohjoisen suunnassa Kaanaanmaantietä-Rödsöntielle ja Ulkometsän päiväkodin takaa Trulleviin päin kulkevaa viherväylää pitkin. Oppilaaksiottorajojen raja-alueiden oppilaiden osalta voidaan käydä koulujen välillä neuvottelua vuosittain. Lisäksi on pohdittava, jatkuvatko matematiikkaluokat Halkokarilla vai tehdäänkö joku muu toiminnallinen tai opetussuunnitelmallinen ratkaisu. Matematiikkaluokan erityinen opetussuunnitelma alkaa vuosiluokalta 3 ja jatkuu 9. luokkaan asti. Vuosittain ryhmässä on ollut n oppilasta. Halkokarin koulukiinteistöt puretaan kokonaisvaltaisen selvityksen mukaan ja siirrettävälle elementtirakennukselle etsitään uusi sijoituspaikka. Rytimäen kiinteistöjen käyttö jatkossa tulee pohtia uudelleen ja miettiä voivatko ne toimia esim. väistötiloina tai ekstratilana tai tuleeko kyseeseen kiinteistöjen myyminen/vuokraus. Monitoimitalon liikuntasalin mitoitus ja käyttötarkoitus eri liikuntalajien käyttöön sopivaksi tulee tarkastella yhdessä Keskuspuistoon suunniteltavan hybridiareenan liikuntasalin laajuuden ja kapasiteetin suhteen. Lisäksi tulee selvittää, kuinka paljon koululiikunta saa kaiken kaikkiaan tunteja toteutumaan suunniteltavassa hybridiareenassa. 30

31 Esiselvitystyöryhmä esittää, että Piispanmäen ja Halkokarin monitoimitalojen rakennushankkeet toteutetaan peräkkäin niin, että Halkokarin monitoimitalon rakennushankkeen aikana nykyinen Hakalahden koulu voisi osittain tai kokonaan toimia Halkokarin koulun väistötilana. Se olisi kokonaistaloudellisesti merkittävä ratkaisu. Esiselvitystyöryhmä esittää myös selvitettäväksi, millaisia taloudellisia ja toiminnallisia hyötyjä kaupungille voisi koitua siitä, että molemmat monitoimitalohankkeet yhdistettäisiin samaan hankintakokonaisuuteen, jolloin se voitaisiin toteuttaa joko allianssi- tai elinkaarimallilla. Rakentamisaikatauluksi esiselvitystyöryhmä esittää, että Piispanmäen monitoimitalon rakentaminen voisi alkaa vuonna 2022 ja Halkokarin monitoimitalon rakentaminen vuonna Halkokarin koulun kaavaa tulisi muuttaa siten, että se mahdollistaa vähintään 2-kerroksisen rakentamisen, jossa tonttitehokkuusluku olisi vähintään e=0,5. Hankkeen aikataulu Hankkeen aikataulu voisi olla seuraava: Hankesuunnittelu (tilaohjelma, kustannusarvio, investointipäätös) 2020 aikana Alueen aluesuunnittelu valmiiksi, jonka jälkeen alueen asukkaiden keskustelu ja virallinen kuuleminen. Suunnittelua ennen on oltava tiedossa laajennuksen massoittelu, toivotut liikennetoiminnot ja leikki- ja liikuntatoiminnot tontilla. Kaavamuutosprosessi käyntiin 2019 Ohikulkutien alikulun rakentaminen 2021 aikana Rakentamisen valmistelu (hankkeen ja rahoituksen kilpailutus, sopimusneuvottelut, urakka- ja hankintasopimukset) 2022 Rakentaminen alkaa 2024 Käyttöönotto elokuussa Esityksen vaikutusten ennakkoarviointi 10.1 Uudisrakentamisen investointikustannusten arvio 10.2 Varustamisen ja kalustamisen kustannukset 10.3 Vaikutukset käyttömenoihin ja sisäisen vuokran muutos Kustannusarviot ovat erillisessä liitteessä, joka jaetaan sivistyslautakunnan ja kaupunginhallituksen kokouksissa. 31

32 Liitteet Liite 1. Halkokarin henkilökunnan kokous Pelko, että korjaus ei onnistu, että terveysongelmat jatkuvat. Kestävä kehitys tulee ottaa huomioon. Esteetön ja helposti hahmotettava. Tilat selkeitä ja muunneltavia. Keittiöt uusissa kouluissa olleet pieniä. Tarve kärryille tilaa. Keittiöön ikkunoita. Terveydenhoitajalle riittävän iso tila ja lepohuone. Liikuntatilat. Liikunnan opetukselle tilaa pihalla ja luontoa pitäisi jäädä. Merellisyys ja historiallinen näkökulma voisi näkyä. Liite 2. Oppilaskunnan kokous Paikalla 14 oppilasedustajaa. Käytiin läpi suunnitelmia ja mietittiin, mikä on monitoimitalo. Oppilaat pohtivat ryhmissä asioita, jonka jälkeen oli keskustelu. 1. Koulumme tiloissa on hyvin / toimivaa - Tilaelementti, erillinen ruokala 2x, luokat tilavia, lamput, lasikoppi, järjestelmä Rytimäki-Halkokari, pihalla: (rimppa=rimpuiluväline) rimppa ja pikku sininen rimppa leikkivälineet, areena, vaijeri 2. Koulumme tiloissa on kehitettävää - Isommat tilat, äänieristys, ilmastointi, luokkien ilma tunkkainen, liikuntasalin pukukopit, liikuntavarasto, iltapäiväkerho, elektroniikka (ompelukoneet ja tietotekniikka, verkko), ruokala pieni, kunnon kirjasto, iso oleskelutila, pihalle: isompi etupiha, penkit 3. Missä viihdyn parhaiten koulussa? - Säkkituoleilla, pöydän alla, penkit, salissa, lasikopissa, omassa luokassa 2x, käytävällä, pihalla, välituneilla, tankorimpan tekonurmi,pihan rimppiksellä 2x, etupihalla, vaijerilla 4. Monitoimitalossa olisi tärkeää - Iso kirjasto 2x ja oleskelutila, iso ruokala 2x, iso liikuntasali 2x, juomapaikkoja, hyvä ilmastointi ja elektroniikka, tietotekniikkaa, sisustus ja ulkonäkö, pulpettien tilalle pöytiä, tarpeeksi tilaa, pulpetteja enemmän, kaverit säilyisi (ei koulun vaihtoa jo talossa oleville), nuorisotalo, AP-IPkerho 5. Pihalla olisi tärkeää olla - Tämän hetkinen rimppa, pikku rimppa, iso jalkapallokenttä, hyvät ulkopenkit 2x, leikkivälineitä, oleskelupaikka, kiipeilyteline 2x, keinut, areena, tekonurmi, rimppis 32