SALLA NARUSKAJOEN RANTA - ASEMAKAAVA RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS
|
|
- Tommi Tuominen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SALLA NARUSKAJOEN RANTA - ASEMAKAAVA RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS SALLAN KUNTA SALLAN YHTEISMETSÄ SEITAP OY
2 1. PERUS JA TUNNISTETIEDOT SALLA NARUSKAJOEN RANTA - ASEMAKAAVA KORTTELIT 1 26 Kaava-alue: Kaavoitettavana on Sallan yhteismetsän omistamat Naruskajoen ja Sorsajoen rantaalueet ja tilan RN:o 44:1 Naruskajoen ranta-alue. Ranta-asemakaavoitettava alue on pinta-alaltaan n. 300 ha. Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, Rovaniemi, Vastaava kaavoittaja Tapani Honkanen, maanmittausteknikko, YKS 282 puh , , tapani.honkanen@seitap.fi Kaavan vireilletulo ja vuorovaikutteisuus: Ranta-asemakaavan vireilletulo on kuulutettu , mistä lähtien osallistumisja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä kunnassa. Kolme vaihtoehtoista kaavaluonnosta ja kaavan valmisteluaineisto pidettiin valmisteluvaiheessa nähtävänä (MRA 30 ). Ranta-asemakaavaehdotus pidettiin MRA27 :n mukaisesti julkisesti nähtävänä Ranta-asemakaavaehdotuksesta on pyydetty MRA 28 :n mukaiset lausunnot Sallan kunnanvaltuusto hyväksyi ranta-asemakaavan Kaavoitettavan alueen sijainti: Naruskajoen ranta-asemakaava-alueen sijainti ilmenee kansilehdellä olevasta kartasta.
3 Kaavoitettavan alueen rajaus ilmenee alla olevasta kartasta, jolle yhteismetsän kaavoitettavat alueet on rajattu puneella. Yksityistila RN:o 44:1 sijoittuu alueen pohjoispäähän yhteismetsän alueiden väliin.
4 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavan laatimisen tavoitteet Yhteismetsän tavoitteena on käyttää omistamaansa aluetta mahdollisimman hyvin osakkaille hyötyä tuottavalla tavalla. Sallan yhteismetsällä on hyvä kokemus Naruskajärven rantaalueen kaavoituksesta. Kokemuksen perusteella yhteismetsä on päättänyt käyttää osan yhteismetsän muistakin ranta-alueista rakennusmaana. Tällä ranta-asemakaavalla kaavoitetaan yhteismetsän omistamaa Naruskajoen ja Sorsajoen ranta-aluetta sekä yhteismetsän maiden väliin jäävä yksityistila RN:o 44: Kaavaprosessin vaiheet Kaavan vireilletulo kuulutettiin Valmisteluaineisto pidetään nähtävänä (MRL 62, MRA 30 ) Ranta-asemakaavaehdotus pidettiin julkisesti nähtävänä. (MRA 27 ) ja siitä pyydettiin lausunnot (MRA 28 ). Kun muistutukset ja lausunnot on saatu, kaavasta järjestettiin viranomaisneuvottelu Sallan kunnanvaltuusto hyväksyi ranta-asemakaavan Ranta-asemakaava Ranta-asemakaava valmisteltiin huolellisella vaihtoehtotarkastelulla. Ennen nähtäville asettamista kaavaehdotus tärkeimmiltä osiltaan koepaalutettiin ja kaavaehdotuksella esitetyn rakentamisen sijoittuminen arvioitiin maastossa. Ranta-asemakaavalla Sallan yhteismetsän Naruskajoen ja Sorsajoen ranta-alueelle osoitetaan 26 omarantaista ja 23 yhteisrantaista loma-asunnon rakennuspaikkaa. Tilan RN:o 44:1 alueelle osoitetaan tilalla toimivan yrityksen rakennuspaikalle rakennusoikeutta laajentamistarpeisiin ja yrityksen yhteyteen 7 rakennuspaikkaa lomaasuntojen rakentamiseen. Tilalle osoitetaan yksi uusi omarantaisen luontoinen loma-asunnon rakennuspaikka. 2.4 Ranta-asemakaavan toteuttaminen Ranta-asemakaavan toteuttaminen ajoittunee useille vuosille. Sallan yhteismetsällä on tällä hetkellä runsaasti kysyntää loma-asuntojen rakennuspaikoista, joten kaava toteutunee Naruskajärven ranta-asemakaavaa ripeämmin. Ranta-asemakaavan liitteeksi laadittiin vesihuollon yleissuunnitelma, jossa esitetään miten keskitetty jätevesien käsittely alueella voidaan hoitaa taloudellisesti. Suunnitelma on yleissuunnitelma tasoinen ja sen toteuttamiseksi tulee laatia tavanomainen vesihuoltosuunnitelma linja ja puhdistamo suunnitelmineen. Vesihuollon suunnitelmassa tulee erityistä huomiota kiinnittää puhdistamo ratkaisuun, niin että puhdistamosta ei aiheudu pohjavesien tai vesistön pilaantumisen vaaraa.
5 3 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLISTA 3.1 Luonto- ja maisema Kaava-alueen maaperä ja luontoselvitykset laadittiin kesän 2006 aikana. Luontoselvityksen teki FM Pia Koski Ramboll Finland OY:stä. Luontoselvitys käsitti Sallan yhteismetsän kolme kaavoitettavaa kohdetta; Narskajoki, Saukkojärvi ja Joutsenlampi-Siskeli. Luontoselvitys raportti on erillisenä liitteenä. Luontoselvitys: (Luontoselvityksen karttaliite tämän kaavaselostuksen viimeisenä sivuna) Alueille tehtiin maastokäynti Alueilta selvitettiin luontotyypit ja niiden kasvillisuus yleispiirteisesti. Erityistä huomiota kiinnitettiin mahdollisiin luonnonsuojelulain mukaisiin luontotyyppeihin (29 ), metsälain määrittelemiin tärkeisiin elinympäristöihin (20 ) ja vesilain mukaisiin luontotyyppeihin (15 a, 17 a ). Suunnittelualueelta selvitettiin myös mahdolliset luontodirektiivin IV liitteen mukaiset lajit ja uhanalaiset lajit (Rassi ym., 2001). Luonnonsuojelulain 29 lueteltuihin luontotyyppeihin kuuluvia luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia alueita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu. Näitä luontotyyppejä ovat: - luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt - pähkinäpensaslehdot - tervaleppäkorvet - luonnontilaiset hiekkarannat - merenrantaniityt - puuttomat tai vähäpuustoiset hiekkadyynit - katajakedot - lehdesniityt - avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut tai puuryhmät Metsälain 10 käsitellään metsien monimuotoisuuden säilyttämistä ja erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Metsiä tulee hoitaa siten, että yleiset edellytykset metsien biologiselle monimuotoisuudelle ominaisten elinympäristöjen säilymiselle turvataan. Metsälain 10 mukaiset metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt ovat: - lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt - ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet, sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolella sijaitsevat letot - rehevät lehtolaikut - pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla - rotkot ja kurut - jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät - karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat Vesilain 15 a ja 17 a :ssä on määritelty luonnonympäristöä koskevia vesistöjen käytön yleisiä rajoituksia. Vesilain mukaiset kohteet on huomioitava kaavoituksessa. Enintään 10 hehtaarin suuruisen fladan tai kluuvijärven tai Lapin läänin ulkopuolella enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilaisena säilymistä ei saa vaarantaa toimenpiteillä. Muualla kuin Lapin läänissä sijaitsevan luonnontilaisen uoman muuttaminen on kielletty, jos uoman säilyminen luonnontilaisena vaarantuu. Kielto koskee myös luonnontilaisia lähteitä. Myös luontotyyppien paikallinen arvo huomioitiin. Maastokäynnin aikana pyrittiin tekemään havaintoja myös eläimistöstä. Linnuston osalta ajankohta oli liian myöhäinen alueella pesivien lajien selvittämiseksi.
6 Lähtöaineistona olivat ympäristöhallinnon HERTTA - tietojärjestelmän tiedot uhanalaisista lajeista. Lähtöaineiston mukaan kaavoitettavalla alueella ei ole uhanalaisia lajeja. Naruskajoen kaava-alueen vieressä Hietaniemessä on kaksi laaksoarhon (Moehringia lateriflora) esiintymää ja yksi pohjanluhtalemmikin (Myosotis nemorosa) esiintymä (ks. liite 1.). Laaksoarho on vaarantunut (VU) ja luonnonsuojelulain mukainen erityisesti suojeltava laji. Pohjanluhtalemmikki on silmälläpidettävä (NT) laji. Kaavoitettavilla alueilla ei lähtöaineiston mukaan ole myöskään Natura verkostoon kuuluvia kohteita, luonnonsuojelualueita tai erilaisten suojeluohjelmien mukaisia alueita. Naruskajoen alue on kokonaisuudessaan hyvin luonnontilainen. Alue on maisemaltaan vaihteleva ja joenvarsi tuo sille omaleimaisuutta. Erityisesti Rovakaltionharjut ovat maisemassa selkeästi erottuva maastonmuodoiltaan ja harjualue on myös metsältään hieno. Metsätyypit vaihtelevat tuoreista kankaista karukkoisiin metsiin. Joenvarressa tyypillisiä luontotyyppejä ovat suot ja soistuneet metsät. Jokivarressa on myös tulvaniitty. Alueella on kaksi luonnontilaista puroa ja pieni lampi, jotka ovat metsälain tarkoittamia tärkeitä elinympäristöjä. Myös alueella olevat tihkupinnat ovat metsälain mukaisia kohteita. Jokivarren tulvaniityllä ja tuoreen kankaan vanhalla metsällä on paikallista luontoarvoa, ja ne suositellaan säästettäviksi. Alla on esitetty luontotyypit (1-15), jotka alueella esiintyvät. 1. Kuivahko kangas (EMT) Kuivahkon kankaan metsiä tavataan alueella tasaisesti, yleensä rinteillä tai niiden lakialueilla. Metsät ovat mäntyvaltaisia, alikasvoksena on useimmiten koivua (Betula pubescens). Kuusta (Picea abies) kasvaa myös harvakseltaan ja katajaa (Juniperus communis) siellä täällä. Metsät ovat luonnontilaisia ja suhteellisen iäkkäitä. Kenttäkerroksen valtalajit ovat variksenmarja (Empetrum nigrum) ja puolukka (Vaccinium vitis-idaea). Mustikkaa (Vaccinium myrtillus) tavataan myös ja paikoitellen juolukkaa (Vaccinium uliginosum) sekä kavervaa (Calluna vulgaris). Kuivahkon kankaan metsää Naruskajoella. 1. Luhtainen ruoho- ja heinäkorpi (RhK) Kuviolla on joenvarressa sijaitseva luhtainen ruoho- ja heinäkorpi. Puuston muodostavat isohkot kuuset, koivu ja pajut (Salix spp). Kuviolla on myös jonkin verran lahonneita ja kaatuneita puita. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat hilla (Rubus chamaemorus), ruohokanukka (Cornus suecica), vaivaiskoivu (Betula nana), metsäimarre (Gymnocarpium dryopteris) sekä metsäkorte (Equisetum sylvaticum) ja rantaviivan tuntumassa kasvavat mesiangervo (Filipendula ulmaria), ojakellukka (Geum rivale) sekä kultapiisku (Solidago virgaurea). Pohjakerroksessa on paikoin rimpipintoja. Kuvio on metsälain (10 ) määrittelemä tärkeä elinympäristö (ruoho- ja heinäkorvet). 2. Kangaskorpi (KgK) Kuviolla kasvaa kuusivaltaista, varttunutta metsää. Koivua kasvaa seassa kohtuullisesti. Maapuita on paljon. Pohjakerroksessa on paikoin rahkasammalta (Spaghnum spp.), pääasiassa kuitenkin metsäsammalia (mm. korpikarhunsammal (Polytrichum commune), metsäkerrossammal (Hylocomium splendens)). Kenttäkerroksessa tavataan mm. mustikkaa ja puolukkaa, juolukkaa, metsäkortetta, hillaa, metsämaitikkaa (Melampyrum sylvaticum) sekä pikku- ja isotalvikkia (Pyrola minor, Pyrola rotundifolia).
7 3. Puro a) Luonnontilainen puro, joka on yläosastaan rämereunainen. Alaosastaan puro rajoittuu ruoho- ja heinäkorpeen eli vallitsevina ovat ko. tyypille luonteenomaiset kasvit. Yleisesti puronvarrella tavattua kasvillisuutta ovat viiltosara (Carex acuta), vaivaiskoivu, kurjenjalka, metsälauha (Deschampsia flexuosa), mesiangervo ja rönsyleinikki (Ranunculus repens). b) Puro on luonnontilainen lukuun ottamatta yläosaa, joka on rummussa tien alituksen takia. Puro virtaa vuolaasti ja on kaiken kaikkiaan hieno maisemassakin. Puron varrella tavattava kasvillisuus on osittain luhtaista mm. suohorsmaa (Epilobium palustre), ojakellukkaa ja karhunputkea (Angelica sylvestris). Itäpuolella on korpimetsää ja puronvarren kenttäkerroksessa tavataan mm. metsäkortetta, vilukkoa (Parnassia palustris), metsäimarretta ja metsäkurjenpolvea (Geranium sylvaticum). Purot ovat metsälain (10 ) mukaisia, säilytettäviä kohteita (purojen ja pysyvän vedenjuoksu - uoman muodostavien norojen välittömät lähiympäristöt). 4. Tuore kangas (HMT) Hienoa, yhtenäistä ja puustoltaan iäkästä tuoretta kangasmetsää. Valtapuina ovat männyt (Pinus sylvestris) ja kuuset, paikoin kasvaa suuriakin mäntyjä. Aluspuuna on koivua. Keloja ja maapuita on runsaasti. Pohjakerroksessa yleisin sammal on metsäkerrossammal. Kenttäkerroksen valtalajeina ovat mustikka ja paikoin variksenmarja. Juolukkaa tavataan myös paikoin. Kuvio on yhtenäistä, hienoa ja puustoltaan iäkästä vanhaa metsää, ja suositellaan säilytettäväksi sen paikallisen luontoarvon vuoksi. 5. Lyhytkorsineva (OlLkN) Ko. suotyyppiä tavataan lähinnä joenvarrella ja yhdistyneenä rämekasvillisuuden kanssa eri puolilla suunnittelualuetta. Kuviolla on oligotrofista välipintakasvillisuutta. Kenttäkerroksessa vallitsevina ovat tupasvilla (Eriophorum vaginatum), rahkasara (C. pauciflora) ja tupasluikka (Trichophorum cespitosum). Paikoin kasvaa myös jouhisaraa (C. lasiocarpa). Pohjakerroksessa vallitsevana on jokasuonrahkasammal (S. angustifolium). 6. Pohjaveden tihkupintoja Tuoretta kangasmetsää pohjaveden tihkupintoja on avointa, puita ei alueen reunoilla kasvavia pohjakerroksessa esiintyy purolähdesammalta hetesirppisammalta Kenttäkerroksen lajisto runsaana esiintyvästä karhunputkesta, vilukosta, helenioides), frigida), läätteestä pohjanluhtakuusiosta Kuvio on metsälain (10 elinympäristö (tihkupintojen välittömät lähiympäristöt). kasvavassa jyrkähkössä rinteessä on muutamassa kohdassa. Kasvillisuus esiinny lukuunottamatta joitain pajuja. Tihkupintojen lähdesammalista mm. (Philonotis fontana) ja (Warnstorfia exannulata). koostuu mm. suohorsmasta, vesihierakasta (Rumex aquaticus), kangaskortteesta (E. hyemale), huopaohdakkeesta (Cirsium pohjansilmäruohosta (Euphrasia (Saussurea alpina) ja (Pedicularis ssp. borealis). ) määrittelemä tärkeä
8 7. Lampi Kuviolla on tien varrella sijaitseva lampi, jota reunustaa länsipuoleltaan kapea luhtareunus. Luhdan rahkasammalpohjalla kasvaa mm. suokukkaa (Andromeda polifolia), hillaa, luhtavillaa ja mutasaraa (C. limosa). Lammen länsipuolella kasvava metsä on karukkoista kangasmetsää. Kuvio on metsälain (10 ) määrittelemä tärkeä elinympäristö (pienten lampien välittömät lähiympäristöt). 8. Kuiva kangas (MCClT) Kasvillisuustyyppiä esiintyy Rovakaltionharjujen pohjoispuolella ja Sorsajoen varrella. Puusto on mäntyvaltaista, harvakseltaan kasvaa myös kuusta ja koivua. Puusto on tasalaatuista ja suhteellisen luonnontilaista. Kenttäkerroksessa tavataan pääasiassa kanervaa ja mustikkaa. Pohjakerroksessa vallitsevana on poronjäkälä (Cladonia rangiferina.). 9. Karukkokangas (ClT) Kuviolla on etenkin Rovakaltionharjuilla ja suunnittelualueen pohjoisosassa tavattavaa mäntymetsää. Puusto on tasalaatuista ja suhteellisen luonnontilaista. Pohjakerroksessa ovat vallitsevina poronjäkälät, torvijäkäliä (Cladonia spp.) ja kynsisammalia (Dicranum spp.) tavataan myös paikoitellen. Kenttäkerroksessa kasvaa harvakseltaan kanervaa. 10. Tupasvillaräme (TR) Kuvion puusto koostuu kitukasvuisesta männystä, paikoin kasvaa myös koivua. Tupasvilla on kenttäkerroksen ja jokasuonrahkasammal pohjakerroksen valtalaji. Kenttäkerroksessa esiintyy runsaana myös hillaa ja paikoin suokukkaa sekä pullosaraa (C. rostrata). 11. Vaivaiskoivuräme (VkR) Alueen vaivaiskoivurämeet sijoittuvat lähinnä suunnittelualueen keski- ja pohjoisosiin. Puuston muodostaa sama kitukasvuinen mänty kuin tupasvillarämeillä. Vaivaiskoivu on sen sijaan kuvioiden kenttäkerroksen valtalaji. Muuta kenttäkerroksessa tavattavaa lajistoa ovat mm. juolukka ja suopursu (Ledum palustre), joita kasvaa paikoitellen. Vaivaiskoivurämettä Naruskajoen varressa. 12. Tulvaniitty Kuviolla ei ole selkeää vyöhykkeisyyttä ja kasvillisuus on melko vaatimatonta. Rannan tuntumassa kasvaa tunturipajua (Salix glauca) ja vaivaiskoivua. Muuten kuvio on heinäinen koostuen mm. metsälauhasta, nurmilauhasta (D. cespitosa), nurmiröllistä (Agrostis capillaris) ja korpikastikasta (Calamagrostis purpurea). Alueella kasvavia ruohoja ovat mm. metsäkurjenpolvi, mesiangervo ja vilukko. Tulvaniityllä on paikallista luontoarvoa ja kuvio tulisi säilyttää mahdollisuuksien mukaan alueelle rakennettaessa.
9 Tulvaniittyä jokivarressa. 13. Kangasräme (KgR) Tätä kuivahkojen kangasmetsien soistumaa tavataan joen varrella, suunnittelualueen keskiosissa. Kuvion puusto on mäntyvaltaista, myös koivua ja kuusta esiintyy. Tiheät rämevarpukasvustot (juolukka, variksenmarja, suopursu) vaihtelevat kangaskasvillisuuden kanssa. Ruohoista tavataan erityisesti hillaa. 14. Rimpineva (OlRiN) Kuviolla on rimpipintaista oligotrofista nevaa, joka kombinoituu rämekasvillisuuden kanssa. Pohjakerroksen muodostaa lähinnä rimpirahkasammal (S. annulatum). Kenttäkerroksessa tavataan mm. mutasaraa, tupasluikkaa, tupasvillaa ja pullosaraa. Maisema Kuten luontoselvityksestä on nähtävissä Naruskajoki virtaa suhteellisen huomaamattomana maisemassaan. Joella ei ole syvää uomaa ja siksi se on jopa vaikea paikallistaa suurmaisemassa. Sorsajoki vähäisempänä on sitäkin huomaamattomampi. Kaavoitettavan alueen lähimaisemassa on kaksi ympäristönsä yleisilmeestä poikkeavaa maisematekijää; Rovakaltionharjut suppamuodostelmineen ja Varttojen koskiosuus Naruskajoessa. Naruskajoki on luonteeltaan runsaskoskinen joki, mutta kaavoitettavalta osaltaan joki on suurelta osin suvantoista. 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Kaavoitettavat alueet kuuluvat Itä-Lapin maakuntakaavan alueeseen. Maakuntakaavassa Naruskajoen alue sijoittuu MU (6011) alueelle, jonka varausperuste; Maakunnallinen melonta ja virkistyskalastusalue ja kehittämisperiaate; Alueelle rakennetaan ulkoilu- ja veneilyreittejä reittisuunnitelmien mukaan. metsätaloudessa otetaan ulkoilu huomioon. Maakuntakaavan suunnittelumääräys määrää mm. että ranta-alueilla taajamatoimintojen ulkopuolella vapaan ranta-alueen osuus tulee olla vähintään puolet muunnetusta rantaviivasta, ranta-alueilla tulee turvata rannan suuntainen kulkuyhteys eikä rakennuspaikkoja saa suunnitella sijoitettavaksi tulvauhka-alueelle.
10 Ote maakuntakaavasta.
11 4 RANTA-ASEMAKAAVAN VALMISTELU 4.1 Vaihtoehtotarkastelu Naruskajoen ranta-alueesta laadittiin valmisteluvaiheessa kolme vaihtoehtoluonnosta, jotka poikkeavat toisistaan siinä, että vaihtoehto 1 oli laadittu erikoisen suurina rakennuspaikkoina (yleensä n. 1 ha), vaihtoehto 2 on tavanomaisella tonttikoolla (tontit n. 0,5 ha). Vaihtoehtona kolme on laadittu luonnos, jossa Tuntsan Pubin läheisyyteen esitettiin myös yhteismetsän maalle tehokas kaava-alue, jossa tontit eivät ole omarantaisia. Vaihtoehdoissa 1 ja 2 esitettiin yhteismetsän alueelle 37 loma-asunnon rakennuspaikkaa. Rakennuspaikoista 30 oli omarantaisia, seitsemän sijoittui kauemmas rannasta. Omarantaistenkaan kortteleiden kohdalla korttelialuetta ei osoitettu rantaan, vaan rantaan jätetään rakentamiselta vapaa alue. Vaihtoehdossa 3 yhteismetsän maalle esitettiin yhteensä 49 rakennuspaikkaa. Muihin vaihtoehtoihin verrattuna lisäys esitettiin Tuntsan Pubin ympäristöön, johon esitettiin 12 tonttia enemmän kuin vaihtoehdoissa 1 ja 2. Toteuttamisessa vaihtoehtoisten luonnosten erona on em. tonttikoon lisäksi kulkuyhteyden järjestäminen, joka suurilla Tuntsan tiehen rajoittuvilla tonteilla jäisi rakentajan toteutettavaksi, kun pieninä tontteina toteutettaessa yhteismetsän tai rantakunnan tehtäväksi jää lyhyiden kaavatieyhteyksien toteuttaminen. Yksityistilan RN:o 44:1 alueelle osoitettiin yksi matkailupalvelujen tontti Tuntsan Pubin nykyiselle paikalle. Kaavaluonnoksessa yritykselle osoitetaan hyvät laajentamismahdollisuudet. Matkailupalvelutoiminnan yhteyteen tilalle osoitetaan seitsemän loma-asunnon tonttia ja lähemmäs rantaa erillinen loma-asuntokortteli, joka muodostuu yhdestä tontista. Yksityistilan alue on kaikissa luonnoksissa samanlainen. 4.2 Valittu kaavaratkaisu Yhteismetsän hoitokunnan ja Sallan kunnan kaavatoimikunnan esitysten ja päätösten mukaisesti Ranta-asemakaavaehdotus valmisteltiin vaihtoehdon 3 pohjalta. Ranta-asemakaavaehdotuksen viimeistely tutkittiin huolella koepaaluttamalla rakennusten sijoittuminen maastoon. Maanomistajan, kunnan ja Lapin ympäristökeskuksen yhteisellä maastokatselmuksella tarkasteltiin rakennusten tarkoituksenmukainen sijoittuminen. 5. Ranta-asemakaava 5.1 Kokonaisrakenne Naruskajoen ranta-asemakaavaan sisältyy rakenteeltaan kahden tyyppistä kaava-aluetta. Naruskajoen yläjuoksun ainoan palvelupisteen Tuntsan Pubin ympäristöön esitetään tehokas loma-asutuksen ja matkailupalvelujen alue, jolle Naruskajoen ranta ei ole merkittävä. Alue käsittää Tuntsan Pubin matkailupalvelujen rakennuspaikan lisäksi 22 lomaasuntojen rakennuspaikkaa. Kun matkailupalveluille esitetään 1500 k-m2 rakennusoikeutta, voi tälle kaavan tehokkaalle alueelle sijoittua jopa 150 loma-asukasta. Kaavasta muodostuu
12 aikaisemmin Sallan yhteismetsän toimesta Naruskajärvelle kaavoitetun ja siellä suosituksi muodostuneen tyyppinen alue, jonka asukkaat käyttävät virkistys-, kalastus- ja metsästysalueenaan laajoja ympäristön kairoja. Ranta-asemakaavamääräyksellä tehokkaasti rakennettavalla alueella rakennukset määrätään ensisijaisesti liittämään viemäriverkostoon, jonka toteuttamiseksi kaavaehdotukseen liitetään yleissuunnitelma alueen jätevesien keskitetystä käsittelystä. Kaavalla alue muodostuu niin tehokkaaksi, että keskitetyn järjestelmän rakentaminen on edullisempaa kuin kiinteistökohtaiset ratkaisut. (Vesihuollon yleissuunnitelma liitteenä). Naruskajoen ranta-asemakaavassa tavanomaista omarantaista loma-asutusta esitetään sijoittuvan em. keskittymän molemmille puolille. Toinen alue Naruskajoen rantaan jokea alavirtaan päin ja toinen alue Sorsajokivarteen. Näistä harvaa loma-asutusta muodostavista alueistakin Rovakaltionharjuun sijoittuu rakennuspaikkoja, jotka eivät ole omarantaisia. 5.2 Rantaviivatarkastelu Naruskajoen ranta-asemakaava käsittää 7 km Naruskajoen rantaa ja 1,5 km Sorsajoen rantaa. Ranta-alue on kaavakartalle rajattua tulva-aluetta lukuun ottamatta rakennuskelpoista. Myös pohjakartassa näkyvillä lievästi soistuneilla kohdilla maaperä on moreenia ja alue rakentamiseen soveltuvaa. Naruskajoki on merkittävä virkistyskalastusjoki ja kuten maakuntakaavastakin käy ilmi, joki on merkittävä myös melontajokena. Siksi Naruskajoen ranta-asemakaavaehdotuksessa koskialueet jätetään rakentamiselta vapaaksi. Vartto koskien kohdalle kaavaan jätetään 1,5 km yhtenäinen rakentamiselta vapaa osuus. Lautakosken kohdalle jätetään 0,5 km rakentamiselta vapaa alue. Uudensuvannon rannnalle, jossa maantie käy lähimpänä jokea, osoitetaan yleinen venevalkama-alue turvaamaan melojien ja kalastajien vesille pääsyn. Uudentalonsuvannon kohdalla jää kaavan 1 km rakentamiselta vapaa rantaosuus. Kun lasketaan yhteen edellä mainitut yli 0,5 km vapaat rantaosuudet ja niiden lisäksi viisi yli 200 m pitkää rakentamiselta vapaaksi jäävää ranta-aluetta, jää Naruskajoen rantaasemakaavaehdotuksen mukaan kaavoitettavan alueen 8,5 km rantaviivasta rakentamiselta vapaaksi yhteensä 5 km, eli 2,5 km muunnettua rantaviivaa, mikä on 59 % muunnetusta rantaviivasta. Kaava-alueen rantaviivalaskenta: Ranta-asemakaavojen tavanomaisella rantaviivatarkastelulla Naruskajoen rantaasemakaavan 8,5 km rantaviiva on 4,25 km muunnettua rantaviivaa. Kaavoitettavan alueen rantaviiva on kapeaa rannan tulvatasannetta lukuun ottamatta rakentamiskelpoista. Kaavassa kaikki rakentaminen on osoitettu tulva-alueen yläpuolelle. Ranta-asemakaavassa sijoittuu 30 rakennuspaikkaa niin, että rakennuksia voidaan sijoittaa alle 100 m etäisyydelle rantaviivasta. Näistä 24:llä rakennuksia voidaan sijoittaa alle 50 m päähän rantaviivasta ja kuudella m etäisyydelle rantaviivasta. Etäisyydelle m rantaviivasta sijoittuvat kertoimella 0,5 laskien ranta-asemakaavan rakennuspaikkojen mitoitusluvuksi saadaan 27. Omarantaiseksi laskennassa on otettu huomioon vain etäisyys rantaviivasta, vaikka osa näistäkin rakennuspaikoista on sijainnista ja rannan topografiasta johtuen selvästi yhteisrantaisen luontoisia. Kun Naruskajoen ranta-asemakaavalla on tarkoitus tukea Naruskajoen virkistys- ja virkistyskalastuskäyttöä, kaavassa on
13 rantakalastajien rannansuuntaisen liikkumisen turvaamiseksi rakennuspaikat osoitettu irti rantaviivasta. Lähimmäs rantaa sijoittuvilla rakennuspaikoilla on rajattu pelkästään rantasaunan rakennusoikeus alle 50 m etäisyydelle rantaviivasta. Ranta-asemakaavassa osoitetaan siis mitoituksellisesti 27 omarantaista rakennuspaikkaa, mistä ranta-asemakaavan mitoitusluvuksi tulee 6,1 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviiva km. 5.3 Aluevaraukset Loma-asuntojen (RA) korttelialuetta kaavalla muodostuu 54,4 ha, sille rakennusoikeutta yhteensä k-m2, korttelitehokkuus siten keskimäärin vain e = 0,015. Kun kaavaehdotuksessa on 57 loma-asunnon rakennuspaikkaa, on rakennuspaikan keskikoko 1 ha. Rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus vaihtelee k-m2:n, yleisimmin ollessa 120 tai 150. Alhaisimmat 80 k-m2:n rakennusoikeudet sijoittuvat kauimmas teistä ja suurimmat rakennusoikeudet Tuntsan Pubin läheisyyteen. Kaavatiealueita ranta-asemakaassa on 11,6 ha, Maantien L-aluetta 11,9 ha ja venevalkamia 1,2 ha Sorsajoen rantaan suositulle leiriytymispaikalle on osoitettu 0,5 ha:n VR-alue. Kaava-alueen vapaa-alueet on osoitettu MY-alueeksi. 5.4 Kaavan vaikutusten arviointi Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Arvio vaikutuksista pinta ja pohjavesiin Ranta-asemakaava sijoittuu Naruskajoen ja Sorsajoen ranta-alueelle. Joet ovat vuolaasti virtaavia ja niiden veden laatu on erinomainen. Ranta-asemakaavaan on asetettu ranta-asemakaavamääräykset niin, että kaavan mukaisesta rakentamisesta ei aiheudu pintavesien pilaantumisen vaaraa. Rantaasemakaavan liitteenä olevan vesihuollon yleissuunnitelman alueelle vesihuoltoverkostoa ja jätevesien puhdistamon rakentamisella turvataan, että purkuvesistä ei aiheudu tehokkaastikaan rakennettaessa Naruskajoen vesistön pilaantumisen vaaraa. Jätevesipuhdistamon menetelmä valitaan sen rakennesuunnittelun yhteydessä maasto, jätevesien määrä ym. olosuhteet huomioon ottaen alueelle parhaiten soveltuva menetelmä. Ranta-asemakaavan alueesta Rovakaltionharju on III-luokan pohjavesialuetta. Kaavan korttelit 6-12 sijaitsevat pohjavesialueella tai sen muodostumisalueelle. Näissä kortteleissa jätevesien käsittelyssä tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että jätevedestä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa.
14 Arvio vaikutuksista kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin Luontoselvityksen mukaan kaavoitettavalla alueella ei ole uhanalaisia lajeja. Kaavoitettavilla alueilla ei lähtöaineiston mukaan ole myöskään Natura verkostoon kuuluvia kohteita, luonnonsuojelualueita tai erilaisten suojeluohjelmien mukaisia alueita. Naruskajoen rantakaavan alue on kokonaisuudessaan hyvin luonnontilainen. Alue on maisemaltaan vaihteleva ja joenvarsi tuo sille omaleimaisuutta. Erityisesti Rovakaltionharjut ovat maisemassa selkeästi erottuva maastonmuodoiltaan ja harjualue on myös metsältään hieno. Metsätyypit vaihtelevat tuoreista kankaista karukkoisiin metsiin. Joenvarressa tyypillisiä luontotyyppejä ovat suot ja soistuneet metsät. Jokivarressa on tulvaniitty. Alueella on kaksi luonnontilaista puroa ja pieni lampi, jotka ovat metsälain tarkoittamia tärkeitä elinympäristöjä. Myös alueella olevat tihkupinnat ovat metsälain mukaisia kohteita. Kaikki em. metsälain mukaiset kohteet on kaavassa otettu huomioon niin, että ne jäävät rakentamiselta vapaiksi. Arvio vaikutuksista maisemaan Maisemassa tärkeällä Rovakltionharjun alueella rakennuspaikkojen ja rakennusten sijoittelu on tutkittu huolellisesti niin, että rakennukset eivät tule näkymään tielle, jokivarteen tai joen vastapuolen maisemaan. Naruskajoen koskiosuudet on jätetty rakentamiselta vapaaksi ja kaikkien omarantaisten rakennuspaikkojen kohdalla rakennusten sijoittuminen on tarkasteltu niin, että rannalta kalastajat voivat liikkua rantaa esteettömästi ja loma-asukkaita häiritsemättä. Kaava-alueen eteläpäässä kortteleiden 1-4 alueella on jyrkkä törmä otettu huomioon niin, että loma-asunnot sijoittuvat törmän päälle, törmän alle on osoitettu erillinen rakennusoikeus rantasaunalle. Ranta-asemakaavassa on tehokkaimmin rakennettavaksi osoitetut korttelit määrätty ensisijaisesti liitettäväksi viemäriin. Harvaan rakennetavalla alueella jätevedet tulee käsitellä asetuksen mukaisesti Vaikutuksista yhdyskuntarakenteeseen, palveluihin ja työpaikkoihin. Naruskajoen ranta-asemakaavalla turvataan Naruskajokivarren ainoan palvelun säilymistä alueella. Kaavan mitoituksen mukaisella rakentamisella on huomattava piristävä vaikutus Sallan pohjoisimman osan taloudessa.
15 6. Kaavan toteutus Naruskajoen ranta-asemakaavan toteutuminen käynnistyy heti kaavan tultua lainvoimaiseksi. Toteutuminen käynnistyy yksittäisten rakennuspaikkojen rakentamisella ja rakentaminen ajoittunee useiden vuosien jopa 10 vuoden ajalle. Tuntsan pubin ympäristön rakentamisen käynnistyessä tälle tehokkaimmin rakennettavaksi osoitetulle alueelle tullaan rakentamaan viemäriverkosto ja jätevesien puhdistamo. Rantaasemakaavan alueella toteuttamisvastuu sekä tiestön että kunnallistekniikan osalta on alueen maanomistajilla ja rakennuspaikkojen haltijoilla. Todennäköisin vesihuollon toteuttaja tulee olemaan yhtiö, jonka osakkaita alueen loma-asukkaat ovat. Lapin pelastuslaitoksen lausunnossaan esittämän mukaisesti rakennuslupahakemuksista pyydetään pelastusviranomaisen lausunto. Alueen toteutuksessa otetaan huomioon pelastusajoneuvojen liikkumismahdollisuudet niin, että kaikissa tilanteissa raskailla sammutusajoneuvoilla on alueelle esteetön pääsy, tiestön kantavuus on riittävä ja kääntöpaikat ovat riittävät. Rovaniemi , täydennetty ja Tapani Honkanen maanmittausteknikko, YKS 282
16
17
18
SALLA HALTIAJÄRVI-SAUKKOJÄRVI RANTA - ASEMAKAAVA
SALLA HALTIAJÄRVI-SAUKKOJÄRVI RANTA - ASEMAKAAVA RANTA-ASEMAKAAVA JULKISEN NÄHTÄVILLÄ OLON VAIHEESSA (MRA 27 ) SALLAN KUNTA SALLAN YHTEISMETSÄ SEITAP OY 2006-2008 1. PERUS JA TUNNISTETIEDOT SALLA HALTIAJÄRVI-SAUKKOJÄRVI
LisätiedotSALLA HALTIAJÄRVI-SAUKKOJÄRVI RANTA - ASEMAKAAVA
SALLA HALTIAJÄRVI-SAUKKOJÄRVI RANTA - ASEMAKAAVA RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS SALLAN KUNTA SALLAN YHTEISMETSÄ SEITAP OY 2006-2009 1. PERUS JA TUNNISTETIEDOT SALLA HALTIAJÄRVI-SAUKKOJÄRVI RANTA - ASEMAKAAVA
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen
LisätiedotRantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133
Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo...
LisätiedotMittakaava 1: Koordinaattij rjestelm : KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: : : km
Koivusuon luonnonpuisto LPU070006 Koitajoen alue FI0700043 Ristisuo SSA0700033, SSO070194 Iljansuo Mittakaava 1:150000 0 Koordinaattij rjestelm : KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: 6972859:3708530-7000309:3737630
Lisätiedot2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS
Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS 14.4.2016 Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava
LisätiedotLuontoselvityksen lisäosa
Luontoselvityksen lisäosa Sodankylän asemakaavan laajennusalue, urheilupuisto. Teuvo Pääkkölä Airix Ympäristö Oy Sisällysluettelo Johdanto... 3 2. Uhanalaiset lajit ja perinnebiotoopit... 4 3. Luontotyypit...
LisätiedotEERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet
1 EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 1. Tausta ja tavoitteet Eerikkilän urheiluopiston osayleiskaava-alueen luontoselvitys laadittiin kesällä 2008 ja se liittyy alueen tulevan
Lisätiedot2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS
Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS 4.2.2016 Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava
LisätiedotSODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava
Seitap Oy SODANKYLÄ 1 SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Korttelit 1 ja 2 Kaavaluonnoksen selostus MRA 30 vaiheessa SEITAP OY 2015 Seitap Oy SODANKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 PERUS- JA
LisätiedotMyllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi. Luontoselvitys
Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys 1. Tausta Myllyniemen suunnittelutyön
LisätiedotMYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä
LisätiedotSUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS
SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KimmoKaava Ekotoni Ky 1. Tausta ja lähtökohdat Huvilakorttelin alueelle on SKOY:n toimesta laadittu ranta-asemakaava
LisätiedotSIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3
SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) SIMON KUNTA
LisätiedotInari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014
LisätiedotVESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA
NOKIA Tilat: Vesmala 536-410-1-7 Perämetsä 536-410-1-31 (osa tilasta) VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 2.12.2015 Teernijärvi RANTA-ASEMAKAAVA RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA
LisätiedotLAUSUNNOT. KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Tekniset palvelut PL 5, 98100 Kemijärvi. 1. Lapin ELY-keskus
1 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Tekniset palvelut PL 5, 98100 Kemijärvi tekninen@kemijarvi.fi 9.10.2015 Liite 5 Ehdotusvaiheen nähtävilläoloaikana (28.8 28.9.2015) saatujen lausuntojen (3 kpl) ja mielipiteiden (5
LisätiedotPARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA
PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA Maanmittari Oy Öhman 2015 KÄSITTELYVAIHEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettu 8.5.2015. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 )... Hyväksytty kaupunginvaltuustossa...
LisätiedotKantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti
LisätiedotRovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava. Kaavaluonnoksen selostus (MRA 30 )
Seitap Oy Kaavaselostus 1 Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava Kaavaluonnoksen selostus (MRA 30 ) 07.09.2017 Seitap Oy 2017 Seitap Oy Kaavaselostus 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
LisätiedotMuonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus
Muonio VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 Kaavaluonnoksen selostus 15.03.2017 Seitap Oy 2017 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös
LisätiedotUPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys
UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys 1 2 UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys 1. Tausta
LisätiedotMetsähallitus Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys
1 Metsähallitus Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Murhijoen pohjoisrannalla Taivalkosken kunnassa. Tässä selvityksessä tarkastellaan
LisätiedotMuonio. KEIMIÖNIEMEN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikat 1 ja 2. Kaavaluonnoksen selostus
Muonio KEIMIÖNIEMEN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikat 1 ja 2 Kaavaluonnoksen selostus 15.03.2017 Seitap Oy 2017 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200
LisätiedotSeitap Oy 2014 Simo, Merenrannikon yleiskaavan muutos. Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS
Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava kaavoittaja
LisätiedotLUONNOS. Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008
LUONNOS Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008 Espoo 2008 Ylä Levin asemakaava alueen luontotyyppikartoitus 2008 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Tulokset
LisätiedotINARI NELLIMVUONON VUOPAJAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS
Seitap Oy INARI 1 INARI NELLIMVUONON VUOPAJAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1 ja 2 SEITAP OY 2011 Seitap Oy INARI 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 3 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Luonnonympäristö
Lisätiedot2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS. Seitap Oy
Utsjoki Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava kaavoittaja
LisätiedotMuonio. ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1. Kaavaluonnoksen selostus
Muonio ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 Kaavaluonnoksen selostus 04.06.2018 Seitap Oy 2018 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija: Seitap Oy,
LisätiedotMuonio. KUKASLOMPOLON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 10 14, VL-aluetta sekä VR-1,VR-2 ja VR-3 aluetta. Kaavaluonnoksen selostus
Muonio KUKASLOMPOLON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 10 14, VL-aluetta sekä VR-1,VR-2 ja VR-3 aluetta Kaavaluonnoksen selostus 26.03.2019 2019 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija:, Ainonkatu
LisätiedotSeinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus
Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston alueelle harkitaan kaavamuutosta. Alueen luontoarvojen selvittämiseksi
LisätiedotSeitap Oy 2014 Enontekiö, Hommakankaan asemakaavan muutos. Enontekiö HOMMAKANKAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 1
Enontekiö HOMMAKANKAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 1 Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava kaavoittaja Tapani Honkanen, maanmittausteknikko,
LisätiedotKAAVAEHDOTUKSEN SELOSTUS (MRA 27 ja MRA 28 vaiheessa)
Seitap Oy SODANKYLÄ 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI KOPARAROVAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 20, 21, 29 JA 41 KAAVAEHDOTUKSEN SELOSTUS (MRA 27 ja MRA 28 vaiheessa)
LisätiedotKROKSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA
PARAINEN KROKSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu 4.9.2014 Ympäristölautakunta... Ehdotus nähtävänä (MRA 19 ).. Kaavaehdotus
LisätiedotLUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue
LisätiedotSimo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN LUONNOKSEN SELOSTUS
Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN LUONNOKSEN SELOSTUS 17.02.2014 Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200
LisätiedotPARAISTEN KAUPUNKI HAVERÖ-NORRBACKA RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSUS
PARAISTEN KAUPUNKI HAVERÖ-NORRBACKA RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSUS Maanmittari Oy Öhman 2016 KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu 11.6.2015 Ympäristölautakunta... Ehdotus nähtävänä
LisätiedotSUOMUSJÄRVEN KUNTA KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE. Luontoselvitys
1 SUOMUSJÄRVEN KUNTA KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE Luontoselvitys 2 SUOMUSJÄRVEN KUNTA 10.4 2008 KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE Luontoselvitys 1. TAUSTA JA TAVOITTEET Leirintäalue on puustoltaan ja muulta kasvillisuudeltaan
LisätiedotKAAVASELOSTUS. Alavuden rantaosayleiskaavan 1. osan muutos Seinäjärvi, 10-404-13-31 ja 10-404-13-66. Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut
KAAVASELOSTUS Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 1. osan muutos Seinäjärvi, 10-404-13-31 ja 10-404-13-66 Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut 12.04.2016 2 Kaavaselostuksen sisällysluettelo: 1 Perus- ja
LisätiedotSimpsiön Rytilammen ympäryskasvit Aili Tamminen
Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit 22.7.2004 Aili Tamminen Kasvit on pyritty tunnistamaan ranta alueella kävellen, välillä piipahtaen vesirajan tuntumassa ja taas siirtyen kauemmas n. 10 15 metrin etäisyydelle
LisätiedotSeitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN
LisätiedotAsemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43
Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43 12.4.2016 ja aluehankkeet Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen, asemakaavavalmistelija Kyllikki
LisätiedotSALMENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS LUONTOSELVITYS SUOMUSSALMEN KUNTA
040110 SALMENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS LUONTOSELVITYS SUOMUSSALMEN KUNTA EKOTONI KY KIMMOKAAVA 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS KALLIO- JA MAAPERÄ
LisätiedotMuonio, Kukaslompolon ranta- asemakaavan muutos 2019 Korttelit Muonio
Muonio KUKASLOMPOLON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Muutos koskee kortteleita 10 14, VL-,VR-1,VR-2, VR-3 ja ET-1 aluetta Muodostuu kortteli 10 sekä VR ja ranta-asemakaavatiealuetta Kaavaehdotuksen selostus
LisätiedotKuhmon kaupunki. Sääskenniemen ranta-asemakaava. luontoselvitys
Kuhmon kaupunki 121013 Sääskenniemen ranta-asemakaava luontoselvitys KIMMOKAAVA EKOTONI KY 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA
LisätiedotMuonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Muonio VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.2.2017 Seitap Oy 2017 Seitap Oy Osallistumis-
LisätiedotMuonio. KEIMIÖNIEMEN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikat 1 ja 2. Kaavaehdotuksen selostus (täydennetty
Muonio KEIMIÖNIEMEN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikat 1 ja 2 Kaavaehdotuksen selostus 04.06.2018 (täydennetty 12.10.2018) Seitap Oy 2018 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija: Seitap
LisätiedotTIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA
1 liite alkuperäiseen selvitykseen TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA 1. LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENTÄMINEN LISÄALUEIDEN OSALTA Lisäysalueet käsittävät kaksi pienialaista aluetta. Toinen alueista sijaitsee Pienen
LisätiedotSeitap Oy Kaavaselostus Himmerkin asemakaava. Posio HIMMERKIN ASEMAKAAVA. Kaavaehdotuksen selostus (MRA 27, MRA 28 )
Seitap Oy Kaavaselostus 1 Posio HIMMERKIN ASEMAKAAVA Kaavaehdotuksen selostus (MRA 27, MRA 28 ) 03.09.2018 Seitap Oy 2018 Seitap Oy Kaavaselostus 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 3 2
LisätiedotSODANKYLÄ Korteojan ranta-asemakaavan muutos
Seitap Oy SODANKYLÄ 1 SODANKYLÄ Korteojan ranta-asemakaavan muutos Korttelit 31-34 SEITAP OY 2012-2013 Seitap Oy SODANKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 3 2 TIIVISTELMÄ 4 3 LÄHTÖKOHDAT
LisätiedotInari. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos Korttelit 79 ja 80 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 25.01.2016
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos Korttelit 79 ja 80 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 25.01.2016 Inarin kunta Seitap Oy 2016 Seitap
Lisätiedot1. Aloite, hakija. 2. Suunnittelualue
9 10 Uusikaupunki, Pyhämaa, Kari, Pöylä ym. LIITE 1 Ranta-asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n tarkoittama osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kari 895-487-1-66, Eteläranta 895-487-1-11, Pöylä
LisätiedotAATILAN RANTA-ASEMAKAAVA
PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-
Lisätiedot2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS VALMISTELUVAIHE (MRA 30 ) Seitap Oy
Utsjoki Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS VALMISTELUVAIHE (MRA 30 ) Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi
LisätiedotUtsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 07.10.2015 Seitap Oy 2015 Seitap
LisätiedotVIHTI MOKSKOSKI RANTA-ASEMAKAAVA
Kate 13.4.2016 om VIHTI MOKSKOSKI RANTA-ASEMAKAAVA Maanmittari Oy Öhman 2015 KÄSITTELYVAIHEET Kaava on tullut vireille kuulutuksella 2015. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 )... Hyväksytty kunnanvaltuustossa...
LisätiedotKIRKONSEUTU. yk - 4-5. ajo. ajo/h. 140 + t 50. t 25. sa 25. lv-1 50. lv-1 50 1:149 1:148 1:147 1:81 1:2 1:103. Vesijärvi 1:67 1:66 1:146 1:18 1:26
94 98 405 372 407 372 90 409 rp411 374 94 376 413 378 386 380 415 382 429 431 3 417 427 425 419 423 421 60 11 3 1 4 5 6 7 8 59 9 76 67 86 2 24 62 1 1:155 1 43 53 49 26464800 6776200 95 69 96 1290 80 1:81
LisätiedotRAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus
RAUTALAMMIN KUNTA, 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...2 1.2 Rantaosayleiskaavan muutos...2 1.3 Rantaosayleiskaavan toteuttaminen...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 Selvitys suunnittelualueen
LisätiedotLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotELENIA OY:N LAUSUNTO 6.11.2013 KUKON RANTA-ASEMAKAAVASTA JA RANTA- ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONNOKSESTA
ELENIA OY:N LAUSUNTO 6.11.2013 KUKON RANTA-ASEMAKAAVASTA JA RANTA- ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONNOKSESTA Alueella sijaitsee Elenia Oy:n omistamia maakaapeleita. Maakaapelit kulkevat pääosin olemassa olevien
LisätiedotMuonio. KUKASLOMPOLON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit sekä VR-2 ja VR-3 aluetta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 7.2.
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Muonio KUKASLOMPOLON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 11 14 sekä VR-2 ja VR-3 aluetta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 7.2.2019 Seitap Oy
LisätiedotSAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS
1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015
LisätiedotSIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALLIJÄRVI. Kylän Sammi tiloja: Marjamäki 747-411-3-207 ja Rantamäki 747-411-3-218
SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALLIJÄRVI Kylän Sammi tiloja: Marjamäki 747-411-3-207 ja Rantamäki 747-411-3-218 KUNNAN KAAVATUNNUS 747YKAM12015 28.8.201 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
LisätiedotIlmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334
Ilmajoki Asemakaavan muutos ja kumoaminen 2014 Antila-Paalutien alue Kaavaselostus 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kunnanosa: Alue: Korttelit: Kaava: Ilmajoki Siltalan kunnanosa Antila-Paalutien
LisätiedotNaantalin kaupunki Saaristomännyn akm. Asemakaavaselostus 21.1.2015
Naantalin kaupunki Saaristomännyn akm Asemakaavaselostus 21.1.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1 Tunnistetiedot... 3 1.2 Kaava-alueen sijainti... 3 2. TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
Lisätiedot107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy
107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (14) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...
Lisätiedot1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 6 ) RAUTALAMMIN KUNTA SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS-
LisätiedotSAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
FCG Finnish Consulting Group Oy Jouko ja Minna Poukkanen SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotSeitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)
Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava
LisätiedotRantayleiskaavan muutoskohde VAHVAJÄRVI
Rantayleiskaavan muutoskohde VAHVAJÄRVI 892-401-5-100 Uurainen 2017 Mia Rahinantti Sisällys... 0 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 2.1. M-alue... 2 2.2. MY-alue... 3 3. Vaikutusarviointi... 3 4.
LisätiedotTurunkankaan asemakaava
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A JUUAN KUNTA Turunkankaan asemakaava Kaavaselostus, luonnos Kaavan vireille tulo Kunnanhallitus Kaavan hyväksyminen Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto FCG SUUNNITTELU JA
LisätiedotSimo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014 Seitap Oy 2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotSalla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotNostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys
Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:
LisätiedotVentelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus
Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan
LisätiedotPellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)
Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit 715-719 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
LisätiedotYLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie)
SELOSTUS YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie) 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavaselostus koskee 10.6.2014 päivättyä
LisätiedotMUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8
MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelin 35 tontteja 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MAANKÄYTTÖOSASTO 2 ULVILA Mukulamäen asemakaavan muutos 1. PERUS- JA
LisätiedotRANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS
RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot OULAISTEN KAUPUNGIN PIIPSJÄRVEN KYLÄN TILOJA SOUTULA 46:20 JA SURFIRANTA 46:12 KOSKEVA RANTA-ASEMAKAAVA Kaavan päiväys: 26.6.2012
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotLiite 8 (osa 3). Joukhaisen kasvillisuus- ja luontotyyppikartoituksen kuviotiedot
Liite 8 (osa 3). Joukhaisen kasvillisuus- ja luontotyyppikartoituksen kuviotiedot Kuvio Pvm 1 29.8.2011 EMT 2 mä, ko, ku Rinteen alla lähes tasamaalla kuivahkoa kangasta, joka harvennettu melko avoimeksi.
LisätiedotPello, Asemakaavan muutos kortteli 144 rakennuspaikka 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.5.2016
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Pello, Asemakaavan muutos kortteli 144 rakennuspaikka 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.5.2016 Pellon kunta Seitap Oy 2016 Seitap Oy Osallistumis-
LisätiedotRANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS
VETELIN KUNTA RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Koskee 15.4.2014 päivättyä Patanan tekojärven Kettusaaren ranta-asemakaavaa Vetelin kunnassa Asemakaavanlaatija Dipl.ins. Mauno Vähämäki Kaavan hyväksymiskäsittelyt:..
LisätiedotKotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos
S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo
LisätiedotKaavoitukseen liittyvä aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidetään 8.4.2010. Kaava-asiakirjat esityslistan oheismateriaalina.
Tekninen jaosto 35 12.04.2010 Tekninen jaosto 65 16.06.2010 Tekninen jaosto 82 08.09.2010 Kunnanhallitus 230 22.09.2010 Kunnanvaltuusto 39 10.11.2010 Kunnanhallitus 27 11.01.2011 Kunnanhallitus 252 19.12.2011
LisätiedotHeinijärvien elinympäristöselvitys
Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista
LisätiedotUPM. Joutsan Kivijärvi LUONTOSELVITYS
LIITE 1 UPM Joutsan Kivijärvi LUONTOSELVITYS EKOTONI KY 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 TAVOITTEET JA TUTKIMUSNENETELMÄT... 3 3 LUONTOSELVITYS... 4 3.1 Kallio- ja maaperä... 4 3.2 Vesistöt...
LisätiedotMaksniemen asemakaava ja asemakaavan muutos. Korttelit 101 ja 111 (Teollisuusalue) Kaavaselostus 31.3.2015 (MRA 27 vaiheessa) Seitap Oy
Simo Maksniemen asemakaava ja asemakaavan muutos Korttelit 101 ja 111 (Teollisuusalue) Kaavaselostus 31.3.2015 (MRA 27 vaiheessa) Seitap Oy 2015 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu
LisätiedotSalla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 09.07.2009 Sallan kunta Seitap Oy 2009 Seitap Oy Osallistumis-
LisätiedotInari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotVIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella.
asia: 235/713/2006 OAS/Perussel./tavoitteet Ympa 30.5.2006 67 Ympa liite 8 vireilletulokuulutus 9.6.2006 kaavaehdotus MRL 65 /MRA 27 Ympa 20.6.2006 76 Ympa liite 4 MRL 65 nähtävillä olo 23.8.-5.9.2006
LisätiedotNELLIMVUONON VUOPAJAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI T 5 JA 6 SEKÄ MY-ALUETTA
Seitap Oy Ranta-asemakaavan muutos 1 Inari NELLIMVUONON VUOPAJAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI T 5 JA 6 SEKÄ MY-ALUETTA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUKSEN SELOSTUS 29.10.2018 (MRA 27 JA 28 ehdotusvaihe)
LisätiedotKOLARI 2. KUNNANOSAN Äkäslompolon asemakaavan laajennus ja muutos koskien Nilivaaran aluetta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (16.01.
0 KOLARI 2. KUNNANOSAN Äkäslompolon asemakaavan laajennus ja muutos koskien Nilivaaran aluetta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (16.01.2012) KOLARIN KUNTA SEITAP OY 2012 1 Äkäslompolon asemakaavan
LisätiedotKITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA
Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN
LisätiedotKortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11.
ILMAJOKI 16.12.2015 Ahonkylä Asemakaavan muutoksen selostus, KORTTELI 281, TONTIT 1 JA 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: VIHTAKALLION ALUE Kunta: ILMAJOKI Kunnanosa: AHONKYLÄN KUNNANOSA
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
172-RAK1506 SALON KAUPUNKI VAKURIN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.6.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (5) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan
LisätiedotKorpilahden kunta Kärkisten Etelärannan yleiskaava
Selostus 67080404.BBJ Korpilahden kunta Kärkisten Etelärannan yleiskaava TilojaTientaus 438-1-85 ja Vaho 422-1-100 koskeva yleiskaavamuutos Ehdotus 3.11.2008 1 Yhteystiedot Väinönkatu 1 40100 Jyväskylä
Lisätiedot