Korpilahden kunta Kärkisten Etelärannan yleiskaava

Transkriptio

1 Selostus BBJ Korpilahden kunta Kärkisten Etelärannan yleiskaava TilojaTientaus ja Vaho koskeva yleiskaavamuutos Ehdotus

2 1 Yhteystiedot Väinönkatu Jyväskylä Finland Kotipaikka Helsinki, Finland Y-tunnus Puh Faksi Pöyry Environment Oy

3 1

4 1 Tiivistelmä Sisältö 1 JOHDANTO Laatimispäätös Suunnitteluorganisaatio Työohjelma 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Alustavat lähtökohdat Alueen määrittely ja rajaus Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelutilanne 5 3 YLEISKAVAN JA SEN PERUSTELU Kaavan rakenne Maankäyttö Vertaileva tarkastelu Voimassa olevat suunnitelmat 11 4 KAAVAN VAIKUTUKSET 11 5 YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Työn kulku 12 6 TOTEUTTAMINEN 13 Liitteet Ote Vahon ja Ylä-Tihtarin ranta-asemakaavasta. Kaava vahvistettu Luontoselvitys, Pöyry Environment Oy Kaavakartta 1:5000 Kaavamerkinnät ja -määräykset Erillinen liiteraportti Kärkisten etelärannan yleiskaava Valokuvat: Outi Toikkanen Kansikuva: Näkymä Korpilahti Joutsa maantieltä Päijänteen Kärkistensalmelle päin

5 2 1 JOHDANTO 1.1 Laatimispäätös 1.2 Suunnitteluorganisaatio 1.3 Työohjelma Kärkisten etelärannan yleiskaavan muutos on lähtenyt vireille maanomistajan aloitteesta. Tekninen lautakunta käsitteli asian ja se päätti käynnistää Kärkisten Etelärannan yleiskaavan muutoksen laadinnan. Korpilahden kunnassa yhteyshenkilönä toimii aluearkkitehti Julia Virtanen. Kaavan laatimisesta vastaa Pöyry Environment Oy, jossa työhön osallistuvat DI Ora Nuutinen ja ins. (AMK) Outi Toikkanen. Yleiskaavoituksen päävaiheet ovat: Vireille tulo Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Valmistelu Perusselvitykset Kaavaluonnos Kaavaluonnoksen laatiminen Kaavaehdotuksen laadinta Lopullisen yleiskaavan hyväksyy uusi Jyväskylän kunnanvaltuusto. 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 2.1 Alustavat lähtökohdat 2.2 Alueen määrittely ja rajaus Lähtökohtana yleiskaavamuutokselle on maanomistajan tarve muuttaa voimassa olevan yleiskaavan ratkaisua vastaaman paremmin alueen nykyisiä maankäytön tarpeita. Rakennuspaikan siirrolla tavoitellaan paremmin rakentamiseen soveltuvaa ympäristöä. Toteutumatta jäänyt RMaluepuolestaan puretaan yhdeksi AP- rakennuspaikaksi. Kaavalla ei ole tarkoitus nostaa alueen rakennusoikeutta. Yleiskaavan muutos koskee Korpilahden kunnan, Kärkisten Etelärannan yleiskaava-alueelle sijoittuvia tiloja Tientaus RN:o ja Vaho RN:o Alue sijaitsee Kärkistensalmen eteläpuolella noin 10 km

6 3 etäisyydellä Korpilahden keskustasta Korpilahti Joutsa maantien nr:o 610 varrella ja sijoittuu Korpilahden kunnan itäpuolen eli ns. Vespuolen alueelle. Vespuolen tien varsi on yksi kirkonkylän laajenemissunnista ja Kärkisten Etelärannan yleiskaava-alue on rakentunut voimakkaasti viime vuosien aikana. Kaava-alueen laajuus on noin 15 ha. Alueen yleissijainti on esitetty alla olevalla kartalla. Kuva 2.2/1 Alueen yleissijainti. 2.3 Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö ja maisema Luontoselvitys on tehty syksyllä 2008 ja sen on laatinut Pöyry Environment Oy. Alueelta ei todettu erityisiä luontoarvoja eikä luontoselvityksen perusteella alueen maankäytölle ole erityisiä rajoituksia. Alue on maa- ja metsätalousmaata ja sijaitsee Kärkistensalmea kohti viettävässä rinteessä. Tien länsipuolen alue on pääosin kuusikkoa. Tien itäpuolinen alue myös valtaosalta kuusikkoa, mutta Vahon tilan ympäristössä on lisäksi vanhoja viljelemättömiä peltoja. Alueen metsissä on suoritettu jonkin verran harvennushakkuita.

7 4 Alueen eteläosan noroympäristöä voidaan pitää mahdollisena metsälain 10 :n mukaisena erityisen tärkeänä elinympäristönä. Maastokäynnin yhteydessä ei havaittu merkkejä luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin kuuluvasta liito-oravasta. Luontoselvitys on kaavaselostuksen liitteenä. Kuva 2.3/1. Näkymä Livanniemeen johtavalta tieltä Kärkisiin päin. Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on kokonaan rakentamatonta, mutta kaava-alueen lähiympäristöön sijoittuu sekä loma- että ympärivuotista asutusta. Kaavaalueen poikki kulkee Korpilahti Joutsa maantie nr:o 610. Tilan Tientaus alueella kulkee sähkölinja. Alueelle ei sijoitu muinaisjäännöksiä eikä kulttuuriympäristön kohteita.

8 5 Palvelut ja yhdyskuntatekniikka Suunnittelualueelle ei sijoitu palveluita. Alueen eteläpuolella sijaitsee toimintaansa jatkava Oittilan koulu ja pohjoispuolella Kärkisten sillan kupeessa motelli ravintola Lossivahti, jonka yhteydessä on venesatama. Muutoin lähimmät palvelut sijaitsevat Korpilahden keskustassa. Alueelle on rakennettu Kärkisten vesiosuuskunnan toimesta vesi- ja viemärilinja. Maanomistus ja pohjakartta Kaava-alue on yksityisessä maanomistuksessa. Kaavan pohjakarttana käytetään numeerista maastotietokanta-aineistoa. Kaava laaditaan mittakaavaan 1: Suunnittelutilanne Seutukaava Alueella on voimassa Keski-Suomen seutukaavan 5. vaihekaava, Kaavamuutosalueelle ei kohdistu seutukaavan varauksia. Suunnittelualueen sijainti Kuva 2.4/1. Ote Keski-Suomen seutukaavan 5. vaihekaavasta.

9 6 Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaava , on hyväksyttävänä ympäristöministeriössä. Maakuntakaavassa suunnittelualueen poikki kulkeva Korpilahti Joutsa maantie on merkitty maisematienä (st/ma). Alue kuuluu myös vesimatkailun kehittämisen kohdealueeseen (vm). Suunnittelualueen sijainti Kuva 3.5/1. Ote maakuntakaavasta Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Kärkisten Etelärannan yleiskaava, joka on vahvistettu Voimassa olevassa yleiskaavassa suunnittelualueelle sijoittuu pientalovaltainen asuntoalue (AP) sekä matkailupalvelujen alue (RM). Suunnittelualueeseen kuuluvien tilojen väliin jäävä maantie on osoitettu tieliikennealueena (LM).

10 7 Kuva 3.5/2. Ote voimassa olevasta Kärkisten Etelärannan yleiskaavasta. Kaavamuutosalue on rajattu kartalle. Ranta-asemakaavat Osalle suunnittelualuetta sijoittuu Vahon ja Ylä-Tihtarin tilojen rantaasemakaava, joka on vahvistettu Ote ranta-asemakaavasta on kaavaselostuksen liitteenä. Kaavamuutosalue puolestaan rajautuu vahvistettuun Kärkinen, Vilhuniemi, Uusi-Oittila, Sonnamanlahti ym. ranta-asemakaavaan.

11 8 Rakennusjärjestys Korpilahden kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden yhdistyessä uudeksi Jyväskyläksi laaditaan uusi rakennusjärjestys, jolla korvataan nykyinen voimassa oleva rakennusjärjestys. Muut suunnitelmat Korpilahden kunnan arkeologinen perusinventointi, v FM Johanna Seppä Korpilahden maisemaselvitys, Ulla Tuimala opinnäytetyö v Korpilahden maankäytön esiselvitys 2008 / Julia Virtanen Kuntaliitostilanteesta johtuen Jyväskylän kaupungin toimesta laaditaan parhaillaan Korpilahden maankäytön esiselvitystä. Esiselvityksen tavoitteena on kartoittaa ja analysoida Korpilahden maankäytön nykytilaa ja linjata tulevaisuuden tarpeita. Väliraportti 06/2008 valmistui ja sisältää kartta-aineistoa rakennetusta ympäristöstä, rakentamisen kehittymisestä 2000-luvulla, suunnittelutarveratkaisuista ja poikkeamisista, vesihuollosta, maataloudesta, maa-aines- ja ympäristöluvista, kulttuurista, luonnonympäristöstä, kaavoituksesta, tonttireservistä sekä maanomistuksesta. Alla oleva maankäytön esiselvityksestä poimittu liitekartta kuvaa Korpilahdella 2000 luvulla tapahtunutta rakentamista. Kuva osoittaa, että Kärkisten alueelle myönnettyjen rakennuslupien perusteella alueen rakentuminen on ollut voimakasta. Rakentamista on ohjannut alueelle tehty Kärkisten etelärannan yleiskaava.

12 9 Suunnittelualueen sijainti Kuva 3.5/3. Korpilahden kunnassa myönnetyt rakennusluvat luvulla. Ote maankäytön esiselvityksen liitteestä 3. 3 YLEISKAAVA JA SEN PERUSTELU 3.1 Kaavan rakenne Kaavamuutosalue on ennestään rakentamatonta aluetta. Alueen pinta-ala on yhteensä noin 15 ha. Tilan Vaho alueella siirretään APrakennuspaikka tilan eteläosasta kolme rakennuspaikkaa käsittävältä AP alueelta tilan pohjoisosaan paremmin rakennettavalle paikalle,

13 10 naapuritilaan kuuluvan, olevan AP rakennuspaikan yhteyteen. Rakennuspaikka sijaitsee lähempänä rantaa, mutta ei ole rantarakennuspaikka. Tilan eteläosaan jää yksi rakennuspaikka. Muutoin tilan alue säilyy maa- ja metsätalousalueena MT. Tilalle Tientaus osoitettu toteutumaton RM- alue puretaan ja alueelle osoitetaan yksi AP- rakennuspaikka tilan eteläosaan, Sutosenniemeen johtavan tien varteen. Jäljelle jäävä alue osoitetaan maaja metsätalousalueena MT. Alueelle aiemmin sijoitetun rakennusoikeuden määrä ei muutu kaavamuutoksessa. 3.2 Maankäyttö Vakituinen asutus Rakennuspaikat osoitetaan kaavassa pientalovaltaisena asuntoalueena (AP). Kaavassa osoitetaan yhteensä kolme rakennuspaikkaa. Maa- ja metsätalousalueet Liikenne 3.3 Vertaileva tarkastelu Rakentamisalueiden ulkopuoliset alueet osoitetaan kaavassa maa- ja metsätalousalueina (MT). Korpilahti- Joutsa maantie osoitetaan kaavassa tieliikenteen alueena (LM). Kulku rakennuspaikoille tapahtuu olevaa tiestöä pitkin. Uusia liittymiä maantiehen ei perusteta. Tilaa Tientaus 1:85 sivuaa ohjeellisesti merkitty ulkoilureitti. Yleiskaavamuutos on vähäinen eikä se toteutuessaan muuta alueen luonnetta. Koska voimassa olevan kaavaratkaisun mukaisena kyseiset alueet ovat jääneet toteutumatta, edistetään kaavamuutoksella ympärivuotisten rakennuspaikkojen sijoittumista alueelle sekä tuetaan kylärakenteen kehittymistä.

14 Voimassa olevat suunnitelmat Maakuntakaava Kaavamuutosratkaisu noudattaa Keski-Suomen maakuntakaavaehdotuksen ja sekä voimassa olevan seutukaavoituksen periaatteita. Yleiskaavoitus Kaavassa noudatetaan alueelle aiemmin laaditun yleiskaavan periaatteita. Ranta-asemakaava 4 KAAVAN VAIKUTUKSET Voimassa oleva ranta-asemakaava on huomioitu kaavassa yleiskaavallisin merkinnöin. Yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Kaavamuutoksen vaikutukset alueen yhdyskuntarakenteeseen jäävät vähäisiksi, koska kaavalla ei nosteta alueen rakennusoikeutta, eikä rakentamisalueiden määrää lisätä. Kaavamuutoksella tuetaan alueelle suunniteltujen rakennuspaikkojen toteutumista sekä ns. Vespuolen alueen kehittymistä. Ympärivuotisen asumisen sijoittumista tukee myös alueelle rakennettu vesi- ja viemäriverkosto. Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Kaavaratkaisu on sopusoinnussa laaditun luontoselvityksen kanssa. Rakentaminen on osoitettu kaavassa rakentamiseen hyvin soveltuville alueille. Rinnealueelle rakentaminen aiheuttaa kuitenkin jonkin verran maisemakuvallisia muutoksia. Liikenteelliset vaikutukset Liikenteelliset vaikutukset ovat vähäiset. Kulku rakennuspaikoille tapahtuu olevia pääsyteitä pitkin, eikä uusia liittymiä maantiehen perusteta.

15 12 Sosiaaliset vaikutukset Kaavamuutoksella katsotaan olevan positiivisia vaikutuksia kylärakenteen kehittymisen kannalta. Kaavan toteutumisen myötä alueen väkiluku kasvaa ja edellytykset myös kylän palvelujen kehittymiselle mm. kyläkoulun säilymiselle kasvavat. Kaavalla jätetään riittäviä vapaa-alueita, jotka varataan jokamiehen oikeuksien mukaiseen käyttöön. 5 YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 5.1 Työn kulku Maanomistaja on tehnyt aloitteen yleiskaavan muuttamiseksi. Kaavamuutoshakemus on käsitelty Korpilahden kunnan teknisessä lautakunnassa , 41. Tekninen lautakunta hyväksyi päätöksen käynnistää yleiskaavan muutos. Kaavamuutostyö käynnistyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella. Kaavan valmisteluaineisto, osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos, olivat nähtävillä välisen ajan Korpilahden kunnanvirastolla. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot Keski-Suomen ympäristökeskukselta, Keski-Suomen tiepiiriltä sekä Keski-Suomen liitolta. Keski-Suomen tiepiiri ja Keski-Suomen liitto eivät kuitenkaan antaneet erillisiä lausuntoja kaavamuutoksen vähäisyyden vuoksi. Keski-Suomen ympäristökeskuksen lausunnon johdosta kaava-aineistoon tehtiin tarkistuksia kaava-alueen rajauksen osalta. Kaavamääräyksiä täydennettiin rakennuspaikkakohtaisen rakennusoikeuden osalta sekä kaavamääräyksiin lisättiin, että kaava laaditaan MRL 72 :n mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana ja sitä voidaan käyttää kaava-alueen ranta-alueilla rakennuslupien myöntämisen perusteena. Kaavasta annettiin yksi mielipide, joka koski lisärakennuspaikan osoittamista tilan Vaho alueelle. Kaava-aineistoa ei muutettu mielipiteen johdosta, sillä se olisi tarkoittanut muutoin koko Kärkisten kaava-alueen tarkastelua maanomistajien tasapuolisuuden johdosta. Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66 ) pidettiin Keski-Suomen ympäristökeskuksessa.

16 13 6 TOTEUTTAMINEN Kaavan toteutumiselle ei ole laadittu aikataulua. Toteutuminen tapahtuu maanomistajalähtöisesti kaavan hyväksymisen jälkeen. Jyväskylässä Pöyry Environment Oy Ora Nuutinen DI Outi Toikkanen ins. (AMK)