INARI NELLIMVUONON VUOPAJAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 Seitap Oy INARI 1 INARI NELLIMVUONON VUOPAJAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1 ja 2 SEITAP OY 2011

2 Seitap Oy INARI 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 3 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Luonnonympäristö Arkeologia ja rakennettu ympäristö Suunnittelutilanne 4 3 RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONNOS 3.1 Tutkitut vaihtoehdot Ranta-asemakaavaluonnos ja sen perustelu Yleisperustelu Aluevaraukset Vaikutusten arviointi 13 4 RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KÄSITTELY 13 TILASTOLOMAKKEET 14

3 Seitap Oy INARI 3 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaava: Inari Nellimvuonon Vuopajan ranta-asemakaava Korttelit 1 ja 2, MY-aluetta, venevalkama- ja ranta-asemakaavatiealuetta Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, Rovaniemi Kaavoittaja Tapani Honkanen, maanmittausteknikko, YKS 282, Kaavan vireilletulo: Asemakaavan muutoksen vireilletulo on kuulutettu Tehtävän määrittely: Kortteli 1 on loma-asuntojen kortteli, korttelissa 2 on yksi erillispientalon ja yksi loma-asunnon rakennuspaikka. Korttelit ovat rakentamattomia. Kortteleita ympäröi maa- ja metsätalousalue jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Kaavan muuttaminen tuli vireille maanomistajan aloitteesta. Maanomistajan tavoitteena on osoittaa kortteleihin 1 ja 2 kulku oman tilan alueella maantiehen, tarkistaa korttelien rajoja, siirtää rakennusalat ja korttelit kauemmas rannasta sekä siirtää naapuritilan rajalle osoitettu venevalkama kokonaan omistamansa tilan sisälle paikkaan jossa on perinteinen rantautumispaikka. Muutoksella on tavoitteena osoittaa myös uusia, ei omarantaisia rakennuspaikkoja. Kaavoituksen vaihe: Ranta-asemakaavan muutoksen luonnos asetetaan MRL 62 ja MRA 30 :n mukaista osallisten mielipiteen kuulemista varten nähtävillä Inarin kunnassa. Maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavan muutokset saattavat huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään, on mahdollisuus arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua mielipiteensä kaavaluonnoksesta ja sen valmistelusta (myös valmistelussa tutkituista vaihtoehtoisista luonnoksista).

4 Seitap Oy INARI 4 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Luonnonympäristö Muutoksella ei laajenneta kaava-aluetta, vaan käsitellään aikaisemmin vahvistettua kaava-aluetta. Muutettavilla alueilla ei ole Inarijärven yleiskaavoituksen eikä aikaisemman rantaasemakaavoituksen yhteydessä havaittu uhanalaisten lajien esiintymiä eikä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaita luontokohteita. 2.2 Arkeologia ja rakennettu ympäristö Muutettavilla alueilla ei ole kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä yhtään rakennusta. Myöskään alueen läheisyydessä ei ole rakennusperinnön kannalta arvokkaita rakennuksia. 2.3 Suunnittelutilanne Maakuntakaava: Pohjois-Lapin maakuntakaavan, jonka alueeseen Inari kuuluu, on valtioneuvosto vahvistanut Alla ote maakuntakaavasta.

5 Seitap Oy INARI 5 Maakuntakaavan merkintöjen selitykset ja määräykset Aluekuvaukset: Merkintä: mv 8404 Kunta: INARI Päiväys: Alueen nimi: MATKAILUALUE: INARIJÄRVI Sijainti ja kuvaus: Alue sisältää Inarin retkeilyalueen, Inarin kylän, Inarijärven eteläosat, Veskoniemen ja Nellimin kylät. Varausperuste: Maakunnallisesti merkittävä matkailualue. Kehittämisperiaate: Aluetta kehitetään retkeilyyn, veneilyyn, virkistyskalastukseen ja paikalliseen kulttuuriin tukeutuvana luontomatkailualueena. Merkintä: mk Kunta: INARI Päiväys: Alueen nimi: MAASEUDUN KEHITTÄMISVYÖHYKE: NELLIM Sijainti ja kuvaus: Alue sijaitsee Inarin kunnassa päätaajamasta itään sisältäen Nellimin ja Sarmijärven kylät. Varausperuste: Seudullisesti merkittävä maaseutualue. Kehittämisperiaate: Alueella säilytetään ja kehitetään monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä. Aluetta kehitetään saamelaiskulttuuria (erityisesti kolttakulttuuria) korostavalla tavalla. Alueella pyritään saamelaiskulttuurille ja muulle paikalliselle perinteelle ominaisen rakentamistavan säilyttämiseen ja kehittämiseen. Otetaan huomioon matkailun vetovoima-alue ja Paatsjoen tien vaikutukset.

6 Seitap Oy INARI 6 Merkintä: S 3025 Kunta: INARI Päiväys: Alueen nimi: INARIJÄRVI Varausperuste: Natura VNp , rantojen suojeluohjelma VNp Kehittämisperiaate: Alueen suojelu on toteutettu rakennuslain nojalla Inarijärven osayleiskaavan mukaisesti. Säilytetään luonto-, maisema- ja kulttuuriarvot. Kehitetään olemassa olevia matkailupalveluja, ohjattua retkeilyä ja ohjelmapalveluja. Lounaisosaan mantereelle voidaan rakentaa myös uusia ympäristövaikutuksiltaan vähäisiä matkailupalveluja. Alueet ja rakennelmat toteutetaan korkeatasoisesti maisema- ja luontoarvoihin sovittaen. Merkintä: M Kunta: INARI Päiväys: Alueen nimi: INARIN METSÄTALOUS- JA PORONHOITOVALTAINEN ALUE Sijainti ja kuvaus: Inarin suojelualueiden ulkopuoliset metsät Syysjärven-Nitsijärven korkeudelle asti. Varausperuste: Nykyinen käyttö. Maakuntakaavan suunnittelumääräykset

7 Seitap Oy INARI 7 Yleiskaava: Nellimvuonon Vuopajan ranta-asemakaava kuuluu Inarijärven yleiskaavan alueeseen, jonka muutoksena valmistuneen Ivalon alueen yleiskaavaehdotuksen Inarin valtuusto on hyväksynyt Kaava ei ole vielä lainvoimainen. Ote yleiskaavaehdotuksesta alla.

8 Seitap Oy INARI 8 Ranta-asemakaava: Nellimvuonon Vuopajan muutettava ranta-asemakaava-ala on rasteroituna alla olevassa kaavaotteessa.

9 Seitap Oy INARI 9 3. RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONNOS 3.1 Tutkitut vaihtoehdot Ranta-asemakaavan valmistelussa tutkittiin luonnosta maastotarkasteluna. Muutoksesta valmisteltu 1. luonnos tutkittiin maastossa määrittämällä alla olevassa luonnoksessa näkyvät pisteet maastoon ja arvioimalla siltä pohjalta luonnokseen tarvittavat muutokset. Maastokatselmuksen tekivät kaavoittaja ja maanomistaja.

10 Seitap Oy INARI 10 Maastotarkastelun perusteella valmisteltiin luonnos 2.

11 Seitap Oy INARI 11 Kaavan muutosta valmisteluvaiheen kuulemiseen viimeisteltäessä päädyttiin siihen, että pysyvän asumisen sijoittuminen tälle alueelle on epätodennäköistä. Niinpä päädyttiin osoittamaan kaikki rakennuspaikat loma-asuntojen rakennuspaikkoina. Alla oleva kaavaluonnos asetetaan MRL 62 ja MRA 30 :n mukaisesti osallisten mielipiteen kuulemista varten nähtäville. Mielipiteitä voi esittää myös edellä esitellyistä luonnoksista 1 ja 2.

12 Seitap Oy INARI Ranta-asemakaavaluonnos ja sen perustelut Yleisperustelu Valmisteluvaiheen kuulemiseen valmistunut ranta-asemakaavan luonnos tähtää siihen, että maanomistaja pääsee toteuttamaan ranta-asemakaavaa sekä rakentamisen että vapaa-alueen luonnonmukaisen käsittelyn suhteen. Kaavaluonnoksella alueen aikaisemmin omarantaiset rakennuspaikat osoitetaan vähimmillään n. 100 m rantaviivasta. Rantaan osoitetaan lähimpänä rantaa olevien rakennuspaikkojen tarpeeseen kullekin oma rantautumispaikka ja kauemmas rannasta sijoittuvien tarpeisiin yhteiskäyttöinen venevalkama. Vapaa-alaue osoitetaan maa- ja metsätalousalueeksi. Muutettavassa kaavassa naapurin loma-asunnon läheisyyteen osoitettu venevalkama poistuu kaavasta ja kulku kaikille tässä muutoksessa mukana oleville rakennuspaikoille osoitetaan oman kantatilan maita. Ranta-asemakaavatien linjaus osoitetaan ohjeellisena, jotta toteutettaessa voidaan kierrellä maastossa olevat aihkipetäjät ja rakentaa mahdollisiimman luonnonmukaisella tavalla maastoon ja ympäristöön sopivaksi Aluevaraukset ja niiden muutokset Muutoksen luonnoksessa kaikki rakennuspaikat osoitetaan loma-asuntojen rakennuspaikoiksi. Maanomistajan aikaisemmassa kaavassa tavoittelema ajatus, että alueelle saataisiin sijoittumaan myös pysyvä asukas takaamaan alueen rauhallisuus, on osoittautunut toimimattomaksi. Kaavan muutoksella alueelle osoitetaan aikaisempien kolme omarantaisen rakennuspaikan sijasta kuusi ulommas rannasta sijoittuvaa rakennuspaikkaa. Kolmelle etäisyydelle rannasta sijoittuvalle rakennuspaikalle osoitetaan kullekin oma rantautumispaikka ja oikeus kulkuyhteyden rakentamiseen rannalle sekä venevajan rakennusoikeus rantaan Inarijärven perinteen mukaisesti. Ranta on kivikkoinen, sinne on parempi rakentaa kulkuyhteys kuin ruopata ranta siten että veneet saataisiin lähemmäs maastorantaa.

13 Seitap Oy INARI 13 Ranta-asemakaavan muutoksen luonnoksessa loma-asuntojen korttelialueeksi osoitetaan 3,8 ha. Kun alueelle muodostuu kuusi rakennuspaikka, rakennuspaikan keskikooksi tulee 6333 m2. Rakennusoikeutta osoitetaan rakennuspaikkakohtaiseilla rakennsuoikeusluvuilla yhteensä 1400 k- m2. Rakennusoikeus vaihtelee välillä k-m2. Korttelitehokkuudeksi muodostuu hyvin alhainen e=0,04 ja kaavan aluetehokkuudeksi 0,01. Muutoksella korttelialueiden pinta-ala kasvaa 2 ha:sta 3,8 ha:ksi ja rakennusoikeus kasvaa 700 k- m2:stä kaksinkertaiseksi, eli 1400 k-m2:ksi. Muutetavassa kaavassa venevalkama oli osoitettu tässä käsiteltävänä olevan tilan rajan viereen lähelle napuritilan loma-asuntoa ja kulkuyhteys kortteleihin 1 ja 2 oli osoitettu yhteistä tietä naapuritilan kanssa. Joustavan toteutuksen ja naapurin loma-asunnon rauhan turvaamiseksi venevalkama siirretään pois tilojen rajalta paikkaan, joka osoittautui maastokatselmuksessa ikivanhaksi venevalkaman paikaksi. Muutoksella rakennuspaikoille osoitetaan uusi kulkuyhteys ohjeellisella rantakaavatie merkinnällä Muutoksen vaikutusten arviointi Muutoksella loma-asuntojen rakennuspaikat sijoitetaan niin, että rakentaminen sijoittuu riittävän korkealle, josta on hyvät näkymät Inarille. Kauemmas rannasta, metsän suojaan sijoituvina muutoksella osoitettavat kuusi loma-asuntoa näkyvät järvelle vähemmän kuin aikaisemmassa kaavassa osoitetut kolme rakennuspaikkaa rakentamalla. Tiestön ja venvalkaman muutoksilla turvataan alueen viihtyisyys myös naapuritilan kannalta. 4. RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KÄSITTELY Ranta-asemakaavan muutoksen luonnos asetetaan nyt MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti osallisten mielipiteiden kuulemista varten nähtäville. Kun mielipiteet on saatu viimeistellään kaavaehdotus joka asetetaan sitten MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville ja kaavan muutosehdotuksesta pyydetään lausunnot. Kun mahdolliset muistutukset ja lausunnot on saatu, järjestetään tarvittaessa viranomaisneuvottelu kaavaehdotuksesta ennekuin kunnanhallitus esittää kaavan muutoksen valtuuston hyväksyttäväksi. Inarin valtuuston hyväksyttäväksi kaavan muutos on tavoitteena saada vuoden 2011 aikana. Rovaniemellä, 30. päivänä toukokuuta 2011 Tapani Honkanen, maanmitt.tekn. YKS-282

14 Seitap Oy INARI 14

15 Seitap Oy INARI 15